Kaupungilla ja Mäntänvuoren Terveydellä vuosien erimielisyys laskutuksesta - Nyt yhtiö perää kaupungilta kolmen miljoonan myyntisaatavia - Kiistaan palkataan ulkopuolinen selvittäjä
Mikä juttu tämä on? Lähde?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kaupungilla ja Mäntänvuoren Terveydellä vuosien erimielisyys laskutuksesta - Nyt yhtiö perää kaupungilta kolmen miljoonan myyntisaatavia - Kiistaan palkataan ulkopuolinen selvittäjä
Mikä juttu tämä on? Lähde?
Mikähän lienee Osannan tausta, kun ympäripyöreässä CV:ssä ei mainita kuin yksi vuosiluku: syntymävuosi? Ja nimensäkin voi aina vaihtaa kun maa alkaa polttaa jalkojen alla.. Isojen bisnesmiesten taustat ovat usein hyvin selvillä suurelle yleisölle, tästä sankarista ei löydy mitään tietoa, edes ammatillista.
. Voidaan kuvitella millainen Molokin kita kaupunkia odottaa, jos se hoitaa bisneksiään samanlaisella ammattitaidolla italialaiskonsultin kanssa, kyse on kuitenkin Lakeside Airparkin tapauksessa moninkertaisista summista.
Normaalijärkinen ihminen olisi yritysmaailmassa tai poltiikassa
Mänttä-Vilppula-saagan uusin nolo yllätys: Italialainen liikekumppani kehuu bisneksiään Krimillä – uhmaa avoimesti EU:n ja Suomen Venäjä-pakotteita
Francesco Osanna kehuu yritystensä päässeen Krimin investointiohjelmaan. EU:n talouspakotteiden rikkominen voi heijastua hänen Suomi-bisneksiinsäkin.seura.fi
Nyt Seura purki julki Osannan Krim-yhteydet! Mänttä-Vilppula on aika vaikeassa tilanteessa, jos raha joskus sulkutilille päätyy ja sulkutiln kautta Osannalle, jolla on projekteja Krimillä. Kyse olisi silloin Krimin hankkeiden välillisestä rahoittamisesta. Seuraamuksia toki voi tulla myös silloin, jos raha ohjautuu Italian uusfasistien toiminnan tukemiseen. En löytänyt tarkkoja Krimiin liittyviä EU-pakotteita, mutta alla UM:n sivuilta pakotteista lyhyesti.
Pakotteet - Ulkoministeriö
Kansainvälisillä pakotteilla tarkoitetaan taloudellisen tai kaupallisen yhteistyön sekä esimerkiksi liikenne- ja...um.fi
Ja Helsinki-Tallinna junatunnelia ei kai ihan vielä ole ajettu alas, mutta eiköhän se kohta.
Viron tiedusteluraportin mukaan viime vuoden lokakuussa kirjatun ilmoituksen perusteella Tallinna-tunnelin rahoituksesta liikemies Peter Vesterbackan kanssa sopimuksen tehneellä Touchtone-yhtiöllä on pääomaa vain yksi punta.
Tähän oheisvinkkinä: tekemällä Sanoma-tunnukset Hesariin saa 2 viikon ilmaisen lukuoikeuden ja pääsee mm. katsastamaan nuo molemmat artikkelit.Hesari julkaissut pari juttua hankkeesta, yhden Osannasta henkilönä ja toisessa lähinnä hankkeen kuvausta sekä miten pienellä riskillä kunta pelaa (hankkeen vetäjien mielestä). Molemmat jutut kirjoitettu todella neutraalilla kulmalla ja maksumuurin takana.
Italialainen liikemies lupasi sata miljoonaa euroa Mänttä-Vilppulan kohuttuun rakennushankkeeseen – HS kysyi Francesco Osannalta, mistä rahat tulevat
”Koko pääoma korkoineen on maksettava takaisin sijoittajille, ja siitä vastaamme me, eivät kaupunkilaiset. Meillä ei ole varaa mokata tätä, mutta uskomme projektiin ei horju”, sanoo liikemies Francesco Osanna HS:n haastattelussa.www.hs.fi
Italialais-brittiläiset liikemiehet lupaavat sata miljoonaa Mänttä-Vilppulan rakennushankkeeseen – kuntalaiset kantavat kohuhankkeesta 10 miljoonan riskin
Sopimussakko menee maksuun, jos kaupunki jättää velvoitteensa hoitamatta. ”Kunnan pitäisi silloin epäonnistua siinä, mitä kunta muutenkin tekee”, Mänttä-Vilppulan kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja Otto Huttunen sanoo.www.hs.fi
Mitähän ihmeen kiinteistöjä meinasivat 150 miljoonan voitolla myydä? Melkoista touhua.HANKKEEN kokonaisbudjetti on 250 miljoonaa euroa. Puuttuvat 150 miljoonaa on tarkoitus hankkia myymällä alueelle rakennettavia kiinteistöjä.
Mitähän ihmeen kiinteistöjä meinasivat 150 miljoonan voitolla myydä? Melkoista touhua.
”Julkisten varojen sitominen noin merkittävässä määrin sulkutilille ja ja noin merkittävän riskin ottaminen ei ole kunnalle mahdollista”, Muukkonen tulkitsee.
Hänen mukaansa suunniteltu sulkutili näyttäisi olevan valtiontukea EU-oikeudellisessa merkityksessä. ”Tässä tulisi tehdä valtiontukiarviointi”, Muukkonen tulkitsee.
Hänen mukaansa kunnan päättäjät eivät voi vedota tietämättömyyteen, jos asiassa käynnistyy jälkiselvittely.
”Jos jotain tässä menee pieleen, on se sitten virkavastuuarvioinnissa käsiteltävä asia. Ja kun tästä näin paljon puhuttu, niin tuottamukseen ei voi vedota”, Muukkonen selvittää.
Ei saa laskeutua mille tahansa järvelle, tuossa lisää:Arvelinkin että alkaa lumipallo pyöriä tuon HS:n jutun jälkeen. Pitääkö muuten paikkansa tuo Otto Huttusen kommentti, että Suomessa jokamiehenoikeuteen kuuluu myös se, että mihin tahansa järveen saa 'laskeutua'? Hän tarkoittaa nähtävästi vesitasoa, mutta laskeutuminenhan järveen voisi onnistua myös lasku- tai liitovarjolla sekä varmaan näillä moderneilla yksinlentolaitteilla.
”Suomessa mille tahansa järvelle saa laskeutua, se kuuluu jokamiesoikeuden piiriin. Käydään vaikka Kuopion torilla juomassa kahvit ja tullaan takaisin”, Huttunen visioi.
Vesilentokoneella voi siis periaatteessa laskeutua mille tahansa järvelle, jos kyseessä on vesialueen tilapäinen käyttö. Lakia voi olla hankala soveltaa kaikkiin tapauksiin, sillä rajaa "tilapäisen" ja "jatkuvan" käytön välille on vaikea vetää. Samoin sanojen "tarpeeton häiriö" määrittely on vaikeaa.
Vain tuuli humisee Kotkassa
Myös Kotkan keskustan viereen Kantasatamaan piti nousta ostoskylä Kotka Old Port – ja huonosti kävi.
Kotkassa työttömyys on pilvissä ja yritystoiminta kituvaa, joten virkamiehet ja poliitikot ovat epätoivoissaan hurahtaneet ylioptimistisiin hankkeisiin.
Aluksi Kantasatamaan piti tulla venäläisfirmojen Rubicon-yrityskeskus, mutta siitä toteutui lähinnä vain kaupungin virkamiesten markkinointimatka Cannes’iin.
Vuonna 2014 kotkalaiset lumosi Moskovassa 1990-luvulta lähtien vaikuttanut yhdysvaltalainen kiinteistönkehittäjä Cameron Sawyer, joka esitteli kaupungille Old Port -visionsa.
Sawyer maalaili ostoskyläänsä 400 miljoonan euron investointia, 700 työpaikkaa sekä kahta hotellia, venesatamaa, laivaterminaalia, ravintoloita, kasinoa ja asuntoja.
Havainnekuvien lisäksi miehellä oli esitellä yhteistyökumppaneita muotimoguleista kiinteistösijoittajiin.
Rahoituksen piti tulla länsimarkkinoilta, mutta oikeasti jäljet johtivat Luxemburgin kautta venäläisiin veroparatiisiyhtiöihin.
Niissä vaikuttivat muun muassa Venäjän teleoperaattoribisneksessä miljardööriksi tulleen Dmitry Ziminin poika Boris ja Venäjän valtion pääomistaman VTB-pankin varainhallintayhtiön johtaja Vladimir Višnevski.
Jättikuplan makua
2016 Sawyer pestasi muotialayrittäjän Olli Wendelinin etsimään outletiin vuokralaisia, joista tämä saikin kasaan 70 prosenttia. Sitten hanke hyytyi, sillä länsimaisia rahoittajia ei koskaan näkynyt.
”Nyt on mennyt niin paljon aikaa, että outletia on enää vaikea käynnistää”, arvioi realistinen Wendelin.
Sawyerin lupaukset ovat pettäneet, eikä Kotkan kaupunki enää puhu outlet-kylästä, risteilysatamista tai asunnoista mitään. Vaiin hotellihaave on elänyt.
Viime syksynä Kotkan valtuusto päätti yllättäen käyttää 20 miljoonaa euroa ”valtakunnallisesti merkittävän” kokous-, konferenssi- ja konserttikeskuksen rakentamiseksi satamaan. Kymenlaakson ammattikorkeakoulunkin piti muuttaa sinne.
Ajatus oli, että tapahtumakeskus, ammattikorkea ja Sawyerin visioima hotelli tukisivat toisiaan.
Sawyerilta siis odotettiin 400 miljoonan jätti-investoinnin sijasta enää noin kymmenen miljoonan euron satsausta yhteen hotelliin.
Sekään ei näytä toteutuvan. Kotkan kaupunki päätti maaliskuun alussa ryhtyä selvittämään kaikkien Sawyerin kanssa tehtyjen sopimusten irtisanomista.
Nyt kyllä melkein alan toivoa, että rahat saadaan sulkutilille, jotta nähdään miten tämä kuvio etenee. Noiden viimeisten juttujen perusteella tuntuu aivan käsittämättömältä, jos tässä todella on joku selkeä porsaanreikä, jonka avulla Osanna pääsee kiinni noihin sulkutilin rahoihin. Tuohan olisi aivan täydellinen "itsemurha" tuolle Huttuselle ja kumppaneille, jotka ovat lehdissä kovaan ääneen höpöttämässä miten tässä ei ole mitään riskiä ja 10 miljoonaa voi mennä vain, jos kunta ei hoida velvoitteitaan. Viittaan tässä siis aiempaan keskusteluun, jonka mukaan Osannalla olisi mahdollisuus käyttää noita rahoja muiden lainojen järjestelyihin.