Lento-onnettomuudet ja niistä keskustelua

Niin siina evakuinnissa ei kuollut kukaan ja siita nyt jauhetaan? Ei se nyt putkeen mennyt mutta kukapa nyt ei olisi virheita elaissaan tehnyt?
 
Niin siina evakuinnissa ei kuollut kukaan ja siita nyt jauhetaan? Ei se nyt putkeen mennyt mutta kukapa nyt ei olisi virheita elaissaan tehnyt?
Sen takiahan lentoliikenne on turvallista, että virheistä jauhetaan ja opitaan. Monen minuutin viivästys evakuoinnista palavasta koneesta olisi toisissa olosuhteissa voinut johtaa kaikkien matkustajien kuolemaan, joten on ihan syytäkin pohtia miten varmistetaan, että jatkossa homma toimii paremmin.
 
MLAT on maa tukiasemiin perustuva järjestelmä.
ehkä huono linkki

Tuossa yhteydessä MLAT tarkoittaa tapaa, jolla Flightradar24 ym. palvelut kaappaavat koneiden sijaintitietoja koneiden transponderin lähettämän datan perusteella. Käsittääkseni kyse ei ole tukiasemista, vaan ihan vaan harrastelijoiden/aktiivien antenneista jotka keräävät dataa näiden nettisivujen käyttöön.

Jos tarkoitat, että Flightradarissa datalähde on MLAT, ei se tarkoita että koneessa olisi jokin MLAT-lähetin, vaan data perustuu ihan koneen normaalin toisiotutkavastaajan hyödyntämiseen ikäänkuin ulkopuolisena.
 
Sen takiahan lentoliikenne on turvallista, että virheistä jauhetaan ja opitaan. Monen minuutin viivästys evakuoinnista palavasta koneesta olisi toisissa olosuhteissa voinut johtaa kaikkien matkustajien kuolemaan, joten on ihan syytäkin pohtia miten varmistetaan, että jatkossa homma toimii paremmin.

Saati kuinka suuri merkitys evakuoinnissa myös aivan jokaisella matkustajalla on. Turvavöistä, happimaskeista ja evakuoinnin aikaisista tapahtumista tuskin on koskaan turha jauhaa liikaa.
 
Alaska Airlinesin 737 Max-9 on menetti paineistuksen ja osan seinää, yhtiön koko 737 Max 9 fleetti toistaiseksi maadoitettu tarkastuksia odottaen.

Ei ilmeisesti vakavia henkilövahinkoja. Vähän lienee tuuriakin mukana, kun ilmeisesti kukaan ei istunut reikää lähinnä olevalla ikkunapaikalla, ja porukalla vyöt kiinni.

Ilmeisesti irronneen paneelin kohdalla on paikka hätäuloskäynnille, mutta ei kuitenkaan hätäuloskäyntiä ko. yksilössä.

Uudenkarhea kone, joten valmistusvika nousee ensimmäisenä mieleen, toki tutkimuksissa selviää.

 
Viimeksi muokattu:
Alaska Airlinesin 737 Max-9 on menetti paineistuksen ja osan seinää, yhtiön koko 737 Max 9 fleetti toistaiseksi maadoitettu tarkastuksia odottaen.

Ei ilmeisesti vakavia henkilövahinkoja. Vähän lienee tuuriakin mukana, kun ilmeisesti kukaan ei istunut reikää lähinnä olevalla ikkunapaikalla, ja porukalla vyöt kiinni.

Ilmeisesti irronneen paneelin kohdalla on paikka hätäuloskäynnille, mutta ei kuitenkaan hätäuloskäyntiä ko. yksilössä.

Uudenkarhea kone, joten valmistusvika nousee ensimmäisenä mieleen, toki tutkimuksissa selviää.


Ei kyllä hyvin mene Boingilla noiden 737 Maxien kanssa…
 
Alaska Airlinesin 737 Max-9 on menetti paineistuksen ja osan seinää, yhtiön koko 737 Max 9 fleetti toistaiseksi maadoitettu tarkastuksia odottaen.

Ei ilmeisesti vakavia henkilövahinkoja. Vähän lienee tuuriakin mukana, kun ilmeisesti kukaan ei istunut reikää lähinnä olevalla ikkunapaikalla, ja porukalla vyöt kiinni.

Ilmeisesti irronneen paneelin kohdalla on paikka hätäuloskäynnille, mutta ei kuitenkaan hätäuloskäyntiä ko. yksilössä.

Uudenkarhea kone, joten valmistusvika nousee ensimmäisenä mieleen, toki tutkimuksissa selviää.

Toi oli todella outoa, että seinä noin repeää. Tuli mieleen, että olis komposiittikone ja "liimaukset" pettäneet. Saa nähdä laitetaanko koneet maahan ympäri maapalloa?
Ymmärsin, että toi lentoyhtiö ei noilla enää lennä. Onneksi tostakin selvittiin, ilman henkilövahinkoja.
 
Toi oli todella outoa, että seinä noin repeää. Tuli mieleen, että olis komposiittikone ja "liimaukset" pettäneet. Saa nähdä laitetaanko koneet maahan ympäri maapalloa?
Ymmärsin, että toi lentoyhtiö ei noilla enää lennä. Onneksi tostakin selvittiin, ilman henkilövahinkoja.

Tuossa on valinnaisen hätäuloskäynnin paikka, aukon tulppaaminen on epäonnistunut tavalla tai toisella.
 
Tuossa on valinnaisen hätäuloskäynnin paikka, aukon tulppaaminen on epäonnistunut tavalla tai toisella.
"Kyseessä oli Boeing 737 Max 9 -kone. Yhdysvaltain Liittovaltion lentovirasto FAA määräsi lauantaina kaikki kyseisen mallin koneet väliaikaisee lentokieltoon ja niiden turvallisuuden tarkastettavaksi."

Noita on USA:ssa 171 ja kaikki lentokieltoon, joten eiköhön kohta euroopassakin? Kohtuu nopeaa toimintaa FAA:ta. Yllättävä ongelma tollanen ja aiemmin oli vielä se ohjelmistovikakin.
 
"Kyseessä oli Boeing 737 Max 9 -kone. Yhdysvaltain Liittovaltion lentovirasto FAA määräsi lauantaina kaikki kyseisen mallin koneet väliaikaisee lentokieltoon ja niiden turvallisuuden tarkastettavaksi."

Noita on USA:ssa 171 ja kaikki lentokieltoon, joten eiköhön kohta euroopassakin? Kohtuu nopeaa toimintaa FAA:ta. Yllättävä ongelma tollanen ja aiemmin oli vielä se ohjelmistovikakin.
No kerrankos Boeing vähän optimoi koneidensa designiä ja unohtaa kertoa siitä kenellekään, MCASin lisäksi uusimmissa MAXeissa on siis PWIU (Panoramic Window Instant Upgrade)?

EU:n EASA otti myöskin käyttöön FAA:n tarkastusmääräyksen, mutta täällä noita tulpattuja ovia ei ole käytössä
 
Onhan hän voinut saasa lähtöluvan muutamia hetkiä aikaisemmin ja tekevät usein tarkistuksia vielä siinä seisoessaan, tai ainakin seisovat joskus Hesa-Vantaallakin.
Pitää muistaa, että kiitoradalle siirtyminen (line-up runway) ja lupa lentoonlähtöön (cleared for takeoff) annetaan erikseen, ainakin täällä suunnalla. Näin ollen pidempikin tauko periaateessa kiitoradalla on mahdollinen, eikä välttämättä liity mitenkään itse lähtevään lentokoneen tekemisiin. Toisaalta lähtevän koneen ei pitäisi ilmoittaa olevansa valmis odotuspaikalla, mikäli se ei sitä oikeasti ole, koska silloin sen oletetaan tekevän lentoonlähdön viiveettä.
 
Pitää muistaa, että kiitoradalle siirtyminen (line-up runway) ja lupa lentoonlähtöön (cleared for takeoff) annetaan erikseen, ainakin täällä suunnalla. Näin ollen pidempikin tauko periaateessa kiitoradalla on mahdollinen, eikä välttämättä liity mitenkään itse lähtevään lentokoneen tekemisiin. Toisaalta lähtevän koneen ei pitäisi ilmoittaa olevansa valmis odotuspaikalla, mikäli se ei sitä oikeasti ole, koska silloin sen oletetaan tekevän lentoonlähdön viiveettä.

Helsingissä on lisäksi vielä erillinen sääntö siitä, että koneen on lähdettävä liikkeelle kymmenen sekunnin sisällä siitä kun lentoonlähtölupa on annettu, joten siellä varsinkaan ei enää tehdä aikaavieväiä tarkastuksia.
 
Pitää muistaa, että kiitoradalle siirtyminen (line-up runway) ja lupa lentoonlähtöön (cleared for takeoff) annetaan erikseen, ainakin täällä suunnalla. Näin ollen pidempikin tauko periaateessa kiitoradalla on mahdollinen, eikä välttämättä liity mitenkään itse lähtevään lentokoneen tekemisiin. Toisaalta lähtevän koneen ei pitäisi ilmoittaa olevansa valmis odotuspaikalla, mikäli se ei sitä oikeasti ole, koska silloin sen oletetaan tekevän lentoonlähdön viiveettä.
Tässä on jo aikaa kun Hesa-Vantaa 22R nousuja olen seurannut, mutta muistelen tosiaan että olis kauemminkin (kuin 10s) siinä joskus odotelleet.
Eivät koneet siihen kohtaa kylläkään laskussa tule, ainakaan normaalisti, mutta onhan noilla koneilla korkeuttakin.
 
Tässä on jo aikaa kun Hesa-Vantaa 22R nousuja olen seurannut, mutta muistelen tosiaan että olis kauemminkin (kuin 10s) siinä joskus odotelleet.
Eivät koneet siihen kohtaa kylläkään laskussa tule, ainakaan normaalisti, mutta onhan noilla koneilla korkeuttakin.

Kiitotiellä voidaan odotella monestakin syystä. 22R useimmiten, että porrastus edellä lähteneeseen tulee täyteen. Aika riippuu siitä minkä kokoinen kone edellä on. Voi olla slottia ja talvisin run-up. Usein jos 22R on lentoonlähtöön käytössä niin laskut tulevat 22L tai 15.
 
Lentopostissa artikkeli oven irtoamisesta:
NTSB:n mukaan Boeing 737 MAX 9 (737-9) -koneen ovitulpan yläosan ohjainkiinnikkeet olivat murtuneet ja tulppa oli päässyt liikkumaan pystysuunnassa pois sitä runkoa vasten kiinni pitävistä kiinnikkeistä. Neljä ovitulpan pystysuuntaisen liikkeen estävää pulttia on edelleen kateissa, mikäli niitä oli edes asennettu paikalleen.
 


Juan Brownen Pakistan International Airlines 8303 onnettumuusraportin läpikäynti.

En tiedä miten tämän voisi tiivistää.. Käsittämätöntä toimintaa piloteilta.
 
Kun luin uutisen hätkähdin luulin olevani väärällä vuosisadalla:
Historiallinen toisen maailmansodan aikainen Supermarine Spitfire LF Mk IX -hävittäjä (MK356) on tuhoutunut maahansyöksyssä Ison-Britannian Lincolnshiressa 25. toukokuuta. Lentäjä menehtyi onnettomuudessa.

Ikävä tapaus.
 
Aika erikoinen pudotus Brasiliassa: Brazil latest updates: No survivors after passenger plane crashes in residential area of Sao Paulo ATR tulee tuollein flatspinnillä alas. Kaappaus? Jotenkin outoa, että matkustajakone tulisi alas noin, jos lentäjät on järjissään.
Tapauksesta mitään tietämättä tulee mieleen konetyyppiin littyvät aiemmat tapaukset. Yksi erikoisuus on, että potkuri(tai potkurit) on mahdollista lepuuttaa(voidaan pitää moottoria käynnissä maassa ilman että potkuri pyörii, eikä täten tarvita APU). Ohjaamoasettelun puolesta tyriminen voi olla suht helppoakin, kun luulee säätävänsä laskusiivekkeitä.

 
Pienkone syöksyi maahan Lopella. 2 (kummatkin kyydissä olleet) kuollut. Kone oli tyypiltään amerikkalaisvalmisteinen T-6 Texan eli ei ole ihan perus pienkone kyseessä. Onnettomuuden syystä ei ole vielä tietoa.

Olisiko tämä, kun kovin tavallinen tuo T-6 ei suomessa ole? Muistan nähneeni sen (SNJ-3 laivastoversio) kesällä 2021 stadin lentonäytöksessä. Tuo oli muuten hieno kesäpäivä!
Suomessa on lentokuntoinen AT-6 Texan -sotakone vuodelta 1942 – video: tältä näyttää silmukka ohjaamosta kuvattuna
 
Jos jotain veikkaisin, nii olisikohan lentonäytös-kuvioita harjoiteltu ja jotain menny pieleen? Mitää en näistä tiedä, mut kaipa tuostaki koneesta ulos pääsee laskuvarjon varaan, jos aikaa on?

e: No eipä sittenkää.
Pelastuslaitos kertoo, että pienkone oli pudonnut nousussa ja syttynyt palamaan. Koneessa olleet kaksi henkilöä menehtyivät.

 
Viimeksi muokattu:
Lieneekö noita Texaneita ollut Suomessa kuin Phil Lawtonilla ja Petteri Tarmalla (jonka Texan oli Stadissa 2021)?

En tiedä onko Lawtonilla enää Texania, mutta joskus on ollut. Kerran Lauttasaaressa käppäilin kotiin bussipysäkiltä ja kuuntelin että nyt kuuluu taivaalta ison lentokonemoottorin ääni, ja hetken päästä tuli yli Lawtonin Hurricane ja T-6 muodostelmassa...
 
Jos jotain veikkaisin, nii olisikohan lentonäytös-kuvioita harjoiteltu ja jotain menny pieleen? Mitää en näistä tiedä, mut kaipa tuostaki koneesta ulos pääsee laskuvarjon varaan, jos aikaa on?
Pääsee siinä tapauksessa että käyttää moista varustetta. Ja yleensä, jos aikaa on, kannattaa mieluummin lentää ja laskeutua.
 
Luonnollisesti tarkoitin tilannetta, jolloin laskuvarjoa syystä tai toisesta ylipäätään käytetään eikä laskeutuminen ole vaihtoehto :)
Jep, eikä tarkoitukseni ole viisastella. Tarkoitan vain sanoa, että se on melko harvinaista että yleisilmailun hätätilanteessa hyppääminen olisi hyvä vaihtoehto. Se ei ole aina lentäjälle itselleen(saati matkustajille) turvallisempaa kuin vaikka mihin persläpeen laskeutuminen ja joskus se on varmuudella tappava valinta. Lisäksi siitä seuraava zombiekone on mahdollisesti sivullisille vaaraksi.

Lähtötilanteena voisi olla annetuista tiedoista päätellen vaikkapa äkillinen vakava moottorivika lennon liian varhaisessa alkuvaiheessa. En ole sian tuntia mutta tiedän sen verran, että silloin sekunnit kannattaa hyppäämisyrityksen sijaan käyttää ilmassa pysymiseen, parhaan tai vähiten huonon laskeutumispaikan valintaan, laskeutumisen valmisteluun ja laskeutumiseen, ja lähettää samalla hätäviesti sikäli kun pystyy ja ehtii.

Tai sitten vielä paljon nopeammin kehittyvä tilanne nousussa, kun noste syystä tai toisesta vähenee hetkeksi liikaa eikä mikään enää auta ennen kuin maanpinta tulee vastaan. Ei siinäkään hypätä jos ei nyt laskeudutakaan. Lähinnä syöksytään maahan tavalla johon ehkä ehtii vaikuttaa vähän.

Varsin harvoin voi olla perusteita hyppäämiseen ja harvoin lentäjillä edes on hätävarjoa. Jonkun vanhan sotakoneen - jossa sellaisia alunperin käytettiin - tapauksessa ehkä useammin kuin jonkun Cessnan tapauksessa, mutta mutuilen että silti yleensä ei, ainakin jos ei ole kysymys mistään kilpailusta tai vastaavasta. Hätävarjo on ymmärtääkseni hyppykerhojen ilmahissikuskien suosiossa. Ja sitten on Trevor Jacob joka lentää täysikokoisen urheiluvarjon kanssa jauhesammutin puntissa.
 
Viimeksi muokattu:
Jep, eikä tarkoitukseni ole viisastella. Tarkoitan vain sanoa, että se on melko harvinaista että yleisilmailun hätätilanteessa hyppääminen olisi hyvä vaihtoehto. Se ei ole aina lentäjälle itselleen(saati matkustajille) turvallisempaa kuin vaikka mihin persläpeen laskeutuminen ja joskus se on varmuudella tappava valinta. Lisäksi siitä seuraava zombiekone on mahdollisesti sivullisille vaaraksi.

Lähtötilanteena voisi olla annetuista tiedoista päätellen vaikkapa äkillinen vakava moottorivika lennon liian varhaisessa alkuvaiheessa. En ole sian tuntia mutta tiedän sen verran, että silloin sekunnit kannattaa hyppäämisyrityksen sijaan käyttää ilmassa pysymiseen, parhaan tai vähiten huonon laskeutumispaikan valintaan, laskeutumisen valmisteluun ja laskeutumiseen, ja lähettää samalla hätäviesti sikäli kun pystyy ja ehtii.

Tai sitten vielä paljon nopeammin kehittyvä tilanne nousussa, kun noste syystä tai toisesta vähenee hetkeksi liikaa eikä mikään enää auta ennen kuin maanpinta tulee vastaan. Ei siinäkään hypätä jos ei nyt laskeudutakaan. Lähinnä syöksytään maahan tavalla johon ehkä ehtii vaikuttaa vähän.

Varsin harvoin voi olla perusteita hyppäämiseen ja harvoin lentäjillä edes on hätävarjoa. Jonkun vanhan sotakoneen - jossa sellaisia alunperin käytettiin - tapauksessa ehkä useammin kuin jonkun Cessnan tapauksessa, mutta mutuilen että silti yleensä ei, ainakin jos ei ole kysymys mistään kilpailusta tai vastaavasta. Hätävarjo on ymmärtääkseni hyppykerhojen ilmahissikuskien suosiossa. Ja sitten on Trevor Jacob joka lentää täysikokoisen urheiluvarjon kanssa jauhesammutin puntissa.
Ainakin kun laskuvarjotouhuissa olin vielä mukana niin sielä oli aina Cessnan lentäjällä hätävarjo selässä, en tiedä tarkemmin oliko vaatimus vai yleinen tapa tms.

Mutta tosiaan, aika harvassa taitaa olla tilanteet missä tuollaista hätävarjoa olisi lentävän tarpeen/järkevää käyttää, ehkä siinä (äärimmäisen harvinaisessa?) tapauksessa jos esim ohjausvaijeri(t) katkeaa tai jumittuu niin ettei konetta pysty ohjata, tai jos kone sylkisi öljyt pihalle niin ettei ohjaamosta näe pihalle, tai joku tulipalo tms. missä koneesta kannattaisi poistua ennemmin kuin myöhemmin. Konerikossa tai pienemmissä vikatilanteissa se tosiaan lienee fiksumpaa koittaa tähdätä konetta jonnekkin alueelle minne voisi (hätä)laskeutumisen suorittaa. Toinen voi olla, etenkin jos on joku taitolentokone kyseessä, niin jos kone karkaa rasasta ja on jonkinmoisessa hallitsemattomassa kieputuksessa, niin sieltä koneesta ulospääseminen voi olla melko haastavaa...
 
Ainakin kun laskuvarjotouhuissa olin vielä mukana niin sielä oli aina Cessnan lentäjällä hätävarjo selässä, en tiedä tarkemmin oliko vaatimus vai yleinen tapa tms.
Juuri tätä tarkoitinkin, vaikka tietysti amatöörinä ei tullut mieleen että se hyppykerhon konehan voi tietysti olla edellä yleisilmailukoneen esimerkkinä mainittua varsin yleistä merkkiä. En myöskään tiedä tai muista onko asiasta Suomessa jotain sääntöä lain tai edes kerhojen puolesta, mutta tällainen tapa ilmeisesti on. Jossain on käsittääkseni sääntönä, että ainakin jonkin tyyppisillä lennoilla kaikilla pitää olla laskuvarjo jos jollakin on. :hmm:

Se vaikuttaa riskiprofiiliin ja hyötysuhteeseen katsoen aika järkevältä. Hyppykerhon lentäjällä lienee keskiverto harrastelentäjää todennäköisemmin tarvittavat taidot hätähyppyyn, jopa kuskin ovesta. Samoin kone saattaa olla siihen soveltuvampi - sehän vaihtelee tyypin mukaan miten turvallista tai vaarallista on hypätä ulos ja miten tarkkaan sen hetkinen lentotila pitäisi olla juuri tietynlainen, jotta ei törmää koneen ulkoisiin osiin. Lisäksi hyppykoneissa on käyttönsä ja ominaisuuksiensa puolesta suurempi vaara päätyä juuri sellaiseen hätätilanteeseen jossa laskuvarjolla pelastautuminen on järkevää*. Eihän sellaista muutenkaan voisi harkita elleivät matkustajatkin ole kykeneviä ja varustettuja hyppäämään ja toivottavasti jo hypänneet tai hyppäämässä.

*Näin oli ja näin asianosaiset toimivatkin 2014 Jämijärvellä vaikka traagisesti se ei kaikkien osalta onnistunut juuri sen kertaisen tilanteen vuoksi - matkustamon iso ovi juuttui siiven/rungon nyrjähdettyä.
 
Viimeksi muokattu:
Hesarin mukaan kone sammunut, eikös se oltu just vaihdettu?
SILMINNÄKIJÄHAVAINTOJEN ja onnettomuuspaikan jälkien perusteella on melko varmaa, että Räyskälän turmakoneen moottori oli pysähdyksissä koneen syöksyessä maahan, kertoo Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) STT:lle.
Eipä nousussa ollut aikaa etsiä sopivaa laskeutumispaikkaa tai etsiä sitä laskuvarjoa.
 
Netissä osaa kokemusasiantuntijat kertoa että konstikas lennettävä(sen takia toisaalta ollutkin armeijoiden koulutuskone). Mutta eikös tuon ikäinen kone kuitenkin, ainakin jollain tarvittavalla nopeudella, myös liidä jonkin verran, ei kai kuitenkaan tule nykyhävittäjien tapaan suoraan alas(?)

"The airplane is harder to fly than a P-51. I've flown both now, and I never would have never thought that was true. Understand, it's nothing a competent pilot can't handle, but the aircraft is the consummate trainer; she demands constant attention to be flown well – just like the T-38 did."
 
Netissä osaa kokemusasiantuntijat kertoa että konstikas lennettävä(sen takia toisaalta ollutkin armeijoiden koulutuskone). Mutta eikös tuon ikäinen kone kuitenkin, ainakin jollain tarvittavalla nopeudella, myös liidä jonkin verran, ei kai kuitenkaan tule nykyhävittäjien tapaan suoraan alas(?)

"The airplane is harder to fly than a P-51. I've flown both now, and I never would have never thought that was true. Understand, it's nothing a competent pilot can't handle, but the aircraft is the consummate trainer; she demands constant attention to be flown well – just like the T-38 did."
Eiköhän se jonkin verran liidä, mutta tuollainen moottoriongelma lentoonlähdössä on hyvin vaarallinen tilanne siksi että lentokorkeutta/nopeutta ei juurikaan vielä ole saatu kerättyä joten liitomatkaa ja aikaa ratkaisujen tekemiseen ja laskeutumispaikan valintaan on todennäköisesti hyvin vähän vaikka koneen liitokerroin olisi hyväkin.

Tässä tapauksessa vielä kentän ympäristö ei lentäjälle lähtökohtaisesti sen tutumpi kuin itse konekaan koska tultu kauempaa uuden omistajan konetta hakemaan joten hyvät paikat pakkolaskulle on ehkä pitänyt yrittää bongata niiden kalliiden sekuntien aikana.
 
Uutisen valokuvasta ja valokuvan tekstistä päätellen kone päätyi metsän reunaan. Ei tuosta selviä kuinka vapaata tilaa olisi tämän reunan edustalla ollut, mutta mikäli siinä olisi ollut vapaata tilaa pakkolaskulle, harmillisen lähelle sitä on kone lopulta päätynyt.
 
Eivätkä nykyhävittäjätkään tule suoraan alas vaan liitävät ihan niin kuin kaikki muutkin lentokoneet, eivät vain niin pitkälle.

Niin kauan kun pidät sen verran liike-energiaa että ohjainpinnat toimii, mutta jos pysäytät koneen taivaalle niin voi tulla äitiä ikävä kun nokka ei käännykään itsestään alaspäin.

Purjelennon lupakirjatarkkarilla esm. lennettiin oikaisuja epätavallisista lentotiloista, tarkkarilentäjä veti koneen ristiksi taivaalle ja sanoi "sinä ohjaat" - ei tarvinnut kuin pitää ohjaimista kiinni ja odottaa kunnes näkökentän sininen vaihtuu vihreäksi, ja vetää sauvasta niin homma oli hanskassa, mutta hävittäjällä homma ei välttämättä toimi ihan noin.
 
Purjelennon lupakirjatarkkarilla esm. lennettiin oikaisuja epätavallisista lentotiloista, tarkkarilentäjä veti koneen ristiksi taivaalle ja sanoi "sinä ohjaat" - ei tarvinnut kuin pitää ohjaimista kiinni ja odottaa kunnes näkökentän sininen vaihtuu vihreäksi, ja vetää sauvasta niin homma oli hanskassa, mutta hävittäjällä homma ei välttämättä toimi ihan noin.
Vaikka toimisikin, niin ei se kriittisessä lentoonlähtövaiheessa paljon auta kun ei ole tarpeeksi korkeutta.

Pahassa vaiheessa kun kone hajoaa, niin pakkolaskupaikkaa pitää varmaan katsoa suoraan nokan edestä, ja jossei mitään ole kuin metsää, niin sitten tullaan alas metsään... Senkin voi toki tehdä enemmän tai vähemmän hallitusti, mutta lopputulos on toki huono joka tapauksessa. (Suihkuhävittäjästä toki hypätään heittoistuimella, mutta siis noin yleisesti ottaen.)
 
Pahassa vaiheessa kun kone hajoaa, niin pakkolaskupaikkaa pitää varmaan katsoa suoraan nokan edestä, ja jossei mitään ole kuin metsää, niin sitten tullaan alas metsään... Senkin voi toki tehdä enemmän tai vähemmän hallitusti, mutta lopputulos on toki huono joka tapauksessa. (Suihkuhävittäjästä toki hypätään heittoistuimella, mutta siis noin yleisesti ottaen.)

Joo, moottorihäiriö nousussa ja 180 kaarto takaisin radalle on tappanut melkoisen kasan pilotteja. Vaikka eikös noillakin pitäisi olla jossain ihan SOPissa joku korkeus, minkä alle kaputt tarkoittaa aina laskua etusektoriin? Se selkäydin-ensireaktio vedon katketessa ei ole mitenkään hyvä, kun matalalla ei tosiaan tekisi yhtään mieli survaista sauvaa eteen ja pudottaa nokkaa alas niin pitkäksi aikaa että nopeusmittari alkaa taas näyttää sivistyneitä lukemia, mutta jokainen sekunti nokka ylhäällä pahentaa tilannetta eksponentiaalisesti.

Sakkauksissa on tosiaan kiva että se nokka painuu alas ja vauhti kiihtyy eikä tiputa kuin syksyn lehti, mutta jos maa tulee vastaan ennen aikojaan niin eipä se mitään lämmitä.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, moottorihäiriö nousussa ja 180 kaarto takaisin radalle on tappanut melkoisen kasan pilotteja. Vaikka eikös noillakin pitäisi olla jossain ihan SOPissa joku korkeus, minkä alle kaputt tarkoittaa aina laskua etusektoriin? Se selkäydin-ensireaktio vedon katketessa ei ole mitenkään hyvä, kun matalalla ei tosiaan tekisi yhtään mieli survaista sauvaa eteen ja pudottaa nokkaa alas niin pitkäksi aikaa että nopeusmittari alkaa taas näyttää sivistyneitä lukemia, mutta jokainen sekunti nokka ylhäällä pahentaa tilannetta eksponentiaalisesti.
Juuri noin se pitäisi tehdä. Moottorihäiriö nousussa: sauvaa eteen ja lasku etusektoriin. JOS korkeutta riittävästi, voi yrittää takaisin kentälle.
Järkevä toiminta voi olla haastavaa kun paniikki iskee päälle. Näitä pitäisi säännöllisesti harjoitella, että saattaisi jotain painua selkärankaan.
 
Tästä videosta päätellen nuo T-6:n ominaisuudet on aika odotetun kaltaiset, sen saa vetosakkaamaan hyvin herkästi mutta se myös oikenee heti kun vedon löysää. Toisessa videossa vedettiin kierteitä, eikä niissäkään näyttänyt olevan mitään kovin spesiaalia. Menee kyllä kierteeseen, mutta haluaa tulla kiltisti myös ulos.

Saakohan noissa moottorin sammutettua jos tökkää vähän negatiivista?

Eniten noissa T-6 käsittelyyn liittyvissä jutuissa on kritisoitu sitä että kiitoradalla kone ei tykkää kulkea suoraan, jos nostaa perän nousussa ennenkuin sivuperäsin puree kunnolla niin potkuri vääntää koneen ulos radalta, ja jos laskussa se haluaa mutkitella satunnaiseen suuntaan heti kun pyörät osuu rataan.
 
En osannut etsiä satelliittikuvaa mutta mikähän maasto tuossa länteen nousevalla kiitotiellä on edessä?
Räyskälän lentopaikka
Koneen hylky sen verran sivussa että onko yritetty kaartoa ja vauhti loppunut?

(mitenhän nuo kiitotiet numeroidaan, pitäis olla kompassisuunta mutta noista en ota selvää)
 
Eikös spitfiressäkin joku nainen saanut ratkaistua tuon kaasariongelman?
Jep, Beatrice Shilling. Mahtavasti otsikoitu wikipedia täällä:
Miss Shilling's orifice - Wikipedia

Oikeasta lentämisestä en tiedä mitään, olen tällainen muutaman tuhannen tunnin nojatuolissa retkottava FlightSim -pilotti (ja varsin lentoinnostunut noin muuten). Oma arvaukseni on myös että moottori jostain syystä on sammunut nousussa melko nopeasti, ja kun nokka on ollut ylöspäin ja veto loppuu niin sakkaa melko nopeasti. Ei ole korkeutta jota vaihtaa vauhdiksi ja sitten on tultu tonttiin. Syyt miksi moottori sammui selvinnevät otkesin tutkinnassa sitten aikanaan.

Luin muuten jostakin että Texanilla ei voi lähteä nousukiitoon täyskaasuilla koska pyörivän potkurin vääntömomentti on niin kova että kone ei millään mene kiitoradalla suoraan, joten sekään ei välttämättä ole edesauttanut selviytymistä. Mutta nämä ovat tosiaan omia ajatuksiani, mitään en oikasta lentämisestä todellakaan tiedä. Haluaisin kyllä, joskus jopa lisenssit johonkin ultrakevyeen on käyneet mielessä, jos lotossa voittaisin.
 
mitenhän nuo kiitotiet numeroidaan, pitäis olla kompassisuunta mutta noista en ota selvää
Se on kompassisuunta mutta kaksinumeroisena eli 10 asteen välein. Esim. 08L(80 astetta vasen puoli) on samaa kiitotietä kuin 26R(260 astetta oikea puoli) kun kiitotietä käytetään eri suuntiin.

E: Ja siis tietysti normaalisesti niin, että 36 on pohjoinen, 09 itä ja 01 vähän koilliseen pohjoisen vieressä jne. L ja R vain jos on kaksi vierekkäistä. Usein ei ole vaan esimerkiksi kaksi risteävää yksittäistä kiitotietä.
 
Luin muuten jostakin että Texanilla ei voi lähteä nousukiitoon täyskaasuilla koska pyörivän potkurin vääntömomentti on niin kova että kone ei millään mene kiitoradalla suoraan, joten sekään ei välttämättä ole edesauttanut selviytymistä.

Olettaisin, että tällä viitataan siihen ettei kaasua voi lyödä heti täysin auki vaan pitää odottaa vauhdin kiihtymistä, jotta peräsimen teho riittää. Tämä on ihan normaalia suuritehoisissa kannuspyöräkoneissa. Tämä koskee nimenomaan nousukiitoa eikä sinänsä pitäisi vaikuttaa siihen mitä lennon tuossa vaiheessa on tapahtunut.
 
Se on kompassisuunta mutta kaksinumeroisena eli 10 asteen välein. Esim. 08L(80 astetta vasen puoli) on samaa kiitotietä kuin 26R(260 astetta oikea puoli) kun kiitotietä käytetään eri suuntiin.

E: Ja siis tietysti normaalisesti niin, että 36 on pohjoinen, 09 itä ja 01 vähän koilliseen pohjoisen vieressä jne. L ja R vain jos on kaksi vierekkäistä. Usein ei ole vaan esimerkiksi kaksi risteävää yksittäistä kiitotietä.

Jatkona vielä voi manita, että jos on kolme saman suuntaista, niin ne on L, C ja R. Esim. Seattlen 34L, 34C ja 34R.

Jos on neljä tai enemmän, niin sitten numero kasvaa yhdellä vaikka suunta ei muutu. Esim. LAX:in 6L, 6R, 7L ja 7R.
 
Olettaisin, että tällä viitataan siihen ettei kaasua voi lyödä heti täysin auki vaan pitää odottaa vauhdin kiihtymistä, jotta peräsimen teho riittää. Tämä on ihan normaalia suuritehoisissa kannuspyöräkoneissa. Tämä koskee nimenomaan nousukiitoa eikä sinänsä pitäisi vaikuttaa siihen mitä lennon tuossa vaiheessa on tapahtunut.
Minä tarkoitin (luulisin ainakin, en ole edes itsekään varma :)) sitä kohtaa ennen kun kone vielä on ilmassa, jossa pitää ohjata potkuria vastaan, kuten esim. tässä kuvattuna:

Left-Turning Tendencies Explained: Why Your Plane Pulls Left During Takeoff

Miten tuo kone liukuu jos moottori sammuu kun ollaan jo ilmassa on lyhyesti kerrottu täällä (mielenkiintoinen tarina):

"There are lots of moving parts up there in front of you, so be gentle with the power changes, and wait until you're above about 400’ feet. I won’t go into the debate about what to do if the engine quits; just know that the T-6 glides like a brick and weighs about 5,700 pounds. Think about it."
Warbird Alley: T-6 Special Feature
 

Statistiikka

Viestiketjuista
255 983
Viestejä
4 445 475
Jäsenet
73 646
Uusin jäsen
makkeonmies

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom