Linux distrokeskustelu

[Hyrava]

Ehkä en vaan ole tarpeeksi pätevä keskustelemaan aiheesta, joten oon sitten yksin mielipiteineni.
Olen vaan havainnut, että osa ei esim. kykene päästämään irti Grubista, kun Systemd-boot valtaa alaa jne. tai eri FS:t. Mutta kaipa toi on vähän eri asia kuin distroista tappelu. Kaipa sitä joku varmaan pelailee pelejä CentOSillakin tms.

Itse taas ihmettelen että mitä väliä sillä on käyttääkö joku distro Systemd-bootia, Grubia tai vaikka wanhaa Liloa kunhan kyseisellä käyttiksellä voi tehdä ne asiat mitä sillä haluaa tehdä. Peruskäytössä kuitenkaan noilla ei ole juurikaan väliä, samalla tavalla se linux käynnistyy kaikilla. Kyllä nuo vaihtuu kaikissa distroissa aikanaan jos sille nähdään tarvetta. Valitkoon jokainen sen distron missä on ne ominaisuudet mitä tarvitsee/haluaa, turha noista on mielestäni tapella.

 

[Mukava]

Grub taitanee olla nykyisistä ainoota jotka tukee vielä vanhaa bios-boottia kun taas systemd-boot on UEFI only ja taisi reFind olla myös.

Eli grub tulenee säilymään nöissä päädistroissa vielä pitkään ja sitten eivät halua eriyttää uefi ja bios lataajia koska vaatisi enemmän ylläpitoa näiden hallintaan.

CachyOS:llä siirryin itse käyttämään systemd-boottia, huomattavasti yksinkertaisempi ylläpidettävä kuin Grub. Toisaalta siitä puuttuu teema-tuki (jis nyt sellaista joku kaipaa)

 

[soundmodel]

Itse taas ihmettelen että mitä väliä sillä on käyttääkö joku distro Systemd-bootia, Grubia tai vaikka wanhaa Liloa kunhan kyseisellä käyttiksellä voi tehdä ne asiat mitä sillä haluaa tehdä. Peruskäytössä kuitenkaan noilla ei ole juurikaan väliä, samalla tavalla se linux käynnistyy kaikilla. Kyllä nuo vaihtuu kaikissa distroissa aikanaan jos sille nähdään tarvetta. Valitkoon jokainen sen distron missä on ne ominaisuudet mitä tarvitsee/haluaa, turha noista on mielestäni tapella.

Tuo on markkinointijuttu. Arvaa kuinka moni uusi käyttäjä jää GNU/Linuxiin, jos niille tulee mielikuva, että GNU/Linux on aina kuin Arch vs että se on kuin Ubuntu. Keskivertokäyttäjä tuskin miettii kauan, jääkö GNU/Linux, jos OSX/Windows toimii jo.

 

[Mukava]

Tuo on markkinointijuttu. Arvaa kuinka moni uusi käyttäjä jää GNU/Linuxiin, jos niille tulee mielikuva, että GNU/Linux on aina kuin Arch vs että se on kuin Ubuntu. Keskivertokäyttäjä tuskin miettii kauan, jääkö GNU/Linux, jos OSX/Windows toimii jo.

Keskivertokäyttäjä ei edes mieti että mikähän käynnsityslataaja tässä on ja harvempi distro edes antaa sitä päättää asennuksen aikana.

Eli tällä ei ole mitään vaikutusta siihen järjestelmän käytettävyyteen, kaikilla vaihtoehdoilla kone kyllä boottaa sinne desktopille normaalisti (ellei asennuksessa satu jotain menemään pieleen)

 

[Barbarossa]

Grub taitanee olla nykyisistä ainoota jotka tukee vielä vanhaa bios-boottia kun taas systemd-boot on UEFI only ja taisi reFind olla myös.

Eli grub tulenee säilymään nöissä päädistroissa vielä pitkään ja sitten eivät halua eriyttää uefi ja bios lataajia koska vaatisi enemmän ylläpitoa näiden hallintaan.

CachyOS:llä siirryin itse käyttämään systemd-boottia, huomattavasti yksinkertaisempi ylläpidettävä kuin Grub. Toisaalta siitä puuttuu teema-tuki (jis nyt sellaista joku kaipaa)

Bios oli käytössä nykymittapuulla jo antiikkisessa x86-raudassa, sillä ei ole minkäänlaista tulevaisuutta minkä vuoksi distrojen tarvitsisi sitä huomioida uusissa versioissa. Jos joku haluaa ajaa museorautaa niin siihen voi käyttää sitten museodistroakin.

 

[soundmodel]

Keskivertokäyttäjä ei edes mieti että mikähän käynnsityslataaja tässä on ja harvempi distro edes antaa sitä päättää asennuksen aikana.

Eli tällä ei ole mitään vaikutusta siihen järjestelmän käytettävyyteen, kaikilla vaihtoehdoilla kone kyllä boottaa sinne desktopille normaalisti (ellei asennuksessa satu jotain menemään pieleen)

No mutta se ei mieti myöskään onko terminal Unix- vai BSD-tyylinen tai onko .exe Snap vai AppImage.

Minusta esim. apt oli jo ihan hyvä.

 

[Hyrava]

Bios oli käytössä nykymittapuulla jo antiikkisessa x86-raudassa, sillä ei ole minkäänlaista tulevaisuutta minkä vuoksi distrojen tarvitsisi sitä huomioida uusissa versioissa. Jos joku haluaa ajaa museorautaa niin siihen voi käyttää sitten museodistroakin.

Edelleen on paljon kaikenlaisia sulautettuja järjestelmiä ja vastaavia (eli ei tavalliseen desktop-käyttöön tarkoitettuja) joissa ei ole UEFI:a. Miksi pitäisi eriyttää niissä toimiva versio erikseen kun helpompi vaan ylläpitää yhtä versiota joka toimii molemmissa. Tavallisen tallaajan tietokone nyt tukee UEFI:a mutta on paljon spesiaalimpiakin laitteita joissa käytetään samoja distroja kuin "Pertti Peruskäyttäjän" koneessa.

 

[soundmodel]

UEFI:sta ei ole etua ellei käytä erittäin suuria tallennustiloja. Lisäksi UEFI-CSM toimii yleensä ajureille paremmin. Esim. oma näytönohjain ei buuttaa UEFI:lla.

Sitä UI:takaan ei tarvitse, jos on hyvä bios.

UEFI on ylihypetetty keskivertokäyttäjälle.

 

[Pörkyle]

Ongelma pakettimanagereissakaan ei ole, että niitä on, vaan se, että on epäkäytännöllistä, jos niitä on monta erilaista, kun pitäisi olla vain OS X -tyylinen .app. Itsellä AppImage on toiminut parhaiten.

Ubuntu tosiaan targettaa kuitenkin käyttäjäystävällistä GNU/Linuxia. Siinä on vaan plussat ja miinukset.

Tavallaan voisi tietysti antaa käyttäjän valita, mitä käyttää, mutta usein samoja paketteja ei ole kaikilla formaateilla.



Niin siis minusta esim. Void on turha projekti, koska Debian + FreeBSD on best of the both worlds. Void:n kaltainen ei muuta GNU/Linuxin huonoja puolia mitenkään ja lisää niitä, koska se luo n+1 standardin, joka rikkoo yhteensopivuuden muiden GNU/Linuxien kanssa. Yleensäkin nämä tuntuvat kuuluvan jatkumoon "PacBSD ja kumppanit", joissa yritetään tehdä GNU/Linuxista vähemmän huono yhdistämällä sitä johonkin muuhun, vaikka tosiasiassa tätä parannusta ei voi tehdä tai se on vain kosmeettinen. Void saattaisi kuitenkin olla parempi inkarnaatio Arch:n goaleille.

Mikä standardi? Voidin ja Debianin ei minusta tarvikkaan olla 100% keskenään yhteensopivia ja molemmathan on täysin itsenäisiä projekteja, en näe syytä miksi esim. void pakettien pitäisi toimia debianissa tai toisinpäin. Solus on myös täysin itsenäinen eikä ole mitään tekemistä muiden distrojen kanssa että kai sekin on sitten turha distro.

Debianin LTS versiot hyviä palvelinhommiin ja miksei työpöytäkäytössäkin jos ei haittaa että tuoreimmat sovellukset joutuu aina hekemaan sovellusten omilta sivuilta tai lisäilemään itse milloin mitäkin repoja.

 

[soundmodel]

Siksi, koska on epätodennäköistä, että niche-distro voi saada yhtä paljon kehitystä kuin jokin vakiintuneempi.

 

[Mukava]

Siksi, koska on epätodennäköistä, että niche-distro voi saada yhtä paljon kehitystä kuin jokin vakiintuneempi.

Noh jos joku päättää sen "niche distron" kehittä niin eiköhän sitä myös ylläpidä sen mitä tarvitsee.

Ja jos sulle kaikki nuu paitsi debian on nocheä niin se taitaa enimmäkseen olla sun ongelma, ei niiden käyttäjien. Ei niitä käyttäjiä esim Void:lla olisi jos eivät kokisi tarpeelliseksi.

 

[soundmodel]

No vertailun vuoksi sanotaan, että myöskään FreeBSD:n tasoiselle ei ole riittävästi kehittäjiä.

 

[Barbarossa]

Edelleen on paljon kaikenlaisia sulautettuja järjestelmiä ja vastaavia (eli ei tavalliseen desktop-käyttöön tarkoitettuja) joissa ei ole UEFI:a. Miksi pitäisi eriyttää niissä toimiva versio erikseen kun helpompi vaan ylläpitää yhtä versiota joka toimii molemmissa. Tavallisen tallaajan tietokone nyt tukee UEFI:a mutta on paljon spesiaalimpiakin laitteita joissa käytetään samoja distroja kuin "Pertti Peruskäyttäjän" koneessa.

Näihin harvemmin mitään työpöytädistroja käytetäänkään. Useampia ollut tusaamassa jo työn vuoksi eikä toistaiseksi ole ollut yhdessäkään Ubuntua, Debiania tai Fedoraa saati Archia. Kyllä ne ovat olleet juuri siihen tarpeeseen sorvattuja, esim. Yocto löytyy usein taustalta.

 

[Hyrava]

Näihin harvemmin mitään työpöytädistroja käytetäänkään. Useampia ollut tusaamassa jo työn vuoksi eikä toistaiseksi ole ollut yhdessäkään Ubuntua, Debiania tai Fedoraa saati Archia. Kyllä ne ovat olleet juuri siihen tarpeeseen sorvattuja, esim. Yocto löytyy usein taustalta.

Debiania olen muutamissa purnukoissa nähnyt ainakin käytettävän. Tosin, onhan noissa monesti vähän kevyemmäksi viilattuja käyttiksiä kuten Alpine tai OpenWRT tms. Ja esimerkiksi RaspberryPi:ssähän yleisesti käytetään esim Raspbiania joka on Debian-johdannainen.

 

[keskiverto]

Kaipa sitä joku varmaan pelailee pelejä CentOSillakin tms.

Toivottavasti ei. CentOS on kuollut ja kuopattu.

 

[TemeV]

Täällähän on taas pari Linux-keskustelujen klassikkoteemaa käsillä, joten voisi kai tiivistää mihin näissä yleensä päädytään:
1) Distroja on paljon, koska niitä voi olla. Jos joku haluaa uudenlaisen distron ja päättää sellaisen tehdä sekä julkaista, niin ei sitä voi estää. Tähän asiaan ei ole tulossa muutosta. Hyvä puoli on, että ei niitä niche distroja tarvi käyttää, eikä niiden kehitys mitenkään hidasta sen oman lemppari distron kehitystä.
2) Valinnan vara on hyvä asia. Jos sinulla on lemppari distro, niin käytä sitä ja anna muiden käyttää omia lemppareitaan. Ei oo pakko distrohoppailla, jos ei tahdo, mutta saa jos tahtoo.
3) "Distrojen moninaisuus aiheuttaa Linux-untuvikolle haastetta ja hidastaa Linuxin markkinaosuuden kasvua työpöydillä." Mutta Linux-kehittäjät ei varsinaisesti edes tavoittele pääsyä peruskäyttäjien työpöydille. Pitää muistaa, että peruskäyttäjä ei asenna tietokoneeseensa uutta käyttöjärjestelmää. Ei edes uudelleen asenna sitä Windowsia. Ei ole oikein mitään temppua mikä muuttaisi tämän. Markkinaosuus kaikista tietokoneista (mukaan lukien puhelimet) on nykyään jo ihan älytön. Linux elää ja voi hyvin, vaikka kukaan ei käyttäisi sitä työpöydällä.

 

[JRan]

Toivottavasti ei. CentOS on kuollut ja kuopattu.

Kyllä ja CentOS Stream toimii oikein hyvin.

Täällähän on taas pari Linux-keskustelujen klassikkoteemaa käsillä, joten voisi kai tiivistää mihin näissä yleensä päädytään:
1) Distroja on paljon, koska niitä voi olla. Jos joku haluaa uudenlaisen distron ja päättää sellaisen tehdä sekä julkaista, niin ei sitä voi estää. Tähän asiaan ei ole tulossa muutosta. Hyvä puoli on, että ei niitä niche distroja tarvi käyttää, eikä niiden kehitys mitenkään hidasta sen oman lemppari distron kehitystä.
2) Valinnan vara on hyvä asia. Jos sinulla on lemppari distro, niin käytä sitä ja anna muiden käyttää omia lemppareitaan. Ei oo pakko distrohoppailla, jos ei tahdo, mutta saa jos tahtoo.
3) "Distrojen moninaisuus aiheuttaa Linux-untuvikolle haastetta ja hidastaa Linuxin markkinaosuuden kasvua työpöydillä." Mutta Linux-kehittäjät ei varsinaisesti edes tavoittele pääsyä peruskäyttäjien työpöydille. Pitää muistaa, että peruskäyttäjä ei asenna tietokoneeseensa uutta käyttöjärjestelmää. Ei edes uudelleen asenna sitä Windowsia. Ei ole oikein mitään temppua mikä muuttaisi tämän. Markkinaosuus kaikista tietokoneista (mukaan lukien puhelimet) on nykyään jo ihan älytön. Linux elää ja voi hyvin, vaikka kukaan ei käyttäisi sitä työpöydällä.

Hyvä tiivistys ja kolmos kohdan loppu on selkeästi tässäkin ketjussa se vaikeimmin ymmärrettävä asia. Eli Linux ei todellakaan pyöritä työpöytiä nyt eikä tulevaisuudessa, vaan Linux on muutaman vuosikymmenen pyörittänyt maailmaa ja jatkaa samalla tavalla, samalla kun MS ja Apple kilpailee työpöytäkäyttäjistä.

Itse kuulen muissa ympyröissä usein, että Linux ei tule koskaan yleistymään, koska ... lista syitä ... Todellisuudessa 99% Internetistä pyörii Linuxilla ja käytännössä kaikki supertietokoneet pyörii myös Linuxilla. Suurin osa pilvipalveluista pyörii Linuxin päällä, äly-TV:t, Androidit, sulautetut järjestelmät, autojen älykkäämmät ominaisuydet, yli puolet älykelloista, kotiautomaatio jne jne jne. lista on loputon. Desktopit ei ole koskaan ollut se juttu ja nyt kun se on nostanut päätään, niin uusia Linux lähetyssaarnaajia onkin löytynyt pilvin pimein huutamaan, että mikä distro on paras!

 

[Barbarossa]

Ja esimerkiksi RaspberryPi:ssähän yleisesti käytetään esim Raspbiania joka on Debian-johdannainen.

Raspbian on enemmän Debianista raspille sorvattu (=kustomoitu). Muutenkin hauska esimerkki BIOS tuen tarpeellisuudesta GRUBin kautta kun raspissa ei ole BIOSia eikä tietääkseni Raspbian käytä GRUBiakaan.

 

[runboy93]

Tää sopi varmaan paremmin tänne.
Nobara 40 pihalla pari kk Fedora 40:n julkaisusta:
Itse ajellut 38:a ja 39:ä nyt varmaan vuoden päivät ja hyvin tuntuu toimivan. Ei ole vielä pelikoneessa, mutta tollakin myllyllä testaillut kevyempiä pelejä ongelmitta (Balatro, Last Epoch, Skald).
Pitäisi vielä päästä eroon X11:sta, mutta Barrier KVM pitää vielä toistaiseksi kiinni siinä...pitäisi testata joku päivä miten Cursr toimii, se kun tukee Waylandia.

Changelog: July 17, 2024 – Nobara Linux | The Nobara Project

Viime yönä näemmä tullut kernel 6.10.2 päivitys, nobarassa kun oli todella pitkään EOL kernel 6.8.12, erinäisistä ongelmista johtuen.

Yksi suurin muutos uudessa kernelissä, että BORE scheduler vaihdettiin sched_ext, parempaa suorityskykyä erityisesti peleihin mutta varmasti myös muualle. Näin tapahtui esimerkiksi myös Bazzite distrolla.

Vähän yli viikon ollut käytössä nyt puhdas Nobara 40 Gnome, simppeli ja silti toimiva kokonaisuus pelaamiseen.

 

[Obi-Lan]

Linus Torvalds on why desktop Linux sucks (youtube.com)

Tällä videolla Linus itse on sitä mieltä, että Linux distribuutioiden pakettijakelu ei toimi hyvin työpöytäkäyttöön. Ei pysty tekemään binäärejä jokaiselle mahdolliselle distroversiolle mitkä rikkovat taaksepäin yhteensopivuutta ja sitten pitää venata ylläpitäjiä kääntämään päivitykset.

Tosta tuli mieleen, että Debianin tyyli backportata päivityksiä vanhoihin versioihin sekoittaa jotkut tietoturvaskannerit jotka katsoo, että liian vanha versio esim Apachesta, siinä on aukot X ja Y. Ja siinä sit väännetään kättä onko se tietoturvaskannaus softa oikeassa vai väärässä.

 

[keskiverto]

Tosta tuli mieleen, että Debianin tyyli backportata päivityksiä vanhoihin versioihin sekoittaa jotkut tietoturvaskannerit jotka katsoo, että liian vanha versio esim Apachesta, siinä on aukot X ja Y. Ja siinä sit väännetään kättä onko se tietoturvaskannaus softa oikeassa vai väärässä.

RHEL:n ja sen "kloonien" kohdalla tuollaiset virhehälytykset ovat aika jokapäiväisiä. Niiden distrojen käyttäjä lienee tyypillisemmin firma kuin koti ja firmoilla on tarve tuntea olonsa turvalliseksi, mutta niiden ylläpitäjät eivät kaikki tiedä mistä backporttaukset tarkastetaan.

 

[TemeV]

Linus Torvalds on why desktop Linux sucks (youtube.com)

Tällä videolla Linus itse on sitä mieltä, että Linux distribuutioiden pakettijakelu ei toimi hyvin työpöytäkäyttöön. Ei pysty tekemään binäärejä jokaiselle mahdolliselle distroversiolle mitkä rikkovat taaksepäin yhteensopivuutta ja sitten pitää venata ylläpitäjiä kääntämään päivitykset.

Tuo taitaa olla jotain kymmenen vuotta vanha video. Flatpakit ja Flathub aika paljon paikkaa tuota ongelmaa.

 

[Vapis]

Hyötyohjelmissa Ubuntu on Windowsia n. +19,5% nopeampi, ja Clear Linux on Ubuntua +15,7% nopeampi.

Teoriassa mutkat suoriksi menetelmällä Linux on siis Windowsia n. (1 - 1 / 1,155 / 1,197) * 100 = 27,7% nopeampi

Lähteet
Ubuntu Linux Squeezes ~20% More Performance Than Windows 11 On New AMD Zen 4 Threadripper Review - Phoronix
Intel Continues To Show AMD The Importance Of Software Optimizations: 16% More Ryzen 9 9950X Performance - Phoronix

 

[JRan]

Hyötyohjelmissa Ubuntu on Windowsia n. +19,5% nopeampi, ja Clear Linux on Ubuntua +15,7% nopeampi.

Teoriassa mutkat suoriksi menetelmällä Linux on siis Windowsia n. (1-1/(1,155*1,197))*100 = 27,7% nopeampi

Lähteet
Ubuntu Linux Squeezes ~20% More Performance Than Windows 11 On New AMD Zen 4 Threadripper Review - Phoronix
Intel Continues To Show AMD The Importance Of Software Optimizations: 16% More Ryzen 9 9950X Performance - Phoronix

Täytyy sanoa, että ton Clear Linuxin nopeus eron kyllä huomaa Intelin raudalla esimerkiksi Fedoraan verrattuna. Tässähän toki esiteltiin sitä, että Intelin kaverit osaa kirjoittaa hyviä optimointi pätchejä myös AMD:n raudalle.

 

[Mukava]

Ongelma tuossa testissä esim CachyOS:n osalta, että nuo tietyt testit eivät ole käännetty käyttäen makepkg.conf:n asetettuja optimointeja.

Eli varmaan olisi hyvinkin lähellä Clear Linuxia.

 

[TemeV]

Täytyy sanoa, että ton Clear Linuxin nopeus eron kyllä huomaa Intelin raudalla esimerkiksi Fedoraan verrattuna. Tässähän toki esiteltiin sitä, että Intelin kaverit osaa kirjoittaa hyviä optimointi pätchejä myös AMD:n raudalle.

Kyllähän iso osa noista Clear Linuxin optimoinneista on ihan standardia CPU riippumatonta kamaa, niin toki se auttaa myös AMD:ta. Tuskin ovat kuitenkaan kovasti nähneet vaivaa nimenomaan AMD:n optimointiin.

 

[Barbarossa]

Kyllähän iso osa noista Clear Linuxin optimoinneista on ihan standardia CPU riippumatonta kamaa, niin toki se auttaa myös AMD:ta. Tuskin ovat kuitenkaan kovasti nähneet vaivaa nimenomaan AMD:n optimointiin.

Tämähän se, ja tuskimpa siellä mitään mystisiä optimointipatcheja on tuherreltu, sen kun käännetty ne paketit käännösoptioilla jotka tuottavat uudemmille prosessoreille optimoituja binaareja. Ja varmaankin lisätty muutenkin optimointilippuja joita eivät yhteensopivuus edellä menevät distrot käytä.

 

[JRan]

Kyllähän iso osa noista Clear Linuxin optimoinneista on ihan standardia CPU riippumatonta kamaa, niin toki se auttaa myös AMD:ta. Tuskin ovat kuitenkaan kovasti nähneet vaivaa nimenomaan AMD:n optimointiin.

Juu ei sieltä ~200 kernel pätchistä löydy varmasti yhtään AMD spesifiä pätchiä. Eli juurikin näin, että yleinen optimointi auttaa myös kummasti kilpailijan prossua toimimaan nopeammin.

 

[JRan]

Tämähän se, ja tuskimpa siellä mitään mystisiä optimointipatcheja on tuherreltu, sen kun käännetty ne paketit käännösoptioilla jotka tuottavat uudemmille prosessoreille optimoituja binaareja. Ja varmaankin lisätty muutenkin optimointilippuja joita eivät yhteensopivuus edellä menevät distrot käytä.

Niin siis Clear Linuxin kernelissä on ihan merkittäviä muutoksia vanilla kerneliin nähden, eli ei ole missään nimessä käännösoptioista ja tämän tyyppisestä kikkailusta kyse:

GitHub - clearlinux-pkgs/linux

Contribute to clearlinux-pkgs/linux development by creating an account on GitHub.

github.com

167 numeroitua pätchiä ja sen lisäksi vielä kymmeniä joiden järjestyksellä ei varmaan merkitystä.

Edit: käytännössä aina ajantasalla kernel.orgin viimeisimmän julkaisun kanssa.

 

[TemeV]

Niin siis Clear Linuxin kernelissä on ihan merkittäviä muutoksia vanilla kerneliin nähden, eli ei ole missään nimessä käännösoptioista ja tämän tyyppisestä kikkailusta kyse:

No on siellä ne kääntäjän liputkin käytössä, niin kuin tietysti pitääkin olla kun haetaan maksimisuorituskykyä Performance — Documentation for Clear Linux* project

 

[JRan]

No on siellä ne kääntäjän liputkin käytössä, niin kuin tietysti pitääkin olla kun haetaan maksimisuorituskykyä Performance — Documentation for Clear Linux* project

Juu toki ja myös kaikki softa on käännetty liput käytössä. Tarkoitin enemmänkin, että onhan tässä kuitenkin Intelin kavereiden vuosien työ mukana, eikä pelkästään gentoon manuaalista kopioidut kääntäjän flagit.

 

[Mukava]

Voisin 99% todennäköisyysellä veikata että tuossa Phoronixin testissä CachyOS olisi ollut hyvinkin tasoissa Clear Linuxin kanssa jos Phoronixin kaikki testit olisi käännetty samoilla lipuilla.

Clear Linux tunkee nuo /etc/environmentin alle kun taas CachyOS/Arch käyttää /etc/makepkg.confia nooden asettamiseen. Tietysti liput voisi Cachylläkin tuonne laittaa mutta kehittäjät ei halua koska se ei ole "oikea" (tai "arch way") noita asettaa.

Clear käyttää myös vakiona performance scheduleria joka nyt ei normikäytössä ole mitenkään järkevää.

 

[Barbarossa]

Juu toki ja myös kaikki softa on käännetty liput käytössä. Tarkoitin enemmänkin, että onhan tässä kuitenkin Intelin kavereiden vuosien työ mukana, eikä pelkästään gentoon manuaalista kopioidut kääntäjän flagit.

Oletko katsonut niitä? Taitaa olla mukana aika monen sellaisen kaverin työtä jotka eivät ole Intelin laskuun sitä tehnyt.

Nuo mainitsemasi ~200 kernel patchia näyttäisi todellisuudessa olevan 110, joista itse clear linux kerneliin otetaan mukaan 43. Ylipäätään melkoisen moni näyttää olevan LKML:ään lähtettyjä patcheja ja äkkiseltään n. puolet jonkun muun kuin Intelin tekemiä. Vanhemmat oletettavasti jo kernel.orgin kernelissä ja siksi ei käytössä. Ei tarvitse näillä tiedoilla Intelille kultaista vasikkaa pystyttää.

Noista 43 mukana olevasta patchista pikaisella selauksella näyttäisi suurelta osin olevan parametrien hienosäätöä, workaroundeja ja muita virityksiä joita voidaan tehdä kun laajemmasta yhteensopivuudesta tarvitse välittää. En näissä näe mitään merkittäviä muutoksia.

En jaksa uskoa etteikö vastavaan parannukseen verrattuna geneerisen pulladistron vakiokerneliin päästäisi vaikkapa xanmod tai tkg kerneleillä. Ja kääntämällä se ja distro muutenkin niitä käännösoptioita ja vastaavia kikkailuita käyttämällä.

 

[JRan]

Oletko katsonut niitä? Taitaa olla mukana aika monen sellaisen kaverin työtä jotka eivät ole Intelin laskuun sitä tehnyt.

Nuo mainitsemasi ~200 kernel patchia näyttäisi todellisuudessa olevan 110, joista itse clear linux kerneliin otetaan mukaan 43. Ylipäätään melkoisen moni näyttää olevan LKML:ään lähtettyjä patcheja ja äkkiseltään n. puolet jonkun muun kuin Intelin tekemiä. Vanhemmat oletettavasti jo kernel.orgin kernelissä ja siksi ei käytössä. Ei tarvitse näillä tiedoilla Intelille kultaista vasikkaa pystyttää.

Noista 43 mukana olevasta patchista pikaisella selauksella näyttäisi suurelta osin olevan parametrien hienosäätöä, workaroundeja ja muita virityksiä joita voidaan tehdä kun laajemmasta yhteensopivuudesta tarvitse välittää. En näissä näe mitään merkittäviä muutoksia.

En jaksa uskoa etteikö vastavaan parannukseen verrattuna geneerisen pulladistron vakiokerneliin päästäisi vaikkapa xanmod tai tkg kerneleillä. Ja kääntämällä se ja distro muutenkin niitä käännösoptioita ja vastaavia kikkailuita käyttämällä.

Näköjään aika hyvä määrä pudotettu näitä pois. En ole hetkeen tutkinut heidän spec-filen sisältöä. Silloin vuosia sitten, kun Clear Linux julkaistiin, niin tuli enemmän seurattua. Enkä pysty noista pois jätetyistä tai mukana olevista pätcheistä kyllä myöskään sanomaan, että ne olisi suoraan LKML:stä napattu tai sitä kuka ne on sinne postannut.

Toisaalta en tiedä, että onko sillä oikeasti edes merkitystä, että mistä nämä pätchit on, miten monta niitä on. Onko ne vanhemmat nykyään Linux kernelissä mukana. Silti näillä saa aikaan yllättävän nopean Linux jakelun pohjan. Nopeuden huomaa ihan työpöydälle asti, mutta näyttää toki testeissä pärjäävän myös.

Sitten taas tosi maailmassa ei varmasti ole juurikaan kyseiselle distrolle käyttöä. Eli kyllähän toki oman kernelin / OS:än saisi toimimaan vieläkin nopeammin, jos asiaa lähestyy siten miten vanha Gentoo / LFS / FreeBSD (kun mennään vaikka 20 vuotta taaksepäin). Eli kerneliin ei tule oletuksena mitään tai absoluuttinen minimi ja tämän päälle valitaan vain omaan rautaan liittyvät asiat, jotka käännetään suurimmaksi osaksi kerneliin sisään (ei siis moduleina). Tämä minimaalinen kerneli ja omalle raudalle sopivat kääntäjän flägit jotka saa läpi menemään, kernelille ja niille muutamalle sadalle paketille jotka oikeasti tarvii.

Lopputuloksena saa varmasti vielä nopeamman Linux kokemuksen. Enpä toki tiedä, että onko sekään sen arvoista, että uuden USB-laitteen liittäminen vaatii aina kernelin confin muokkaamisen ja kernelin kääntämisen. Joskus aikanaan tämän hyöty työpöytäkäytössä korostui kun koneet oli oikeasti hitaita. Nyt kun koneissa on kymmeniä ytimiä, kymmeniä gigoja rammia, niin se kerneli kaikella ja ilman optimointejakin tuntuu ihan ok:lta.

 

[TripBlast]

Vähän tyhmä kysymys mutta uudessa Fedorassa kun on uusi KDE Plasma 6 ja wayland niin toimiiko siinä NVIDIA kortit vai samat ongelmat kun ennen. Olen käyttänyt perus Debiania ja X11:sta jotain vuosia ja aina jotain ongelmia ollut waylandissa NVIDIAN kanssa.

 

[Ezzy]

Vähän tyhmä kysymys mutta uudessa Fedorassa kun on uusi KDE Plasma 6 ja wayland niin toimiiko siinä NVIDIA kortit vai samat ongelmat kun ennen. Olen käyttänyt perus Debiania ja X11:sta jotain vuosia ja aina jotain ongelmia ollut waylandissa NVIDIAN kanssa.

Parempaan suuntaan käsittääkseni menty jo hetki. Nobara teki Fedoraan jotain temppuja ja sillä kaiketi toimii ehkä pikkasen paremmin. Ainakin sen devaaja ajelee Nvidian rautaa pääkoneessaan muistaakseni.
Itse kituutan vielä Nobaralla ja Pop:lla X11 kanssa, kun KVM-softa ei tue Waylandia enkä ole jaksanut vaihtaa...

Redditissä r/Linux_gaming ja r/Fedora on aika paljon juttua Nvidiasta.

 

[TripBlast]

Parempaan suuntaan käsittääkseni menty jo hetki. Nobara teki Fedoraan jotain temppuja ja sillä kaiketi toimii ehkä pikkasen paremmin. Ainakin sen devaaja ajelee Nvidian rautaa pääkoneessaan muistaakseni.
Itse kituutan vielä Nobaralla ja Pop:lla X11 kanssa, kun KVM-softa ei tue Waylandia enkä ole jaksanut vaihtaa...

Redditissä r/Linux_gaming ja r/Fedora on aika paljon juttua Nvidiasta.

Kiitos, lueskellaan. Itse en ole varmaan debianista siirtymässä kun kaikilla omilla servuillakin debianit. KDE plasman joku viitos versio kun kuutosta ei tähän ole vielä saatavilla. toimii kyllä tämä x11 kuin junan vessa mutta kolmella näytöllä ( 2x 1080p ja yksi 4k ) tulee ongelmia zoomin kanssa, tai en ole saanut sitä toimimaan. mutta laskenkin itseni linux noobiksi vielä, vasta opetelen.

 

[Mukava]

Kyllä nvidia toimii jo ihan hyvin waylandin kanssa. Etenkin uusimmat ajurit joissa tulee mukana tuki sille avoimelle kernelipalikalle.

Tietysti pitää olla distro joka on ajantasalla noiden osalta.

 

[Ezzy]

Itse tulee seurailtua tollasta distrotestaaja-tubettajaa A1RM4X
Tällä hetkellä tuntuu fanittavan CachyOS:ää ja ehkä Nobaraa myös, mutta testaa aika laajalla skaalalla.
Ajelee kaikkia 5950X+4090:llä ja testailee uusimpia pelejä samalla.
mm.
(seuraava osa olikin sitten ilman RTX:ää, evt miksi, en ko. streamia ehtinyt näkemään)

 

[TripBlast]

Kyllä nvidia toimii jo ihan hyvin waylandin kanssa. Etenkin uusimmat ajurit joissa tulee mukana tuki sille avoimelle kernelipalikalle.

Tietysti pitää olla distro joka on ajantasalla noiden osalta.

ei ole uusimmat kyllä, debian 12 bookworm käytössä. Nämä ei toimi ainankaan, plasma cräshiä tulee waylandilla silloin tällöin.

 

[TripBlast]

Reddit - Dive into anything

www.reddit.com