• TechBBS-foorumin Piparkakkutalokisa 2024 -äänestys käynnissä! Käy äänestämässä 22 osallistujan joukosta kolme mielestäsi hienointa kilpailutyötä ja osallistu arvontaan! Linkki äänestykseen >>>

Lento-onnettomuudet ja niistä keskustelua

Ei nuo lentokoneet ihmeitä osumia kestä kun menevät ihan läjään ja syttyvät helposti tuleen.
Yksi A340 taisi mennä lunastuskuntoon uutena, kun jarrujen teho ei riittänyt moottorien koekäytössä ja kone rullasi lyhyen matkan betonivalliin.
Sääntö Suomessa ei kohta varmaan saa hengittää ilman lupaa, mutta maailmalla on hyvin kirjava käytäntö monissa asioissa, joten ei välttämättä kannata miettiä pelkästään suomalaisesta näkövinkkelistä. Jos Kanadassa lennonjohto/lentäjät eivät tienneet entisen sotilaslentokentän kiitoradan muuttumisesti varttimaili radaksi osittain, niin mikä todennäköisyys on tietää uudesta ladosta pellolla.
Ei varmaan ole ollut mitään intressiä seurata suljetun lentokentän kuulumisia. Jos karttaan on merkitty joku pelto pakkolaskua varten, niin sen tilan seuraamiseen on syy.
 
Ei varmaan ole ollut mitään intressiä seurata suljetun lentokentän kuulumisia. Jos karttaan on merkitty joku pelto pakkolaskua varten, niin sen tilan seuraamiseen on syy.
Toisaalta käytöstä poistettu kiitotie ja tieto siitä, onko se jo otettu muuhun käyttöön(tai tästä huolimatta tietyllä hetkellä vapaana) voisi olla melko relevantti tieto. Tämä kaikki siis jos mietitään ideaalimaailmaa jossa olisi moinen laaja data nopeasti käytössä olevista laskeutumiseen kelpaavista paikoista.
 
Yksi A340 taisi mennä lunastuskuntoon uutena, kun jarrujen teho ei riittänyt moottorien koekäytössä ja kone rullasi lyhyen matkan betonivalliin.

Ei varmaan ole ollut mitään intressiä seurata suljetun lentokentän kuulumisia. Jos karttaan on merkitty joku pelto pakkolaskua varten, niin sen tilan seuraamiseen on syy.

No jos meinasi jotain tälläisiä hätälaskupaikkoja miettiä, niin ne vanhat lentokentät olisi ne jotka ensimmäisenä kannattaisi ottaa seurantaan, tuollakin olisi ollut 2km kiitoradat. Ei vaan taida kenelläkään olla intressiä pitää listaa kaikista mahdollisista hätälaskeutumispaikoista.
 
No jos meinasi jotain tälläisiä hätälaskupaikkoja miettiä, niin ne vanhat lentokentät olisi ne jotka ensimmäisenä kannattaisi ottaa seurantaan, tuollakin olisi ollut 2km kiitoradat. Ei vaan taida kenelläkään olla intressiä pitää listaa kaikista mahdollisista hätälaskeutumispaikoista.
Ei siinä olisikaan mitään mieltä, vaan tarkoituksena olisi vain katsoa mahdollisia paikkoja etusektorilaskuun kentän läheltä nopeita tilanteita varten kuten tehojen menetys heti nousun jälkeen (esim. lintutörmäykset). Jos ollaan jo korkealla tai matkalennossa, aikaa päätöksentekoon on enemmän ja kone liitää kauas.

1-moottorisilla pienkoneilla näitä kai sattuu enemmän mutta onhan nämä hyvin harvinaisia isommilla koneilla.
 
Yksi A340 taisi mennä lunastuskuntoon uutena, kun jarrujen teho ei riittänyt moottorien koekäytössä ja kone rullasi lyhyen matkan betonivalliin.

Ei varmaan ole ollut mitään intressiä seurata suljetun lentokentän kuulumisia. Jos karttaan on merkitty joku pelto pakkolaskua varten, niin sen tilan seuraamiseen on syy.
Nyt pitää taas miettiä korjataanko syytä vai seurausta. Pakkolaskut matkustajalentokoneilla lentokenttien ulkopuolelle ovat erittäin harvinaisia. Jos ja kun niitä tapahtuu, sopiva laskeutumispaikka voi olla oikestaan missä tahansa riippuen tilanteesta. Tällaisen kartan ylläpitämisestä ei olisi yksinkertaisesti mitään hyötyä ja sen kustannukset ylittäisivät merkittävästi siitä saatavat hyödyt.
 
Ei siinä olisikaan mitään mieltä, vaan tarkoituksena olisi vain katsoa mahdollisia paikkoja etusektorilaskuun kentän läheltä nopeita tilanteita varten kuten tehojen menetys heti nousun jälkeen (esim. lintutörmäykset). Jos ollaan jo korkealla tai matkalennossa, aikaa päätöksentekoon on enemmän ja kone liitää kauas.

1-moottorisilla pienkoneilla näitä kai sattuu enemmän mutta onhan nämä hyvin harvinaisia isommilla koneilla.

Kuten edellä todettiin, niin ei taida olla järkeä kun aletaan miettimään hyötyjä vs. kustannukset. Näitä karttoja pitäisi kuitenkin ylläpitää jatkuvasti tai niistä ei ole hyötyä kun se aiemmin katsottu laskeutusmispaikka ei enää olekkaan sopiva siellä on rakennuksia tms.
 
Kuten edellä todettiin, niin ei taida olla järkeä kun aletaan miettimään hyötyjä vs. kustannukset. Näitä karttoja pitäisi kuitenkin ylläpitää jatkuvasti tai niistä ei ole hyötyä kun se aiemmin katsottu laskeutusmispaikka ei enää olekkaan sopiva siellä on rakennuksia tms.

Hitto soikoon. Voihan esim. joessa olla laivoja ja teille rakennetuilla varalentopaikoilla maksimit autoja. Pelloilla työkoneita. Ei siellä kukaan kuule jos kone liitelee ilman moottoreita kohti laskupaikkaa.
 
Kuten edellä todettiin, niin luultavasti ne moottorit kyllä uppoaa sinne ja alkavat melkoisesti vastustamaan etenemistä. Varmaksi en nyt sano kun ei tuota taida olla paljon testattu.
Katsomalla piirrustuksia: How much was the engine moved in the B737 Max w.r.t. older versions?

Voi todeta että koneen etureuna on vain vähän jos ollenkaan rungon alapuolella. Runko ei missään tapauksessa sinne uppoa eli moottoritkin korkeintaan sen verran kuin siipi joustaa ja on eroa lähtöjään rungon kanssa.

Jos verrataan laskutelineisiin niin analogia on suunnilleen seuraava
a) koita vetää harjaterästä 0,5m syvällä hiekassa
- vastaa laskutelineitä
b) koita vetää 10cm leveällä takan kähjäys raudalla 2cm syvällä hiekassa
- vastaa moottoreita

Eli fyysikan perstuntumalla sanoisin että hidastuminen olisi ollut minimaalista vrt. laskutelineillä. Toki se varmasti enemmän olisi hidastanut kuin nurmikko ja vauhtia ei välttämättä olisi paljon tarvinnut saada pois niin selviytyjä olisi voinut olla 10-50% matkustajista.
 
Katsomalla piirrustuksia: How much was the engine moved in the B737 Max w.r.t. older versions?

Voi todeta että koneen etureuna on vain vähän jos ollenkaan rungon alapuolella. Runko ei missään tapauksessa sinne uppoa eli moottoritkin korkeintaan sen verran kuin siipi joustaa ja on eroa lähtöjään rungon kanssa.

Jos verrataan laskutelineisiin niin analogia on suunnilleen seuraava
a) koita vetää harjaterästä 0,5m syvällä hiekassa
- vastaa laskutelineitä
b) koita vetää 10cm leveällä takan kähjäys raudalla 2cm syvällä hiekassa
- vastaa moottoreita

Eli fyysikan perstuntumalla sanoisin että hidastuminen olisi ollut minimaalista vrt. laskutelineillä. Toki se varmasti enemmän olisi hidastanut kuin nurmikko ja vauhtia ei välttämättä olisi paljon tarvinnut saada pois niin selviytyjä olisi voinut olla 10-50% matkustajista.

Moottorit eivät rullaa, toisin kuin laskutelineet, ja moottorit ovat pari metriä leveät. Jos tuollaisen koneen moottorit alkavat tarraamaan vähänkin kiinni johonkin, niin se nopeus kyllä tippuu aika vikkelään. Olettaen, että moottorit eivät repeydy irti.
 
Moottorit eivät rullaa, toisin kuin laskutelineet, ja moottorit ovat pari metriä leveät. Jos tuollaisen koneen moottorit alkavat tarraamaan vähänkin kiinni johonkin, niin se nopeus kyllä tippuu aika vikkelään. Olettaen, että moottorit eivät repeydy irti.

Varmaan ne hirveesti rullaavat jossain puolen metrin hiekassa.
 
Sanoisin, että rullaavat enemmän kuin moottorit, jotka ovat kuin pari metriä leveät kauhat.
Sanoisin että olet väärässä, kts. yltä vertailu. Jos moottorit roikkuisi reilusti rungon alla niin tilanne olisi eri. Tietysti jos kone keikahtaisi toiselle sivulle ja moottori nappaisi kunnolla kiinni niin eiköhän seurauksena olisi vaihteeksi täysi tuho koneen pyörähtäessä ympäri tai vastaavasti jos moottori repeää irti niin vauhti ei juuri ehdi hidastua.
 
Sanoisin että olet väärässä, kts. yltä vertailu. Jos moottorit roikkuisi reilusti rungon alla niin tilanne olisi eri. Tietysti jos kone keikahtaisi toiselle sivulle ja moottori nappaisi kunnolla kiinni niin eiköhän seurauksena olisi vaihteeksi täysi tuho koneen pyörähtäessä ympäri tai vastaavasti jos moottori repeää irti niin vauhti ei juuri ehdi hidastua.

About puolet 737:n moottoreiden etuprofiilin pinta-alasta on sen rungon alapuolella. Noiden moottorien halkaisija on about 2 metriä, eli tuossa on yhteensä sellaiset about 6 neliömetriä moottoreita haukkaamassa sinä EMAS materiaalia ennen kuin päästään runkoon.

Toki tästä ei ole varmaan mitään testejä tai käytännön kokemusta, mutta ihmettelen kyllä vahvasti, jos tuo ei toisi merkittävää jarrutusta koneen vauhtiin.
 
About puolet 737:n moottoreiden etuprofiilin pinta-alasta on sen rungon alapuolella. Noiden moottorien halkaisija on about 2 metriä, eli tuossa on yhteensä sellaiset about 6 neliömetriä moottoreita haukkaamassa sinä EMAS materiaalia ennen kuin päästään runkoon.

Toki tästä ei ole varmaan mitään testejä tai käytännön kokemusta, mutta ihmettelen kyllä vahvasti, jos tuo ei toisi merkittävää jarrutusta koneen vauhtiin.
Jos katsoo tuon Jinxin aiemmin laittaman linkin taakana olevaa kuvaa, niin mielestäni tuo "about puolet" on kyllä aika vahvasti liioiteltua. Alla kuva jos et katsonut...

1736031942941.png


Moottorien alin kohta on alimmaisena joten moottorit laahaa kiitotien pintaa vasten ilman telineitä laskeuduttaessa. Sitten riippuu koneen painopisteestä ja kitkasta että laahaako "kolmantena pyöränä" perä vai keula. Jos/kun perä laahaa maata EMASin kohtaan tultaessa vauhdilla, niin kone todennäköisesti "liitää pulkkana" tuon EMAS matskun yli.

Vrt. Kun laskutelineillä tullaan niin todennäköisesti valtaosa painosta on renkailla vaikka vauhtia olisikin ja sellainen uppoaa tuollaiseen matskuun pohjia myöten ja hidastuu voimakkaasti.

Toki jos moottorin etureuna uppoaa & haukkaa EMAS matskun alle niin sittenhän se kyllä hidastuu voimakkaasti, mutta tuota kuvaa kun katsoo niin mielestäni ei voi kovin kovalla varmuudella sanoa että näin välttämättä kävisi...

Ylläoleva toki vahvaa spekulaatiota, mutta en tiedä onko kukaan tuollaista mahtanut sen tarkemmin simuloida/tutkiakkaan että mitä tuollaisessa tilanteessa voisi käydä niin eipä taida olla oikein mitään konkreettista evidenssiä suuntaan tai toiseen...
 
Jos katsoo tuon Jinxin aiemmin laittaman linkin taakana olevaa kuvaa, niin mielestäni tuo "about puolet" on kyllä aika vahvasti liioiteltua. Alla kuva jos et katsonut...

1736031942941.png


Moottorien alin kohta on alimmaisena joten moottorit laahaa kiitotien pintaa vasten ilman telineitä laskeuduttaessa. Sitten riippuu koneen painopisteestä ja kitkasta että laahaako "kolmantena pyöränä" perä vai keula. Jos/kun perä laahaa maata EMASin kohtaan tultaessa vauhdilla, niin kone todennäköisesti "liitää pulkkana" tuon EMAS matskun yli.

Vrt. Kun laskutelineillä tullaan niin todennäköisesti valtaosa painosta on renkailla vaikka vauhtia olisikin ja sellainen uppoaa tuollaiseen matskuun pohjia myöten ja hidastuu voimakkaasti.

Toki jos moottorin etureuna uppoaa & haukkaa EMAS matskun alle niin sittenhän se kyllä hidastuu voimakkaasti, mutta tuota kuvaa kun katsoo niin mielestäni ei voi kovin kovalla varmuudella sanoa että näin välttämättä kävisi...

Ylläoleva toki vahvaa spekulaatiota, mutta en tiedä onko kukaan tuollaista mahtanut sen tarkemmin simuloida/tutkiakkaan että mitä tuollaisessa tilanteessa voisi käydä niin eipä taida olla oikein mitään konkreettista evidenssiä suuntaan tai toiseen...

Tai sitten voidaan katsoa ihan, että miltä ne koneet oikeasti näyttää:
1365624_720.jpg


Toki perspektiivi voi vähän aiheuttaa harhaa tuohon, mutta kyllä tuossa melkein puolet on rungon alla. Sanotaan nyt että ainakin 1/3.

Lisäksi miksi se ei haukkaisi siihen? Meinaan se on kuitenkin materiaalia, joka on juurikin suunniteltu hajoamaan helposti. Toki tuollaisessa tilanteessa läheskään sen koko koneen paino ei ole noilla moottoreilla, mutta nuo on suunniteltu pysäyttämään myös koneita, jotka painaa ehkä about 10% siitä, mitä 737-800 painaa. Puhutaan kuitenkin sellaisista voimista noihin moottoreihin, että muissa samankaltaisissa tapauksissa tuo kiitoradan betoni on hionut merkittäviä määriä moottoreiden pohjia littanaksi. Eli jos siellä on jotain hajoavaksi suunniteltua alla, niin kyllä se moottori suht helposti menee siitä läpi.
Sitten nuo vielä rakennetaan astettain nousevaksi rampiksi, eli mitä pisemmälle kone menee tuohon, niin sitä enemmän se kyntää sitä.

Että joo, ihmettelen kyllä, että miten se muka liitäisi "pulkkana" tuosta yli. Toki voi olla, että täysin ei ehdi pysäyttämään sitä, kerta esim. FAA:n speksit vaativat, että pystyy pysäyttämään koneen 80 solmun vauhdista telineillä, mutta eiköhän se olisi aika paljon ottanut pois tuosta koneen vauhdista.
 
Viimeksi muokattu:
Jos katsoo tuon Jinxin aiemmin laittaman linkin taakana olevaa kuvaa, niin mielestäni tuo "about puolet" on kyllä aika vahvasti liioiteltua. Alla kuva jos et katsonut...

1736031942941.png


Moottorien alin kohta on alimmaisena joten moottorit laahaa kiitotien pintaa vasten ilman telineitä laskeuduttaessa. Sitten riippuu koneen painopisteestä ja kitkasta että laahaako "kolmantena pyöränä" perä vai keula. Jos/kun perä laahaa maata EMASin kohtaan tultaessa vauhdilla, niin kone todennäköisesti "liitää pulkkana" tuon EMAS matskun yli.

Vrt. Kun laskutelineillä tullaan niin todennäköisesti valtaosa painosta on renkailla vaikka vauhtia olisikin ja sellainen uppoaa tuollaiseen matskuun pohjia myöten ja hidastuu voimakkaasti.

Toki jos moottorin etureuna uppoaa & haukkaa EMAS matskun alle niin sittenhän se kyllä hidastuu voimakkaasti, mutta tuota kuvaa kun katsoo niin mielestäni ei voi kovin kovalla varmuudella sanoa että näin välttämättä kävisi...

Ylläoleva toki vahvaa spekulaatiota, mutta en tiedä onko kukaan tuollaista mahtanut sen tarkemmin simuloida/tutkiakkaan että mitä tuollaisessa tilanteessa voisi käydä niin eipä taida olla oikein mitään konkreettista evidenssiä suuntaan tai toiseen...
Tuo kuva on ihan pielessä. Mikälie demonstraatio, mutta mittakaavassa se ei ole.

1736065841115.jpeg
 
Sivuston mukaan kuva oli boeingin CAD-piirrustuksista, jos oli niin lienee pykälän tarkempi kuin mikään kuvituskuva…
Kyseinen lentskari oli rekkariltaan HL8088 ja mikä hyvänsä sivuprofiilikuva Googlesta näyttää, että se ei ole tuon CAD-piirroksen kaltainen.

Edit: Yksi esimerkki, mutta paremman arvion saa kun katsoo noita monta eri kulmista. Tossa "kuvituskuvassa" on oikealla tavalla nuo moottorin takana olevat pikkupiikit, jotka CAD-kuvasta puuttuu. Ja moottorin takakeno on CAD-kuvassa eri.

Edit2: Luultavasti CADissa on vanhempi moottorityyppi. Lentskarifiksut voinee kertoa tarkemman mallin

1736071328894.png
 
Viimeksi muokattu:
Katsomalla piirrustuksia: How much was the engine moved in the B737 Max w.r.t. older versions?

Voi todeta että koneen etureuna on vain vähän jos ollenkaan rungon alapuolella. Runko ei missään tapauksessa sinne uppoa eli moottoritkin korkeintaan sen verran kuin siipi joustaa ja on eroa lähtöjään rungon kanssa.

Jos verrataan laskutelineisiin niin analogia on suunnilleen seuraava
a) koita vetää harjaterästä 0,5m syvällä hiekassa
- vastaa laskutelineitä
b) koita vetää 10cm leveällä takan kähjäys raudalla 2cm syvällä hiekassa
- vastaa moottoreita

Eli fyysikan perstuntumalla sanoisin että hidastuminen olisi ollut minimaalista vrt. laskutelineillä. Toki se varmasti enemmän olisi hidastanut kuin nurmikko ja vauhtia ei välttämättä olisi paljon tarvinnut saada pois niin selviytyjä olisi voinut olla 10-50% matkustajista.

Kyllä ne moottorit nyt vaan selvästi on rungon alapuolella. Tässä nyt esim. 737 maavarasta mittoja:

737.png

737 on poikkeuksellisen matala laskutelineet ja esim. A320 on paljon enemmän moottoria rungon alapuolella:

A320.png
 
Kyllä ne moottorit nyt vaan selvästi on rungon alapuolella. Tässä nyt esim. 737 maavarasta mittoja:

737.png

737 on poikkeuksellisen matala laskutelineet ja esim. A320 on paljon enemmän moottoria rungon alapuolella:

A320.png
D-mittaa ei pidä katsoa vaan pitäisi katsoa mitta moottorin etuosasta, mutta toki kun tässä nyt yhdistellään @ttm ja @VeGe- viestit nippuun niin ilmeisesti 800-sarjaa on eri moottoreilla ja jejun koneessa moottorin etureuna selkeästi mun cad kuvaa alempana ja siten toki hidastuminenkin parempi.

320 toki eri peli siinä haukannee ihan reilusti (siltikin veikkaan että hidastaa huonommin kuin ne syvällä kyntävät laskutelineet) mutta itse puhuin lähtöjään vain tämän pudonneen koneen näkökulmasta.
Kyseinen lentskari oli rekkariltaan HL8088 ja mikä hyvänsä sivuprofiilikuva Googlesta näyttää, että se ei ole tuon CAD-piirroksen kaltainen.

Edit: Yksi esimerkki, mutta paremman arvion saa kun katsoo noita monta eri kulmista. Tossa "kuvituskuvassa" on oikealla tavalla nuo moottorin takana olevat pikkupiikit, jotka CAD-kuvasta puuttuu. Ja moottorin takakeno on CAD-kuvassa eri.

Edit2: Luultavasti CADissa on vanhempi moottorityyppi. Lentskarifiksut voinee kertoa tarkemman mallin

1736071328894.png
Joo, olisin valmis ostamaan itse tämän teorian että runkoa on eri moottoreilla ja cad-kuva jostain muusta 800 variantista.
 
Onhan tuolla kentillä romuttamolle meneviä koneita vaikka ja kuinka. Eikö näitä voitaisi kokeilla tuohon EMAS:iin, että kuinka pysähtyy.
 


Lentostoryn Tapion video aiheesta. En vielä katsonut tätä itse mutta sen tiesän sanoa, että tämä kaveri tietää mistä puhuu. Yli 10v kokemus ammattilentäjänä ja muutenkin laadukas kanava.

Edit: katsottu. Eri syitä spekuloidaan, mutta suurin ihmettely on sama kuin itsellä, eli miksi tuo antenni on rakennettu tommosen kiinteän muurirakennelman päälle. Asfaltitonta baanaa olisi riittänyt sen jälkeen todennäköisesti sen verran, että ainakin selvästi suuremmat eloonjäämisen todennäköisyydet olisi olleet.
 
Viimeksi muokattu:
D-mittaa ei pidä katsoa vaan pitäisi katsoa mitta moottorin etuosasta, mutta toki kun tässä nyt yhdistellään @ttm ja @VeGe- viestit nippuun niin ilmeisesti 800-sarjaa on eri moottoreilla ja jejun koneessa moottorin etureuna selkeästi mun cad kuvaa alempana ja siten toki hidastuminenkin parempi.

No kyllähän se D-mittakin jotain kertoo, kun kun senkin osan on mentävä läpi siitä samasta materiaalista. Boieng en jostain suustä tuossa suoraan kerro paljonko se rungon maavara on, mutta katsomalla C & D mittaa näkee, niiden riippuvan selvästi rungon alapuolella.
320 toki eri peli siinä haukannee ihan reilusti (siltikin veikkaan että hidastaa huonommin kuin ne syvällä kyntävät laskutelineet) mutta itse puhuin lähtöjään vain tämän pudonneen koneen näkökulmasta.
Itse nyt mietin ihan yleisesti nyt näitä pitkäksi menneitä laskuja. Toisaalta niissä moottoreissa on paljon enemmän pinta-alaa, joka ottaa kiinni ja kun se moottorit on ~1.2m rungon alapuolella, niin tuollaiset haukkaa kyllä todella kovasti, jos kestävät vaan kiinni siivissä. Toki kun materiaali on suunnilteltu laskutelineille niin paha toimivuudesta paljon sanoa. Tuo EMAS ei ole pelkkä soraa kuten ne rekkarampit, joten laskutelineet ei hirveän syvälle uppoa. Siinä on sementti/betonia usein pinnassa, joten kyllähän siinä voi niinkin käydä ettei ne moottorit sinne uppoa ja kone liukuukin yli paljon hidastamatta. Tuo EMAS kun ei käsittääkseni saa estää pelastuslaitoksen liikkumista, kuten tuollainen rekkatyyppinen soraramppi tekisi.
 


Lentostoryn Tapion video aiheesta. En vielä katsonut tätä itse mutta sen tiesän sanoa, että tämä kaveri tietää mistä puhuu. Yli 10v kokemus ammattilentäjänä ja muutenkin laadukas kanava.

Edit: katsottu. Eri syitä spekuloidaan, mutta suurin ihmettely on sama kuin itsellä, eli miksi tuo antenni on rakennettu tommosen kiinteän muurirakennelman päälle. Asfaltitonta baanaa olisi riittänyt sen jälkeen todennäköisesti sen verran, että ainakin selvästi suuremmat eloonjäämisen todennäköisyydet olisi olleet.


Sillä taidetaan nyt spekuloida, koska onnettomuuden varsinaisesta syystä ei ole oikein mitään varmaa tietoa. Löytyy aika monta lentokenttää maailmasta, joissa on erilaisia esteitä, rotkoja, asuintaloja, vettä tai vaikka muita lentokoneita tiellä, jos tuota vauhtia kone kiitoradan päästä jatkaa maata pitkin matkaansa. Yleensä on varaduttu huomattavasti pienempiin nopeuksiin.
 
Sillä taidetaan nyt spekuloida, koska onnettomuuden varsinaisesta syystä ei ole oikein mitään varmaa tietoa. Löytyy aika monta lentokenttää maailmasta, joissa on erilaisia esteitä, rotkoja, asuintaloja, vettä tai vaikka muita lentokoneita tiellä, jos tuota vauhtia kone kiitoradan päästä jatkaa maata pitkin matkaansa. Yleensä on varaduttu huomattavasti pienempiin nopeuksiin.

Aivan sama mitä muilta kentiltä löytyy. Mutta tuolta ei löytynyt. Paitsi tämä betonihökötys joka olisi voitu tehdä toisinkin. Nyt ei tehty.

Katsoin myös tuon Lentostory-videon. Oikeastaan ainoa asia mikä sieltä nousi, mitä muut eivät olleet nostaneet esille oli, että tuo lento oli keskellä yötä. Ja mikä siis oli lentäjien vireystila.
 
Sillä taidetaan nyt spekuloida, koska onnettomuuden varsinaisesta syystä ei ole oikein mitään varmaa tietoa. Löytyy aika monta lentokenttää maailmasta, joissa on erilaisia esteitä, rotkoja, asuintaloja, vettä tai vaikka muita lentokoneita tiellä, jos tuota vauhtia kone kiitoradan päästä jatkaa maata pitkin matkaansa. Yleensä on varaduttu huomattavasti pienempiin nopeuksiin.
Syystä riippumatta fakta on, että ilman tuota typerää betonimuuria oltaisiin kovassakin nopeudessa todennäköisesti säästetty lukuisia ihmishenkiä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
263 810
Viestejä
4 570 540
Jäsenet
75 278
Uusin jäsen
Grabulga

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom