Kysymyksiä sähkömiehille

[calm]

Onko kellään kokemuksia sähköauton latauslaitteen asentamisesta sähkölämmitteiseen omakotitaloon?
Talossa on varaava sähkölämmitys ja sähkökiuas. Lämmitykseen käytetään yösähköä ja pääsulakkeet ovat kokoa 25A.
Riittääkö 3x25A liittymä latauslaitteelle talvella lämmityskauden aikaan? Autoa ladattaisiin pääasiassa yöaikaan kun myös lämmitys on päällä.

Tuossa on hyvin monta muuttujaa, mitkä pitää selvittää. Paljonko lämmitykset vievätä sähköä, monikovaiheinen lataus autossa on, onko vaiheilla erilaiset kuormitukset lähtötilanteessa jne. Meillä on osittain varaava lämmitys ja autolle saa sen kanssa annettua 1x13 A ilman mitään arpomista. Uuni on samassa vaiheessa kuin auton lataus, joten jos tulee tilanne, että pitäisi autoa ladata samalla kun lämmitys ja uuni on päällä, niin sitten pitäisi priorisoida.

Oman tunnittaisen sähkönkäyttöprofiilin löydät jakeluverkkoyhtiösi sivuilta ja kodin kulutuslaitteiden jakauman näet sähkökeskuksestasi.

Meillä käyrä näyttää jokseenkin tällaiselta (minuuttiresoluutiolla). Lämminvesivaraaja menee päälle klo 01 ja auto aloittaa latauksen jokseenkin samaan aikaan. Tuon päivän ulkolämpötilalla lattialämmitysten varaus on mennyt päälle klo 05. Auton lataus on päättynyt 06:30 ja sen jälkeen tulee vielä muutama esilämmityksen latauspiikki. Ihan huippukuormitustilanne on vielä tarkistamatta, yhden huoneen lämmitys on vielä pois päältä, mutta se on vain 1 kW.

 

[puik]

Onko kellään kokemuksia sähköauton latauslaitteen asentamisesta sähkölämmitteiseen omakotitaloon?
Talossa on varaava sähkölämmitys ja sähkökiuas. Lämmitykseen käytetään yösähköä ja pääsulakkeet ovat kokoa 25A.
Riittääkö 3x25A liittymä latauslaitteelle talvella lämmityskauden aikaan? Autoa ladattaisiin pääasiassa yöaikaan kun myös lämmitys on päällä.

Ainakin Jäspin varaajissa voi olla tehovahti valmiina. Tosin en tiedä onko välttämättä kytketty. Käsittääkseni 3x25A sulakkeet menee aika hilkulle jos on erikseen lämmityksen varaaja ja käyttövedelle oma, jollei sitten tehoa ole valmiiksi rajoitettu.

 

[Pakana]

Ainakin Jäspin varaajissa voi olla tehovahti valmiina. Tosin en tiedä onko välttämättä kytketty. Käsittääkseni 3x25A sulakkeet menee aika hilkulle jos on erikseen lämmityksen varaaja ja käyttövedelle oma, jollei sitten tehoa ole valmiiksi rajoitettu.

Ainakin Jäspin tehowatissa se tehovahti on vain lämmityksessä, mutta siinä ei ole varaavaa lämmitystä, muuten kuin perinteinen lämminvesivaraaja, jossa puolestaan ei ole mitään sen kummempia vahteja.

Kun lämmitysjärjestelmä on alunperin tehty, niin kyllähän sen toiminta on jotenkin suunniteltu. Jos se on varaava lämmitys (eikä esim tuo jäspin tehovatti, joka on vaan epäsuora sähkölämmitin), niin siellä on yleensä lämmitystehoa ainakin laskennallisesti hieman liikaa, koska ideana on nimenomaan varata lämpö edullisemmalla energialla talteen, jolloin kalliimpaa energiaa ei tarvitse käyttää niin paljoa lämmitykseen. Käytännössä mitoitus on pääsääntöisesti sellainen että kovemmilla pakkasilla se varattulämpö ei riitä, vaan myös päivällä täytyy käyttää sähköä osateholla lämmitykseen.

Jokatapauksessa tuon yhteyteen kun laittaa esim tuon garon laturin kuorman ohjauksella, sen saa lataamaan auton niin että talo lämpiää normaalisti, mutta kaikki reservissä oleva teho käytetään auton lataamiseen. Ja tosiaan jos on pelkona että auto ei lataudu täyteen yön aikana, ja se nimenomaan tarvitaan aamulla akku täytenä, voidaan sitä lämmityksen varauksen tehoa pudottaa pykälällä, jolloin akku saadaan täyteen, sillä kustannuksella että seuraavalle päivälle ei riitä varattua lämpöä, vaan täytyy käyttää sitä päiväsähköä.

 

[Tezla]

Ainakin Jäspin varaajissa voi olla tehovahti valmiina. Tosin en tiedä onko välttämättä kytketty. Käsittääkseni 3x25A sulakkeet menee aika hilkulle jos on erikseen lämmityksen varaaja ja käyttövedelle oma, jollei sitten tehoa ole valmiiksi rajoitettu.

Talon lämmitysjärjestelmä on lämmityskaapeleilla betonilaattaan lämpöä varaava järjestelmä, jonka lisäksi talvella lämmitetään takkaa eli oikea nimitys olisi varmaan osittain varaava lattialämmitys.
Lämmityksen ottama teho on yösähkön aikaan 100m2 talossa kaikkien huoneiden lämmityksen ollessa päällä n. 10 kW. Tähän vielä lisäksi 3 kW lämminvesivaraaja + muu kulutus n. 2 KW.
Yhteensä 14 kW. Huipputehon aikaiseksi virraksi tulee näin ollen n. 20 ampeeria.
Ainoa järjevä ratkaisu taitaa olla hankkia latauslaite kuormanohjauksella ettei tarvitse rajoittaa latausvirtaa ihan minimiin eikä jännittää pääsulakkeiden palamista jos joskus haluaakin käyttää uunia yösähkön aikaan.

 

[Trans-Late]

Onko kellään kokemuksia sähköauton latauslaitteen asentamisesta sähkölämmitteiseen omakotitaloon?
Talossa on varaava sähkölämmitys ja sähkökiuas. Lämmitykseen käytetään yösähköä ja pääsulakkeet ovat kokoa 25A.
Riittääkö 3x25A liittymä latauslaitteelle talvella lämmityskauden aikaan? Autoa ladattaisiin pääasiassa yöaikaan kun myös lämmitys on päällä.

Selvitä paljonko maksaisi liittymäkoon kasvattaminen 3x35A:ksi. On täysin mahdollista liittymisjohto on mitoitettu niin, että se on mahdollista pelkällä pääsulakekoon muutoksella. Itse vaihdoin sähkölämmitteisen taloni liittymäni aikoinaan 3x35A:sta 3x25A:ksi, kun ei huipputeho ollut koskaan lähelläkään tarvetta 35A:lle ja kuukausimaksuissa oli ainakin silloin huomattava ero. Jos itselle tulee sähköautonlataustarvetta, niin voin suurentaa liittymäkoon pelkällä pääsulakekoon vaihtamisen toimenpidehinnalla takaisin 3x35A:ksi.

 

[Tezla]

Selvitä paljonko maksaisi liittymäkoon kasvattaminen 3x35A:ksi. On täysin mahdollista liittymisjohto on mitoitettu niin, että se on mahdollista pelkällä pääsulakekoon muutoksella. Itse vaihdoin sähkölämmitteisen taloni liittymäni aikoinaan 3x35A:sta 3x25A:ksi, kun ei huipputeho ollut koskaan lähelläkään tarvetta 35A:lle ja kuukausimaksuissa oli ainakin silloin huomattava ero. Jos itselle tulee sähköautonlataustarvetta, niin voin suurentaa liittymäkoon pelkällä pääsulakekoon vaihtamisen toimenpidehinnalla takaisin 3x35A:ksi.

Carunalla on 3x25 A liitymän perusmaksu 33,15 €/kk ja 3x35 A liittymän 61,50 €/kk. Lisähintaa kertyisi suuremmasta sulakekoosta vuodessa 340,20€, joten en mielellään lähde sulakekokoa kasvattamaan.

 

[puik]

Carunalla on 3x25 A liitymän perusmaksu 33,15 €/kk ja 3x35 A liittymän 61,50 €/kk. Lisähintaa kertyisi suuremmasta sulakekoosta vuodessa 340,20€, joten en mielellään lähde sulakekokoa kasvattamaan.

Phew . Kaupunkialueella Turku energialla 3*35A n. 13e, 3*25A 7e.

E: Edellämainitut taitaa olla aikasähkölle, ne on täälläkin selvästi kalliimpia.

 

[Tonnin Seteli]

Phew . Kaupunkialueella Turku energialla 3*35A n. 13e, 3*25A 7e.

E: Edellämainitut taitaa olla aikasähkölle, ne on täälläkin selvästi kalliimpia.

Joo, tuo on yösähkön ja kausisähkön perusmaksu. Yleissiirron perusmaksu on hullun halpa, vain 25,80/kk ja 45,20/kk vastaavilla pääsulakkeilla.

 

[Heicci]

Autotalliin tulee syöttö 3x2,5mm2 kaapelilla ja sulaketaulussa on 16A pohjakosketin. Tallissa olevasta jakorasiasta on kuitenkin vedetty joskus muinoin pistorasiaa ja valaistusta 3x1,5mm2 kaapelilla, ja sulakkeeksi on vaihdettu 10A. Kaikki siis saman sulakkeen takana.
Kysymys: Jos haluaa 16A sulakkeen käyttöön niin toki pienemmät kaapeloinnit pitää vaihtaa isompaan (tarvitseeko myös valaisimien vedot vaihtaa?), mutta voiko vaihtoehtoisesti esimerkiksi näiden pienempien vetojen taakse laittaa autotallin puolelle oman 10A sulakkeen?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Autotalliin tulee syöttö 3x2,5mm2 kaapelilla ja sulaketaulussa on 16A pohjakosketin. Tallissa olevasta jakorasiasta on kuitenkin vedetty joskus muinoin pistorasiaa ja valaistusta 3x1,5mm2 kaapelilla, ja sulakkeeksi on vaihdettu 10A. Kaikki siis saman sulakkeen takana.
Kysymys: Jos haluaa 16A sulakkeen käyttöön niin toki pienemmät kaapeloinnit pitää vaihtaa isompaan (tarvitseeko myös valaisimien vedot vaihtaa?), mutta voiko vaihtoehtoisesti esimerkiksi näiden pienempien vetojen taakse laittaa autotallin puolelle oman 10A sulakkeen?

1,5 on ihan normaalia piuhaa valaistuskäytössä ja sitä käytetään ihan yleisesti niissä nykyäänkin. Rasioissa taas tuota 2,5. Toki sitä lampuissakin saa käyttää, mutta se on kalliimpaa. Ei niitä valojen piuhoja pidä vaihtaa vaan laita ne omalla sulakkeella niin selviät helpommalla.

 

[Pakana]

Autotalliin tulee syöttö 3x2,5mm2 kaapelilla ja sulaketaulussa on 16A pohjakosketin. Tallissa olevasta jakorasiasta on kuitenkin vedetty joskus muinoin pistorasiaa ja valaistusta 3x1,5mm2 kaapelilla, ja sulakkeeksi on vaihdettu 10A. Kaikki siis saman sulakkeen takana.
Kysymys: Jos haluaa 16A sulakkeen käyttöön niin toki pienemmät kaapeloinnit pitää vaihtaa isompaan (tarvitseeko myös valaisimien vedot vaihtaa?), mutta voiko vaihtoehtoisesti esimerkiksi näiden pienempien vetojen taakse laittaa autotallin puolelle oman 10A sulakkeen?

ihan oikein, eli joko vaihdat myös ne valaismien syötöt 2,5mm2, tai laitat niille oman 10A paukun. Unohdat tuon edellisen kommentin.

 

[valexi]

Eikös tuossa edellisessä kommentissa juuri sanottu, että valojen piuhoja ei tarvi vaihtaa vaan laittaa niille oma sulake?

 

[Meisseli]

Eikös tuossa edellisessä kommentissa juuri sanottu

Sitä on muokattu jälkeenpäin. En tiedä mitä siinä alunperin luki, mutta ilmeisesti jotain vähemmän järkevää.

 

[ddude]

Ystävällä on jääkaappi ja e27 ledilamppu ja siinä elektroninen himmennin samassa ryhmässä. Kun jääkaapin kompura lähtee päälle, ledin valo värisee samaan tahtiin.
Jääkaappi pitäisi ilmeisesti olla omassa ryhmässään, se nyt ei ole mahdollista mutta onko jotain muuta mitä voisi kokeilla?

 

[Pakana]

Ystävällä on jääkaappi ja e27 ledilamppu ja siinä elektroninen himmennin samassa ryhmässä. Kun jääkaapin kompura lähtee päälle, ledin valo värisee samaan tahtiin.
Jääkaappi pitäisi ilmeisesti olla omassa ryhmässään, se nyt ei ole mahdollista mutta onko jotain muuta mitä voisi kokeilla?

Toinen lamppu nyt tulisi ekana mieleen. Tai tietysti jos se lemppu on erityisen rakas, niin voihan sitä uuden jääkaapinkin hankkia ja koittaa sillä.

 

[ddude]

Toinen lamppu nyt tulisi ekana mieleen. Tai tietysti jos se lemppu on erityisen rakas, niin voihan sitä uuden jääkaapinkin hankkia ja koittaa sillä.

Joo toinen lamppu menossa testiin kyllä.
Jos häiriö esiintyy kaikilla lampuilla onko jotain "häiriönpoistajaa"?

 

[Heicci]

Autotalliin tulee syöttö 3x2,5mm2 kaapelilla ja sulaketaulussa on 16A pohjakosketin. Tallissa olevasta jakorasiasta on kuitenkin vedetty joskus muinoin pistorasiaa ja valaistusta 3x1,5mm2 kaapelilla, ja sulakkeeksi on vaihdettu 10A. Kaikki siis saman sulakkeen takana.
Kysymys: Jos haluaa 16A sulakkeen käyttöön niin toki pienemmät kaapeloinnit pitää vaihtaa isompaan (tarvitseeko myös valaisimien vedot vaihtaa?), mutta voiko vaihtoehtoisesti esimerkiksi näiden pienempien vetojen taakse laittaa autotallin puolelle oman 10A sulakkeen?

Nyt kun hieman päivitin vanhoja oppeja niin kaapelin koko ei siis ratkaise sulakkeen kokoa, vaan oikosulkuvirta. Eli jos laskennallinen tai mitattu oikosulkuvirta antaa käyttää 1,5mm2 kaapelia 16A sulakkeen takana niin tältä osin muutoksia ei välttämättä tarvitse tehdä.
Pitää joka tapauksessa pyytää sähkäriä paikalle, itselle kun ei koskaan tullut lupia hankittua.

 

[TCan]

Nyt kun hieman päivitin vanhoja oppeja niin kaapelin koko ei siis ratkaise sulakkeen kokoa, vaan oikosulkuvirta. Eli jos laskennallinen tai mitattu oikosulkuvirta antaa käyttää 1,5mm2 kaapelia 16A sulakkeen takana niin tältä osin muutoksia ei välttämättä tarvitse tehdä.
Pitää joka tapauksessa pyytää sähkäriä paikalle, itselle kun ei koskaan tullut lupia hankittua.

Molempien pitää täyttyä, sekä oikosulkuvirran että kaapelin kuormitettavuuden. Käytännössä et voi laittaa 16A sulaketta, jos kaapeli on 1,5mm2. Sen sijaan voi tulla pitkillä matkoilla esimerkiksi tilanne, että vaikka kaapeli on 2,5mm2 ei siltikään voi laittaa 16A sulaketta, koska oikosulkuvirta ei ole riittävä vaan pitää tyytyä pienempään sulakkeeseen. Kaapelin kuormitettavuuden määrää johdin- ja eristemateriaali, asennustapa ja johtimen poikkipinta-ala. Nyrkkisääntönä "kotiasennuksissa" on, että 16A=2,5mm2 ja 10A=1,5mm2.

 

[Tonnin Seteli]

Molempien pitää täyttyä, sekä oikosulkuvirran että kaapelin kuormitettavuuden. Käytännössä et voi laittaa 16A sulaketta, jos kaapeli on 1,5mm2. Sen sijaan voi tulla pitkillä matkoilla esimerkiksi tilanne, että vaikka kaapeli on 2,5mm2 ei siltikään voi laittaa 16A sulaketta, koska oikosulkuvirta ei ole riittävä vaan pitää tyytyä pienempään sulakkeeseen. Kaapelin kuormitettavuuden määrää johdin- ja eristemateriaali, asennustapa ja johtimen poikkipinta-ala. Nyrkkisääntönä "kotiasennuksissa" on, että 16A=2,5mm2 ja 10A=1,5mm2.

Kuinka kaukana käytännöllisestä tai miten suppeassa käytännössä ollaan skenaariossa 1,5 mm^2 ja 16A? Olisiko tämä mahdollista jos esimerkiksi eteisessä olevan keskuksen viereen tulisi vain parin metrin pintaveto yksittäiselle pistorasialle tai sähkölämmittimelle? Tämä toki kuriositeettina, eihän siinä tapauksessa säästelyllä voita mitään.

Joo toinen lamppu menossa testiin kyllä.
Jos häiriö esiintyy kaikilla lampuilla onko jotain "häiriönpoistajaa"?

Eikös ulkoisesti himmennettäväksi tehty ledilamppu (mielestäni konseptina perse edellä puuhun) ole tässä vähintään osa häiriön syytä? Näin voi käsittääkseni hyvinkin käydä vaikka kaikki on sinänsä kunnossa - tai niinhän tuossa jo taisi alan mies kertoa. Mutuilen että asiaa auttaisi paksumpi johdotus, ja ideahan on typerä ellei mitään vikaa ole. Entäs jos vikaa on? Löysä liitos ennen näitä laitteita?

 

[Pakana]

Kuinka kaukana käytännöllisestä tai miten suppeassa käytännössä ollaan skenaariossa 1,5 mm^2 ja 16A? Olisiko tämä mahdollista jos esimerkiksi eteisessä olevan keskuksen viereen tulisi vain parin metrin pintaveto yksittäiselle pistorasialle tai sähkölämmittimelle? Tämä toki kuriositeettina, eihän siinä tapauksessa säästelyllä voita mitään.

Noita "alikoon" johtimia käytettäessä on se jäähtyvyys avaintekijä, eli kun on laittaa laskelmat jäähtyvyydestä siihen pöytäkirjaan mukaan, niin voihan niitä käyttää, käytännössä noi tilanteet on jossain laitteiden/keskuksien sisäisissä kaapeleissa, tai maakaapeleissa. Myös esim jotain yksittäistä suuren käynnistysvirran ottavaa sähkömoottoria syöttävä kaapeli voi olla tuollainen, kun oikari toteutuu, ja moottorinsuoja estää ylikuormituksen, mutta nuo ovat kaikki sellaisia tolanteita joita ei ole tarpeen neuvoa internetfoorumilla. Ne jotka sen käytännössä voivat toteuttaa ei sitä tietoa hae nettifoorumilta.

 

[Tonnin Seteli]

Tarkoitin vähän eri asiaa kuin "hakea tietoa nettifoorumilta" asentaakseni 2 metriä 1,5 mm^2 pintajohtoa keskuksen viereen. Jos nyt haluaisin tehdä itte ja säästää, käyttäisin tietenkin 2,5 mm^2. Niinikään tietysti tiedän, että mitään pahaa ei käytännössä seuraisi toisestakaan vaihtoehdosta juuri tuossa tapauksessa.

 

[Pow_82]

Pieni piharakennus pitäisi sähköistää. Tulevia laitteita on vain pari valoa eri katkaisijoiden taakse ja pari pistorasiaa. Oliskos suositella jotain mahdollisimman yksinkertaista valmiiksi koottua sähkökeskusta, jolla homma olisi helppo hoitaa? Esim biltemasta saa, mutta olisko joku muu parempi tai halvempi tai vielä pienempi, tuokin on jo hiukan ylilyönti.

 

[N1kkel]

Pieni piharakennus pitäisi sähköistää. Tulevia laitteita on vain pari valoa eri katkaisijoiden taakse ja pari pistorasiaa. Oliskos suositella jotain mahdollisimman yksinkertaista valmiiksi koottua sähkökeskusta, jolla homma olisi helppo hoitaa? Esim biltemasta saa, mutta olisko joku muu parempi tai halvempi tai vielä pienempi, tuokin on jo hiukan ylilyönti.

Tarvitsetko välttämättä omaa keskusta sinne?

 

[Pow_82]

Tarvitsetko välttämättä omaa keskusta sinne?

Ei tietenkään, mutta helpompi vaihtoehto mielestäni, kuin jakorasioihin kytkeä.. Eikä vikavirtasuojista ja sulakkeista haittaa olisi, toki niitä saisi ilman keskustakin.

 

[N1kkel]

Ei tietenkään, mutta helpompi vaihtoehto mielestäni, kuin jakorasioihin kytkeä.. Eikä vikavirtasuojista ja sulakkeista haittaa olisi, toki niitä saisi ilman keskustakin.

Siis sitä hain takaa, että olisiko johdonsuojat ja vikavirtasuojaus mahdollista toteuttaa piharakennusta syöttävään keskukseen?

 

[Pow_82]

Siis sitä hain takaa, että olisiko johdonsuojat ja vikavirtasuojaus mahdollista toteuttaa piharakennusta syöttävään keskukseen?

Ei tässä tapauksessa mitenkään helposti, kun kyseessä on vanha tulppasulakkeinen keskus, joka on käytännössä täynnä.

 

[Pakana]

Pieni piharakennus pitäisi sähköistää. Tulevia laitteita on vain pari valoa eri katkaisijoiden taakse ja pari pistorasiaa. Oliskos suositella jotain mahdollisimman yksinkertaista valmiiksi koottua sähkökeskusta, jolla homma olisi helppo hoitaa? Esim biltemasta saa, mutta olisko joku muu parempi tai halvempi tai vielä pienempi, tuokin on jo hiukan ylilyönti.

Siis jos tuo 44-882 jos on jo ylilyönti, niin hankala siihen on mitään tarjota.. Ehkä pelkkä dinkotelo johon laittaa henkilösuojakytkimen ?

 

[Pow_82]

Siis jos tuo 44-882 jos on jo ylilyönti, niin hankala siihen on mitään tarjota.. Ehkä pelkkä dinkotelo johon laittaa henkilösuojakytkimen ?

Varmaan kääntyy DIN koteloon + vikavirtasuoja + pari sulaketta -malliin. Ajattelin vain, että olisko markkinoilla jotain tällaista valmiiksi kytkettynä.

 

[Pakana]

Varmaan kääntyy DIN koteloon + vikavirtasuoja + pari sulaketta -malliin. Ajattelin vain, että olisko markkinoilla jotain tällaista valmiiksi kytkettynä.

Tuskin on, muuten kuin korkeintaan tuota biltemaa vastaavia.. Vikis+erillinen johdonsuoja kun ei ole kovin järkevää jos niitä johdonsuojia on vähemmän kuin 3. NOita halpahallien hintoja en tiedä, mutta ainakin sähkötukusta ostettuna se olisi itseasiassa ratkaisua vielä kalliimpikin.

 

[tuhkafenix]

Induktiotaso Electrolux (EHH6240ISK) ei lähde päälle. Sulakkeet tarkastettu. Onko jotain mitä voi itse vielä tarkastaa, onko siellä sisällä vikavirta tms? Miten tuollainen on kiinni pöytälevyssä, pystyykö vain nostamaan irti? Jos ei mene takuuseen, niin kannattaako tällaiseen halpis versioon (n.230€) kutsua korjaajaa paikalle?

 

[0nanias]

Induktiotaso Electrolux (EHH6240ISK) ei lähde päälle. Sulakkeet tarkastettu. Onko jotain mitä voi itse vielä tarkastaa, onko siellä sisällä vikavirta tms? Miten tuollainen on kiinni pöytälevyssä, pystyykö vain nostamaan irti? Jos ei mene takuuseen, niin kannattaako tällaiseen halpis versioon (n.230€) kutsua korjaajaa paikalle?

Lähtee nostamalla, painoa noilla liesitasoilla on useimmiten reilusti ja otetta ei saa mistään joten nostaminen voi olla hankalaa. Kytkentä on sähkärin hommia koska puolikiinteä asennus joten eiköhän se vanhan poisto mene sillä samalla minimiveloituksella jos tuntuu itsestä hankalalta. Vanha serriin ja uutta tilalle.

 

[Pakana]

Siis sehän on ihan liesitasosta kiinni miten se on kiinni.

Jotkut on tosiaan vaan pudotettu, eikä ole kiinni mitenkään, joissain on sellainen jousi jonka tarkoitus on lähinnä estää liikkuminen, sitten on ihan alapuolelta ruuvattavat, mutta kyllä niitä myös liimataan. Esim mulla on massiivilevyyn upotettu taso nimenomaan liimattu ettei sinne mene vettä väliin, mutta kyllä sen ylös pystyy ottamaan, ei se mitään superliimaa ole.

 

[Tinke-80]

Rosenlew RRKK53 lieden uunin merkkivalo räpsii kovemmissa lämpötiloissa samaa tahtia sisävalon kanssa. Sisävalon lamppu jo vaihdettu, ei ollut apua. Mikäköhän voisi olla vikana ja kannattaako edes sähkömiestä pyytää jeesimään? Liitteenä video:

 

[calm]

Rosenlew RRKK52 lieden uunin merkkivalo räpsii kovemmissa lämpötiloissa samaa tahtia sisävalon kanssa. Sisävalon lamppu jo vaihdettu, ei ollut apua. Mikäköhän voisi olla vikana ja kannattaako edes sähkömiestä pyytää jeesimään? Liitteenä video:

Ylilämpösuojan hystereesi on käynyt kovin pieneksi ja toimintapistekin lienee valunut liian alas, jos tuolla asetuslämpötilalla jo pätkii. Osta Rosenlewin tilalle joku parempi liesi, niin helpottaa, ei tuota korjata kannata.

 

[Vertigo]

Kylppäriin on tulossa valaistun peilin tilalle peilikaappi jossa on valo+pistorasia sisällä. Nykyisen peilin valaisimelle tulee vaihe+nolla+kevi jotka on kytketty peilin omaan kytkentärasiaan. Uudessa peilikaapissa on oma vastaava kytkentärasiansa jossa vastaavat kytkentäpaikat. Talo on pari vuotta vanha ja keskuksesta löytyy vikavirtasuoja kylpyhuoneen valaistukselle(kuten myös muille ryhmille), minkä takana tuo peilin valaisin on.

Kysymys, saanko pykälien mukaan kytkeä tuon uuden peilikaapin itse?
a) Kyllä
b) Ei
c) Riippuu asiasta X ta Y


Edit: koitin toki etsiä itsekin, mutta mitään yksiselitteistä vastausta en löytänyt

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Kylppäriin on tulossa valaistun peilin tilalle peilikaappi jossa on valo+pistorasia sisällä. Nykyisen peilin valaisimelle tulee vaihe+nolla+kevi jotka on kytketty peilin omaan kytkentärasiaan. Uudessa peilikaapissa on oma vastaava kytkentärasiansa jossa vastaavat kytkentäpaikat. Talo on pari vuotta vanha ja keskuksesta löytyy vikavirtasuoja kylpyhuoneen valaistukselle(kuten myös muille ryhmille), minkä takana tuo peilin valaisin on.

Kysymys, saanko pykälien mukaan kytkeä tuon uuden peilikaapin itse?
a) Kyllä
b) Ei
c) Riippuu asiasta X ta Y


Edit: koitin toki etsiä itsekin, mutta mitään yksiselitteistä vastausta en löytänyt

Saat jos sulla on luvat kunnossa.

 

[jarp]

Edit: koitin toki etsiä itsekin, mutta mitään yksiselitteistä vastausta en löytänyt

Kiinteä asennus ei saa kytkeä itse, eikös tämän pitäisi olla aika yksiselitteistä? Missä sanotaan, että saisi tehdä jotain tällaista ilman lupia? Valaisimia taitaa saada kytkeä sokeripalalla jos ei ole valaisinpistorasiaa, mutta peilikaappi, jossa vielä pistorasia, ei kuulosta sellaiselta.

 

[skude]

Kiinteä asennus ei saa kytkeä itse, eikös tämän pitäisi olla aika yksiselitteistä? Missä sanotaan, että saisi tehdä jotain tällaista ilman lupia? Valaisimia taitaa saada kytkeä sokeripalalla jos ei ole valaisinpistorasiaa, mutta peilikaappi, jossa vielä pistorasia, ei kuulosta sellaiselta.

Harrastustoimintana sallittua

 

[Vertigo]

No lähinnä se että luetaanko tuo jollakin perusteella kiinteäksi asennukseksi vai valaisimeksi, kun yhtä "kiinteästi" tuo peili ja uusi kaappi on parilla ruuvilla asennettu kuin kattovalaisin, mitä tuo kytkennältäänkin näin maallikon silmin vastaa.

Muuttaako se tilannetta jotenkin oleellisesti jos kaapissa ei olisi tuota pistorasiaa?
Muuttaako se tilannetta jotenkin jos asennan samanlaisen irtonaisen kaapin kylpyhuoneen sijaan olohuoneen seinään siinä olevan valaisimen tilalle?

 

[Tonnin Seteli]

Harrastustoimintana sallittua

Niin, eikös sitä peilikaapin kytkentää pidä ensin vähän itse maallikkotyönä modifioida, jotta siitä tulee harrastustoimintana rakennettu?

 

[0nanias]

Harrastustoimintana saa rakentaa ja korjata omaan käyttöön sähkölaitteita, ei tehdä kiinteitä sähköasennuksia. Maallikolle sallitut sähkötyöt voi jokainen tarkistaa itse sähköturvallisuuslaista.

No lähinnä se että luetaanko tuo jollakin perusteella kiinteäksi asennukseksi vai valaisimeksi, kun yhtä "kiinteästi" tuo peili ja uusi kaappi on parilla ruuvilla asennettu kuin kattovalaisin, mitä tuo kytkennältäänkin näin maallikon silmin vastaa.

Muuttaako se tilannetta jotenkin oleellisesti jos kaapissa ei olisi tuota pistorasiaa?
Muuttaako se tilannetta jotenkin jos asennan samanlaisen irtonaisen kaapin kylpyhuoneen sijaan olohuoneen seinään siinä olevan valaisimen tilalle?

Maallikko ei saa vaihtaa myöskään kiinteästi asennettua valaisinta, joten lain silmissä se on ihan yksi ja sama onko kyseessä pelkkä peilivalo vaiko peilikaappi pistorasialla. Mikäli valaisimessa/kaapissa on joustava liitäntäjohto ja pistotulppa niin saat sen itse ruuvata seinään ja kytkeä pistorasiaan koska sitä ei katsota kiinteäksi asennukseksi.

Kuitenkin ryhmässä on suojalaitteena vikavirtasuoja, joten riski hengen lähtemiselle on kuitenkin melko pieni eikä sieltä tukesista tule mitään erikoisryhmää swattaamaan kylpyhuoneesi sähköasennuksia vaikka itse peilikaapin korvaisitkin toisella.
Olisi kuitenkin hyvä mikäli asennuksen jälkeen vikavirtasuojan toiminnan voisi varmistaa edes esim. jollain schukotesterillä ja pitää mielessä mm. ylivertaisuusvinouma ja se että olet itse vastuussa jos jotain sattuu.

 

[Heicci]

Pyydettiin selkeää vastausta yksinkertaiseen kysymykseen

Tässä lueteltu työt mitä maallikko saa tehdä

Tee-se-itse -sähkötyöt | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

tukes.fi

Ja vastaus kysymyksen on: et saa kytkeä.
Mutta kuten tuossa onanias sanoi niin omalla vastuulla tehdään jos tehdään ilman asianmukaisia lupia.

 

[Vertigo]

Kiitos @0nanias selventävästä vastauksesta...


Tämä oma keissini lienee sitten selvä...

...mutta yleisestiottaen, ei tuolla Tukesin sivuillakaan ole mitenkään erityisen selvästi määritellä mikä luetaan esim kiinteäksi valaisimeksi. Jos ostan plafondin jonka ruuvaan kattorasian päälle neljällä ruuvilla ja kytken johdot sen sokerinpalaan, niin eikö se silloin ihan pykälien mukaan mene oikein tämän ao. listan kolmannen kohdan mukaan?

Jokaiselle sähkönkäyttäjälle sallittuja korjaus- ja asennustöitä:

• yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko
• sähkölaitteen rikkoutuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto
• sisustusvalaisimen liittäminen valaisinliittimellä eli "sokeripalalla"
• kiinteässä asennuksessa "sokeripalan" korvaaminen uuden järjestelmän mukaisella valaisinliitinpistorasialla sekä vioittuneen valaisinliitinpistorasian vaihto (ei valaisinpistorasian asennus tai vaihto)

Tuossa ei käsittääkseni mikään ota kantaa siihen miten se valaisin on kattoon kiinnitettynä mekaanisesti, roikkuuko se koukun varassa vai onko se ruuveilla tms kiinni katossa tai seinässä. Kummassakin tapauksessa itse sähköjen kytkentä siihen sokerinpalaan on sama.

En siis varsinaisesti kritisoi saamaani vastausta, lähinnä haluaisin tietää että mikä/missä tuon "kiinteän asennuksen" rajan näin niinkun virallisesti määrittää..?

 

[HarriH]

...
Ja vastaus kysymyksen on: et saa kytkeä.
Mutta kuten tuossa onanias sanoi niin omalla vastuulla tehdään jos tehdään ilman asianmukaisia lupia.

Tämä omalla vastuulla tekeminen ei ole peilikaapin yhteydessä helposti todettavissa, että kenen se vastuu lopultakin on. Kaikki kun vaikuttaa toimivan hyvin vuosikausia, kukaan ei saa sähköiskuja, kaikki laitteet toimivat niinkuin pitääkin.
Kaikki toimivat, kun käytössä on kaksoiseristettyjä laitteita kuten partakone, hammasharja, hiustenkuivain etc.

Jonakin päivänä sinne kuitenkin saapuu remonttimies ja hän tarvitsee suojamaadoitettuun koneeseesa sähköä.
Tarkemmin voitte lukea oheisesta Kuolemaan johtanut sähkötapaturma 23.1.2015 onnettomuusraportista.
Olen jo aiemminkin viitannut tähän samaan asiaan.

Peilikaapin pistorasia on yks perkele, siinä väärä kytkentä saattaa asua vuosikausia ja tappaa vasta kun vastuunkantaja ei enää tunnusta

 

[killerm]

Ulkovalon liiketunnististin on päässyt rikkoutumaan 15 vuoden jälkeen. Onko helppo vaihtaa uuteen vai vaatiikoo ammattilaisen?

 

[mti]

Kiitos @0nanias selventävästä vastauksesta...


Tämä oma keissini lienee sitten selvä...

...mutta yleisestiottaen, ei tuolla Tukesin sivuillakaan ole mitenkään erityisen selvästi määritellä mikä luetaan esim kiinteäksi valaisimeksi. Jos ostan plafondin jonka ruuvaan kattorasian päälle neljällä ruuvilla ja kytken johdot sen sokerinpalaan, niin eikö se silloin ihan pykälien mukaan mene oikein tämän ao. listan kolmannen kohdan mukaan?

Jokaiselle sähkönkäyttäjälle sallittuja korjaus- ja asennustöitä:

• yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko
• sähkölaitteen rikkoutuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto
• sisustusvalaisimen liittäminen valaisinliittimellä eli "sokeripalalla"
• kiinteässä asennuksessa "sokeripalan" korvaaminen uuden järjestelmän mukaisella valaisinliitinpistorasialla sekä vioittuneen valaisinliitinpistorasian vaihto (ei valaisinpistorasian asennus tai vaihto)

Tuossa ei käsittääkseni mikään ota kantaa siihen miten se valaisin on kattoon kiinnitettynä mekaanisesti, roikkuuko se koukun varassa vai onko se ruuveilla tms kiinni katossa tai seinässä. Kummassakin tapauksessa itse sähköjen kytkentä siihen sokerinpalaan on sama.

En siis varsinaisesti kritisoi saamaani vastausta, lähinnä haluaisin tietää että mikä/missä tuon "kiinteän asennuksen" rajan näin niinkun virallisesti määrittää..?

Se on käytännössä se pistorasia siellä peilikaapissa, joka tuon viimeistään estää. Sen kanssa kun voi käydä aivan hyvin kuten @HarriH tuossa yllä mainitsi, mikäli kytkennän oikeellisuutta ei osaa asianmukaisesti todentaa (ja se oikeellisuus ei ole "johdot oikein silmämääräisesti", vaan ihan oikeasti koestettuna edes sillä kaksinapaisella koestimella tai sukotesterillä. Pitäisi mielestäni tehdä inhimillisten virheiden ehkäisemiseksi, vaikkei välttämättä käyttöönottomittausta vaadittaisikaan). Peilikaapin sisäinen kytkentäkin kun voi (ainakin periaatteessa) olla tehtaalta lähtien virheellinen, eikä sellaista voida olettaa maallikon ymmärtävän huomioida.

Pelkän sisustusvalaisimen, kuten mainitsemasi plafondin, tapauksessa riskit ovat huomattavasti pienemmät, niin on sitten sallittu maallikollekin liittäminen "sokeripalaan" (olettaen, että tietää mitä tekee, se on myös samaisen pykälän asettama vaatimus). Tämä sisustusvalaisimen valaisinliittimeen kytkeminen on tosiaan maallikolle sallittu poikkeus, vaikka onkin periaatteessa kiinteä sähköasennus ihan kuten mikä tahansa muukin jousi/ruuviliittimellä suoraan johtoon liitetty laite. Edit: ja kuten @0nanias mainitsi, kiinteästi asennettua valaisinta ei maallikko saa itse vaihtaa. Olohuoneen kattoon koukkukiinnityksen sijaan ruuvattu plafondi, joka on kytkennältään täysin samanlainen kuin alkuperäinenkin koukussa roikkunut valaisin, menee nähdäkseni mainittuun poikkeukseen, mutta se ulkovalaisin, vessan peilivalaisin yms jo alun perin kiinteäksi ajateltu ei enää mene. Edit2: @calm vastaa tähän myös tuossa alla, ja asiahan on juuri noin. Menin taas sieltä vaikeamman kautta, joten kiitos calm asian ilmaisemisesta noin ymmärrettävässä muodossa..

Eli vastaus alkuperäiseen kysymykseesi on täysin yksiselitteinen: ei. (Huom. mahdollisesta passiivis-aggressiivisesta sävystään huolimatta viesti ei ole sellainen )

-----------------

@killerm Mitä todennäköisimmin on helppo vaihtaa itsekin, mutta jos tiukasti pykäliä noudatetaan niin joutunet kutsumaan sähkärin (onko ulkovalaisin sisustusvalaisin? ). Mikäli liiketunnistin on valaisimessa itsessään eikä ohjaa muita kuin tätä yhtä valaisinta, niin vaihtohan on ihan yhtä helppo homma kuin sen olkkarin kattoon ruuvatun valaisimen vaihto: käytännössä kolme johtoa väri väriin, ja se on sitten siinä. Erillinen liiketunnistinkaan ei käytännössä sen vaikeampi ole, mutta siihen et saa maallikkona sitten enää koskeakaan (oli sääntöjen järkevyydestä sitten mitä mieltä tahansa ).

 

[calm]

En siis varsinaisesti kritisoi saamaani vastausta, lähinnä haluaisin tietää että mikä/missä tuon "kiinteän asennuksen" rajan näin niinkun virallisesti määrittää..?

Laite/valaisin, joka liitetään pistotulpalla pistorasiaan ei ole kiinteä asennus. Ainoa perinnepoikkeus siihen on valaisinrasian sokeripalaliitin (ja erityisesti se sen valaisinpuoli).

Kaupoista saa kaikenmaailman plafondeja ja muita valaisimia, joita ei saa asennettua kattoon purkamatta katon valaisinrasiaa. Näitäkään ei saa maallikko asentaa, vaikka kuinka mieli tekisi. Maalikko saa kytkeä vain siihen sokeripalaan/valaisinrasiaan avaamatta kytkentärasiaa.

 

[killerm]

-----------------

@killerm Mitä todennäköisimmin on helppo vaihtaa itsekin, mutta jos tiukasti pykäliä noudatetaan niin joutunet kutsumaan sähkärin (onko ulkovalaisin sisustusvalaisin? ). Mikäli liiketunnistin on valaisimessa itsessään eikä ohjaa muita kuin tätä yhtä valaisinta, niin vaihtohan on ihan yhtä helppo homma kuin sen olkkarin kattoon ruuvatun valaisimen vaihto: käytännössä kolme johtoa väri väriin, ja se on sitten siinä. Erillinen liiketunnistinkaan ei käytännössä sen vaikeampi ole, mutta siihen et saa maallikkona sitten enää koskeakaan (oli sääntöjen järkevyydestä sitten mitä mieltä tahansa ).

Eli tosiaan kysessä terassin liiketunnistin, joka siis kontrolloi vain yhtä ja ainoata lamppua terassilla. Liiketunnistin taitaa olla erillinen lampusta (tunnistin siis hieman lampun alapuolella), mutta näin ei alanasiantuntija en sano varmaksi. Ton vaihto taitaa olla ammattilaiselta 10 minuutin homma . Katsotaan saisiko jonkun tutun tekemään ton jokupäivä...

 

[mti]

Eli tosiaan kysessä terassin liiketunnistin, joka siis kontrolloi vain yhtä ja ainoata lamppua terassilla. Liiketunnistin taitaa olla erillinen lampusta (tunnistin siis hieman lampun alapuolella), mutta näin ei alanasiantuntija en sano varmaksi. Ton vaihto taitaa olla ammattilaiselta 10 minuutin homma . Katsotaan saisiko jonkun tutun tekemään ton jokupäivä...

Eli lienee joku tämmöinen "yhdistelmälaite" Tunnistinvalaisin L 560 S 60W E27 musta. Noihin ei yleensä kannata lähteä vaihtamaan tunnistinta, kun samaan hintaan ja vähemmällä vaivalla ostaa kokonaan uuden valaisimen ja nakkaa sen paikalleen. Erillisellä tunnistimella tarkoitin taas sitten tämmöistä irtokikkulaa, se toki kannattaa vaihtaa sitten sellaisenaan jos vikaantunut on: Liiketunnistin edullisesti netistä | Taloon.com. Edit: linkit ovat vain esimerkinomaisesti tässä, eivätkä suosituksia (saati että välttämättä soveltuisivat asennuspaikkaan).

 

[jarp]

...mutta yleisestiottaen, ei tuolla Tukesin sivuillakaan ole mitenkään erityisen selvästi määritellä mikä luetaan esim kiinteäksi valaisimeksi. Jos ostan plafondin jonka ruuvaan kattorasian päälle neljällä ruuvilla ja kytken johdot sen sokerinpalaan, niin eikö se silloin ihan pykälien mukaan mene oikein tämän ao. listan kolmannen kohdan mukaan?
...
En siis varsinaisesti kritisoi saamaani vastausta, lähinnä haluaisin tietää että mikä/missä tuon "kiinteän asennuksen" rajan näin niinkun virallisesti määrittää..?

Laissa, määräyksissä ja asetuksissa ei ylipäätään kovinkaan usein määritetä pilkuntarkasti asioita, vaan loppuviimeksi oikeus tulkitsee lakia. Luin asioikseni sähköturvallisuuslain, niin vähemmän yllättäen näin myös siinä. Viime kädessä se kiinteä asennus määritellään oikeudessa. Veikkaan että tämä on paras "virallinen" vastaus, minkä saat keltään.

Joka tapauksessa, jos et nyt olisi itse vaihtamassa sitä peilikaappia, vaan katsoisit tilannetta ulkopuolelta, niin mitäpä ITSE olisit tästä asiasta mieltä? Joku on proppaamassa uutta peilikaappia seinään, seinästä tulee vain nippu piuhoja ja ne kytketään jossain kytkentärasiassa jne. Kuulostaako tämä nyt ihan aikuisten oikeasti sisustusvalaisimen kytkennältä tai siihen rinnastettavissa olevalta asialta?

Jos nyt kuitenkin kytket itse sen peilikaapin, niin tiedä ainakin 100% mitä teet ja testaa nyt edes jonkun muunkin mainitsemalla schuko-testerillä, että kaikki on kytketty oikein ja vikis toimii kuten pitääkin (ja ikävä kyllä noita schuko-testereitäkin on kelvottomia, jotka eivät tunnista kaikkia virhekytkentöjä, pitää olla kunnollinen).