Ladattavat akkupatteri ja laturit

@jyppi ihan laadukkailta ovat olleet ja jopa luvattu kapasiteetti on pitänyt paikkaansa, kun olen ladannut miltei tyhjästä täyteen.
 
Onko kellään kokemuksia onko nuo Bilteman akkuparistot mistään kotoisin?


Edit:
Näköjään ihan päteviä, jos nyt tarvitsee lisää AA/AAA paristoja hakea. Ikeaa kun lähistöltä ei löydy niin tulee jo kivasti lisähintaa postikuluista jos pieniä määriä tilailee.

Mä joskus Biltemassa noita paketin läpi katoin ja aika moni merkki näyttää sille että eivät ainaskaan Eneloopin tehtaalta tule. Valmistusmaakin tais olla muu kuin Japani (Kiina?)

Tilaa enemmän kerralla postitse Enelooppeja, ovat varmasti parempia.
 
Harmin paikka jos jatkossa vain huonompaa sitten. No, aina voi ostaa niistä toisista firmoista. Vaikka sitten kalliimmalla.
Huonompia millä mittarilla? 1900mAh pystyy ottamaan enemmän virtaa jännitteen kyykkäämättä kuin 2450mAh mallista. Ja syklien kesto tuplasti isompi eli käyttöian aikana saa enemmän Wh irti akusta.

Näyttää siltä että ruskeat akut häviää ja tilalle tulee "normi eneloopit". Ja nykyiset valkoiset "pro eneloopit" saa vaan uuden värin.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta jos siinä vähemmän kapasiteettia niin miten voi olla parempi? Eihän se käytössä kestä niin kauaa. Muutenkin olisi mukavaa jos joku tekisi akkupariston jossa alkaalin jännite, esim partatrimmerissä ei voi käyttää ladattavia kun laite pyörii tyyliin hyytyvä "prööö" kun alkaalilla suristaa niin kuin kuuluu(tosin huonoilla alkaaleilla sama, vain parhailla toimii kuten pitää).
 
Mut siis mikä nyt on poistunut? Ikean sivuilla vielä lukee et uusi halvempi hinta. Siis noilla valkoisilla.
 
Yksinkertaisesti selitettynä mutta tuskin täysin totta koska asia on hyvin paljon monimutkaisempi. Vähemmän kapasiteettia niin ei tarvitse elektrodeilla olla paljon pinta-alaa. Sitten kun säästetään pinta-alasta voidaan pistää paksummat elektrodit jotka johtaa virtaa paremmin. Lisänä sitten kaikki kemikaalikoktailit jotka vaikuttaa asioihin. 2450mAh on parempi kapasiteetin ja jännitteen osalta alle 5A virroilla eli suurimmalla osalla käyttäjistä.

Tavarataloissa huhujen mukaan valkoisten kohdalla alennus ja ilmoitus että poistuva tuote.

Elemek és elemtöltők Vihertävän harmaat näyttäis tulevan tilalle.
 
Ensimmäisen sukupolven (+10 vuotta) Eneloopit alkavat olemaan tiensä päässä.
800 mAh aaa:t ovat hiipuneet kapasiteetiltaan noin 500 milliampeeritunnin tienoille.
Noita tuskin on ladattu edes 150 kertaa, eli itsestään mädäntyminen on tehnyt tepposet.
Napaisuus ei ole ikinä päässyt kääntymään eikä noita ole muutenkaan raiskailtu. Jokusen kerran pikaladattu ampeerilla, mutta eipä ole noille akuille ongelma.
Vielähän noita otsalampussa käyttelee, joten virtaa tulee ulostaa ihan riittävästi.
Vetäsin paskimman kennon juuri 2,5 neliön johdolla naulaksi ja vajaata viittä ampeeria jaksoi vielä antaa pihdin mukaan.
Uutenahan nuo antoi pitkillä yleismittarin letkuillakin +10 ampeeria.
Lidlin 2014 vuoden 950 mAh Tronic Eco tarjosi kuutta ampeeria ja en tiedä mitä nuo uutena antoi. Yli kymmentä todennäköisesti.
Wanhojen Tronicien kapasiteetteja en ole vielä tarkemmin testannut, mutta selvää hiipumista niissäkin ja lataussyklejä ei näilläkään ole valtavasti.
Otsalampuissa ja muissa romuissa toki toimivat vieläkin ok.
Noitahan sai ennen muinoin usein alelaarista 4 kpl/2e, joten ovat ainakin olleet hintansa arvoisia.
2011 mallejakin pitäisi muistaakseni löytyä. Yksikään ei ole mennyt vielä täysin tilttiin.

Nyt ostin uuden satsin moitittuja Troniceja hintaan 3,20e/4 kpl. Jos kestävät edes viisi vuotta kunnossa, niin ihan edullisia akkuja.
Reilu kymmenen pakettia testasin, kun piti hommata muillekin näitä paskoja ja parissa kennossa on oudohko vuotovirta eli vaikuttaa ihan tomivalta erältä.
Testaukseen käytetty laturi ei taida latailla akkuja ihan överitäyteen, joten ilmoitetuista lukemista puuttuu aina hitusen ja 250 mA on ollut pienin testivirta.
Ovat vasta herätyksessä, joten en osaa sanoa, että kuinka paljon jäädään luvatusta. Alustavasti ei paljoakaan. AA-koossa ei häiritse ollenkaan vaikka jäisi 200 mAh vajaaksi, kunhan ovat tasalaatuisia ja kestävät vähintään sen mitä nuo muinaisjäänteet.

Näitä on välillä ollut törkeän huonojakin eriä (2400 mAh AA:t?), mutta ne olen välttänyt tuurilla. Tai voihan nuo uusimmatkin olla paskaa, mutta toistaiseksi toimivan oloisia.
Nämä 2020/07-erän ripulipaskat antavat reilu 13 ampeeria naulavirtaa mikä on kai 950 mAh:n kennolle ihan ok. Eräs tietäjä sanoisi, että täyttä kuraripulipaskaa, mutta häneltä ei kysytä.
Alle euron akuiksi ihan hyviä, jos kestävät aikaa, kuten edelliset omistamani erät.
(Tämäkin on hieman suhteellista, kun nuo minun SAFTin D-paskat tarjoavat muistaakseni speksien mukaan tuoreena 50A jatkuvaa ja 150A hetkellistä ja mitä lienee full-naulana. Suomessa näyttää kustantavan 30 euroa kappale, joten ehkä hieman huono verrokki muunkin kuin kokonsa puolesta.)

En ole koskaan testannut, että kuinka nopeasti nämä Tronicit itsepurkautuvat, muttei ainakaan häiritsevän nopeasti. Lupaavat vuoden jälkeen 75 prosentia varaustasosta, mutta minulle on aika sama, että onko se 50% vai 90%.
Selvä parannus kumminkin wanhaan kura-aikaan.
Erehdyin aikoinaan ostamaan Ansmannin NiMh-akkuja ja pitiköhän ne peräti viikon latauksensa. Sitä halvinta kiinajätettähän ne varmaan oli, mutta hintaa oli enemmän.
Samaa paskaa oli suurin osa halpistyökaluista. Muutama päivä ja akku tyhjänä eli sanoisin viallisiksi akuiksi, mutta silloin se oli halpojen romujen ominaisuus.

Ei tämä silti mikään fanitusmainos ole. Ostakoon kukin paskansa omalla vastuullaan ja kiroilkoon paskan osuessa tuulettimeen.
Kunhan nyt näpyttelin pari havaintoa.

On minulla uusimman polven Enelooppejakin muutama, koska lupaavat niiden toimivan pakkasessa edellisiä paremmin.
Ne toimivat kuten odottaa saattaakin, mutta mielestäni Tronicit ovat parempia hinnan ja laadun suhteen, koska harva kai näitä missään äärioloissa käyttää äärivirroilla.
Muutama Laddalooppi on myös ja Erään laturin mukana tullut Energizer-looppi. Mukana tulleet AAA:t ovat aika paskaa ja toki made in China, mutta AA:t ovat Japanin tehtaalta, eli käytännössä Enelooppeja.


Tuli vielä mieleen, että neljä Tronicin AA.ta tuhosin täysin, mutta ei ollut akkujen vika. Kertoo lähinnä jotain niiden turvallisuudesta ja tiiveydestä.
BC-900 selittänee kaiken. Siis tuo ns. suosittu romu jossa syötetään isoa virtaa kolmen voltin jännitteellä DC-plugin läpi ja prossu menee linkkuun, jos jännite kyykkää vähänkään. Ei ollenkaan hyvä yhdistelmä. Oman romun liittimeen oli ilmeisesti kertynyt riittävästi epäpuhtauksia.
Tämä oli vielä sillä järeämmällä powerilla.
Tuohan siis alkaa linkkuun mennessään tunkemaan akuille niin paljon virtaa ja jännitettä kuin on tarjolla.
En muista kauanko olivat laturissa, mutta melkoa pulleita akkuja jo olivat ja laturin kuorikin hieman sulanut.
Ei siis lähtenyt akut lentoon hieman yliladattunakaan. Joku perinteinen kiinaakku olisi voinut saada aikaan lievän sotkun.
Kaverit latailee BC:llä vieläki, mutta mikä minä olen tuomitsemaan... Itse en jostain syystä käytä enää.
 
Tarkoittaako jauhomainen/kidemäinen valkoinen uloste wanhojen NiCd-akkujen +navassa automaattisesti sitä, että ovat tiensä päässä vai haihtuuko noista pieniä määriä jotain lipeää ajan saatossa? Kai noissa joku "venttiili" on +navassa?

Esim. tuossa on kasa varmennusakkuja eli noin AA:n kokoisia kolmen kennon paketteja.
En ole vielä yrittänyt herätellä henkiin, mutta napajännite tuntuu pysyvän oikeissa lukemissa ihan ok, mutta kapasiteetista ei ole vielä mitään hajua.
Joku hämärä mielikuva kertoo, että nuo pitäisi olla luokkaa 120 mAh tai jotain siltä hehtaarilta, mutta olen voinut nähdä untakin.
Osasta löytyy "sukan" alta valkoista tavaraa esim. keskimmäisestä kennosta.
Nollassa voltissa ei ole yksikään ollut ja näitä ei ole koskaan käytetty, joten ei ole napaisuuskaan kääntynyt.
Teorissa nuo ovat päässeet latailemaan toisiaan huonon pakkauksen takia, mutta aika samaa vauhtia ovat tyhjentyneet, joten liekö tuostakaan mitään haittaa.

Ehkäpä suolistan yhden tuommoisen ja tarkistan, että onko ihan rutikuivia.

Myös joitan D-akkuja löytyy samalla ilmiöllä varustettuna, mutta niitä on todennäköisesti yliladattu rankasti, koska tiedän mistä ovat peräisin.
Latailtu vakiovirtaa tunkevan tyhmän Mascotin perässä valvomatta edes napajännitettä saati sitten trimmaamatta maksimijännitettä oikealle hehtaarilla, vaikka sen tekisi ruuvimeisselillä parissa sekunnissa. Näin siis ammattilaiset latailivat noita, kunnes taho x kertoi, ettei näin voi toimia.
Tilalle tuli oikea laturi ilman lämpötilasensoria, mikä paistoi akkupaketit jokseenkin kuumiksi omaan makuuni.
Mitään purkulaitettakaan en nähnyt koskaan käytettävän, joten ei kai tuota voi enää pahemmin kusta.
Itse latailen hieman sivistyneemmin, kun ei ole tavoitteenakaan saada akkua aivan ääritäyteen ja voltin pintaan tyhjennys ennen latausta.
Samaisissa pari kertaa testiladatuissa vuoden 2006 Safteissa ei samaa ilmiötä ole näkynyt ja nämä tuntuu olevan ihan priimakunnossa muutenkin.
Miellän nuo laadukkaiksi akuiksi, joten noita voinee käyttää vielä pitkän aikaa, koska NiCd-kemia on aika pitkäikäinen oikein käytettynä.
Tai näin olen asian ymmärtänyt.

Mitä kaikkea hauskaa kunnolla vuotaneen nikkeliakun elektrolyytti sisältää? Riittääkö putsaukseen pelkkä mäntysaippua veden kera vai pitäisikö käyttää jotain eksaktia ainetta? Välillä joutuu laitetta x ja y puhdistelemaan vuotojen takia. Emäksinen tavara vahvasti emäksiseen sotkuun ei tosin tunnu loogiselta. Entäpä etikka?
Entäpä normaali alkaliparisto? Ne kun tykkää vuotaa ihan urakalla, jos sattuu huono erä kohdalle ja parasta ennen päiväys alkaa lähestymään tai muuten vain unohtanut paristot vuosiksi laitteeseen x.
 
Viimeksi muokattu:
Kenelläkään kokemusta Ikean valkoisista LADDA akkuparistoista led-valoissa AA- ja AAA-kokoisina? Ite oon jonkin aikaa korvaillut tavallisia paristoja näillä ja ainakaan muutamissa käyttökohteissa ei vakuuta.
Keittiövaaka toimii jonkin aikaa, mutta aika pian alkaa herjaamaan patterin loppumista. Itse pohdiskelin, että voisko tämä akun 1,2V jännite versus 1,5V vaikuttaa suoraan tähän?
2. jääkaapista on valaisin mennyt rikki ja sen oon korvannut paristokäyttöisella led-valaisimella. Tähän taisi mennä 4kpl AAA-akkuja. Eihän nämä montaa päivää kestäneet, kun valo hiipui täysin. Ei ainakaan kylmää näytä sietävän ollenkaan. Vaimon korukaapissa on Ikean STÖTTA led-valolista liiketunnistimella. Ei tuo nyt montaa viikkoa kestänyt todella pienellä käytöllä. Tässä tulee 4 kpl AA-paristoja sarjaan, jolloin käyttöjännite 6V (tämä lukee ihan siinä valaisimessakin). Kun 4x1,2V lyö sarjaan, eihän siitä tule kuin 4,8V. Voisko tämä jännite-ero selittää nämä ongelmat ? Ja onko niin, ettei akkuparistoja kannata työntää led-valoihin tai pariston loppumisen tunnistavaan keittiövaakaan. Laitoin tästä palautetta Ikealle. Katsotaan nyt mitä vastaavat.
 
Kenelläkään kokemusta Ikean valkoisista LADDA akkuparistoista led-valoissa AA- ja AAA-kokoisina? Ite oon jonkin aikaa korvaillut tavallisia paristoja näillä ja ainakaan muutamissa käyttökohteissa ei vakuuta.
Keittiövaaka toimii jonkin aikaa, mutta aika pian alkaa herjaamaan patterin loppumista. Itse pohdiskelin, että voisko tämä akun 1,2V jännite versus 1,5V vaikuttaa suoraan tähän?
2. jääkaapista on valaisin mennyt rikki ja sen oon korvannut paristokäyttöisella led-valaisimella. Tähän taisi mennä 4kpl AAA-akkuja. Eihän nämä montaa päivää kestäneet, kun valo hiipui täysin. Ei ainakaan kylmää näytä sietävän ollenkaan. Vaimon korukaapissa on Ikean STÖTTA led-valolista liiketunnistimella. Ei tuo nyt montaa viikkoa kestänyt todella pienellä käytöllä. Tässä tulee 4 kpl AA-paristoja sarjaan, jolloin käyttöjännite 6V (tämä lukee ihan siinä valaisimessakin). Kun 4x1,2V lyö sarjaan, eihän siitä tule kuin 4,8V. Voisko tämä jännite-ero selittää nämä ongelmat ? Ja onko niin, ettei akkuparistoja kannata työntää led-valoihin tai pariston loppumisen tunnistavaan keittiövaakaan. Laitoin tästä palautetta Ikealle. Katsotaan nyt mitä vastaavat.
Kyllä juuri näin, eli kaikki laitteet eivät toimi kunnolla nikkeliakuilla liian matalan jännitteen vuoksi. Yleisesti ottaen akut ovat järkeviä lähinnä suuren virrankulutuksen laitteissa (taskulamput, rc-autot…). Jossain seinäkellossa akku on aika turha jos ylipäätään toimii eikä se ole edes taloudellisesti järkevää, kun siihen kelloon vaihdetaan paristo kerran vuodessa tai parissa.
 
Kenelläkään kokemusta Ikean valkoisista LADDA akkuparistoista led-valoissa AA- ja AAA-kokoisina? Ite oon jonkin aikaa korvaillut tavallisia paristoja näillä ja ainakaan muutamissa käyttökohteissa ei vakuuta.
Keittiövaaka toimii jonkin aikaa, mutta aika pian alkaa herjaamaan patterin loppumista. Itse pohdiskelin, että voisko tämä akun 1,2V jännite versus 1,5V vaikuttaa suoraan tähän?
2. jääkaapista on valaisin mennyt rikki ja sen oon korvannut paristokäyttöisella led-valaisimella. Tähän taisi mennä 4kpl AAA-akkuja. Eihän nämä montaa päivää kestäneet, kun valo hiipui täysin. Ei ainakaan kylmää näytä sietävän ollenkaan. Vaimon korukaapissa on Ikean STÖTTA led-valolista liiketunnistimella. Ei tuo nyt montaa viikkoa kestänyt todella pienellä käytöllä. Tässä tulee 4 kpl AA-paristoja sarjaan, jolloin käyttöjännite 6V (tämä lukee ihan siinä valaisimessakin). Kun 4x1,2V lyö sarjaan, eihän siitä tule kuin 4,8V. Voisko tämä jännite-ero selittää nämä ongelmat ? Ja onko niin, ettei akkuparistoja kannata työntää led-valoihin tai pariston loppumisen tunnistavaan keittiövaakaan. Laitoin tästä palautetta Ikealle. Katsotaan nyt mitä vastaavat.

Eiköhän nuo ongelmat johdu juuri tuosta jännitteestä. Ledeillä syttymisen kynnysjännite jää alle vaaditun ja homma ei toimi.
Jos mielenkiintoa riittää eikä kulut haittaa niin kannattaa kokeilla "uusia" NiZn akkuja, niissä jännite 1,6V. HUOM! Vaatii oman erillisen laturin !

Itsellä oli joskus muinoin ihan ekoja AA paristoilla toimivia järkihintaisia gikameroita, merkkinä HP mutta mallia en muista.
1,2V akuilla sai noin 10 kuvaa, kun taas Duraceleillä mentiin varmaan sataan kuvaan asti.
 
Kiitoksia vastauksista. On niin halpoja nuo LADDAt, että innostuin niiden käytöstä, mutta täytynee palata pääsääntöisesti normaaleihin paristoihin sitten.
 
Se on eri asia nimh akuissa tuo jännite. Ne pitää pitkään tuon 1.2v kun taas paristot ovat vain uutena sen 1.5v ja jännite laskee tasaisesti loppua kohden. Pariston jännite tyhjänä on reilusti alle 1.2v.

Erityisesti led lampuissa nimh akku on perus alkaaliparistoa reilusti parempi kun akku kykenee antamaan paremmin virtaa ledille ja sen driverille. Kalliit litium-paristot on eri asia. Itsellä on jopa kelloissa, kaukosäätimissä yms. akut ja ei mitään ongelmaa. Jotkut todella vanhat kellot missä ei ole kvartsikoneistoa ovat eri asia kun ne eivät kykene korjaamaan jännitteen aiheuttamaa heittoa ajassa.

Ainoastaan langattomasti keskenään keskustelevat palohälyttimet on itsellä litium-paristoilla käytössä kun ne luulevat että akut olisivat jo melkein tyhjät vaikka niiden perus jännite on sen 1.2v. Jos vaan eivät piippaisi ns. Turhan aikaisin alhaista jännitettä niin käyttäisin niissäkin akkuja.
 
Erityisesti led lampuissa nimh akku on perus alkaaliparistoa reilusti parempi kun akku kykenee antamaan paremmin virtaa ledille ja sen driverille.
Teoriassa näin, mutta käytännössä ei läheskään aina. Monissa halpislampuissa ei ole varsinaista driveriä lainkaan, vaan kolme paristoa sarjassa ja ehkä joku vastuksen tapainen hillitsemässä ledille menevää virtaa. Homma toimii paristoilla ok, mutta nikkeliakuilla jännite saattaa olla liian matala.
 
Teoriassa näin, mutta käytännössä ei läheskään aina. Monissa halpislampuissa ei ole varsinaista driveriä lainkaan, vaan kolme paristoa sarjassa ja ehkä joku vastuksen tapainen hillitsemässä ledille menevää virtaa. Homma toimii paristoilla ok, mutta nikkeliakuilla jännite saattaa olla liian matala.
Niinno tämä on totta jos on halpalamppuja kyseessä. En tullut tuota ajatelleeksi ollenkaan kun omat lamput ovat kaikki driverillä varustettuja.
 
Teoriassa näin, mutta käytännössä ei läheskään aina. Monissa halpislampuissa ei ole varsinaista driveriä lainkaan, vaan kolme paristoa sarjassa ja ehkä joku vastuksen tapainen hillitsemässä ledille menevää virtaa. Homma toimii paristoilla ok, mutta nikkeliakuilla jännite saattaa olla liian matala.
Näihin taskulamppuihin laittaisin ite suojapiirillisen li-ion kennon.
 
Mulle jotkut kauko-ohjaimet on kitissy aika nopeesti että vaihda paristo, vaikka vaan pari viikkoa menty NiMh kennoilla.
 
Alkaalipariston jännite laskee pienelläkin kuormalla todella nopeasti. On hieman eri asia ladata akut jollain kasarilatarilla vs. uudemmille kennoille tarkoitetulla laturilla.
Ja uudemmista latureista sellaisella jossa Delta-v tunnistus oikeasti toimii ja latausvirta on tarpeeksi suuri. Kun taas vertaa noihin ajastetulla latauksella oleviin akunkypsentimiin.
 
NiMh akut on hankalia kapistuksia, mä olen hajoittanut useita purkamalla liikaa tai jättänyt lataamatta pitkäsi aikaa.
Testaukseen mulla on 10A (kiertorauta) taulumittari jolla mittaan oikosuluvirran, hyvät R6 (AA) yksilöt antavat lähes 10A kun taas pilalla olevilla viisari tuskin värähtää.

Ah:t voi olla kohdallaan mutta vähänkään suuremmalla virralla niitä ei saa ulos (pakkasella toivotonta).
 
Liiteriin on tulossa ensi maanantaista alkaen tarjous.

Saattaa olla ihan skeidaa, mutta meinasin käydä hakemassa ainakin yhden pakkauksen kumpaakin kokoa.

ladattavat-akkuparistot.PNG
 
Minulla on ollut Laddat käytössä otsalampussa ja lähettävässä riistakamerassa. Kummassakin näkyy akun eroavaisuus paristosta. Kapasiteettiin olen ollut tyytyväinen.

Otsalamppu varoittaa tyhjenevästä paristosta vilkuttamalla valoa. Aluksi harvakseltaan, mutta jännitteen laskiessa vilkutuksia tulee useammin. Akun kanssa vilkutuksista puuttuu tämä vähittäinen lisääntyminen. Äkkiä vilkutus vain alkaa, ja valo vilkkuu muutaman sekunnin välein. Valoa tuntuu silti riittävän vielä kauankin, mutta ei sellaista stroboskooppia jaksa käyttää. Kesken olevat työt saa kuitenkin tehtyä, eikä tarvitse heti lähteä akkuja vaihtamaan.

Riistakamerassa ei myöskään toimi varaustilan osoitin. Täysillä akuilla se näyttää puolta varausta, missä se säilyy kunnes kuvia lakkaa tulemasta. Otsalampun tavoin se ei siis huomaa akun olevan lähes tyhjä, vaan jossain vaiheessa virtaa vain ei enää riitä kameran päällä pysymiseen.
 
Minulla on ollut Laddat käytössä otsalampussa ja lähettävässä riistakamerassa. Kummassakin näkyy akun eroavaisuus paristosta. Kapasiteettiin olen ollut tyytyväinen.

Otsalamppu varoittaa tyhjenevästä paristosta vilkuttamalla valoa. Aluksi harvakseltaan, mutta jännitteen laskiessa vilkutuksia tulee useammin. Akun kanssa vilkutuksista puuttuu tämä vähittäinen lisääntyminen. Äkkiä vilkutus vain alkaa, ja valo vilkkuu muutaman sekunnin välein. Valoa tuntuu silti riittävän vielä kauankin, mutta ei sellaista stroboskooppia jaksa käyttää. Kesken olevat työt saa kuitenkin tehtyä, eikä tarvitse heti lähteä akkuja vaihtamaan.

Riistakamerassa ei myöskään toimi varaustilan osoitin. Täysillä akuilla se näyttää puolta varausta, missä se säilyy kunnes kuvia lakkaa tulemasta. Otsalampun tavoin se ei siis huomaa akun olevan lähes tyhjä, vaan jossain vaiheessa virtaa vain ei enää riitä kameran päällä pysymiseen.

Vaikuttaisi vähän että otsalamppu ei ole mikään laadukas vehje, esim parin pennin kiinalaisella AMC7135-pohjaisella driverilla ja modernilla 10W ledillä saa lähes koko laddojen kapasiteetin ulos ennen kuin valaisin alkaa himmenemään sisääntulojännitteen pudotessa alle ledin Vf:n maksimivirralla.
 
Vaikuttaisi vähän että otsalamppu ei ole mikään laadukas vehje, esim parin pennin kiinalaisella AMC7135-pohjaisella driverilla ja modernilla 10W ledillä saa lähes koko laddojen kapasiteetin ulos ennen kuin valaisin alkaa himmenemään sisääntulojännitteen pudotessa alle ledin Vf:n maksimivirralla.
Ledlenser H7.2
 
Mahtaako Suomesta saada edullisesti jostain vastaavaa akkupakettia ? (on halpis radio-ohjattavan mukana tullut akku).
Kaukoidästä löytyy kyllä ja milliA luvutkin on vähän isompia, mutta jos nyt löytyisi kohtuuhintaisen vähän lähempää.
1632849238386.png
 

Liitteet

  • 1632849238707.png
    1632849238707.png
    326,1 KB · Luettu: 15
Mahtaako Suomesta saada edullisesti jostain vastaavaa akkupakettia ? (on halpis radio-ohjattavan mukana tullut akku).
Kaukoidästä löytyy kyllä ja milliA luvutkin on vähän isompia, mutta jos nyt löytyisi kohtuuhintaisen vähän lähempää.
1632849238386.png

Saa täältä kennoja, riippuen tietysti siitä mitä tarkoittaa edullisesti.

Saatavuuteen vaikuttaa myös fyysinen koko, kannattaa tarkastaa se ensin (näyttää AA- kokoisilta kennoilta).
Kennoja löytyy esimerkiksi Triopak, Partco, akkunetti.fi, ja monet muut.
 
Saa täältä kennoja, riippuen tietysti siitä mitä tarkoittaa edullisesti.

Saatavuuteen vaikuttaa myös fyysinen koko, kannattaa tarkastaa se ensin (näyttää AA- kokoisilta kennoilta).
Kennoja löytyy esimerkiksi Triopak, Partco, akkunetti.fi, ja monet muut.

Joo siinähän lukee sen kennopaketin speksit, ei tarvitse arvioida onko AA-kokoisia :). Siinä on siis 6 kpl 500 mAh 1.2 V AA-koon NI-MH kennoja sarjaan kytkettynä. Jonkinlaisella vaivalla itse askarreltavissa, mutta varmaan kätevämpi olisi, jos saisi tuollaisen valmispaketin jostain.
 
Joo siinähän lukee sen kennopaketin speksit, ei tarvitse arvioida onko AA-kokoisia :). Siinä on siis 6 kpl 500 mAh 1.2 V AA-koon NI-MH kennoja sarjaan kytkettynä. Jonkinlaisella vaivalla itse askarreltavissa, mutta varmaan kätevämpi olisi, jos saisi tuollaisen valmispaketin jostain.

Niinhän siinä lukee, joo. On tullut vastaan myös sellaisia joissa merkintä ei vastaa kokoa vaan tarkoittaa jotain muuta.
 
Aliexpressistä noita tosiaan löytyi heti 3000 ja 3500MAh versioina, eikä hintakaan päätä huimaa. Niiden saapuminen aina vaan kestää aika kauan.
Ja näköjään myös Amazonin kautta löytyy, hinta vaan tuplaantuu (2400mAh) .
Yhtenä vaihtoehtona voisi vielä käyttää paristokoteloa niin että käyttää ihan perus Ladda/Enelooppeja, tai johdottaa yhden paikan yli ja käyttää 5x perus 1.5 voltin paristoja.
1632891663887.png
 
Onko kokemusta miten Laddat kestää (ulko)lämpömittareissa? Nyt on tullut laitettua kaikkiin omassa käytössä oleviin laitteisiin niitä, ja vaikka ne on täyteen ladattu niin pariston loppumisen merkkivalo syttyy lämpömittarissa, lienee normaalia?
 
Onko kokemusta miten Laddat kestää (ulko)lämpömittareissa? Nyt on tullut laitettua kaikkiin omassa käytössä oleviin laitteisiin niitä, ja vaikka ne on täyteen ladattu niin pariston loppumisen merkkivalo syttyy lämpömittarissa, lienee normaalia?
Hyvin on pelanneet monta vuotta.
 
Onko kokemusta miten Laddat kestää (ulko)lämpömittareissa? Nyt on tullut laitettua kaikkiin omassa käytössä oleviin laitteisiin niitä, ja vaikka ne on täyteen ladattu niin pariston loppumisen merkkivalo syttyy lämpömittarissa, lienee normaalia?
Eikös tuo kylmässä hyytyminen ole ihan ko. kemian ominaisuus? Lämpimässä toki ei pitäisi olla ongelmaa, mutta NiMH kyykkää kylmässä ja litiumakku kyykkäisi vielä pahemmin. Wanha NiCd kestäisi paremmin viileää mutta saatavuus on jo menneen talven lumia. Käytännössä kertakäyttöisillä mentävä, tai tuotava sähkö sisältä lämpimästä johdon kanssa.
 
Kokeilemalla selviää kuinka hyvin anturi toimii NiMH-akuilla. Uulsonin joku vanha lämpömittari toimii ihan hyvin. Sitte taas joku toinen kaipais melkein NiZn-akun jännitettä että toimii kunnolla.
 
Eikös tuo kylmässä hyytyminen ole ihan ko. kemian ominaisuus? Lämpimässä toki ei pitäisi olla ongelmaa, mutta NiMH kyykkää kylmässä ja litiumakku kyykkäisi vielä pahemmin. Wanha NiCd kestäisi paremmin viileää mutta saatavuus on jo menneen talven lumia. Käytännössä kertakäyttöisillä mentävä, tai tuotava sähkö sisältä lämpimästä johdon kanssa.
Itsellä nimh kanssa ei mitään ongelmia kovemmillakaan pakkasilla. Mietin vaan että mitähän oikein käytät akuilla kun ei ole itsellä yhtäkään hyytynyttä nimh tullut vastaan pakkasilla. Ennemmin ei ladattavat alkaaliparistot hyytyy pakkasella kun vertaa akkuun jos vähänkään isompi kuormitus.
 
Itsellä nimh kanssa ei mitään ongelmia kovemmillakaan pakkasilla. Mietin vaan että mitähän oikein käytät akuilla kun ei ole itsellä yhtäkään hyytynyttä nimh tullut vastaan pakkasilla. Ennemmin ei ladattavat alkaaliparistot hyytyy pakkasella kun vertaa akkuun jos vähänkään isompi kuormitus.
Akkuporaa 20 asteen pakkasella :D

Tuo kertakäyttöisiä koskeva kommentti ei ole yhtä omakohtaisesta kokemuksesta: sen pohjana on ainoastaan iso ja viisas internet, joka useammassa eli lähteessä väitti kivenkovaan kertakäyttöisten kestävän paremmin kylmää, kun koitin selvittää jotta missä vika kun koneen akku hyytyy pakkasessa paljon pahemmin kuin ennenvanhaan.
 
Eikös tuo kylmässä hyytyminen ole ihan ko. kemian ominaisuus? Lämpimässä toki ei pitäisi olla ongelmaa, mutta NiMH kyykkää kylmässä ja litiumakku kyykkäisi vielä pahemmin. Wanha NiCd kestäisi paremmin viileää mutta saatavuus on jo menneen talven lumia. Käytännössä kertakäyttöisillä mentävä, tai tuotava sähkö sisältä lämpimästä johdon kanssa.
LSD-akut kestävät kylmää huomattavasti tavallisia NiMh-akkuja paremmin.
 
  • Tykkää
Reactions: pq
Eikös tuo kylmässä hyytyminen ole ihan ko. kemian ominaisuus? Lämpimässä toki ei pitäisi olla ongelmaa, mutta NiMH kyykkää kylmässä ja litiumakku kyykkäisi vielä pahemmin. Wanha NiCd kestäisi paremmin viileää mutta saatavuus on jo menneen talven lumia. Käytännössä kertakäyttöisillä mentävä, tai tuotava sähkö sisältä lämpimästä johdon kanssa.
Samaa mietä NiCd takaisin !
Noilla NiMh akuilla ei edes led valot tahdo toimia, akut joiden Ri on noussut ovat toivottomia.
Porakoneessa ahkera työ lämmittää akkua....

Lämpömittari käyttöä ihmettelen eikös nää kuitenkin ole niin pienivirtaisia että itsepurkautuminen on suurempaa.
Mun mittareissa LR6 (alkaaliparisto) kestää 1-3V
 
Samaa mietä NiCd takaisin !
Noilla NiMh akuilla ei edes led valot tahdo toimia, akut joiden Ri on noussut ovat toivottomia.
Porakoneessa ahkera työ lämmittää akkua....

Lämpömittari käyttöä ihmettelen eikös nää kuitenkin ole niin pienivirtaisia että itsepurkautuminen on suurempaa.
Mun mittareissa LR6 (alkaaliparisto) kestää 1-3V
Porakoneessa käyttö varmasti pitäisi akun lämpimänä, mutta allekirjoittaneen tapauksessa kun työtahti on kaikkea muuta kuin ahkera niin kerkeää helposti kylmenemään ja sitten tulee stoppi. Saisikohan Boschiin jostain LSD-akkuja...

Lämpömittareissa tai akkuporissa ei varmaan kannata kertakäyttöisiä litiumparistoja käyttää, mutta noissa pitäisi ison ja viisaan internetin mukaan ainakin olla hyvä pakkaskesto ja matala sisäinen vastus.
 
Itsellä nimh kanssa ei mitään ongelmia kovemmillakaan pakkasilla. Mietin vaan että mitähän oikein käytät akuilla kun ei ole itsellä yhtäkään hyytynyttä nimh tullut vastaan pakkasilla. Ennemmin ei ladattavat alkaaliparistot hyytyy pakkasella kun vertaa akkuun jos vähänkään isompi kuormitus.

Kokemusta AA-nimheistä otsalamppukäytössä kylymässä, valona vanha Fenix HL50 ja kennoina Enelooppia ja Troniccia.
Alle -20 mittarissa ja lamppu toimii kuten pitää kunhan sitä ei mene sammuttamaan kovin moneksi sekunniksi. Testimielessä viime talvena pidin lamppua pienimmällä teholla hyvän tovin ja ilman ongelmia meni isommalle teholle. Sama testi uudestaan mutta pienimmältä teholta sammutin lampun muutamaksi sekunniksi eikä lähtenyt päälle ennenkuin kävi taskussa lämmittelemässä.

Tuli mieleen enovainaan pakkasniksi Nissandatsunin pakun kanssa kasarilta, se kytki jonkun (muistaakseni) hehkulampun suoraan akkuun yöksi kovimmilla pakkasilla että pysyy akku hereillä.
 
Kokemusta AA-nimheistä otsalamppukäytössä kylymässä, valona vanha Fenix HL50 ja kennoina Enelooppia ja Troniccia.
Alle -20 mittarissa ja lamppu toimii kuten pitää kunhan sitä ei mene sammuttamaan kovin moneksi sekunniksi. Testimielessä viime talvena pidin lamppua pienimmällä teholla hyvän tovin ja ilman ongelmia meni isommalle teholle. Sama testi uudestaan mutta pienimmältä teholta sammutin lampun muutamaksi sekunniksi eikä lähtenyt päälle ennenkuin kävi taskussa lämmittelemässä.

Tuli mieleen enovainaan pakkasniksi Nissandatsunin pakun kanssa kasarilta, se kytki jonkun (muistaakseni) hehkulampun suoraan akkuun yöksi kovimmilla pakkasilla että pysyy akku hereillä.
Erikoista koska itsellä taas ei ole ollut pakkasella mitään ongelmia lampusta riippumatta.
 
Kylmässä kennon sisäinen resistanssi nousee, joten jännite romahtaa jos siitä yrittää ottaa isoja virtoja.
säämittari vs porakonekäyttö on tässä mielessä aika erilaisia caseja.
säämittarissa akun kulutus on pienivirtainen ja pulssimainen (sensorin luku ja rf lähetys vastaanottimelle esim. 10s välein), joten ei käytännössä aiheuta ongelmia kennossa.
porakoneen akussa haukataan isoja jatkuvia virtoja. joten jännite romahtaa ja akku hyytyyy hetkessä. (akun suojapiiri katkaisee virrat suojellakseen kennoa alijännitteeltä).
akun lämmettyä sisäinen resistanssi on laskenut normaalille tasolle ja akussa jäljellä olevan kapasiteetin voi käyttää normaalisti.

jatkuva kuormitus (esim. otsalampussa) toisaalta lämmittää itse kennojakin jonkin verran, joten kennot voi pakkasellakin pysyä hengissä itse tuottamansa lämmön avulla.
 
Viimeksi muokattu:
Testasin uuden Tronic AA kennon käytöstä kylmässä:
Oikosulkuvirta huoneen lämmössä n. 10A
Pakastamisen jälkeen n. 8.5-9A

Yllätyin että Ri ei noussut enempää uskoisin että huonoilla kennoilla muutos olisi ollut jyrkempi.
Mittarina 10A kiertorauta taulumittari lyhyilla johdoilla.

Eli ollaan ehkä kaikki oikeassa pakkaskestävyyden suhteen.
 
Ostin kokeeksi Lidl R6 (AA) 2.5Ah NiMh akkuja valmistettu 2021/04 hinta tais olla 3,99€(näitä vaalean vihreitä)
Tein testejä:
Napajännite pakkauksesta otettuna n, 1,28V tämän jälkeen laitoin laturiin joka latas n. 10min eli varaustila oli hyvä.
Tän jäkeen mittasin sisäisen vastuksen 10A kiertorauta mittarilla (R ei tiedossa) kaikki antoivat 10A joka on ihan hyvä tulos.
Sitten kapasiteetti:
Akku1 kuorma 240mA@1.2V
aika 12:30 eli x 0.24=3.18Ah
akut 2ja3 kuorma 570mA@1.2v
aika 4:45 ja 4:50 eli x 0.57 = 2.75Ah

Kuorman ,vastus+diodi sarjassa, johdosta mittauksessa on epätarkkuuksia, mutta antavat suuntaa, refererenssi jännite vois olla pienempi.

Ajanotto lutikalla varustettu mekaaninen herätyskello joka jopa ilman komparaattoria pysähtyy n. 0.9V jännitteeseen.

Eli yleisarviona nää Tronic kennot on ainakin uutena tasalaatuisia ja ihan kelvollisia.
Itsepurkautuminen vaikea arvioida ja tarkemmat pakkastestit saavat odottaa.
 
Mulla on vajaa 18 vuotta vanha Vartan NiMh laturi neljälle AA tai AAA akulle.
Onko mitään syytä vaihtaa tuota laturia uudempaa? Onko lataustekniikassa tapahtunut vuosien varrella jotain erityistä joka voisi olla syy vaihtaa laturi uudempaan?
 
Mulla on vajaa 18 vuotta vanha Vartan NiMh laturi neljälle AA tai AAA akulle.
Onko mitään syytä vaihtaa tuota laturia uudempaa? Onko lataustekniikassa tapahtunut vuosien varrella jotain erityistä joka voisi olla syy vaihtaa laturi uudempaan?
On syytä vaihtaa... vanhat laturit oli yleensä ellei melkeimpä aina ajastettuja. Uudemmat lataa isommalla virralla ja delta-v tunnistus löytyy ajastuksen sijaan. Tosin kannattaa tutkia etukäteen minkä hankkii koska noita huonoja liian pienellä virralla lataavia akunkypsyttimiä löytyy vielä tänä päivänä edelleen myynnistä.
 
Mulla on vajaa 18 vuotta vanha Vartan NiMh laturi neljälle AA tai AAA akulle.
Onko mitään syytä vaihtaa tuota laturia uudempaa? Onko lataustekniikassa tapahtunut vuosien varrella jotain erityistä joka voisi olla syy vaihtaa laturi uudempaan?
Ei kai siinä mitään tarvetta ole vaihtaa, jos akut latautuvat hyvin ja latausaika on itselle sopiva.
 
On syytä vaihtaa... vanhat laturit oli yleensä ellei melkeimpä aina ajastettuja. Uudemmat lataa isommalla virralla ja delta-v tunnistus löytyy ajastuksen sijaan. Tosin kannattaa tutkia etukäteen minkä hankkii koska noita huonoja liian pienellä virralla lataavia akunkypsyttimiä löytyy vielä tänä päivänä edelleen myynnistä.
Yli 20v ollut honkkarin 1 euron "akun kypsytin" käytössä , mutta vieläkään ei ole akut kypsyneet. Luulen , että näillä deltaV latureilla akut kypsyy ja myös latautuu nopeammin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 718
Viestejä
4 563 651
Jäsenet
75 012
Uusin jäsen
konsoli

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom