Lihavuusepidemia

"Layne käy tutkimuksia samalla tavalla läpi kuin Gil, eli etsii sieltä ne helpot omenat, eli lukee tiivistelmän."
"Ilmeisesti Physionic:kaan ei siis ymmärrä, että korrelaatio ei tarkoita kausaliteettiä."

Onneksi meillä on täällä tietäjä, joka tietää kaiken mitä toiset tekee ja tietää ja miten asiat oikeasti on.
Dumaat kaikkien tieteellisten tutkimusten johtopäätökset, jotka ei ole tasoa "laadukas RCT".
Silti saarnaat, että ihmisen olisi parasta syödä pelkkää punaista lihaa, vaikka tällaisen ruokavalion terveellisyydestä ei ole yhtään laadukasta RCT tutkimusta.

Sori, mutta alkaa olla aika sakeaa settiä nuo sinun jutut.
Nykyään on monenlaista kansanrapauttajaa liikkeellä.
Oikeastaan kun miettii, koko internet on miinoitettu ja muistaakseni vain 2-4% kaikesta netin sisältämästä datasta on sellaista johon kannattaisi luottaa. Tarkoittaa siis sitä, että väärää, aiheetonta tai muuten vain sivuutettavaa informaatiota on tarjolla aikalailla liikaa.
.....

Itse ketjun aiheesta, lähestyisin laihduttamista psykologian keinoin, ehkä varaisin ihan psykologille arviointiajan ja siitä tarpeen mukaan sitten terapiaan. Koska ihminen on psykofyysinen kokonaisuus on selvää että psyyke näyttelee isoa osaa myös syömistottumuksissa, eikä pelkkä raakadatan tarjoitu terveellisistä ruokavalioista toimi, ainakaan kaikilla.

Mikäli laihduttaminen olisi todella helppoa, ei meillä olisi kansallista ylipaino-ongelmaa sitten niin alkuunkaan.
 
Nykyään on monenlaista kansanrapauttajaa liikkeellä.
Oikeastaan kun miettii, koko internet on miinoitettu ja muistaakseni vain 2-4% kaikesta netin sisältämästä datasta on sellaista johon kannattaisi luottaa. Tarkoittaa siis sitä, että väärää, aiheetonta tai muuten vain sivuutettavaa informaatiota on tarjolla aikalailla liikaa.
Pätee mm. tämän topicin viimeisempiin sivuihin aika hyvin.

Tiede näyttää olevan niin voodoota, että keskustellaan mieluummin jostain oletettavasti epärelevanttien ihmisten tuloksista sen sijaan, että ostettaisiin vaikka 100€ verikoepaketti, katsotaan tulokset ja tehdään muutos ruokailuun ja ostetaan puolen vuoden-vuoden päästä uusi paketti ja katsotaan tulokset uudelleen. n=1 eli ainut oleellinen ihminen tarkastelussa.
 
Tiedettä vastaan on vaikea taistella, vaikka olisi uskonnossaan kuinka vankkumaton tahansa.
kuten myös ihmisiä jotka siteeraavat väärin lähteitä joista eivät ymmärrä mitään, eivät ymmärrä kausaliteetin ja korrelaation eroa, eivät riskin ja suoran kausaliteetin eroa, jos kaikki on ihan hepreaa niin kannattaa vaan pysyä sillä arkielämän tasolla ja käyttää tieteellistä menetelmää siinä kontekstissa eikä vaan uskoa millon mitäkin tubettajaa, terveysjärjestöä ja tik tokkaajaa ja vouhottaa miten kaikki on täysin selvää ja konsensus on kaikesta mitä mieltä itse on.
 
Lihavuusepidemia. Väestötason ongelma. Miten vikat sivut liittyy väestötason ongelmaan, minkä ratkaisuun avaimet löytyy kuitenkin yksilötasolta?
Niin, sä tarjosit yhdelle ihmiselle muutoksen ja ketju käsittelee väestöä.
Pitkään tässä onkin jauhettu kaikkea offtopikkia, mutta kun modetkaan ei (eikä juuri kukaan mukaan) ymmärrä asiaa, niin sitten jauhetaan mitä sattuu, niin kuin sunkin heittosi n=1.
 
  • Tykkää
Reactions: PCB
Niin, sä tarjosit yhdelle ihmiselle muutoksen ja ketju käsittelee väestöä.
Pitkään tässä onkin jauhettu kaikkea offtopikkia, mutta kun modetkaan ei (eikä juuri kukaan mukaan) ymmärrä asiaa, niin sitten jauhetaan mitä sattuu, niin kuin sunkin heittosi n=1.
Mun heitto oli henkilökohtainen ratkaisu tähän mikä on optimi ruokavalio- debattiin. Se on myös mielestäni se suunta mihin terveydenhuoltoakin pitäisi viedä.
 
Moni on varmaan kuullut lauseen että 10 000 askelta päivässä olisi se riittävä liikkuminen että säilyisi terveenä. Muistelisin että oikeasti tuo määrä on hieman suurempi (olikohan luokkaa 11 000 tms) mutta se pyöristettiin 10 000 aikoinaan koska se on mukavan pyöreä luku mikä on helppo muistaa lehdistön ja potilaiden joille asiaa kerrotaan...

Kuitenkin, jo jollain noin 4000 askeleella alkaa näkymään ja saamaan terveyshyötyjä ja siitä eteenpäin jokainen 1000 askelta nostaa niitä. Perustuu päälle 160k aikuisen tietoihin (alkuperäinen lontoonkielinen tutkimus aiheesta jos joku haluaa sen lukea on tässä)


"
Fyysisen aktiivisuuden havaittiin torjuvan useita sairauksia. Verrattuna vain 2 000 askelta päivässä liikkuviin, 7 000 askelta päivässä ottavien yleinen kuolleisuusriski pieneni 47 prosenttia ja syöpäkuolleisuusriski 37 prosenttia.

Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen pieneni 14 prosenttia, dementiaan 38 prosenttia ja masennukseen 22 prosenttia.

"

Kun mennään 7000 askeleesta 10 000 niin: "Eniten lisähyötyjä 10 000 päivittäistä askelta tuotti tyypin 2 diabeteksen ehkäisemisessä vähentäen sairastumisriskiä vielä kahdeksalla prosentilla lisää."

Eli ei nyt kannata heti alkuun yrittää "repäistä" ja väkisin pungertaa sitä 10 000 askelta jos ei ole tyyliin "ikinä" liikkunut ja siitäkin kun sai armeijasta vapautuksen on ehkä vuosikymmeniä.. ..eli pienemmilläkin liikuntamäärillä saa jo hyötyä ja jos pääsee edes 4000 on oikealla polulla. Siitä jos vielä pystyy punnertamaan 7000 askeleeseen voi jo onnitella itseään. Luultavasti (varsinkin jos ei lisää syömäänsä ruokamäärää ja mikäli mahdollista myös pyrkii syömään hieman terveellisemmin) ainakin kunto kohoaa, terveys kohenee ja ehkä myös se paino alkaa laskemaan...

Hieman aasinsiltana voidaan todeta että asia tuli ensin mieleen kun katselin että nyt lomakuukaudella on tullut vain alle 70km käveltyä ja liikuttua (tosin ei sisällä uimista jne) kun normaalisti pyrin ainakin sataan per kuukausi. Mikä EI ole erityisen paljoa mutta tarkoitus itselläni onkin vain pysyä terveenä, kunnossa ja se että en lihoisi nyt kun ensimmäiset puolivuosisataa on kuitenkin tullut täyteen jo jokin aikaa sitten.

En tiedä mutta jotenkin epäilen että sairaalloisen lihavien tai muuten vain lihavien, masentuneiden jne. (vaikka kuinka olisivat työttömiä ja heillä olisi siten aikaa) ei välttämättä tule ihan hirmuisen paljoa liikuttua, vaikka ihan todistetusti esim. luonnossa oleilu ja siellä kävely auttaa myös parantamaan mielialaa...
 
Moni on varmaan kuullut lauseen että 10 000 askelta päivässä olisi se riittävä liikkuminen että säilyisi terveenä. Muistelisin että oikeasti tuo määrä on hieman suurempi (olikohan luokkaa 11 000 tms) mutta se pyöristettiin 10 000 aikoinaan koska se on mukavan pyöreä luku mikä on helppo muistaa lehdistön ja potilaiden joille asiaa kerrotaan...

Kuitenkin, jo jollain noin 4000 askeleella alkaa näkymään ja saamaan terveyshyötyjä ja siitä eteenpäin jokainen 1000 askelta nostaa niitä. Perustuu päälle 160k aikuisen tietoihin (alkuperäinen lontoonkielinen tutkimus aiheesta jos joku haluaa sen lukea on tässä)


"
Fyysisen aktiivisuuden havaittiin torjuvan useita sairauksia. Verrattuna vain 2 000 askelta päivässä liikkuviin, 7 000 askelta päivässä ottavien yleinen kuolleisuusriski pieneni 47 prosenttia ja syöpäkuolleisuusriski 37 prosenttia.

Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen pieneni 14 prosenttia, dementiaan 38 prosenttia ja masennukseen 22 prosenttia.

"

Kun mennään 7000 askeleesta 10 000 niin: "Eniten lisähyötyjä 10 000 päivittäistä askelta tuotti tyypin 2 diabeteksen ehkäisemisessä vähentäen sairastumisriskiä vielä kahdeksalla prosentilla lisää."

Eli ei nyt kannata heti alkuun yrittää "repäistä" ja väkisin pungertaa sitä 10 000 askelta jos ei ole tyyliin "ikinä" liikkunut ja siitäkin kun sai armeijasta vapautuksen on ehkä vuosikymmeniä.. ..eli pienemmilläkin liikuntamäärillä saa jo hyötyä ja jos pääsee edes 4000 on oikealla polulla. Siitä jos vielä pystyy punnertamaan 7000 askeleeseen voi jo onnitella itseään. Luultavasti (varsinkin jos ei lisää syömäänsä ruokamäärää ja mikäli mahdollista myös pyrkii syömään hieman terveellisemmin) ainakin kunto kohoaa, terveys kohenee ja ehkä myös se paino alkaa laskemaan...

Hieman aasinsiltana voidaan todeta että asia tuli ensin mieleen kun katselin että nyt lomakuukaudella on tullut vain alle 70km käveltyä ja liikuttua (tosin ei sisällä uimista jne) kun normaalisti pyrin ainakin sataan per kuukausi. Mikä EI ole erityisen paljoa mutta tarkoitus itselläni onkin vain pysyä terveenä, kunnossa ja se että en lihoisi nyt kun ensimmäiset puolivuosisataa on kuitenkin tullut täyteen jo jokin aikaa sitten.

En tiedä mutta jotenkin epäilen että sairaalloisen lihavien tai muuten vain lihavien, masentuneiden jne. (vaikka kuinka olisivat työttömiä ja heillä olisi siten aikaa) ei välttämättä tule ihan hirmuisen paljoa liikuttua, vaikka ihan todistetusti esim. luonnossa oleilu ja siellä kävely auttaa myös parantamaan mielialaa...
On kyllä suuri sääli, että asutaan täällä susirajan takana karussa pohjolassa, eikä täällä paljon kyllä kiinnosta ulkona kävellä paitsi juuri nyt kun on kesä parhaimmillaan.

Mulle tuli yhtenä festariviikonloppuna kävelyä noin 50 kilometrin edestä ihan siinä sivussa...

Kivahan se olisi jossain tuolla etelämmässä asua ja köpötellä menemään. Etenkin jos olisi hyviä maisemia eli kauniita ihmisiä paljon huudeilla.

Mutta lähde nyt sitten Suomessa ulos kävelemään marraskuussa tai missä hyvänsä kuussa paitsi kesällä, ei paljon nappaa.
 
Onhan tuota silmänruokaa liikkeellä näillä keleillä mutta kyllä minä odotan jo syksyä että pääsee luontoon liikkuumaan. Syksy on nimenomaan parasta aikaa ulkona olemiseen.
 
Moni on varmaan kuullut lauseen että 10 000 askelta päivässä olisi se riittävä liikkuminen että säilyisi terveenä. Muistelisin että oikeasti tuo määrä on hieman suurempi (olikohan luokkaa 11 000 tms) mutta se pyöristettiin 10 000 aikoinaan koska se on mukavan pyöreä luku mikä on helppo muistaa lehdistön ja potilaiden joille asiaa kerrotaan...

Kuitenkin, jo jollain noin 4000 askeleella alkaa näkymään ja saamaan terveyshyötyjä ja siitä eteenpäin jokainen 1000 askelta nostaa niitä. Perustuu päälle 160k aikuisen tietoihin (alkuperäinen lontoonkielinen tutkimus aiheesta jos joku haluaa sen lukea on tässä)


"
Fyysisen aktiivisuuden havaittiin torjuvan useita sairauksia. Verrattuna vain 2 000 askelta päivässä liikkuviin, 7 000 askelta päivässä ottavien yleinen kuolleisuusriski pieneni 47 prosenttia ja syöpäkuolleisuusriski 37 prosenttia.

Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen pieneni 14 prosenttia, dementiaan 38 prosenttia ja masennukseen 22 prosenttia.

"

Kun mennään 7000 askeleesta 10 000 niin: "Eniten lisähyötyjä 10 000 päivittäistä askelta tuotti tyypin 2 diabeteksen ehkäisemisessä vähentäen sairastumisriskiä vielä kahdeksalla prosentilla lisää."

Eli ei nyt kannata heti alkuun yrittää "repäistä" ja väkisin pungertaa sitä 10 000 askelta jos ei ole tyyliin "ikinä" liikkunut ja siitäkin kun sai armeijasta vapautuksen on ehkä vuosikymmeniä.. ..eli pienemmilläkin liikuntamäärillä saa jo hyötyä ja jos pääsee edes 4000 on oikealla polulla. Siitä jos vielä pystyy punnertamaan 7000 askeleeseen voi jo onnitella itseään. Luultavasti (varsinkin jos ei lisää syömäänsä ruokamäärää ja mikäli mahdollista myös pyrkii syömään hieman terveellisemmin) ainakin kunto kohoaa, terveys kohenee ja ehkä myös se paino alkaa laskemaan...

Hieman aasinsiltana voidaan todeta että asia tuli ensin mieleen kun katselin että nyt lomakuukaudella on tullut vain alle 70km käveltyä ja liikuttua (tosin ei sisällä uimista jne) kun normaalisti pyrin ainakin sataan per kuukausi. Mikä EI ole erityisen paljoa mutta tarkoitus itselläni onkin vain pysyä terveenä, kunnossa ja se että en lihoisi nyt kun ensimmäiset puolivuosisataa on kuitenkin tullut täyteen jo jokin aikaa sitten.

En tiedä mutta jotenkin epäilen että sairaalloisen lihavien tai muuten vain lihavien, masentuneiden jne. (vaikka kuinka olisivat työttömiä ja heillä olisi siten aikaa) ei välttämättä tule ihan hirmuisen paljoa liikuttua, vaikka ihan todistetusti esim. luonnossa oleilu ja siellä kävely auttaa myös parantamaan mielialaa...
Täysin samaa mieltä! Itsekin useampaan kertaan tässä ketjussa yrittänyt puhua liikunnan puolesta, mutta selkeästi yleinen mielipide, että liikunnalla ei ole mitään merkitystä, vaikka todellisuudessa jokainen kulutettu ja syöty kalori lasketaan, puhumattakaan juuri näistä tässäkin mainituista terveyshyödyistä.

Itse ainakin huomaa, että liikunta/liike lisää liikettä (aktiivisuus aktiivisuutta). Jos vedän lepopäivän tai lepoviikon, niin tulee tehtyä muutenkin vähemmän, mutta sitten taas treenatessa päivittäin tulee tehtyä huomattavasti enemmän kaikkea muutakin, vähän niinkuin "samoilla vauhdeilla". Välillä huomaa pesevänsä autoa, raivaavansa raivaussahalla pihan metsäaluetta tai löytää itsensä pinoamassa halkopinoa.
 
On kyllä suuri sääli, että asutaan täällä susirajan takana karussa pohjolassa, eikä täällä paljon kyllä kiinnosta ulkona kävellä paitsi juuri nyt kun on kesä parhaimmillaan.

Mulle tuli yhtenä festariviikonloppuna kävelyä noin 50 kilometrin edestä ihan siinä sivussa...

Kivahan se olisi jossain tuolla etelämmässä asua ja köpötellä menemään. Etenkin jos olisi hyviä maisemia eli kauniita ihmisiä paljon huudeilla.

Mutta lähde nyt sitten Suomessa ulos kävelemään marraskuussa tai missä hyvänsä kuussa paitsi kesällä, ei paljon nappaa.
Varmaan aika henkilökohtaista miten tuo menee, itsellä tämä kesä aika on sitä aikaa kun tulee liikuttua vähiten koko vuodessa, ainakin tälläisinä hellejaksoina, aika kuluu lähinnä ilmastoiduissa sisätiloissa. Syksyllä kun lämpö vähenee ja ilma raikastuu tulee taas siirryttyä ulkotiloihin ja liikkuminen ehkä kymmenkertaistuu. :)
 
Täysin samaa mieltä! Itsekin useampaan kertaan tässä ketjussa yrittänyt puhua liikunnan puolesta, mutta selkeästi yleinen mielipide, että liikunnalla ei ole mitään merkitystä, vaikka todellisuudessa jokainen kulutettu ja syöty kalori lasketaan, puhumattakaan juuri näistä tässäkin mainituista terveyshyödyistä.
En ole kyllä tainnut kertaakaan törmätä tuollaiseen mielipiteeseen, saati että se olisi selkeästi yleinen mielipide. Laihduttamisestahan tässä puhut otsikon mukaisesti, koska kaloreihin viittaat. Sen sijaan yleistymään päin on mielipide, jonka mukaan ravinto, uni, stressi ym. ovat paljon suuremmassa roolissa, kuin liikunta on.

Kyllähän tutkijatkin painottavat, kuinka liikunta tukee laihduttamista kulutuksen lisäksi, koska se parantaa unta ja aineenvaihduntaa, säilyttää lihasmassaa sekä auttaa jopa kylläisyyden tunteessa. Uni taitaa olla se kaikkein aliarvostetuin asia, ja se mihin pitäisi keskittyä eniten.
 
En ole kyllä tainnut kertaakaan törmätä tuollaiseen mielipiteeseen, saati että se olisi selkeästi yleinen mielipide. Laihduttamisestahan tässä puhut otsikon mukaisesti, koska kaloreihin viittaat. Sen sijaan yleistymään päin on mielipide, jonka mukaan ravinto, uni, stressi ym. ovat paljon suuremmassa roolissa, kuin liikunta on.

Kyllähän tutkijatkin painottavat, kuinka liikunta tukee laihduttamista kulutuksen lisäksi, koska se parantaa unta ja aineenvaihduntaa, säilyttää lihasmassaa sekä auttaa jopa kylläisyyden tunteessa. Uni taitaa olla se kaikkein aliarvostetuin asia, ja se mihin pitäisi keskittyä eniten.
Kyllä tämä sama mantra että liikunnalla ei ole merkitystä laihduttamisen kannalta ja ilman liikuntaa laihdutus onnistuu loistavasti on jäänyt itsellekin mieleen monista asiaa käsittelevistä julkaisuista, en ole kyllä samaa mieltä enkä tiedä onko se yleinen mielipide, mutta kyllä sitä aikapaljon toistetaan.
 
Kyllä tämä sama mantra että liikunnalla ei ole merkitystä laihduttamisen kannalta ja ilman liikuntaa laihdutus onnistuu loistavasti on jäänyt itsellekin mieleen monista asiaa käsittelevistä julkaisuista, en ole kyllä samaa mieltä enkä tiedä onko se yleinen mielipide, mutta kyllä sitä aikapaljon toistetaan.
No jos ihan jossain julkaisussa moista olisi, niin kiinnostaisi kovasti esimerkki, jos vaan sellainen löytyisi. Luulin että tässä viitataan keskustelupalstoihin ja muihin tavisten juttuihin. Sen kyllä olen huomannut, että joillakin ihmisillä menee jopa tunteisiin, jos ei ole valmis yhtymään kantaan, jossa liikuntaa pidetään ylivoimaisesti eniten merkityksellisenä tekijänä, yli muiden asioiden.

Ja tietysti on kaksi aivan eri asiaa "liikunnalla ei ole merkitystä laihduttamisen kannalta" vs "ilman liikuntaa laihdutus onnistuu loistavasti".
 
No jos ihan jossain julkaisussa moista olisi, niin kiinnostaisi kovasti esimerkki, jos vaan sellainen löytyisi. Luulin että tässä viitataan keskustelupalstoihin ja muihin tavisten juttuihin. Sen kyllä olen huomannut, että joillakin ihmisillä menee jopa tunteisiin, jos ei ole valmis yhtymään kantaan, jossa liikuntaa pidetään ylivoimaisesti eniten merkityksellisenä tekijänä, yli muiden asioiden.

Ja tietysti on kaksi aivan eri asiaa "liikunnalla ei ole merkitystä laihduttamisen kannalta" vs "ilman liikuntaa laihdutus onnistuu loistavasti".
Juu siis itse en tiedä, että onko mitään sellaisia julkaisuja, mutta enemmänkin juuri mielipide puolella. Toki fakta on se, että ilman liikuntaa voi laihduttaa, mutta silti varmasti jokaisen, jolle se on mahdollista kannattaisi vielä vähän tehostaa hommaa ja lisätä mukaan sitä liikuntaa, juurikin yllä mainitsemistasi syistä.
 
Viimeksi muokattu:
Varmaan aika henkilökohtaista miten tuo menee, itsellä tämä kesä aika on sitä aikaa kun tulee liikuttua vähiten koko vuodessa, ainakin tälläisinä hellejaksoina, aika kuluu lähinnä ilmastoiduissa sisätiloissa. Syksyllä kun lämpö vähenee ja ilma raikastuu tulee taas siirryttyä ulkotiloihin ja liikkuminen ehkä kymmenkertaistuu. :)
No, kyllähän sen nyt näkee kun silmät auki maailmaa katsoo, että ihmiset on enemmän ulkona kesällä kuin muina vuodenaikoina. Joten olet poikkeus sääntöön.

Suomen helteet ei kovin tukahduttavia ole vaan juuri sopivia, eikä niitäkään ikävä kyllä montaa viikkoa vuodessa piisaa yleensä.
 
Täysin samaa mieltä! Itsekin useampaan kertaan tässä ketjussa yrittänyt puhua liikunnan puolesta, mutta selkeästi yleinen mielipide, että liikunnalla ei ole mitään merkitystä, vaikka todellisuudessa jokainen kulutettu ja syöty kalori lasketaan, puhumattakaan juuri näistä tässäkin mainituista terveyshyödyistä.

Itse ainakin huomaa, että liikunta/liike lisää liikettä (aktiivisuus aktiivisuutta). Jos vedän lepopäivän tai lepoviikon, niin tulee tehtyä muutenkin vähemmän, mutta sitten taas treenatessa päivittäin tulee tehtyä huomattavasti enemmän kaikkea muutakin, vähän niinkuin "samoilla vauhdeilla". Välillä huomaa pesevänsä autoa, raivaavansa raivaussahalla pihan metsäaluetta tai löytää itsensä pinoamassa halkopinoa.
Liikunnan merkitys vaan pienenee siinä kun yksinkertasesti liikkumalla kohtuudella ei voi lisätä omaa kalorinkulutustaan niin merkittävästi että sillä olisi suuri merkitys. Lisäksi liikunta vaatii aikaa jos sitä liikuntaa ei töistä tule. Syömisellä ja juomisella pystyy overshoottaamaan sen päivittäisen kalorikulutuksen niin moninkertaisesti että siellä se suurin ongelma on.
 
On kyllä suuri sääli, että asutaan täällä susirajan takana karussa pohjolassa, eikä täällä paljon kyllä kiinnosta ulkona kävellä paitsi juuri nyt kun on kesä parhaimmillaan.

Mulle tuli yhtenä festariviikonloppuna kävelyä noin 50 kilometrin edestä ihan siinä sivussa...

Kivahan se olisi jossain tuolla etelämmässä asua ja köpötellä menemään. Etenkin jos olisi hyviä maisemia eli kauniita ihmisiä paljon huudeilla.

Mutta lähde nyt sitten Suomessa ulos kävelemään marraskuussa tai missä hyvänsä kuussa paitsi kesällä, ei paljon nappaa.

Arvot kohdillaan, jos liikkunta, eli isossa määrin kehon hyvinvointi riippuu sitä, että onko vähäpukeisia naisia nähtävissä.

Kyllä toki itseänikin viehättää kauniit naiset, mutta ei se ole syy, miksi lähden tai olen lähtemättä kävelylle tai yleisestikin ulkoilemaan.
 
Liikunnan merkitys vaan pienenee siinä kun yksinkertasesti liikkumalla kohtuudella ei voi lisätä omaa kalorinkulutustaan niin merkittävästi että sillä olisi suuri merkitys. Lisäksi liikunta vaatii aikaa jos sitä liikuntaa ei töistä tule. Syömisellä ja juomisella pystyy overshoottaamaan sen päivittäisen kalorikulutuksen niin moninkertaisesti että siellä se suurin ongelma on.
Tavallaan tämä on juuri se ongelma. Sitä ei voi tehdä sohvalla istuen, eli se vaatii tekemistä, esimerkiksi pitää lähteä ulos ja se vie paljon aikaa, joten se kannattaa pudottaa ensimmäisenä, koska laskennallisesti jätät vaan jotain syömättä, niin sillähän se on kuitattu, vaikka todellisuudessa se ei ole koskaan näin yksinkertaista.

Tähän siis viittasin juuri aikaisemmassa viestissäni, että etenkin täällä selkeästi se mielipide on, että niitä syötyjä kaloreita tai lihottuja kiloja ei vaan voi "kävellä" (lue liikkua) pois, koska sillä ei ole merkitystä, vaan ainoastaan syömisellä ja juomisella on.
 
Tavallaan tämä on juuri se ongelma. Sitä ei voi tehdä sohvalla istuen, eli se vaatii tekemistä, esimerkiksi pitää lähteä ulos ja se vie paljon aikaa, joten se kannattaa pudottaa ensimmäisenä, koska laskennallisesti jätät vaan jotain syömättä, niin sillähän se on kuitattu, vaikka todellisuudessa se ei ole koskaan näin yksinkertaista.

Tähän siis viittasin juuri aikaisemmassa viestissäni, että etenkin täällä selkeästi se mielipide on, että niitä syötyjä kaloreita tai lihottuja kiloja ei vaan voi "kävellä" (lue liikkua) pois, koska sillä ei ole merkitystä, vaan ainoastaan syömisellä ja juomisella on.

Onhan se nyt ihan selvä homma että syöminen on monta kertaa oleellisempi painonhallinnassa kuin liikunta, joka tosiaan on toissijainen asia. Toki sillä on muita hyötyjä, jotka ei suoraan liity painonhallintaan.

Kaikki ei myöskään saa liikunnasta mitään kicksejä, vaan jos se tuntuu joltain niin se tuntuu paskalta. Tietty kevyt hyötyliikunta kuten kävely tai rauhallinen pyöräily ei tunnu juuri miltään, niin ei se paskaltakaan tunnu.
 
Semi-OT: Novo Nordiskin osakekurssi on sukeltanut kun jenkit eivät osta lisenssin alaisia lihavuuslääkkeitä entiseen malliin - ja kohta ostavat vielä vähemmän mikäli 15% uudet tullit purevat myös lääkkeisiin ja muita kuin kopioita ei valmisteta USA:ssa. Tosin kursseissa näkyneen myös ko. tullitkin ennakoivasti.
 
Viimeksi muokattu:
Onhan se nyt ihan selvä homma että syöminen on monta kertaa oleellisempi painonhallinnassa kuin liikunta, joka tosiaan on toissijainen asia. Toki sillä on muita hyötyjä, jotka ei suoraan liity painonhallintaan.

Kaikki ei myöskään saa liikunnasta mitään kicksejä, vaan jos se tuntuu joltain niin se tuntuu paskalta. Tietty kevyt hyötyliikunta kuten kävely tai rauhallinen pyöräily ei tunnu juuri miltään, niin ei se paskaltakaan tunnu.
Liikunnalla on vaikutusta myös välillisesti, koska se tehostaa aineenvaihduntaa, ja tietysti parantaa lihaskuntoa. On erittäin tärkeää etenkin vanhuusiässä että lihaksisto on kunnossa, mutta auttaa jaksamaan arjessa myös nuorempana. Itselle on liikunta erikseen tehtävänä epämiellyttävää joten pyöräilen töihin ja vetelen aamurutiinien ohessa leukoja muutaman sarjan. Näin saan arkiliikunnan kautta harjoitusta kuin itsestään eikä tarvitse lähteä erikseen työpäivän jälkeen salille tai lenkille.

Liikunta ei tietysti poista sitä että on katsottava mitä laittaa suuhunsa. Helpointa on jättää tiettyjä energiatiheitä ruoka-aineita pois, ja huolehtia että ruokailurytmi on itselle sopiva. Esim minulle sopii se että syön illalla klo 21 vielä tukevan iltapalan, niin aamulla jaksan olla syömättä lounaaseen asti klo 11 (14h tauko) ja kolme ateriaa päivässä riittää. Toiset taas voivat paremmin kontrolloida syömistään ja mielihaluja kun eivät päästä nälkää tulemaan eli syövät kolmen tunnin välein viisi kertaa päivässä aamu-ilta välillä.
 
Viimeksi muokattu:
Onhan se nyt ihan selvä homma että syöminen on monta kertaa oleellisempi painonhallinnassa kuin liikunta, joka tosiaan on toissijainen asia. Toki sillä on muita hyötyjä, jotka ei suoraan liity painonhallintaan.

Kaikki ei myöskään saa liikunnasta mitään kicksejä, vaan jos se tuntuu joltain niin se tuntuu paskalta. Tietty kevyt hyötyliikunta kuten kävely tai rauhallinen pyöräily ei tunnu juuri miltään, niin ei se paskaltakaan tunnu.
Juu ymmärrän toki tämän ja jos liikunta ei nappaa, niin sitten sitä ei tietenkään hampaat irvessä kannata harrastaa. Toki siihen liikuntaan voi myös moni jäädä koukkuun sen ruoan syömisen sijasta ja silloin siitä saakin samalla toki hyödyt myös.

Eli tyyli ja lajihan on vapaa, joku tykkää uimisesta, toinen golfista, kolmas kiertää kansallispuistoja rinkka selässä.

Edit: ja lisättäköön vielä, että liikunta ei toki ole sille suurimmalle osalle turhaa laihdutuksen ja elämäntapa muutoksen yhteydessä, vaan erittäin tarpeellista.
 
Viimeksi muokattu:
Oman tuntemuksen mukaan liikkuminen saa ruokahalun hereille ihan eri tavalla kuin pelkästään sohvalla paastoaminen. Jos on kyllästänyt makuaistit epäterveellisellä herkkuruoalla, niin liikunnan jälkeen menee helpommin alas subjektiivisesti paskemmankin makuinen (lue: terveellinen) ruoka.

Myös toisin päin, liikkuminen tuntuu kevyemmältä ja kroppa virkeämmältä jos ennen liikuntaa syö "oikein" eikä mätä jotain pitsaa kokiksella alle.

Jos liikunnasta tekee säännöllistä niin ruokavalion muutos on helpompaa kuin ilman liikuntaa.
 
Jos liikunnasta tekee säännöllistä niin ruokavalion muutos on helpompaa kuin ilman liikuntaa.
Mielipide tuokin. Itse kääntäisin sen näin. Säännöllisen liikunnan aloittaminen, tai liikunnan lisääminen on aluksi rasittavaa. Tee se silloin, kun sinulla on energiaa palautumiseen. Enemmän vapaa-aikaa, ravintoa tai vähän muuta stressiä. Keho kyllä adaptoituu. Se että lisää liikuntaa, vähentää energiansaantia, tai on paljon muuta stressiä, (tai pahimmillaan noita kaikkia) johtaa helposti repsahduksiin, tai kokonaan lopettamiseen. Kun tätä negatiivista kierrettä toistaa ei ihme, jos alkaa tuntua, ettei voi onnistua.
 
Mielipide tuokin. Itse kääntäisin sen näin. Säännöllisen liikunnan aloittaminen, tai liikunnan lisääminen on aluksi rasittavaa. Tee se silloin, kun sinulla on energiaa palautumiseen. Enemmän vapaa-aikaa, ravintoa tai vähän muuta stressiä. Keho kyllä adaptoituu. Se että lisää liikuntaa, vähentää energiansaantia, tai on paljon muuta stressiä, (tai pahimmillaan noita kaikkia) johtaa helposti repsahduksiin, tai kokonaan lopettamiseen. Kun tätä negatiivista kierrettä toistaa ei ihme, jos alkaa tuntua, ettei voi onnistua.

Jos rupeaa odottamaan täydellistä hetkeä liikunnan aloittamiselle niin tuleeko sellaista ikinä? Mitä käy sitten kun se täydellinen hetki loppuu? Jos ajatellaan että vaikkapa lenkkeilyn aloittamista lykätään työarjesta kesälomalle niin mitä luulet mitä lenkkeilylle käy kun palataan töihin?

Siitä liikunnasta pitää luoda mielestäni rutiini arkeen eikä sen tarvitse olla alkuun mitään liian tavoitteellista ja suunniteltua tapporääkkiä. Vaikka alkuun vartiksi lähimetsään kävelemään muutaman kerran viikossa jos ei muuhun kykene. Pitäisi onnistua hektisen ja stressavan työarjenkin keskellä keneltä vaan. Pointtina on siis se rutiinin luominen eikä niinkään kulutettujen kaloreiden tai kilometrien laskeminen.

En nyt ihan allekirjoita tuota että elämässä pitäisi olla vähän stressiä että pystyisi aloittamaan liikkumisen. Esim. lenkkeillessä, oli se sitten juoksua tai kävelyä, unohtaa helposti ne paskat työasiat hetkeksi kun maisema vaihtuu, maa tömisee jalkojen alla ja hengitys rullaa ulos ja sisään. Laittaa vielä äänikirjan tai podcastin korviin niin aika helvetin vaikea on keskittyä työasioihin siinä samalla.

Lisäksi liikunta yleisesti vähentää stressiä kun keho erittää rasituksessa luonnostaan endorfiiniä. Jos aloittaa ihan nollista niin tämän "runner's high" - fiiliksen saavuttamiseen lenkkipolulla tai punttisalilla voi mennä kyllä hetkinen, kun alkuun tuntuu että sydän tulee rinnasta läpi, happea ei saa millään tarpeeksi ja lihakset väsähtävät samantien. Mutta kyllä se sieltä joskus vielä tulee.
 
Viimeksi muokattu:
Ongelma voi osalle olla siinä että liikunta tai urheilu koetaan helposti pakollisena aikaa paljon vievänä suorituksena mikä pitäisi mitata tunti ja määräpohjaisesti esim. tunnin salitreeni tai viiden kilometrin juoksu. Lisäksi moni ehkä kokee myös tietyt tavoitteet "pitää saada vuodessa tulokseen lisää X kilometriä tai XX kiloa lisää ylös penkistä".

Kun se liikunta voi olla ihan sitä että kävelet kauppaan, kannat ne ostokset sieltä kotiin. Pyöräilet töihin jne. Eli ns. "hyötyliikuntaa" tai vaikka "metsässä samoilua". Lisäksi sen voi tietysti yhdistää johonkin kivaan. Vaikka kävely kotoa sinne rannalle, uimista ja lukemista / auringon ottamista rannalla / kallioilla ja sitten kävely takaisin kotiin.

Toki myös kotityöt kuuluvat siihen, eli se nurmikon leikkaminen, roskien vieminen jne jne.

Oikeastaan kaikki mikä ei ole paikallaan (sohvalla, autossa tai tietokoneen edessä) istumista tai nukkumista. Sekin että kävelee jääkaapille tai tekee ruokaa on sitä arkiliikkumista vs että tilaisi sen ruuan kotiin istuen koneen tai TV:n edessä.

Pienistä puroista koostuu se päivän, viikon, kuukauden ja vuoden liikkuminen. Ei siinä monilla ole tarkoitus päästä mihinkään joukkueeseen ja edustaa kaupunkiaan, maataan, kouluaan tms. kisoissa. Monille se on vain jotain millä pidetään itsensä kunnossa, paino kurissa, mieli aktiivisena ja saadaan stressiä alas sekä ehkä jopa aikaa ajatella samalla kun puuhailee jotain mikä ei niin paljoa miettimistä vaadi.
 
Mielipide tuokin. Itse kääntäisin sen näin. Säännöllisen liikunnan aloittaminen, tai liikunnan lisääminen on aluksi rasittavaa. Tee se silloin, kun sinulla on energiaa palautumiseen. Enemmän vapaa-aikaa, ravintoa tai vähän muuta stressiä. Keho kyllä adaptoituu. Se että lisää liikuntaa, vähentää energiansaantia, tai on paljon muuta stressiä, (tai pahimmillaan noita kaikkia) johtaa helposti repsahduksiin, tai kokonaan lopettamiseen. Kun tätä negatiivista kierrettä toistaa ei ihme, jos alkaa tuntua, ettei voi onnistua.
Äskettäin tänne vinkkatussa Timo Hakkaraisen kirjassa liikuntapsykologia on ihan oma osionsa. Hyvä huomio siis, ja tältä osin ihmiset ovatkin erittäin erilaisia. Meillä jokaisella on psyyke, ja toisen feng shuit häiriintyvät helpommin kuin toisilla. Tärkeää tietenkin olisi ensiksi oppia tuntemaan itsensä ja sitä kautta löytää vakautta ja itsevarmuutta. Tämä on siis mun oma mielipide, ei kirjasta.

Periaatteessa laihduttamisen luulisi olevan erittäin helppoa, sillä lopulta ei tarvitse muuta kuin vähentää syömistä tai tapauksesta riippuen, syödä paremmin. Ihmiskeho polttaa joka sekunti 8 triljoonaa glukoosimolekyyliä joten vauhti on hurjaa. Periaatteessa ei tarvitse kuin odottaa, mutta käytännössä asia taitaa olla monimutkaisempi.

Hakkarainen ottaa asiantuntevasti muutes kantaa näihin viime aikoina netitse leviineisiin humpuukkiruokavalioihin joita ihmisille kaupataan kuin ihmelääkkeenä:

"2010 luvun alun kääntyessä puoliväliä kohti karppausbuumi alkoi hellittää. Vain tullakseen takaisin 2010- luvun lopulla 'ketogeenisenä ruokavaliona'. En enää tiennyt, itkeäkö vai nauraa, kun keto-gurut kertoivat tästä uudesta elämäntavasta', joka oli ollut vasta pari vuotta pois parrasvaloista edellisen brändäyskierroksensa jälkeen. No, nimi oli erilainen, ja sehän riittää."

"Tällä kertaa mukaan alkoi tulla entistä järjettömämpiä ruokavaliokikkailuja. Hulluin ja naurettavin niistä oli aamukahvi, johon sotkettiin 50-60 grammaa voita".


Muutes, kannattaa kaivella vähän tietoa myös hormonien greliini ja leptiini toiminnasta. Leptiinin tulisi kertoa meille milloin ollaan kylläisiä. Greliini puolestaan viestittää nälkää. Vaikka ihmisellä olis kuinka paljon tahansa rasvavarastoja, greliinin jyllätessä syömisen välttely on vaikeaa. Jos on tottunut pitkään jo syömään liian suuria annoksia, greliini ja myös leptiini asettaa uudet "tasot" nälälle ja kylläisyydelle.

Tietenkin näiden toiminta on linkittynyt myuös glukoosipiikkeihin jolloin erittyy insuliinia varastoimaan ylijäämäenergiaa rasvaksi, ja tässä voi monilla olla se ikävä noidankehä: mitä enemmän syödään ( kerralla ) sitä enemmän noiden hormonien toiminta häiriintyy, ja todennäköisesti sitä enemmän ihminen syö koska nälkä.

Mun mielestä, jos huomaa olevansa tässä kiertävässä kehässä, tulee se rikkoa olemalla n. 1 vuorokausi syömättä käytännössä kokonaan tai erittäin vähän, ja tällä tavalla saa siitä oikeasta näläntunteesta "kiinni". Tuo on todellakin vain oma teoria.
 
Viimeksi muokattu:
Hakkarainen ottaa asiantuntevasti muutes kantaa näihin viime aikoina netitse leviineisiin humpuukkiruokavalioihin joita ihmisille kaupataan kuin ihmelääkkeenä:

"2010 luvun alun kääntyessä puoliväliä kohti karppausbuumi alkoi hellittää. Vain tullakseen takaisin 2010- luvun lopulla 'ketogeenisenä ruokavaliona'. En enää tiennyt, itkeäkö vai nauraa, kun keto-gurut kertoivat tästä uudesta elämäntavasta', joka oli ollut vasta pari vuotta pois parrasvaloista edellisen brändäyskierroksensa jälkeen. No, nimi oli erilainen, ja sehän riittää."

"Tällä kertaa mukaan alkoi tulla entistä järjettömämpiä ruokavaliokikkailuja. Hulluin ja naurettavin niistä oli aamukahvi, johon sotkettiin 50-60 grammaa voita".
Mikäs näissä herra Hakkaraisen mielipiteissä nyt on jotain erityisen asiantuntevaa? Minä voin laittaa jonkin toisen hermannin mielipiteen, joka ylistää karppausta. Kumpi on asiantuntevampi ja kumpi on enemmän oikeassa?

EDIT: Ettei nyt ihan mene huuteluksi, niin:

Ketogeenisen ruokavalion toimivuus perustuu siihen, että se pitää ihmisen paremmin kylläisenä. Ruokavalio sisältää runsaasti rasvoja ja kohtuullisesti proteiinia, jotka molemmat ovat tunnetusti kylläisyyttä lisääviä ravintoaineita. Ne hidastavat ruoansulatusta ja tasaavat verensokeritasoja, mikä vähentää nälän tunnetta. Vähentämällä hiilihydraatteja merkittävästi elimistö siirtyy ketoositilaan, jossa se polttaa rasvaa energianlähteenä. Tämä yleensä vähentää verensokerin heilahteluja, jotka usein aiheuttavat näläntunnetta. Yksilölliset erot pitää tietenkin ottaa huomioon.
 
Viimeksi muokattu:
BTW: Tutkitusti eniten kylläisyyden tunnetta (siis ruuan kalorimäärään nähden) taitaa tuottaa keitetty peruna.

Enivei, vaikka Layne Norton on täällä jollekin kirosana, niin hänen puheissaan toistuu usein mielestäni fiksu mantra:
Paras ruokavalio on se, jota yksilö pystyy noudattamaan (siis olettaen tietysti, että tuolla ruokavaliolla pysyy normaalipainoisena, tai saavuttaa sen normaalipainon, jos on ylipainoa).

Joillekin se voi olla pätkäpaasto. Toiselle vähähiilarinen ja jollekin muulle korkeahiilarinen tai jotain muuta.

Usein ruokavaliot, jotka rajoittavat ruoka-aineiden kirjoa rajusti, eivät ole sellaisia, joita pystyy noudattamaan elämänsä loppuun saakka. Ketogeeninen kuuluu näihin. Jossain vaiheessa vain useimpien mitta tulee täyteen, eli halu syödä ruoka-aineita, joita on karttanut 100%:sti, vain kasvaa liian suureksi. Kaipa joku silti voi mennä ketogeenisellä hautaan saakka.

Liikunnasta: Jos liikunta ei maistu, niin itse kehoittaisin rohkeasti kokeilemaan mahdollisimman montaa eri liikuntamuotoa, josko löytyisi jokin laji, josta oikeasti tykkää. Koska tässä pätee sama kuin ruokavaliossakin: Helpompi noudattaa jotain josta pitää.
 
Olen tehnyt empiiristä tutkimusta itselläni ja vaihtoehdot on 1800-2000kcal päivässä ja liikuntaa joka päivä tai 1400-1600kcal ilman liikuntaa jos haluan laihtua. Toi ensimmäinen on kyllä paljon helpompi vaihtoehto.
 
BTW: Tutkitusti eniten kylläisyyden tunnetta (siis ruuan kalorimäärään nähden) taitaa tuottaa keitetty peruna.
Ainut tutkius minkä tiedän olevan aiheesta, voi olla että on toisiakin, perustui aivan koehenkilöiden subjektiiviseen kokemukseen nälästä ja kylläisyydestä sen mukaan mitä he söivät. Voi olla, että emme puhu samasta tutkimuksesta. Pitääpäs kaivella jos löydän sen jostain.

Enivei, vaikka Layne Norton on täällä jollekin kirosana, niin hänen puheissaan toistuu usein mielestäni fiksu mantra:
Paras ruokavalio on se, jota yksilö pystyy noudattamaan (siis olettaen tietysti, että tuolla ruokavaliolla pysyy normaalipainoisena, tai saavuttaa sen normaalipainon, jos on ylipainoa).

Joillekin se voi olla pätkäpaasto. Toiselle vähähiilarinen ja jollekin muulle korkeahiilarinen tai jotain muuta.
Tästä olen samaa mieltä. Se mikä sopii toiselle ei sovi toiselle. Toiset suhtautuu ruokaan polttoaineena ja toiset ovat oikein hifistelijöitä ja hauduttelevat kastikeitakin tuntikaupalla.

Usein ruokavaliot, jotka rajoittavat ruoka-aineiden kirjoa rajusti, eivät ole sellaisia, joita pystyy noudattamaan elämänsä loppuun saakka. Ketogeeninen kuuluu näihin. Jossain vaiheessa vain useimpien mitta tulee täyteen, eli halu syödä ruoka-aineita, joita on karttanut 100%:sti, vain kasvaa liian suureksi. Kaipa joku silti voi mennä ketogeenisellä hautaan saakka.
Ei ketogeeninen ruokavalio millään tavalla rajoita ruoka-aineiden kirjoa. Ketogeenisesti voi syödä vaikka täysin kasvisperäisestikin. Ainut mihi pitää vain kiinnittää huomiota, on hiilihydraattien määrä (alle 50g/pv) ja ennen kaikkea se laatu. Tästä tietenkin tulee se suurin rajoite ja ongelma hyvin monelle.

Mutta mikäpä se olisi helppoa. Itselle on ainakin helppoa, ettei tarvi miettiä, että mitä syö. Toisille on helppoa tilata se perhepizza kotiinkuljetuksella ovelle ja vetää se kerralla naamaan. :)
 
Ongelma voi osalle olla siinä että liikunta tai urheilu koetaan helposti pakollisena aikaa paljon vievänä suorituksena mikä pitäisi mitata tunti ja määräpohjaisesti esim. tunnin salitreeni tai viiden kilometrin juoksu. Lisäksi moni ehkä kokee myös tietyt tavoitteet "pitää saada vuodessa tulokseen lisää X kilometriä tai XX kiloa lisää ylös penkistä".

Kun se liikunta voi olla ihan sitä että kävelet kauppaan, kannat ne ostokset sieltä kotiin. Pyöräilet töihin jne. Eli ns. "hyötyliikuntaa" tai vaikka "metsässä samoilua". Lisäksi sen voi tietysti yhdistää johonkin kivaan. Vaikka kävely kotoa sinne rannalle, uimista ja lukemista / auringon ottamista rannalla / kallioilla ja sitten kävely takaisin kotiin.

Toki myös kotityöt kuuluvat siihen, eli se nurmikon leikkaminen, roskien vieminen jne jne.

Oikeastaan kaikki mikä ei ole paikallaan (sohvalla, autossa tai tietokoneen edessä) istumista tai nukkumista. Sekin että kävelee jääkaapille tai tekee ruokaa on sitä arkiliikkumista vs että tilaisi sen ruuan kotiin istuen koneen tai TV:n edessä.

Pienistä puroista koostuu se päivän, viikon, kuukauden ja vuoden liikkuminen. Ei siinä monilla ole tarkoitus päästä mihinkään joukkueeseen ja edustaa kaupunkiaan, maataan, kouluaan tms. kisoissa. Monille se on vain jotain millä pidetään itsensä kunnossa, paino kurissa, mieli aktiivisena ja saadaan stressiä alas sekä ehkä jopa aikaa ajatella samalla kun puuhailee jotain mikä ei niin paljoa miettimistä vaadi.
Tämä on ihan totta että liikuntaa pystyy sisällyttämään pieniin arkisiin asioihin. Olen huomannut että toisilla menee homma päin vastoin ja koko ajan vaan keksitään keinoja päästä helpommalla, jolloin liikunta vähenee edelleen. Tässä muutamia esimerkkejä joita olen omassa elämässä noudattanut:
  • Käsisaha vai jiirisirkkeli
  • Lumikola vai lumilinko
  • Pyörä vai auto työmatkalla
  • Rappuset vai hissi
  • Imuri vai robotti-imuri
  • Työnnettävä ruohonleikkuri, vai ajettava tai robottileikkuri
Kaikki ei toimi kaikissa tilanteissa mutta tuohon tyyliin olen soveltanut noin yleisesti ja järkeä käyttäen. Ja ei, en valitse soutuvenettä laivan sijasta Tallinnaan :)
 
Viimeksi muokattu:
Ainut tutkius minkä tiedän olevan aiheesta, voi olla että on toisiakin, perustui aivan koehenkilöiden subjektiiviseen kokemukseen nälästä ja kylläisyydestä sen mukaan mitä he söivät. Voi olla, että emme puhu samasta tutkimuksesta. Pitääpäs kaivella jos löydän sen jostain.

Eipä tuo kai oikein mihinkään muuhun voikaan perustua, kuin siihen subjektiiviseen kokemukseen, että tunteeko itsensä kylläiseksi ja kuinka kauan :D.

Ei ketogeeninen ruokavalio millään tavalla rajoita ruoka-aineiden kirjoa. Ketogeenisesti voi syödä vaikka täysin kasvisperäisestikin. Ainut mihi pitää vain kiinnittää huomiota, on hiilihydraattien määrä (alle 50g/pv) ja ennen kaikkea se laatu. Tästä tietenkin tulee se suurin rajoite ja ongelma hyvin monelle.

No joo. Periaatteessa totta. Carnivore on yksi ketogeenisen muoto ja se oikeasti rajoittaa ruoka-aineita runsaasti. Tosiaan, noin teoriatasolla ketogeenisessä voi syödä mitä vain, mutta kyllä se max 50g hiilihydraattia per päivä aiheuttaa sen, että todella monia ruoka-aineita voi syödä vain minimaalisesti.
 
Eipä tuo kai oikein mihinkään muuhun voikaan perustua, kuin siihen subjektiiviseen kokemukseen, että tunteeko itsensä kylläiseksi ja kuinka kauan :D.
Tätä juuri hainkin takaa. Miten mittaat jotain subjekstiivista "tieteellisesti". No et mitenkään. Toinen saa samasta ruuasta ja määrästä vatsan täyteen ja toiselle se on vasta alkupala.

No joo. Periaatteessa totta. Carnivore on yksi ketogeenisen muoto ja se oikeasti rajoittaa ruoka-aineita runsaasti. Tosiaan, noin teoriatasolla ketogeenisessä voi syödä mitä vain, mutta kyllä se max 50g hiilihydraattia per päivä aiheuttaa sen, että todella monia ruoka-aineita voi syödä vain minimaalisesti.
Aika paljon tuohon 50g:n saa mahtumaan kaikenlaista, jopa siihen 20g jos haluaa vetää vielä matalemmilla hiilihydraateillla. Vaivaa sen syömisen eteen tietekin joutuu vähän enemmän näkemään. Jokainen tyylillään.

Carnivore on omalla kohdalla todella helppoa. Ei tarvitse miettiä mitä syö. Itse syön käytännössä vain naudanlihaa eri muodoissa, voita, gheetä, kananmunia ja vähäisiä määriä pekonia. Erittäin simppeliä, eikä kaupassakaan mene kuin muutama minuutti kun käy ostoksilla. Lisäksi suuri osa kananmunista ja lihasta tulee lähiruokana. Ei tämä tietenkään kaikille sovi. Itse pidän tälläisesta spartalaisesta niukkuudesta.
 
Carnivore on omalla kohdalla todella helppoa. Ei tarvitse miettiä mitä syö. Itse syön käytännössä vain naudanlihaa eri muodoissa, voita, gheetä, kananmunia ja vähäisiä määriä pekonia. Erittäin simppeliä, eikä kaupassakaan mene kuin muutama minuutti kun käy ostoksilla. Lisäksi suuri osa kananmunista ja lihasta tulee lähiruokana. Ei tämä tietenkään kaikille sovi. Itse pidän tälläisesta spartalaisesta niukkuudesta.

Spartalaisuudesta ollaan aika kaukana kun jätetään kasvikset pois ruokavaliosta. Idoitismi olisi lähempänä.
 
Spartalaisuudesta ollaan aika kaukana kun jätetään kasvikset pois ruokavaliosta. Idoitismi olisi lähempänä.
Kiitos taas rakentavasta kommentista. Oletko täällä taas esittämässä mielipiteesi vai millä perusteella on idiotismiä jättää kasvikset pois ruokavaliosta? Kuitu? Jokin muu, mikä?
 
Viimeksi muokattu:
Olen tehnyt empiiristä tutkimusta itselläni ja vaihtoehdot on 1800-2000kcal päivässä ja liikuntaa joka päivä tai 1400-1600kcal ilman liikuntaa jos haluan laihtua. Toi ensimmäinen on kyllä paljon helpompi vaihtoehto.

Miten sulla on noin pieni kulutus? Voisi kuvitella että jälkimmäiseen on vaikea päästä muuten kuin nukkumalla/makaamalla sängyssä 24/7. :hmm:
 
Tätä juuri hainkin takaa. Miten mittaat jotain subjekstiivista "tieteellisesti". No et mitenkään. Toinen saa samasta ruuasta ja määrästä vatsan täyteen ja toiselle se on vasta alkupala.


Aika paljon tuohon 50g:n saa mahtumaan kaikenlaista, jopa siihen 20g jos haluaa vetää vielä matalemmilla hiilihydraateillla. Vaivaa sen syömisen eteen tietekin joutuu vähän enemmän näkemään. Jokainen tyylillään.

Carnivore on omalla kohdalla todella helppoa. Ei tarvitse miettiä mitä syö. Itse syön käytännössä vain naudanlihaa eri muodoissa, voita, gheetä, kananmunia ja vähäisiä määriä pekonia. Erittäin simppeliä, eikä kaupassakaan mene kuin muutama minuutti kun käy ostoksilla. Lisäksi suuri osa kananmunista ja lihasta tulee lähiruokana. Ei tämä tietenkään kaikille sovi. Itse pidän tälläisesta spartalaisesta niukkuudesta.
Millä tavalla tämä helppous tulee esiin esim työmatkalla kun lentokoneessa ja kentällä istutaan 20h? Tai ollaan jossain kohteessa tai paikassa jossa ei pääse laittamaan ruokaa ja olet minimarkettien ja kioskien varassa vaikkapa 24h? Aika äkkiä vaan joutuu joustamaan ja syömään vain jotain josta nälkä lähtee.

Hiilihydraatteja voi kyllä leikata reissulla jonkin verran riippuen maasta, mutta joskus on vaikeaa olla ilman viljaa jos sitä pyrkii välttämään.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos taas rakentavasta kommentista. Oletko täällä taas esittämässä mielipiteesi vai millä perusteella on idiotismiä jättää kasvikset pois ruokavaliosta? Kuitu? Jokin muu, mikä?
Lista on pitkä, mutta mainitaan nyt vaikka kuidun lisäksi C-vitamiini, monet vesiliukoiset vitamiinit ja antioksidantit. Seuraavaksi odotan sinulta vastausta jossa änkytät näiden olevan turhia.
 
Lista on pitkä, mutta mainitaan nyt vaikka kuidun lisäksi C-vitamiini, monet vesiliukoiset vitamiinit ja antioksidantit. Seuraavaksi odotan sinulta vastausta jossa änkytät näiden olevan turhia.
Kuitu, tuo ihme aine, joka tekee sairaastakin täysin terveen. Siis laajoissa seuranta tutkimuksissa. Kuitu kuulemma vaikuttaa siihen mikrobiomiin ja tekee siitä jotenkin terveen, jolloin ihminenkin on terveempi.

Todellisuus on kuitenkin se, että me teidämme enemmän Marsin pinnasta kuin ihmisen suoliston mikrobiomista. Mikrobiomi on kaaottinen ekosysteemi. Miljardeja erilaisia mikrobeja, tuhansia lajeja, jotka muuttuvat esim. ruokavalion, lääkityksen, stressin, iän ja monien tuntemattomien tekijöiden mukaan. Näitä muutoksia voi tapahtua päivittäin. Me emme tiedä mikä on terve mikrobiomi. Mitkä mikrobit ovat syy ja mitkä seuraus. Miten yksittäiset mikrobit vaikuttavat aivoihin, immuunijärjestelmään tai mielialaan. Mikrobiomin tutkimus on täynnä ylilupauksia, käänteisiä korrelaatiota ja kaupallista höttöä. Tunnemme arviolta noin 5% suoliston mikrobilajeista. Nämäkin tunnetut mikrobit tunnetaan geneettisesti, ei sitä mitä ne oikeasti tekevät.

Lihasta löytyy se tarpeellinen määrä c-vitamiinia, että keripukkia ei pääse syntymään. Siitä todisteena olen minä ja miljoona muuta karnivorea ympäri maailmaa. Yhtään vitamiinivalmistetta tai mitään muutakaan en ole 1,5 vuoden aikana purkista syönyt.

Aina kun syöt ruokaa, kulutat massaa hiilihydraattien, proteiinien, rasvojen tai alkoholin muodossa. Kehosi reagoi näiden ravintoaineiden kanssa kanssa hallitusti molekyylihapen avulla. Tämän vuoksi muodostamme reaktiivisia happiyhdisteitä (ROS) soluhengityksen aikana. Näitä varten sitten tarvitaan niitä antioksidantteja. No ilmeisesti et tiennyt, että andioksidantteja on myös lihassa. Kannattaa ihan ensimmäisenä perehtyä sen verran ihmisen biologiaan ja selvittää mitkä ruuat ja ravintoaineet aiheuttavat eniten ROS:ien muodostumista. Annan vinkin, se ei ole eläinperäinen rasva ja liha.

Minä odotan nyt, että sinä jatkat mutuilua ja esität samanlaisia mielipiteitä kuin edellisessäkin vietissäsi. Mielipiteesi saat minun puolesta tunkea sinne missä ihmisen mikrobiomi on.
 
Viimeksi muokattu:
Millä tavalla tämä helppous tulee esiin esim työmatkalla kun lentokoneessa ja kentällä istutaan 20h? Tai ollaan jossain kohteessa tai paikassa jossa ei pääse laittamaan ruokaa ja olet minimarkettien ja kioskien varassa vaikkapa 24h? Aika äkkiä vaan joutuu joustamaan ja syömään vain jotain josta nälkä lähtee.

Hiilihydraatteja voi kyllä leikata reissulla jonkin verran riippuen maasta, mutta joskus on vaikeaa olla ilman viljaa jos sitä pyrkii välttämään.
Helppous tulee siitä, että voin todella helposti paastota useamman päivän. Rasva-aineenvaihdunta kun toimii, ei näläntunnetta juurikaan pääse syntymään. Mikäli keho on tottunut käymään hiilihydraateilla, niin se nälän tunne on aivan jotain muuta.

Nykyisessä duunissa ei tarvi juurikaan matkustella ja/tai istua lentokoneessa 20h. Taitaa muutenkin olla häviävän pienen osan ongelmia tuollaiset jatkuvat reissut.
 
Asiaton käytös
Kuitu, tuo ihme aine, joka tekee sairaastakin täysin terveen. Siis laajoissa seuranta tutkimuksissa. Kuitu kuulemma vaikuttaa siihen mikrobiomiin ja tekee siitä jotenkin terveen, jolloin ihminenkin on terveempi.

Todellisuus on kuitenkin se, että me teidämme enemmän Marsin pinnasta kuin ihmisen suoliston mikrobiomista. Mikrobiomi on kaaottinen ekosysteemi. Miljardeja erilaisia mikrobeja, tuhansia lajeja, jotka muuttuvat esim. ruokavalion, lääkityksen, stressin, iän ja monien tuntemattomien tekijöiden mukaan. Näitä muutoksia voi tapahtua päivittäin. Me emme tiedä mikä on terve mikrobiomi. Mitkä mikrobit ovat syy ja mitkä seuraus. Miten yksittäiset mikrobit vaikuttavat aivoihin, immuunijärjestelmään tai mielialaan. Mikrobiomin tutkimus on täynnä ylilupauksia, käänteisiä korrelaatiota ja kaupallista höttöä. Tunnemme arviolta noin 5% suoliston mikrobilajeista. Nämäkin tunnetut mikrobit tunnetaan geneettisesti, ei sitä mitä ne oikeasti tekevät.

Lihasta löytyy se tarpeellinen määrä c-vitamiinia, että keripukkia ei pääse syntymään. Siitä todisteena olen minä ja miljoona muuta karnivorea ympäri maailmaa. Yhtään vitamiinivalmistetta tai mitään muutakaan en ole 1,5 vuoden aikana purkista syönyt.

Aina kun syöt ruokaa, kulutat massaa hiilihydraattien, proteiinien, rasvojen tai alkoholin muodossa. Kehosi reagoi näiden ravintoaineiden kanssa kanssa hallitusti molekyylihapen avulla. Tämän vuoksi muodostamme reaktiivisia happiyhdisteitä (ROS) soluhengityksen aikana. Näitä varten sitten tarvitaan niitä antioksidantteja. No ilmeisesti et tiennyt, että andioksidantteja on myös lihassa. Kannattaa ihan ensimmäisenä perehtyä sen verran ihmisen biologiaan ja selvittää mitkä ruuat ja ravintoaineet aiheuttavat eniten ROS:ien muodostumista. Annan vinkin, se ei ole eläinperäinen rasva ja liha.

Minä odotan nyt, että sinä jatkat mutuilua ja esität samanlaisia mielipiteitä kuin edellisessäkin vietissäsi. Mielipiteesi saat minun puolesta tunkea sinne missä ihmisen mikrobiomi on.
Sillä ei ole mitään väliä kuinka paljon me tiedämme suoliston mikrobistosta, kun tiede osoittaa että kuidulla on myönteinen vaikutus tähän ja moneen muuhun asiaan.

Niin, liha on antioksidanttien lähde samalla tavalla kuin pulla on kuidun.

Jos jotain hyvää oli internetittömässä ajassa, niin ainakin se, että sun kaltaiset kylähullut huuteli käytännössä vain jossain Forssan torilla.
 
Sillä ei ole mitään väliä kuinka paljon me tiedämme suoliston mikrobistosta, kun tiede osoittaa että kuidulla on myönteinen vaikutus tähän ja moneen muuhun asiaan.
Tähän nyt olisi hyvä laittaa oman mielipiteen jatkeeksi vaikka yksi kliininen koe, missä kuidun hyödyt on osoitettu. Harmi vaan, kun niitä ei ole olemassa. Sinä voi perustaa oman mielipiteesi experttien mielipiteeseen siitä, mitä laajat seurantatutkimukset voivat ja mitä ne eivät voi osoittaa. Suomi on vapaa maa.

Niin, liha on antioksidanttien lähde samalla tavalla kuin pulla on kuidun.
Antioksidantit on ratkaisu ongelmaan, minkä ravinto mikä vaatii antioksidantteja syötäväksi aiheuttaa. Ei syö sellaista ravintoa, mikä aiheuttaa suurata määrää ROS:ien muodostumista kehossa, ei tarvetta suurelle määrälle antioisidantteja. Simppeliä.

Jos jotain hyvää oli internetittömässä ajassa, niin ainakin se, että sun kaltaiset kylähullut huuteli käytännössä vain jossain Forssan torilla.
Osoita yksikin asiavirhe mitä olen tähän ketjuun kirjoittanut. Sinulla on jo aika pitkä historia tälläisesta henkilöön menevästä keskustelusta. Sinä olet tuout tähän ketjuun vain mielipiteitäsi. Minä olen omat mielipiteeni perustellut, enkä ole laittanut yhtään laajaa surantatutkimusta ketjuun tukemaan omaa näkökantaani, vaikka niitäkin on. Nekin on aivan samalla tavalla täyttä p*skaa.
 
Kuidun hyötyjä:


"
Kuitu edistää vatsan toimintaa ja helpottaa painonhallintaa. Se vaikuttaa edullisesti paksusuolen bakteeristoon ja suojaa tyypin 2 diabetekselta sekä suolisto- ja rintasyövältä. Riittävä kuidun saanti vähentää myös sydän- ja verisuonitautien riskiä alentamalla veren kolesterolipitoisuutta.
"

Koska haluttiin artikkeleita ja tutkimuksia niin tässä olisi


Tutkimus:


Lisää:


Jne.

Moni on ihan testannut että kun syö kuitua niin suoli toimii paremmin (ei ole ripulia tai ummetusta) ja syömällä (varsinkin täysjyvä) viljaa pysyy kylläisenä pidempään mikä auttaa monia laihtumaan koska sitä nälän tunnetta ei tule mistä helposti seuraa ahmimista ja herkkujen syömistä jos ei ehdi kotiin tekemään sitä terveellistä ruokaa...

Jos vatsa ei tahto kestää jotain ruisleipää tms. niin löytyy myös vaihtoehtoja:

Epäterveellisesti syöville (mainitaan erityisesti karppaajat) löytyy myös vaihtoehtoja:
"

Karppaajallekin löytyy sopiva

Kuidun saanti on iso ongelma varsinkin niille, jotka syövät epäterveellisesti. Prosessoidussa ruoassa kuidut jäävät vähiin.

– Lapsilla saattaa olla vielä isompi puute kuidusta kuin aikuisilla. Siihen vaikuttaa sekä ruoan määrä että se, etteivät lapsille yleensä maistu terveellisimmät vaihtoehdot.

Kuitu on hiilihydraattia, ja vähähiilihydraattisella ruokavaliolla sen riittävän saannin eteen täytyy nähdä vaivaa.

Karppaajillekin sopivia hyviä kuitulähteitä ovat

  • parsakaali ja muut kaalikasvit,
  • sipulikasvit,
  • artisokka,
  • avokado,
  • pähkinät,
  • siemenistä varsinkin chian ja pellavan siemenet.
"

Eli vaikka päättäisi että yrittää sitä lahdutusta ja painonhallintaa karppaamisen avulla siihenkin löytyy kyllä kuituja...
 
Kuidun hyötyjä:


"
Kuitu edistää vatsan toimintaa ja helpottaa painonhallintaa. Se vaikuttaa edullisesti paksusuolen bakteeristoon ja suojaa tyypin 2 diabetekselta sekä suolisto- ja rintasyövältä. Riittävä kuidun saanti vähentää myös sydän- ja verisuonitautien riskiä alentamalla veren kolesterolipitoisuutta.
"

Koska haluttiin artikkeleita ja tutkimuksia niin tässä olisi


Tutkimus:


Lisää:


Jne.

Moni on ihan testannut että kun syö kuitua niin suoli toimii paremmin (ei ole ripulia tai ummetusta) ja syömällä (varsinkin täysjyvä) viljaa pysyy kylläisenä pidempään mikä auttaa monia laihtumaan koska sitä nälän tunnetta ei tule mistä helposti seuraa ahmimista ja herkkujen syömistä jos ei ehdi kotiin tekemään sitä terveellistä ruokaa...

Jos vatsa ei tahto kestää jotain ruisleipää tms. niin löytyy myös vaihtoehtoja:

Epäterveellisesti syöville (mainitaan erityisesti karppaajat) löytyy myös vaihtoehtoja:
"

Karppaajallekin löytyy sopiva

Kuidun saanti on iso ongelma varsinkin niille, jotka syövät epäterveellisesti. Prosessoidussa ruoassa kuidut jäävät vähiin.

– Lapsilla saattaa olla vielä isompi puute kuidusta kuin aikuisilla. Siihen vaikuttaa sekä ruoan määrä että se, etteivät lapsille yleensä maistu terveellisimmät vaihtoehdot.

Kuitu on hiilihydraattia, ja vähähiilihydraattisella ruokavaliolla sen riittävän saannin eteen täytyy nähdä vaivaa.

Karppaajillekin sopivia hyviä kuitulähteitä ovat


  • parsakaali ja muut kaalikasvit,
  • sipulikasvit,
  • artisokka,
  • avokado,
  • pähkinät,
  • siemenistä varsinkin chian ja pellavan siemenet.
"

Eli vaikka päättäisi että yrittää sitä lahdutusta ja painonhallintaa karppaamisen avulla siihenkin löytyy kyllä kuituja...
Kerroppa nyt ihan omin sanoin, että mitä nämä "tutkimukset" mielestäsi osoittavat. Nuo sinun laittamasi "tutkimukset" ovat mielipiteitä, mitä nuo kirjoittajat nykyisten "tutkimusten" perusteella esittävät. Tuosta puuttuu edelleen se yksi (1) kliininen koe, joka olisi kestoltaan edes 12kk, missä nämä kuidun terveyshyödyt on saatu selville. 12kk on aivan liian lyhyt aika, että yhtään terveyshyötyä tulisi esiin. Tälläista ei kumma kyllä ole olemassa. Se, että niitä on laajoissa seurantatutkmuksissa "tutkittu" ei osoita mitään.

Yhdestä noista tutkimuksista:
"Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella erilaisten ravintokuitutyyppien teollisia sovelluksia ja tulevaisuuden näkymiä." :thumbsup:

EDIT: "Tämä artikkeli ehdottaa kokonaisvaltaista luokittelukehystä, joka ottaa huomioon erilaiset kuitutyypit ja jota voidaan käyttää niiden fysiologisten vaikutusten tarkkaan päättelemiseen."
Tämä toisesta laittamastasi linkistä.

EDIT2: "Vaikka ravintokuidun toimintamekanismia kehossa ei täysin ymmärretä, ravitsemusterapeutit ja terveydenhuollon ammattilaiset tunnustavat yksimielisesti sen terapeuttiset hyödyt." Tähän ei kyllä voi olla kuin nauramatta. Mekanismia ei tunneta, mutta yksimielisesti ollaan sitä mieltä, että hyvä juttu ne on. Se on jämpti.

Kuitu auttaa säätelemään verensokeriarvoja ja kolesterolitasoja. Miksi syödä alunpitäen sellaista ruokaa, mikä heittelee veren sokeriarvot sekaisin? Eikö olisi helpompaa jättää sellainen kokonaan pois, jos huolena on tosiaan ne verensokerin heittelyt?

Lipoproteini arvoilla nyt ei ole ihmisen terveyden kanssa mitään tekemistä. Ne asettuu sen ravinnon mukaan mitä ihminen syö juurikin sille tasolle, millä ne pitää sillä hetkellä olla. Meidän perimä on tämän allopaattisen lääkärikunnan mukaan mennyt mokaamaan niin pahasti, että se tarvitsee lääkeellistä interventiota jos ne nousee jonkin kuvitteellisen rajan yli. Sitten siitä kolesterolista tulee sillä sekunnilla myrkkyä ja se tappaa sinut heti.

Fakta on se, että kuitua ihminen tarvisee ravinnosta tasan 0g. Minun suoli pelaa aivan loistavasti. Koskaan ei ole ollut näin helppoa käydä pöntöllä. Tosin ulostamisen väli on päiviä. Joidenkin mielestä se, että kuinka usein ulostaa on terveyden merkki.
 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
283 336
Viestejä
4 869 128
Jäsenet
78 563
Uusin jäsen
elisehj

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom