1. Päätös on kuntalain 129 §:n vastainen
Valituksissa on viitattu siihen, että valtuuston päätös loukkaa Kuntalain 129 §:n sisältöä ja on tämän seurauksena laiton. Kuntalain 129 §:n mukaan kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos niihin sisältyy merkittäviä taloudellisia riskejä.
Kaupunki toteaa, että sopimusaineistossa ja myös julkisuudessa käytetään järjestelyyn liitetystä tilistä nimeä sulkutili. Tämä terminologinen harha tulee siitä, että tilistä on käytetty läpi neuvotteluiden termiä escrow account ja tätä terminologiaa ei ole lähdetty muuttamaan enää sopimusten toteutuksessa.
Määräaikainen talletus
‘Sisällöllisesti escrow-sopimus on kuitenkin 36 kk määräaikainen edunsaajaton talletustili eli ei sulkutili, johon olisi jollekin taholle kirjattu edunsaajamääräys. Omistus ja oikeus tiliin on koko 36 kk:n talletusjakson vain ja ainoastaan Mänttä-Vilppulan kaupungilla
Varat siis säilyvät täysimääräisesti kaupungin omaisuutena sen taseessa. Kyseisen tilin dokumentaatiota ei ole asian keskeneräisyyden vuoksi saatu pankilta, mutta pankin kanssa on sovittu nimenomaisesti nämä faktat eli määräaikaisuus ja edunsaajattomuus.
Osapuolet ovat sopineet jo ennen valtuustokäsittelyä, että tili avattaisiin Mänttä-Vilppulassa toimivaan Pohjois-Hämeen Osuuspankkiin.
Tiliä ei pantattaisi, eikä muullakaan tavoin luovutettaisi vakuutena, jonka vuoksi väitteet kuntalain 129 §:n vastaisuudesta ovat virheellisiä.
Yhteistyösopimuksen luonne
Mänttä-Vilppulan kaupungin rooli hankkeessa on kirjattu yhteistyösopimukseen. Kaupungin rooliksi on yhteistyösopimukseen kirjattu vain sellaisia teemoja, jotka kaupunki kykenee päätöshetken arvion mukaan täyttämään ja, jotka sen tulee täyttää Kuntalain (46 § ja 47 §) tai Maankäyttö- ja rakennuslain (20 §) velvoitteiden mukaisesti. Sopimukseen ehto on kirjattu seuraavasti:
”Municipality shall guarantee full support for the Yrke during the Project, for the fulfillment of Yrke's obligations regarding the Project. Municipality shall also be responsible to guarantee enough resources. Municipality shall advance the Project area city planning and shall implement the political decision making without delay. Costs of the city planning shall be paid by the Company. Municipality shall sell the real estate areas of the Project area to the Company. Municipality shall take responsibility that its subsidiary Mäntän Kaukolämpö Oy and Vesihuolto will deliver heating, water and wastewater services to the Project area under its normal contract rules. Municipality shall take responsibility that its subsidiary Koskelantalot Oy will rent apartments to employees under the construction phases of the project. Basic health care services will be available for all employees staying permanently in the Municipality as well.”
Valmistelijat, Esittelijät ja päättäjät ovat pitäneet kaupungille kirjattuja velvoitteita sellaisena, ettei niiden täyttämiseen liity riskiä ja näissä tehtävissä epäonnistuminen edellyttää jo todellista lainmukaisten tehtävien laiminlyöntiä.
Koska yhteistyösopimuksen sitoumus sisältää vain sellaisia velvoitteita, joihin on sitouduttu kaupunkistrategian tai em. perustein lakien säännösten kautta, ei ko. sopimusehtoa voida miltään osin tulkita kuntalain 129 §:n vastaiseksi.
Yhteistyösopimukseen on kirjattu sopimussakkoa koskeva ehto, joka on seuraava:
”If the Party breaches this agreement and does not remedy such a breach within thirty (30) days of such breach after the written notice of the other party, then the other party is obliged to pay liquidated damages to other party as a contract penalty. The liquidated damages can be claimed against the other party up to the actual damage with limitations as follows, against OACI up to the amount of the paid fees which has been listed in the Loan Facility Agreement and against Municipality up to the amount of 10,000,000 euros. The contract penalty does not apply to Yrke. For the sake of clarity it is stated that Yrke is responsible for its obligations acting in a professional manner and services provided accurately. Yrke is liable for damages caused by it according to the legislation in force in Finland.”
Sopimusehdon mukaan kaupunki kantaa vastuun todellisten näytettyjen vahinkojen perusteella enintään 10 milj.€ saakka. Osanna ACI Finland Oy:n velvoitteet rajoittuvat sille kertyviin rahoituksen eri vaiheissa kertyviin palkkioihin.
Huomionarvoista on ymmärtää, että:
1. Kaupungin tulee loukata yhteistyösopimuksen toteutuksessa lähtökohtaisesti omaa strategiaansa tai laissa määriteltyjä velvoitteita,
2. Kaupunki ei korjaa toimintaansa 30 päivän sisällä reklamaatiosta,
3. Sopimuksen toinen osapuoli on oikeutettu nostamaan kanteen,
4. Kaupungin tulee todeta syyllistyneen sopimusrikkomukseen erillisessä välimiesmenettelyssä,
5. Toisen sopijapuolen tulee kyetä näyttämään syntynyt taloudellinen vahinko.
6. Vahingon enimmäismäärä on rajattu 10 milj.€.
Hankkeen valmistelijat ovat arvioineet ja myös esitelleet asiaa päättäjille niin, että sopimussakkoon sitoutuminen asiassa on mahdollista, koska siinä ilmaistut kaupungin velvoitteet ovat sellaisia, että niiden toteutuksessa epäonnistuminen edellyttää kaupungilta jopa lakivelvoitteiden rikkomista.
Yhteistyösopimuksen suhde määräaikaiseen talletukseen
Järjestelyssä talletustilin varoihin ei pääse käsiksi ilman, että kaupunki loukkaisi yhteistyösopimusta ja tämän perusteella kaupunki todettaisiin välimiesmenettelyssä syyllistyneen sopimusrikkomukseen, josta on aiheutunut todellinen, näytetty vahinko Osanna ACI Finland Oy:lle.
Tätä asiaa käsitellään escrow-sopimuksen kohdassa 4, johon on kirjattu selvästi se, missä tilanteissa varoja tililtä voitaisiin vapauttaa.
Kaupunki ei ole antanut järjestelyn yhteydessä lainaa tai takausta, vaan kaupunki on tekemässä 10 milj.€ suuruisen määräaikaistalletuksen, joka säilyy kaupungin omistuksessa ja sen hallinnassa läpi 36 kk:n määräajan.
Määräaikaista talletusta ei ole pantattu yhteistyösopimuksen vakuudeksi tai muutoinkaan vakuudeksi rahoittajalle.
Escrow-sopimuksessa yksilöity ehto
Valituksissa on nostettu esiin, että escrow-sopimuksen ehto muodostaisi hankkeeseen vakuuden, joka on Kuntalain 129 §:n vastainen.
Kohdan sisältö on sopimuksiin kirjattu seuraavasti:
”The Lender may use the Escrow Sum as irrevocable commitment, as defined in Clause 2.3., by deposit usable for debt funding and/or structured fund raising in any European/Swiss financial institution.”
Escrow-sopimuksen luonne aiemmin kirjatun mukaisesti on 36 kk:n määräaikainen talletus. Määräaikaisuudella tässä kokonaisuudessa tarkoitetaan sitä, ettei kaupunki saa tilillä olevia varoja käyttöönsä ko. määräajan aikana, vaan ne ovat tilillä koko määräajan.
Escrow-sopimuksen kohdassa viitataan siihen, että lainanantaja voi omille rahoittajilleen ilmaista, että kyseinen 36 kk:n ajaksi tehty määräaikainen talletus on toteutettu eli peruuttamaton sitoumus (irrevocable commitment) on olemassa.
Rahoittajalle tällä tiedolla on merkittävä painoarvo, koska alueelle syntyvien omaisuuserien taloudellinen vakuusarvo alkaa todellisuudessa muodostumaan vasta 36 kk:n kulumisen jälkeen ja tähän saakka on koko hankkeelle erittäin merkityksellistä, että mm.aluesuunnittelu ja kaavoitusprosessi edistyvät ilman ylimääräisiä viivytyksiä. Näissä tehtävissä kaupungin rooli on merkittävä, että asioiden valmisteltu edistyy viivytyksettä.
Yhteenveto kuntalain 129 §
Kokonaisuuden ymmärtämiseksi järjestelyn laillisuuden toteamiseksi on olennaista ymmärtää, ettei kaupunki panttaa määräaikaistalletusta minkään ulkopuolisen tahon eduksi.
Varat talletustilillä säilyvät kaupungin omaisuutena ja niihin voi yhteistyösopimuksen osapuolet päästä kiinni vain sitä kautta, että kaupunki laiminlyö yhteistyösopimuksen mukaisia velvoitteitaan, kaupunki ei korjaa toimintaansa 30 päivän sisällä huomautuksesta ja tämän lisäksi asiasta tulee saada vielä välimiesmenettelyn päätös kaupungin aiheuttaman vahingon suuruudesta.
Vasta näiden vaiheiden kautta yhteistyösopimuksen muut tahot voivat saada heille syntyneestä vahingosta korvauksen, jonka suuruinen määrä voidaan vapauttaa määräaikaistalletuksesta, eikä esim. tämän lisäksi lähteä erikseen hakemaan muita kaupungin varoja takavarikkoon.
Mikä asiassa kuitenkin on vielä erittäin merkittävää, on se, että kaupunki on yhteistyösopimuksessa sitoutunut ainoastaan sellaisiin tehtäviin ja sitoumuksiin, jotka sille myöhemmin yksilöidyn mukaisesti syntyy lakisääteisesti tai kaupunkistrategian toteuttamisen kautta.
Em. escrow-sopimuksen kohtaa ei voida pitää Kuntalain 129 §:n mukaisena vakuutena, koska siinä ei muodosteta panttauksia tai mitään muitakaan vakuuden tunnusmerkistön täyttäviä muotoja. Se, että kaupunki avaa 36 kk:n määräaikaisen talletuksen, ei voida tulkita vakuuden antamiseksi.
Kaupunki korostaa, että projektin toteutuksesta vastaa kuntakonsernin ulkopuolinen yhtiö Lakeside Airpark Finland Oy (jäljempänä myös ”LAF”), joten kaupungilla ei tule olemaan taloudellista vastuuta esimerkiksi sen suorituskyvystä tai rahoituksesta.
2. Selvitykset Osannalle maksetuista konsulttipalkkioista ja Yrken hankkeeseen (Sassin alueen kehittämissuunnitelmat) käyttämistä kaupungin varoista vuodesta 2018 alkaen
Kaupunki toteaa, että Yrke Kiinteistöt Oy:n (jäljempänä myös ”Yrke”) tai sen hankkeen toteutukseen käyttämät resurssit eivät kuulu valituksenalaisessa asiassa tutkittaviin asioihin.
Kaupunki toteaa kuitenkin selvyyden vuoksi, että kaikki valituksen sanotussa kohdassa pyydetyt tiedot ovat olleet asianmukaisesti kaupunginvaltuuston, - hallituksen ja Yrken hallituksen jäsenten käytettävissä sekä osallistuneet tapauskohtaisesti toimenpiteiden ja palkkioiden hyväksymiseen.
3. EU:n valtiontukisäännöt
Valituksissa on otettu kantaa myös siihen, että hankkeessa syntyisi sellaista valtiontukea, joka tekisi hankkeesta laittoman. Valtiontukisäännöstön tarkastelua ei ole erikseen valtuuston esityksen tai päätöksen yhteydessä, koska sopimuskokonaisuudessa ei ole identifioitavissa sellaista tahoa, joka voisi saada valtiontukea ja jonka osalta voitaisiin siten ko. tarkastelu tehdä.
EU:n valtiontukisääntöjä sovelletaan eli lainvastaista tukea voidaan tulkita syntyneen, jos kaikki valtiontuen neljä tunnusmerkkiä täyttyvät samanaikaisesti.
(A) Julkisia varoja kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin
Taloudellisen tuen muodolla ei ole väliä. Tukea voi olla esim. avustus, markkinahintaa alhaisempi laina, takaus, markkinaehtoista edullisempi pääomasijoitus tai pääomitus, verovapaus, veronalennus tai markkinahintaa alhaisempi kiinteistö tai maa-alueen vuokra tai myyntihinta. Yrityksiä ovat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta, rahoitustavasta tai taloudellisen voiton tavoitteesta. Hanke ei sisällä tämän sisältöistä varojen kanavointia.
(B) Etu on valikoiva
Tukea pidetään valikoivana silloin kun se kohdistuu vain tiettyyn osaan yrityksiä. Hankkeessa ei muodosteta etua, sillä kaikki sopimukset on kirjattu tehtäväksi noudattaen tavanomaisia sopimusehtoja. Tämä ilmenee myös julkisista asiakirjoista ja tässä lausumassa esiin nostetuista sopimusehdoista.
(C) Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tuensaajaa
Käytännössä riittää, että valtio myöntää taloudellista etua yritykselle kilpailulle vapautetulla alalla, jolla on tai voisi olla kilpailua. Vastaavaa kunnan strategian edistämistä koskevaa kiinteistökehityshanketta alueelle ei todennäköisesti ole saatavissa ilman, että kaupunkikonserni ei olisi tässä miltään osin mukana. Toimenpiteen ei voida katsoa väärentävän kilpailua.
(D) Toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan
Kauppavaikutuskriteerin täyttyminen on alhainen. Lähtökohtaisesti kauppavaikutuskriteeristö täyttyy, kun tuensaaja harjoittaa taloudellista toimintaa ja toimii markkinoilla, joilla esiintyy jäsenvaltioiden välistä kauppaa. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita ja palveluita tarjotaan markkinoille. Kriteeri ei hankkeessa täyty.
Kuten olemme aiemmin viitanneet niin määräaikainen talletustili ei ole hankkeessa rahoitusmuoto, vaan kaupungin nimissä tapahtuva edunsaajaton määräaikainen talletus.
Kyseisessä järjestelyssä ei siirry rahaa, eikä vakuutta, joten siitä ei synny myöskään tukea. Tukea ei synny myöskään muiltakaan osin kaupunkikonsernin osallistumisesta hankkeeseen, sillä kaupunkikonserniin kuuluvat yhtiöt myyvät palveluitaan hankeyhtiö Lakeside Airpark Finland Oy:lle yhteistyösopimuksen mukaisesti markkinaehtoisesti (”under its normal contract rules").
Julkisten toimijoiden mahdollisuus toimia markkinoilla Euroopan Unioni ei halua estää julkistoimijoita toimimasta sisämarkkinoilla yksityiseen markkinatoimijaan rinnastettavalla tavalla.
Toimi ei lähtökohtaisesti sisällä valtiontukea, jos toimenpide toteutetaan ns. markkinaehtoisena tai tämän lisäksi julkinen toimija ja yksityinen toimija kantavat hankkeeseen liittyen riskiä siten, että hankkeeseen liittyvät riskit eivät ole pääosin julkisen toimijan harteilla.
Markkinaehtoisena voidaan Komission tiedonannon (2016/C262/01) mukaan nähdä toimet, jotka perustuvat julkisyhteisön ja yksityisten tasapuoliseen asemaan transaktiossa. Onko hankkeen riski siis vain julkisella toimijalla vai kantaako sitä myös yksityinen toimija.
Tasapuolisuus/symmetrisyys
Keskeisiä kriteereitä tarkasteltaessa tasavertaisuutta (pari passu) samanaikaisesti yksityisen tavanomaisin markkinaehdoin toimivan yksityisen kanssa ovat:
- onko toimi päätetty yksityisen kanssa samanaikaisesti – kyllä
- onko toimi toteutettu yksityisen kanssa samanaikaisesti - kyllä
- onko transaktion ehdot samat kaikille osapuolille huomioon
ottaen myös riskin kasvaminen tai väheneminen ajan mittaan
– riskipositio ei muutu alkutilanteesta.
- onko yksityisten toimijoiden toimenpiteellä todellista
taloudellista merkitystä niin, ettei se ole pelkästään symbolinen tai hyvin vähäinen (Komissio on nähnyt, että yksityisen kolmanneksen osuus on tapauskohtaisessa tarkastelussa ollut riittävä) – yksityisen osuus on erittäin merkittävä.
- ovatko osapuolten lähtöasemat olleet transaktiossa toisiinsa verrattavissa huomioiden esim. aiempi taloudellinen riski – kyllä.
Mänttä-Vilppulassa toteutettava hanke on kokonaisuudessaan n. 250 milj.€ suuruinen.
Hankkeen aloitus tapahtuu 100 milj.€ suuruisella rahoituksella. Loppuosa 250 milj.€ suuruisesta hankkeesta rahoitetaan hankkeen sisältä eli myymällä ja vuokraamalla rakentamisesta syntyviä kohteita. Kyseessä on hanke, jonka rahoittaa 100 prosenttisesti yksityinen taho.
Kaupunki ei rahoita tai anna hankkeen edistämiseen vakuuksia, muuta kuin sitoutuu yhteistyösopimuksella siinä kirjattuihin toimintavelvoitteisiin. Valituksissa on lisäksi viitattu siihen, ettei Osanna ACI Finland Oy:lle olisi asetettu sopimuksissa sopimussakkovastuita.
Julkisista asiakirjoista voimme nähdä, että sopimussakko on asetettu palkkioiden rajaan saakka.
Tätä merkittävämpi asia on kuitenkin kiinnittää huomio siihen, että todellinen taloudellinen vastuu on hankkeessa rahoittajalla, joka tuo hankeyhtiöön 100 milj.€ suuruisen rahoituksen ja toimii tässä hankkeessa merkittävänä riskinkantajana.
Näkemyksemme mukaan käsitys järjestelyn epäsymmetrisyydestä on siis tämän osalta virheellinen, kun tulkitaan hanketta kokonaisuudessaan.
4. Escrow -sopimuksen kohta 2.4 merkitystä ei ole päättäjille riittävästi selvitetty ja se on tulkinnanvarainen
Fennon juridisten riskien kartoituksessa on nostettu esiin kohta 2.4. Valtuutettujen kanssa kyseinen asia on käyty useaan kertaan läpi ja eri tilaisuuksissa selitetty sen sisältö. Niin valtuutetuille kuin julkisuuteenkin on kerrottu ja viestitetty, että kyseinen kohta ei tarkoita takausta tai vakuutta tms. kerta toisensa jälkeen.
Kyseinen tieto löytyy julkisuudesta mm. kaupunginjohtajan blogista useampaan kertaan. Myös asian valmistelussa käytetty lakitoimisto on todennut valtuutetuille, että kyseessä ei ole takaus tai vakuus tms.
Kaupunginhallituksen jäsenet ovat saaneet Fennon juridisten riskien kartoituksen käyttöönsä myös kirjallisena. Tämän lisäksi Fennon edustaja on ollut kaupunginhallituksen kokouksessa kuultavana kartoituksen sisällöstä sekä hankkeeseen liittyvistä muista havainnoista.
Valtuustoseminaarissa on kaikille valtuutetuille annettu mahdollisuus esittää kysymyksiä sopimusten sisällöstä sekä hankkeesta suoraan tai tulkin välityksellä Osanna ACI Finland Oy:n edustajille Francesco Osannalle ja Luigi Orceselle.
Asiaan ei ole esitetty seminaarissa kysymyksiä. Kaikilla valtuuston jäsenillä on ollut nuo asiat kirjallisena käytössään.
5. Kuntalain 7 §, kunnan tehtävät
Kunnan tehtävä määritetään Kuntalaissa. Kunnan yleistä tehtävää säännellään kuntalaissa yleislausekkeella, jonka tavoitteena on sääntelyn joustavuus sellaisissa tilanteissa, joissa kunnan rooli vaihtelee markkinoilla. Lähtökohtaisesti kunta määrittelee itse tehtäväpiirinsä.
Mänttä-Vilppulan kaupunki on aiemmin ennen hankkeen toteutusvaiheen toimenpiteitä laatinut itselleen Kuntalain 37 §:n mukaisen strategian. Mänttä- Vilppulan kaupunki on muuttotappiokunta, jonka huolena on ollut erityisesti alueen elinvoimaisena säilyminen. Tämä oli nähtävillä myös puheenvuoroissa, joita hankkeen käsittelyssä valtuustossa pidettiin. Elinvoimaisuuden säilyttämiseksi on lähdetty hakemaan vaihtoehtoja ja näiden seurauksena on syntynyt Lakeside Airpark Finland -hanke. Hanketta on valmisteltu kuntakonserniin kuuluvan Yrke Kiinteistöt Oy:n kautta.
Kaupungin tarkoitus hankkeella on kuntalain 1.2 §:n mukaisesti edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa. Kaupungin käsityksen mukaan, se ei ole toiminut asiassa niin, että se rikkoisi kuntalain 7 §:ssä tarkoitettuja kunnan tehtäviä. Vaikka kyse on keskimäärin normaalina pidettävästä hankkeesta poikkeava asiakokonaisuus, ei se Kaupungin käsityksen mukaan vaaranna kunnan perustehtävien hoitamista, ja ole kuntalain 7 §:n vastainen.
Hankkeen toteuttamisen kautta kunnan tarkoituksena on hakea sellaista elinvoiman kehittymistä, että sen mahdollisuudet vastata kunnan perustehtävien hoitamisesta paranevat.
6. Kuntalain 22 § rikkominen
Kuntalain 22 § on perussäännös asukkaiden oikeudesta osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Säännökseen on otettu esimerkkiluettelo niistä osallistumis- ja vaikuttamistavoista, joilla osallistumista ja vaikuttamista voidaan erityisesti edistää. Sanottuun lainkohtaan kirjoitettu esimerkkiluettelo ei kuitenkaan ole listaus siitä, mitä valtuuston on lain mukaan järjestettävä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiseksi.
Asiaa on käsitelty kuntalaisten edustajiksi valinneiden edustajien kanssa kohdassa 7. kerrotulla tavalla lukuisia kertoja. Esimerkiksi yleisötilaisuuksien järjestäminen ei ole laissa kunnalle säädetty velvollisuus, eikä sellaisen järjestämättä jättämistä voida pitää valituksessa tarkoitetulla tavalla kuntalain 22 §:n rikkomisena.
7. Asian pikainen valmistelu, valtuutettujen riittämätön mahdollisuus perehtyä hankkeeseen
Kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajia sekä jäseniä ja kaupungin virkamiehiä on informoitu hankkeesta vuoden 2018 kesästä alkaen, jolloin kv-rahoituksen prosessi alkoi neuvotteluilla brittiläisen ACI Legal Ltd:n kanssa. Tämä yhtiö on Osanna Groupin yhteistyökumppani ja sen tehtävä on etsiä rahoituskelpoisia kohteita.
Päättäjille on jaettu tietoa lukuisissa valtuustoseminaareissa. Ensimmäinen varsinainen valtuustoseminaari asiasta pidettiin 11.10.2018, jonka yhteydessä enin osa luottamushenkilöistä allekirjoitti vaitiolositoumuksen. Sittemmin valtuustoseminaareja hankkeeseen littyen on ollut lukuisia, mm. 22.10.2018, 12.11.2018, 25.3.2019, 24.6.2019, 28.10.2019. ja 16.12.2019.
Vuonna 2020 valtuustoseminaareja on pidetty kolme: 13. ja 27. tammikuuta. ja 13. helmikuuta. Viimeisimmissä seminaareissa on mm. saanut kysyä ja jättää etukäteen kysymyksiä Osanna ACI Finland Oy:n edustajalle Francesco Osannalle, joka oli yhdessä yhtiön toisen edustajan Luigi Orcesen kanssa paikalla seminaarissa.
Kaupunginhallituksessa Sassin hanketta on käsitelty niin sanottuna ei-pykälä -asiana useita kertoja. Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen on käynyt säännöllisesti pitämässä tilannekatsauksen sitä mukaa, kun uutta kerrottavaa on tullut.
Asiaa on käsitelty lisäksi poliittisten ryhmien kokouksissa, ja hankkeen valmistelijat ovat käyneet vastaamassa esitettyihin kysymyksiin pyydettäessä.
Tässä kohtaa on täysin virheellistä ja perätöntä väittää, että hanke olisi pikaisesti valmisteltu tai riittämättömillä tiedoilla. Myös hankkeeseen liittyvät asiakirjat on käyty erikseen ja useaan kertaan läpi sopimus sopimukselta.
8. Vaitiolositoumukset päättäjien kanssa
Asiassa valtuutettujen kanssa allekirjoitetuilla salassapitositoumuksilla on haluttu turvata hankkeen salassapito sen valmistelun aikana. Salassapitositoumuksilla on myös ollut tarkoitus konkretisoida päättäjien lakiin kirjattu salassapitovelvoitetta. Salassapitovelvollisuus perustuu hankkeen mahdollisen rahoittajan kirjalliseen vaatimukseen asiasta.
9. Salassa pidettäväksi määrätyt asiakirjat sekä niiden toimittamista koskeva vaatimus
Kaupunki viittaa kohdassa 7. lausumaansa sen osalta, että valtuutetuilla olisi ollut oikeus saada mm. lainjärjestelysopimus, osakassopimus, velkakirja, tekninen dd ja arvonmääritys LAF sekä Fennon juridisten riskien kartoitus.
Kaupunki toimittaa tämän lausunnon liitteenä osakassopimuksen ja lainajärjestelysopimuksen asiakirjojen etusivut ja allekirjoitussivut, joista ilmenee, ettei Mänttä-Vilppulan kaupunki ole sopimuksissa osallisena ja sopimukset eivät siten velvoita kaupunkia. Niiden toimittaminen ei vaikuta valituksen kohteena olevan asian ratkaisemiseen ja Kaupungin käsityksen mukaan pyyntö on siten perusteeton.
10. Tiedonsaantierot valtuuston ja kunnanhallituksen jäsenten välillä
Kaupunkikonserniin kuuluvat yritykset (Yrke ja LAF) ovat yhdessä tai erikseen osapuolina kaikissa projektiin kuuluvissa sopimuksissa.
Tämän johdosta Yrke on pyytänyt itsensä ja LAF:n puolesta konserniohjausta, jotta he voivat hyväksyä heitä koskevat sopimukset. Konserniohjauksen antamisesta vastaa hallintosääntömme mukaisesti Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus.
Täten kaupunginhallitukselle ja sen jäsenille on toimitettu kaikki projektia koskevat sopimukset, myös ne salassa pidettävät.
Valtuutetuille ei ole luovutettu salassa pidettäviä sopimuksia, sillä niissä ei käsitellä sellaisia asioita, jotka vaatisivat valtuustotason päätöksiä. Oleellista on siis myös ottaa huomioon se tosiasia, että salassa pidettävissä sopimuksissa ei ole mitään sellaisia velvoitteita, jotka koskisivat suoraan kaupunkia.
11. 10 miljoonan euron menettäminen vaarantaisi kaupungin kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä
Kaupungin käsityksen mukaan riski sille, että se menettäisi 10 miljoona euroa, on marginaalinen. Kaupungilla on perusteltu syy ottaa riski, koska sen sopimussakkovelvoitteet ovat lakiin ja strategiaan perustuvia ja tätä kautta riski sopimusrikkomuksesta pitäisi olla alhainen. Kuten aikaisemmin tässä lausunnossa on tarkemmin kerrottu, kaupungille sopimuksista aiheutuvat velvoitteet ovat sellaisia, jotka ovat kaupungille lain mukaan kuuluvia tehtäviä tai perustuvat kaupungin strategiaan.
Kaupunkikonsernin riskien arvioinnissa on lisäksi huomioitu alueelle tuleva elinvoimavaikutus siten, että siinä marginaalisessa tapauksessa, että kaupungille voisi aiheutua sopimussakkovastuita, on alueelle rakennettu jo niin paljon infrastruktuuria, että niiden kokonaisvaikutus kaupungin talouteen ylittää mahdolliset sopimussakkovastuut.
Lopuksi
Tämän valituksen perusteluinaan kaupunki viittaa myös lausunnoissaan, dnro 00397/20/2299 ja 00454/20/2299 lausumaansa.
Edellä esitettyihin selvityksiin perustuen kaupunginhallitus katsoo, että valitus on kaikilta osin aiheeton ja perusteeton ja siten se tulee hylätä. Valtuusto ei ole ylittänyt päätösvaltaansa eikä päätös edellä esitetyillä perusteilla ole lainvastainen.
www.etuovi.com
