Lihavuusepidemia

Mutta entäs sitten, ei näillä lihavuuslääkkeillä olekaan tarkoitus hoitaa mielenterveysongelmia vaan ns. normaalia ylipainoa?
Niin ja tähän lihavuuslääkkeiden pitäisi auttaa, kun tulee kylläiseksi nopeammin.
Elleivät lihavuuslääkkeet kutista vastasalukkua niin silloin ne vaikuttavat ihmisen mieleen joko hormonien tuotannon kautta tai muuten.
Silti ei ole kyse mistään mielenterveysongelmista...
 
Elleivät lihavuuslääkkeet kutista vastasalukkua niin silloin ne vaikuttavat ihmisen mieleen joko hormonien tuotannon kautta tai muuten.
Silti ei ole kyse mistään mielenterveysongelmista...

Mihin tämän pitäisi liittyä? Mielenterveysongelmilla tarkoitetaan jotain muuta kuin pelkkää kylläisyyden tunnetta.
 
No siis, käsitän sen että hyvän makuista ruokaa on kiva syödä ja siksi sitä tulee helposti syötyä enemmän kuin paskan makuista ruokaa, jota ehkä syö juuri ja juuri sen verran että pahin nälkä lähtee. Onhan sekin jossain määrin nautinto. Mutta ei hyvänkään makuisen ruuan ahtaminen täyteen mahaan mitään "hyviä fiiliksiä" todellakaan tuo, vaan se tuntuu lähinnä paskalta kun tulee ähky olo. Saati sitten että pahan olon saisi jotenkin pois ahtamalla ruokaa täyteen mahaan.

Mitä nuo "hyvät fiilikset" edes tarkoittaa? Alkaa kuulostaa että tämäkin on jotain ihan muuta kuin mitä olisi voinut kuvitella. :hmm:
Juu en minä moiti, sinä et aidosti saa ruoasta/syömisestä hyvää fiilistä. Tämä on varmasti painonhallinnan kannalta todella hyvä asia, mutta "kokemuksen" kannalta toki huono asia.

Hyvin harvoin itse esimerkiksi menen leffateatteriin nälkäisenä (saatan jopa käydä vaikka sushibuffan kautta syömässä oikeasti mahan täyteen), silti otan sieltä niitä poppareita, sipsejä, irttareita tms. ja syön niitä ihan liikaa leffaa katsoessa. Malliesimerkki siis siitä, että 1000 kcal tai enemmän menee, kuin itsestään ja ilman nälkää.

Toinen esimerkki voisi olla vaikka joulu, itse tykkään jouluruoasta ja monesti huomaa syöneensä taas liikaa jo ihan sitä oikeaa ruokaa, tämän jälkeen ilman nälkää pystyy helposti vetämään jälkiruokakahvit, torttuja, pullaa, keksejä, siitä voikin parin tunnin viiveellä nostaa juustotarjottimen pöytään ja syödä taas 1000-2000 kcal hyvin nopeasti ilman oikeaa nälkää.

Siinä että syö välillä vaikka sen 3000-5000 kcal päivässä ei ole mitään kummallista tai vaarallista, siitähän tulee toki vaarallista vasta, jos sitä ei ikinä kompensoi millään vaan totuttaa itsensä ja elimistönsä siihen, että se on normi ja syö samaa määrää joka päivä ilman vastaavaa kulutusta.

Joskus katsonut jotain tällaista sairaalloisen lihava ohjelmaa, missä potilas on istunut toista kertaa lääkärin vastaanotolla, paino ei ole pudonnut tai on noussut 1-2kk aikana. Potilas sanonut, että on kyllä noudattanut omasta mielestä annettua 1300 kcal dieettiä, eikä edes ymmärrä, miten vaaka voi näyttää tällaisia lukemia, kun painon piti laskennallisesti pudota kymmeniä kiloja 300 kg:n lähtöpainosta. Tähän lääkäri sanonut, että kyseinen painon pitäminen tai nostaminen vaatii 8000-10000 kcal päivässä, joten potilas varmasti valehtelee ja on syönyt päivittäin saman, mikä hänen piti syödä reilussa viikossa.

Niin ja tähän lihavuuslääkkeiden pitäisi auttaa, kun tulee kylläiseksi nopeammin. @JRan vaan väittää että ne voidaan ohittaa tekemällä nautinnollisempia ruokia, jolloin ihmiset ahtaa niitä kurkusta alas vaikkei olisi ollenkaan nälkä...
Niinkuin tässäkin ketjussa joku lihavuuslääkettä käytävä kertoi, että ei pysty enää syödä kokonaan sitä 1,5-2 kertaista Hese ateriaa. Eli kyllähän se aito nälkä olisi pitänyt mennä ohi jo viimeistään siinä 700 kcal kohdalla (ehkä lääkkeen käyttäjällä jo aiemmin), mutta silti näillä lääkkeilläkin pystyy syödä reilusti yli 1000 kcal kerralla, kun ruoka on oikeaa ja oikeassa muodossa.

Eli itse hain juuri sitä (tarkoitin juuri sitä), että ainakin kun itse pystyn syödä isojakin kalorimääriä ilman nälkää, niin estääkö tämä lääke oikeasti ylensyönnin, niinkuin antabus viinan juonnin? Koska muutenhan se on yllättävän tehoton tilanteessa, missä henkilö syö niitä poppareita leffaa katsoessa ilman nälkää, tai suklaakonvehteja kahvipöydässä pullan ja keksien päälle.
 
Eli itse hain juuri sitä (tarkoitin juuri sitä), että ainakin kun itse pystyn syödä isojakin kalorimääriä ilman nälkää, niin estääkö tämä lääke oikeasti ylensyönnin, niinkuin antabus viinan juonnin? Koska muutenhan se on yllättävän tehoton tilanteessa, missä henkilö syö niitä poppareita leffaa katsoessa ilman nälkää, tai suklaakonvehteja kahvipöydässä pullan ja keksien päälle.
Mikset katso niitä testejä näistä lääkkeistä? Nämä lääkkeet tutkitusti auttaa yli 90% potilaista, kaikille nämä ei toimi ja kukaan ei ole näin väittänytkään. Sinä keskityt nyt näihin 10%, heille sitten muita keinoja esim. lihavuusleikkaus.
 
Siitä tahdonvoimasta vielä. Se että joku ei napostele koko ajan, syö roskaruokaa tai osta karkkia kun eteen sattuu, ei välttämättä liity tahdonvoimaan. Ehkä joidenkin vaan ei tee mieli ostaa suklaapatukkaa kun kassalla sellaista vielä tyrkytetään eikä sillä ole tekemistä mikropäätöksen kanssa että "en lankea". Tai että mäkkärin hampurilainen olisi viikottainen himon kohde. Näillä ihmisillä jotka eivät koe riippuvuutta mättöruuasta, herkuista ja snackseista, voi olla ihan muita vastaavia ongelmia. Kuka tupakoi, kuka ei voi kieltäytyä kaljoista iltaisin, kenen pitää päästä pelaamaan tietokonetta kymmeniä tunteja viikossa, kuka työntää satoja euroja uhkapeleihin jne.
 
Siitä tahdonvoimasta vielä. Se että joku ei napostele koko ajan, syö roskaruokaa tai osta karkkia kun eteen sattuu, ei välttämättä liity tahdonvoimaan. Ehkä joidenkin vaan ei tee mieli ostaa suklaapatukkaa kun kassalla sellaista vielä tyrkytetään eikä sillä ole tekemistä mikropäätöksen kanssa että "en lankea".

Suurin osa (paitsi ilmeisesti @Joku_242 ) tunnistaa kuitenkin tuon ilmiön. Eli ostaa & ottaa jäätelöä / karkkia / suklaata / sipsejä / kahvia / olutta / siideriä / teetä / kuivalihaa tms. vaikka ei olisi nälkä / jano tai tiedostaisi 100% varmasti ja faktana että jokin muu olisi halvempi & vähäkalorisempi ruoka / juoma.

Osa voi tehdä sen ihan "kohteliaisuuttaan" tai "seuran vuoksi" mutta moni oikeasti tekee sen koska saa itse siitä jotain. Ei vain siksi että on ihan järkyttävä nälkä / jano ja siksi on pakko ottaa se esim. voileipäkeksi mitä tarjotaan tai kahvikupponen tai olut tuoppi tai yksittäinen karamelli.
 
Suurin osa (paitsi ilmeisesti @Joku_242 ) tunnistaa kuitenkin tuon ilmiön. Eli ostaa & ottaa jäätelöä / karkkia / suklaata / sipsejä / kahvia / olutta / siideriä / teetä / kuivalihaa tms. vaikka ei olisi nälkä / jano tai tiedostaisi 100% varmasti ja faktana että jokin muu olisi halvempi & vähäkalorisempi ruoka / juoma.

Osa voi tehdä sen ihan "kohteliaisuuttaan" tai "seuran vuoksi" mutta moni oikeasti tekee sen koska saa itse siitä jotain. Ei vain siksi että on ihan järkyttävä nälkä / jano ja siksi on pakko ottaa se esim. voileipäkeksi mitä tarjotaan tai kahvikupponen tai olut tuoppi tai yksittäinen karamelli.
Ymmärrän mitä haet mutten itse ihan tarkoittanut tuota. Suklaapatukka, karkkipussi, keksipaketti, roskaruoka jne. voi tuijotella siellä kaupassa ihan rauhassa minua eikä niistä tule itselle mitään houkutuksia. Ihan sama miten ne on aseteltu. Nytkin on suunnitteilla Tabaka kana ja jonkinlainen salaatti tälle illalle ja sillä mennään. Jopa kaljat on suunniteltu etukäteen, vaikka niitä voin pitää kyllä paheena omalla kohdalla.
 
Ymmärrän mitä haet mutten itse ihan tarkoittanut tuota.

Toki joillakin tuo on pahempi. En itsekään ole ns. ymmärtänyt mutta kuitenkin uskon faktana kun on tyyppejä jotka ovat kertoneet miten jos taloudesta löytyy sitä karkkia tai vaikka olutta se on vaan pakko juoda. Sitä ei voi jättää sinne. Kun itse joskus joutuu heittämään menemään jotain tuotteita kun esim. suklaa on harmaan värinen ja huomaa luokkaa "oho, parasta ennen 2020, miten tää on tänne kaapin perälle jäänyt".
 
Mikset katso niitä testejä näistä lääkkeistä? Nämä lääkkeet tutkitusti auttaa yli 90% potilaista, kaikille nämä ei toimi ja kukaan ei ole näin väittänytkään. Sinä keskityt nyt näihin 10%, heille sitten muita keinoja esim. lihavuusleikkaus.
Onko siis jossain joku testi (tutkimus), joka osoittaa sen että näitä lääkkeitä käyttävistä potilaista 90% ei syö koskaan mitään jos heillä ei ole nälkä? Eli silloinhan voisi sanoa, että nämä lääkkeet vaikuttavat paljon muuhunkin kuin siihen nälän tunteeseen? Itse en muista, että olisin varmaan koskaan elämässäni mennyt jäätelökioskilta ostamaan jäätelön (aikuisena tai lapsena), siksi koska on niin kova nälkä.

Itsellä omassa lapsuudenkodissa herkkuja, karkkeja jne. ei saanut ikinä syödä ennen ruokaa, vaan juurikin sen jälkeen, kun oli syönyt mahan täyteen ihan sitä tavallista kotiruokaa. Eikä tämä ikinä estänyt karkkien syömistä. Ilmeisesti nykypäivänä ajat on muuttunut ja esimerkiksi lapsille syötetään karkkia nälkään?

Suurin osa (paitsi ilmeisesti @Joku_242 ) tunnistaa kuitenkin tuon ilmiön. Eli ostaa & ottaa jäätelöä / karkkia / suklaata / sipsejä / kahvia / olutta / siideriä / teetä / kuivalihaa tms. vaikka ei olisi nälkä / jano tai tiedostaisi 100% varmasti ja faktana että jokin muu olisi halvempi & vähäkalorisempi ruoka / juoma.

Osa voi tehdä sen ihan "kohteliaisuuttaan" tai "seuran vuoksi" mutta moni oikeasti tekee sen koska saa itse siitä jotain. Ei vain siksi että on ihan järkyttävä nälkä / jano ja siksi on pakko ottaa se esim. voileipäkeksi mitä tarjotaan tai kahvikupponen tai olut tuoppi tai yksittäinen karamelli.
Niin tätä edelleen itse olen kyseenalaistanut, mutta selkeästi kaikki ei nyt vaan ymmärrä (tai halua ymmärtää), että mistä on kyse. Olisi toki oleellista ymmärtää tämä, koska uskon tämän olevan juuri se syy koko tälle epidemialle.

Itselle ei vaan mene millään läpi, että joku väittää, että söin nälkääni perunaa, kastiketta ja salaattia tai riisiä, kanaa ja kasviksia tai jauhelihakeittoa, ja niillä tuli tämä 100kg ylimääräistä ihan yht'äkkiä ja huomaamatta.

Lihominen sillä perus kotiruoalla, joka siis valmistetaan ihan niistä oikeista raaka-aineista vaatii jo oikeasti jotain täysin poikkeuksellista suhdetta ruokaan ja ei siinäkään enää nälkään syödä. Jotain tavallista keittoakin pitää syödä useamman litran kattila kerralla, että sillä saa kalorit menemään yli.
 
Toki joillakin tuo on pahempi. En itsekään ole ns. ymmärtänyt mutta kuitenkin uskon faktana kun on tyyppejä jotka ovat kertoneet miten jos taloudesta löytyy sitä karkkia tai vaikka olutta se on vaan pakko juoda. Sitä ei voi jättää sinne. Kun itse joskus joutuu heittämään menemään jotain tuotteita kun esim. suklaa on harmaan värinen ja huomaa luokkaa "oho, parasta ennen 2020, miten tää on tänne kaapin perälle jäänyt".
Tää himassa kiusausten säilyttäminen onkin eri tasolla ja se vaatii monilta jo ihan erilailla tahdonvoimaa. Helpointa tuota on kontrolloida siellä kaupassa. Jos kaapissa on vain kanaa ja salaattia niin kauppaan lähtemättä ei muuta voi syödä.
 
IS artikkelissa kerrotaan kuinka rasvamaksa voi liittyä alkoholiin, mutta tietenkin myös epäterveelliseen ruokavalioon. Lisäksi kerrotaan tutkimuksesta jonka tulosten mukaan ravintokuitu auttaa huomattavasti laihdutuksessa. Kuituahan myydään ihan reseptivapaana laihdutuslääkkeenä, ja tämä ainakin lupausten mukaan sitoo 66% syödystä rasvasta aiheuttamatta rasvaripulia.

Tietenkin laihdutukseen auttaisi parhaiten kun alkoittaa elintaparemontin, ottaa selvää mikä on terveellinen ruokavalio ja sen jälkeen pysyy siinä.
 
IS artikkelissa kerrotaan kuinka rasvamaksa voi liittyä alkoholiin, mutta tietenkin myös epäterveelliseen ruokavalioon. Lisäksi kerrotaan tutkimuksesta jonka tulosten mukaan ravintokuitu auttaa huomattavasti laihdutuksessa. Kuituahan myydään ihan reseptivapaana laihdutuslääkkeenä, ja tämä ainakin lupausten mukaan sitoo 66% syödystä rasvasta aiheuttamatta rasvaripulia.

Tietenkin laihdutukseen auttaisi parhaiten kun alkoittaa elintaparemontin, ottaa selvää mikä on terveellinen ruokavalio ja sen jälkeen pysyy siinä.
Rasvamaksaahan on todettu lisääntyvissä määrin jo lapsilla, jotka eivät vielä edes alkoholia ole maistaneet. Ei nämä jutut ole näin mustavalkoisia tässäkään asiassa.
 
Itsellä omassa lapsuudenkodissa herkkuja, karkkeja jne. ei saanut ikinä syödä ennen ruokaa, vaan juurikin sen jälkeen, kun oli syönyt mahan täyteen ihan sitä tavallista kotiruokaa. Eikä tämä ikinä estänyt karkkien syömistä. Ilmeisesti nykypäivänä ajat on muuttunut ja esimerkiksi lapsille syötetään karkkia nälkään?
Itse haluaisin uskoa siihen kuuluisaan herkkumahaan. Eli normiruoka menee normimahaan ja herkuille on sitten oma mahansa. Sitä kun voi syödä hyvinkin tukevan aterian ja sitten perään hotkaista litran jäätelöä kuin ei olisi mitään syönytkään.
Toisaalta kerran olin syönyt reippaan aterian isäukolla vieraillessa ja sen jälkeen lähdin käymään kaverin luona, jossa hänen äitinsä oli juuri kokannut ja tyrkytti minullekin. No hölmönä en halunnut loukata ja söin sitten toisen aterian heti perään. Hetkeä myöhemmin juoksin vessaan ja suunnilleen yrjösin tämän äsken syödyn ruuan ulos koska se oli liikaa.
Eli itse pystyn kyllä vetämään herkkuja vaikka täyteen mahaan.
 
Juu en minä moiti, sinä et aidosti saa ruoasta/syömisestä hyvää fiilistä. Tämä on varmasti painonhallinnan kannalta todella hyvä asia, mutta "kokemuksen" kannalta toki huono asia.

Hyvin harvoin itse esimerkiksi menen leffateatteriin nälkäisenä (saatan jopa käydä vaikka sushibuffan kautta syömässä oikeasti mahan täyteen), silti otan sieltä niitä poppareita, sipsejä, irttareita tms. ja syön niitä ihan liikaa leffaa katsoessa. Malliesimerkki siis siitä, että 1000 kcal tai enemmän menee, kuin itsestään ja ilman nälkää.

Toinen esimerkki voisi olla vaikka joulu, itse tykkään jouluruoasta ja monesti huomaa syöneensä taas liikaa jo ihan sitä oikeaa ruokaa, tämän jälkeen ilman nälkää pystyy helposti vetämään jälkiruokakahvit, torttuja, pullaa, keksejä, siitä voikin parin tunnin viiveellä nostaa juustotarjottimen pöytään ja syödä taas 1000-2000 kcal hyvin nopeasti ilman oikeaa nälkää.

Siinä että syö välillä vaikka sen 3000-5000 kcal päivässä ei ole mitään kummallista tai vaarallista, siitähän tulee toki vaarallista vasta, jos sitä ei ikinä kompensoi millään vaan totuttaa itsensä ja elimistönsä siihen, että se on normi ja syö samaa määrää joka päivä ilman vastaavaa kulutusta.

Mulla ei kyllä tule koskaan mässyteltyä tolleen leffoissa. Joulupöydässä tulee toki syötyä yli tarpeen kun on hyvää ruokaa ja ihan jo sen takia että haluaa kokeilla kaikkia ruokalajeja, mutta alkaa sekin jossain vaiheessa tökkiä... eikä kyllä uppoa juustot parin tunnin päästä siitä. :D

Niinkuin tässäkin ketjussa joku lihavuuslääkettä käytävä kertoi, että ei pysty enää syödä kokonaan sitä 1,5-2 kertaista Hese ateriaa. Eli kyllähän se aito nälkä olisi pitänyt mennä ohi jo viimeistään siinä 700 kcal kohdalla (ehkä lääkkeen käyttäjällä jo aiemmin), mutta silti näillä lääkkeilläkin pystyy syödä reilusti yli 1000 kcal kerralla, kun ruoka on oikeaa ja oikeassa muodossa.

Eli itse hain juuri sitä (tarkoitin juuri sitä), että ainakin kun itse pystyn syödä isojakin kalorimääriä ilman nälkää, niin estääkö tämä lääke oikeasti ylensyönnin, niinkuin antabus viinan juonnin? Koska muutenhan se on yllättävän tehoton tilanteessa, missä henkilö syö niitä poppareita leffaa katsoessa ilman nälkää, tai suklaakonvehteja kahvipöydässä pullan ja keksien päälle.

Mitä edes on "aito nälkä" ja miksi sen pitäisi loppua viimeistään 700kcal kohdalla? Olisi aika raju energiavaje jos päivässä söisi kaksi 700kcal ateriaa ja jonkun välipalan... :hmm: Ja sitäpaitsihan nälkä on vain tunne, sen ei tarvitse mitenkään vastata todellisuutta, kuten monilla ilmeisesti käy.

Mulla ainakin halu napostella vähenee todella paljon jos ei ole nälkäinen, mutta ilmeisesti kaikilla ei sitten näin ole. Olen kuitenkin saanut kuvan että nämä lääkkeet ainakin jossain määrin vie ruuasta sen nautinnon ja siten vähentää himoa sitä kohtaan ja myös napostelu vähenee.


Suurin osa (paitsi ilmeisesti @Joku_242 ) tunnistaa kuitenkin tuon ilmiön. Eli ostaa & ottaa jäätelöä / karkkia / suklaata / sipsejä / kahvia / olutta / siideriä / teetä / kuivalihaa tms. vaikka ei olisi nälkä / jano tai tiedostaisi 100% varmasti ja faktana että jokin muu olisi halvempi & vähäkalorisempi ruoka / juoma.

Osa voi tehdä sen ihan "kohteliaisuuttaan" tai "seuran vuoksi" mutta moni oikeasti tekee sen koska saa itse siitä jotain. Ei vain siksi että on ihan järkyttävä nälkä / jano ja siksi on pakko ottaa se esim. voileipäkeksi mitä tarjotaan tai kahvikupponen tai olut tuoppi tai yksittäinen karamelli.

Hyvän makuista ruokaa tulee toki syötyä enemmän ja vaikka jotain kuivalihaa tulee naposteltua vaikkei niin erityinen nälkä olisi, mutta jossain vaiheessa sekin alkaa vaan tökkiä. Ja tosiaan halu napostella vähenee reilusti kun ei ole nälkäinen. Mutta mitään "taivaallisia nautintoja" siitä ei todellakaan saa, eikä edes hyviä fiiliksiä. :D


Onko siis jossain joku testi (tutkimus), joka osoittaa sen että näitä lääkkeitä käyttävistä potilaista 90% ei syö koskaan mitään jos heillä ei ole nälkä? Eli silloinhan voisi sanoa, että nämä lääkkeet vaikuttavat paljon muuhunkin kuin siihen nälän tunteeseen? Itse en muista, että olisin varmaan koskaan elämässäni mennyt jäätelökioskilta ostamaan jäätelön (aikuisena tai lapsena), siksi koska on niin kova nälkä.

Itsellä omassa lapsuudenkodissa herkkuja, karkkeja jne. ei saanut ikinä syödä ennen ruokaa, vaan juurikin sen jälkeen, kun oli syönyt mahan täyteen ihan sitä tavallista kotiruokaa. Eikä tämä ikinä estänyt karkkien syömistä. Ilmeisesti nykypäivänä ajat on muuttunut ja esimerkiksi lapsille syötetään karkkia nälkään?

Mulla muuten jäi lapsena karkit syömättä, niin niihin liittyviä rajoituksia jouduttiin purkamaan. Ja ne jäi siltikin usein syömättä tai kaverit söi ne. Ehkä oon epätavallinen, taisivat vanhemmat olla turhautuneita kun herkkuja ei pystynyt käyttämään kouluttamiseen. :D

Eikä se jäätelökään uppoa jos on ähky olo.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla ei kyllä tule koskaan mässyteltyä tolleen leffoissa. Joulupöydässä tulee toki syötyä yli tarpeen kun on hyvää ruokaa ja ihan jo sen takia että haluaa kokeilla kaikkia ruokalajeja, mutta alkaa sekin jossain vaiheessa tökkiä... eikä kyllä uppoa juustot parin tunnin päästä siitä. :D



Mitä edes on "aito nälkä" ja miksi sen pitäisi loppua viimeistään 700kcal kohdalla? Olisi aika raju energiavaje jos päivässä söisi kaksi 700kcal ateriaa ja jonkun välipalan... :hmm: Ja sitäpaitsihan nälkä on vain tunne, sen ei tarvitse mitenkään vastata todellisuutta, kuten monilla ilmeisesti käy.

Mulla ainakin halu napostella vähenee todella paljon jos ei ole nälkäinen, mutta ilmeisesti kaikilla ei sitten näin ole. Olen kuitenkin saanut kuvan että nämä lääkkeet ainakin jossain määrin vie ruuasta sen nautinnon ja siten vähentää himoa sitä kohtaan ja myös napostelu vähenee.




Hyvän makuista ruokaa tulee toki syötyä enemmän ja vaikka jotain kuivalihaa tulee naposteltua vaikkei niin erityinen nälkä olisi, mutta jossain vaiheessa sekin alkaa vaan tökkiä. Ja tosiaan halu napostella vähenee reilusti kun ei ole nälkäinen. Mutta mitään "taivaallisia nautintoja" siitä ei todellakaan saa, eikä edes hyviä fiiliksiä. :D




Mulla muuten jäi lapsena karkit syömättä, niin niihin liittyviä rajoituksia jouduttiin purkamaan. Ja ne jäi siltikin usein syömättä tai kaverit söi ne. Ehkä oon epätavallinen, taisivat vanhemmat olla turhautuneita kun herkkuja ei pystynyt käyttämään kouluttamiseen. :D

Eikä se jäätelökään uppoa jos on ähky olo.
Se ero taitaakin olla juuri tässä. Jos joku käy sushi-buffassa ennen leffaa ja vetää sipsejä, poppareita ja karkkia elokuvan aikana niin selitys on siinä. Väitän että läheskään kaikki ei tuohon kykene vaan jos maha on täynnä niin ei voi syödä enää mitään. Sen takia toiset on hoikempia kuin toiset ja tämä on se geneettinen syy miksi, loppu sitten opittua toimintamallia ja elimistön "pilalle menoa" mistä täälläkin oli puhetta (suolistin bakteerit jne.) .
 
Olen kuitenkin saanut kuvan että nämä lääkkeet ainakin jossain määrin vie ruuasta sen nautinnon ja siten vähentää himoa sitä kohtaan ja myös napostelu vähenee.
En tiedä mistä olet saanut käsityksen, että lihavuuslääkkeet vie nautinnon ruuasta. Sen mitä itse olen perehtynyt, niin näin ei ole ainakaan siinä mielessä, että joku herkullinen ateria maistuu ja tuoksuu aivan yhtä herkulliselta kuin ennenkin.

Sen sijaan lääke lisää kylläisyyden tunnetta, jolloin sitä herkkuateriaa ei lähtökohtaisesti himoitse niin aikaisin, koska ei ole vielä nälkä. Kyllä se nälkä silti tulee lihavuuslääkkeitä nauttivallekin, ja silloin on syötävä. Toinen vaikutus sitten siinä, että paremman kylläisyyden tunteen vuoksi voi lopettaa syömisen aiemmin. Tässähän monilla lihavilla on toiminta rikki, se kylläisyyden tunne tulee pidemmällä viiveellä ja/tai on heikko. Siksi kannattaisi syödä erityisen hitaasti, terveenkin. Yleisesti tuo viive on terveellä kai tyypillisesti 15-20 minuutin luokkaa. Lisäksi ruuansulatus toimii GPL-1:n ansiosta hitaammin, mutta se on taas tästä vähän erillinen asia.

Sitten vielä erikseen on ihmiset, joiden suhde ruokaan on niin pielessä, että on syömistä tai ahmimista ilman nälkää. Syödään esim. pettymykseen, ruoka tuo hetken lohtua. Tällainenhan on jonkinlainen addiktio, kuten seksiriippuvuus, peliriippuvuus, päihderiippuvuus jne. Ja miten itse ajattelen, tässäkin varmaan eri asteita, osa ostaa sen perjantain karkkipussin, koska se on tapa juhlia viikonlopun alkua, osa sitten vetää roskaruokaa joka päivä/yö ähkyyn saakka. Ihmiset, ja heidän elämäntilanteensa ovat erilaisia, vaikka joku ulkopuolinen ei sitä millään käsittäisikään.
 
Viimeksi muokattu:
Aika monasti täällä on vilahdellut toteamus että Ozempic-reseptin (tms.) oheen saa ohjeet elämäntapamuutoksesta, ravinnosta jne.. Olisiko kenelläkään "kaveria", joka voisi lainata paperipumaskaa niin että sen saisi tänne näkyville
Ite kävin ihan ravintoterapeutin juttusilla kun sain lääkereseptin. Se ei toki ollu pakollista mutta lääkäri suositteli ammattilaisen apua.
 
Rasvamaksaahan on todettu lisääntyvissä määrin jo lapsilla, jotka eivät vielä edes alkoholia ole maistaneet. Ei nämä jutut ole näin mustavalkoisia tässäkään asiassa.
Lapsilla ei tulisi olla rasvamaksaa, jossain mennään pahasti metsään jos näin on edes muutamalla prosentilla tenavilla.

Joo tottakai rasvamaksa on yhteydessä myös reiluun ylipainoon ja/tai epäterveellisiin elämäntapoihin.

Käytännössä tämä tarkoittanee sitä että rasvamaksan voi omata langanlaiha ihminen joka vain syö huonosti. Laihuushan ei itsessään tarkoita sitä että ihminen olisi terve, käsitteenä terveys on melko laaja-alainen juttu.
 
Aika monasti täällä on vilahdellut toteamus että Ozempic-reseptin (tms.) oheen saa ohjeet elämäntapamuutoksesta, ravinnosta jne.. Olisiko kenelläkään "kaveria", joka voisi lainata paperipumaskaa niin että sen saisi tänne näkyville?
Ei kai lääkärit nyt mitään elämäntapamuutoksien ohjelmia ja kovin yksityiskohtaisia ohjeita anna. Voisi tulla kalliiksikin. Toki varmasti saa kehoituksen, että "nuku hyvin, syö terveellisesti ravitsemussuositusten mukaan, harrasta liikuntaa ja tee muitakin muutoksia jotka parantaa elämänlaatua, ja hae tarvittaessa apua ammattilaisilta".

Ylipäätään elämäntapamuutoksien tekeminen ei ole kovin helppo mihinkään "paperipumaskaan" painaa. Melkein aina ihmisillä on kaikki tarvittava tieto siitä, mitä pitäisi tehdä, mutta se miten se tehdään, vaatii opastusta/tukea/valmennusta vähän pidemmälle ajalle.

Eli jos olet aikeissa tehdä elämäntapamuutoksia @jsalmika, niin tuskin olet paperipumaskaa saamassa.
 
Itse haluaisin uskoa siihen kuuluisaan herkkumahaan. Eli normiruoka menee normimahaan ja herkuille on sitten oma mahansa. Sitä kun voi syödä hyvinkin tukevan aterian ja sitten perään hotkaista litran jäätelöä kuin ei olisi mitään syönytkään.
Toisaalta kerran olin syönyt reippaan aterian isäukolla vieraillessa ja sen jälkeen lähdin käymään kaverin luona, jossa hänen äitinsä oli juuri kokannut ja tyrkytti minullekin. No hölmönä en halunnut loukata ja söin sitten toisen aterian heti perään. Hetkeä myöhemmin juoksin vessaan ja suunnilleen yrjösin tämän äsken syödyn ruuan ulos koska se oli liikaa.
Eli itse pystyn kyllä vetämään herkkuja vaikka täyteen mahaan.
Ei tuo miltään herkkumahalta kuulosta, vaan siltä että sulla ei vissiin kylläisyydentunnetta tai muutakaan tunnetta ruoasta sitten tule :hmm: itse en pystyisi syömään litraa jäätelöä kerralla vaikka olisi miten nälkä, en edes puolta litraa. Pieni määrä menee kyllä vaikka olisi maha täynnä, mutta se on tyyliin <2cm viipale litran paketista.
 
Ei tuo miltään herkkumahalta kuulosta, vaan siltä että sulla ei vissiin kylläisyydentunnetta tai muutakaan tunnetta ruoasta sitten tule :hmm: itse en pystyisi syömään litraa jäätelöä kerralla vaikka olisi miten nälkä, en edes puolta litraa. Pieni määrä menee kyllä vaikka olisi maha täynnä, mutta se on tyyliin <2cm viipale litran paketista.
Kyllä itsellänikin tuo sama on, vaikka en ole edes lihava. Täälläkin tainnut mainita, että jos syön vaikka kaksi normaalikokoista kotipizzan pizzaa, niin kyllä aina jälkiruuaksi mahtuu vielä 400-500g irtokarkkeja.
 
Kyllä itsellänikin tuo sama on, vaikka en ole edes lihava. Täälläkin tainnut mainita, että jos syön vaikka kaksi normaalikokoista kotipizzan pizzaa, niin kyllä aina jälkiruuaksi mahtuu vielä 400-500g irtokarkkeja.
Sairasta. Eikö oikeasti ala tökkimään missään vaiheessa? Mä jaksan just ja just syödä yhden kotipizzan lätyn kokonaan ja jos haluaa herkutella siihen päälle niin ehkä vajaa kourallinen karkkia menee alas.

Mulle ainakin kylläinen tunne luo oikeasti sellaisen stopin syömiseen, että ruoka on siinä hetkessä oikeasti kuvottava asia ja syöminen viimeinen asia mitä haluaa tehdä.

Jos ei kuulosta tutulta, niin äkkiseltään keksin vertauskuvan että kylläisyys on vähän kun saunassa istuisi pitkään, jossain vaiheessa on vaan pakko päästä pois saunasta viilentymään.
 
Mitä edes on "aito nälkä" ja miksi sen pitäisi loppua viimeistään 700kcal kohdalla? Olisi aika raju energiavaje jos päivässä söisi kaksi 700kcal ateriaa ja jonkun välipalan... :hmm: Ja sitäpaitsihan nälkä on vain tunne, sen ei tarvitse mitenkään vastata todellisuutta, kuten monilla ilmeisesti käy.
No tätä voi nyt pyöritellä miten tahtoo, mutta 700 kcal oli luku jonka heitin tavallaan hatusta ja tavallaan en. Siinä on ajateltu annos kotiruokaa annoskokojen mukaan + toinen puoli lautasesta salaatti, raejuusto, etikka, öljy tai joku salaattikastike, mitä normaalipainoisen pitäisi esimerkiksi yhdellä aterialla syödä.

Laskin nopeasti, että 195cm mies, paino 100, peruskulutus 2400 kcal luokassa, jos menis päivän siten, että söisi sen 5 ruokaa:
- Aamupala 500 kcal
- Lounas 700 kcal
- Välipala 200 kcal
- Päivällinen 700 kcal
- Iltapala 300 kcal

Eli tossa olisi vähän niinkuin sen "isoimman" vielä normaalipainoisen miehen päivän kalorit, jos ei tee mitään isompaa fyysistä. Verrokkina siis itsellä tämä päivän luku ~1600 kcal. Eli siihen ei tosiaan millään 5 ateriaa mahdu ja 700 kcal ateria on todellakin ihan naurettavan iso ateria omaan peruskulutukseen verrattuna.

Olisi siis todella kummallista, jos syö laihdutuslääkettä ja 700 kcal tai pienempi määrä ei vie nälkää. Tässäkin keskustelussa sitä nälkää ja sen pois viennistä kokoajan käytetään syynä, että miksi ne lääkkeet on niin ylivoimaisia.

Eli kysymys kai edelleen kuuluu, että viekö ne lääkkeet sen nälän vai ei? Ja voiko silti laihdutuslääkkeen syöjä syödä edelleen sen 1500 kcal aterialla, joka ei ole järkevä määrä yhdellä aterialla kenelläkään laihduttajalle, etenkin jos ongelma on juuri se, että on lihonnut kovan nälän vuoksi ja syö pillereitä pitääkseen nälän poissa.
 
Eli kysymys kai edelleen kuuluu, että viekö ne lääkkeet sen nälän vai ei? Ja voiko silti laihdutuslääkkeen syöjä syödä edelleen sen 1500 kcal aterialla, joka ei ole järkevä määrä yhdellä aterialla kenelläkään laihduttajalle, etenkin jos ongelma on juuri se, että on lihonnut kovan nälän vuoksi ja syö pillereitä pitääkseen nälän poissa.
Miksi tätä kysymystä pitää toistella? Tästähän on erittäin vakuuttavaa näyttöä.

Ja tottakai laihdutuslääkkeen syöjä voi syödä 1500 kcal aterialla, tuohon ei tarvita kummoistakaan määrää majoneesia ja pähkinöitä ym erittäin energiarikasta ruokaa. Tuohonhan riittää yksi pizza. Mutta jos laihdutuslääkettä käyttävä jättää väliin pari välipalaa ja sitä kautta 500 kcal pois päivän ruuasta, onhan siinä muutosta entiseen. Eihän nämä asiat ole mitenkään toisiaan pois sulkevia.
 
Miksi tätä kysymystä itää toistella? Tästähän on erittäin vakuuttavaa näyttöä.

Ja tottakai laihdutuslääkkeen syöjä voi syödä 1500 kcal aterialla, tuohon ei tarvita kummoistakaan määrää majoneesia ja pähkinöitä ym erittäin energiarikasta ruokaa. Tuohonhan riittää yksi pizza. Mutta jos laihdutuslääkettä käyttävä jättää väliin pari välipalaa ja sitä kautta 500 kcal pois päivän ruuasta, onhan siinä muutosta entiseen. Eihän nämä asiat ole mitenkään toisiaan pois sulkevia.
Näin itsekin luulin, mutta aloin asiaa epäillä vielä lisää, koska olen lukenut tämän ketjun lääkkeiden käyttäjien kommentteja. En ole myös nähnyt mitään vakuuttavaa näyttöä ihmisten osalta, jotka ei halua laihtua.

Eli nyt esimerkiksi Suomessa suurin osa näitä lääkkeitä käyttävistä haluaa laihtua, ihan omasta tahdostaan, he ovat valmiita panostamaan siihen rahaa. Lääkkeet toimivat varmasti hyvin, jos syynä on ollut nälän tunne ja potilaalla itsellään on aito halu laihtua / pudottaa painoa.

Mutta itse näen ongelman siinä (tai haluaisin edelleen selvyyden siihen), että jos tätä lääkettä alettaisiin syöttämään Suomen 1,2+ miljoonalle lihavalle, niin laihtuisiko heistä 90% oikeasti (tällaisen luvun sain vastaukseksi aiemmin), vaikka emme edes tiedä, että haluaako he laihtua, lopettaa tunteisiin syömistä tai muita haitallisia tapojaan.

Kuitenkin laihtumista voi tapahtua vain sillä, että ihminen elää kalorivajeessa. No leikitään vielä ajatuksella, että lihavalle syntyy kalorivaje lääkkeen ansiosta ja hän laihtuu normaalipainoiseksi, vaikka nainen laihtumisen jälkeen paino 55kg, jonka peruskulutus 1550 kcal / päivä. Pitääkö nämä lääkkeet tämän henkilön oikeissa mitoissa, jos hän käy mäkissä syömässä 900 kcal aterian, 300 kcal jälkkärin ja syö myöhemmin samana päivänä 200g irttareita ja puoli pussia sipsiä dipillä. Tuskin, koska kalorit menee edelleen jo reilusti yli jo näillä, mistä syystä hänestä aikoinaan tuli lihava.
 
En tiedä mistä olet saanut käsityksen, että lihavuuslääkkeet vie nautinnon ruuasta. Sen mitä itse olen perehtynyt, niin näin ei ole ainakaan siinä mielessä, että joku herkullinen ateria maistuu ja tuoksuu aivan yhtä herkulliselta kuin ennenkin.

Sen sijaan lääke lisää kylläisyyden tunnetta, jolloin sitä herkkuateriaa ei lähtökohtaisesti himoitse niin aikaisin, koska ei ole vielä nälkä. Kyllä se nälkä silti tulee lihavuuslääkkeitä nauttivallekin, ja silloin on syötävä. Toinen vaikutus sitten siinä, että paremman kylläisyyden tunteen vuoksi voi lopettaa syömisen aiemmin. Tässähän monilla lihavilla on toiminta rikki, se kylläisyyden tunne tulee pidemmällä viiveellä ja/tai on heikko.
Tämä ei ole kommentti laanaamaani mutta siitä tuli vaan mieleen että ollaanko me kaikki pääosin sellaisia, jotka keskustelemme kovasti - kohta jo 120 sivun verran - vaikkei ole kokemusta lihavuuslääkkeen käytöstä vaan pohjaamme kommenttimme lukemaamme ja mutuun?

Olisi kiva lukea kokemusasiantuntijan vastaus esim. juuri tuohon lainattuun viestiin. Meneekö se oikeastikin noin? Ehkä sellainen on jo kirjoitellutkin aiemmin mutta harva kahlaa joka ikisen viestin läpi.
 
En tiedä mistä olet saanut käsityksen, että lihavuuslääkkeet vie nautinnon ruuasta. Sen mitä itse olen perehtynyt, niin näin ei ole ainakaan siinä mielessä, että joku herkullinen ateria maistuu ja tuoksuu aivan yhtä herkulliselta kuin ennenkin.

Lähinnä siitä kun täälläkin osa kirjoittajista on sanonut että mahan venyttämisestä mättämällä ruokaa täyteen mahaan tulee ihan taivaallinen hyvänolontunne, mikä kuulostaa musta ihan käsittämättömältä.

No tätä voi nyt pyöritellä miten tahtoo, mutta 700 kcal oli luku jonka heitin tavallaan hatusta ja tavallaan en. Siinä on ajateltu annos kotiruokaa annoskokojen mukaan + toinen puoli lautasesta salaatti, raejuusto, etikka, öljy tai joku salaattikastike, mitä normaalipainoisen pitäisi esimerkiksi yhdellä aterialla syödä.

Laskin nopeasti, että 195cm mies, paino 100, peruskulutus 2400 kcal luokassa, jos menis päivän siten, että söisi sen 5 ruokaa:
- Aamupala 500 kcal
- Lounas 700 kcal
- Välipala 200 kcal
- Päivällinen 700 kcal
- Iltapala 300 kcal

Eli tossa olisi vähän niinkuin sen "isoimman" vielä normaalipainoisen miehen päivän kalorit, jos ei tee mitään isompaa fyysistä. Verrokkina siis itsellä tämä päivän luku ~1600 kcal. Eli siihen ei tosiaan millään 5 ateriaa mahdu ja 700 kcal ateria on todellakin ihan naurettavan iso ateria omaan peruskulutukseen verrattuna.

Aika helvetin monta ateriaa sun laskuissa, tuossahan joutuu syömään ihan jatkuvasti. :) Esim. itse en syö aamu- tai iltapalaa, vaan menen pelkästään lounaalla, välipalalla ja päivällisellä. Välillä saattaa välipalakin jäädä väliin.

Esim. ensimmäisen Googlella löytyneen laskurin mukaan 80kg 180cm miehen peruskulutus eli kulutus kun pelkästään nukkuu ja makaa sängyssä on hieman alle 1800kcal. Jos on kevyt työ eikä vapaa-ajan aktiivisuutta, se nousee jo 2300kcal asti.



Eli kysymys kai edelleen kuuluu, että viekö ne lääkkeet sen nälän vai ei? Ja voiko silti laihdutuslääkkeen syöjä syödä edelleen sen 1500 kcal aterialla, joka ei ole järkevä määrä yhdellä aterialla kenelläkään laihduttajalle, etenkin jos ongelma on juuri se, että on lihonnut kovan nälän vuoksi ja syö pillereitä pitääkseen nälän poissa.


En tiedä mutta veikkasin että *voi* mutta siihen ei ole enää samanlaista himoa kuin ennen, jolloin on helpompi olla tekemättä niin.
 
Näin itsekin luulin, mutta aloin asiaa epäillä vielä lisää, koska olen lukenut tämän ketjun lääkkeiden käyttäjien kommentteja. En ole myös nähnyt mitään vakuuttavaa näyttöä ihmisten osalta, jotka ei halua laihtua.

Eli nyt esimerkiksi Suomessa suurin osa näitä lääkkeitä käyttävistä haluaa laihtua, ihan omasta tahdostaan, he ovat valmiita panostamaan siihen rahaa. Lääkkeet toimivat varmasti hyvin, jos syynä on ollut nälän tunne ja potilaalla itsellään on aito halu laihtua / pudottaa painoa.

Mutta itse näen ongelman siinä (tai haluaisin edelleen selvyyden siihen), että jos tätä lääkettä alettaisiin syöttämään Suomen 1,2+ miljoonalle lihavalle, niin laihtuisiko heistä 90% oikeasti (tällaisen luvun sain vastaukseksi aiemmin), vaikka emme edes tiedä, että haluaako he laihtua, lopettaa tunteisiin syömistä tai muita haitallisia tapojaan.

Kuitenkin laihtumista voi tapahtua vain sillä, että ihminen elää kalorivajeessa. No leikitään vielä ajatuksella, että lihavalle syntyy kalorivaje lääkkeen ansiosta ja hän laihtuu normaalipainoiseksi, vaikka nainen laihtumisen jälkeen paino 55kg, jonka peruskulutus 1550 kcal / päivä. Pitääkö nämä lääkkeet tämän henkilön oikeissa mitoissa, jos hän käy mäkissä syömässä 900 kcal aterian, 300 kcal jälkkärin ja syö myöhemmin samana päivänä 200g irttareita ja puoli pussia sipsiä dipillä. Tuskin, koska kalorit menee edelleen jo reilusti yli jo näillä, mistä syystä hänestä aikoinaan tuli lihava.
Pitkä teksti, mutta eri asiaan mikä oli alkuperäinen kysymyksesi. Sinun kysymyksestihän oli "viekö ne lääkkeet sen nälän vai ei?". Tästä on vaikuttavaa tutkimusnäyttöä, että lääke lisää kylläisyyden tunnetta, GPL-1 lääkehän on yli 10 vuotta vanha innovaatio. Eli vastaus on kyllä.

Minusta tässä keskustelussa on toistuvasti käyty läpi sitä, että se ei tarkoita kaikille automaattista laihtumista, takuuta sille. Ja tähän on eri syitä. Mutta se on sitten eri asia, joka sekin kyllä kuuluu tähän lankaan.
 
Aika helvetin monta ateriaa sun laskuissa, tuossahan joutuu syömään ihan jatkuvasti. :) Esim. itse en syö aamu- tai iltapalaa, vaan menen pelkästään lounaalla, välipalalla ja päivällisellä. Välillä saattaa välipalakin jäädä väliin.

Esim. ensimmäisen Googlella löytyneen laskurin mukaan 80kg 180cm miehen peruskulutus eli kulutus kun pelkästään nukkuu ja makaa sängyssä on hieman alle 1800kcal. Jos on kevyt työ eikä vapaa-ajan aktiivisuutta, se nousee jo 2300kcal asti.
Tämä ei ollut viestini pointti, vaan se oli se, että monenkaan laihduttajan (vaikka 160cm pitkän naisen) ei pitäisi silti syödä yli 700 kcal aterioita mistään syystä, jos ei tosiaan omadia vedä. Sitten toki kun ottaa toisen laskurin niin se näyttää eri tavalla ja todellisuudessa luku on toki täysin henkilökohtainen.

En tiedä mutta veikkasin että *voi* mutta siihen ei ole enää samanlaista himoa kuin ennen, jolloin on helpompi olla tekemättä niin.
Niin nälästä johtuvaa, mutta edelleen sitä ruokaa voi himoita, vaikka siihen että haluaa juhlia jotain, on paha mieli jne. Hyvin harva alkoholisti juo viinaa, kun on niin kova jano.

Tätä olen kokonaisuudessaan yrittänyt kysellä ja vakuuttavaa näyttöä on kuulemma, mutta onko tämä vakuuttava näyttö nyt vaan lääkeyhtiön näyttöä sijoittajille tai kerätty potilaista, joilla on oma halu muutokseen, eli he aidosti haluaa laihtua?
 
Niin nälästä johtuvaa, mutta edelleen sitä ruokaa voi himoita, vaikka siihen että haluaa juhlia jotain, on paha mieli jne. Hyvin harva alkoholisti juo viinaa, kun on niin kova jano.

Tätä olen kokonaisuudessaan yrittänyt kysellä ja vakuuttavaa näyttöä on kuulemma, mutta onko tämä vakuuttava näyttö nyt vaan lääkeyhtiön näyttöä sijoittajille tai kerätty potilaista, joilla on oma halu muutokseen, eli he aidosti haluaa laihtua?
Millainen olisi näyttö, joka sinut saisi vakuuttumaan asiasta?
 
Millainen olisi näyttö, joka sinut saisi vakuuttumaan asiasta?
Oikeastaan se näyttö mitä minä haluaisin olisi se, että pystyykö nämä lääkkeet laihduttaamaan ne lihavat ihmismassat, jotka syö korkean energian "kampetta", vaikka se nälkä olisi poistettu kuvioista. Tai oikeasti laihduttaa ja pitää laihana / normaalipainoisina niitä jolla ei ole halua muuttaa haitallisia tapojaan.

Eli esimerkiksi @cicada on sitä mieltä, että tämä on hyvä ratkaisu lihavuusepidemiaan, niin onko kuitenkaan? Onko se todellinen syy ylensyömiseen silti jotain ihan muuta, kuin nälkä tai kylläisyyden tunne?

En ole oikeasti kuullut kenenkään sanovan jätskikiskan jonossa, että "anna ihan mikä vaan maku, kun on niin kova nälkä, että pakko syödä tää jäätelö". Oon taas kummasti kuullut pohdintaa, että mikä maku maistuu parhaalta ja millainen tötterö on paras.
 
Eli itse hain juuri sitä (tarkoitin juuri sitä), että ainakin kun itse pystyn syödä isojakin kalorimääriä ilman nälkää, niin estääkö tämä lääke oikeasti ylensyönnin, niinkuin antabus viinan juonnin? Koska muutenhan se on yllättävän tehoton tilanteessa, missä henkilö syö niitä poppareita leffaa katsoessa ilman nälkää, tai suklaakonvehteja kahvipöydässä pullan ja keksien päälle.
Jos jotain vertailukohtaa tähän hakee päihteiden käyttöä vähentävistä lääkkeistä niin se ei ole Antabus. Antabuksen ideahan on, että se aiheuttaa pahoja yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa jolloin potilas ei muka uskalla ryypätä koska tietää että siitä tulee ihan hirveä olo ja voi vaikka henki mennä.

Lihavuuslääkkeen tapainen mekanismi on vastavaikuttajilla kuten nalmefeeni, naltreksoni ja naloksoni. Näitä samoja aineita joita voidaan käyttää myös (ainakin opioidien) yliannostuksen hoitoon, otetaan ennaltaehkäisevästi säännöllisenä lääkityksenä jolloin ryyppäämisestä saa vähemmän tai ei juuri lainkaan mielihyvää. Lääke ei siis estä vaikka juomasta olutta mutta oikea olut tuntuu suunnilleen samalta kuin alkoholiton olut jolloin niitä ei todennäköisesti mene 18 kpl.

Ymmärtääkseni Ozempic vaikuttaa vähän saman suuntaisesti kuin jälkimmäinen. Jos kuitenkin pakonomaisesti hotkii nopeasti syötävää pikaruokaa, energiaylijäämän nauttiminen kyllä onnistuu. On silti luultavaa että "käyttö" vähenee huomattavasti ja on pienelläkin motivaatiolla helpompaa vähentää jopa terveellisiin määriin.
 
Jos jotain vertailukohtaa tähän hakee päihteiden käyttöä vähentävistä lääkkeistä niin se ei ole Antabus. Antabuksen ideahan on, että se aiheuttaa pahoja yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa jolloin potilas ei muka uskalla ryypätä koska tietää että siitä tulee ihan hirveä olo ja voi vaikka henki mennä.

Lihavuuslääkkeen tapainen mekanismi on vastavaikuttajilla kuten nalmefeeni, naltreksoni ja naloksoni. Näitä samoja aineita joita voidaan käyttää myös (ainakin opioidien) yliannostuksen hoitoon, otetaan ennaltaehkäisevästi säännöllisenä lääkityksenä jolloin ryyppäämisestä saa vähemmän tai ei juuri lainkaan mielihyvää. Lääke ei siis estä vaikka juomasta olutta mutta oikea olut tuntuu suunnilleen samalta kuin alkoholiton olut jolloin niitä ei todennäköisesti mene 18 kpl.

Ymmärtääkseni Ozempic vaikuttaa vähän saman suuntaisesti kuin jälkimmäinen. Jos kuitenkin pakonomaisesti hotkii nopeasti syötävää pikaruokaa, energiaylijäämän nauttiminen kyllä onnistuu. On silti luultavaa että "käyttö" vähenee huomattavasti ja on pienelläkin motivaatiolla helpompaa vähentää jopa terveellisiin määriin.
Juuri se tosiaan mitä itse jäin miettimään on se ruoasta saatavan mielihyvän poistaminen, mutta se on asia, jota ei voi edes oikein mitata, niin siksi epäilen, että siitä ei ole tutkimuksiakaan. Ja toisesta suunnasta jos miettii asiaa, niin pystyykö sillä ultraprosessoinnilla vaikuttamaan aivoihin silti niin, että löytyy uusia tuotteita, josta saa taas samaa mielihyvää, vaikka käyttäisi mitä lääkettä.

Vertaa alkoholi / lääkkeet, jotka poistavat mielihyvän tunnetta, mutta silti voi käyttää vaikka jotain kovia huumeita, joihin näillä ei ole mitään vaikutusta.
 
En tiedä mistä olet saanut käsityksen, että lihavuuslääkkeet vie nautinnon ruuasta. Sen mitä itse olen perehtynyt, niin näin ei ole ainakaan siinä mielessä, että joku herkullinen ateria maistuu ja tuoksuu aivan yhtä herkulliselta kuin ennenkin.
Omalla kohdalla lääkkeet kyllä vieny nautinnon ruuasta. Maku toki sama mutta ei siitä kepakki rullasta saa enää samanlaista dopamiini ryöppyä. Esimerkiksi kotona kokkailu muuttunu enemmän kasvispainotteiseksi vaikka oon vannoutunu lihansyöjä. Ennen ruuan piti olla hemmetin maukasta ja mahtavaa. Nykysin ruoka on vain ruokaa.
 
Oikeastaan se näyttö mitä minä haluaisin olisi se, että pystyykö nämä lääkkeet laihduttaamaan ne lihavat ihmismassat, jotka syö korkean energian "kampetta", vaikka se nälkä olisi poistettu kuvioista. Tai oikeasti laihduttaa ja pitää laihana / normaalipainoisina niitä jolla ei ole halua muuttaa haitallisia tapojaan.

Eli esimerkiksi @cicada on sitä mieltä, että tämä on hyvä ratkaisu lihavuusepidemiaan, niin onko kuitenkaan? Onko se todellinen syy ylensyömiseen silti jotain ihan muuta, kuin nälkä tai kylläisyyden tunne?

En ole oikeasti kuullut kenenkään sanovan jätskikiskan jonossa, että "anna ihan mikä vaan maku, kun on niin kova nälkä, että pakko syödä tää jäätelö". Oon taas kummasti kuullut pohdintaa, että mikä maku maistuu parhaalta ja millainen tötterö on paras.
Eli siis haetkin vastausta eri kysymykseen, kuin mitä aiemmin. Siihen aiemmin esittämääsi kysymykseen on erittäin vakuuttava näyttö, voit googlailla toki itsekin, mutta linkit vie sinut New England Journal of Medicine ym. vastaaviin, aikalailla luotettavimpiin lähteisiin.

Tähän uuteen lähestymiskulmaasi sanoisin, että sinulla on nyt aika kapea lähestymiskulma asiaan. Itsekin ajattelen, että lihavuuslääkkeet ovat yksi osa ratkaisua, mutta ongelma on sen verran monisyinen, ettei tähän ole olemassa ihmelääkettä. Kuten ei oikein mihinkään ongelmaan. Ei ne syömishäiriöiset kuitenkaan ole mikään enemmistö vaan todennäköisesti aika pieni vähemmistö, joten ajattelen että lihavuuslääkkeet voi olla kuitenkin merkittävin osa ratkaisua.

Siitä olen varma, että mikään ratkaisu ei ole olla syömättä ja kärsiä päivittäin valtavasta nälän tunteesta samalla kurinalaisesti treenaten, paitsi erittäin pienelle osalle ihmisistä.

Erilaisia ihmisiä, erilaisia elämäntilanteita ja erilaisia ympäristöjä. Nämä eivät aina ole ihmisen omia valintoja, joten tarvitaan erilaisia keinoja.
 
Viimeksi muokattu:
Omalla kohdalla lääkkeet kyllä vieny nautinnon ruuasta. Maku toki sama mutta ei siitä kepakki rullasta saa enää samanlaista dopamiini ryöppyä. Esimerkiksi kotona kokkailu muuttunu enemmän kasvispainotteiseksi vaikka oon vannoutunu lihansyöjä. Ennen ruuan piti olla hemmetin maukasta ja mahtavaa. Nykysin ruoka on vain ruokaa.
No minusta tuo on normaalia. Se ettei ole pakottavaa himoa ruokaan, on kuitenkin vähän eri asia kuin se, ettei ruuasta saa nautintoa. Ei ruuasta mitään valtavaa dopamiiniryöppyä pitäisikään saada. Gourmet-ravintolat täytyy ilta toisensa jälkeen ihan tavallisista ihmisistä, joilla on terve suhtautuminen ruokaan, mutta he kokevat isoa nautintoa noista tarjoiluista.

Enkä puhu nyt sinun kokemuksesta, vaan yleisesti.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
286 166
Viestejä
4 913 580
Jäsenet
79 134
Uusin jäsen
Suomalainen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom