Laskettelu

Jos vaan uhrattava silitysrauta löytyy niin aika pirun iisiä on vetää ohuelti mitä vaan pohjaan, ja jos hifistely ei maistu niin siitä mäkeen.

Eikä tuollainen voitelurauta montaa kymppiä maksa, jos ei hifintä versiota osta. Itse ainakin pärjännyt ihan hyvin tuollaisen perus raudan kanssa.
 
Uusiin suksiin ensimmäiset voitelut. Kannattaako suosiolla viedä johonkin vai voiko noilla esim REXin suihkutettavilla luistoilla hoitaa asian? Nuo suihkutettavat luistot mennyt huimin harppauksin eteenpäin ja ymmärtääkseni ajaa saman asian kuin jos sulattaisi palasta. Säästyisi siklausvaihekin kokonaan...

Nyt puhuttaneen laskettelusuksista kuitenkin? Murtsikkakamoista uskalla kommentoida mitään, mutta uusista laskettelukamppeista tulee kunnolliset kun ne pohjustetaan. Siihen ei nestemäisillä voiteilla tee yhtään mitään.

Jos vie huoltoon, paras on uunitus. Toisena jos itse tekee, lämmintä keltaista holmenkollia pintaan niin monta kerrosta kun jaksaa vetää. Minimissään kolme kierrosta ja siklaus lämpimänä pois ja päälle kelivoide.
 
Onkos joku joskus katsonut jollain mikroskoopila niitä pohjia? Kaikki puhuu että voide imeytyy, mutta varmaan saman verran imeytyy voide kuin makkarasoppa muovirasiaan. Se pinnan rosoisuus tulee toki hiomalla, mutta se on silti vaan pinta.
 
Nyt puhuttaneen laskettelusuksista kuitenkin? Murtsikkakamoista uskalla kommentoida mitään, mutta uusista laskettelukamppeista tulee kunnolliset kun ne pohjustetaan. Siihen ei nestemäisillä voiteilla tee yhtään mitään.

Jos vie huoltoon, paras on uunitus. Toisena jos itse tekee, lämmintä keltaista holmenkollia pintaan niin monta kerrosta kun jaksaa vetää. Minimissään kolme kierrosta ja siklaus lämpimänä pois ja päälle kelivoide.

Niin laskettelusuksista puhuin mutta sain sen kuvan Rexin mainospuheista, että näitä luistoja voi käyttää laskettelukamoihinkin ja se vielä toimisi hyvin. Tosin tarina ei kerro onko sitten ne sukset pohjustettu ennen kunnolla jotenkin muuten.

Esim täältä ->
 
Onkos joku joskus katsonut jollain mikroskoopila niitä pohjia? Kaikki puhuu että voide imeytyy, mutta varmaan saman verran imeytyy voide kuin makkarasoppa muovirasiaan. Se pinnan rosoisuus tulee toki hiomalla, mutta se on silti vaan pinta.
Kyllä hyvä sintrattu pohja imasee ihan ok vahaa. Ei se grammoina varmasti paljoa ole, mutta eron näkee helposti siinä jos joskus on laiskottanut ja tehnyt sinne päin pohjat (tai venynyt ja venynyt hoitamatta). Kauden mittaan tällainen pohja kuivahtaa helposti kanttien läheltä ja sitä saa olla koko ajan vaksaamassa vs. kunnolla pohjustettu lauta kestää ihan toisella tapaa talven raakoja ja kuivia jääkelejä sekä myös ei kevätloskassa imaise likaa pohjaansa. Toki keväällä varsinkin siklauksen ja harjauksen merkitys korostuu, kun se lika tarttuu helpommin liikavahaan kuin itse pohjaan.

Nyt oli sellainen testi menossa, että tein pohjustuksen lämpimän kelin HF-vahalla* (vs. perushalpa yleisvaha/parafiini). Ilkeästi vain poikkesi dekki muutama viikko sitten niin meni pikkasen turhaan tuo homma ja taas pitäisi lähteä nollasta, ensin pikkasen kuluttamalla tehdasvahoja pois ja sitten taas pohjustus jne.

Sitten vielä luistovinkkinä varsinkin kevätkeleille. Kunnon pohjan kuvioinnilla homma toimii ihan toisella tapaa. Myös osalla merkeistä jo tehtaalta kampe tulee vesiurituksella.

*ps. nyt voi olla viimeisiä hetkiä mutuna saada high fluor -vahaa kaupoista. Valmistus taidettiin kieltää reilu vuosi sitten ja ehdin onneksi hastrata reilummin hf-pötköjä talteen. Nyt kun piti vielä viimeistelyyn ja kisasetteihin löytää Swixin HVC:a, näiden kohdalla alkoi olla jo pikkasen vaikeampaa löytää paikkaa josta löytyi vielä noita kamppeita jollain tavalla järkevään hintaan.

Ja on muuten blondien linkkaaman videon kuvassa taustalla hieno Bursan Kelly Air -91 :D sekä kyllähän luistovahoja voi käyttää ongelmitta käyttää ristiin murtsikkakamasta laskettelupuolelle.
 
Viimeksi muokattu:
Lauantaina olisi Jyväskylässä PuSu skis testipäivä. Onko kenelläkään kokemusta kyseisen valmistajan suksista?


Puuppolan Suksi

Oon käyny tyyppää aina kun on ollut mahdollisuus. Ihan soivia pelejä ja aivan helkutin upean näköisiä, käsityötä parhaimmillaan. Tietenkin hinnakkaita ja itse oon tottunu ostamaan omat vehkeeni käytettynä, joten ei ehkä osu siihen hintakategoriaan mitä itse on tottunut ostamaan, mutta mikäli osuisi, ei valinta olisi vaikeaa.
 
Kuinkas paljon on eroja 10-15v vanhalla ja uudehkolla lumilaudalla :)? Tarttis varmaan joku käytetty lauta hommata ja ainakin kun torista katselee niin osa on suht iäkkäitä, yhden ehkä onnistuin radiohiiliajoittamaan jopa -99 vuodelle kansiprinttien perustella (oli burtonin lauta niin löyty netistä kuvahaulla vastaavia) :)...

Entäs laudan pituus, itse onnistuin haarukoimaan jonkin 158-160 seuraavilla spekseillä: 178cm ja 85kg (43 kenkä eli tavis leveys) sekä laskenut elämässä jonkun 10 päivää, joista 2kpl 10v sitten ja loput 8kpl kahtena viimevuotena kaverin jollain 150cm ja 25v vuotta vanhalla lankulla (lapissa punasta mäkeä pääsen alas ilman että tarttee (ainakaan kokoajan:)) takakantilla luisuttaa ja viime vuonna en tainnut pannuttaa itse mäessä kertaakaan -ainakaan mitenkään "kunnolla" että enää muistaisi)... Kaverin laudan pohjasta ei mitään hajua, ehkä flätti, joku osittain puuterille tehty se kuitenkin on tai sanotaanko että siinä on jotain sitä touhua tukevia ominaisuuksia, kärjet esim viistetty "oudosti", muuten se näyttää ja on twini eli ei oo väliä mitenpäin laskee...

Mitä hankkisit, tulee ihan hoidettuun rinnelaskuun eli joku directional twin olisi pop eli burton custom tyyppinen lauta, jonkun tunnetun brändin vai ihan no-namen? Ja paljos on eroa camber laudalla ja jollain flat/rocker hydridillä? Paljoa ei viitisisi rahaa laittaa eli uusi ei ole vaihtoehto, alle 200e siteineen mutta mielummin lähemmäs 100e (ei taida olla realistista) kun ei tiiä koska viimeisin laskun vetää ja vehkeet on auton takaluukussa sikin sokin kaikkien muiden kanssa....

Ja onko jotain foorumia jossa noita myytäisiin, en löytänyt., torissa on joku valikoima, mutta pikaisella otannalla tuntuu olevan suhteellisen vanhaa tavaraa ja iän tutkiminen on todella vaikeaa...
esim tässä joku: Lumilauta, Tuusula josta ei ota selvää mikä on ja varmaan on wide malli kengän koon perusteella...

Ja miten noista käytetyistä saa mitään speksejä irti kun esim. jostain (vanhoista) salomonin laudoista ei löydy kyllä mitään netistä saati että edes kuvasta pystyisi mitenkään tunnistamaan edes laudan vuosikymmenen...
 
Kuinkas paljon on eroja 10-15v vanhalla ja uudehkolla lumilaudalla :)? Tarttis varmaan joku käytetty lauta hommata ja ainakin kun torista katselee niin osa on suht iäkkäitä, yhden ehkä onnistuin radiohiiliajoittamaan jopa -99 vuodelle kansiprinttien perustella (oli burtonin lauta niin löyty netistä kuvahaulla vastaavia) :)...

Entäs laudan pituus, itse onnistuin haarukoimaan jonkin 158-160 seuraavilla spekseillä: 178cm ja 85kg (43 kenkä eli tavis leveys) sekä laskenut elämässä jonkun 10 päivää, joista 2kpl 10v sitten ja loput 8kpl kahtena viimevuotena kaverin jollain 150cm ja 25v vuotta vanhalla lankulla (lapissa punasta mäkeä pääsen alas ilman että tarttee (ainakaan kokoajan:)) takakantilla luisuttaa ja viime vuonna en tainnut pannuttaa itse mäessä kertaakaan -ainakaan mitenkään "kunnolla" että enää muistaisi)... Kaverin laudan pohjasta ei mitään hajua, ehkä flätti, joku osittain puuterille tehty se kuitenkin on tai sanotaanko että siinä on jotain sitä touhua tukevia ominaisuuksia, kärjet esim viistetty "oudosti", muuten se näyttää ja on twini eli ei oo väliä mitenpäin laskee...

Mitä hankkisit, tulee ihan hoidettuun rinnelaskuun eli joku directional twin olisi pop eli burton custom tyyppinen lauta, jonkun tunnetun brändin vai ihan no-namen? Ja paljos on eroa camber laudalla ja jollain flat/rocker hydridillä? Paljoa ei viitisisi rahaa laittaa eli uusi ei ole vaihtoehto, alle 200e siteineen mutta mielummin lähemmäs 100e (ei taida olla realistista) kun ei tiiä koska viimeisin laskun vetää ja vehkeet on auton takaluukussa sikin sokin kaikkien muiden kanssa....

Ja onko jotain foorumia jossa noita myytäisiin, en löytänyt., torissa on joku valikoima, mutta pikaisella otannalla tuntuu olevan suhteellisen vanhaa tavaraa ja iän tutkiminen on todella vaikeaa...
esim tässä joku: Lumilauta, Tuusula josta ei ota selvää mikä on ja varmaan on wide malli kengän koon perusteella...

Ja miten noista käytetyistä saa mitään speksejä irti kun esim. jostain (vanhoista) salomonin laudoista ei löydy kyllä mitään netistä saati että edes kuvasta pystyisi mitenkään tunnistamaan edes laudan vuosikymmenen...
Itselle 10 vuotias lauta alkaa olla niillä rajoilla, että lauta on jo vanha. Varsinkin jos on laskettu paljon, niin pohja alkaa olla kulunut ja lauta löystyy, lähtee poppia yms. Itselle laskussa 8 vuotta vanha ja uutta katselen.

Tykkään itse laskea camber-profiilin laudoilla. Ne sopii melkeinpä kaikkeen laskuun ja puree jäiseen ajettuun rinteeseen. Toki nykyään on kaikea gullwing- profiilia jotka kyllä kiinnostaa, mutta en ole niitä päässyt vielä kokeileen.

Lankkujen hinnoista ja käytettyjen ostosta, niin Facebook on se mistä lähtisin etsimään. Lumilautailu osto ja myynti, laskukamapörssi, Lumilautailu Suomessa... Noista kysymään ja etsimään.
Jos mahdollista venyttää budjettia, niin ihan mahdollista saada 200€ uusi hyvä lauta ja siihen vaikkapa käytettynä siteet parilla kympillä.


Lankuista sen verran, että itse jättäisin ne noname merkit pois, varsinkin jos tarkoitus oikeasti laskea enemmän. Oikeilla merkeillä ne laudat on tehty laskettaviksi ja niihin on tehty tiettyjä ominaisuuksia, eikä vaan prässätty jotain rimaa pohjan ja kannen väliin.
 
Jep, itse kanssa ihan max pitäytyisin 10v ikäisissä välineissä. Varsinkin vanhemmat siteet ja kengät räjähtää käsiin pakkasella.
Myös -00 molemmin puolin on tehty cap-rakenteista lautaa ja kaikenlaisia virityksiä ja yms ja taas tuosta vanhemmat on sentin paksusia jyriä joista myös top-sheet aidossa käytössä lähtee hätäsesti halkeilemaan.

Eli käyttöön ei tulisi mieleenkään noita vedellä vaan varsinkin 80/90-luvun kamppeen paikka on seinällä. Ehkä sellaisen 30 lautaa tullut pikkuhiljaa keräiltyä noita vanhoja, joten ollut todella helppo vertailla nykypäivän välineisiin.
 
Kengät löytyy itteltä eli tosiaan vain lauta siteineen hukassa ja kyllähän tuolla ~-95 tuotteellakin vielä viime vuonna alaspäin pääsi (ja siteetkin piti:)), mutta ajatus olikin just nyt että jos hommaisi jonkun oman ja uudemman kun on sen ~10cm liian lyhytkin. Vertailukohtaa kun ei ole niin ei tiiä yhtään että mitä saa :)... Kysymys just lähinnä olikin että onko 2015 jo outdated tai 2010 eli vastausten perusteella jotain ~2015->eteenpäin siis kannattaisi katsella.
 
Kengät löytyy itteltä eli tosiaan vain lauta siteineen hukassa ja kyllähän tuolla ~-95 tuotteellakin vielä viime vuonna alaspäin pääsi (ja siteetkin piti:)), mutta ajatus olikin just nyt että jos hommaisi jonkun oman ja uudemman kun on sen ~10cm liian lyhytkin. Vertailukohtaa kun ei ole niin ei tiiä yhtään että mitä saa :)... Kysymys just lähinnä olikin että onko 2015 jo outdated tai 2010 eli vastausten perusteella jotain ~2015->eteenpäin siis kannattaisi katsella.

Juu, kyllä -15 on ihan kuranttia kampetta lähtökohtaisesti varsinkin tunnetuilta isoilta merkeiltä. Ja jos on tottunut laskemaan ysärikamalla, suosittelen välttelemään hybrid-sheippejä, rokkereita yms*. Ehkä flattipohja vielä menee ja se klassinen camber sitten se turvallisin ja tutuin. Yleisesti trendi on ehkä pikkasen lyhkäsimmissä ja vähän leveämmissä dekeissä muutenkin nykypäivänä. Toisena sidecutit rajumpia jolloin kääntösäde voi tiukimmillaan olla metrejä vähemmän mitä aikanaan. Nykykengät on kanssa keskimäärin reilusti jäykempiä joissa kyllä nilkatkin säilyy astetta paremmassa vedossa mitä vanhoilla lötkökengillä ;)

*puhtaasti henk.kohtaisesti olen sitä mieltä, että esim. Nitron Gullwingit tai Bursan Flying V on tasan tehty vain sitä varten, että jos esim naapurimaan turkisväen pitää saada se kallein ja paras lauta, on helppo tehdä samalla mallinimellä se klassinen camber ja sitten ns. turremalli flying-vnä ja pyytää molemmista sama hintalappu. Tavallaan tehdään easy entry, josta voidaan repiä hyvää hintaa vs. että rohkaistaistaisiin ostamaaan alkujaankin pikkasen helpompi, ei agressiivisin ja rajuin vehje noin 50% pyynnillä, joka oikeasti toimisi jopa paremminkin kuin tuo viri. Mutta voi olla, että vanhana jääränä en vain ymmärrä noiden hienoutta vaikka muutamaan kertaan puolikkaita kausia on tullut erehdyttyä noihin. Flätit sitten menee hyvin ja myös muista laudan ominaisuuksista on kanssa kiinni kuinka kantti puree. Tälle kaudelle alla on flättipohjainen dekki noin 6m kääntösäteellä ja kantti puree astetta paremmin kuin edellinen camber tehtaalta tultuaan (riippuen nimittäin valmistajasta, kantin pohjakulma voi olla jopa asteitakin, joka vaikuttaa paljon leikkaavuuteen).
 
Viimeksi muokattu:
Kuinkas paljon on eroja 10-15v vanhalla ja uudehkolla lumilaudalla :)? Tarttis varmaan joku käytetty lauta hommata ja ainakin kun torista katselee niin osa on suht iäkkäitä, yhden ehkä onnistuin radiohiiliajoittamaan jopa -99 vuodelle kansiprinttien perustella (oli burtonin lauta niin löyty netistä kuvahaulla vastaavia) :)...

Entäs laudan pituus, itse onnistuin haarukoimaan jonkin 158-160 seuraavilla spekseillä: 178cm ja 85kg (43 kenkä eli tavis leveys) sekä laskenut elämässä jonkun 10 päivää, joista 2kpl 10v sitten ja loput 8kpl kahtena viimevuotena kaverin jollain 150cm ja 25v vuotta vanhalla lankulla (lapissa punasta mäkeä pääsen alas ilman että tarttee (ainakaan kokoajan:)) takakantilla luisuttaa ja viime vuonna en tainnut pannuttaa itse mäessä kertaakaan -ainakaan mitenkään "kunnolla" että enää muistaisi)... Kaverin laudan pohjasta ei mitään hajua, ehkä flätti, joku osittain puuterille tehty se kuitenkin on tai sanotaanko että siinä on jotain sitä touhua tukevia ominaisuuksia, kärjet esim viistetty "oudosti", muuten se näyttää ja on twini eli ei oo väliä mitenpäin laskee...

Mitä hankkisit, tulee ihan hoidettuun rinnelaskuun eli joku directional twin olisi pop eli burton custom tyyppinen lauta, jonkun tunnetun brändin vai ihan no-namen? Ja paljos on eroa camber laudalla ja jollain flat/rocker hydridillä? Paljoa ei viitisisi rahaa laittaa eli uusi ei ole vaihtoehto, alle 200e siteineen mutta mielummin lähemmäs 100e (ei taida olla realistista) kun ei tiiä koska viimeisin laskun vetää ja vehkeet on auton takaluukussa sikin sokin kaikkien muiden kanssa....

Ja onko jotain foorumia jossa noita myytäisiin, en löytänyt., torissa on joku valikoima, mutta pikaisella otannalla tuntuu olevan suhteellisen vanhaa tavaraa ja iän tutkiminen on todella vaikeaa...
esim tässä joku: Lumilauta, Tuusula josta ei ota selvää mikä on ja varmaan on wide malli kengän koon perusteella...

Ja miten noista käytetyistä saa mitään speksejä irti kun esim. jostain (vanhoista) salomonin laudoista ei löydy kyllä mitään netistä saati että edes kuvasta pystyisi mitenkään tunnistamaan edes laudan vuosikymmenen...

Mä voin kertoa millaista eroa uudella ja vanhalla on kunhan pääsen rinteeseen uuden lautani kanssa, mulla on ennestään kaks lautaa joista toinen on n. 14 ja toinen 17 vuotta vanha, ja nyt ostin juuri uuden lankun kun keski-euroopassa on niin hyvät alennusmyynnit päällä :happy:

Teknisestihän noissa on tullu muutoksia materiaaleihin etenkin siinä, että nykyään noissa laudoissa on kaikenmaailman hiilikuitua sun muuta ytimessä puun lisäksi, joka antaa sitten tiettyjä ominaisuuksia laudan käytökseen (tietynlaista joustoa, ristitaivutusjäykkyyttä, poistaa tärinää epätasaisella pinnalla jne). Lisäksi nykyään on tarjolla paljon muitakin profiileja kuin perus bi-directional camber tai joku flätti ratalauta, erilaiset combi-profiilit on yleistyneet viime vuosina kovasti

Noista profiileista vois pikasesti tiivistää, että camber on se "perinteinen" malli, eli kapea vyötärö joka on nostettu ja painopisteet on laudan leveillä osilla. Nää on niitä "all mountain" vehkeitä jotka sopii vähän kaikkeen ja mahdollistaa kovaa karvaamisen kantin varassa. Negatiivisena puolena ne on kikkastellessa vähän hankalampia hallita ja kantti haukkaa helposti kiinni tasaisesti laskiessa tai pikkusen kallistaessa vaikkapa hypystä alastullessa. Burton Custom on näistä hyvin tyypillinen ja tunnettu esimerkki, mutta tämä kyseinen lauta on kohtuullisen jäykkä ja vaativa peli, jota en ehkä suosittelis sellaiselle joka on laudan päällä ollut sormilla laskettavan määrän kertoja.

Rocker on taas camberin vastakohta, siinä on flätti keskellä ja päät on nostettu ylös, jolloin laudan kanssa on helppo kikkailla, hyppiä ja pyöriä ympyrää rinteessä (ja ilmassa/laskeutua). Karvaamiseen nää ei taas sovellu kovin hyvin koska et saa samalla tavalla voimaa ja jäykkyyttä sinne missä kantti puree.

Flat on sitten taas, litteä. Vähän välimallin vehje edellisistä, osittain kuin camber mutta ei niin herkkä ottamaan kantille eikä siinä ole samanlaista voimaa karvaamiseen. Kikkastelu ja pyöriminen paljon helpompaa kuin camberin kanssa.

Hybridiprofiilit on sitten jotain näiden ominaisuuksia yhdisteleviä settejä, kuten hybrid/combination camber (keskeltä camber ja päissä kevyt rocker tai flat) voi olla monessa paikkaa näppäriä. Itsekin päädyin nyt sellaisen hankkimaan, K2 Broadcast jossa on "combination camber" joka on perinteinen camber mutta siinä on pikkuisen rockeria päissä, joka antaa vähän armoa tasalaskuun ja kikkasteluun, mutta camber-profiili kuitenkin mahdollistaa kunnon karvaamisen (joka mulle on se juttu numero 1 lautailussa).
Myös rockerista on hybridiversio olemassa, joka on yleensä ikäänkuin hybrid camberin peilikuva.

Halvan laudan hankkimiseen sellanen vinkki, että käypä kyselemässä vuokraamoista onko niillä myynnissä poistolautoja. Mä olen ostanut tätä uusinta ennen kaikki lankkuni käytettynä (osa enemmän käytettyjä kuin toiset) vuokraamoista. Niiden kanssa ainakin tietää sen, että niiden pohjat ja kantit on hoidettu ja laudan saa mukaansa pohja kunnostettuna ja kantit terotettuna. Karun näköisiä ne joskus on, mutta jos laudassa on jotain oikeaa vikaa niin ne vuokraamon tyypit kyllä kertoo mikä siinä on vikana ja voit sitten tehdä omat päätökset ostatko vai etkö. Hinta on yleensä vähintäänkin kohtuullinen, ellei jopa halpa.

Pituudesta ja leveydestä sen verran, että mun laudat on olleet 162, 165 ja nyt tuo uus 163 wide. Aiemmin olen pärjännyt normilevyisillä, mutta nyt kun piti ostaa uudet 44-numeron kengät (vanhuuttaan jalka kasvaa) niin nyt nappas kengän kärki rinteeseen kiinni syvemmässä kurvissa niin päätin ostaa uuden laudan leveämpänä. Vanhat on cambereita joissa waist on vähän alle 26 cm, uudessa 26,6. Pituutta tärkeämpi asia on monesti laudan kantavuus, eli katso että se lauta kantaa sun painosen laskijan. Noin 160 senttisessä ei pitäis olla 85-kiloselle ongelmaa tästä, mutta itse kun olen n. 180cm/110kg niin tätä joutuu miettimään vähän enemmän. Laudan pituus vaikuttaa myös pariin muuhun asiaan:
1) siihen miten näppärä lauta on, lyhyempi lauta on helpompi pyöritellä ja käännellä, eli sopii kikkasteluun paremmin, kun taas pidempi on vakaampi vauhdikkaassa karvauksessa
2) laudan stanssi, eli siteiden etäisyys toisistaan on yleensä optimoitu tietylle etäisyydelle, jossa lauta toimii "parhaiten". Pääsääntönä mitä pidempi lauta, sen leveämpi stanssi, eli sen enemmän jalat harallaan. Tässä jälleen kapeampi stanssi helpottaa pyörimistä sun muuta kikkastelua, leveämpi asento antaa enemmän tukea kovia nopeuksia ja vaikka isojen hyppyjen laskeutumista ajatellen.

Yleensä lyhyempi lauta on helpompi hallita aloittelijalle ja liian pitkä saattaa vaikeuttaa harjoittelua ja tekniikan opettelemista jos "lauta vie miestä" liikaa.
 
Tuo camper varmaan selittää parit lipat viimeksi ankkurissa _samalla vedolla_ ylöspäin :). Mitään ei ehtinyt tekemään ennenkuin oli turvallaan - eikä oikeastaan edes tajunnut että lauta lähtee alta (vieläkään en tiedä mitä tapahtui eikä kaveri joka tuli suksilla perästä, sanoi vaan että sekunnissa kömössä), mutta jotenkin sai pidettyä kapulasta kiinni ja kammettua itsensä laudan päälle vaikka toisella kertaa raahauduin selälläni keskellä tollasta 1200m vetoa... Tollanen keski camber + flat reunat varmaan olisi itselle "paras" (jeesaisi noissa hisseissä), rockerit on vissiin enemmän tehty hyppyihin ja muihin pelleilyihin ja puhtaan camberin kanssa pitäisi oikeasti osata jotain ainakin ankkurihississä, mutta tietysti jos vetää vain tuolissa ja gondolissa niin alaspäin pääsee aina, tuntuu tuo ylösmeno olevan se ylivoimaisesti vaikein homma edes tasamaa lasku ei oo niin hankalaa...
 
Tuo camper varmaan selittää parit lipat viimeksi ankkurissa _samalla vedolla_ ylöspäin :). Mitään ei ehtinyt tekemään ennenkuin oli turvallaan - eikä oikeastaan edes tajunnut että lauta lähtee alta (vieläkään en tiedä mitä tapahtui eikä kaveri joka tuli suksilla perästä, sanoi vaan että sekunnissa kömössä), mutta jotenkin sai pidettyä kapulasta kiinni ja kammettua itsensä laudan päälle vaikka toisella kertaa raahauduin selälläni keskellä tollasta 1200m vetoa... Tollanen keski camber + flat reunat varmaan olisi itselle "paras" (jeesaisi noissa hisseissä), rockerit on vissiin enemmän tehty hyppyihin ja muihin pelleilyihin ja puhtaan camberin kanssa pitäisi oikeasti osata jotain ainakin ankkurihississä, mutta tietysti jos vetää vain tuolissa ja gondolissa niin alaspäin pääsee aina, tuntuu tuo ylösmeno olevan se ylivoimaisesti vaikein homma edes tasamaa lasku ei oo niin hankalaa...

Itse junnusta asti laskin camberilla ja viime kaudeksi hankin Burtonin Flying V -profiililla olevan laudan. Tuo on tuntunut tosi hyvältä. Kantti puree, mutta toisaalta lauta antaa paljon enemmän anteeksi eikä haukkaile camberin tyyliin.

Hankala, kun noita lautoja ei oikein pääse testailemaan ilman, että vuokraa niitä. Nykyäänhän on vaikka minkänäköistä profiilia.
 
Mä voin kertoa millaista eroa uudella ja vanhalla on kunhan pääsen rinteeseen uuden lautani kanssa, mulla on ennestään kaks lautaa joista toinen on n. 14 ja toinen 17 vuotta vanha, ja nyt ostin juuri uuden lankun kun keski-euroopassa on niin hyvät alennusmyynnit päällä :happy:
Onkos tekkiläisillä suositella mistä kaupoista katsella välineitä ja olisi hyviä kokemuksia? Lasken toki suksilla, mutta tekisi mieli ostaa K2 82Ti all mountainin kaveriksi leveämpää suksea pehmeälle lumelle. Oliskohan joku 110 hyvä leveys niille päiville kun etelän vuorilla tulee reilummin lunta?

Tänä talvena ei kovin paljon ole käyttöä, mutta josko seuraavana talvena pääsisi jälleen matkailemaan. Toisaalta tarvisi ostaa hyvät puikkarit Suomen mäkiin. Rukankin korkeuseroilla tuntuu välillä all mountainit turhan valtamerilaivoilta. Täytyy ajella Ylläs/Levi akselin korkeuseroille, niin riittää laskettavaa.

Onko pohjosessa matkailijoita ollut tässä sydäntalvella? Millaisetkohan ruuhkat gondolit ja tuolit keräävät Ylläs/Levi hiihtoloma ja kevät sesongilla? Vuodenvaihteen tienoilla oli isoja otsikoita jonottelusta. Itse olen todella allerginen kaikelle jonossa pönöttämiselle, niin vaikuttaa aika paljon mihin viitsii lähteä skimbaamaan.
 
Onko pohjosessa matkailijoita ollut tässä sydäntalvella? Millaisetkohan ruuhkat gondolit ja tuolit keräävät Ylläs/Levi hiihtoloma ja kevät sesongilla? Vuodenvaihteen tienoilla oli isoja otsikoita jonottelusta. Itse olen todella allerginen kaikelle jonossa pönöttämiselle, niin vaikuttaa aika paljon mihin viitsii lähteä skimbaamaan.

Jos Ruka lasketaan pohjoiseen, tällä hetkellä mukavan hiljaista. Juuri kun tätä kirjoittelen ja pollaan ikkunasta, Gondolin ala-asemalla ehkä vajaa kymmenkunta odottelemassa Gondoleja. Sitten homma lähtee lähes käsistä väkimäärän suhteen hiihtolomaviikoille, rauhoittuu taas maaliskuun alkupuolesta, josta ehkä pikkasen kasvaa maalis-huhtikuun vaihteeseen ja taas pääsiäisenä kaikki tukossa. Pääsiäisen jälkeen ehkä 1-2 viikkoa jonkun verran ja huhtikuun puolesta välistä aika hiljaista vappuun. Vappunakaan ei ihan älyttömiä jonoja enää tule vaikka omasta mielestä tuo huhtikuun puolesta välistä eteenpäin on pohjoisessa hienointa aikaa laskea (pl. putskujutut) kun kelit ei ole yhtä raakoja esim kuin nyt. Ja varsinkin nyt kun naapurimaan "jonotuksen ammattilaiset" ei ole sotkemassa pakkaa ;)

Myös pohjoisesta voi löytyä hiljaisempia keskuksia sesonkinakin. Nyt vuodenvaihteen tietämillä oltiin Rukalta pari päivää Pyhällä ja kun Rukalla sai pahimmillaan välipäivien kulmilla jonotella tosissaan, Pyhällä ei ollut tyyliin ketään. Ja mainittuun Leviin sen mitä tuolla käynyt, väki levittäytyy mukavasti ei pahimpina ruuhka-aikoina ja max gondolille saa hetken jonotella, kun tuo on oma pullonkaulansa liikkumiseen. Varmaan nyt myös perusviikoilla keväällä siellä voi olla hiljaisempaa, kun noita seminaarimatkoja tuskin on niin paljoa.
 
Pyhästä puheen ollen, minkälainen keskus se on Rukaan verrattuna? Toissa talvena oltiin perheen kanssa juuri Rukalla ja nyt suunnitelaan Pyhälle menoa maaliskuun lopusta huhtikuun alkuun. Rinteet ja oheispalvelut kiinnostavat, yöelämä ei laisinkaan koska mukana on 7, 11 ja 13 vuotiaat lapset.
 
Pyhästä puheen ollen, minkälainen keskus se on Rukaan verrattuna? Toissa talvena oltiin perheen kanssa juuri Rukalla ja nyt suunnitelaan Pyhälle menoa maaliskuun lopusta huhtikuun alkuun. Rinteet ja oheispalvelut kiinnostavat, yöelämä ei laisinkaan koska mukana on 7, 11 ja 13 vuotiaat lapset.

Pyhällä ja Luostolla tullut käytyä talvella kaikkein eniten Lapin keskuksista. Ehkä se jo sinällään jotain kertoo.

Rinteet voittaa Rukan vastaavat selvästi, paitsi jos tärkein kriteeri on rinteiden määrä, eikä korkeusero tai profiili. Päärinteille on nopea ja mukava express tuolihissi, mutta pohjoisrinteillä on vielä vanha ankkuri (jouluksi tulee käytetty 4h express hissi). Hissijonoja ei yleensä ole pahasti millään hissillä. Parissa rinteessä on myös haastetta semmoista etsiville. Lapsille löytyy perherinteiden suunnalta sopivaa laskettavaa, jos on jo joskus aiemmin mäessä käynyt. Pyhäwurstista saa hyvää ruokaa rinneravintolaksi, vaikkakin on usein aika täynnä.

Palveuissa on huomattava ero Rukaan nähden, vaikka useampi ravintola Pyhältäkin löytyy. Ruokakauppoja on vain yksi, eikä muita liikkeitä ole hirmuista määrää. Kelkkoja taitaa vain yksi yritys vuokrata.

Hiihtolomaviikoilla ja keväällä Pyhä-Luoston alueella on erinomaiset ladut pidempiäkin retkiä varten. Lampivaaralla kannattaa ainakin poiketa munkkeja syömään ja voihan siinä vieressä käydä halutessaan ametistikaivoksessa. Isokurua voi myös suositella lumikenkäilykohteena ja tuonne pääsee yleensä myös normaali talvikengillä.

Rauhallinen keskus kaikinpuolin ja yleensä saanut edullisemmin keskitason majoitusta kuin muualta. Suosio tosin alkanut kasvaa vähitellen, eikä enää ole ollut niin hyvin tarjontaa vapaana suosituille viikoille. Perheelle voisin melkein suositella Lapin keskuksista kaikkein eniten, jollei hirmu kattavia palveluita kaipaa. Kannattaa myös muistaa Luoston olevan aivan vieressä ja sieltä löytyy esimerkiksi pieni kylpylä.


ps. huomenna lähtö Pyhää kohti :smile:
 
Viimeksi muokattu:
Onkos tekkiläisillä suositella mistä kaupoista katsella välineitä ja olisi hyviä kokemuksia?

Itse tilasin uuden lankun sport-bittl.comista. Kovia alennuksia päällä ja ainakin laudoilla ilmainen toimitus UPSilla kotiovelle. Kamat lähti tilausta seuraavana päivänä ja tasan viikko tilauksesta oli upsin auto ovella.
 
Pyhällä ja Luostolla tullut käytyä talvella kaikkein eniten Lapin keskuksista. Ehkä se jo sinällään jotain kertoo.

Rinteet voittaa Rukan vastaavat selvästi, paitsi jos tärkein kriteeri on rinteiden määrä, eikä korkeusero tai profiili. Päärinteille on nopea ja mukava express tuolihissi, mutta pohjoisrinteillä on vielä vanha ankkuri (jouluksi tulee käytetty 4h express hissi). Hissijonoja ei yleensä ole pahasti millään hissillä. Parissa rinteessä on myös haastetta semmoista etsiville. Lapsille löytyy perherinteiden suunnalta sopivaa laskettavaa, jos on jo joskus aiemmin mäessä käynyt. Pyhäwurstista saa hyvää ruokaa rinneravintolaksi, vaikkakin on usein aika täynnä.
Pyhä kanssa maistuu. Varsinkin eturinteet hyvällä hissillä parempia kuin erittäin monessa Suomen keskuksessa. Ja ne kerrat mitä ollut, aina lepposaa ja rauhallista ilman mitään ryysiksiä.

Ainoastaan pohjoisen överipitkät ankkurihissit karmeita (sama vaiva tosin esim Levillä) ja tietty matka kun etelästä esim Rukalle vetäsee heittämällä. Ja jostain syystä tuolla on monesti keskitalvella varsinkin aika kylmä. Parkkijutuissa yllättävän ok. Varsinkin tälle kaudelle pikkuparkki yllätti todella positiivisesti kun paikan päällä vielä sheippasivat paikkoja aika tiheään.
 
Itselle harmillisesti Pyhä sen verran kauempana ettei tule käytyä. Tai pitäs sitten lentää jne. Vuokatti/Ruka sopivan matkan päässä Etelä-Suomen rannikolta. Varsinkin lapsille ovat olleet hyviä paikkoja laskea - huumori riittää vielä automatkaan parilla stopilla.
Joku kysyi voitelusta. Vetelin itte Start baset suksiin pohjalle ja sitten sitä all-rounder vahaa päälle. "AllTemp MF" "Universal Medium Fluor Glider".
Ihan Start voitelun poistolla ensin puhtaaksi, sitten bAse ja siiklaus + harjaus. Vielä toi AllTemp lopuksi. Kestänyt kyllä hyvin 2 kautta vetää tuolla yhdellä pohjauksella ja sitten vaan päälle raa-asti uus AllTemp perään siiklauksen ja harjauksen kera. Laskijan profiilista riipuen saa uutta vetästä pintaan 8-3 laskupäivän jälkeen. Silti luisto ei ole vielä loppu tuossa kohtaa. Säästäis itteensä jos vetää vaan uuden luiston päälle. Noh nämä pestään tästä vielä pois ja rasvattuna taas kamat varastoon kun sen aika on. En ihmeemmin hifistele näiden kanssa.
 
Olisiko näkemystä lautailu tai ehkä erityisemmin jopa splitboardaus monoista?

Minulla on ollut jotain 46-47 koon monoja, mitkä ovat vähän hankalan kokoisialautailussa ja olen miettinyt splitin hommaamista ja tarpeeksi leveiden lautojen tarjonta on vähän rajallista. Onko näkemystä, että minkä valmistajan monot olisivat leveällä lestillä tai muuten vaan pienellä ulkomitalla suhteessa sisämittoihin?
 
Kuinkas myöhään esimerkiksi Leville kannattaa vielä mennä? Ovatko kaikki rinteet auki loppuun saakka vai supistuuko valikoima ennen kauden päättämistä. Tekisi mieli käydä loppukaudesta laskemassa. Muilla palveluilla ei ole niin väliä, laskemaanhan sinne mennään. Olisi vain kelit parhaimmillaan vähän myöhemmin, ja oletettavasti vähemmän väkeä.
 
2009 pääsiäinen oli 12.4 ja mentiin sen jälkeen b-kauden ekalle viikolle 18.4. Aamusti mäet oli vielä ok, siinä kello 13-15 jo sohjoa reilusti kun arska lämmittää jo todella paljon. Sitten taas jos on pilvistä niin pysyy edes vähän parempana. Tutut oli ton pääsiäisviikon ja nähtiin siellä niin ko. viikko oli vielä hyvä. Sen viikon aikana kun oltiin niin lumi suli silmissä ja pois lähtiessä tiet ja kaikki kuin eri maailmasta.

Eli ton kokemuksen mukaan kaikki yli puol välin on isohko riski ja alkuupää viel ok. Nyt pari viimistä kertaa oltu maaliskuu 20 paikkeilla ja tosi hienoa, lämmintä yms, mutta ei ne mäet totakaan kestä, illalla alkaa oleen erityisesti siniset mäet kyllä ihan täynnä puuroa.
 
Olisiko näkemystä lautailu tai ehkä erityisemmin jopa splitboardaus monoista?

Minulla on ollut jotain 46-47 koon monoja, mitkä ovat vähän hankalan kokoisialautailussa ja olen miettinyt splitin hommaamista ja tarpeeksi leveiden lautojen tarjonta on vähän rajallista. Onko näkemystä, että minkä valmistajan monot olisivat leveällä lestillä tai muuten vaan pienellä ulkomitalla suhteessa sisämittoihin?

Lasketko nimenomaan kovilla kengillä vai ns. pehmeillä kengillä? Korotuspaloja saa ja esim. Jones:lla on melkein kaikista split-malleista Wide-versio. Silti joku 45-47 alkaa olla maksimi niihinkin. Tosin splittitouhuun riittää ihan tavalliset Freestyle-kengätkin, jos niihin ei tarvitse saada cramponeja kiinni tai haikata paljoa hankalissa paikoissa lauta selässä. Fs-kengät on paljon pienempiä ulkoisesti. Enemmän splittitouhuun tehdyt kengät ovat niin isoja ulkoisesti jossain yli 44 koossa, että Wide-lauta on melkein pakollinen. Monoista en tiedä, mutta luulisin että niihinkin saa yhtälailla korotuspaloja siteiden alle. Jos nimenomaan kovat kengät kiinnostaa, kannattaa kysellä FB:n Splitboard commune worldwide -ryhmä ja kysellä siellä.
 
Viimeksi muokattu:
Lasketko nimenomaan kovilla kengillä vai ns. pehmeillä kengillä? Korotuspaloja saa ja esim. Jones:lla on melkein kaikista split-malleista Wide-versio. Silti joku 45-47 alkaa olla maksimi niihinkin. Tosin splittitouhuun riittää ihan tavalliset Freestyle-kengätkin, jos niihin ei tarvitse saada cramponeja kiinni tai haikata paljoa hankalissa paikoissa lauta selässä. Fs-kengät on paljon pienempiä ulkoisesti. Enemmän splittitouhuun tehdyt kengät ovat niin isoja ulkoisesti jossain yli 44 koossa, että Wide-lauta on melkein pakollinen. Monoista en tiedä, mutta luulisin että niihinkin saa yhtälailla korotuspaloja siteiden alle. Jos nimenomaan kovat kengät kiinnostaa, kannattaa kysellä FB:n Splitboard commune worldwide -ryhmä ja kysellä siellä.
Ihan pehmeillä monoilla lasken - nykyiset Salomonit ovat aika isot ulkoisesti verrattuna edellisiin ja mietin tässä monojen vaihtoa samalla kun katselen splittiä. Parasta olisi jos löytyisi malli joka ei ole ulkoisesti niin hirveän iso.

Ja joo, Wide malli on ihan pakollinen , mutta edes wide-splitit eivät ole yhtä leveitä kun nykyinen Nitro Team 162W:ni.
 
Olipahan homma, mutta nyt on ehkä lauta ja siteet tulossa, eikä kyllä mennyt yhtään kuin ajatteli ja budjetista -nooh 425e pintaan tulee kustantamaan jos tavarat tulevat perille :)...

Yleisiä huomioita käytettyjen kamojen markkinasta (jos et jaksa lukea niin referaattina sanon että ei maksa vaivaa kuvitella hankkivansa tuolta jotain):
- 157-161cm kamoja ei juuri ole, jotain 155cm on paljon -> 2 viikon täysin oppineena google guruna sanon että 85% laskee väärän painoluokan laudalla ottaen huomioon suomalaisten painojakauman (oikein missään 155 lankussa riitä painot juuri kenellekään aikuiselle :))
- jos lauta on yli 155cm niin se on todennäköisesti wide -> ei kaikilla voi olla isoa kenkää...
- facebookin ryhmät: ei mitään järkevää ja lähes kaikki kama ilman mitään speksejä
- torissa parempi valikoima ja edes vähän järkevämmät kuvaukset
- muita käytettyjen myyntipaikkoja en löytänyt (huudossa ei ole juuri mitään ja foorumit joko kuolleita tai vaatisi login, google ei löydä)
- facebookin ryhmät: tavara ehkä aavistuksen edukkaampaa, mutta 'löytö' menee nopeammin kuin itse edes ehtisi tajuamaan että kyseessä on löytö
- 20 vuotta käytetty "merkkisetti" on min 100e
- 10 vuotta käytetty "merkkisetti" on min 150e mutta 200e pyydetään myös ihan rohkeasti
- 2-5v käytetty "merkkisetti" 250+e, eikä tämmöisiä käytännössä tuolla ole
- N vuotta käytety "tuntematon"setti on 60-150e ilman mitään tietoja
- vaati hitonmoista sherlokointia kaivaa lankun vuosi esille
- jos yllä onnistuu ja kyseessä ei ole burton niin muita specsejä ei sitten löydykään mistään
- ei oikein muuta 'merkkiä' kuin burtonia tarjolla
- pekkiä siteitä ei ole myynnissä käytännössä ollenkaan
- lautoja suht paljon ilman siteitä
- ainoat "järkevät" irtolaudat oli sitten sen 200e+ pyynneiltään
- tsiljoona tuntematonta lautaa ("myydään lumilauta NNN cm")
- kaikki nuo "vanhat rojut" kuvattu aina 'hyvässä kunnossa' -> no sitähän ne epäilemättä ovat jos 20v sitten laskettu 4 päivää ja sen jälkeen kamat olleet varaston hyllyllä 19v, ikää tai edes arviota siitä ei vahingossakaan mainita.
- kuvat yleensä niin suttuisia ettei edes CSI kaivaisi niistä tarpeellisia tunnistamistietoja (jos siis ilmossa ei lue riittävästi)

Nämä huomiot sellaisen 2 viikon hyvin intensiivisen tutkimisen lopputuloksena. Toki kun googlella etsi niin tuli muutamia hyvinkin järkeviä (tai pitäisi ehkä kuvata sanalla potentiaalisia) vanhentuneita tori ilmoituksia viime vuoden lopulta eli selvästi sieltä on mahdollista saada jotain.

Tuli sitten ostettua torista vähän käytetyt burtonin 2018 malavita ESTit 110e ja saksasta uusi 2021 burtonin process 159cm pure pop camber (flat-camber-flat) hintaan 314e. Saksasta olisi saanut uutta (taisi olla 2020 malleja) missionia 125e sekä cartelia 149e estinä ja ilman ja jotkut vitat olisi ollut 169e... Custom lankku camber tai flying V olisi ollut 399e+15 postit. Lautojen hinnat jotain "väriviallisia" - optical inspection failed, mintti +20e.
-> eri tason 'alennusmyyntiä' kuin Suomessa, uutta tavaraa halvemmalla kuin torissa käytetyn pyynnit...

Vaihtoehdot olivat siis karkeasti, mikään ei nyt varsinaisesti ollut ns. hyvä ratkaisu, mutta jos mä saan tosta setistä 20v päästä 100e ja 10v päästä 200e niin ei tuo c) ainakaan susipaska vaihtoehto ollut :)
a) ostaa joku täysin ? hintaan 130e torista (ja hakea se jostain 30km päästä)
b) ostaa pari vuotta vanha lauta torista ~200e + jotkut siteet jostain budget sportista min 100e == min 300e
c) hankkia uusi lauta saksasta, hyvin pituuksia ja eri malleja eli "sai mieleisen" (tai hitostako minä tiedän onko tuo nyt sitten hyvä ja sopiva vai eikö ole...) + siteet käytettynä tuurilla jostain -> 400+e

PS. niin joo, parista vuokraamostakin kysyin: "emme myy vehkeitä lainkaan" (eli joko on jotain liisarikamaa tai menevät könttinä johonkin mardosporttiin tjsp)...
 
Viimeksi muokattu:
eri tason 'alennusmyyntiä' kuin Suomessa

Ensiksi onnea uudesta setistä ja toiseksi, huomasin myös että alennukset oli vähän eri luokkaa kuin täällä, saksanmaalta sai kamaa -40 jopa -50% alennuksilla kun täällä tuskin mitään on yli 20% alennuksessa...
 
Muutamia asiallisia sivustoja jo tullut edellisten sivujen aikana, mutta jos vielä kerran voisi listata hyviä ulkomaalaisia kauppoja, joista voisi metsästää alesta lautaa ja siteitä. Itsellä pitkähkö on/off tausta twineillä/carvingeilla, mutta 30v kriisin lähestyessä päätin kokeilla lautailua ja tässä kovasti tutkinut vaihtoehtoja. Hyvä peruslauta reilulla alella houkuttelisi kevään alessa, kenties pääsee vielä tämänkin talven lumilla hieman kokeilemaan. Pituutta 191 ja painoa lähemmäs 100, joten lautavaihtoehtoja tuntuisi olevan hieman vähemmän tarjolla ja vähän arpomista, minkä pituinen pitäisi olla. Widenä kuitenkin, se lienee selvää näillä mitoilla.

Joku tuossa aiemmin kyseli Levin jonotustilanteita ja muutama päivä sitten sieltä kotiutuneena voin todeta, ettei jonoja juurikaa ole. Ainoa, missä joutui hieman jonotella on South Pointin hissit - sielläkin lähinnä viikonloppuna. Muuten oli melko väljää, jopa gondolissa. Ja jopa keskustassa, hyvin vähän väkeä liikenteessä niin päivällä kuin illallakin. Toki päällä olleet reippaat -15- -20 pakkaset piti huolen, että rinneravintoloissa riitti väkeä. Rinteissä mahtui hyvin temmeltää ja ainoa porukkaa vetänyt rinne tuntui olevan nuo 8.X rinteet. Reilu puolet rinteistä oli auki ja kaikki ihan hyväkuntoisia, luonnonlumirinteitä ei ollut käytössä. Offareillekin tuli luonnollisesti eksyttyä, mutta niissä lumitilanne oli paikoin hieman hasardi - kiviä törröttämättä siellä täällä.
 
Ihan pehmeillä monoilla lasken - nykyiset Salomonit ovat aika isot ulkoisesti verrattuna edellisiin ja mietin tässä monojen vaihtoa samalla kun katselen splittiä. Parasta olisi jos löytyisi malli joka ei ole ulkoisesti niin hirveän iso.

Ja joo, Wide malli on ihan pakollinen , mutta edes wide-splitit eivät ole yhtä leveitä kun nykyinen Nitro Team 162W:ni.

Ride warpig splittinä. Siinä on leveyttä jo tarpeeksi ja toki juuri kenkien profiilillakin eroja helposti sentti-pari. Mutuna 32, Nitro ja Burton tekee kohtalaisen pientä kenkää ulkomitoiltaan.
 
Muutamia asiallisia sivustoja jo tullut edellisten sivujen aikana, mutta jos vielä kerran voisi listata hyviä ulkomaalaisia kauppoja, joista voisi metsästää alesta lautaa ja siteitä.

Näissä tuntui olevan parhaat hinnat kun itse etin:
sport-bittl.com
sport-conrad.com
blue-tomato.com (näillä jopa suomi-sivut ja myymälöitä täällä mutta verkossa paremmat alet)

Pituutta 191 ja painoa lähemmäs 100, joten lautavaihtoehtoja tuntuisi olevan hieman vähemmän tarjolla ja vähän arpomista, minkä pituinen pitäisi olla. Widenä kuitenkin, se lienee selvää näillä mitoilla.

Mikä kengänkoko? Luultavasti wideä ja mallien pisintä päätä katsottava kyllä jotta riittävä kantavuus ja pituus, ei pidä liian lyhyttäkään ottaa tai ei ole tukevuutta laskussa.. Jos kenkä >44 niin melkein se vie jo wideen..
 
Ride warpig splittinä. Siinä on leveyttä jo tarpeeksi ja toki juuri kenkien profiilillakin eroja helposti sentti-pari. Mutuna 32, Nitro ja Burton tekee kohtalaisen pientä kenkää ulkomitoiltaan.

Jonesin Solution 169W on myös aika leveä - tossa kuvassa omassa selässä. Siihen menee 45:na nämä, jotka ovat ulkoisesti ihan perkeleen isot vs. joku FS-kenkä. Toi uusin malli on itseasiassa ulkoisesti onneksi vähän pienempi. Kapeammilla laudolla ei mitään saumaa yrittää laskea noilla. Tsekkaisin tosiaan alkup. kysyjänä ihan perus FS-lautakenkiä ja unohtaisin kaikki erikseen isompaan vuoritouhuun tehdyt splittikengät, jos ei ole tarvetta niille ja esim. jääraudoille. Vanhemmat lautakengät oli myös omasta mielestäni paljon pienempiä ulkoisesti. Korotuspaloilla saa vielä vähän lisää pelivaraa.


csm_spark-xv_1c01a38721.jpg

n3KimDEBTM+vb82S1eg2Tw.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Mä ostin täältä: Fun Sport Vision
ebay.de:stä myös selailin mutta huomasin että useammassa paikassa itse kaupasta ostettuna postit halvemmat ja/tai tuotteita enemmän. Esim täällä kaupassa SWiTCH Boardershop Straubing laudan postit 30e kun ebayssä 40e...

Itse taisin oman Burton Custom FlyingV 158W:n tilata tuosta edellisestä. Piti olla joku väriviallinen mutta en ole mitään huomannut. Eron ehkä näkisi, jos laittaisi priiman kanssa vierekkäin. Ostin Customiin Burtonin Cartel EST -siteet L-koossa ja nyt alkanut mietityttämään a) ovatko siteet liian isot tai b) kengät poikkeuksellisen isot ulkoisesti, koska siteet tuntuvat sen verran tulevan esim. takaa yli, että välillä ottavat siirtymillä tai muuten selän suuntaan kantatessa kiinni ja sitten mennään. Kengät ovat Nitro Venture Pro TLS koossa 11.

Burtonin kokotaulukon mukaan M-koon siteeseen olisi mennyt jo tuo Nitron kenkä. Mitenhän paljon M- ja L-koon siteissä on pituuseroa?

1613638217903.png
 
Jonesin Solution 169W on myös aika leveä - tossa kuvassa omassa selässä. Siihen menee 45:na nämä, jotka ovat ulkoisesti ihan perkeleen isot vs. joku FS-kenkä. Toi uusin malli on itseasiassa ulkoisesti onneksi vähän pienempi. Kapeammilla laudolla ei mitään saumaa yrittää laskea noilla. Tsekkaisin tosiaan alkup. kysyjänä ihan perus FS-lautakenkiä ja unohtaisin kaikki erikseen isompaan vuoritouhuun tehdyt splittikengät, jos ei ole tarvetta niille ja esim. jääraudoille. Vanhemmat lautakengät oli myös omasta mielestäni paljon pienempiä ulkoisesti. Korotuspaloilla saa vielä vähän lisää pelivaraa.
Joo, no riskejä tarpeeseen on, kun asun Zürichissä ja mulla on useita työkavereita jotka harrastavat tuota kiipeämistä ja kiipeämistä. Taidan kuitenkin katsoa FS-kenkiä ensisijaisesti ja aloittaa nykyisillä.

169W kuulostaa hirveältä monsterilta kun painoa on ollut viimepäivinä vain 73.

No, juttelin Pusun poikien kanssa ja kuulostaisi siltä, että he tekisivät minulle customina leveämmän splitin omien tarpeiden mukaan.
 
Itse taisin oman Burton Custom FlyingV 158W:n tilata tuosta edellisestä. Piti olla joku väriviallinen mutta en ole mitään huomannut. Eron ehkä näkisi, jos laittaisi priiman kanssa vierekkäin.
Niissä lukee näin: "2nd Board: This board did not pass the manufacturer's optical check with 100% and probably shows minimalistic color variances. The riding characteristics and the warranty claim are not restricted."
Eli käytännössä pompannut teollisenmittakaavan automaattisessa tarkistus prosessissa -> en jaksa uskoa että löytäisit vikaa edes priimaa tuotetta vasten tai ainakaan sitä et tule kovin helpolla löytämään. Käsittääkseni nuo "brändit" yleisesti ei pistä edes sellaista "selkeästi" viallista tavaraa jakoon, laudassa esimerkkinä vaikkapa pohja tai kansi olisi 1 värinen kun pitäisi olla 2+ väriä tjsp...
nyt alkanut mietityttämään a) ovatko siteet liian isot tai b) kengät poikkeuksellisen isot ulkoisesti, koska siteet tuntuvat sen verran tulevan esim. takaa yli, että välillä ottavat siirtymillä tai muuten selän suuntaan kantatessa kiinni ja sitten mennään.
Miksi et siirrä niitä siteitä kohti toista reunaa? Kyllä tuollaiseen W:hen nyt helposti tuo L pitäisi/pitää sopia.

154:seen (tavis) menee jo burtonin itsensä mukaan M/L side: Men's Burton Custom Flying V Snowboard | Burton.com Winter 2021 jännästi tuo burton sitten sanoo että esim tuohon omaani (eri lauta) 159:iin vain "L", mutta M:n meinasin kuitenkin ruuvata kiinni...
 
154:seen (tavis) menee jo burtonin itsensä mukaan M/L side: Men's Burton Custom Flying V Snowboard | Burton.com Winter 2021 jännästi tuo burton sitten sanoo että esim tuohon omaani (eri lauta) 159:iin vain "L", mutta M:n meinasin kuitenkin ruuvata kiinni...

Cartel M ja L -koon siteiden baseplaten koossa ei hillitöntä eroa ole (molempia ollut Malavitoina tai Cartelleina itsellä ja lapsilla). Hihasta heittäisin että noilla on ehkä sentin.parin verran eroa kun eihän se itse siteen "footprint" lautaan ole päästä-päähän. Voin kyllä mitatakin kun noita samoja siteitä pyörii nurkissa.

Tänne haiskahtaa vain, että ei ole reippaasti työnnetty varvaskantille päin tuota sidettä. Siinä on ulkomuistista sellainen oma aukko missä on vaakasuoria viivoja viitisen kappaletta ja keskellä punainen viiva. Punaisen viivan kohdalla referenssikohta ja siitä vaan reippaasti työntää etukantille kahden mustan viivan yli jopa ja ruuvaa kiinni. Myös sitä pohjan liparetta saa isonnettua tai pienennettyä jos siteen etureuna tuntuu menevän yli. Itsellä EUR46 kokoinen laskukenkä ja aina työntänyt siteet niin eteen kuin pystyy, jotta muutenkin saa varvaskantille paremmin painoa. Jossain muissa merkeissä tuo siirto tehdään heelcupin säädöllä itse siteen rungossa, esim Ride tai Union.

BTW, ainakin omaan jalkaan juurikin tuo Cartel tai Malavita on mukavimpia ja toimivimpia siteitä mitä löytyy. Kaikenlaisia matkan varrella testattu ja noissa ei jalkapohjat ole alkukaudesta tulessa tai isommissa mäissä ala muuten vaan puutumaan. Tuon osalta sitten pahimmat ovat olleet metallirunkoiset siteet.
 
Joo, no riskejä tarpeeseen on, kun asun Zürichissä ja mulla on useita työkavereita jotka harrastavat tuota kiipeämistä ja kiipeämistä. Taidan kuitenkin katsoa FS-kenkiä ensisijaisesti ja aloittaa nykyisillä.

169W kuulostaa hirveältä monsterilta kun painoa on ollut viimepäivinä vain 73.

No, juttelin Pusun poikien kanssa ja kuulostaisi siltä, että he tekisivät minulle customina leveämmän splitin omien tarpeiden mukaan.

Juu, olisi aivan liian iso ja jäykkä lauta. Pusu tekee (kai taas) customeita kun laittaa pinkkaa ja ovat komeita lautojakin ja ihan hyviä. Osan jääraudoista saa kyllä kiinni ihan peruslautakenkään, mutta noissa enemmän splittikengissä on vähän eri featuret joltain osin. Osa tarpeellisia, osa ei ehkä niinkään. Mä hiihdin varmaan yhteensä toistasataaa päivää jollain 10-vuotta vanhoilla Riden FS-kengillä.
 
Harkinnassa Salomonin S Force Bold - sukset 184cm mitassa. Testasin 177 pitkät testipäivänä ja vaikuttivat ihan hyviltä, ovat hieman oman taitotason yläpuolella mutta pystyn niillä kuitenkin laskemaan. Onko kokemuksia kyseisestä suksesta?
 
Cartel M ja L -koon siteiden baseplaten koossa ei hillitöntä eroa ole (molempia ollut Malavitoina tai Cartelleina itsellä ja lapsilla). Hihasta heittäisin että noilla on ehkä sentin.parin verran eroa kun eihän se itse siteen "footprint" lautaan ole päästä-päähän. Voin kyllä mitatakin kun noita samoja siteitä pyörii nurkissa.

Tänne haiskahtaa vain, että ei ole reippaasti työnnetty varvaskantille päin tuota sidettä. Siinä on ulkomuistista sellainen oma aukko missä on vaakasuoria viivoja viitisen kappaletta ja keskellä punainen viiva. Punaisen viivan kohdalla referenssikohta ja siitä vaan reippaasti työntää etukantille kahden mustan viivan yli jopa ja ruuvaa kiinni. Myös sitä pohjan liparetta saa isonnettua tai pienennettyä jos siteen etureuna tuntuu menevän yli. Itsellä EUR46 kokoinen laskukenkä ja aina työntänyt siteet niin eteen kuin pystyy, jotta muutenkin saa varvaskantille paremmin painoa. Jossain muissa merkeissä tuo siirto tehdään heelcupin säädöllä itse siteen rungossa, esim Ride tai Union.

BTW, ainakin omaan jalkaan juurikin tuo Cartel tai Malavita on mukavimpia ja toimivimpia siteitä mitä löytyy. Kaikenlaisia matkan varrella testattu ja noissa ei jalkapohjat ole alkukaudesta tulessa tai isommissa mäissä ala muuten vaan puutumaan. Tuon osalta sitten pahimmat ovat olleet metallirunkoiset siteet.

Siteet on työnnetty niin eteen kuin menee. Katselin jotain videoita tubesta ja ainakin L-Cartelin ja M-Genesiksen eroa oli ainakin 2, varmaan lähempänä 3 cm noin silmällä arvioiden.
 
Pyhästä puheen ollen, minkälainen keskus se on Rukaan verrattuna? Toissa talvena oltiin perheen kanssa juuri Rukalla ja nyt suunnitelaan Pyhälle menoa maaliskuun lopusta huhtikuun alkuun. Rinteet ja oheispalvelut kiinnostavat, yöelämä ei laisinkaan koska mukana on 7, 11 ja 13 vuotiaat lapset.
Itselleni vastaten, oli kyllä erityisen hieno reissu ja paikka. Rinteitä löytyi jokaiselle laskettaviksi ja Piste Palander sekä Kultakero tyydyttivät mustien tarpeen oikein hyvin.

Ruuhkaa ei ollut pääsiäistä edeltävänä viikkona laisinkaan eikä hisseillä tarvinnut jonottaa missään vaiheessa. Rinteet olivat jokaisena aamuna hyvässä kunnossa. Tytöt vuokrasivat laudat ensimmäistä kertaa ja hiihdonopettaja oli erittäin mukava ja tuli lasten kanssa toimeen luontevasti. Ehdottomasti pyritään pääsemään uudestaan ensi talvena.
 
Pyhä on kyllä mahtava paikka. Tuleva 4-hengen tuolihissi luo pohjoisrinteistäkin hyvän kokonaisuuden, jossa riittää pitkää laskua. Jyrkkyyttä ei ehkä ole tarpeeksi lanaajille, mutta kunnon leikkaaviin käännöksiin erinomaista baanaa. Toivottavasti ei aivan ikivanha hissi ole, mutta toisaalta onko muilla kuin nopeudella merkitystä. Okei hieman 10. kierroksella Ylläksen lännenleveällä alkaa miettiä olisihan se jalkatuki mukava. Joka tapauksessa Pyhä aivan eri kategoriassa Rukaan verrattuna näin aktiivilaskijan näkökulmasta. Perheellisillä ja vähemmän harrastavilla varmasti muitakin kriteereitä kuin minulla, joten heidän kannattaa mielipiteeni ottaa suolan kera.

Mielenkiinnolla odotellaan koronatilanteen kehittymistä ja mikä on tilanne Keski-Euroopassa. Haaveissa olisi käydä jo marras-joulukuun tienoilla ensimmäinen keikka. Ischglissä oli suurinpiirtein kaikki baanat auki joulukuun alussa, kun joku vuosi siellä poikettiin yksi päivä laskemassa. Toki taisi silloin '19 olla erinomainen lumitilanne heti alkukaudesta.
 
Jep, Pyhä on kyllä hieno paikka ja toinen tuoli kyllä auttaa todella paljon. Ei vaan jaksa noita levimäisiä älyttömän pitkiä ankkureita ;)

Pari kertaa tällä kaudella tullut käytyä Pyhällä ja itselle eniten fiilis tuolla on tietty idyllisyys ja hiljaisuus. Kun Rukalla voi olla kauhea härdelli ja jonottelumoodi käynnissä niin Pyhällä ei ole ketään. Nyt ensimmäinen reissu tuli heitettyä tuonne Joulun välipäivinä ja toinen reilu viikko sitten. Toki jos tasan yksi keskus pitää valita missä koko kauden hinkkaisi, olisi se kuitenkin Ruka helposti monipuolisuudellaan. Myös kun etelästä tulee ajettua moneen kertaan kauden aikana (tälle kaudelle 7 kertaa), tuo läheisyyskin on iso juttu ja vielä se 800-850km menee kohtalaisella puristelulla, mutta ei paljon edes 100-200km extraa nappaisi.

Lievästi kanssa jännittää miten seuraava kausi käynnistyy tuolla etelämpänä. Olisi jo Finnlineskin varattu kesälaskuille Ranskaan (L2A, keskuksen sivuilla jo infot, että vain ski clubeilla yms asiaa jäätikölle), mutta näinköhän taas on paras kysellä saako siirtää vuodella eteenpäin. Ja isosti ei uskalla talvelle ainakaan vielä varailla mitään.
 
@kalinka Voin sanoa samaa tuosta Ylläksen aurinko expressistä, että kyllä se jalkatuki olisi mukava. Ylläksellä olisi muutenkin mahdollista tehdä suoraan nousu sieltä 'Suomen pisin rinne' pohjalta huipulle tuolihissillä. Siinä riittäisi laskettavaa myös siltä puolelta.

Tykkään juurikin paljon laskea alpeilla noiden tuolihissien vuoksi. En pidä gondoleista sinänsä, kun siinä on sitten taas oma vaivansa aina ottaa sukset irti ja laittaa ne takaisin jalkaan. Menee turhaa aikaa moiseen säheltämiseen, kun sen ajan voisi laskea ;)

Tuli käytyä 15-19.4. vielä tänä talvena Ylläksellä ja jäi kyllä hyvä maku suuhun. Ensi vuotta jo pohdin, että menisi samaan aikaan mutta pääsiäinen on silloin 15-18.4. joten ei kovin mukava ajankohta.. sillä tämän jälkeen alkaa rinteet olla kyllä aika pehmeää mössöä.
 
Melkein se ja sama, minkälainen se Pyhän tuleva tuolihissi on, kunhan se korvaa vain sen jäätävän pitkän ankkurihissin :lol:

Pyhän sivuilla sanotaan seuraavaa:
"PohjoisExpress on ns. hybridihissi, jossa on sekä suojakuomullisia tuoleja että myrskytuoleja."

Hieman kiinnostelisi lähteä laskemaan Espanjaan Sierra Nevadan keskukseen. Meillä on oma asunto aurinkorannikolla, joten vuokra-autolla pääsisi helposti laskemaan puolentoista tunnin ajomatkalla.
 
Kävin huhtikuun puolivälissä Levillä viikon keikan. Hieman mietitytti rinteiden kunto etukäteen, mutta huoli osoittautui turhaksi. Öisin oli vielä hyvin pakkasta, ja rinteet kestivät hyvässä kunnossa pitkälle iltapäivään. Muutenkin oli kelit kohdallaan, kelpasi laskea. Väkeä oli sopivan vähän, jos jonoa kertyikin niin vaihdoin rinnettä. Otin myös elämäni ensimmäisen hiihdonopettajan tunnin, sai vähän apuja tekniikan hiomiseen.

Oli hyvä päättää kausi onnistumisen tunteeseen rinteessä, nyt jää oikein odottamaan ensi kautta että pääsee jatkamaan.
 
Itselleni oli pieni ihmetys kun leville tehtiin uusin tuolihissi tähän westpointiin. Odotin että Taalo olisi ollut tarpeellisempi.

Minun ensimmäinen Alppi seikkailu antaa vielä odottaa itseään. Onpahan aikaa pohtia minneppäin lähtisi. Joku yhtenäinen isompi alue olisi hyvä. Vähän miettinyt Ranskan kohteita. 3 laakso, Val d’sere/tignes, grand massif. Mutta taitavat olla niin hinnakkaita että taitaa vaihtua Itävallan kohteeseen. Zillertalin laakso voisi olla bueno.
 
Itselleni oli pieni ihmetys kun leville tehtiin uusin tuolihissi tähän westpointiin. Odotin että Taalo olisi ollut tarpeellisempi.

Minun ensimmäinen Alppi seikkailu antaa vielä odottaa itseään. Onpahan aikaa pohtia minneppäin lähtisi. Joku yhtenäinen isompi alue olisi hyvä. Vähän miettinyt Ranskan kohteita. 3 laakso, Val d’sere/tignes, grand massif. Mutta taitavat olla niin hinnakkaita että taitaa vaihtua Itävallan kohteeseen. Zillertalin laakso voisi olla bueno.

Zillertal on todella hyvä ja viikoksi laskettavaa todella reilusti ja on kelit mitkä tahansa niin yleensä aina löytyy jotain. Mutta tuolla tarvitsee autolla aika nopeasti liikkua isoimpien keskusten välillä vaikka per keskus laskettavaa löytyy reilusti. Myös d'sereen nähden helpompi ja suoraviivaisempi pääsy vs. Genevestä kikkailut (hintataso ei ihan hillitön kyllä ole kämppien osalta, mutta muuten syöminen ja eläminen ottaa reilumman siivun). Tosin Ranskan puolella matkalle osuu Annecy, joka on pysähtymisen arvoinen paikka kun taas MUC-kulmilta oikein ole mitään muuta kun motaria perille. Täällä juuri arvonnassa josko seuraavalla kaudella suuntana olisi tammi-helmikuun vaihteessa d'sere ja ehkä kevätkeleille sitten maaliskuussa Montafon tai jotain muuta samoilta suunnilta.

Nyt näyttäisi että viimeinen laskuviikko ja kelit osuu ihan kohdalleen Rukalla. Edellisenä yönä -2'C ja jopa vähän liiankin kovaa/raakaa rinnettä ja kaipaisi jopa pikkasen enemmän loskaa.

Muuten Pyhän pohjoispuolen tuolin osalta varmasti sinne "alakirjastoon" lyödään normituoleja ja myrskytuoleja puskuriin. Sitten huonolla kelillä vaan vetävät myrskytuolia tulille vähän harvemmin ja saavat ajettua kelissä kuin kelissä hissiä. Toinen on sitten, jos myrskytuoli on siellä kuvun ja pehmusteiden alla runkona ja tilanteessa vaan riisuvat tuolit rungoille.
 
Zillertal on todella hyvä ja viikoksi laskettavaa todella reilusti ja on kelit mitkä tahansa niin yleensä aina löytyy jotain. Mutta tuolla tarvitsee autolla aika nopeasti liikkua isoimpien keskusten välillä vaikka per keskus laskettavaa löytyy reilusti. Myös d'sereen nähden helpompi ja suoraviivaisempi pääsy vs. Genevestä kikkailut (hintataso ei ihan hillitön kyllä ole kämppien osalta, mutta muuten syöminen ja eläminen ottaa reilumman siivun). Tosin Ranskan puolella matkalle osuu Annecy, joka on pysähtymisen arvoinen paikka kun taas MUC-kulmilta oikein ole mitään muuta kun motaria perille. Täällä juuri arvonnassa josko seuraavalla kaudella suuntana olisi tammi-helmikuun vaihteessa d'sere ja ehkä kevätkeleille sitten maaliskuussa Montafon tai jotain muuta samoilta suunnilta.

Nyt näyttäisi että viimeinen laskuviikko ja kelit osuu ihan kohdalleen Rukalla. Edellisenä yönä -2'C ja jopa vähän liiankin kovaa/raakaa rinnettä ja kaipaisi jopa pikkasen enemmän loskaa.

Muuten Pyhän pohjoispuolen tuolin osalta varmasti sinne "alakirjastoon" lyödään normituoleja ja myrskytuoleja puskuriin. Sitten huonolla kelillä vaan vetävät myrskytuolia tulille vähän harvemmin ja saavat ajettua kelissä kuin kelissä hissiä. Toinen on sitten, jos myrskytuoli on siellä kuvun ja pehmusteiden alla runkona ja tilanteessa vaan riisuvat tuolit rungoille.

Joo juuri tuo maijoituksien lisäksi tulevat kulut mietityttää. Tignesin puoli ei taida sen edullisempi olla?

Onko antaa suuntaa-antavia budjetteja mitä on mennyt reissuilla rahaa?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 133
Viestejä
4 503 049
Jäsenet
74 329
Uusin jäsen
Bopperhopper

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom