Kysymyksiä sähkömiehille

Olisihan se kiva, mutta et varsinaisesti tarvitse. Siihen huoneen ainoaan tökkeliin löytyy sopivia tuotteita tätä varten. Pystyt käyttämään vaikka mitä laitteita joko parikaapeliverkolla tai wifillä.
Onkos suositella vähävirtaista halpaa ja pienikokoista wifi-laitetta jolla ton voi tehdä?
Parikaapeliverkko tiedon siirtoon on minulle aivan tuntematon käsite. Eikös tollanen vaadi vielä jotain muunnin laitteen, joka vaatii virtaa? Ei toivottujen Johtojenkin lisäksi.
 
Parikaapeliverkko tiedon siirtoon on minulle aivan tuntematon käsite.
Lukeminen auttaa verkkoa suunnitellessa.

Mitään ajantasaisia laitesuosituksia en osaa antaa. Omat käytössä olevat wifivehkeet ovat wanhaa serriä(ellei lasketa sitä että käytän toki aina kulloistakin luuria reissutukiasemana läppärille) ja alan ammatillisesta harharetkestä on ikuisuus.

Niitä tuotesuosituksia varmaankin löytyy liiaksikin näin hardware-foorumilla kun kysyt sopivan alueen sopivassa ketjussa ja määrittelet olemassa olevan tilanteen ja toiveesi tarkkaan.
 
Lukeminen auttaa verkkoa suunnitellessa.
Joo mä olen käyttänyt ton näkösistä nimityksenä "ethernet- tai RJ45" kaapelia tollaset mulla luultavasti on, ja joo aikoinaan tuli lueskeltua tuostakin Taitaa olla Cat 6 ja vanhemmat Cat5e:tä. Lisäjälkiasentaminen piiloon noilla ei ole mulla enää vähätöinen, vaikka varaputkituksiakin tuli joitain laitettua. Periaatteella "josko tulis jotain uutta mitä ei vielä nyt ole tiedossa".
 
Miinusohjatut auton valot on vekkulit.

Valostoren sivuilla opastetaan näin:
Sieppaa.PNG


Voiko alkuperäisten pitkien valojen miinusjohto ylikuormittua, jos ne kytketään noin? Tohon miinukseenhan summautuu alkuperäisten pitkien virta ja lisävalon virta. Autojen alkuperäiset johdotukset ei välttämättä ole kovin paksuja.

Esim. lisävalo 140 W --> 11,7 A teoriassa
alkup. pitkä 60 W/12 V --> 5 A
11,7 A + 5 A = 16,7 A

Sulake (15 A) on alkup. polttimolle menevässä punaisessa johdossa ja releelle menevässä on lisävalon sulake, mutta tuossa kohdassa mihin virrat summautuu ei ole sulaketta.:hmm:

Eli: olisiko parempi ottaa releelle heräte nastoihin 85 ja 86 alkup. pitkien +/- johdoista? Silloin tosin kannattaisi jo kasata johdotus irto osista kuin lähteä puukottamaan valmista johtosarjaa.
 
Viimeksi muokattu:
Sitä en tiedä kuinka todennäköistä tuo on, mutta ongelmahan on siinä että se varsinainen kuitu on niin helvetin ohutta, ettei iho pahemmin pistä vastaan. Se kuitukaapeleissa sisällä näkyvä millinkymmenyksen paksuinen lankahan on sen varsinaisen valokuidun suojaputki. Jos se kuitu murtuu poikki siellä suojaputken sisällä ja tökkää sormeen, niin se menee ihosta läpi. Tietysti vaatii vielä vähän tuuria että se verenkiertoon menee, enkä tiedä miksi se sydämen pysäyttäisi, jotenkin paljon pahempana pitäisin sen kuidunpätkän päätymistä aivoihin.

Jos tuo on pelkkä tornari, niin sitten se on kyllä uponnut valmistajiinkin, kun tuosta varoittavat. Mä olen laittanut kuitukaapelin päähän jonkun suojan kun olen niitä katkonut.
Kuidun pätkät esim. sormessa on todella ikäviä, koska eivät tulehdu kauhean helpolla. Huomaa vain pistona sormessa kun sormea käyttää, puukolla yleensä joutuu ne pois kaivamaan. Kymmenen vuotta tuli noiden kanssa leikittyä tuossa vuosituhannen alussa.
 
Miinusohjatut auton valot on vekkulit.

Valostoren sivuilla opastetaan näin:
Sieppaa.PNG


Voiko alkuperäisten pitkien valojen miinusjohto ylikuormittua, jos ne kytketään noin? Tohon miinukseenhan summautuu alkuperäisten pitkien virta ja lisävalon virta. Autojen alkuperäiset johdotukset ei välttämättä ole kovin paksuja.

Esim. lisävalo 140 W --> 11,7 A teoriassa
alkup. pitkä 60 W/12 V --> 5 A
11,7 A + 5 A = 16,7 A

Sulake (15 A) on alkup. polttimolle menevässä punaisessa johdossa ja releelle menevässä on lisävalon sulake, mutta tuossa kohdassa mihin virrat summautuu ei ole sulaketta.:hmm:

Eli: olisiko parempi ottaa releelle heräte nastoihin 85 ja 86 alkup. pitkien +/- johdoista? Silloin tosin kannattaisi jo kasata johdotus irto osista kuin lähteä puukottamaan valmista johtosarjaa.
Lisäkaukovalon miinus auton runkoon tai akun miinukseen, siltä omalta kaukovalolta otetaan vain ohjaus releelle.

Tuossa esimerkkikuvassa ei jostainsyystä lisävalon miinusta ole piirretty ollenkaan.
 
Miinusohjatut auton valot on vekkulit.

Valostoren sivuilla opastetaan näin:
Sieppaa.PNG


Voiko alkuperäisten pitkien valojen miinusjohto ylikuormittua, jos ne kytketään noin? Tohon miinukseenhan summautuu alkuperäisten pitkien virta ja lisävalon virta. Autojen alkuperäiset johdotukset ei välttämättä ole kovin paksuja.

Esim. lisävalo 140 W --> 11,7 A teoriassa
alkup. pitkä 60 W/12 V --> 5 A
11,7 A + 5 A = 16,7 A

Sulake (15 A) on alkup. polttimolle menevässä punaisessa johdossa ja releelle menevässä on lisävalon sulake, mutta tuossa kohdassa mihin virrat summautuu ei ole sulaketta.:hmm:

Eli: olisiko parempi ottaa releelle heräte nastoihin 85 ja 86 alkup. pitkien +/- johdoista? Silloin tosin kannattaisi jo kasata johdotus irto osista kuin lähteä puukottamaan valmista johtosarjaa.

Tuo lisävalon kytkentäkuva on hieman hämäävä. Lisävalolle tuleva miinus kytketään auton runkoon tai suoraan akun miinus napaan. Eli ainut lisäkuormitus mitä tuohon auton pitkien miinusjohdolle tulee on tuon releen ottama virta. Muokkasin kytkentäkuvaan tuon miinusjohdon.
 

Liitteet

  • Lisävalo.png
    Lisävalo.png
    81,7 KB · Luettu: 34
Lisäkaukovalon miinus auton runkoon tai akun miinukseen, siltä omalta kaukovalolta otetaan vain ohjaus releelle.

Tuossa esimerkkikuvassa ei jostainsyystä lisävalon miinusta ole piirretty ollenkaan.

Tuo lisävalon kytkentäkuva on hieman hämäävä. Lisävalolle tuleva miinus kytketään auton runkoon tai suoraan akun miinus napaan. Eli ainut lisäkuormitus mitä tuohon auton pitkien miinusjohdolle tulee on tuon releen ottama virta. Muokkasin kytkentäkuvaan tuon miinusjohdon.
Tuossa lienee taustalla se, että valmiit johtosarjat on plusohjatuille valoille ja niissä on kolme johtoa: +/- lisävalolle sekä vain yksi herätekarva. Sen takia tuosta kuvastakin varmaan puuttuu neljäs johto, koska siinä koitetaan soveltaa plusohjatuille tarkoitettua sarjaa miinusohjattuun.

Ei valojen kytkentä sinänsä ole epäselvää. Miinusohjatuille taitaa vaan joutua rakentamaan johdot irto-osista.
 
Eilen pukkasi taas taloon savut sisälle vaikka oli ilmastointi suljettuna syttyttelemässä uunia.

Ilmastointikonetta putsaillessani tuli mieleen saisinko siihen tehtyä takkatoimintoa eli sammutettua vain poistoilmapuhaltimen.

Ajattelin laittaa Shellyn etäohjattavan releen tuohon vaiheen (sininen rasti) väliin niin sillähän sen saisi katkaistua tarvittaessa. Ainut mikä tuossa kaaviossa ihmetyttää on tuo miksi puhaltimelta lähtee kaksi nollaa ja toinen kiertää kondensaattorin kautta. Ei kait sen pitäisi aiheuttaa mitään ihmeitä?

WhatsApp Image 2022-09-25 at 14.19.43.jpeg
Ilmanvaihtokoneen kytkentäkaavio

WhatsApp Image 2022-09-25 at 15.07.23.jpeg
Puhaltimen liitin
 
Tuossa lienee taustalla se, että valmiit johtosarjat on plusohjatuille valoille ja niissä on kolme johtoa: +/- lisävalolle sekä vain yksi herätekarva. Sen takia tuosta kuvastakin varmaan puuttuu neljäs johto, koska siinä koitetaan soveltaa plusohjatuille tarkoitettua sarjaa miinusohjattuun.

Siinä tapauksessa on kyllä nuija joka tuon ohjeen on tehnyt.
 
Ajattelin laittaa Shellyn etäohjattavan releen tuohon vaiheen (sininen rasti) väliin niin sillähän sen saisi katkaistua tarvittaessa. Ainut mikä tuossa kaaviossa ihmetyttää on tuo miksi puhaltimelta lähtee kaksi nollaa ja toinen kiertää kondensaattorin kautta. Ei kait sen pitäisi aiheuttaa mitään ihmeitä?
Toimii noin

Noin periaatteessa konkalla saadaan luotua kolmivaihemoottorin tarvitsema kolmas vaihe yksivaiheiseen sähköön...
 
Ilmastointikonetta putsaillessani tuli mieleen saisinko siihen tehtyä takkatoimintoa eli sammutettua vain poistoilmapuhaltimen.

Ajattelin laittaa Shellyn etäohjattavan releen tuohon vaiheen (sininen rasti) väliin niin sillähän sen saisi katkaistua tarvittaessa. Ainut mikä tuossa kaaviossa ihmetyttää on tuo miksi puhaltimelta lähtee kaksi nollaa ja toinen kiertää kondensaattorin kautta. Ei kait sen pitäisi aiheuttaa mitään ihmeitä?

Väärä kohta, se ei ole nolla vaan vaihe (vaikka piuhojen väreistä voisikin muuta arvata). Katso mallia siitä tulopuhaltimen puolelta miten siinä on termostaatit kytketty. Myös liittimissä on piuhat merkitty L/N/3. Käyntikondensaattorilla tehdään vaihe-eroa, että tällainen moottori ylipäätään pyörii.
 
Väärä kohta, se ei ole nolla vaan vaihe (vaikka piuhojen väreistä voisikin muuta arvata). Katso mallia siitä tulopuhaltimen puolelta miten siinä on termostaatit kytketty. Myös liittimissä on piuhat merkitty L/N/3. Käyntikondensaattorilla tehdään vaihe-eroa, että tällainen moottori ylipäätään pyörii.

Eli kannattais vastaavasti laittaa rele tuonne 2 ja N väliin missä tuo toinen rasti?
 

Liitteet

  • InkedWhatsApp Image 2022-09-26 at 13.05.50.jpg
    InkedWhatsApp Image 2022-09-26 at 13.05.50.jpg
    126,2 KB · Luettu: 96
Eli kannattais vastaavasti laittaa rele tuonne 2 ja N väliin missä tuo toinen rasti?
Ei, vaan ihan siihen missä tuo sun alkuperäinen sininen rasti on. "calm" tarkoitti ettei sinne tule kahta nollaa.

E: tai kyllä se tietysti toimii myös tuossa punaisen rastin paikalla, jos se siihen on helpompi laittaa.
 
Eilen pukkasi taas taloon savut sisälle vaikka oli ilmastointi suljettuna syttyttelemässä uunia.

Ilmastointikonetta putsaillessani tuli mieleen saisinko siihen tehtyä takkatoimintoa eli sammutettua vain poistoilmapuhaltimen.

Onko pakko saada pysäytettyä vain poistoilmapuhallin, vai riittääkö että pysäytetään koko kone? Tällöinhän asian ajaa mikä tahansa etäohjattava pistorasia, eikä tartte sähköjä sörkkiä.

Mut jos ei niin kuten calm sanoi, rele samaan kohtaan kuin miten kytkentäkaaviossa termostaatti pätkii tuloilmaa.
 
Ei, vaan ihan siihen missä tuo sun alkuperäinen sininen rasti on. "calm" tarkoitti ettei sinne tule kahta nollaa.

E: tai kyllä se tietysti toimii myös tuossa punaisen rastin paikalla, jos se siihen on helpompi laittaa.

Tarkoitti nimenomaan, että sinisen rastin kohta on väärä, katkeaa vain toinen vaihe siitä. Punainen ruksi on oikeassa kohdassa. Moottorille ei mene kahta nollaa, vaan kaksi 'vaihetta', joista toinen luodaan sillä konkalla.
 
Kun on LVV:lle tai lämmityksellä Päivä/Yö/Off -kytkin ja kaksitariffisähkö, niin onko se Päivä todellisuudessa Aina? Ei kai se niin ole, että päivä-asennossa sitten yöllä katkeaa kyseiset sähköt? Mitä järkeä siinä olisi? Entä kun kesäisin on aina se halvelmpi "yösähkö" yötä päivää, niin kuinka nuo asennot silloin käyttäytyy?
 
Tarkoitti nimenomaan, että sinisen rastin kohta on väärä, katkeaa vain toinen vaihe siitä. Punainen ruksi on oikeassa kohdassa. Moottorille ei mene kahta nollaa, vaan kaksi 'vaihetta', joista toinen luodaan sillä konkalla.
Ei sillä nyt suurempaa merkitystä ole kumman sieltä katkaisee. Jos sähkön katkaisee laitteen kytkimestä, katkeaa nimenomaan tuo sinisen rastin kautta kulkeva sähkö tuon kaavion mukaan, mitta tosiaan ihan sama kummasta sen katkaisee, kunhan ei katkaise vain yksin tuota konkalle menevää/tulevaa.
 
Onko kokemusta mitkä on hiljaisia kontaktoreja kykeytyessään? Hurina ei niinkään häiritse mutta kytkeytymisen pamahtaminen alkaa tympästä.
Kaapissa 8kpl Lovato merkkisiä kontaktoreja joista:
2kpl MCA 22E, 2 kärkeä auki ja 2 kiinni
5kpl MC9 10,
1kpl MC9 01
Johdotuksien perusteella MC9 kontaktoreissa vain 1-6 nastat kytkettynä.
Jos vaikka joskus vaihdattaisi niin tietäisi mitä vaatia.
 
Viimeksi muokattu:
Onko kokemusta mitkä on hiljaisia kontaktoreja kykeytyessään? Hurina ei niinkään häiritse mutta kytkeytymisen pamahtaminen alkaa tympästä.
Kaapissa 8kpl Lovato merkkisiä kontaktoreja joista:
2kpl MCA 22E, 2 kärkeä auki ja 2 kiinni
5kpl MC9 10,
1kpl MC9 01
Johdotuksien perusteella MC9 kontaktoreissa vain 1-6 nastat kytkettynä.
Jos vaikka joskus vaihdattaisi niin tietäisi mitä vaatia.
Mitä niillä kontaktoreilla kytketään? Jos siellä on jotain isoja induktiivisia kuormia, sen on vähän pakko olla aika jyty sen kontin.

Jos ne on kevyitä valaistus tms pikkuluormia, niin esim hagerin kontit melko siivon kuuloisia, lisöksi tarjolla on hurinattomat mallit, joilöe annetaan ää ettämyystakuu, olikohan 10vuotta tjsp, tosin ne tavallisetkin ovat ihan sivistyneitä.
 
Yöajan apurele, kiukaan apurele ja loput lattialämmityksen. Tehot n.1kW luokkaa.
 
Eilen pukkasi taas taloon savut sisälle vaikka oli ilmastointi suljettuna syttyttelemässä uunia.

Ilmastointikonetta putsaillessani tuli mieleen saisinko siihen tehtyä takkatoimintoa eli sammutettua vain poistoilmapuhaltimen.

Ajattelin laittaa Shellyn etäohjattavan releen tuohon vaiheen (sininen rasti) väliin niin sillähän sen saisi katkaistua tarvittaessa. Ainut mikä tuossa kaaviossa ihmetyttää on tuo miksi puhaltimelta lähtee kaksi nollaa ja toinen kiertää kondensaattorin kautta. Ei kait sen pitäisi aiheuttaa mitään ihmeitä?

WhatsApp Image 2022-09-25 at 14.19.43.jpeg
Ilmanvaihtokoneen kytkentäkaavio

WhatsApp Image 2022-09-25 at 15.07.23.jpeg
Puhaltimen liitin
Siellähän ohjeessa on takkakytkimelle kytkentäkaavio
 
Yöajan apurele, kiukaan apurele ja loput lattialämmityksen. Tehot n.1kW luokkaa.
Noi on kevyitä resistiivisiä kuormia. Tietysti osa ongelmaa voi olla myös se että siellä liikkuu monta kontaktoria yhtäaikaa, joka lisää sitä tömähdystä.
 
Maksimi hehkulamppukuorma 2300 W< meinaako koko relettä vai kykevä kosketinta?
Voisiko ihan korvata releillä, huomattavasti hiljaisempia luulisi olevan
 
Maksimi hehkulamppukuorma 2300 W< meinaako koko relettä vai kykevä kosketinta?
Voisiko ihan korvata releillä, huomattavasti hiljaisempia luulisi olevan

Sysäysrele on tarkoitettu valaistuksen ohjaukseen painonapeilla, lämmityskuormien ohjaukseen se on erittäin huono valinta paitsi jos tykkäät jännittää sitä että kuinka monena viikonpäivänä kämppäsi lämpenee.
Tarvitset nimenomaan kontaktorit lämmitinlaitteille (esim. Hager ESC425S), ohjauspiirissä voit käyttää releitä (esim. Hager ERC -sarja)
Noiden moduulimallisten komponenttien sopivuus pitää vielä varmistaa ennen niiden hankkimista koska ne ovat fyysisesti korkeampia kuin nuo nykyiset minikontaktorisi eli vaativat aukon keskuksen kanteen tai riittävän syvällä olevan din-kiskon.
 
Maksimi hehkulamppukuorma 2300 W< meinaako koko relettä vai kykevä kosketinta?
Voisiko ihan korvata releillä, huomattavasti hiljaisempia luulisi olevan
Tuo on kärkeä kohden.

Ei noi hagerin sysärit sen ihmeellisempää ääntä pidä kuin ne kontaktoritkaan. Mutuna sanoisin että noissa on kaikissa sama mekaniikka, erona vain sen rele/kontaktorityypin apukomponentit.
 
Minkä koko- ja hintaluokan hommasta puhutaan kun taloyhtiöön ruvetaan vetämään sisäverkon asuntokohtaista valokuitukaapelointia putkitusten ollessa jo olemassa? Varmasti täysin tapauskohtaista, mutta osaisiko joku heittää jonkinlaisen tuntuman millaisella tuntitahdilla tuollainen kaapelointi etenee per asunto? Ilmeisesti putkituksissa on "risteyksiä" joista sitten jaellaan eri asuntoihin jne.
 
Minkä koko- ja hintaluokan hommasta puhutaan kun taloyhtiöön ruvetaan vetämään sisäverkon asuntokohtaista valokuitukaapelointia putkitusten ollessa jo olemassa? Varmasti täysin tapauskohtaista, mutta osaisiko joku heittää jonkinlaisen tuntuman millaisella tuntitahdilla tuollainen kaapelointi etenee per asunto? Ilmeisesti putkituksissa on "risteyksiä" joista sitten jaellaan eri asuntoihin jne.

Varmaan alkaen >200€/asunto. Jos putkiin saa puhallettua kuidun, ja haaroja ei ole paljoa. Niin joku pienempi 2-rappua/3-kerrosta, menee parissa päivässä. Mutta sitten 3-rappua/6-kerrosta, jossa joka kerroksessa joutuu paikkoja avaamaan, pitääkin vetää vaijerilla. Niin kustannukset nousee äkkiä >500€/asunto.

Edit: Jos/kun siellä on putkissa vanhat telekaapelit, jotka tarkoitus korvata kuidulla, ja ne myös liikkuu siellä putkessa. Homma nopeutuu huomattavasti. Vähän valmistelevia töitä (mahdolliset luukut valmiiksi auki jne.), ja parhaimmillaan se on tunti/asunto kun kuitu on vedetty/hitsattu.
 
Minkä koko- ja hintaluokan hommasta puhutaan kun taloyhtiöön ruvetaan vetämään sisäverkon asuntokohtaista valokuitukaapelointia putkitusten ollessa jo olemassa? Varmasti täysin tapauskohtaista, mutta osaisiko joku heittää jonkinlaisen tuntuman millaisella tuntitahdilla tuollainen kaapelointi etenee per asunto? Ilmeisesti putkituksissa on "risteyksiä" joista sitten jaellaan eri asuntoihin jne.
Kauaahan tuollaisessa ei mene, jos putket on jo olemassa. Riippuu paljon putkituksista, mutta luulen niiden vetän nippuna kuituja, eli vaikka kerroksittain putkeen, silloin varsinaista huoneistokohtaista on vaikea arvioida. Itse arvioisin hinnan olevan varmaan noin 200 - 300€ / huoneisto. Toki jos on isokin yhtiö (yli 50 asuntoa) voi tuo pudota jopa johonkin sataseen.
 
Kauaahan tuollaisessa ei mene, jos putket on jo olemassa. Riippuu paljon putkituksista, mutta luulen niiden vetän nippuna kuituja, eli vaikka kerroksittain putkeen, silloin varsinaista huoneistokohtaista on vaikea arvioida. Itse arvioisin hinnan olevan varmaan noin 200 - 300€ / huoneisto. Toki jos on isokin yhtiö (yli 50 asuntoa) voi tuo pudota jopa johonkin sataseen.

Varmaan alkaen >200€/asunto. Jos putkiin saa puhallettua kuidun, ja haaroja ei ole paljoa. Niin joku pienempi 2-rappua/3-kerrosta, menee parissa päivässä. Mutta sitten 3-rappua/6-kerrosta, jossa joka kerroksessa joutuu paikkoja avaamaan, pitääkin vetää vaijerilla. Niin kustannukset nousee äkkiä >500€/asunto.

Edit: Jos/kun siellä on putkissa vanhat telekaapelit, jotka tarkoitus korvata kuidulla, ja ne myös liikkuu siellä putkessa. Homma nopeutuu huomattavasti. Vähän valmistelevia töitä (mahdolliset luukut valmiiksi auki jne.), ja parhaimmillaan se on tunti/asunto kun kuitu on vedetty/hitsattu.

Kiitos vastauksista! Putket on ilmeisesti vedetty jonkin aiemman viemäreihin liittyvän korjauksen yhteydessä ihan valmiutena datakaapelointia varten, eli tyhjiä ovat. Kyseessä 30 asunnon rivitaloyhtiö, mutta kun matka keskukselta nousee pahimmillaan n. sataan metriin niin parikaapelia ei varmaankaan kannata edes harkita?
 
Kiitos vastauksista! Putket on ilmeisesti vedetty jonkin aiemman viemäreihin liittyvän korjauksen yhteydessä ihan valmiutena datakaapelointia varten, eli tyhjiä ovat. Kyseessä 30 asunnon rivitaloyhtiö, mutta kun matka keskukselta nousee pahimmillaan n. sataan metriin niin parikaapelia ei varmaankaan kannata edes harkita?
Kannattaa tutustua Traficomin määräykseen M65, se määrittelee mitä on vedettävä. Kiinteistön sisäverkko | Traficom
 
80-luvun rivari jossa autopaikka etuoven edessä, mutta ei yhtäkään pistorasiaa ulkona.
Mietin näin talven tullen että mikä olisi järkevin ratkaisu että saisi auton lämppärille talvella virtaa. Takapihalla on kyllä pistoke mutta jatkoroikkaviritys on last resort. Taloyhtiöltä lupa asennuttaa pistorasia ulos?
 
80-luvun rivari jossa autopaikka etuoven edessä, mutta ei yhtäkään pistorasiaa ulkona.
Mietin näin talven tullen että mikä olisi järkevin ratkaisu että saisi auton lämppärille talvella virtaa. Takapihalla on kyllä pistoke mutta jatkoroikkaviritys on last resort. Taloyhtiöltä lupa asennuttaa pistorasia ulos?
Hyppysähkö on tietty yksi vaihtoehto.

No vitsi vitsi. Mutta ei nyt oikein muuta tule mieleen, kuin ehdottamasi. Mitä muuta se voisi edes olla, kuin asennuttaa pistorasia ulos?
 
Perkele kun uupuu rakenneilmaisin, kun sitä kovasti tarvis. Minkälaisia arvioita kannattaako tuohon lähteä poraamaan kulmaraudalle 5 cm syvät reiät? Kyseessä elementtitalo ja paksu, kantava naapuriseinä. Itse uskoisin, että sähköputkien sisällä menee suora veto alas pistorasialle, mutta tämä on vain veikkaus.


Jos varovasti poraan sentti kerralla ja yritän kurkkia imurilla puhdistettuun reikään fikkarilla, niin antaakohan siltikään mitään mahdollisuuksia välttää katastrofi, jos sattuu osumaan johtoihin?
 
Jos tuohon kohtaan meinaat laittaa raudan niin tuskin ei tule osumaan. Muutenkin ura missä nuo menee on täytetty erikseen, paikkaus on pehmeämpi kuin valettu betoniseinä. Vasaralla koputtelemalla luultavasti saa suojaputket näkyviin kaapin reunaan asti.
 
Talossa ei ole ovikelloa, mutta johdot löytyy. Ulos taitaa tulla 2 johtoa, ja sisälle muistikuvani mukaan myös kaksi..saattoi kyllä olla enemmänkin, pitäisi tarkistaa. Tässä on joskus ollut 90-luvulla ovikello, joka on poistettu ja johdot jätetty reikien sisälle. Mitään sisäyksikköä ei ole. Voinko näihin johtoihin liittää uuden ovikellon, vai vaatiiko se jotain ylimääräistä? Toimiiko Saksassa myytävät ovikellot meidän johdotuksissa? Mistä johdot saavat virtansa, jos nämä johdot kulkevat vaan ovikellon napista sisälle? Ovikellolle on oma sulake, joka on irrotettu.
 
Talossa ei ole ovikelloa, mutta johdot löytyy. Ulos taitaa tulla 2 johtoa, ja sisälle muistikuvani mukaan myös kaksi..saattoi kyllä olla enemmänkin, pitäisi tarkistaa. Tässä on joskus ollut 90-luvulla ovikello, joka on poistettu ja johdot jätetty reikien sisälle. Mitään sisäyksikköä ei ole. Voinko näihin johtoihin liittää uuden ovikellon, vai vaatiiko se jotain ylimääräistä? Toimiiko Saksassa myytävät ovikellot meidän johdotuksissa? Mistä johdot saavat virtansa, jos nämä johdot kulkevat vaan ovikellon napista sisälle? Ovikellolle on oma sulake, joka on irrotettu.
Ei oikeen järkeä, kun nykyään on niin hyviä langattomia ovikelloja.
 
Itse laitoin vastaavassa tapauksessa vanhoihin piuhoihin uuden patterikäyttöisen sisäyksikön johon sai myös langattomia painikkeita ja sivuovelle langaton, kun joskus sieltä yrittää vieraat sisään. Vuoden näyttäisi kestävän langattoman napin paristo ja välttämättä ei huomaa sen tyhjenemistä, joten ihan kiva että etuovella on langallinen. Sisäyksikön paristot näyttäisi kestävän vähintään useita vuosia.

Se langallinen nappihan ei tee muuta kuin sulkee virtapiirin (oli se sitten käyttöjännite summerille tai tulo mikroprosessorille), niin hankala nähdä miten siihen EI saisi ovikelloa?
 
Ei oikeen järkeä, kun nykyään on niin hyviä langattomia ovikelloja.
Laitoin tilaukseen Blink Doorbell -ovikellon jonka voi asettaa langattomaksi tai langalliseksi. Aikaisemmin on nyt ollut 3 eri langatonta ovikelloa, joissa kaikissa joku 30 sekunnin viive. Vieras ehtii jo poistua ovelta ennen ilmotusta. Android-appi on ihan pakollinen, en tuollaista vastaanotinta halua laittaa kun kissalla on joku ovikellotrauma.
 
Talossa ei ole ovikelloa, mutta johdot löytyy. Ulos taitaa tulla 2 johtoa, ja sisälle muistikuvani mukaan myös kaksi..saattoi kyllä olla enemmänkin, pitäisi tarkistaa. Tässä on joskus ollut 90-luvulla ovikello, joka on poistettu ja johdot jätetty reikien sisälle. Mitään sisäyksikköä ei ole. Voinko näihin johtoihin liittää uuden ovikellon, vai vaatiiko se jotain ylimääräistä? Toimiiko Saksassa myytävät ovikellot meidän johdotuksissa? Mistä johdot saavat virtansa, jos nämä johdot kulkevat vaan ovikellon napista sisälle? Ovikellolle on oma sulake, joka on irrotettu.
Jos siellä on sisällä kumisten paikalla vain kaksi johtoa ja keskusessa kuitenkin syöttö ovikellolle, todennäköisin tilanne on se että nappia painamalla sinne kumistimelle tulee 8vac, niin kauan kun nappia painaa.
 
Remontti karkaa käsistä. Alkaa näyttää siltä että mittauskeskus siirtyy ulos. Talossa 1 vaiheinen sähköliittymä (jota ei suurenneta), kuitenkin kaikki ulkokeskukset näyttää olevan 3 vaiheisia. Pystyykö noita edes kytkemään 1 vaihesähköön helposti, vai keksinkö muuta. Sähkömiehen saa paikalle vasta myöhemmin, mutta pitäsi vähän pystyä suunnittelemaan ennen.
 
Remontti karkaa käsistä. Alkaa näyttää siltä että mittauskeskus siirtyy ulos. Talossa 1 vaiheinen sähköliittymä (jota ei suurenneta), kuitenkin kaikki ulkokeskukset näyttää olevan 3 vaiheisia. Pystyykö noita edes kytkemään 1 vaihesähköön helposti, vai keksinkö muuta. Sähkömiehen saa paikalle vasta myöhemmin, mutta pitäsi vähän pystyä suunnittelemaan ennen.

Toki kolmivaiheisen keskuksen kaksi muuta vaihetta voi jättää käyttämättä.

Mutta miksi et halua kolmivaiheliittymää? Ei kai hinnassa ole paljoakaan eroa? Voit kuitenkin pihalla olevasta keskuksesta ottaa sähköä laitteille/koneille, joissa tarvitaan kolme vaihetta. Silti taloon voi tuoda vain sen yhden vaiheen.
 
Remontti karkaa käsistä. Alkaa näyttää siltä että mittauskeskus siirtyy ulos. Talossa 1 vaiheinen sähköliittymä (jota ei suurenneta), kuitenkin kaikki ulkokeskukset näyttää olevan 3 vaiheisia. Pystyykö noita edes kytkemään 1 vaihesähköön helposti, vai keksinkö muuta. Sähkömiehen saa paikalle vasta myöhemmin, mutta pitäsi vähän pystyä suunnittelemaan ennen.
Kolmivaiheiseksi tarkoitetun keskuksen vaihekiskot voi jumpata yhteen.
 
Mutta miksi et halua kolmivaiheliittymää? Ei kai hinnassa ole paljoakaan eroa? Voit kuitenkin pihalla olevasta keskuksesta ottaa sähköä laitteille/koneille, joissa tarvitaan kolme vaihetta. Silti taloon voi tuoda vain sen yhden vaiheen.
Yksivaiheista ei oikeastaan enää edes tarjota kuin kerrostaloihin eikä onneksi aina edes sinne. Eli kyllä itsekin tarkistaisin sen kolmivaiheisen hinnan. Jos (kun) auttamatta 35A tai enemmän yksivaiheisena, voi olla kolmivaiheisena jopa halvempi tai ainakin saman hintainen.
Kokonaan eri asia on, millainen syöttökaapeli kohteeseen tulee mutta jos maahan on jo laitettu, on aivan varmasti kolmivaiheista. Epäilisin kyllä olevan siltikin, vaikka vanhempi syöttö. Olettaen siis kyse olevan jostain muusta kuin jostakin varsin pienestä kesämökkikiinteistöstä.

Kolmivaiheiseksi tarkoitetun keskuksen vaihekiskot voi jumpata yhteen.
Näinhän se on. Pieniä muutoksia voi olla vikavirtasuojien osalta pakko tehdä mutta muuten triviaali toimenpide. Järkevyys taas on sitten oma asiansa.
 
Toki kolmivaiheisen keskuksen kaksi muuta vaihetta voi jättää käyttämättä.

Mutta miksi et halua kolmivaiheliittymää? Ei kai hinnassa ole paljoakaan eroa? Voit kuitenkin pihalla olevasta keskuksesta ottaa sähköä laitteille/koneille, joissa tarvitaan kolme vaihetta. Silti taloon voi tuoda vain sen yhden vaiheen.

Yksivaiheista ei oikeastaan enää edes tarjota kuin kerrostaloihin eikä onneksi aina edes sinne. Eli kyllä itsekin tarkistaisin sen kolmivaiheisen hinnan. Jos (kun) auttamatta 35A tai enemmän yksivaiheisena, voi olla kolmivaiheisena jopa halvempi tai ainakin saman hintainen.
Kokonaan eri asia on, millainen syöttökaapeli kohteeseen tulee mutta jos maahan on jo laitettu, on aivan varmasti kolmivaiheista. Epäilisin kyllä olevan siltikin, vaikka vanhempi syöttö. Olettaen siis kyse olevan jostain muusta kuin jostakin varsin pienestä kesämökkikiinteistöstä.


Näinhän se on. Pieniä muutoksia voi olla vikavirtasuojien osalta pakko tehdä mutta muuten triviaali toimenpide. Järkevyys taas on sitten oma asiansa.
Kyseessä tosiaan kesäpaikan sähköt, joihin on vielä riittänyt tuo yksi vaihe. Toki kiinnostaisi kyllä vaihtaa suurempaan, mutta alkaa tuo sähköyhtiön vaatima 1500€ (nettilaskurin hinta) tuntumaan kovalta summalta muutoksesta, jota ei ainakaan vielä tarvitse. Tolpasta tulee kyllä maakaapeli sisälle, asennettu joskus 70-luvulla tiedä sitten onko siinä kolmea vaihetta vai ei, samasta tolpasta naapurille tulee kyllä kolmivaihe. Toki jos johtoa ei tarvi vaihtaa ja hinta siten halvempi niin ehkä sitten
 
Kyseessä tosiaan kesäpaikan sähköt, joihin on vielä riittänyt tuo yksi vaihe. Toki kiinnostaisi kyllä vaihtaa suurempaan, mutta alkaa tuo sähköyhtiön vaatima 1500€ (nettilaskurin hinta) tuntumaan kovalta summalta muutoksesta, jota ei ainakaan vielä tarvitse. Tolpasta tulee kyllä maakaapeli sisälle, asennettu joskus 70-luvulla tiedä sitten onko siinä kolmea vaihetta vai ei, samasta tolpasta naapurille tulee kyllä kolmivaihe. Toki jos johtoa ei tarvi vaihtaa ja hinta siten halvempi niin ehkä sitten
Kysyisin ihan puhelimella joltain joka tietää, nettilaskuri ei välttämättä ole ihan oikeassa.
 
Meille asennetaan uudet sähkökalusteet + vikurit keskukselle. Ongelmana on jääkaappi joka kuuluu samaan ryhmään keittiön pr/valaistuksen kanssa. Miten herkästi jääkaappi laukaisee vikurin vai pitääkö yrittää vetää oma syöttö sille?
Mikäli jääkaappi on kunnossa, niin ei kait sen pitäisi vikavirtaa laukaista koskaan.
 
Okei, ajattelin onko siinä joku syy miksi se jätetään yleensä kytkemättä vikuriin. Mutta jos siitä ei ole haittaa niin hyvä :)
Syynä on se, että vesivahingon ja tuotteiden pilaantumisen riskiä pidetään suurempana haittana kuin teoreettista riskiä sähkötapaturmaan juuri kylmäkoneesta, joka vikaantuisi siten että vvsk laukeaisi mutta sulake ei.

Erillisellä syötöllä siis varmistetaan lähinnä sitä, että jokin muu laite ei laukaise vvsk ja pakastin sen takia sula. Toki samalla kertaa on lisävarmuutta ja säästöä vetää se kylmäkoneelle dedikoitu syöttö ilman vvsk.

Mainittakoon myös, että käsittääkseni kylmäkoneen aiheuttamat tulipalotkin ehkäistään tehokkaimmin siivoamalla kaapin takaa ja korjaamalla/kierrättämällä oikuttelevat, ikivanhat tai tyyppivikaisiksi tunnetut yksilöt. Kylmäkonepalo kaiketi syttyy usein sellaisella mekanismilla, että vvsk tai muu turvalaite ei kuitenkaan laukeaisi ennen kuin kämppä on jo kunnolla tulessa.
 
Viimeksi muokattu:
Okei, ajattelin onko siinä joku syy miksi se jätetään yleensä kytkemättä vikuriin. Mutta jos siitä ei ole haittaa niin hyvä :)
Kuten @Tonnin Seteli jo vastasikin, ei kylmäkoneiden kaltaisia varsin kriittisiä laitteita yleensä laiteta vikavirtasuojan taa. Ei varsinkaan muiden laitteiden kanssa saman suojan taa, siinä kun ottaa turhan suurta riskiä. Tai ainakaan itse en missään tapauksessa huolisi tuollaista asennusta.

Vastaava on lämmitys. Haluatko talon jäätyvän sen takia, että joku pc-poweri vuotaa ja laukaisee suojan? En usko, että haluat.

Eli kun kerran remonttia tehdään, kannattaa ehdottomasti vetää se oma syöttö jääkaapille. Jos vähänkin vanhempi asennus, on luultavammin putkitettu ja voi onnistua helpostikin. Ja muutoinkin, vanhoissa kohteissa voi olla hyvinkin järkevää vetää keittiöön muutoinkin uutta syöttöä. Ei se 10A vaan riitä ja sellaisenkin taakse on nähty koko keittiötä laitetun.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 406
Viestejä
4 550 319
Jäsenet
74 984
Uusin jäsen
Tere

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom