Tuo on opinnäytetyö, eli tehty osana opintoja. lisäksi sitä ei ole vertaisarvioitu. Käytännössä siis tutkimus ei ole luotettava lähde, eikä ainakaan pitäisi linkata eteenpäin.
Tässä puolestaan on aivan tuore tutkimus tämän vuoden helmikuulta nimenomaan carnivore dieetistä ( CD ) joka on
vertaisarvioitu, lisäksi julkaistu arvostetussa tiedejulkaisussa ja on näköjään myös laajasti linkattu. Ammattilaiset puhuisivat tästä akateemisesti hyväksyttynä lähteenä, joten eiköhän se kelpaa meillekin, vaikka otannat ovat pieniä niin osoittaa samaan suuntaan kuin kymmenet, sadat ja varmaan tuhannet muut tutkimukset.
Tuolla tutkimustuloksissa mainittu mm:
- ravintoaineiden todettu olevan riittämättömällä tasolla
- erityisesti tiamiinin, magnesiumin, raudan, kalsiumin, kaliumin, jodin, folaatin sekä C- ja D- vitamiinien osalta
- ravintokuitua liian vähän
- A- vitamiinia tuli yli suositusten mikäli maksaperäinen sapuska
- yksi tutkimuksista näytti labraparametrien arvojen parannusta kuten trig-HDL, toisaalta 2 tutkimusta näytti kokonaiskolesterolin kuten myös LDL- kol nousua.
@El Toro ylempänä jo kertoikin jo kaiken oleellisen, mutta käydäämpä tarkemmin läpi, mitä tämä arvostetussa tiedejulkaisuss julkaistu "vertaisarvioitu" "tutkimus", joka oikeasti on vain mielipidekirjoitus, jossa käydään läpi "tiedettä" ja sen peruteella tehdään johtopäätöksiä. No katsotaan tarkemmin, mihin nämä kirjoittajien (3kpl) mielipiteet perustuvat.
Kirjoittajilla on tälläisia mielipieitä, että fytokemikaaleilla, kuidulla ja on terveysvaikutuksia.
"While this may prevent possible interference with nutrient absorption, it simultaneously results in a reduced intake of health-promoting phytochemicals, dietary fiber, and essential micronutrients [9]."
He käyttävät lähteenään alla olevaa paperia:
Scientific
Opinion on Dietary Reference Values for carbohydrates and dietary fibre.
He siis käyttävät mielipidettä lähteenään. Katsotaan sitten tuosta mielipiteestä, minkä perusteella mielipiteen esittäjät esittävät mielipiteensä:
The absolute dietary requirement for glycaemic carbohydrates is not precisely known but will depend on the amount of fat and protein ingested.
Joka jo itsesään kertoo, että tämän paperi on korkeintaan vessapaperin arvoinen, sillä hiilihydraatin ja ravintokuidun tarve on ihmiselle tasan 0g ikinä. Kummankaan puuttuminen ruokavaliosta ei luo mitään puutostilaa tai mitään muutakaan vastaavaa, niin jo tästä tiedämme, että emme ole tieteen kanssa missään tekemisisssä.
Mikäli tuollaisen väitten esittää, että ravintokuidusta, joka on siis sulamatonta tavaraa, mitä ihmisen keho ei millään tavalla pysty käyttämään hyväkseen, niin pitää kyllä jo pystyä osoittamaan melko vahvaa näyttöä. että näin on. Tähän ei riitä seurantatutkimukset, vaan kovilla päätepisteillä ja mitattavissa olevilla mittareilla se hyöty, mitä nämä ravintokuidut ihmiselle tuovat. Harmi vain, kuin tälläista tutkimusta ei ole olemassa, on vain kasa paskaa edpidemiologiaa ja hirveästi tilastollisia yhteyksiä.
"The Panel proposes 45 to 60 E% as the reference Intake range for carbohydrates applicable to both adults and children older than one year of age."
Paneeli kuitenkin esittää suosituksen, että hiilihydraateista pitäisi saada 45-60% energiasta perustuen ei mihinkään. Siis ei kerta kaikkiaan mihinkään.
Lisäksi mahdollisisa puutostiloja perusteellaan sillä, että ne jäävät vajaiksi suosituksista. Aivan kuin tätäkin asiaa olisi tässäkin ketjussa käyty läpi.
"In two of the three studies examining potential micronutrient deficiencies associated with the CD [5,25,30], several nutrients were classified as insufficient compared with the DRVs."
Jokainen nyt voi itse muodostaa mielipiteensä tästä arvostetussa julkaisuss julkaistusta vertaisarvioidusta tutkimusesta. Paskapaperia tuo on minun mielestäni, ei mitään muuta.
Tästäkin useamman tutkimuksen sarjasta tulee huomioida, ettei tässä tutkittu useita muita asioita kuten runsaan puhaisen lihankäytön tuomaa syöpäriskin nousua yms, toisaalta koko carni pitäisi nimetä uudelleen puutostautidieetiksi.
Ah tämä ikuinen klassikko, eli lihansyönti ja söypä"riskin" tilastolinen yhteys. SInulle edelleen näyttää olevan epäselvää, mitä tilastollinen yhteys tarkoittaa epidemiologiassa, niin yritän sen mahdolisimman selkeällä esimerkillä esittää. Tosin epäilen, että ei tämä näin vahvan ideologin tajuntaan uppoa siitä huolimattakaan.
______________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Mikäli minä tilastoisin koululaisten jalan kokoa niin löytäisin lähes täydellisen korrelaation jalan koon ja matemaattisen osaamisen välille. Tämä on oppikirjaesimerkki siitä, että vahvakaan korrelaatio ei tarkoita kausaliteettiä.
Mikäli kausalaiteetti näiden asioiden välille haluttaisiin osoittaa, pitäsi muuttujat kontrolloida. Näitä muuttujia on esim. ikä, jalan koko, luokkakoko, opetusmenetelmät, opettajan tapa opettaa, oppimisympäristö jne. Lisäksi on täysin mahdollista, että taustalla vaikuttaa jokin tuntematon tekijä, jota ei ole osattu mitata tai sen vaikutuksia ei ole osattu ottaa huomioon.
Mikäli järjejestettäisiin koe, missä suurijalkaiset ekaluokklaiset ja pienijalkaiset ysiluokkalaiset laitettaisiin vastakkain, koko hypoteesilta katoaisi pohja hyvin nopeasti. Tämä koejärjeslety äkkiä osoittaisi, että tuo vahva korrelaatio ei pidä paikkaansa, vaan tässäkin rajoittava tekijä on ikä. Kun se vaikioidaan, niin huomataan, että se vahvimmin vaikuttaa matemaattiseen osaamisen, ei jalan koko. Tämän perusteella voimme siis sanoa, että kausaliteettiä ei voi koskaan päätellä, oli korrelaatio kuinka täydellinen tahansa, vaan kausaliteetti pitää kokeellisesti osoittaa.
_______________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Ravintotieteissä epideliologia on hassua, että se olettaa, että tilastollisesti nämä muuttuja voidaan hallita jälkikäteen erilaisilla tilatollisilla regressiomalleilla. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, vaan kukaan ei pysty sanomaan, että antavatko nuo malliet luotettavia tuloksia. Näitä kusenheikkoja tilastollisia yhteyksiä paisuttelevat tietenkin idologit ja toimittajat, jotka eivät ymmärrä tutkimustavan rajotteita. Kukaan varteenotettava tutkija ei sano, että nämä tilastolliset yhteydet osoittavat mitään muuta kuin hypoteesin. Vieläpä heikon sellaisen.
Tässä nyt varmasti aletaan taas mussuttamaan, että tupakointi ja keuhkosyöpä. No ensinnäkin tupakoinnin altiste on huomattavasti helpompi mitata kuin ruuan vaikutus terveyteen. Korrelaation "vahvuus" on kertaluokkaa suurempi. Myrkyllisten kaasujen hengittäminen on aivan eri asia, kuin ravinnon syöminen ja sen vaikutus ihmisen terveyteen. Tupakointitutkimuksissa RR tai HR, kumpaa nyt haluaakaan käytää on luokaa 15-30, eli tämä suhteellisen "riskin" nousu on luokkaa 1500-3000% riippuen tutkimuksesta. Lihan ja peräsuolen syövän välillä suhteellinen riskin nousu on luokkaa 15-30%.
Vielä naurettavemmaksi tuo suhteellinen riski menee siinä vaiheessa kun tuo muutetaan absoluuttiseksi "riskiksi". Peräsuolensyövän yleisyys Suomessa hieman vaihtelee lähteen mukaan, mutta käytetään esimerkissä lukua 30/100000, joka on hieman yläkanttiin. Tämä laskenta tietenkin olettaa, että nämä tilastolliset yhteydet osoittavat syy-seuraussuhteen, mitä ne eivät tietenkään osoita.
Aboluuttinen "riski" vuositasolla 30 / 100 000 = 0,0003 (eli 0,03 % vuodessa) tähän 20%:n suhteellisen riskin nousu:
0,0003 × 1,20 = 0,00036 ,eli 36 / 100 000
Absoluuttisen "riskin" muutos: 0,00036 – 0,0003 = 0,00006, eli 6 / 100 000 vuositasolla.
Kylläpäs kuulostaa kauhealta. Kannattaa nyt tuon perusteella jättää se kinkkuviipale tai jauheliha syömättä. Todennäköisyys saada peräsuolensöypä on alunalkaenkin lähes olematon ja tuo hulppea 20%:n suhteellisen "riskin" nousu pitää sen edelleen olemattomana. Näillä suhteellisilla riskeillä nämä lihattomuudet ja muut vegetuotteet teille ideologeille myydään.
Toki, tämä on vain tällaista tiedevastaista paatosta. Mitäpä minä mistään tietäisin, sillä en ole expertti, ravitsemusterapeutti, tai mikään auktoriteetti.
