Lakeside Airpark Finland * Taas tyhmiä koijataan

Kaupunki siis kirjaa Mäkelän tapaukseen liittyen maaliskuun alussa, että kaupungin tulee hoitaa velvotteensa Mäkelän asiassa, koska muuten saattaa Francesco Osanna ottaa asiaan kantaa, sekä mahdollisest nostaa asian julkisuuteen. Tätä perustellaan sillä, että Osanna saattaisi esittää kaupungille vaateita, koska se on jättänyt hoitamatta velvollisuuksiaan.

Voisiko joku täällä avata hieman tätä 'pennin logiikkaa' sekä selittää, miksi kaupungin tulisi tässä tapauksessa hoitaa velvotteensa, ettei tulisi vaateita?

Kaupungin tulee hoitaa velvoitteensa kaikissa sovituissa asioissa. Sovittuja asioita ei kukaan, edes sopijaosapuolet, ihan täsmälleen tiedä. Varminta, ettei kerrota kenellekkän mistään mitään. Muuten Osanna voi jatkossa vaatia korvauksia tuosta 10 miljoonan korvaustilistä. Korvaustili on tunnetusti pelkkä muodollisuus josta ei ikinä tarvitse maksaa kenellekään senttiäkään paitsi jos ei tanssita italian pillipiiparin mukaan.
 
Tämä oli ihan hyvä perustelu mutta laittakaa vain lisää näitä pohdintoja Osannan vaateista / kaupungin velvollisuuksista.

KMV-lehdessä muuten oli tänään tiistaina 5.5.2020 klo 10.43 poliisille tehdystä tutkintapyynnöstä juttu.
 
Viimeksi muokattu:
Vieläköhän kaupungin päättäjät aikovat nöyryyttää lisää näitä viittä henkilöä, joista tehdään/on jo tehty rikosilmoitukset? Kuntalain 85 § 3 momentti antaa mahdollisuuden pidättää henkilöt toimestaan vaikka välittömästi tutkinnan ja mahdollisen oikeudenkäynnin ajaksi.

"Valtuusto voi tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi pidättää luottamushenkilön toimestaan. Ennen valtuuston kokousta voi pidättämisestä väliaikaisesti päättää valtuuston puheenjohtaja. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti."
 
Ei ole tehty rikosilmoitusta vaan tutkintapyyntö. Tutkintapyynnön alkuperäiset perustelut, jotka on nostettu esiin tuossa Mäkelän tapauksessa, nojaavat osittain jonkinlaiseen kaupungin ja Osannan väliseen lojaliteettiin, miltä osin ne eivät ole perusteltavissa.

Viittaan tässä kokousasian http://mantta-vilppula.oncloudos.com/kokous/20201181-9.PDF kohtaan, joka on kirjattu ylös kaupunginhallituksessa 2.3.2020.

Kaupungin yhteistyökumppani on tuonut myöhemmin erikseen julki rahoitukseen liittyviä ehtoja tehdyissä haastatteluissa. Tämä voidaan puhua Mäkelän puolesta puhuvaksi argumentiksi, muttei poista sitä moitittavuutta, että salassapidettävää tietoa on tuotu julkisuuteen.

Osanna Group srl:ltä ei ole saatu virallista kannanottoa siihen, miten he suhtautuvat tapahtuneeseen loukkaukseen. Mikäli he esittäisivät kaupunkia kohtaan vaateita tämän asian julkisuuteen nostamisella, on merkittävää, että kaupunki on tehnyt omat velvoitteet asiaan liittyen.



Miksi kaupungin tulisi olla lojaali Osannalle? Millä perustellaan ajatus siitä, että kaupungin tulisi olla velvollinen vastaamaan Osannan vaateisiin oletetuista velvollisuuksista?

Asian tulee aina olla lainvoimainen ja lain määräämässä järjestyksessä päätetty, mikä edellyttää sitä, että osapuolet ovat siitä jonkinlaisen sopimuksen mustaa valkoisella allekirjoittaneet. Mitään tällaista lainvoimaista allekirjoitettua julkista sopimusta ei Osannan ja kaupungin välillä tietääkseni ole ollut 2.3.2020 olemassa.

Näin ollen kaupungin tekemän tutkintapyynnön perusteleminen, että kaupungilla olisi jotain velvollisuuksia Osannaa kohtaan esimerkiksi Mäkelän tai muiden 'salassapidettävää tietoa paljastaneiden' valtuutettujen kohdalla, on täysin kestämätön eikä sitä voi perustella olemattomaan sopimukseen vedoten.
 
Tässä niitä lakipykäliä, joita on sovellettu esim. juuri ylläolevassa Tauno Mäkelän tapauksessa.

Ensinnäkin Kuntalain 85 §:

85 § Virheellinen menettely luottamustoimessa

Luottamushenkilö hoitaa tointaan virkavastuulla ja häneen sovelletaan rikoslain (39/1889) virkarikoksia koskevia säännöksiä.

Jos luottamushenkilön voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen toimessaan virkarikokseen tai muuten menetelleen siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, kunnanhallituksen on vaadittava asianomaiselta selitys sekä tarvittaessa ilmoitettava asiasta valtuustolle. Asiasta on viipymättä tehtävä rikosilmoitus, jos kysymyksessä on ilmeinen virkarikos.

Valtuusto voi tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi pidättää luottamushenkilön toimestaan. Ennen valtuuston kokousta voi pidättämisestä väliaikaisesti päättää valtuuston puheenjohtaja. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti.

(Tavat edetä asiassa lienevät asian jättäminen sillensä tai rikosilmoituksen teko (siis tutkintapyynnön tekeminen poliisille). Poliisi tutkii, onko asiassa syytä epäillä rikosta, ja mikäli on, aloittaa esitutkinnan, missä vaiheessa luottamushenkilö voidaan pidättää toimestaan.)

Seuraavaksi: kaupunginhallitus mainitsee Mäkelän kohdalla heti alussa Rikoslain 40. luvun 5 §:n.

5 § Virkasalaisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen
Jos virkamies tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä oikeudettomasti

1) paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) tai muun lain mukaan on salassa pidettävä tai jota ei lain mukaan saa ilmaista, taikka

2) käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi 1 kohdassa tarkoitettua asiakirjaa tai tietoa,

hänet on tuomittava, jollei teosta muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Jos virkamies huolimattomuudesta syyllistyy 1 momentissa tarkoitettuun tekoon, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava, jollei teosta muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

(Kohdassa1) puhutaan asiakirjasta tai tiedosta. Siis "tiedon" paljastaminen on rikos, jos tieto on salainen?)
("tai muun lain mukaan on salassapidettävä" on vaikeampi asia selvittää, vaatisi enemmän asiantuntemusta)

Relevantteja pykäliä salassa pidettävistä asiakirjoista voisivat olla seuraavat kaksi:

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat

17) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen tai säätiön liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta liiketoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi mainituille yhteisöille, laitoksille tai säätiöille taloudellista vahinkoa tai saattaisi toisen samanlaista tai muutoin kilpailevaa toimintaa harjoittavan julkisyhteisön tai yksityisen parempaan kilpailuasemaan tai heikentäisi julkisyhteisön tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen tai säätiön mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin tai sijoitus-, rahoitus- ja velanhoitojärjestelyihin;

20) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista;

Siinä ne pykälät tällä erää, jotka voivat olla relevantteja.
 
Tuo Osannan vaateisiin vetoaminen tosin on huono peruste, koska kaupungilla ei voi olla mitään velvollisuuksia häntä kohtaan, ellei sitten ole olemassa jotain salassa tehtyjä sopimuksia.

Ähtärin pandojen tapauksessa on muuten ollut samanlaisia elementtejä kuin LAF-hankkeessa. Juttu on vuodelta 2016. Asiakirjoja ei ole annettu, on vedottu julkisuuslakiin. Kustannuksia on käsitelty suljetuissa seminaareissa. Tuo kaupungin 8,2 miljoonan lainatakaus on yhä jäissä, koska siitä tehtiin valitus hallinto-oikeuteen. Nyt asia on kierroksella korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jonne sen vei nimenomaan Ähtärin kaupunki.

Toki Kiinan valtio koko lailla luotettavampi kauppakumppani, kuin pahvilaatikkoyhtiöitä pyörittelevä italialainen massikeisari.

Hyvä olisi kuulla sieltä 2018 lopulta ne koko Sassin hankkeen selvitystyön jatkon salaamisperusteet sekä selvittää, mitkä tahot ovat tätä kohtuutonta salaamista ja vaikenemista vaatineet.




"Päätöksen jälkeen kaupungilla on hankkeessa lähinnä kumileimasimen tehtävä. Kaupunginhallitus päättää rakentamistöiden aloittamisesta, mikä on vain muodollisuus, kun sitovat tarjoukset on saatu. Kaupungin päätettäväksi tulee todennäköisesti myös rakennusinvestoinnin lainatakaus."
 
Viimeksi muokattu:
Tuo Osannan vaateisiin vetoaminen tosin on huono peruste, koska kaupungilla ei voi olla mitään velvollisuuksia häntä kohtaan, ellei sitten ole olemassa jotain salassa tehtyjä sopimuksia.

Ähtärin pandojen tapauksessa on muuten ollut samanlaisia elementtejä kuin LAF-hankkeessa. Juttu on vuodelta 2016. Asiakirjoja ei ole annettu, on vedottu julkisuuslakiin. Kustannuksia on käsitelty suljetuissa seminaareissa. Tuo kaupungin 8,2 miljoonan lainatakaus on yhä jäissä, koska siitä tehtiin valitus hallinto-oikeuteen. Nyt asia on kierroksella korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jonne sen vei nimenomaan Ähtärin kaupunki.

Toki Kiinan valtio koko lailla luotettavampi kauppakumppani, kuin pahvilaatikkoyhtiöitä pyörittelevä italialainen massikeisari.

Hyvä olisi kuulla sieltä 2018 lopulta ne koko Sassin hankkeen selvitystyön jatkon salaamisperusteet sekä selvittää, mitkä tahot ovat tätä kohtuutonta salaamista ja vaikenemista vaatineet.




"Päätöksen jälkeen kaupungilla on hankkeessa lähinnä kumileimasimen tehtävä. Kaupunginhallitus päättää rakentamistöiden aloittamisesta, mikä on vain muodollisuus, kun sitovat tarjoukset on saatu. Kaupungin päätettäväksi tulee todennäköisesti myös rakennusinvestoinnin lainatakaus."
Tossa Panda kuviossa on yhtäläisyyksiä tähän Mänttä-Vilppulan tapaukseen. Kummassakin "hyvää optimistisuutta-laitetaan kunnan talous kuntoon" maksumiehiksi kunta ja valtio?
Lisäksi valtio takaa 2miljoonaa, jos Pandat kuolee.
Tuostakin olisi kiva nähdä laskelmat miten tuo miljoonan lisävuosikulu ajateltiin Pandoilla maksettavan.
 
Hallinto-oikeuden päätös Ähtärin kaupungin 8,2 miljoonan takauksesta pandatalolle olisi myös hyvä jossain vaiheessa nähdä. Pandatalo vilahtaakin yhdessä Ylen LAF-jutussa.

Pandatalon takaus kumottiin, koska kuntalain mukaan kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Ähtärissä on asukkaita hieman alle 6000 joten kyllä tuo 8,2 miljoonaa suhteutuu aika hyvin 9 500 hengen ja 10 miljoonan euron Mänttä-Vilppulaan.

Näin ollen valittajien kannattaisi lisäselvityksessä kaivaa esiin pitävää faktaa siitä, että on olemassa riski siitä, että se 10 miljoonaa varmast päätyy koijarin käsiin. Tämän toteen näyttäminen on hankalaa ilman sellaista talousalan ammattilaista, joka ymmärtää remburssikaupan tai escrow-sopimusten päälle.

Helsingin keskuskauppakamarista löytyy useita escrow - tietäjiä, jotka varmaan aika nopeasti pystyy päättelemään sopimuksen sudenkuopat.
 
”The Lender may use the Escrow Sum as irrevocable commitment, as defined in Clause 2.3., by deposit usable for debt funding and/or structured fund raising in any European/Swiss financial institution.”
Tätä englannin kielistä sopimuksen osaa on sovittu noudatettavan. Siinä sanotaan selvästi, että "The Lender", (Osanna ACI Finland OY) voi käyttää Escrow-summaa kohdassa 2.3 määriteltynä peruuttamattomana sitoumuksena, (tarkoittaen, että pankki ei voi määrätä summan käytöstä.) talletuksena lainarahoitusta ja / tai strukturoitua varainhankintaa varten missä tahansa Euroopan / Sveitsin rahoituslaitoksessa.
Lenderillä on oikeus käyttää summaa mm vakuutena ja "rakenteeliseen varainhankintaan", se taas voi olla varojen muuttamista osakkeiksi tai vaikkapa roskalainoiksi. Missä tahansa eurooppalaisessa rahalaitoksessa, ei rajaa rahaloitosta Euro-alueelle, eikä EU-alueelle. Eurooppaa se on Venäjäkin. Eikä sopimus myöskään rajoita summaa käytettäväksi pelkästään pankeissa, vaan missä tahansa laitoksessa, joka myy, ostaa ja "varastaa".
 
”The Lender may use the Escrow Sum as irrevocable commitment, as defined in Clause 2.3., by deposit usable for debt funding and/or structured fund raising in any European/Swiss financial institution.”
Tätä englannin kielistä sopimuksen osaa on sovittu noudatettavan. Siinä sanotaan selvästi, että "The Lender", (Osanna ACI Finland OY) voi käyttää Escrow-summaa kohdassa 2.3 määriteltynä peruuttamattomana sitoumuksena, (tarkoittaen, että pankki ei voi määrätä summan käytöstä.) talletuksena lainarahoitusta ja / tai strukturoitua varainhankintaa varten missä tahansa Euroopan / Sveitsin rahoituslaitoksessa.
Lenderillä on oikeus käyttää summaa mm vakuutena ja "rakenteeliseen varainhankintaan", se taas voi olla varojen muuttamista osakkeiksi tai vaikkapa roskalainoiksi. Missä tahansa eurooppalaisessa rahalaitoksessa, ei rajaa rahaloitosta Euro-alueelle, eikä EU-alueelle. Eurooppaa se on Venäjäkin. Eikä sopimus myöskään rajoita summaa käytettäväksi pelkästään pankeissa, vaan missä tahansa laitoksessa, joka myy, ostaa ja "varastaa".

Lender tarkoittaa kylläkin normaalisti englannin kielessä lainanantajaa/luotonantajaa. Lainanottaja on borrower (Ehkä joskus käytetään lendee, mutta ei taida olla yleinen sana). Enpä sitten tiedä kuinka hyvää käännöstä tuossa on tehty ja onko tästä kohdasta olemassa suomenkielinen versio. Niin mitäköhän sekoilen, kun ei tuo 10 miljoonaa ole mikään laina. Oliko se nyt niin, että tuo Osanna on jossain määritelty luotonantajaksi. Eikös sen vain pitänyt järjestellä luotto jostain luxemburgista?
 
Tuota financial institution -termin monisyisyyttä en ole tullut huomanneeksi, joten kitos siitä. Tähän tillllä olevien rahojen käyttöönhän Mänttä-Vilppula ei ota kantaa tuolla lausunnossaan, vaan jankkaa lähinnä siitä, että tili on se omituinen 'määräaikainen edunsaajaton talletustil' (eli suomeksi tämä tarkoittaisi tiliä, jolla ei ole edunsaajaa ja jolle raha siirretään tietyksi ajaksi ilman, että kukaan voisi sitä käyttää, mikä jo sinällään olisi täysin käsittämätöntä) jonne siirrettävä raha näkyy kaupungin taseessa (tarkoittaa siis myös sitä että jos Osanna nappaa rahat niin kaupungin talous on yllättäen sitten - ei vain 2 miljoonaa alijäämäinen, vaan 12 miljoonaa alijäämäinen) ja joka on siirretään sinne tilllle jonkinlaisena uskollisuuden osoituksena rahoituksen järjestäjälle el Osannalle.

Tässä tapauksessahan kannattaisi sitten lisäselvityksessä hallinto-oikeudelle pyrkiä juuri osoittamaan ja todistamaan perustellusti, että koska pankki ei voi määrätä summan käytöstä (eli estää sen siirtoa toiselle tilille), voi tuleva yhtiö ottaa sen käyttöönsä sekä siirtää sen eteenpäin muihin maailmalla toimiviin rahalaitoksiin, esimerkiksi johonkin Osannan yhtiöistä.

"Ähtärin Eläinpuisto Oy ei pysty antamaan uskottavia takauksia. Yhtiöllä on vanhoja velkoja ja niiden maksamisessa on ollut jatkuvasti vaikeuksia. Ilman kaupungin veronmaksajien rahoja yhtiö olisi jo mennyt konkurssiin, ja veronmaksajien rahoja käytetään eläinpuiston toimintaan kiihtyvästi. Panda-talon rakentamisen riskit ovat hyvin suuret ja hanke voi kaatua Ähtärin kaupungin veronmaksajien maksettavaksi."

Tuo oli kiinnostava tuo Ähtärin kuvio. KHO teki ratkaisunsa aika yksinkertaisin perustein. Mielestäni tämän kaltainen selkeä pointti kannattaisi esittää ehkä jo hallinto-oikeudelle, eli todeta jotain tällaista allaolevaa. Aina ei tarvitse olla vaikeaa mongerrusta tai lakimiesten munkkilatinaa. Nää nyt on vaan mun fiilistelyjä, mutta jotain tällaista laittaisin hallinto-oikeudelle lisäksi.

Edelleenkin Osannan osa tässä epäselvä. Onko osanna lainanantaja vai lainan järjestäjä?


"Escrow-sopimus ei ole luotettava. 10 mljoonaa euroa siirtyy tillle, jonka käyttämistä pankki ei voi valvoa. Sitävastoin lainanantaja voi tässä tapauksessa käyttää rahan sekä edelleen sijoittaa sen eteenpäin omistamiinsa rahalaitoksiin. Kaupunki ottaa valtavan taloudellisen riskin, jonka seurauksena tillle siirrettävä summa siirtyy - koska pankki ei voi varojen pois siirtoon vaikuttaa, koska peruuttamaton sitoumus - ulkopuolisille tahoille.

Kaupungin mukaan kyseessä on 'edunsaajaton määräaikainen talletustili'. Tällaista tiliä ei kuitenkaan ole olemassa, eikä tällaista voi myöskään missään pankissa avata. Kaupunki myös valehtelee, kun se puhuu edunsaajattomasta talletustlistä. Tilin edunsaaja on lainanantaja. Sopimukohdan 2.4. mukaan lainanantaja voi milloin tahansa ottaa kyseisen 10 miljoonan euron summan käyttöönsä ja käyttää sen varainhankintaan eurooppalaisessa rahalaitoksessa. Kaupungin tulee kirjalliseti kyetä osoittamaan, että se on ennen 30.3.2020 tehnyt sitovan sopimuksen kyseisestä 'edunsaajattomasta määräaikaisen talletustilistä', jonka se esittää olevan olemassa.

Takaus on myös suhteettoman suuri suhteutettuna kaupungin kokonaisbudjettiin, minkä takia se on epäuskottava. Mänttä-Vilppula on velkaantunut, alijäämäinen muuttotappiokunta, minkä takia jättimäinen riskisijoitus, jossa takaajana ovat kaupungin kautta kaupungin veronmaksajat, saattaa vaarantaa kaupungin talouden sekä koko kaupungin olemassaolon sekä kaatua riskinä tätä kautta myös muiden suomalaisten veronmaksajien kontolle."
 
Viimeksi muokattu:
Tässä on se suomennos kyseisestä sopimuskohdasta.

suomennos.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Lender tarkoittaa kylläkin normaalisti englannin kielessä lainanantajaa/luotonantajaa. Lainanottaja on borrower (Ehkä joskus käytetään lendee, mutta ei taida olla yleinen sana). Enpä sitten tiedä kuinka hyvää käännöstä tuossa on tehty ja onko tästä kohdasta olemassa suomenkielinen versio. Niin mitäköhän sekoilen, kun ei tuo 10 miljoonaa ole mikään laina. Oliko se nyt niin, että tuo Osanna on jossain määritelty luotonantajaksi. Eikös sen vain pitänyt järjestellä luotto jostain luxemburgista?
Escrow- sopimuksessa on sovittu "Lender" on Osanna ACI Finland Oy. Sopimus löytyy tuolta kuukausien takaa, minulla on tähän hätään vain kuva siitä osiosta.
escrow.png
escrow.png
 
Joo, tästä ei ole olemassa pdf-muotoista tekstiä. Tämä näyttää lähinnä skannaukselta tai vanhan ajan telefaksilta.

Mänttä-Vilppula on on 'tallettaja'.
Osanna ACI Finland Oy on 'lainanantaja'
Lakeside Airpark Finland Oy on 'lainanottaja'
 
Viimeksi muokattu:

Se on tässä linkissä pdf:nä mutta ei sellaisesa muodossa, että tekstiä voisi suoraan siirtää ja kopioida.
Huvittavinta ja traagisinta tässä on se, että kaupunki toimii - kun se höpöttää velvollisuuksistaan Osannalle ja mahdollisista Osannan vaateista - ihan niinkuin nämä kaikki sopimukset olisivat noudatettavia ja jo voimassa olevia.
 
Ajattelette aivan liian vaikeasti tätä kuprua. Riittää kun Francesco ja Luigi marssivat luxemburgilaiseen pankkiin, nostavat kymppimillin lainan käteisenä käyttäen vakuutena sitä tiliä (erikseen oli mainittu vielä että voi käyttää vakuutena), jättää lainan maksamatta ja katoaa nauraen yöhön. Ei kaupungin tarvitse jättää mitään velvoitteitaan noudattamatta että päästään rahastamaan. Eikä sen tarvitse olla edes pankki, joku Luigin kaverin pikavippirahoituslaitos riittää kunhan on eurooppalainen. Ja Moldovia ja Albaniakin ovat Euroopassa.. ja Venäjä ja Kypros, joissa kaikissa raha vaihtaa omistajaa todella nopeasti. Jos kyseessä on vielä kaverin rahoituslaitos, voidaan vaikka lainaehdoissa sopia että eka lyhennys viikon kuluessa ja jos ei lyhennystä kuulu, saatava erääntyy kokonaisuudessaan per heti ja jos ei makseta , voidaan käyttää vakuutta. Ei ehdi M-V väliin kun rahat ovat jo niin kaukana etteivät enää ikinä löydy. Ja laillisesti. Ja jos oikein skitsoillaan, ei sen lainan ottajankaan tarvitse olla kuin joku ventovieras pummibulvaani siltojen alta niin ei mene Italian kelmeiltä edes maine.
 
Ajattelette aivan liian vaikeasti tätä kuprua. Riittää kun Francesco ja Luigi marssivat luxemburgilaiseen pankkiin, nostavat kymppimillin lainan käteisenä käyttäen vakuutena sitä tiliä (erikseen oli mainittu vielä että voi käyttää vakuutena), jättää lainan maksamatta ja katoaa nauraen yöhön. Ei kaupungin tarvitse jättää mitään velvoitteitaan noudattamatta että päästään rahastamaan. Eikä sen tarvitse olla edes pankki, joku Luigin kaverin pikavippirahoituslaitos riittää kunhan on eurooppalainen. Ja Moldovia ja Albaniakin ovat Euroopassa.. ja Venäjä ja Kypros, joissa kaikissa raha vaihtaa omistajaa todella nopeasti. Jos kyseessä on vielä kaverin rahoituslaitos, voidaan vaikka lainaehdoissa sopia että eka lyhennys viikon kuluessa ja jos ei lyhennystä kuulu, saatava erääntyy kokonaisuudessaan per heti ja jos ei makseta , voidaan käyttää vakuutta. Ei ehdi M-V väliin kun rahat ovat jo niin kaukana etteivät enää ikinä löydy. Ja laillisesti. Ja jos oikein skitsoillaan, ei sen lainan ottajankaan tarvitse olla kuin joku ventovieras pummibulvaani siltojen alta niin ei mene Italian kelmeiltä edes maine.

Juuri näin. Sopimuksen termit ja termien käännösvirheet (Sveitsikin on muuten Eurooppaa) on aivan yksi hailee, koska ei suurinta osaa sopimuksesta ole ikinä tarkoitus noudattaakaan. Ainoa sovittu asia on, että kymppimilli siirtyy kaupungilta Osannalle. Vaikkei kaupunki sitä vielä suostukaan ymmärtämään. Onneksi muutaman tolkuissaan oleva yrittää jarruttaa.
 
Lausunnon loppukaneetti on järisyttävä: "Siinä marginaalisessa tapauksessa, että kaupungille voisi aiheutua sopimussakkovastuita, on alueelle rakennettu jo niin paljon infrastruktuuria, että niiden kokonaisvaikutus kaupungin talouteen ylittää mahdolliset sopimussakkovastuut".


Sitä on sellainen sananlasku kuin, että ei kannettu vesi kaivossa pysy...
 
Me monimutkaisemmin asiaa pohtineet keskustelijat ehkä asetumme tässä kaupungin asemaan ja koetamme selvittää kaupungin logiikkaa. Kaupunkihan se on toiminnallaan halunnut osoittaa, että sillä olisi jotain velvollisuuksia Osannalle je Orceselle. Jos tehdään lisäselvitystä, niin silloin kannattaa tarttua myös tähän ja esittää halinto-oikeudelle sopiva vastaväite.

Mutta toki tämä allaoleva on myös hyvä pointti. Olisi myös kiinnostavaa tietää, mitä Auvinen tai Huttunen vastaisivat, jos heille esittäisi tuon tekstin. Huttunen todennäköisesti kommentoisi, ettei hän voi kommentoida. Auvinen taas aloittaisi jälleen kerran mantransa tilin luonteesta.

Ei kannata kaivella sopimuksen epäsymmetrisyyksiä tai vertailla Osanna-Orcesen ja kaupungin riskejä, koska tuo yksi lause tarkoittaa sitä, ettei sellaisilla yksityiskohdilla ole merkitystä. Monimutkainen ja vaikeasti tulkittava, paljon lakimiesten kapulakieltä sisältävä, sopimus on hämäävä. Kannattanee siis selittää asiaa mahdollisimman kansankielisesti.

"Riittää kun Francesco ja Luigi marssivat luxemburgilaiseen pankkiin, nostavat kymppimillin lainan käteisenä käyttäen vakuutena sitä tiliä (erikseen oli mainittu vielä että voi käyttää vakuutena), jättää lainan maksamatta ja katoaa nauraen yöhön."
 
Viimeksi muokattu:
Me monimutkaisemmin asiaa pohtineet keskustelijat ehkä asetumme tässä kaupungin asemaan ja koetamme selvittää kaupungin logiikkaa. Kaupunkihan se on toiminnallaan halunnut osoittaa, että sillä olisi jotain velvollisuuksia Osannalle je Orceselle. Jos tehdään lisäselvitystä, niin silloin kannattaa tarttua myös tähän ja esittää halinto-oikeudelle sopiva vastaväite.

Mutta toki tämä allaoleva on myös hyvä pointti. Olisi myös kiinnostavaa tietää, mitä Auvinen tai Huttunen vastaisivat, jos heille esittäisi tuon tekstin. Huttunen todennäköisesti kommentoisi, ettei hän voi kommentoida. Auvinen taas aloittaisi jälleen kerran mantransa tilin luonteesta.

Ei kannata kaivella sopimuksen epäsymmetrisyyksiä tai vertailla Osanna-Orcesen ja kaupungin riskejä, koska tuo yksi lause tarkoittaa sitä, ettei sellaisilla yksityiskohdilla ole merkitystä. Monimutkainen ja vaikeasti tulkittava, paljon lakimiesten kapulakieltä sisältävä, sopimus on hämäävä. Kannattanee siis selittää asiaa mahdollisimman kansankielisesti.

"Riittää kun Francesco ja Luigi marssivat luxemburgilaiseen pankkiin, nostavat kymppimillin lainan käteisenä käyttäen vakuutena sitä tiliä (erikseen oli mainittu vielä että voi käyttää vakuutena), jättää lainan maksamatta ja katoaa nauraen yöhön."
Ei sillä tilin luonteella ole paskankaan väliä. Jos se on vakuutena, niin se on vakuutena ja jos vakuusvastuu lasahtaa niin se on sitten vaan voi voi. Arvaan vielä että lainan nostaa joku Fransescon tai Luigin konkurssikypsä putiikki, jolla saattaa olla tekemistä tässä sotkussa ennestään, ja joka sitten maksaa velkansa pois ja kupsahtaa nurin. Velkaa se on tietysti vain Fransescolle ja Luigille, noin viisi miltsiä mieheen. Ja simsalabim, äijillä on laillista rahaa. Mun mielestä on hämmästyttävää että tästä pikku jutusta ei ole paljoa puhuttu. Satojen miljoonien puheet ja webbisivut, mutkikkaat salassapitosopimukset, pitkin kyliä reissaaminen, maljojen nostelu ja koko hemmetin loppusoppa on mun mielestä vain häslinkiä, jonka taakse on sitten piilotettu varsinainen pihvi, tämä naurettavan pieni ja nimellinen kymppimiltsi. Kyllä minäkin kymmenellä miljoonalla puhuisin paskaa vaikka pari vuotta ja siitä riittäisi vielä palkkaamaan pari kaveriakin samaa jauhamaan.
 
Ei sillä tilin luonteella ole paskankaan väliä. Jos se on vakuutena, niin se on vakuutena ja jos vakuusvastuu lasahtaa niin se on sitten vaan voi voi.

Jotenkin hämmentää, miten kaupunki toistelee omaa tulkintaansa, miten sopimusteksti tarkoittaa jotain kovasti erilaista, kuin mitä siinä lukee. Kun välimiesoikeus alkaa sopimusta tulkitsemaan, niin kyllä päivän selvä sopimusteksi voittaa kaupunkin näkemykset: ”The Lender may use the Escrow Sum as irrevocable commitment, as defined in Clause 2.3., by deposit usable for debt funding and/or structured fund raising in any European/Swiss financial institution."

Mitä muuta tuo voi muka tarkoittaa, kuin että kunnan talletusta saa käyttää vakuutena?
 
Tällainen kohta oli Mänttä-Vilppulan sivulla kaupunginjohtajan blogissa 24.2.2020, otsikkona 'Sassi-hankkeen juridisesta valmistelusta'. Tämän väittämän mukaan rahoihin on mahdollista päästä käsiksi vain, jos kaupunki sopimusta loukkaisi.

Tarkoittaako ulostulo siis sitä (onko kyseessä nyt kaupungin edustajan virallinen kanta vai onko kyseessä kaupunginjohtajan oma henkilökohtainen mielipide) että kaupunki nyt valehtelee vai on vain tietämätön siitä, että se sopimuksen 2.4. kohta tarkoittaa Orcesen+Osannan pääsyä rahoihin.


"Sisällöllisesti sopimus on kuitenkin 36 kk määräaikainen edunsaajaton talletustili eli ei sulkutili, johon olisi jollekin taholle kirjattu edunsaajamääräys. Omistus ja oikeus tiliin on koko 36 kk:n talletusjakson vain ja ainoastaan Mänttä-Vilppulan kaupungilla.

Järjestelyssä talletustilin varoihin ei pääse käsiksi ilman, että kaupunki loukkaisi yhteistyösopimusta ja tämän perusteella kaupunki todettaisiin välimiesmenettelyssä syyllistyneen sopimusrikkomukseen, josta on aiheutunut todellinen, näytetty vahinkoa Osanna ACI Finland Oy:lle."
 
Voinhan minäkin vaikka omistaa talon, ja jos olen tarpeeksi typerä niin voin antaa naapurin Veijon käyttää sitä lainan vakuutena. Se on sitten vaan voi voi kun Veijo ei maksa lainaansa ja vouti tulee vasaran kanssa ovelle.

E: vai olisiko ollut tässä kohdassa sopivampaa sanoa että naapurin Fransescon ja Luigin.. jotenkin tuntuu että ei kukaan kerta kaikkiaan voisi olla niin typerä että menisi tuohon lankaan. Näköjään voi.
 
Mielestäni, tällaisia lappuja ei pitäisi valtuustoon tuoda.
Ei pienen paikkakunnan valtuusto ole viritetty käsittelemään 250 miltsin pisneshankkeita.

Kysymys on se, miksi alunperin teksti on näin kirjoitettu? Silloin paikalla on ollut sellaisia henkilöitä joilla se kriittinen näkemys tulee olla, valmisteluvaiheessa. Jos me täällä palstalla ymmärretään että tekstin muoto on kaupungille vaarallinen, se on varmasti hyvin ymmärretty myös sopimusten laatijoiden toimesta.

Tämä soppari on niin suurpiirteisesti kirjoitettu että sen edessä on aivan ymmällään.
Se näyttää kokousmuistiolta, minkä pohjalta ammattilaiset laativat sitovat sopimukset.

Mitäs jos tässä "hankkeessa" olisikin rahoittajana joku normaali alan toimija, Ilmarinen, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo...olisiko se tämmöistä kompurointia.
En tosin usko että heiltä on edes kysytty ja miksi olisi. Ei ehkä olis kalenterissa tilaa palaverille Lakeside Airpark hankkeen tiimoilta.
 
Aamulehden eilisessä jutussa olevassa kuvassa näkyy jos ei muuta, niin Sassin kiitotiealueen tämänhetkinen surullisen huono kunto. Sekä jutun aihe, SASKYn koulutuskeskuksen rakennus, jossa koulutetaan lentokoneasentajia. Sehän on ainoa rakennus toistaiseksi alueella. Jutun arvio "10 vuoden kuluessa Suomessa tarvitaan tuhat uutta lentokoneasentajaa" saattaa ilmailun tämänhetkisessä ja tulevassa tilanteessa olla vähän ylimitoitettu. - Maksumuurin takana:


SASKYN sivuilla saisi olla hieman enemmän asiantuntemusta, konetyyppejä on kirjoitettu väärin:

"Lentokonehallissa opetusvälineinä ovat Fouga Magister, Beechcraft King Air 100, Piper Chieftain 3, Cessna 150 ja Socata Ralley. Lisäksi käytössä on paljon muuta huoltoharjoituksiin tarkoitettua välineistöä ja materiaalia esim. Vinka, Saab Safir ja Draaken- lentokoneiden voima- ja apulaitteiden huoltomaketit sekä mahdollisuus sähkö/avioniikan testi- ja harjoitustöihin."

Piper Chieftain 3-tyyppiä ei ole olemassa, kyseinen Chieftain-yksilö lensi Ilmavoimissa tunnuksella PC-3 ennenkuin se luovutettiin Mänttään, siitä kai tuo numero 3. Socata Ralley pitää olla Rallye. Ja vielä Saab Draaken, po. Draken.

 
Mänttähän ei ole Suomessa ainoa paikka opiskella lentokonesentajaksi, se onnistunee myös Kouvolassa ja Vantaalla.

 
Uutisointi on Sassin kohdalla ollut epärealistista jo kauan ennen Lakeside Airparkin julkistamistakin. Kesän 2018 Aamulehden uutisessa ( juttu maksumuurin takana, otsikko sen verran raflaava, että siinä oletettavasti siteerataan MV-kehityksen edustajaa) kohistaan, että lentopaikka saattaisi avautua jo 2019.


Alueen pilaantuneisuus sekä se, että pelkästään kiitoradan maarakennustöihin kuluisi varmaan vuosi, on varmasti hyvin ollut tiedossa MV-kehityksellä tuossa vaiheesssa. Nähtävästi tuo otsikko peilaa siis kaupungin tytäryhtiön yltiöoptimismia.

Osannan ja Orcesen ilmestyttyä kuvioihin on sitten lyöty turbovaihde alueen valmistumisodotusten suhteen päälle (koko alue piti olla alunperin rakennettuna 2023. Osanna puhui italiankelisessä haastattelussaan 'kolmen vuoden urakasta' ja totesi tammikuussa Aamulehden jutussa että 'nyt meillä on riittävästi pullaa' (saattanut myös olla käännösväärinymmärrys fraasista 'now we have enough balls' eli nyt meillä on viimein munaa, eli rohkeutta, rakentaa...) alkaa viedä hanketta vauhdilla eteenpäin.

Kun sopimuksessa vielä todettiin, että etenkin kaupungin on vietävä asiaa viivytyksettä eteenpäin, niin tässähän ikäänkuin lähdettiin jonkinlaiseen utopistiseen lentoon ajatuksen lentokaupungista kanssa ilman minkäänlaista kosketusta minkäänlaisiin realiteetteihin.
 
Koko idea edunsaajattomasta talletustilistä on aivan absurdi, sehän on sama sitten olla siirtelemättä niitä rahoja minnekkään sieltä kaupungin suunnalta jos se talletustili on edunsaajaton, kukahan nero tämän termin on siellä mänttivilppilän valtuustossa keksinyt.
 
No tuokin oli hyvä pointti tuo että jos tilille ei kukaan pääse, eikä kukaan sieltä rahaa saa, joten miksi sellainen tulisi olla olemassa. Sille 10 000 000 euron summallahan on jo monta nimeä. Yksi summasta käytetty termi muistaakseni oli 'hyvän tahdon ele', tuolla kaupungin lausunnossa rahasummasta käytetään termiä 'sopimussakko' ja muistaakseni Huttunen jossain kommentoiva tilillä makaavan rahan olevan eräänlainen 'rikesakkoreservi'. Kaupunki lausuukin lausunnossaan myöhemmin, että Mänttä-Vilppulaa paljon suuremman riskin keississä ottaa rahoittaja, minkä takia tuo 10 000 000 euron sopimussakko on perusteltu.
Aika kuutamolla tulee Mänttä-Vilppulan virkamiesten sekä kaupungin tytäryhtiöiden vipumiesten olla, kun tuollaisen epäedullisen kohdan mukisematta sopimuksessa nielevät.


"Valituksissa on lisäksi viitattu siihen, ettei Osanna ACI Finland Oy:lle olisi asetettu sopimuksissa sopimussakkovastuita. Julkisista asiakirjoista voimme nähdä, että sopimussakko on asetettu palkkioiden rajaan saakka.

--- todellinen taloudellinen vastuu on hankkeessa rahoittajalla, joka tuo hankeyhtiöön 100 milj.€ suuruisen rahoituksen ja toimii tässä hankkeessa merkittävänä riskinkantajana.

Näkemyksemme mukaan käsitys järjestelyn epäsymmetrisyydestä on siis tämän osalta virheellinen, kun tulkitaan hanketta kokonaisuudessaan."
 
Yhtä hyvin olisi voitu laatia sopimus niin että Mänttä-Vilppula olisi sitoutunut maksamaan 10 miltsin jos ei noudata sopimusta, ilman mitään tilipelleilyjä.
Sopimuspykäliä vastaan ei vaan saa rahaa, tiliä vastaan saa, varsinkin kun se on vielä sopimuksiin erikseen kirjoitettu.
 
Täällä on aika hyvä kuviteltu esimerkki annettu sopimussakosta. Mielipahakin riittää. Todellisuudessa kohdalla sopimussakosta LAF-sopimuksessa ei kuitenkaan ole merkitystä, koska se kohta 2.4. eli että Osanna saa rahan ottaa tilitä itselleen milloin menee sopimuksen sopimussakko-saivartelujen edelle. Kaupunkihan jo todisti 2.3.2020 kokouksessaan, että se pelkäsi aiheuttaneensa Osannalle jonkinlaista mielipahaa, jolla ei tosin ole mitään merkitystä missään suhteessa, koska lainvoimaista sopimusta ei ole.


Salassapitosopimuksen mukaan sen rikkomisesta aiheutuu 50.000 euron sopimussakko. Sitoumuksen allekirjoittanut ohjaa (omien sanojensa mukaan vahingossa) luottamuksellisen toimitusjohtajasopimuksen sisältävän sähköpostin kilpailijan palveluksessa olevalle henkilölle (tällä oli sama etunimi kuin eräällä tietoon oikeutetulla henkilöllä…). Sanktio lankeaa maksettavaksi, vaikkei kukaan pysty todistamaan mitään muuta vahinkoa kuin mielipahaa.
 
Yhtä hyvin olisi voitu laatia sopimus niin että Mänttä-Vilppula olisi sitoutunut maksamaan 10 miltsin jos ei noudata sopimusta, ilman mitään tilipelleilyjä.

Niinpä. Ja jos kaupunginjohtaja Auvinen on oikeassa, että täysin teoreettinen, käytännössä aivan mahdoton ajatus, että M-V jättäisi noudattamatta sopimusta, niin miksi ylipäätänsä tarvitaan sopimussakko?


Sanktio lankeaa maksettavaksi, vaikkei kukaan pysty todistamaan mitään muuta vahinkoa kuin mielipahaa.

Tämä on juuri sopimussakon keskeisiä ideoita: on usein erittäin vaikea, käytännössä mahdotonta, todistaa vahingon toteutumista ja määrää. Esimerkiksi, erilaisia syitä, miksi kauppa hävittiin kilpailijalle voi spekuloida loputtomiin, eikä ostaja todennäköisesti halua avata liikesalaisuuksiin kuuluvia arviointikriteerejään millään tavalla, eikä ainakaan silloin, jos on osallisena jossain vilunkipelissä. Mitään poliisin tutkintaoikeuksia ei riita-asiassa ole ketään.

Siksi sopimussakon laukeamiseen riittää, että sopimusta on rikottu.
 
Jälleen kerran hyvä huomio tuo huomio siitä, että miksi sopimussakko on neuvotteluissa hyväksytty, jos riskiä ei käytännössä ole. Tuon voi toki myös kääntää niin, että jos kaupunginjohtaja on sitä mieltä, että kaupunki kykenee hoitamaan kaikki velvoitteet, niin silloin kaupungin tulee myös hoitaa kaikki mahdolliset asetetut velvoitteet esimerkiksi niin, että jokaisella paikalle palkatulla itäeurooppalaiselle perusduunarille tulee järjestää päivittäin edestakainen lento Helsinkin, jossa yöpyvät Hotelli Kämpissä. Työntekijoille tulee myös tarjota konttausmatkan päässä työmaalta exclusive- tason aamiainen sekä lounas. Viikonloppuisin romaniaialsia ja osin pohjoiskorealaisia vierasduunareiita palkataan viihdyttämään hotelliin kollegio helsinkiläisiä luksushuoria.

Tiivistettynä, ei tainnut Mänttä-Vilppulan virkamiesjohto tajuta, millaiseen sopimukseen nimensä laittoi. Auvisen ja Huttusen on hyvä näytellä tietämätöntä tai tyhmänä puolustella hanketta viimeiseen saakka, vaikka tajuaisivat aika varmasti sen, ettei se ole realistinen, koska tuuliviiri-kuntapoliitikkojen, jotka lupaavat yhtä ja tekevät toista, ura saattaa olla aika ohdakkeinen. Voi olla että muutamakin kaupungin virkamiehet pääsevät tulevaisuudessa tapailemaan Hortto Kaalon kappaletta 'Miksi kaikki ovet ei aukene meille', kun sen kivan kaveripaikan uusiminen paikallisessa valtuustossa ja lautakunnassa tai vaikka sitten kokonan uudessa kuntaympäristössä ei enää tuosta vain onnistukaan.
 
Tuoreesta hallinto-oikeuden välipäätöksestä, jossa kielletään kaupunginvaltuuston päätöksen 16.12.2019 §99 täytäntöönpano, ilmenee, että valtuutettu Tauno Mäkelä ja (ymmärtääkseni) kaupungin entinen henkilöstöpäällikkö Heikki Kivinen ovat valituksessaan sitä mieltä, että kaupunki myi kolme sote-rakennusta Pihlajalinnalle ilman, että valtuustolle kerrottiin myyntihintaa, joka on selvästi liian alhainen, jne.


Kyseessä on mm. terveyskeskuksen ja vuodeosaston myynti:

"Mäntänvuoren Terveys Oy on Pihlajalinnan ja Mänttä-Vilppulan kaupungin yhteisyritys, joka tuottaa Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen sosiaali- ja terveyspalvelut.

Lisäksi Pihlajalinna on tehnyt sopimuksen Mänttä-Vilppulan kaupungin kanssa kolmen sote-rakennuksen hankinnasta. Kaupan kohteena ovat toimintakeskus Satakieli, hoivakoti Punatulkku ja Sarapihan rakennus, johon kuuluvat muun muassa terveyskeskus ja vuodeosasto. Samalla Pihlajalinna vuokraa kaupan kohteena olevien rakennusten maapohjan pitkäaikaisella sopimuksella.

Kaupan täytäntöönpano toteutetaan 31.12.2020 mennessä. Kauppahinta pohjautuu sote-rakennusten tasearvoihin. Rakennushankkeen kokonaisarvo on arviolta 4–7 miljoonaa euroa."


Saakohan valtuutettu Tauno Mäkelä tästäkin asiasta pyyhkeitä?
 
Voi olla että muutamakin kaupungin virkamiehet pääsevät tulevaisuudessa tapailemaan Hortto Kaalon kappaletta 'Miksi kaikki ovet ei aukene meille', kun sen kivan kaveripaikan uusiminen paikallisessa valtuustossa ja lautakunnassa tai vaikka sitten kokonan uudessa kuntaympäristössä ei enää tuosta vain onnistukaan.
Jos sattuu vaikka valtuutetuilta jossain vaiheessa menemään luottamus kaupungin johtoon, niin suosittelisin tilanteeseen Kuntalain 43 pykälää (Kunnanjohtajan irtisanominen). Siihen vaaditaan että vähintään 1/4 valtuutetuista tekee asiaa koskevan aloitteen (9 mänttäläistä valtuutettua) ja päätös vaatii, että 2/3 kaikista valtuutetuista kannattaa esitystä (24 mänttäläistä valtuutettua).

Toistaiseksi taitavat kuitenkin kulkea johdon talutusnuorassa. Mutta asiat voivat muuttua.
 
Mänttähän ei ole Suomessa ainoa paikka opiskella lentokonesentajaksi, se onnistunee myös Kouvolassa ja Vantaalla.


Ja lisätään listalle vielä TPirkkala ja Tredu.


Suorastaan hullua että samalla alueella toimiva koulutuskuntayhtymä kilpailee samoista oppilaista 100km syrjemmässä.
 
Ja Rovaniemi (Redu). Kuten taisin sanoa, ilmailun tämänhetkisessä lamassa ei paljonkaan uusia asentajia / mekaanikkoja tarvita. Kaikki koulutuskeskukset vain haluavat kouluttaa niitä. Melkein sanoisin "liikaa".


Unohtui vielä Savon ammattiopisto Sakky, kouluttaa Rissalassa Kuopion lentokentän vieressä

 
Viimeksi muokattu:
Tuo Pihlajalinna -välipäätös on se mukavat 15 kiloa kiviä Mänttä-Vilppulan reppuun, kun hallinto-oikeus tekee ratkaisuja LAF-asiassa myöhemmin. Sekin kannattaa nostaa lisäselvityksessä esille ja vedota, että valittajien mielestä kyse on yleisemminkin mänttävilppulalaisesta paikallsesta tapakulttuurista, johon kuuluu kähmiminen, pimittäminen, harhauttelu sekä toki myös suoranainen kuntavaltuutetuilla valehtelu. Pitää vähän selvittää Pihlajalinna -myynnin taustoja. Ja toki Ähtärin sekä Soinin kanssa toki kannattaakin olla hyvissä väleissä, kun niissä on pandatalon sekä rinnekeskuksen marinoimia kuntapoliitikkoja!

 
Viimeksi muokattu:
Tämä ei suoranaisesti liity otsikon aiheeseen "Taas tyhmiä koijataan" Vaan kun täällä on kummeksittu lentokonemekaanikkojen koulutusta tällä seudulla. Tarpeen se on, ei Patria Aviation ilman mekaanikkoja toimeen tule. Tuossa on Patrian Aviationin suurimpia laitoksia ihan 20 minuutin päässä pikitietä Jämsän Hallissa. Siellä olis valmis lentokenttäkin ja varmasti riittävän pitkä päällystetty kiitoratakin.
 
Onhan tuota lentomekaanikkokoulutusta noiden oppilaitosten lisäksi ainakin jossain mittakaavassa myös eri ilmavoimien toimipisteissä, muunmuassa Karjalan lennostossa ja Lapin lennostossa, todennäköisesti Tikkakoskellakin. Tarkemmin en tuosta tiedä mutta ainakin jotain aiheen koulutusta noissa on järjestetty silloin kun itse olen moisissa työn puolesta piipahtanut.
 
Kaupunki vetoaa 30.3.2020 lausunnossaan monessa kohtaa LAF-hanketta - eli elinvoimahanketta - puolustaessaan lakiin, mutta myös tähän 2016 laadittuun kaupunkistrategiaan.



"Mänttä-Vilppulan kaupunki on aiemmin ennen hankkeen toteutusvaiheen toimenpiteitä laatinut itselleen Kuntalain 37 §:n mukaisen strategian. Mänttä- Vilppulan kaupunki on muuttotappiokunta, jonka huolena on ollut erityisesti alueen elinvoimaisena säilyminen. Tämä oli nähtävillä myös puheenvuoroissa, joita hankkeen käsittelyssä valtuustossa pidettiin. Elinvoimaisuuden säilyttämiseksi on lähdetty hakemaan vaihtoehtoja ja näiden seurauksena on syntynyt Lakeside Airpark Finland -hanke. Hanketta on valmisteltu kuntakonserniin kuuluvan Yrke Kiinteistöt Oy:n kautta.

Kaupungin tarkoitus hankkeella on kuntalain 1.2 §:n mukaisesti edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa. Kaupungin käsityksen mukaan, se ei ole toiminut asiassa niin, että se rikkoisi kuntalain 7 §:ssä tarkoitettuja kunnan tehtäviä. Vaikka kyse on keskimäärin normaalina pidettävästä hankkeesta poikkeava asiakokonaisuus, ei se Kaupungin käsityksen mukaan vaaranna kunnan perustehtävien hoitamista, ja ole kuntalain 7 §:n vastainen."
 
Kaupunginjohtaja Auvinen kommentoi Mänttä-Vilppulan kaupungin sivulla välipäätöstä päiväyksellä 5.5.2020.

Tässäkin jutussa sekoitetaan alkuperäinen vuonna 2015 alkanut Sassin alueen kehittäminen (jossa hangaari ja kiitorata) ja LAF. Viitataan leipätekstissä Auvisen ajatuksiin 'Sassin kehityshankkeessa' mutta haastattelusitaatissa pullahtaa sitten esiin Lakeside Airpark.

Mäntän lentopaikan hangaaria on suunniteltu avoimesti, koska siitä on hankesuunnitelma. LAF:ista taas ei ole olemassa vastaavaa julkista hankesuunntelmaa / investointisuunnitelmaa.


Minkäänlaista riskikartoitusta en tästä LAF-projektista ole missään vaiheessa nähnyt, mutta nähtävästi sellaista ei edes tarvitse olla olemassa, koska tässä oletetun neljännesmiljardin hankkeessa riskit ovat kaupungin mukaan minimaalisia?

Tarkka hankesuunnitelma olisi hyvä LAF:stakin oll olemassa, sekä luonnollisesti laskelmat, mihin alueen tuotto-odotukset perustuu. Toivotaan, että jompi kumpi näistä oikeusasteista kaivaa hankkeen olennaiset dokumentit esiin, jos sellaisia yleensä on olemassa.

Löysin netistä kymmenen vuotta vanhan mutta edelleen ajankohtaisen Harri Martinin opinnäytetyön, jossa käydään noita rakennushankkeiden projektinhallinnan perusriskejä läpi. Siellä puhutaan myös projektin talodellisuuden ohjauksesta sekä valvonnasta, mikä mielestäni sivuaa tätä LAF-kuviotakin.

 
Viimeksi muokattu:
Tämä ei suoranaisesti liity otsikon aiheeseen "Taas tyhmiä koijataan" Vaan kun täällä on kummeksittu lentokonemekaanikkojen koulutusta tällä seudulla. Tarpeen se on, ei Patria Aviation ilman mekaanikkoja toimeen tule. Tuossa on Patrian Aviationin suurimpia laitoksia ihan 20 minuutin päässä pikitietä Jämsän Hallissa. Siellä olis valmis lentokenttäkin ja varmasti riittävän pitkä päällystetty kiitoratakin.

En kummeksu ollenkaan koulutusta nimenomaan Mäntässä, vaan sitä, onko valtakunnalliset oppilasmäärät suunniteltu ennen koronaepidemiaa (ensimmäinen yhteishaku oli tammi-helmikuussa?) ja onko valmistuvilla asentajilla hyvät työllisyysnäkymät. Patria on laaja konserni ja tarvitsee työvoimaa, mutta epidemian ja asiakastarpeen vähenemisen vuoksi koko Patrian Hallin metalliyksikkö, 48 henkilöä, on yt-menettelyssä viime kuussa lomautettu elokuun loppuun asti. Täytyy vain seurata, miten epidemia etenee.


Patria ja myös Finnair, joka lupasi pari vuotta sitten palkata jatkossa satoja mekaanikkoja - elleivät suunnitelmat ole koronan takia radikaalisti muuttuneet - ovat varmaankin monen vastavalmistuneen asentajan toivetyöpaikkoja, mutta edellyttävät hyvää ammattitaitoa, jota voisi ehkä mieluummin hankkia aluksi pienkoneita huoltavissa yrityksissä. Niitä ovat mm. Konekorhonen (Hyvinkää ja Tikkakoski), Joen Service (Joensuu, Malmi, Vesivehmaa), Arctic AirService Ky (Ranua), Future Sky (Kuopio, Nummela), Aeropole Aircraft Maintenance (Malmi). Kaikki siis lentokenttien tai vesilentosataman vieressä, kuinkas muuten.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 125
Viestejä
4 484 427
Jäsenet
74 172
Uusin jäsen
Käppänä

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom