Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

juzu sanoi:
Ainoa distro missä on oikeasti kunnolliset ohjeet on Arch Linux koska sen wiki on oikeasti ylläpidetty asiallisesti ja päivitetään jatkuvasti. Muut on lähinnä keskustelupalstoja.
Napsauta laajentaaksesi...

Itellä samat fiilikset, tosin listaan pitää lisätä Gentoo. Pienellä erotuksella, Gentoon alkuperäinen Wiki oli täynnä priimaa tavaraa, mut sen Wikin ylläpitäjät ryssi muutossa, jolloin suurin osa sisällöstä katos taivaan tuuliin. Nykyisin se tuntuu olevan taas ajantasalla mut usko katos sen muutto munauksen jälkeen. Arch:illa on kans todella priimaa tavaraa niiden Wikissä ja sisältää jopa pitäkälle vietyjä ongelma osioita kuten myös Gentoon Wikissä oli/on.

Ubuntun Wiki on sen sijaan täyttä skeidaa IMHO! Ubuntu ja sen eri variaatit (K/X/L/jne/buntut) luottaa ihan liikaa johonki keleen keskustelupalstoihin, joissa pyöritään asian ympärillä sadan viestin verran (kuten esim. täällä, kun kysyjä ei välttämättä osaa selittää asiaansa tarpeeksi tarkasti) ennenkuin saadaan johonkin vastaus. Ja sittenkun se vastaus on saatu KUKAAN ei päivitä sitä Ubuntun Wikiin, josta asian voisi askel kerrallaan käydä läpi. Ja kun soppaan lisätään se että Ubuntun eri versioiden ohjeet eivät enään päde (suurella todennäköisyydellä) seuraavaan versioon, eikä niitä keleen ohjeita PÄIVITETÄ koskemaan uutta versiota, niin vitutus on tapissa!

Archin ja Gentoon Wikeissä tuota ongelmaa ei olle ollut. Ja olen jopa törmännyt Ubuntun Wikissä ja ohjeissa linkkeihin, jotka osoittavat Gentoon Wikiin. Se kertoo aika paljon IMHO.

TL;DR: Ubuntu käyttäjien pitäisi ottaa oppia Arch - ja Gentoo Linuxin käyttäjistä ja alkaa kirjoittamaan niitä ohjeita Wikiin (sekä päivittämään niitä aina uuden version myötä), eikä vain luottaa keskustelupalstoihin jonne se alkuperäinen kysymys hukkuu kuin kyynel Atlantin valtamereen :cigar2:.
 
Eipä tuo Archin käyttö enää paljoa vaadi, asentaa vaikka Manjaron tai AntergOS:n niin asennuskin on helppoa ja sen jälkeen on suoraan työpöytä vastassa. Apuja löytyy niin Archin wikistä, Manjaron/antergosin wikistä sekä foorumeilta.

Manjarossa ainakin periaatteessa "vakaus" on valttia kun ne taitaa tarkastaa vielä erikseen nuo Arch:n stableen paketit ennenkuin lähtevät laittamaan jakoon omaan repoonsa.
 
Juha Uotila sanoi:
Eipä tuo Archin käyttö enää paljoa vaadi, asentaa vaikka Manjaron tai AntergOS:n niin asennuskin on helppoa ja sen jälkeen on suoraan työpöytä vastassa. Apuja löytyy niin Archin wikistä, Manjaron/antergosin wikistä sekä foorumeilta.

Manjarossa ainakin periaatteessa "vakaus" on valttia kun ne taitaa tarkastaa vielä erikseen nuo Arch:n stableen paketit ennenkuin lähtevät laittamaan jakoon omaan repoonsa.
Napsauta laajentaaksesi...
Paitsi Manjarossa taitaa olla yksi kehittäjä, joka noita päivityksiä tarkistelee ja mikäli hänellä on muita kiireitä niin uusia päivityksiä ei välttämättä tule hetkeen. Toisaalta tuo on ongelma ainoastaan joitain 0day-hyökkäyksiä vastaan.
 
Onhan noita kehittäjiä useita Manjarossa. Eri versioissa sitten lisää.
Manjaro stable on ainakin minulla ollut tosi vakaa, kulkeehan se kehityspolun Archista > Manjaro unstable > testing > stable. Päivitystahti on myös mielestäni ripeä, päivistä ehkä maks. pariin viikkoon.
Pariin vuoteen ei yhtäkään ongelmaa paitsi omien mokien myötä. Toki alla oleva rauta saattaa vaikuttaa.
 
Asiantuntija sanoi:
Paitsi Manjarossa taitaa olla yksi kehittäjä, joka noita päivityksiä tarkistelee ja mikäli hänellä on muita kiireitä niin uusia päivityksiä ei välttämättä tule hetkeen. Toisaalta tuo on ongelma ainoastaan joitain 0day-hyökkäyksiä vastaan.
Napsauta laajentaaksesi...
Ei kyllä siellä on kaikki mukana:

Manjaro actually uses three distinct branches:
  • Stable branch: the packages that come to stable have gone through roughly a couple of weeks testing by the users of the Unstable/Testing repos, before they get the packages. These packages are usually free of any problems.
  • Testing branch: These users are the next line of defense. Being a larger number of users than those using Unstable, they refine the work done prior to them installing the packages with their feedback.
  • Unstable branch: which usually runs inside of 3 days behind Arch package releases & are modified as necessary to suit Manjaro. Those that use Unstable need to have the skills to get themselves out of trouble when they upgrade into it. They are the Manjaro users who are most likely to need to use such skills. Due to the feedback from the users of the Unstable repo, most bugs are found & fixed for the rest of Manjaro's users. Although the very latest software will be located here, using the unstable branch may consequently break your system!
Eli jos käytät testing-haaraa niin osallistut tuohon testaamiseen samalla.
 
Juha Uotila sanoi:
Ei kyllä siellä on kaikki mukana:

Manjaro actually uses three distinct branches:
  • Stable branch: the packages that come to stable have gone through roughly a couple of weeks testing by the users of the Unstable/Testing repos, before they get the packages. These packages are usually free of any problems.
  • Testing branch: These users are the next line of defense. Being a larger number of users than those using Unstable, they refine the work done prior to them installing the packages with their feedback.
  • Unstable branch: which usually runs inside of 3 days behind Arch package releases & are modified as necessary to suit Manjaro. Those that use Unstable need to have the skills to get themselves out of trouble when they upgrade into it. They are the Manjaro users who are most likely to need to use such skills. Due to the feedback from the users of the Unstable repo, most bugs are found & fixed for the rest of Manjaro's users. Although the very latest software will be located here, using the unstable branch may consequently break your system!
Eli jos käytät testing-haaraa niin osallistut tuohon testaamiseen samalla.
Napsauta laajentaaksesi...
Muistan vain jonkun tiedotteen vuoden takaa, jossa selitettiin päivitysten viivästymistä perhesyillä. Kai siellä moni testaa, mutta yksi henkilö hyväksyy julkaistavaksi?
 
telcoM sanoi:
Käsittääkseni kaikki nuo BIOS-asetuksista määriteltävät yhteensopivuustilat tippuvat automaattisesti pois päältä kun käyttöjärjestelmän oma USB-ajuri latautuu ja ottaa USB-ohjainpiirin omaan hallintaansa.

Itselläni on käytössä tuollainen Topre Realforce ja hyvin toimii. Ladattuna pitää olla xhci_hcd kernelimoduulin lisäksi myös usbhid-moduuli (ellei ole käännetty kiinteästi kerneliin), sitten pitäisi näppäimistön toimia. Näppäimistön pitäisi myös tulla näkyviin lsinput-komennon tulosteeseen, näkyykö?

Debianin sukuisissa Linux-jakeluissa kirjoita seuraavat rivit /etc/initramfs-tools/modules-tiedostoon:
Koodi: 
ehci_hcd
xhci_hcd
hid_generic
usbhid

ja aja roottina "update-initramfs -u". Näin tarvittavat moduulit lisätään vaikka väkisin mukaan initramfs:ään, ja ladataan heti Linuxin käynnistymisen alkuvaiheessa.

Jos tulee virheilmoituksia että jotakin näistä moduuleista ei löydy, se on kenties käännetty kiinteästi mukaan kerneliin. Kiinteästi kerneliin käännetyt moduulit kannattaa jättää pois tuosta listasta ettei tule turhia virheilmoituksia.
Napsauta laajentaaksesi...

Kiitos vielä näistä vastauksista! Ongelma tuli nyt ratkaistua vähän epäortodoksisella tavalla. Testasin vielä Topren näppistä PS/2 adapterilla turhaan, mutta tuli vastaan joltain foorumilta tieto että Logitech K400 Plus (langaton usb näppis/hiirikombo) toimisi ihan heittämällä. Tämä piti paikkansa ja nyt on Ubuntu asentumassa. Tämä oli itseasiassa hyväkin ratkaisu koska kone tulee kevyeen palvelinkäyttön ja olin kaavaillutkin siihen pientä langatonta näppistä myöhemmin hankittavaksi, mutta olin varma että sen kanssa olisi pitänyt säätää paljon. Onhan tämä vähän hullunkurista että yhden usb-näppiksen toimintaan saaminen vaatii kaikenlaista konffailua, mutta sitten langaton näppis+hiirikombo toimii ilman mitään säätöä :)
 
Hyvä, että nyt toimii.

Ihmettelen vain, että jos tuo "Logitech K400 Plus" on myös USB liitännällä, niin miten se sitten voi toimia?

Vielä sellainen oma havainto, että USB-PS/2 adapterit eivät korvaa aitoa PS/2 laitetta tilanteessa jossa USB ei ole käytettävissä.
 
Ihan sivuhuomiona, nuo joskus näppisten/hiirten mukana tulleet USB->PS/2 adapterit eivät itsessään tee yhtään mitään, siihen tökättävän laitteen on itsessään tuettava PS/2 protokollaa USBin lisäksi että se voi toimia.

Muutoin tarvittaisi aktiivinen konvertteri, tyyliin tällainen.
 
Mulla on OpenSUSE Tumbleweed. KDE-Desktopilla. Haluisin saada suoritettua seuraavann komennon Konsolessa, aina ku loggaan sisään.

"xflux -l 65.0120888 -g 25.4650772 -r 0"

Mihin tuo pitäs laittaa, että se tapahtus joka loggauksella/uudelleenkäynnistyksellä?
 
Kaikissa työpöytä systeemeissä on käytännössä jokin kuvankaappaus menetelmä. Applessa voi pienellä Onyx nimisellä työkalu ohjelmalla jo suoraan muuttaa leikkeen oletus tiedostomuodon jpeg:stä pdf:ksi. Sitä leikettä ei siis tarvitse mitenkään konvertoida, tai pyöräyttää minkään pdf tiedosto tulostuksen kautta, vaan leike on aivan suoraan ottamisen jälkeen jo heti pdf tiedosto. Tämä on hyvin kätevää.

Linuxissa (Solus 3.9999 Budgie) kuvankaappaus tulee png muotoon, mutta se täytyy "kuvankatselin" ohjelmalla erikseen avata ja tulostaa pdf tiedostoksi. Lisäksi kantona kaskessa on, että ko. tiedoston tulostus haluaa aina väen väkisin oletuksena tallettua asiakirja nimiseen alihakemistoon, eikä sitä millään saa muistamaan polkua suoraan tuohon työpöydälle. Tulee monta turhaa välivaihetta nysvättäväksi, että työpöydälle saa asiallisen pdf tiedoston leikkeestä. Homma siis kuitenkin onnistuu, eli teknisesti alusta tuon mahdollistaa.

ONKO linuxissa olemassa jokin näppärä ja nopea tapa aivan suoraan tehdä leike tai kuvankaappaus pdf tiedostoksi, joka myös automaattisesti tulee tuohon työpöydälle? Flameshot on jo kokeiltu, ja muitakin ehdokkaita on jonossa, mutta jos joku muu on tämän jo ratkaissut, niin olisin kiitollinen vihjeestä, joka ohjaa oikeaan suuntaan.

Btw... meinasin repiä pelihousuni tuon uusimman Fedora 29:n kanssa. Käsittämätöntä, että iso julkaisija julkaisee noin rikkinäisen distron. Vrt. tämä pieni Solus Budgie 3.9999, jonka takana on tällä hetkellä lähinnä noin 3 vastuullista hemmoa. Ei ole ainakaan vielä tullut bugeja tai edes mitään anomalioitakaan vastaan. Ja toimii 10 vuotta vanhassa serrissä kuin tyhjää vain. Tämänkin jatko taitaa vain olla aika kyseenalainen, kuten on laita kaikkien näiden pienten distrojen kanssa. Ilmaisen tekeminen ei elätä.

Vaimon kotona käyttämä Hackintosh alkaa olemaan elinkaarensa loppupäässä, käyttöjärjestelmä ja selain eivät päivity eteenpäin enää millään konstilla, ja uuden käypäisen tasoisen Mac Minin hinta tai oikeammin sen ikävä kertakäyttöinen rakenne puristaa vähän kiveksistä. Yksi pieni vikaantuminen takuuajan jälkeen, ja koko rautakasa on kerrasta entinen. Lisäksi myös Intel pohjaisen Mac OS:n tulevaisuus hiukan epäilyttää, jos ne huhut arm pohjaisesta jatkosta pitävät paikkansa. Yli 2000 euroa on iso summa pantavaksi koneeseen, jonka päivitykset voivat olla ohitse alle viidessä vuodessa. Ties vaikka jopa kolmessa. Apple ei niin kovin sääli omia asiakkaitaan. Yritän siis löytää vaihtoehdoksi ns. mac henkisen "pöljänpojan" linuxin, joka olisi käytettävyydeltään liki yli selkeä. Kotiin tulevat ylimääräiset työt ovat yleensä esitelmien tekoa, ja siten siis powerpoint dokumenttien (tai vastaavien) tekoa niihin esityksiin eri lähteistä erilaisia objekteja noukkien. Prosessi pitäisi saada mahdollisimman yksinkertaiseksi ja selkeäksi.

Juuri tämä havaittu kohde->leike->pdf työpöydälle->powerpoint esitys on aika keskeisessä osassa nyt tätä helppoa ja nopeaa käytettävyyttä. Miten tämän saman saa aikaiseksi linuxilla? Millä keinoin tuon prosessin lyhentäisi niin lyhyeksi kuin mahdollista? Täytyy kai yrittää tarjota käytettäväksi tiedostotyypiksi png:tä, mutta jos pdf on mitenkään edes mahdollinen, niin ottaisin tiedon kiitollisena vastaan.

T -.-
 
tle88 sanoi:
ONKO linuxissa olemassa jokin näppärä ja nopea tapa aivan suoraan tehdä leike tai kuvankaappaus pdf tiedostoksi, joka myös automaattisesti tulee tuohon työpöydälle? Flameshot on jo kokeiltu, ja muitakin ehdokkaita on jonossa, mutta jos joku muu on tämän jo ratkaissut, niin olisin kiitollinen vihjeestä, joka ohjaa oikeaan suuntaan.
Napsauta laajentaaksesi...

Töissä virittelin aikanaan incrond + tiff2pdf yhdistelmän muuttamaan skannatut tiffit pdf-filuiksi. Eli incrond tarkkailee tiedostojärjestelmän muutoksia ja ajaa tarvittaessa skiriptin cronjobin tapaan. Imagemagickin convert taas osaa tehdä tuon png -> pdf -konversion komentoriviltä ja sopii tarvittaessa tiff2pdf:n tilalle.
 
Minä kiitän. Ai perhana, että meneekin kätevästi tuo "magick convert tiedosto.png tiedosto.pdf" ... miksi ohjelmat eivät osaa käyttää tuota? Tuo imagemagick oli Soluksessa jo valmiina. Mistä tälle nyt repäisee pienen drag&drop gui-moduulin, johon vetämällä ja pudottamalla tuo tapahtuu hiiren vilauksessa? Pitää ihmetellä tuota incrond toteutusta.

Kiitokset @Rällä-Källä

T -.-
 
Viimeksi muokattu:
Aaltoliike sanoi:
Pitääpä koittaa käpistellä joku pikkuskripti, jos vaikka osais.
Napsauta laajentaaksesi...
Tuossa käyttäjän @oselotti kolmannessa linkissä taisikin tosiaan olla KDE:lle ohje ihan suomeksi.
Ja se skripti on siis vain tekstitiedosto, johon tulee 2 riviä:
Koodi: 
#!/bin/bash
xflux -l 65.0120888 -g 25.4650772 -r 0
Tuon tallennat .sh -päätteisenä (esim. valaistus.sh), annat sille suoritusoikeudet ja laitat sen siihen hakemistoon, jossa olevat skriptit suoritetaan sisäänkirjautumisen yhteydessä.
 
Aaltoliike sanoi:
Mulla on OpenSUSE Tumbleweed. KDE-Desktopilla. Haluisin saada suoritettua seuraavann komennon Konsolessa, aina ku loggaan sisään.

"xflux -l 65.0120888 -g 25.4650772 -r 0"

Mihin tuo pitäs laittaa, että se tapahtus joka loggauksella/uudelleenkäynnistyksellä?
Napsauta laajentaaksesi...

Ei ehkä varsinaisesti vastaa kysymykseesi, mutta vaihtoehto.
Käytän (ilmeisesti) vastaavaa kikkaretta nimeltään Redshift jolle löytyy myös KDE Plasma 5 widgetti, Redshift Control. Näyttäisi löytyvän experimental/community pakettina Tumbleweedillekin nimellä plasmoid-redshift.
 
tle88 sanoi:
... Mistä tälle nyt repäisee pienen drag&drop gui-moduulin, johon vetämällä ja pudottamalla tuo tapahtuu hiiren vilauksessa? ...
Napsauta laajentaaksesi...

Yksi tapa on käyttää desktop laucheria, jossa työpöydälle luodaan launcheri (tiedosto) [pdf-drop.desktop] ja /usr/local/bin hakemistoon skripti [pdf-drop.sh].

Kun raahaat jonkun kuvan työpöytä-launcherin päälle, suoritetaan tuo skripti --> ja kuva muuttuu pdf:ksi. (Edit: Linux Mintissä nämä ainakin toimii).

1. Luodaan ensin se skripti tuonne hakemistoon /usr/local/bin (tässä hakemistossa tarvitaan pääkäyttäjän oikeudet).
Eli luo sinne tekstitiedosto pdf-drop.sh

2. Kopio sinne seuraavat rivit:
Koodi: 
#!/bin/bash
mogrify -format pdf $1

3. Tallenna ja anna suoritusoikeudet.

4. Luo työpöydälle tekstitiedosto, pdf-drop.desktop
5. Kopio sinne seuraavat rivit:
Koodi: 
[Desktop Entry]
Comment=Tiputa muunnettava kuva tämän kuvakkeen päälle.
Terminal=true
Name=pdf-drop
Exec=/usr/local/bin/pdf-drop.sh
Type=Application
Icon=/polku/johonkin/kivaan/kuvakkeeseen.png
Name[fi_FI]=pdf-drop
Comment[fi_FI.UTF-8]=Muuttaa kuvan PDF:ksi
6. Tallenna ja anna suoritusoikeudet.

Sitten vaan droppailemaan.

Tämän pitäisi toimia siten, että alkuperäinen kuva saa olla missä tahansa kansiossa. Sieltä raahaus työpöytäkikkareen päälle, jolloin skripti ajetaan.

Tässä käytettävä mogrify-komento pitäisi toimia, jos imagemagic on asennettu.
Muuntaa minkä tahansa tiedoston PDF:ksi eli ei tarvitse olla PNG.

Alla pidempi versio skriptistä, jossa on aika ylimääräisiä vaiheita ja kuvailevaa tekstiä, mutta annan olla, jotta noita olisi kaltaiseni aloittelijan helpompi ymmärtää ja mahdollisesti soveltaa muihinkin tarpeisiin.

EDIT: Otetaampa tuo rm komento pois skriptistä, ettei satu kelleen vahinkoa.
EDIT2: Siirretään tänne loppuun tämä pitkä versio skriptistä (pdf-drop.sh):
Koodi: 
#!/bin/bash
# Tämä skripti käyttää mogrify-komentoa, joka muuntaa pdf:ksi tiedostot, jotka putotetaan
# työpöydällä olevan pdf-drop.desktop tiedoston päälle.

# Sijoita tämä skripti kansioon /usr/local/bin/

# Pudotettava tiedosto polkuineen päivineen, on Linuxissa oletuksena muuttuja $1

# Seuraava komento poimii pelkän polun hakemistoon, jossa muunnettava kuva on, ja teekee siitä muuttujan $polku
polku=$(dirname "$1")


# Seuraava komento poimii vain muunnettavan tiedoston nimen ja tekee siitä muuttujan $nimi
nimi=$(basename "$1")

# Siirytään komentorivillä siihen hakemistoon, jossa muunnettava tiedosto on.
cd $polku

# Seuraava komento tekee raahaamastasi kuvasta pdf:n samaan hakemistoon (saa olla .jpg, .png tai mikä tahansa muukin)
# (mogrify -komento pitäisi toimia jos ImageMagic on asennettu)
mogrify -format pdf $nimi
 
Viimeksi muokattu:
@pinhole .... tein kirjaimellisesti tuon antamasi ohjeen mukaan, ja nyt on työpöydällä toimiva png->pdf drag&drop härpäke...

... 10⁶ x KIITOS KIITOS KIITOS !!! :):):):):)

Aiheutit muuten Apple yhtiölle heti kättelyssä nyt yhden Mac Minin myynnin verran tappiota. :lol: Että ei huonosti ollenkaan... Juuri tämä em. työnkulku kuvaus on ollut vähän kantona kaskessa, kun olen ehdotellut vaimolle linuxiin tutustumista. Hän tekee noita omia hommiaan juuri työpöydän avulla pehertämällä, joten tajusin kyllä aika sovinnolla, että aivan turha edes tarjota linuxia, ellei toimintoja saa edes kohtuullisessa määrin samansuuntaisiksi osx:n kanssa. Nyt ne tämän Budgie työpöydän kanssa jo voivat sitä vaikka ollakin.

Nämä pienet demoneiden penteleet... ne ovat siis eri distroissa eri kokoonpanoissa? Ei tässäkään ole tuota incrond:tä, löytyy vain minimalistinen dcron. Sen ohjeita yritin tavailla, kun laitoit tuon erinomaisen ohjeesi tänne. Täytyy alkaa perehtymään nyt näihin muihinkin vastaaviin juttuihin, että tätä saa muokattua vielä enemmän haluamaansa suuntaan.

Et uskokaan, kuinka arvokas tuo ohjeesi oli. Vielä kerran: Kiitos. Lämpimästi kiitos.

T -.-

Edit... saahan näihin asennettua vaikka mitä, mutta olen nyt kantapään kautta opetellut sitä, ettei aivan silmitöntä asennusrumbaa kannata heti kättelyssä aloittaa. Kyllä distro ehjempänä pysyy, jos käyttää vain sen omaa jakelupuuta.
 
tle88 sanoi:
@pinhole .... tein kirjaimellisesti tuon antamasi ohjeen mukaan, ja nyt on työpöydällä toimiva png->pdf drag&drop härpäke...

... 10⁶ x KIITOS KIITOS KIITOS !!! :):):):):)
Napsauta laajentaaksesi...

Mukava, että toimii sielläkin :)


Sen verran muokkasin edellistä viestiä, että poistin skriptistä viimeisen rivin:[ rm $nimi ], joka hävittää alkuperäisen tiedoston.
Suosittelen poistaamaan tuon rivin omasta härpäkkeestäsi myös (mikäli ehdit tuon version kopioimaan itsellesi).
Jos vaikka vahingossa työpöydällä raahatessa tuon päälle tippuisi joku tärkeä tiedosto, niin se häviäisi lopullisesti.
 
tle88 sanoi:
@pinholeNämä pienet demoneiden penteleet... ne ovat siis eri distroissa eri kokoonpanoissa? Ei tässäkään ole tuota incrond:tä, löytyy vain minimalistinen dcron. Sen ohjeita yritin tavailla, kun laitoit tuon erinomaisen ohjeesi tänne. Täytyy alkaa perehtymään nyt näihin muihinkin vastaaviin juttuihin, että tätä saa muokattua vielä enemmän haluamaansa suuntaan.
Napsauta laajentaaksesi...
Jos incron:a ei löydy paketeista, niin saman voi tehdä inotifywait:lla, jota incron käyttää. Voi olla, että sekin pitää paketeista asentaa jos vaan löytyy, Ubuntussa se on inotify-tools-niminen. Jotenkin tähän tapaan:
Koodi: 
#!/usr/bin/env bash

dir="$HOME/screenshots"

while true; do
    file=$(inotifywait -e create --format '%f' "$dir")
    [[ $file =~ ^.*\.(png|jpg)$ ]] || continue
    convert "$dir/$file" "$HOME/Desktop/${file%.*}.pdf"
done
Tämä siis tarkkailee dir-hakemistoa ja aina, kun sinne luodaan png- tai jpg-päätteinen tiedosto, siitä luodaan PDF. Vaihda dir-muuttujaan hakemisto, mihin kuvankaappaukset tallennetaan ja samoin convertin jälkimmäisestä argumentista työpöytähakemisto, jos halusit, että PDF:t sinne siirretään. Ja tämä skripti käynnistymään aina sisäänkirjautuessa, tapoja tähän kerrottiinkin jo.
 
Mikähän mahtas olla vikana, kun KDE Plasma syö näin hemmetisti CPU :ta?

EvIzfz4.png


Distron infot:

sinnUYv.png


Harmittaa, ku ehdin tykästyä jo KDE :hen, mutta tosiaan tuo järjetön CPU :n tehonkulutus ja Plasmashellin ajoittainen täydellinen jumiutuminen (vaatii siis killall plasmashell ja kstart plasmashell, ennenku lähtee taas toimii) :l

Mitenhän tässä osais tuon korjata vai pitääkö suosiolla koittaa jotain muuta distroa?
 
Sinulla on päällä kaksi plasmashell-prosessia, siihen ei varmaan ole mitään syytä. Tapa vain toinen.
 
pika googlaus:
todennäköisesti sulla on kaksi näyttöä. jos niin vaihda ykkös ja kakkos näytöt ristiin,
tai sit oot muuttanu fontteja, sillon palauta takas alkuperäinen,
tai joku widgeteistä on sekasin, tai koko sun asetustiedosto, tee testikäyttäjä ja testaa tuleeko muokkaamattomalla samaa vikaa.
 
Aaltoliike sanoi:
Mikähän mahtas olla vikana, kun KDE Plasma syö näin hemmetisti CPU :ta?

EvIzfz4.png


Distron infot:

sinnUYv.png


Harmittaa, ku ehdin tykästyä jo KDE :hen, mutta tosiaan tuo järjetön CPU :n tehonkulutus ja Plasmashellin ajoittainen täydellinen jumiutuminen (vaatii siis killall plasmashell ja kstart plasmashell, ennenku lähtee taas toimii) :l

Mitenhän tässä osais tuon korjata vai pitääkö suosiolla koittaa jotain muuta distroa?
Napsauta laajentaaksesi...
Mulla myös jumitti KDE aina parin päivän jälkeen Kubuntulla ja Manjarolla, mutta nyt KDE Neonilla on pyörinyt hyvin. En jaksanut selvittää työpöydän jumittamisen syytä. Distron vaihtaminen ei välttämättä ole vaihtoehto ja kyllä työpöytäympäristön pitäisi toimia missä distrossa tahansa. Joskus kuitenkin pääsee helpoimmalla kun vaihtaa suosiolla distroa.
 
TheMeII sanoi:
pika googlaus:
todennäköisesti sulla on kaksi näyttöä. jos niin vaihda ykkös ja kakkos näytöt ristiin,
tai sit oot muuttanu fontteja, sillon palauta takas alkuperäinen,
tai joku widgeteistä on sekasin, tai koko sun asetustiedosto, tee testikäyttäjä ja testaa tuleeko muokkaamattomalla samaa vikaa.
Napsauta laajentaaksesi...

Joo on 2 näyttöä. Toinen on päänäyttönä 1440p ja toinen 2. näyttönä 1080p. Ei auttanut kääntäminen päittäin asetuksista. Palautin myös fontit oletukseksi. Ei vaikuttanut sekään. Mutta uudella käyttäjällä tuota ongelmaa ei esiinny lainkaan.

Mitenköhän tuon oman käyttäjän KDE-ympäristön sais nollattua?
 
Mikäli halutaan uusi linux läppäri mahdollisimman hyvällä akkukestolla, niin vaikuttaako distro paljon? Työpöydäksi on tulossa Mate. Mieluiten ottasin Ubuntulla, koska se on tutuin. Netissä mainostetaan Fedoraa akkukeston suhteen. Ei van jaksaisi alkaa opettelemaan kokonaan uusia komentoja terminaliin.
 
Aaltoliike sanoi:
Joo on 2 näyttöä. Toinen on päänäyttönä 1440p ja toinen 2. näyttönä 1080p. Ei auttanut kääntäminen päittäin asetuksista. Palautin myös fontit oletukseksi. Ei vaikuttanut sekään. Mutta uudella käyttäjällä tuota ongelmaa ei esiinny lainkaan.

Mitenköhän tuon oman käyttäjän KDE-ympäristön sais nollattua?
Napsauta laajentaaksesi...
~.kde sisältää kde:n käyttäjäkohtaiset asetukset. Näin ulkomuistista tarkistamatta. Tuon siis tyhjentämällä palautuu oletusasetukset, kannattaa ehkä ottaa talteen niin voit palautella yksi kerrallaan ja katsoa milloin ongelma tulee takaisin. Sitten tiedät missä oli vika.
 
KDE:n / Plasman konffeja on myös ~/.config/ -hakemistossa (ainakin Fedorassa). Siellä on myös muidenkin softien asetuksia, joten siihen ei välttämättä kannata käyttää delete all -periaatetta.
 
Päädyin tekemään migrate-käyttäjän, jolle siirtelin kaikki pääkäyttäjän tärkeet filut, jonka jälkeen deletoin kys. käyttäjän home kansiota myöten. Tämän jälkeen nimesin migraten uudestaan tuomas ja osotin sille home/tuomas kansion. Hyvin toimii taas vaihteeksi. Saapa nähdä vaan, että kuinka pitkään :D
 
tle88 sanoi:
Juuri tämä havaittu kohde->leike->pdf työpöydälle->powerpoint esitys on aika keskeisessä osassa nyt tätä helppoa ja nopeaa käytettävyyttä. Miten tämän saman saa aikaiseksi linuxilla? Millä keinoin tuon prosessin lyhentäisi niin lyhyeksi kuin mahdollista? Täytyy kai yrittää tarjota käytettäväksi tiedostotyypiksi png:tä, mutta jos pdf on mitenkään edes mahdollinen, niin ottaisin tiedon kiitollisena vastaan.
Napsauta laajentaaksesi...
Ehdotan prosessin lyhentämiseksi pitäytymistä png:ssä ja lisäksi tiedostojen luomisen ja siirtelyn sijaan ottamaan screenshotin leikepöydälle ja liittämään sieltä powerpointtiin.

Pdf ei ole tarkoitettu kuvien tallentamiseen, vaan tulostettaville dokumenteille, jotka sisältävät tekstiä ja joiden asettelu halutaan pitää tiettynä. Pdf sisältää tietoja mm. paperin koosta ja ties mistä, millä ei ole mitään tekemistä kuvien kanssa. Kuvat pdf:n sisään taas pakataan jpeg:tä vastaavalla algoritmilla, eli pikselintarkka png pakataan suttuiseksi, ja pahimmassa tapauksessa tiedoston kokokin vielä kasvaa. En tiedä, miten powerpoint tallentaa sinne viskatun pdf-tiedoston, mutta en yllättyisi, jos siinäkin vaiheessa tapahtuisi tiedoston laatua heikentävä ja kokoa kasvattava konversio.

Valmiin powerpointin tallentaminen pdf:ksi esitystä varten on järkevää yhteensopivuuden ja esityksen helppouden kannalta, mutta screenshotin muuttamisessa pdf:ksi ei ole päätä eikä häntää.
 
Maxwell sanoi:
Käytän Linux Mintiä Windowsin rinnalla, enkä oikeasti ymmärrä tästä paljoa. Tämä Mint ei oletuksena asenna päivityksissä esim. Linuxin kerneliä ja muutamia muita juttuja, vaan listaa ne "vaarallisiksi" päivityksiksi. Käsittääkseni voi sotkea jotain, mutta ovat myös tärkeitä esimerkiksi tietoturvan kannalta. Kannattaako ne kuitenkin päivittää? Eikö ole vähän erikoista heittää vastuu käyttäjälle, jos on tarkoitus että Mint on helppokäyttöinen Linux? :joy: Eihän tämmöiset nyypät tiedä mitä tehdä.
Napsauta laajentaaksesi...
No kuka siitä tietokoneestasi olisi vastuussa, ellet sinä itse?
 
Kurjenmutka sanoi:
Mikäli halutaan uusi linux läppäri mahdollisimman hyvällä akkukestolla, niin vaikuttaako distro paljon? Työpöydäksi on tulossa Mate. Mieluiten ottasin Ubuntulla, koska se on tutuin. Netissä mainostetaan Fedoraa akkukeston suhteen. Ei van jaksaisi alkaa opettelemaan kokonaan uusia komentoja terminaliin.
Napsauta laajentaaksesi...
No siinä mielessä kyllä että jossain distrossa saattaa olla valmiiksi konffattuja powermanagementtia yms.

Ubuntu/Mint on varmaan ne helpoimmat mutta niiden päivitys sykli on sitten se vähintäön 6kk ja välissä ei juuri uusia versioita softista yms tule.
 
Antti Alien sanoi:
Ehdotan prosessin lyhentämiseksi pitäytymistä png:ssä ja lisäksi tiedostojen luomisen ja siirtelyn sijaan ottamaan screenshotin leikepöydälle ja liittämään sieltä powerpointtiin.

Pdf ei ole tarkoitettu kuvien tallentamiseen, vaan tulostettaville dokumenteille, jotka sisältävät tekstiä ja joiden asettelu halutaan pitää tiettynä. Pdf sisältää tietoja mm. paperin koosta ja ties mistä, millä ei ole mitään tekemistä kuvien kanssa. Kuvat pdf:n sisään taas pakataan jpeg:tä vastaavalla algoritmilla, eli pikselintarkka png pakataan suttuiseksi, ja pahimmassa tapauksessa tiedoston kokokin vielä kasvaa. En tiedä, miten powerpoint tallentaa sinne viskatun pdf-tiedoston, mutta en yllättyisi, jos siinäkin vaiheessa tapahtuisi tiedoston laatua heikentävä ja kokoa kasvattava konversio.

Valmiin powerpointin tallentaminen pdf:ksi esitystä varten on järkevää yhteensopivuuden ja esityksen helppouden kannalta, mutta screenshotin muuttamisessa pdf:ksi ei ole päätä eikä häntää.
Napsauta laajentaaksesi...

Näimpä. Aina ei kuitenkaan saa itse valita :)
Tuttu aloitti insinööriopinnot pari vuotta sitten AMK:ssa ja ihmetteli minullekin tämäntapaista, kun kotitehtävät pitää palauttaa PDF-muodossa. Eli laskee laskut paperilla, ottaa kännykällä kuvan, tietokoneella muuttaa pdf:ksi ja sitten uploadaa koulun palvelimelle. :facepalm:
Pelkkä kuva ei käy?
 
oselotti sanoi:
Kyllä muissa jakelupaketeissa tuo on hoidettu paljon paremmin. Ei Ubuntu, Debian, RHEL tai Fedora laita jakoon testaamatta mitään päivityksiä, etenkään jos niiden tiedetään olevan epäyhteensopivia tai aiheuttavan ongelmia käyttäjille.
Napsauta laajentaaksesi...
Kysymys on aina PC-raudan monimuotoisuudesta. Itse vedin vielä XP:llä isa-väyläisen äänikortin kanssa. Ei kukaan voi testata tuommoisia hulluja virityksiä. Se yrittää kertoa että näissä voi sattua jotain joten tee semmoiseen aikaan kun on mahdollist korjata tai rollbackia.
 
oselotti sanoi:
Kyllä muissa jakelupaketeissa tuo on hoidettu paljon paremmin. Ei Ubuntu, Debian, RHEL tai Fedora laita jakoon testaamatta mitään päivityksiä, etenkään jos niiden tiedetään olevan epäyhteensopivia tai aiheuttavan ongelmia käyttäjille.
Napsauta laajentaaksesi...
Kaipa ne Mintin päivitykset on testattu samoin kuin muissa jakeluissa. Ubuntusta ne paketitkin tulee. Mint vaan oletuksena ei asenna päivityksiä, joissa on potentiaalisesti suurempi riski rikkoa jotain. Muissa jakeluissa niitä ei blokata sen kummemmin. Eli se käyttäjäystävällisyys tarkoittaa tässä kohtaa Mintillä, että minimoidaan riskit oletuksena.
 
oselotti sanoi:
Kyllä muissa jakelupaketeissa tuo on hoidettu paljon paremmin. Ei Ubuntu, Debian, RHEL tai Fedora laita jakoon testaamatta mitään päivityksiä, etenkään jos niiden tiedetään olevan epäyhteensopivia tai aiheuttavan ongelmia käyttäjille.
Napsauta laajentaaksesi...
No ei noihin edes tule uusimmat versiot virallisesta reposta. Jotain bugikorjauksia ehkä mutta versiopäivityksiä ei tule kuin vasta seuraavassa releasessa ja silloinkin ne on jo ikivanhat.
 
iltakampa sanoi:
Näimpä. Aina ei kuitenkaan saa itse valita :)
Tuttu aloitti insinööriopinnot pari vuotta sitten AMK:ssa ja ihmetteli minullekin tämäntapaista, kun kotitehtävät pitää palauttaa PDF-muodossa. Eli laskee laskut paperilla, ottaa kännykällä kuvan, tietokoneella muuttaa pdf:ksi ja sitten uploadaa koulun palvelimelle. :facepalm:
Pelkkä kuva ei käy?
Napsauta laajentaaksesi...

Offtopiciksi menee mutta osui jotenkin hermoon...
Mitä helvettiä? Onko tämä jotakin millenniaalien diginatiivien uusavuttomuutta vai ohjeistus täyttä puutaheinää?
Palautus PDF:nä -> näppäistään kännykkäkameralla kuva harakanvarpaista, muutetaan PDF:ksi ja palautetaan...? Ja tämä kelpaa vastaanottajapäässä? En AMK:ta ihan leikkikouluna sentään ole pitänyt.

Jo pitkälle toista kymmentä vuotta sitten laskuja vaativat hommat, labraselostukset ym., palautettiin PDF:nä. Ei, ei käynyt mielessäkään että raapustelisi ne paperille ja ottaisi niistä kuvan ja pyöräyttäisi PDF:ksi. Olisi takuulla tullut välitön hylsy jo silkasta typeryydestä.

Ne laskut laskeskeltiin mihin laskettiin, sitten kirjoitettiin labraselostus laskuineen ja tuloksineen LaTeXilla, generoitiin PDF ja palautettiin se. Toki jotkut viettivät MS Officen ja kaavaeditorin kanssa vähän pidemmän ajan mutta saivat silti aikaan kelvollisen PDF:n palautettavaksi.
 
Barbarossa sanoi:
Offtopiciksi menee mutta osui jotenkin hermoon...
Mitä helvettiä? Onko tämä jotakin millenniaalien diginatiivien uusavuttomuutta vai ohjeistus täyttä puutaheinää?
Palautus PDF:nä -> näppäistään kännykkäkameralla kuva harakanvarpaista, muutetaan PDF:ksi ja palautetaan...? Ja tämä kelpaa vastaanottajapäässä? En AMK:ta ihan leikkikouluna sentään ole pitänyt.

Jo pitkälle toista kymmentä vuotta sitten laskuja vaativat hommat, labraselostukset ym., palautettiin PDF:nä. Ei, ei käynyt mielessäkään että raapustelisi ne paperille ja ottaisi niistä kuvan ja pyöräyttäisi PDF:ksi. Olisi takuulla tullut välitön hylsy jo silkasta typeryydestä.

Ne laskut laskeskeltiin mihin laskettiin, sitten kirjoitettiin labraselostus laskuineen ja tuloksineen LaTeXilla, generoitiin PDF ja palautettiin se. Toki jotkut viettivät MS Officen ja kaavaeditorin kanssa vähän pidemmän ajan mutta saivat silti aikaan kelvollisen PDF:n palautettavaksi.
Napsauta laajentaaksesi...
Nuo kysymyksetkin kun tuppaa suurimmissa määrin nykyään olemaan määrä korvaa laadun periaatteella niin ei voi olettaa että palautukset olis sen parempia. Jos viikonlopuksi annetaan kymmeniä tehtäviä / aine niin ei ole aikaa käyttää paria tuntia joka tehtävään. Useat on myös johonki webbiympäristöön "täytä tää lomake vastauksilla ja paina lähetä" -palautuksella
 
oselotti sanoi:
No tässä tapauksessa ei ole kyse siitä, vaan Mintin käyttäjäystävällisyydestä.


Ymmärrän kyllä sen, mutta sitä tässä juuri kritisoitiin, että pallo heitetään käyttäjälle. Jos jotain jakelua markkinoidaan aggressiivisesti aloittelijoille, niin on aika outoa tehdä tuollainen valinta. Muut jakelut eivät ole nähneet tuollaista tarpeelliseksi, mutta kukin tyylillään.

En tiedä tekeekö Mint ollenkaan integraatiotestausta. Veikkaan, että ei ainakaan automaattisesti, sillä yleensä harrastusprojektien resurssit ovat rajalliset. Ainakin SUSE:lla ja Fedoralla on nykyisin OpenQA käytössä.


Kannattaa varmaan tutustua esimerkiksi Fedoran päivityspolitiikkaan.
Napsauta laajentaaksesi...
Joo-o.. tuskin Mintin päivitykset hajottaa mitään sen enempää kuin muissakaan jakeluissa, joten sen puolesta ihan turhaa semantiikkaa.

Mintissä oletetaan, että loppukäyttäjä ei lue päivitysinfoja. Muissa jakeluissa oletetaan, että lukee.

Tämäkin keissi on vain hyvä todiste, että joka asiasta löytyy aina jollekin valittamisen aihetta.
 
Mitenköhän selviäisi Ubuntu 18.04 syy koneen sammumiselle? Syslogissa lukee kätevästi, että kone sammuttelee daemonit ja sitten sammuu "systemd[1]: Stopped target Sound Card.". Mutta ei syytä siihen mikä tuon sammuttamisen on käynnistänyt.
 
Maxwell sanoi:
Käytän Linux Mintiä Windowsin rinnalla, enkä oikeasti ymmärrä tästä paljoa. Tämä Mint ei oletuksena asenna päivityksissä esim. Linuxin kerneliä ja muutamia muita juttuja, vaan listaa ne "vaarallisiksi" päivityksiksi. Käsittääkseni voi sotkea jotain, mutta ovat myös tärkeitä esimerkiksi tietoturvan kannalta. Kannattaako ne kuitenkin päivittää? Eikö ole vähän erikoista heittää vastuu käyttäjälle, jos on tarkoitus että Mint on helppokäyttöinen Linux? :joy: Eihän tämmöiset nyypät tiedä mitä tehdä.
Napsauta laajentaaksesi...

Hei,

Aloittelijalle suosittelen seuraavaa:
Mene Päivitysten hallinta --> Muokkaa --> Update policy. Valitse: Älä sotke tietokonettani.


Mutta itse kun tykkään, että päivitykset on testattu, niin olen ottanut myös "kolmostason" päivitykset pois päältä.
Eli Päivitysten hallinta --> Muokkaa --> Asetukset --> Tasot -välilehti:


Ja koska en tarvitse, tuoreempia kernelpäivityksiäkään tällä hetkellä, voin yllämainitun ikkunan Asetukset -välilehdeltä jättää vain ylimmän ruksin päälle:


Yleensä noita uudempia vähemmän testattuja päivityksiä ja kerneleitä ym. tarvitsevat ne, joilla on komponentteina tai oheislaitteina jotain aivan uusinta uutta.


P.S. Tuossa ylimmässä kuvassa, Muokkaa -valikossa, näkyy (alimpana) mahdollisuus päivittää uudempaan versioon Mintistä, jos sellainen on tarjolla.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä ole Manjaron kanssa ollut ongelmia. Asentelin yhden just vanhemmille viikonloppuna. Ikinä eivät ole Linuxia köyttäneet. KDE kuulemma selkeä ja helppo käyttää.

Ssh ja vnc käytössä niin pääsee ylläpitämään etänä.

Ei noilla distroilla kauheasti käyttöön ole merkitystä. Se on se DE joka siihen enemmänkin vaikuttaa ja millaiset setit kehittäjä on tehnyt DE:lle.
 
Joo tokko nuo vanhukset huomais mitään eroa, oli distro mikä tahansa kunhan DE pysyy samana. Ja kuvakkeet on samalla paikalla, muuten ei tuu mitään!
 
Allekirjoittaneen koneelle mietinnässä distro. Jotenkin vuosia linuxia käyttäneenä kaupuu takaisin.. näköjään purevpn on saanut apps ubuntulle
ja fedoralle. . vpn olis kiva saada toimimaan. Samoin jonkinlainen videoeditointi. Nyt
koneella on pinnacle ja toimii miten toimii.. huonosti..

Mint, Manjaro, Solus, ehkä ubuntukin...
 
Siancarlo sanoi:
Allekirjoittaneen koneelle mietinnässä distro. Jotenkin vuosia linuxia käyttäneenä kaupuu takaisin.. näköjään purevpn on saanut apps ubuntulle
ja fedoralle. . vpn olis kiva saada toimimaan. Samoin jonkinlainen videoeditointi. Nyt
koneella on pinnacle ja toimii miten toimii.. huonosti..

Mint, Manjaro, Solus, ehkä ubuntukin...
Napsauta laajentaaksesi...

kdenlive:ä tuntuvat käyttävän paljon editoinnissa. Ei tosin ole (vielä) omaa kokemusta siitä.
 
Manjaro gnome stable asennettu. Saisikohan askarreltua jollain loitsuilla kahdesta teran levystä
raid0 ? Ubuntu serverin asennustikulla tuo onnistuu.. Mutta onnistuuko liittää manjaroon jos tuon tikulla
tekee?
 
Manjaro gnome on kyllä positiivinen yllätys. Kaikki vaikuttaa toimivan, jees tästä on hyvä jatkaa.
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
257 648
Viestejä
4 480 269
Jäsenet
73 964
Uusin jäsen
poppi75

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom