Kysymyksiä sähkömiehille

[Pakana]

Vaikka tulppasulakekeskus olisi DIN-kiskoilla, niin eihän se tarkoita, että valmiin tyyppikeskuksen rakennetta saa lähteä olennaisesti muuttamaan. Se on tyyppihyväksytty niillä kalusteilla, millä se on tehtaalla kalustettu eli tässä tapauksessa niillä din-kiinnitteisillä tulppasulakepesillä ja esimerkiksi jäähtyvyysasiat voi tulla kyseeseen, jos keskuksen kaikki kalusteet lähdetään uusimaan esimerkiksi johdonsuojakatkaisimiksi ja vikavirtasuojakytkimiksi ja keskukselle pitäisi hakea silloin uusi tyyppihyväksyntä, ja jokainen voi kuvitella minkälainen prosessi se on (=käytännössä mahdoton). Kyllä se ainoa oikea tapa olisi uusia se koko keskus nykyaikaiseksi ja kyllähän niitäkin saa uppoasenteisina.

öööh... ei.

Onhan se tietysti mahdollista että joskus on tosiaan ollut "tyyppihyväksyttyjä keskuksia", kyllähän tähän maahan kaikkea mahtuu, mutta ei tuollaisia onneksi enää ole. Kaupasta saa valmiiksi koottuja vakiokeskuksia, mutta ei niitä hyväksytetä missään, ja niitä myös saa ihan vapaasti muokata tarpeeseen sopivaksi. Tai koota sen keskuksen kokonaan itse, jos se tuntuu paremmalta ratkaisulta. Sen tyypppihyväksyttäminen kyllä lienee tosiaan käytännössä mahdoton prosessi.

Tietysti keskuksen voi uusia uppoasenteisenakin, mutta käytännössä se on sen verran työlästä (eli kallista) että ensisijainen vaihtoehto on vanhan päälle asennettava pintakeskus, tai jos se ei käy tilan tai esteettisyyden takia, niin vanhan keskuksen uudelleen kalustus. Luonnollisesti se vanha keskus pitää täyttää normit uudelleen kalustettunakin, mutta se jää sen suunnittelijan vastuulle.

 

[Chaos]

öööh... ei.

Onhan se tietysti mahdollista että joskus on tosiaan ollut "tyyppihyväksyttyjä keskuksia", kyllähän tähän maahan kaikkea mahtuu, mutta ei tuollaisia onneksi enää ole. Kaupasta saa valmiiksi koottuja vakiokeskuksia, mutta ei niitä hyväksytetä missään, ja niitä myös saa ihan vapaasti muokata tarpeeseen sopivaksi. Tai koota sen keskuksen kokonaan itse, jos se tuntuu paremmalta ratkaisulta. Sen tyypppihyväksyttäminen kyllä lienee tosiaan käytännössä mahdoton prosessi.

Tietysti keskuksen voi uusia uppoasenteisenakin, mutta käytännössä se on sen verran työlästä (eli kallista) että ensisijainen vaihtoehto on vanhan päälle asennettava pintakeskus, tai jos se ei käy tilan tai esteettisyyden takia, niin vanhan keskuksen uudelleen kalustus. Luonnollisesti se vanha keskus pitää täyttää normit uudelleen kalustettunakin, mutta se jää sen suunnittelijan vastuulle.

"Tyyppihyväksytty", ettei vaan haettu vaatimustenmukaisuusvakuutusta?

 

[Jashka]

Kaksi-nappisella kytkimellä(kruunukytkin?) ohjattavaan kattorasiaan tulee kolme johtoa: kaksi mustaa ja yksi musta jossa päällä keltainen muovi. Jännitekynä väittää, että mustissa on koko ajan virta riippumatta kytkimen asennosta. Keltaiseen ei tule kynän mukaan virtaa. Mitenhän tähän pitäisi lamppu kytkeä, vai onko tuolla rasiassa joku pielessä? Kohteena vanha rintamamiestalo jossa sähköjä rempattu 80-luvulla ja 2000-luvulla. Tässäkin kytkin on uudehko, mutta rasialle tulevat johdot vanhoja.

 

[Malp]

tai ei mitään.

 

[Trans-Late]

öööh... ei.

Onhan se tietysti mahdollista että joskus on tosiaan ollut "tyyppihyväksyttyjä keskuksia", kyllähän tähän maahan kaikkea mahtuu, mutta ei tuollaisia onneksi enää ole. Kaupasta saa valmiiksi koottuja vakiokeskuksia, mutta ei niitä hyväksytetä missään, ja niitä myös saa ihan vapaasti muokata tarpeeseen sopivaksi. Tai koota sen keskuksen kokonaan itse, jos se tuntuu paremmalta ratkaisulta. Sen tyypppihyväksyttäminen kyllä lienee tosiaan käytännössä mahdoton prosessi.

Tietysti keskuksen voi uusia uppoasenteisenakin, mutta käytännössä se on sen verran työlästä (eli kallista) että ensisijainen vaihtoehto on vanhan päälle asennettava pintakeskus, tai jos se ei käy tilan tai esteettisyyden takia, niin vanhan keskuksen uudelleen kalustus. Luonnollisesti se vanha keskus pitää täyttää normit uudelleen kalustettunakin, mutta se jää sen suunnittelijan vastuulle.

Miten vaan, mutta ainakin järki (jota sähköhommissa on myös hyvä käyttää standardien lisäksi) sanoo, ettei alunperin tulppasulakkeille valmistettuun ja niillä kalustettuun keskukseen saisi tuosta noin vain lähteä tumppaamaan 2-3-kertaista määrää johdonsuojakatkaisimia ja vikavirtasuojia. Vaikea nähdä myös kuka sähkäri suostuisi lähteä tuollaista muutosta toteuttamaan, kun se joka tapauksessa vaatii ensin keskuksen purkamisen alkutekijöihinsä, niin että käytännössä runko jää jäljelle, ja sitten lähteä rakentamaan uudelleen sitä kaluste kerrallaan. Kun joka ikinen johto sieltä joudutaan joka tapauksessa irrottamaan ja merkitsemään, niin eipä tuossa ainakaan vähemmällä työllä selviä kuin, että uusisi koko keskuksen valmiiksi kalustetuksi nykyaikaiseksi keskukseksi, oli se nyt sitten pinta tai uppo.

Ja olkoon "tyyppihyväksyntä", nyt sitten vaikka se "vaatimustenmukaisuusvakuutus", jota tuollainen tulppasulakekeskuksesta johdonsuojakatkaisinkeskukseksi muutettu nyt ei taatusti kyllä enää täyttäisi.

EDIT: En nyt löytänyt tähän mitään varmistavaa faktaa, mutta muistelen, että ainakin joskus edes keskusvalmistusta, eli sähkökeskuksen kasaamista tyhjästä kotelosta ja kotelon sisään tulevista keskuskomponenteista, ei saanut tehdä kuka tahansa, joka sähkölaitteita muuten sai kasata, eikä edes sähköpätevyydet omaava sähköasentaja ja keskukselle pitää olla se mainittu vaatimustenmukaisuustodistus ja tuotevastuuvakuutus, joten aika vaikea nähdä, että sellaisia pystyy kukaan antamaan vanhasta tulppasulakekeskuksesta puukotetulle johdonsuojakatkaisin-keskukselle.

 

[jarp]

Mikä on oikea paikka ilmoittaa sähkölinjasta, joka on asennettu niin matalalle, että siitä ylettäisi hyppäämällä ottamaan kiinni? Tai koska ko. linja on ladulla, niin ylettää helposti mukavasti sähköä johtavalla hiilikuitusauvalla huitomaan linjaan. Näyttäisihän nuo piuhat olevan eristettyjä, mutta onkohan siltikään asiallinen asennus... Tämä temppu on onnistunut siten, että pururadalle / hiihtoladulle on asennettu uudet valot ilmajohtimilla, yksi sähkötolppa on mäen päällä ja toinen tolppa mäen alla ja johtimet varsin löysällä eli roikkuvat vielä, niin näinhän siinä sitten käy.

Toinen kyssäri; riittääkö "tavan sähkömiehellä" valtuudet pistää kodin sähköpääkeskusta uuteen uskoon, vai tarvitaanko sähköinssi tms. suunnittelemaan työ ensin (mitään papaereita nykyisistä kytkennöistä sähkötaulun osalta ei ole)? Ajattelin, että seuraavan kerran kun pitää sähkärin jotain täällä ropata, niin josko asennuttaisi vikavirtasuojia pinon. Haluaisin jakaa kodin sähköt muutaman eri vikiksen taakse "vyöhykkeittäin", esim. yläkerta + yläkerran lämmitys, märkätilat ja khh + niiden lämmitys, muut tilat + niiden lämmitys, sekä ulkopistorasiat + ulkorakennukset. Vain yksi vvsk on taulussa tällä hetkellä märkätiloja + ulkorakennuksia varten, joten joutuisi varmaan ihan huolella vetämään johtimia uusiksi sähkötaulusta, lisäksi tilaa ei taulussa ole enää hirveästi, joutuisi ehkä vähän järkevöittämään nykyisten kalusteiden sijainteja.

 

[arthur3.0]

Mikä on oikea paikka ilmoittaa sähkölinjasta, joka on asennettu niin matalalle, että siitä ylettäisi hyppäämällä ottamaan kiinni?

Ko. sähkölinjan omistajalle.

 

[irspa]

Ko. sähkölinjan omistajalle.

Sitä tässä kuka nämä omistaa ilmeisesti etsittiin.

Mikä on oikea paikka ilmoittaa sähkölinjasta, joka on asennettu niin matalalle, että siitä ylettäisi hyppäämällä ottamaan kiinni? Tai koska ko. linja on ladulla, niin ylettää helposti mukavasti sähköä johtavalla hiilikuitusauvalla huitomaan linjaan. Näyttäisihän nuo piuhat olevan eristettyjä, mutta onkohan siltikään asiallinen asennus... Tämä temppu on onnistunut siten, että pururadalle / hiihtoladulle on asennettu uudet valot ilmajohtimilla, yksi sähkötolppa on mäen päällä ja toinen tolppa mäen alla ja johtimet varsin löysällä eli roikkuvat vielä, niin näinhän siinä sitten käy.

Pururatojen valaistukset ovat yleensä kunnan ulkoaluehoito tms., alaisuudessa joten sinne ilmoittaisin.

 

[arthur3.0]

Pururatojen valaistukset ovat yleensä kunnan ulkoaluehoito tms., alaisuudessa joten sinne ilmoittaisin.

Valaisinpylväisiin tuskin asennetaan sähkölinjaa, joten jotenkin luin tuon valaisinlinjan korjaamisen erillisenä asiana. Kunta tai urheilukeskuksen toiminnan pyörittäjä (jos ei olla kunnan pururadalla) tosiaan oikea taho noissa valaisinlinjoissa.

 

[jarp]

En tiedä onko kunnan pururata vai viereisen urheilukeskuksen, joten arvon sähköpostin vastaanottajaksi jonkun kunnalta ja jonkun ko. urheilukeskuksesta, niin jopsa sieltä joku löytyisi. Kiitokset!

En tiedä edes mitä linjoja nuo tarkkaanottaen on, taitaa nimittäin olla sehkä sähköt, että valot noissa pylväissä, ainakin osan matkaa. Pylväiden huipulla näytti menevän ihan tavallisia sähkökaapeleita, sitten pylväiden puoleen väliin oli asennettu valaisimet, joille oli omat sähkökaapelit, jotka nyt sitten roikkuivat niin, että niihin ylettää helposti. Eristettyjä ne näytti olevan, mutta kai siellä se 230V menee, että ehkä niihin ei saisi hyppäämällä siltikään ylettää...

 

[mti]

Mikä on oikea paikka ilmoittaa sähkölinjasta, joka on asennettu niin matalalle, että siitä ylettäisi hyppäämällä ottamaan kiinni?

Kuten yllä todettua, niin kunnan tekninen toimisto, ulkoilualueen pyörittäjä tmv lienee tässä tapauksessa oikea kohde. Mikäli asia ei sitä kautta etene, niin valvova viranomainen näissä on Tukes, jolle voi tehdä ilmoituksen vaikkapa marek-rekisterin kautta (hiihtolatu lienee riittävän lähellä "kuluttajapalvelua", joten katsoisin marekin lomakkeen olevan sovelias ilmoitustapa). Harmikseni en nyt muista noille määriteltyä minimikorkeutta, mutta esim. tämän Tukesin lappusen 4 m ei liene kovinkaan kaukana totuudesta (Sivu 8, "400/1000 voltin riippukierrejohto (AMKA)" [pdf]).

 

[TCan]

Toinen kyssäri; riittääkö "tavan sähkömiehellä" valtuudet pistää kodin sähköpääkeskusta uuteen uskoon, vai tarvitaanko sähköinssi tms. suunnittelemaan työ ensin (mitään papaereita nykyisistä kytkennöistä sähkötaulun osalta ei ole)? Ajattelin, että seuraavan kerran kun pitää sähkärin jotain täällä ropata, niin josko asennuttaisi vikavirtasuojia pinon. Haluaisin jakaa kodin sähköt muutaman eri vikiksen taakse "vyöhykkeittäin", esim. yläkerta + yläkerran lämmitys, märkätilat ja khh + niiden lämmitys, muut tilat + niiden lämmitys, sekä ulkopistorasiat + ulkorakennukset. Vain yksi vvsk on taulussa tällä hetkellä märkätiloja + ulkorakennuksia varten, joten joutuisi varmaan ihan huolella vetämään johtimia uusiksi sähkötaulusta, lisäksi tilaa ei taulussa ole enää hirveästi, joutuisi ehkä vähän järkevöittämään nykyisten kalusteiden sijainteja.

Tavallisella sähköurakoitsijalla riittää "valtuudet" käytännössä kaikkiin sähkötöihin mitä omakotitalon sisällä tehdään. Jos vanhan keskuksen yhteyteen halutaan lisätä vikavirtasuojia vanhoihin ryhmiin täytyy huomioida nykyinen kaapelointi. Jos vanhat maadoitetut pistorasiat ovat tehty "nollaamalla" ilman erillistä suojajohdinta niin tällöin vikavirtasuoja laukeaa aina, ei siis toimi. Käytännössä noin 80 luvulta eteenpäin pääsääntöisesti erillinen suojajohdin löytyy eikä tämä aiheuta ongelmaa.

 

[Pakana]

Miten vaan, mutta ainakin järki (jota sähköhommissa on myös hyvä käyttää standardien lisäksi) sanoo, ettei alunperin tulppasulakkeille valmistettuun ja niillä kalustettuun keskukseen saisi tuosta noin vain lähteä tumppaamaan 2-3-kertaista määrää johdonsuojakatkaisimia ja vikavirtasuojia. Vaikea nähdä myös kuka sähkäri suostuisi lähteä tuollaista muutosta toteuttamaan, kun se joka tapauksessa vaatii ensin keskuksen purkamisen alkutekijöihinsä, niin että käytännössä runko jää jäljelle, ja sitten lähteä rakentamaan uudelleen sitä kaluste kerrallaan. Kun joka ikinen johto sieltä joudutaan joka tapauksessa irrottamaan ja merkitsemään, niin eipä tuossa ainakaan vähemmällä työllä selviä kuin, että uusisi koko keskuksen valmiiksi kalustetuksi nykyaikaiseksi keskukseksi, oli se nyt sitten pinta tai uppo.

Ja olkoon "tyyppihyväksyntä", nyt sitten vaikka se "vaatimustenmukaisuusvakuutus", jota tuollainen tulppasulakekeskuksesta johdonsuojakatkaisinkeskukseksi muutettu nyt ei taatusti kyllä enää täyttäisi.

EDIT: En nyt löytänyt tähän mitään varmistavaa faktaa, mutta muistelen, että ainakin joskus edes keskusvalmistusta, eli sähkökeskuksen kasaamista tyhjästä kotelosta ja kotelon sisään tulevista keskuskomponenteista, ei saanut tehdä kuka tahansa, joka sähkölaitteita muuten sai kasata, eikä edes sähköpätevyydet omaava sähköasentaja ja keskukselle pitää olla se mainittu vaatimustenmukaisuustodistus ja tuotevastuuvakuutus, joten aika vaikea nähdä, että sellaisia pystyy kukaan antamaan vanhasta tulppasulakekeskuksesta puukotetulle johdonsuojakatkaisin-keskukselle.

No tietysti siinä hommassa joku tolkku pitää olla mukana, jonka takia tuo tulppien muuttaminen 3x määräksi jsk:ä ei todennäköisesti ole tolkullista, vaikka se tilanpuolesta sopivan väljään tulppakeskukseen voisikin juuri onnistua.

Tietysti tuo uusi pintakeskus on lähtökohtaisesti se ensisijainen toteutustapa, mutta ei se aina ole järkevää. Ne syöttävät johdot pitää merkitä riippumatta siitä mitä siihen tulee tilalle, ellei niitä uusita kokonaan.. Tosin merkitään ne yleensä siltikin ihan vaan homman helpottamiseksi.

Esimerkkinä vaikka kerrostaloasunnon eteisessä betoniseinään "ei katorajaan" upotettu ryhmis, jos siihen laittaa pintakeskuksen tilalle, niin se rajoittaa joko oven käyttöä, tai siihen törmäillään. Tollaisen keskuksen modaaminen ei ole mitenkään ihmeellinen homma, eikä se ryhmien määrä yleensä myöskään kasva ainakaan merkittävästi. Jos tuohon laittaa uuden uppokeskuksen tilalle, niin jos nyt ei käy aivan mieletön munkki ja jostain löytyy suoraan sopivan kokoinen tilalle, niin sen betoniseinän avaaminen isompaa kaappia varten on ihan helvetillinen duuni, johon ei lähdetä kuin vasta viimeisenä keinona.

TOinen paikka esimerkiksi joku 15m² seinäpintaa syövä iso keskus. Niissä on usein pajon tulppapaikkoja muutenkin tyhjänä, joten yhdeltä alueelta voidaan ne tulppapohjat purkaa pois ja muuttaa se johdonsuojille.. no käytännössä todennäköisesti kuitnekin vikiksille.

Tosin yleisesti ottaen tulppakeskuksia ei _mun mielestä_ ole kovin usein tarpeen vaihtaa johdonsuojille. Se tulppasulake itsessään toimii suojalaitteena varmatoimisemmin kuin johdonsuojakytkin, mutta käytännössä vikavirtasuojauksen lisääminen on se joka aiheuttaa tarpeen heivata ne tulpat - yleensä siis siellä ei ole tilaa niille vikiksille. Jos varatilaa on, niin ei vikavirtasuojakytkimen lisääminen tulppakeskukseen ole kielletty, tai mitenkään muutenkaan "moraalisesti väärin".

 

[janne]

Mökillä on pieni pajaprojekti työn alla ikivanhasta hirsikehikosta. Sisällä on katto eristetty ja vedetty pahvit + koolaukset pintaan. Sähköt olisi nyt hyvä vetää kattopaneelien alla niin ei tarvisi pintaan asentaa. Ja huom, en ole siis mitään itse kytkemässä, mutta panelit oli tarkoitus nyt viikonloppuna löydä eikä sähkäriä tähän hätään mistään saa. Piuhat kai saan kuitenkin vetää itse, josta päästäänki itse kysymykseen. Eli miten nuo oheiset sähköt pitäsi piuhottaa? Jakorasoita ei ole tuohon upeaan paint-suunnitelmaan piirretty, eli niitä lisäiltävä tarpeen mukaan. MMJ:tä (3x2,5 ja 2x1,5) sekä jakorasioita löytyy sopivasti valmiiksi.

Valaistus:
-sisällä kattoon neljä ledispottia.
-pihalle neljä seinävaloa
-molemmille kytkin sisäpuolelle ovenpieleen

Pistorasiat:
-ulos IP44 rasiat kahdelle sivulle
-sisälle kahdelle seinälle rasiaryhmät

Keskus:
- Varmaan joku työpaikkakeskus vai mikä?
Nuo kaikki pistorasiaryhmät saisi varmaan olla oman sulakkeen takana, saattaa tulla hetkellisesti jonkun verran kuormaa. Ja mahdollisesti ainakin yhdelle voimavirtapistokkeelle tarvetta, mutta tämän saisi kai suoraan keskuksesta jos tuollaine työpaikkakeskus.
Syöttö vedetään päämökin keskukselta maakaapelilla joskus keväällä kun maa sulanut.

Spoileri

 

[N1kkel]

Oikeastaan pitäisi kysyä sähkäriltä, että sopiiko että johdotat valmiiksi, sähkäri kun joutuu kuitenkin ottamaan vastuun koko asennuksesta. Tuollaisen pikku pajan sähköistäminen on asentajalle aika triviaali homma.

 

[Trans-Late]

Esimerkkinä vaikka kerrostaloasunnon eteisessä betoniseinään "ei katorajaan" upotettu ryhmis, jos siihen laittaa pintakeskuksen tilalle, niin se rajoittaa joko oven käyttöä, tai siihen törmäillään. Tollaisen keskuksen modaaminen ei ole mitenkään ihmeellinen homma, eikä se ryhmien määrä yleensä myöskään kasva ainakaan merkittävästi. Jos tuohon laittaa uuden uppokeskuksen tilalle, niin jos nyt ei käy aivan mieletön munkki ja jostain löytyy suoraan sopivan kokoinen tilalle, niin sen betoniseinän avaaminen isompaa kaappia varten on ihan helvetillinen duuni, johon ei lähdetä kuin vasta viimeisenä keinona.

Nuo vanhat kerrostaloasuntojen tulppakeskukset ovat yleensä juuri niitä malleja, joissa ei ole din-kiskoa, vaan varokepesät on suoraan siellä keskuksen pohjassa kiinni, eikä edes kantta saa auki ruuvaamatta kaikkia sulakkeita irti. Kerrostalossa kun tehdään sähkösaneeraus niin tilalle ruuvataan juurikin se aukon peittävä pintakeskus, eikä edes harkita mitään vanhan keskuksen modaamista, vaikka se sattuisikin olemaan niillä DIN-mallin varokepesillä.

 

[Pakana]

Nuo vanhat kerrostaloasuntojen tulppakeskukset ovat yleensä juuri niitä malleja, joissa ei ole din-kiskoa, vaan varokepesät on suoraan siellä keskuksen pohjassa kiinni, eikä edes kantta saa auki ruuvaamatta kaikkia sulakkeita irti. Kerrostalossa kun tehdään sähkösaneeraus niin tilalle ruuvataan juurikin se aukon peittävä pintakeskus, eikä edes harkita mitään vanhan keskuksen modaamista, vaikka se sattuisikin olemaan niillä DIN-mallin varokepesillä.

Tietysti tuo pintakeskus on se lähtökohta, mutta jos siihen ei pintakeskusta mahdu, niin kyllä se ensin tutkitaan saako sen vanhan kotelon jotenkin hyödynnettyä. Niitä keskuksia on asennettu esim niin että asunnon sisäovi ei mahdu aukeamaan jos siihen tulee 10cm paksu sähkökaappi. Jos joka asunto olisi noin, niin silloin tilattaisiin uudet keskukset sen vanhan keskuksen upotuskotelon mitoilla, mutta jos siellä vaan joku satunnainen asunto, niin sähkärit sen kaapin modaa.

Johtuu pitkälti rakennusajankohdasta millainen se keskus on, 80-luvulla ne dinkiskoiset kai alkoi yleistymään.

 

[skude]

Rahastahn noi pintakeskukset on yleensä kiinni. Eli helpompaa ja halvempaa lyödä vain pintakeskus vanhan päälle, vaikka monesti voisi olla tilanne, että seinään saisi myös upotetun keskuksen laitettua. Vanhan modaus myös ok. Vanhan keskuksen päivitys johdonsuojakatkaisimille on ok ja ryhmien määriäkin voi huoletta lisätä, mikäli tilaa riittää. Keskuksen nimellisvirta / noususulake kuitenkin määrää sen ettei keskusta voi ylikuormittaa.

 

[puik]

Kysymys matalajännite/heikkovirtajohdon jatkamisesta ulkona. Lämmitysjärjestelmän ulkolämpöanturi (vastusanturi, luokkaa 100kOhm) on vähän huonossa paikassa. Kaapelin läpivienti sisälle on tiivistetty enkä haluaisi vetää uutta kaapelia. Voiko tulla ongelmia kaapelin jatkamisesta? Ensisijaisesti vetäisin kutistesukat kummankin johtimen tinauksen päälle ja lisäksi ulkokaapelin päälle. Toinen vaihtoehto olisi tietenkin laittaa jakorasia liitospaikkaan. Riittääkö kutistesukat tai pitäiskö laittaa jakorasia?

 

[jarp]

Kysymys matalajännite/heikkovirtajohdon jatkamisesta ulkona. Lämmitysjärjestelmän ulkolämpöanturi (vastusanturi, luokkaa 100kOhm) on vähän huonossa paikassa. Kaapelin läpivienti sisälle on tiivistetty enkä haluaisi vetää uutta kaapelia. Voiko tulla ongelmia kaapelin jatkamisesta? Ensisijaisesti vetäisin kutistesukat kummankin johtimen tinauksen päälle ja lisäksi ulkokaapelin päälle. Toinen vaihtoehto olisi tietenkin laittaa jakorasia liitospaikkaan. Riittääkö kutistesukat tai pitäiskö laittaa jakorasia?

Kun kerta sähköturvallisuus ei matalan jännitteen takia ole ongelma, niin eikö tuo menene asiallisesti, kun juotat molemmat johtimet, vedät päälle liimalla varustetun kutistesukan ja vielä koko paketin päälle liimalla varustetun kutistesukan? Ei kyllä veden pitäisi päästä sisään. Minulla on aurinkopaneelin kaapeleita tehtynä yksinkertaisella liimakutistesukalla, eikä ole ollut mitään ongelmia.

 

[Eräilves]

enpä tiedä onko oikia paikka mutta..

Verstaan imuri kerää helkutisti staattista sähköä, kun käytän sitä puruimurina + verstaan siivoamiseen (letkussa pysyy puutikutkin pystyssä jopa..). Melkein kokoajan saa säpsähdellä kun koskee johonkin.. olisiko siihen jotain konstia, että saisi loppumaan? Tuosta metallipöntöstä ketjulla lattialle kokeilin, ja tuosta letkusta rautalangalla lattiaan.. mutta ei vaikutusta. (mitä tuli itellä mielee äkkiä kokeilla).

Ei ole maadoitettua versiota tuo johto imurista pistorasialle.

 

[Pakana]

enpä tiedä onko oikia paikka mutta..

Verstaan imuri kerää helkutisti staattista sähköä, kun käytän sitä puruimurina + verstaan siivoamiseen (letkussa pysyy puutikutkin pystyssä jopa..). Melkein kokoajan saa säpsähdellä kun koskee johonkin.. olisiko siihen jotain konstia, että saisi loppumaan? Tuosta metallipöntöstä ketjulla lattialle kokeilin, ja tuosta letkusta rautalangalla lattiaan.. mutta ei vaikutusta. (mitä tuli itellä mielee äkkiä kokeilla).

Ei ole maadoitettua versiota tuo johto imurista pistorasialle.

Ilmankostutin on oikeastaan ainoa joka tehoaa staattiseen sähköön.

 

[Eräilves]

Ilmankostutin on oikeastaan ainoa joka tehoaa staattiseen sähköön.

hmm, siinä kestää vua aika tavalla jos tuollasta ufoxia rupeaa tuol käyttämää.. kuikaha kostiaa pitää olla ettei tota ongelmaa ois?

 

[Chaos]

enpä tiedä onko oikia paikka mutta..

Verstaan imuri kerää helkutisti staattista sähköä, kun käytän sitä puruimurina + verstaan siivoamiseen (letkussa pysyy puutikutkin pystyssä jopa..). Melkein kokoajan saa säpsähdellä kun koskee johonkin.. olisiko siihen jotain konstia, että saisi loppumaan? Tuosta metallipöntöstä ketjulla lattialle kokeilin, ja tuosta letkusta rautalangalla lattiaan.. mutta ei vaikutusta. (mitä tuli itellä mielee äkkiä kokeilla).

Ei ole maadoitettua versiota tuo johto imurista pistorasialle.

Maadoitat tuon imurin rungon erikseen ja hommaat antistaattisen letkun ja homma toimii.

 

[Malp]

Käsisumuttimella imurinvarsi kosteaksi ennen käyttämistä?

 

[Eräilves]

Maadoitat tuon imurin rungon erikseen ja hommaat antistaattisen letkun ja homma toimii.

Mitenkä järkevin mahtas olla? Tuosta säiliöstä tullut laitettua kettingillä maahan, mutta ei sillä vaikutusta. Moottori onkin sitten tuon muovikuoren alla piilossa.

Pitääpä tutkia löytyskö kohtuu hintaa antistaattista letkua (ettei maksa uuden imurin verran).. ja sopivan kokosta

 

[Chaos]

Mitenkä järkevin mahtas olla? Tuosta säiliöstä tullut laitettua kettingillä maahan, mutta ei sillä vaikutusta. Moottori onkin sitten tuon muovikuoren alla piilossa.

Pitääpä tutkia löytyskö kohtuu hintaa antistaattista letkua (ettei maksa uuden imurin verran).. ja sopivan kokosta

Jos löytyy esim. pätkä kaapelia, niin voit kokeilla, että imurin metallirungon ja taustalla näkyvän vesikiertopatterin maalaamattoman metalliosaan, saattaa jopa toimia. Jos pelkästään toi jo auttaa ja toimii, niin sitten vaan katsomaan paikkaa mihin ja miten imurin runkoon saa pätkä kaapelia kiinni, toisen pään saa vaikka klemmarilla tuohon termostaatin viereen kiinni. Tuohon imurin runkoon voit vaikka porata pienen reiän, esim. 4-6mm ja laitat "maadoitus"pultin siihen, tarvittaessa tiivistät läpiviennin ja siihen sitten rengasabikolla kaapeli kiinni.

 

[Eräilves]

Jos löytyy esim. pätkä kaapelia, niin voit kokeilla, että imurin metallirungon ja taustalla näkyvän vesikiertopatterin maalaamattoman metalliosaan, saattaa jopa toimia. Jos pelkästään toi jo auttaa ja toimii, niin sitten vaan katsomaan paikkaa mihin ja miten imurin runkoon saa pätkä kaapelia kiinni, toisen pään saa vaikka klemmarilla tuohon termostaatin viereen kiinni. Tuohon imurin runkoon voit vaikka porata pienen reiän, esim. 4-6mm ja laitat "maadoitus"pultin siihen, tarvittaessa tiivistät läpiviennin ja siihen sitten rengasabikolla kaapeli kiinni.

Kokkeillaas tuota huomenna tuollasia antistaattisia letkuja näyttää olevan myynnissä, oiskohan sellane sitten ton nykysen letkun tilalle hyvä estämää sitä?

 

[munse]

Vartalla on kahdentyyppisiä AA-akkuparistoja: "Value" ja "Power". Molemmat ovat NiMH ja kapasiteetti 2100 mAh.

"Power" on hinnaltaan lähes kaksinkertainen, mikä on kumma sillä speksit ovat periaatteessa samat. Mainosmiesten kikkailua vai onko noissa oikeasti jotain hintaeron selittävää merkityksellistä eroa?

Value:

VARTA Value AA 2100mAh ladattava akkuparisto, 4kpl | Motonet Oy

VARTA AA 2100 mAh -ladattavat NiMH-akkuparistot erinomaisella hinta-laatu-suhteella! Satoja latauskertoja ilman muistivaikutusta, soveltuu kaikkiin latureihin ja peruslaitteisiin. • IEC-testattu, taattua VARTA-laatua • 1,2 V • 4 kpl:n pakkaus

www.motonet.fi

Power:

VARTA Recharge Accu Power AA 2100mAh akkuparisto, 4 kpl | Motonet Oy

VARTA Recharge Accu Power -tuotesarja pitkäkestoisella energialla kaikkiin peruslaitteisiin. Ladattuina nämä NiMH-akkuparistot säilyttävät 75 % tehostaan 12 kuukauden säilytyksen jälkeen. • Valmiiksi ladattu • "Ready To Use" -teknologian avulla heti käyttövalmis • Erittäin matala...

www.motonet.fi

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Vartalla on kahdentyyppisiä AA-akkuparistoja: "Value" ja "Power". Molemmat ovat NiMH ja kapasiteetti 2100 mAh.

"Power" on hinnaltaan lähes kaksinkertainen, mikä on kumma sillä speksit ovat periaatteessa samat. Mainosmiesten kikkailua vai onko noissa oikeasti jotain hintaeron selittävää merkityksellistä eroa?

Value:

VARTA Value AA 2100mAh ladattava akkuparisto, 4kpl | Motonet Oy

VARTA AA 2100 mAh -ladattavat NiMH-akkuparistot erinomaisella hinta-laatu-suhteella! Satoja latauskertoja ilman muistivaikutusta, soveltuu kaikkiin latureihin ja peruslaitteisiin. • IEC-testattu, taattua VARTA-laatua • 1,2 V • 4 kpl:n pakkaus

www.motonet.fi

Power:

VARTA Recharge Accu Power AA 2100mAh akkuparisto, 4 kpl | Motonet Oy

VARTA Recharge Accu Power -tuotesarja pitkäkestoisella energialla kaikkiin peruslaitteisiin. Ladattuina nämä NiMH-akkuparistot säilyttävät 75 % tehostaan 12 kuukauden säilytyksen jälkeen. • Valmiiksi ladattu • "Ready To Use" -teknologian avulla heti käyttövalmis • Erittäin matala...

www.motonet.fi

Kalliimmat on lsd-akkuja eli low self discharge. Akkujen lataus säilyy pitkään noissa ja ovat ostettaessa jo valmiiksi ladatut. Ikeasta kannattaa ostaa niitä valkoisia jos lähellä.

 

[jarp]

Vartalla on kahdentyyppisiä AA-akkuparistoja: "Value" ja "Power". Molemmat ovat NiMH ja kapasiteetti 2100 mAh.

"Power" on hinnaltaan lähes kaksinkertainen, mikä on kumma sillä speksit ovat periaatteessa samat. Mainosmiesten kikkailua vai onko noissa oikeasti jotain hintaeron selittävää merkityksellistä eroa?

Value:

VARTA Value AA 2100mAh ladattava akkuparisto, 4kpl | Motonet Oy

VARTA AA 2100 mAh -ladattavat NiMH-akkuparistot erinomaisella hinta-laatu-suhteella! Satoja latauskertoja ilman muistivaikutusta, soveltuu kaikkiin latureihin ja peruslaitteisiin. • IEC-testattu, taattua VARTA-laatua • 1,2 V • 4 kpl:n pakkaus

www.motonet.fi

Power:

VARTA Recharge Accu Power AA 2100mAh akkuparisto, 4 kpl | Motonet Oy

VARTA Recharge Accu Power -tuotesarja pitkäkestoisella energialla kaikkiin peruslaitteisiin. Ladattuina nämä NiMH-akkuparistot säilyttävät 75 % tehostaan 12 kuukauden säilytyksen jälkeen. • Valmiiksi ladattu • "Ready To Use" -teknologian avulla heti käyttövalmis • Erittäin matala...

www.motonet.fi

"Erittäin matala itsepurkautuminen". Jos en väärin muista, niin "ennen vanhaan" näillä akuilla oli aika suurikin itsepurkautuminen, eli tyhjenivät itsestään nopeasti ja nyt jollain uudella akkukemialla akut pysyvät latingissa vuosia.

 

[Tonnin Seteli]

Tämähän se on. Nykyään ei juuri kannata harkita ostavansa muita kuin "erittäin vähäisesti itsepurkautuvia". Niillä korvaa laajasti alkaleakit kodin paristotarpeissa, toisin kuin vanhan ajan nikkeliakuilla. Toki vanhimmat versiot olivat yleensä kadmiumversioita ja huonotkin NiMH-akut yleistyivät myöhemmin.

Useimmat "ladattavia pattereita" esimerkiksi 90-luvulla kokeilleet muistavat, millaista paskaa se oli. Pienessä RC-autossa, jonka akkukotelo veti AA-kokoa se oli tietysti ainoa vaihtoehto. Alkaleakilla pääsi huonolla teholla kymmenen metriä, minkä jälkeen teho hiipui kokonaan hetkeksi ja seuraavalla yrityksellä lopullisesti. Vaikka olisivat toimineet niin eihän sellaista läjää paristoja olisi kukaan kehdannut tai halunnut ostaa. Telkkarin kaukosäätimessä olisi ollut huono vitsi käyttää niitä NiCd-akkuja, eihän niissä olisi pysynyt varaus kuin viikkoja.

Ai joo, on mulla kysymyskin. Onko olemassa käytännöllisiä litteitä pintaan asennettavia pistorasioita 2,5 A "europistotulpalle"? Lähinnä ajattelen sellaista, jossa pistorasia sojottaa kalusteen reunasta seinää pitkin. Pitäisi lisätä olemassa jo olevaan pistorasia- ja valaisinryhmään yksi rasia, ja siihen ei tarvitsisi muunlaisia pistotulppia sopia, koska siinä nurkassa on vain kevyttä elektroniikkaa. Tällaista ratkaisua mietin siis siksi, että kyseessä on ilman keviä pintakaapeloitu ryhmä vanhassa asunnossa, johtohelvetti telkkaritelineen takana ja ympäristössä saisi pysyä minimissään ja seinä on sellaista mallia, että minkään upottaminen ei houkuttele. Jos ja kun moista tuotetta ei ole, niin siihenhän toki laitetaan tavallinen 0-luokan pistorasia.

Tarkoitan siis tuotetta, joka näyttäisi vähän tältä. Tai siis tämän tuotteen alapuoliskolta.

Pistorasia 1-osainen + 2x europistorasia UPJ 2X valkoinen Exxact

Keskiölevyllinen 3-osainen kombipistorasia peitelevyllä (1-pistorasia + 2x Europistorasia, 16A + 2x2,5 A). Pistorasia c/c 60 mm uppokojerasia-asennuksiin. Exxact-sähkökalustesarja on teknisesti edistyksellinen ja tyylikäs tuotevalikoima sähkö-ja sisustustarpeisiin.

www.taloon.com

Tämähän ei tietenkään käy kahdestakin ilmeisestä syystä, ja on vain viitteenä sille minkä näköistä tarkoitan. Ja jos ei ole niin miksi ei? Moni muukin tarttis just samanlaisen, ne ei vaan vielä tiedä sitä. Mulle rojaltit sitten prkl.

 

[mti]

Ai joo, on mulla kysymyskin. Onko olemassa käytännöllisiä litteitä pintaan asennettavia pistorasioita 2,5 A "europistotulpalle"? Lähinnä ajattelen sellaista, jossa pistorasia sojottaa kalusteen reunasta seinää pitkin. Pitäisi lisätä olemassa jo olevaan pistorasia- ja valaisinryhmään yksi rasia, ja siihen ei tarvitsisi muunlaisia pistotulppia sopia, koska siinä nurkassa on vain kevyttä elektroniikkaa. Tällaista ratkaisua mietin siis siksi, että kyseessä on ilman keviä pintakaapeloitu ryhmä vanhassa asunnossa, johtohelvetti telkkaritelineen takana ja ympäristössä saisi pysyä minimissään ja seinä on sellaista mallia, että minkään upottaminen ei houkuttele. Jos ja kun moista tuotetta ei ole, niin siihenhän toki laitetaan tavallinen 0-luokan pistorasia.

Tarkoitan siis tuotetta, joka näyttäisi vähän tältä. Tai siis tämän tuotteen alapuoliskolta.

Pistorasia 1-osainen + 2x europistorasia UPJ 2X valkoinen Exxact

Keskiölevyllinen 3-osainen kombipistorasia peitelevyllä (1-pistorasia + 2x Europistorasia, 16A + 2x2,5 A). Pistorasia c/c 60 mm uppokojerasia-asennuksiin. Exxact-sähkökalustesarja on teknisesti edistyksellinen ja tyylikäs tuotevalikoima sähkö-ja sisustustarpeisiin.

www.taloon.com

Tämähän ei tietenkään käy kahdestakin ilmeisestä syystä, ja on vain viitteenä sille minkä näköistä tarkoitan. Ja jos ei ole niin miksi ei? Moni muukin tarttis just samanlaisen, ne ei vaan vielä tiedä sitä. Mulle rojaltit sitten prkl.

Vaikkei nyt sinun ongelmaasi suoraan ratkaisekaan, niin monella muulla saattaisi vähän vastaavaan paikkaan riittää ihan tällainen schuko-euro-haaroitinkin: Legrand 4 in 1 haaroitin | Motonet Oy. Etenkin uppoasennettujen pistorasioiden kanssa nuo ovat ihan käteviä lykätä jonnekin hyllyn taakse yms, jonne rasiat kumminkin jäävät.

 

[Tonnin Seteli]

Kiitos kuitenkin ideasta. Tuo on kyllä kätevän mallinen ja taidan käyttää juuri tuota, jos joudun turvautumaan moloon 0-luokan rasiaan.

 

[0nanias]

Joo eipä ole tuollaista kuvatun kaltaista kalustetta olemassa ja tuon Schneiderinkin valmistaminen on ainakin katkolla jos ei jo lopetettu tai näin ainakin käsitin taannoin tukkurin kanssa europistorasioista keskustellessani.
Itse olen toteuttanut medianurkkani sähkönsyötön neljä europlugia vetävällä jatkojohdolla johon vaihdoin pistokkeeksi tällaisen.

 

[Hyrava]

Joo eipä ole tuollaista kuvatun kaltaista kalustetta olemassa ja tuon Schneiderinkin valmistaminen on ainakin katkolla jos ei jo lopetettu tai näin ainakin käsitin taannoin tukkurin kanssa europistorasioista keskustellessani.
Itse olen toteuttanut medianurkkani sähkönsyötön neljä europlugia vetävällä jatkojohdolla johon vaihdoin pistokkeeksi tällaisen.

Mulla on vastaava ratkaisu, sillä erotuksella että euro-jatkojohto on kolmepaikkainen ja vaihdoin siihen pistotulpaksi vähän vastaavan litteän mallin mutta mulla ei ole siinä tuota irroituslenkuraakaan. Tuo irroituslenkki olisi kyllä ollut kiva ylellisyys, nykyistä pistotulppaa ei meinaa millään saada irti pistorasiasta kun ei meinaa saada kunnon otetta. Vinkkinä siis jos joku tuollaisen vastaavan menee tekemään.

 

[Larmatin]

Ajattelin laittaa portaan sulatuksen päälle niin ajastin naksahtaa. No painoin toista ajastinta josta menisi autokatoksen rasiat päälle. no sekin vaan naksahtaa.
Purkasin ajastimet pois ja mittasin että jännitte tulee molempiin ok ja on mulla ihan eri piireissä että ei ole oikeastaan mitään tekemistä toisten kanssa.
Toteamus että molemmat rikki
Ajastin Elko Ne ovat tämmöisiä ajastimia. ikää on 10v että onko niillä tullut molemmilal tunnit täyteen ja 10v takuu rauennut.

Onko noi vaan tommoisia että ei kestä kuin 10v ja sitten hajoo vai mistä voi olla kysymys?

 

[Chaos]

Ajattelin laittaa portaan sulatuksen päälle niin ajastin naksahtaa. No painoin toista ajastinta josta menisi autokatoksen rasiat päälle. no sekin vaan naksahtaa.
Purkasin ajastimet pois ja mittasin että jännitte tulee molempiin ok ja on mulla ihan eri piireissä että ei ole oikeastaan mitään tekemistä toisten kanssa.
Toteamus että molemmat rikki
Ajastin Elko Ne ovat tämmöisiä ajastimia. ikää on 10v että onko niillä tullut molemmilal tunnit täyteen ja 10v takuu rauennut.

Onko noi vaan tommoisia että ei kestä kuin 10v ja sitten hajoo vai mistä voi olla kysymys?

Lähteekö ajastimen koskettimelta sähkö ulos?

 

[Larmatin]

Lähteekö ajastimen koskettimelta sähkö ulos?

Merkkivalo välähtää ja jännitemittari reagoi ihan pikkuisen.
vedin nyt porrassulatuksen karvat yhteen niin sai portaat lämpöiseksi. Otti noin 2.4Amp eli se piiri on kunnossa. noin 600W on lämmityskaapeli.

 

[Chaos]

Merkkivalo välähtää ja jännitemittari reagoi ihan pikkuisen.
vedin nyt porrassulatuksen karvat yhteen niin sai portaat lämpöiseksi. Otti noin 2.4Amp eli se piiri on kunnossa. noin 600W on lämmityskaapeli.

Noissa ei taida olla mitään erillistä sulaketta sisällä kuten jossain himmentimissä ja lattialämpötermostaateissa, joten varmaan tunnit täynnä.

 

[Ragnarokkr]

kyssäriä, arviolta olisiko kuinka iso operaatio vaihtaa/vaihdattaa sulakekaappi hieman modernimpaan? nyt on keraamiset 16A sulakkeet jotka periaatteessa haluaisin vaihtaa automaattisulakkeisiin, tosin välitöntä tarvetta ei ole, eikä ole myöskään sulakkeita vaihdettu varmaan lähemmäs 12 vuoteen

 

[0nanias]

kyssäriä, arviolta olisiko kuinka iso operaatio vaihtaa/vaihdattaa sulakekaappi hieman modernimpaan? nyt on keraamiset 16A sulakkeet jotka periaatteessa haluaisin vaihtaa automaattisulakkeisiin, tosin välitöntä tarvetta ei ole, eikä ole myöskään sulakkeita vaihdettu varmaan lähemmäs 12 vuoteen

Heitetään lonkalta että firmasta ja vanhan keskuksen tyypistä ja koosta riippuen vajaasta parista tonnista ylöspäin. Jos mittauskeskus niin siihen päälle muutama huntti verkkoyhtiön mittarointikäynnistä ja toinen mokoma mahdollisista ylijännitesuojista.
Vanhat piilevät ongelmat nostavat hyvin äkkiä kustannuksia, eli jos joutuu uusimaan kaapelointeja, tekemään putkistojen potentiaalintasauksia tai kaivamaan maadoituselektrodeja niin tonnit palavat hyvin nopeasti.
Sanoisin että toimivaa ei kannata korjata paitsi jos haluaa turvallisuussyistä lisätä vikavirtasuojat.

 

[Teräsmiäs]

Hieman asiaa sivuuttiin joskus, mutta kysyn nyt uudestaan kun asia on konkreettinen omalla kohdallani.

Kyseessä OKT uudiskohde ja pääsulakkeet on 3x25A.

Tallille menevä syöttökaapeli on MCMK 4x6+6.
Taloudessa on katoksessa sähköautovaraus, kahdelle eri syötölle, muttei sähköautoja ole tulossa kuin seuraavan viiden vuoden kuin yksi hybridiauto.
Tallissa 16A voimavirtapistorasia eli satunnaisia hitsaushommia silloin tällöin eli pientä autonpropausta silloin tällöin.

Eli pääsulakkeet saa helposti nostettua isommaksi kun maksaa enemmän, mutta ei se ole tosiaan tässä kohtaa järkevää kun ei ole niitä sähkö/hybridiautoja ollenkaan pihassa.

Kysymykseni onkin, riittääköhän nuo 3x16A, jos nostan sähköliittymän 3x35A niin tällöin saisin 3x20A automaattisulakkeet käyttöön myöhemmin?

Sain tälläisin viestin sähkösuunnittelijalta alustuksen
"Ehdottaisin että talliin menevä rajataan 3x16A sulakkeilla tuossa
pääkeskuksessa. Silloinkaan ei kannata olla yhtäaikaa kiuas/liesi päällä
jos tallissa tarvitsee enemmän sähköä.
Esim. sähköauton täyden tehon latausta 3x16A virralla (oletan että sinne
katokseen tuli nyt parikin varausta jakorasioiden kautta) ei kestä olla
samaan aikaan kuin talossa paljon kulutusta. "

 

[calm]

Kysymykseni onkin, riittääköhän nuo 3x16A, jos nostan sähköliittymän 3x35A niin tällöin saisin 3x20A automaattisulakkeet käyttöön myöhemmin?

Ennemmin kannattaa lähteä laskemaan niin päin, että paljonko sähköllä pitää päästä ajamaan päivässä. Jos alle 100 km päivässä, eikä pörssisähköoptimointeja käytetä, niin 1x8 A lataus jo riittää plugarin akun täyttämiseen yöllä. Täyssähkölle sitten saat 3x6 A:lla yössä jo helposti 200 km ajot.

Oma ehdotus olisi:
- Pääkeskukselta talliin 3x20 A (saa valot ja porakoneen päälle yhtäaikaa täyslatauksen kanssakin tarvittaessa)
- Tallissa alakeskuksessa 3x16 A / latauspiste (ei tietenkään voi kuormittaa molempia täysillä yhtäaikaa / saunan / lämmityksen / younameit kanssa, käsisäätö riittää alkuun)
- Latauslaitteiksi kuormantasauksen osaavat laitteet sitten kun niille joskus on tarvetta, ennakkoon ei kannata hankkia. Alkuun käyttöösi riittää halvin 6-16 A säädöllä oleva tai auton mukana tuleva sukolatausjohto, jos yönylilataus on riittävä.
- 3x35 A päivitys sitten kun on kaksi ladattavaa autoa ja liittymän kapasitetti todettu riittämättömäksi

 

[Pakana]

Missä kohtaa tuon 3x16A pitäisi riittää?

Jos kyse on pekästä tallin noususta, niin voi siellä olla jo nyt tuo 3x20A.. Periaatteessa siellä voisi olla 3x25A:kin (olettaen että matkat ei ole älyttömiä), varauksena tulevalle 3x35A pääsulakkeelle.

Jos se 3x16A on latausasemalle (eli 11kW asema), niin kyllähän siellä on se mahdollisuus että pääsulakkeen saa laukeamaan, mutta se mahdollisuus on käytännössä jokaisessa talossa, vaikkei latausasemaa olisikaan. Lisäksi tuohon vaikuttaa kiukaan koko, jos siellä on perus 6kW kiuas, ja lämmityksessä tehonrajoitus (tai ei-sähköinen lämmitys), niin käytännössä 25A pääsulake kestää. 9kW kiukaalla, todennäköisesti ei kestä.

 

[Teräsmiäs]

Ennemmin kannattaa lähteä laskemaan niin päin, että paljonko sähköllä pitää päästä ajamaan päivässä. Jos alle 100 km päivässä, eikä pörssisähköoptimointeja käytetä, niin 1x8 A lataus jo riittää plugarin akun täyttämiseen yöllä. Täyssähkölle sitten saat 3x6 A:lla yössä jo helposti 200 km ajot.

Oma ehdotus olisi:
- Pääkeskukselta talliin 3x20 A (saa valot ja porakoneen päälle yhtäaikaa täyslatauksen kanssakin tarvittaessa)
- Tallissa alakeskuksessa 3x16 A / latauspiste (ei tietenkään voi kuormittaa molempia täysillä yhtäaikaa / saunan / lämmityksen / younameit kanssa, käsisäätö riittää alkuun)
- Latauslaitteiksi kuormantasauksen osaavat laitteet sitten kun niille joskus on tarvetta, ennakkoon ei kannata hankkia. Alkuun käyttöösi riittää halvin 6-16 A säädöllä oleva tai auton mukana tuleva sukolatausjohto, jos yönylilataus on riittävä.
- 3x35 A päivitys sitten kun on kaksi ladattavaa autoa ja liittymän kapasitetti todettu riittämättömäksi

Minulla on työmatka-ajot 100km/päivässä ja avovaimolla on 15km/päivässä.
Pörssisähköoptimointia ei ole tällä hetkellä käytössä.

- Tätä mietin itsekkin, että tallilleen menevä 3x20A.
- Käytäntöhän sen sitten opettaa, miten tuo 3x16A riittänee tallissa.
- Tosiaan hybridin auton osto on ehkä mahdollista 3v päästä, kun emännän auto on vaihtokunnossa, mutta kun talousrakennuksen rakentaminen on nyt ajankohtaista, niin parempi ajatella etukäteen asioista
- 3x35A optio juurikin sitten kun on kaksi ladattavaa autoa.

 

[Teräsmiäs]

Missä kohtaa tuon 3x16A pitäisi riittää?

Jos kyse on pekästä tallin noususta, niin voi siellä olla jo nyt tuo 3x20A.. Periaatteessa siellä voisi olla 3x25A:kin (olettaen että matkat ei ole älyttömiä), varauksena tulevalle 3x35A pääsulakkeelle.

Jos se 3x16A on latausasemalle (eli 11kW asema), niin kyllähän siellä on se mahdollisuus että pääsulakkeen saa laukeamaan, mutta se mahdollisuus on käytännössä jokaisessa talossa, vaikkei latausasemaa olisikaan. Lisäksi tuohon vaikuttaa kiukaan koko, jos siellä on perus 6kW kiuas, ja lämmityksessä tehonrajoitus (tai ei-sähköinen lämmitys), niin käytännössä 25A pääsulake kestää. 9kW kiukaalla, todennäköisesti ei kestä.

Pääkeskukseseltä tallille menevä kaapeli MCMK pituus on n. 20metriä.

Tosiaan tämän takia on "hankalaa" kun ei vielä pariin vuoteen olen ajankohtainen tuo sähkö/hybridiauto, mutta ajatus oli 11kw 16A 3-vaiheisena tai ainakin vedettään molemille autoille oma syöttö 5x2,5MMj, en tiedä onko liioittelua, mutta mielestäni tässä kohtaa fiksua vetää molemille oma kaapelia?

Talossa meillä on 9kw kiuas ja tosiaan se on ainut mitä mietin, että kun tallissa hitsailen ja askartelin, että kestääkö samalla kiukaan käyttö, koska talli-illan jälkeen olisi mukava päästä saunaan.

 

[Teräsmiäs]

Bonus kysymys, kun päästiin vauhtiin.

Meinasin pinta-asennus ryhmäkeskuksen talliin, johon 1.3metrin korkeudeen lattiasta ison johtokourun, jonka vieren sitten ripottelen pistorasiat.
Samaan kouruun saisin paineilmanletkun nätisti menemään?

 

[Herbsalt]

Ostin kattovalaisimen, jossa sokeripalassa on kaksi johtoa (sininen ja ruskea) sekä luokan 1 sähkölaitteen symboli. Katossa on maadoitettu pistorasia. Yhdistin sokeripalaan johdollisen pistokkeen, jossa on sinisen ja ruskean johdon lisäksi maadoitusjohto. Olisiko tuo maadoitusjohto pitänyt jättää kytkemättä sokeripalaan?

 

[Chaos]

Ostin kattovalaisimen, jossa sokeripalassa on kaksi johtoa (sininen ja ruskea) sekä luokan 1 sähkölaitteen symboli. Katossa on maadoitettu pistorasia. Yhdistin sokeripalaan johdollisen pistokkeen, jossa on sinisen ja ruskean johdon lisäksi maadoitusjohto. Olisiko tuo maadoitusjohto pitänyt jättää kytkemättä sokeripalaan?

Jos se valaisin on kerran luokan 1 sähkölaite, niin totta kai siihen kytketään myös maadoitusjohdin.