Kysymyksiä sähkömiehille

[N1kkel]

Suomen pykälät on ”älyttömät”, mutta toisaalta eipä se kustannus juuri yleensä eroa tehdäänkö ihan tip-top vai oikeasti juosten kusten.

Höpö höpö. Esimerkiksi muuntamon/jakokaapin/keskuksen palamiseen voi riittää pelkästään löysälle jääneet liitokset eli kyllä työn laadulla on väliä. Tai jos KJ-jatkos tehdään huonosti, niin kyllä se aika nopeasti lyö läpi ja on kaapelivika ja isolta joukolta asiakkaita sähköt poikki... jne.

Tai jos sähköasemilla tehdään työt juosten kusten, niin seurauksena voi olla että puoli kaupunkia on jonkin aikaa pimeänä....

Ja kyllä takuukorjauksistakin yleensä urakoitsijoille jonkinlaisia kustannuksia syntyy...

Et taida selvästikään tietää mistä puhut...

 

[Tonnin Seteli]

Kestänee 100A (at 110V) jatkuvaa noillakin pulteilla ja jos ei kestä niin siinähän se o ”pääsulake” samassa paketissa.

Sulakkeena toimivat asiaankuulumattomat osat voivat bonuksena myös hitsata oikein komeasti.

 

[jinx1980]

Höpö höpö. Esimerkiksi muuntamon/jakokaapin/keskuksen palamiseen voi riittää pelkästään löysälle jääneet liitokset eli kyllä työn laadulla on väliä. Tai jos KJ-jatkos tehdään huonosti, niin kyllä se aika nopeasti lyö läpi ja on kaapelivika ja isolta joukolta asiakkaita sähköt poikki... jne.

Tai jos sähköasemilla tehdään työt juosten kusten, niin seurauksena voi olla että puoli kaupunkia on jonkin aikaa pimeänä....

Ja kyllä takuukorjauksistakin yleensä urakoitsijoille jonkinlaisia kustannuksia syntyy...

Et taida selvästikään tietää mistä puhut...

Miten tämä nyt liittyy viestiini yhtään mitenkään? Montako löysää liitosta tuossa on tai miten tekisit paremmin että löysiä liitoksia ei ole. Joku pienjännitehässäkkä tuossa kyseessä ja on olettettavasti jonkun yksittäisen kiinteistön kellarissa. Väitätkö etteikö tuo 99,99% toimi elinikänsä?

Lisäksi erikseen mainitsin että todellinen kustannushan ei yleensä juuri muutu vaikka tehtäisiin täyttä timanttia eli sen puolesta toki ”parasta mahdollista” kannattaa aina tehdä jos omilla rahoilla tehdään.

joku KJ jatko ihan eri juttu vai onko tuossa nyt sellainen. Jos on niin perun aikaisemman viestini. Toisaalta niitä ei nyt ranet ainakaan Suomessa tee vaikla haluaisi tehdä.

 

[asentaja1]

Kuvastahan nyt ei varmaksi valkene minkälainen kytkentä tuossa on, tuo voi olla vaikka joku dc-systeemi, selittäisi nuo ylipaksut kaapelit. Selkeästihän se "vika" tuossa on tuo pultti tuossa pituutensa takia jolloin se toimii johtimena, sekä sen takia, että liittimen reikä on liian iso kyseiselle pultille ja on jouduttu laittamaan useampia erikokoisia prikkoja siihen, että ei tule lävitse. Jos tuo paksu kaapeli olisi vähän pidempi, sen olisi saanut ihan nätisti mutkalle ja kiinni tuohon kiskoon. Kaapeleiden väreistä nyt ei voi mitään päätellä kun ei varmaan suomalaiset standardit ole mielessä ollut ihan ensimmäisenä. Filmivaneri tms on tuossa varmasti ihan ok. Todennäköisesti toimii kuitenkin ihan komeasti, ei näy pulttikaan muuttaneen väriä

 

[Euroshopperi 2]

Kuvastahan nyt ei varmaksi valkene minkälainen kytkentä tuossa on, tuo voi olla vaikka joku dc-systeemi, selittäisi nuo ylipaksut kaapelit. Selkeästihän se "vika" tuossa on tuo pultti tuossa pituutensa takia jolloin se toimii johtimena, sekä sen takia, että liittimen reikä on liian iso kyseiselle pultille ja on jouduttu laittamaan useampia erikokoisia prikkoja siihen, että ei tule lävitse. Jos tuo paksu kaapeli olisi vähän pidempi, sen olisi saanut ihan nätisti mutkalle ja kiinni tuohon kiskoon. Kaapeleiden väreistä nyt ei voi mitään päätellä kun ei varmaan suomalaiset standardit ole mielessä ollut ihan ensimmäisenä. Filmivaneri tms on tuossa varmasti ihan ok. Todennäköisesti toimii kuitenkin ihan komeasti, ei näy pulttikaan muuttaneen väriä

Joo. Tuo näyttää ihan 24 V aurinkoakkujen kytkennältä, josta alhaalta lähtee kytkimen jälkeen invertterille meno. Kaapelien paksuus viittaa kyllä akkujen kanssa pelaamiseen. Samoin nuo vanerilevyt ja muutenkin avoin metallurgia.

 

[Hyrava]

Lisäksi erikseen mainitsin että todellinen kustannushan ei yleensä juuri muutu vaikka tehtäisiin täyttä timanttia eli sen puolesta toki ”parasta mahdollista” kannattaa aina tehdä jos omilla rahoilla tehdään.

Todellinen työkustannus tai työaika ei juurikaan muutu teki työn viimeisen päälle kunnolla tai ripuloiden. Tuota on pari kertaa tullut itse kokeiltua kun on ollut sellainen työmaa että on tiennyt että joutuu joka tapauksessa odottelemaan ja pyörittelemään peukaloita kun odottelee että muut saavat omat työnsä välissä tehtyä että pääsee itse jatkamaan. Noin tunnin kytkentähommassa juosten kusten tehdessä säästää noin 5min verran verrattuna siihen että tekee ihan viimeisen päälle, tai ainakin kun itse tein vertailuna identtiset kytkennät mahdollisimman nopeasti ja toisessa identtisessä kytkentäpisteessä ihan viimeisen päälle siististi. Toki kävin sitten luppoaikana odotellessa korjaamassa "ripuliasennuksen" asialliseksi jossa kuluikin sitten varmaan puolisen tuntia. Tuo siistimpi asennus vaan palkitsee siinä vaiheessa kun pitää käydä huollolla tai tehdä muutoksia, siistiä jälkeä on paljon mukavampi muutella ja diagnosoida.

 

[N1kkel]

Miten tämä nyt liittyy viestiini yhtään mitenkään? Montako löysää liitosta tuossa on tai miten tekisit paremmin että löysiä liitoksia ei ole. Joku pienjännitehässäkkä tuossa kyseessä ja on olettettavasti jonkun yksittäisen kiinteistön kellarissa. Väitätkö etteikö tuo 99,99% toimi elinikänsä?

Lisäksi erikseen mainitsin että todellinen kustannushan ei yleensä juuri muutu vaikka tehtäisiin täyttä timanttia eli sen puolesta toki ”parasta mahdollista” kannattaa aina tehdä jos omilla rahoilla tehdään.

joku KJ jatko ihan eri juttu vai onko tuossa nyt sellainen. Jos on niin perun aikaisemman viestini. Toisaalta niitä ei nyt ranet ainakaan Suomessa tee vaikla haluaisi tehdä.

Voi olla että ymmärsin tarkoittamasi vähän väärin, mutta se oli kommentti ihan yleisella tasolla, että työn laadulla ON merkitystä eikä kannata tehdä juosten kusten. Se, että jokin on "toimiva" ei vielä tarkoita että se olisi turvallinen tai asianmukaisesti tehty.

Takuukorjauksista yleensä urakoitsijoille jonkinlaisia kustannuksia syntyy pitkässä juoksussa ja vaikutuksia voi olla tulevaisuuden tilauskantaan, jos muuntamoita palaa, töiden jäljiltä on paljon kaapelivikoja tai muuta vastaavaa.

 

[Hyrava]

Voi olla että ymmärsin tarkoittamasi vähän väärin, mutta se oli kommentti ihan yleisella tasolla, että työn laadulla ON merkitystä eikä kannata tehdä juosten kusten. Se, että jokin on "toimiva" ei vielä tarkoita että se olisi turvallinen tai asianmukaisesti tehty.

Takuukorjauksista yleensä urakoitsijoille jonkinlaisia kustannuksia syntyy pitkässä juoksussa ja vaikutuksia voi olla tulevaisuuden tilauskantaan, jos muuntamoita palaa, töiden jäljiltä on paljon kaapelivikoja tai muuta vastaavaa.

Tuosta olen kyllä harvinaisen pitkälti samaa mieltä, kannattaa tehdä kerralla kunnolla, siinä samalla pienenee virheiden mahdollisuus ja tulevaisuudessa on helpompaa ja nopeampaa diagnosoida ongelmia kun asennusjälki on siistiä ja loogista. Kovasti olen koittanut opettaa firmassa (toisen osaston, jossa ennen olin töissä) uusille asentajille hyviä työtapoja mutta heillä on sellainen "hälläväliä"-projektikoordinaattori jonka mielestä asennusjäljellä ei ole mitään väliä kunhan se toimii. Sitten ne kiroilee huoltokeikoilla kun on niin paskamaista etsiä vikaa kun kaikki asennukset on käärmeenpesiä. Itseasiassa jotenkin tuntuu että noissa kerralla siististi ja kunnolla tehdyissä paikoissa olisi vähemmän vikakeikkojakin, saatta tosin olla sattumaakin...

edit:
Yksi päivä katselin kun erään toisen osaston kaverit opettivat uusia harjoittelijoita kytkemään eräitä laitteita ja meinasin saada sydärin työn jäljestä. Eikö nykyään ole mitään ammattiylpeyttä? Ihan hirveän näköisiä kytkentöjä joista kukaan ei ota tolkkua ellei lähde joka narua erikseen seuraamaan ja muutenkin oli sellaista "ekaluokkalaisen" työn jälkeä. Kouluttajille mainitsin asiasta ja vastaus oli "No, kyllähän tuo toimii...". No, toimiihan se mutta jos joutuisi vikaa etsimään niin sen näköisestä tekeleestä se vaan on pirun paljon hankalampaa kuin siististi tehdystä.

 

[Tonnin Seteli]

Kaapeleiden väreistä nyt ei voi mitään päätellä kun ei varmaan suomalaiset standardit ole mielessä ollut ihan ensimmäisenä.

No ei voi varmaksi sanoa mitään mutta voi kyllä päätellä, että (sikäli kun tuo on olevinaan 110/220 voltin talosähköä) on ihan normaalisti valkoinen nolla keskellä ja molemmin puolin kaksi vastakkaista "vaihetta" sinisellä ja punaisella. Ehkä normaalimpaa olisi, että toinen vaihe olisi musta, mutta silti. Toki mitään tekemistä suomalaisen tai vaikka saksalaisen normin kanssa tällaisella ei ole.

E: niin ja näyttäähän tuossa hienossa kutistesukkavärikoodissa olevan mustaakin toisessa vaiheessa.

Ee: ja tämähän on vain pohdintaa, en suinkaan esitä tietäväni mitä kuvassa on, en ole sähköammattilainen enkä varsinkaan amerikkalaisen sun muun kehitysmaasähkön tuntia muuten kuin sikäli että huvituksekseni olen sen alkeellisuutta ihaillut pitkin Youtubea. Kuitenkin kuvassa voisi olla sitä, mitä yllä arvelin.

 

[jinx1980]

Voi olla että ymmärsin tarkoittamasi vähän väärin, mutta se oli kommentti ihan yleisella tasolla, että työn laadulla ON merkitystä eikä kannata tehdä juosten kusten. Se, että jokin on "toimiva" ei vielä tarkoita että se olisi turvallinen tai asianmukaisesti tehty.

Takuukorjauksista yleensä urakoitsijoille jonkinlaisia kustannuksia syntyy pitkässä juoksussa ja vaikutuksia voi olla tulevaisuuden tilauskantaan, jos muuntamoita palaa, töiden jäljiltä on paljon kaapelivikoja tai muuta vastaavaa.

No sanoisin että ohi meni ja lujaa, mutta ei se mitään, näin joskus tapahtuu. Itselle jäi kyllä tosin mielikuva et sulla(kaan) ei ole mitään halua miltä KJ-asennus edes näyttää. Itse pari muuntajaa nähnyt ja vaikka maalikkona nyt vielä kiinteistön pääsähkötaulua ”uskaltaa”/”voi ronkkia” niin tommoseen 20kV->alaspudotus muuntajaan tai edes metrin päähän en ilman suojia menisi ja niiden kanssa saa kyllä muut tehdä hommat .

Minun mielestäni siltikään ”työnlaatu” tuossa ei ole huono vaikkakin sen olisi voinut tehdä paremmin metodein, mutta siis asennusjälki itsessään hyvin asiallinen. Mutta siis ei tuosta takuukeissiä tule ellei nuo pultit pala puhki, eivätkä ne pala jos käyttötarkoitus on edes etäisesti arvelemani.

 

[Trans-Late]

Suomen pykälät on ”älyttömät”, mutta toisaalta eipä se kustannus juuri yleensä eroa tehdäänkö ihan tip-top vai oikeasti juosten kusten.

Ja yleensä se on vielä helpompi ja nopeampi tehdä oikein ja kunnolla oikeilla ja kunnollisilla tarvikkeilla, kuin noissa ulkomaanranejen "näin se pitää tehdä" -esittelyvideoissa. Kun vaikka näytetään miten saadaan "kätevästi, helposti ja nopeasti" surrattua johdot porakoneella yhteen, jotta ne saadaan "asiallisesti juotettua", niin hohhoijjaa.

Tai esitellään jotain TSI-niksipirkka ruuvin ja nippusiteen yhdistelmällä aikaansaatuja "TC-kiinnikkeitä", niin ei voi kuin huutistella.

Tosin sääliksihän nuo käy, kun kaverit oikeasti luulee tekevänsä kunnolla ja hyvin, kun ei niissä heidän maissaan näitä oikeita liittimiä tai kiinnikkeitä ole saatavilla. Tai sitten he eivät vain tiedä olevan.

 

[Trans-Late]

Tuplat

 

[Trans-Late]

Triplat

 

[Hyrava]

Ja yleensä se on vielä helpompi ja nopeampi tehdä oikein ja kunnolla oikeilla ja kunnollisilla tarvikkeilla, kuin noissa ulkomaanranejen "näin se pitää tehdä" -esittelyvideoissa. Kun vaikka näytetään miten saadaan "kätevästi, helposti ja nopeasti" surrattua johdot porakoneella yhteen, jotta ne saadaan "asiallisesti juotettua", niin hohhoijjaa.

Tai esitellään jotain TSI-niksipirkka ruuvin ja nippusiteen yhdistelmällä aikaansaatuja "TC-kiinnikkeitä", niin ei voi kuin huutistella.

Tosin sääliksihän nuo käy, kun kaverit oikeasti luulee tekevänsä kunnolla ja hyvin, kun ei niissä heidän maissaan näitä oikeita liittimiä tai kiinnikkeitä ole saatavilla. Tai sitten he eivät vain tiedä olevan.

Tai sitten "älä maksa kunnollisista kiinnikkeistä/liittimistä/tms niin paljon", tee tämmönen purkkaviritys niin tämä on "ihan yhtä hyvä". Vaikka todellisuudessa opetetaan totaalisen hengenvaarallisia patentteja.

 

[0nanias]

No sanoisin että ohi meni ja lujaa, mutta ei se mitään, näin joskus tapahtuu. Itselle jäi kyllä tosin mielikuva et sulla(kaan) ei ole mitään halua miltä KJ-asennus edes näyttää. Itse pari muuntajaa nähnyt ja vaikka maalikkona nyt vielä kiinteistön pääsähkötaulua ”uskaltaa”/”voi ronkkia” niin tommoseen 20kV->alaspudotus muuntajaan tai edes metrin päähän en ilman suojia menisi ja niiden kanssa saa kyllä muut tehdä hommat .

Minun mielestäni siltikään ”työnlaatu” tuossa ei ole huono vaikkakin sen olisi voinut tehdä paremmin metodein, mutta siis asennusjälki itsessään hyvin asiallinen. Mutta siis ei tuosta takuukeissiä tule ellei nuo pultit pala puhki, eivätkä ne pala jos käyttötarkoitus on edes etäisesti arvelemani.

Tyypillinen jenkkiliittymä on luokkaa 200A ja jos tuon luokan virta kulkee varttituuman pultin läpi niin muutaman lämpösyklin jälkeen muttereiden kireys on jotain ihan muuta kuin tiukka.
Ihan turhaa jankkaamista työnjäljestä koska sinulla ei selkeästikään ole käsitystä mitä se keskuksen sisällä sähköisissä liitoksissa tarkoittaa. Se että on pari muuntajaa ovenraosta joskus nähnytkin ei liity tähän asiaan millään tavalla.

 

[buko]

Jos testaa vikavirtasuojakytkintä, niin eikö kämpässä pitäisi kaiken pimetä eli kaikki sähkö kadota? Vai olenko ymmärtänyt jotakin väärin? Tulipa painettua sitä testinappia ja ainakin pari valoa jäi palamaan.

 

[Hyrava]

Jos testaa vikavirtasuojakytkintä, niin eikö kämpässä pitäisi kaiken pimetä eli kaikki sähkö kadota? Vai olenko ymmärtänyt jotakin väärin? Tulipa painettua sitä testinappia ja ainakin pari valoa jäi palamaan.

Riippuu siitä mitä kaikkea kyseisen vikavirtasuojan perässä on. Välttämättä kaikki sähköt eivät ole vikavirtasuojan perässä. Itselläni esimerkiksi on yhden vikiksen perässä vain kylppärin sähköt ja sen testaamisella sammuu vain sähköt kylppäristä ja vastaavasti keittiön vikiksen testaamisella katoaa vain sähköt keittiön laitteilta ja osassa vanhoista asennuksista ei ole vikistä ollenkaan.

 

[N1kkel]

No sanoisin että ohi meni ja lujaa, mutta ei se mitään, näin joskus tapahtuu. Itselle jäi kyllä tosin mielikuva et sulla(kaan) ei ole mitään halua miltä KJ-asennus edes näyttää. Itse pari muuntajaa nähnyt ja vaikka maalikkona nyt vielä kiinteistön pääsähkötaulua ”uskaltaa”/”voi ronkkia” niin tommoseen 20kV->alaspudotus muuntajaan tai edes metrin päähän en ilman suojia menisi ja niiden kanssa saa kyllä muut tehdä hommat .

Itse asiassa olen tehnyt 20 kV asennuksia, PJ-asennusten lisäksi.

 

[Tonnin Seteli]

Jos testaa vikavirtasuojakytkintä, niin eikö kämpässä pitäisi kaiken pimetä eli kaikki sähkö kadota? Vai olenko ymmärtänyt jotakin väärin? Tulipa painettua sitä testinappia ja ainakin pari valoa jäi palamaan.

Vain jos koko kämppä on yhden VVSK perässä. Sikäli kun kyseessä on 30 mA henkilösuojaukseen tarkoitettu suoja, tämä on todella kusipäinen asennustapa, joka on tehty markalla lain kirjaimen tyydyttämiseksi jonkin ei-vähäisen muutostyön niin vaatiessa.

 

[jinx1980]

Tyypillinen jenkkiliittymä on luokkaa 200A ja jos tuon luokan virta kulkee varttituuman pultin läpi niin muutaman lämpösyklin jälkeen muttereiden kireys on jotain ihan muuta kuin tiukka.
Ihan turhaa jankkaamista työnjäljestä koska sinulla ei selkeästikään ole käsitystä mitä se keskuksen sisällä sähköisissä liitoksissa tarkoittaa. Se että on pari muuntajaa ovenraosta joskus nähnytkin ei liity tähän asiaan millään tavalla.

No jos Suomessa max. pientalo on 35A niin se o Jenkeissä 70A eli millä vitulla siellä otettaisi 200A töpselistä yhdestä vaiheesta? Mahdollista toki mutta en usko. Edelleen väitän (tietämättä asiasta kuvaa enempää) että tehty kytkis toimii paikassaan oli Suomen ”wago-miehet” jotka nussivat SFS:ää pilkuntarkasti mitä mieltä asiasta tahansa ja siinä se ero tuleekin ”kehitysmaihin”.

 

[jinx1980]

Itse asiassa olen tehnyt 20 kV asennuksia, PJ-asennusten lisäksi.

No onko tuo nyt KJ-asennus mielestäsi?

 

[Tonnin Seteli]

No jos Suomessa max. pientalo on 35A niin se o Jenkeissä 70A eli millä vitulla siellä otettaisi 200A töpselistä yhdestä vaiheesta? Mahdollista toki mutta en usko.

Amerikassa todella on kodeissa noin 30-400 ampeerin pääsulakekoko. Tämä on kieltämättä ihan vitun sairasta ja takaperoista.

Eikä se 35 A Suomessa mikään maksimi pientalossa ole, kun käytännön minimi on 25 ja sehän on erittäin marginaalinen. 63 ampeerin liittymiä on jonkin verran, vaikka sitä tietysti kustannussyistä vältellään.

Lisäksi 35 -> 70 on ihan väärää matematiikkaa. Amerikassa on yleistä, että koteihin ei tule kolmivaiheliittymää vaan yksivaihe, jonka nolla on otettu muuntajan keskijohtimesta. Taloon tulee siis kaksi 110(120) voltin vaihetta, jotka ovat vastakkain yksikköympyrässä. Isommille koneille käytetään näiden välistä 220(240) voltin jännitettä.

 

[jinx1980]

Amerikassa todella on kodeissa noin 30-400 ampeerin pääsulakekoko.

Eikä se 35 A Suomessa mikään maksimi pientalossa ole, kun käytännön minimi on 25 ja sehän on erittäin marginaalinen. 63 ampeerin liittymiä on jonkin verran, vaikka sitä tietysti kustannussyistä vältellään.

Voihan se ”pääsulake” olla mitä vaan mutta mieti nyt itsekin mitä joku 400A käyttö vaatisi, en keksi ainakaan itse. Siinä saa huudattaa sirkkeliä, tigia, mikroa, saunan kiuasta ja jotain muuta x3 samaan aikaan, loppuu käyttäjät torpasta ennen ampeereita.

 

[Tonnin Seteli]

Voihan se ”pääsulake” olla mitä vaan mutta mieti nyt itsekin mitä joku 400A käyttö vaatisi, en keksi ainakaan itse. Siinä saa huudattaa sirkkeliä, tigia, mikroa, saunan kiuasta ja jotain muuta x3 samaan aikaan, loppuu käyttäjät torpasta ennen ampeereita.

Täh? No joillekin runsaasti sähköä kuluttaville ei riitä 200 ampeeria joten voidaan tarjota 400 A. Ihan vastaavasti kuin kaikille ei Suomessa riitä edes 63 A. Ei se sen monimutkaisempaa ole. 100 ja 200 lienevät tavallisempia, ja tosiaan pientaloja on myös 30 ja 60 ampeerin liittymillä.

Ei sitä tietenkään yhdellä paskalla kehitysmaatökkelillä oteta yhteen hieromasauvaan.

 

[N1kkel]

No onko tuo nyt KJ-asennus mielestäsi?

Ei, miten niin?

 

[jinx1980]

Ei, miten niin?

No ekassa vastauksessa KJ-osuutta oli varovaisesti arvioiden yli 50% vaikka se ei sitten lopulta asiaan liittynyt mitenkään. Tottakai riskit o vähän eri jos revittää ”tyhjällä” tiellä 800hp supralla tai metanoli dragterilla.

Täh? No joillekin runsaasti sähköä kuluttaville ei riitä 200 ampeeria joten voidaan tarjota 400 A. Ihan vastaavasti kuin kaikille ei Suomessa riitä edes 63 A. Ei se sen monimutkaisempaa ole. 100 ja 200 lienevät tavallisempia, ja tosiaan pientaloja on myös 30 ja 60 ampeerin liittymillä.

Ei sitä tietenkään yhdellä paskalla kehitysmaatökkelillä oteta yhteen hieromasauvaan.

Eli koska Suomessa on 63A kiintestöjä ääretön määrä niin Jenkeisssä niitä on 4. kertaisesti ja tuo kuva on just yhdestä sellaisesta. Sori mutta Suomessa 63A paukulla olevia kiinteistöjä on pieni määrä, puhumattakaan että siellä ko. tehoa käytettäsiiin. Jenkeissä ei varmasti suhdeluku tuosta heitä vaikla ampeerit pitääkin tuplata.

Kannattaa ylipäänsä laskea paljonko tuollainen 6-10mm kiinteä pultti kestää virtaa ja suhteuttaa se tavalliseen käyttöön.

Käsittääkseni kuvasta ei ole annettu mitään tietoja josta voisi edes valistuneesfi päätellä käyttötarkoitusta joten joku 400A kiinteistöusage vaikuttaa todella läpältä vaikkakin se toki mahdollista onkin (pultti palaa, vaihdetaan isompaan ja taas mennään).

 

[N1kkel]

No ekassa vastauksessa KJ-osuutta oli varovaisesti arvioiden yli 50% vaikka se ei sitten lopulta asiaan liittynyt mitenkään. Tottakai riskit o vähän eri jos revittää ”tyhjällä” tiellä 800hp supralla tai metanoli dragterilla.
Eli koska Suomessa on 63A kiintestöjä ääretön määrä niin Jenkeisssä niitä on 4. kertaisesti ja tuo kuva on just yhdestä sellaisesta. Sori mutta Suomessa 63A paukulla olevia kiinteistöjä on pieni määrä, puhumattakaan että siellä ko. tehoa käytettäsiiin. Jenkeissä ei varmasti suhdeluku tuosta heitä vaikla ampeerit pitääkin tuplata.

Kannattaa ylipäänsä laskea paljonko tuollainen 6-10mm kiinteä pultti kestää virtaa ja suhteuttaa se tavalliseen käyttöön.

Käsittääkseni kuvasta ei ole annettu mitään tietoja josta voisi edes valistuneesfi päätellä käyttötarkoitusta joten joku 400A kiinteistöusage vaikuttaa todella läpältä vaikkakin se toki mahdollista onkin (pultti palaa, vaihdetaan isompaan ja taas mennään).

Tuota noin...en tiedä miten suprat ja metanoli dragsterit tähän liittyy, mutta sen voin ainakin sanoa että pelkkä muuntajan näkeminen ei tee kenestäkään vielä sähkötekniikan asiantuntijaa.

 

[0nanias]

Ihan absurdi meno tässäkin ketjussa kun jankataan jostain väärin tehdystä liitoksesta että pultti on helppo vaihtaa ja mutuillaan jotain ihan omia siitä että mikä liittymäkoko toisella mantereella saattaisi olla.
Se kaapelikenkä kuuluu olla kiskoa vasten jolloin saavutetaan maksimaalinen kontakti kengän ja kiskon välille. Jenkkilän sähköliittymistä voi saada helposti tietoa hakemalla googlesta vaikkapa termillä "200 amp service" niin maailma on osterisi.

 

[Tonnin Seteli]

Eli koska Suomessa on 63A kiintestöjä ääretön määrä niin Jenkeisssä niitä on 4. kertaisesti ja tuo kuva on just yhdestä sellaisesta. Sori mutta Suomessa 63A paukulla olevia kiinteistöjä on pieni määrä,

No sori. Mutta on siellä sadan ampeerin tönöjä aika saatanasti. Vastaavasti kuin eteläisessä Suomessa niitä joilla 25 A ei riitä.

 

[djmake]

Ihan absurdi meno tässäkin ketjussa kun jankataan jostain väärin tehdystä liitoksesta että pultti on helppo vaihtaa ja mutuillaan jotain ihan omia siitä että mikä liittymäkoko toisella mantereella saattaisi olla.
Se kaapelikenkä kuuluu olla kiskoa vasten jolloin saavutetaan maksimaalinen kontakti kengän ja kiskon välille. Jenkkilän sähköliittymistä voi saada helposti tietoa hakemalla googlesta vaikkapa termillä "200 amp service" niin maailma on osterisi.

Lukaisin uudet postaukset ja kyllä kieltämättä aivan saman kaltainen ajatus jäi myös itselle.
Ja toisaalta olen ihan tyytyväinen jälleen kerran myös siitä, että monessa kriittisessä paikassa sen riviasentajan työ myös tarkistetaan. Vaikka itsekin olen sitä mieltä, että vähän vähemmällä pykäläviidakolla voisi tulla toimeen, suuri osa on kuitenkin ihan oikeasti järkeviä ja niitä on oikeasti syytä noudattaa. Siis siitäkin huolimatta, että tuntuu omasta mielestä turhalta. Moni asia vaatii pidempää koulutusta ja kokemusta jotta pystyy näkemään kaikki mahdolliset muuttujat.

@Hyrava Valitettavasti ammattiylpeyttä ei juurikaan enää joko ole tai sitä ei arvosteta. Ja jos joku arvostaa, kyllä sen työyhteisö onnistuu monessa paikassa muuttamaan. Lopputulos onkin sitten pahimmillaan järkyttävää räpellystä säännöistä viis veisaten. Siis jotain, jota en ainakaan itse ottaisi vastaan jos asiakkaan puolella on vastaanottotarkastusta tekemässä.

 

[N1kkel]

Ihan absurdi meno tässäkin ketjussa kun jankataan jostain väärin tehdystä liitoksesta että pultti on helppo vaihtaa ja mutuillaan jotain ihan omia siitä että mikä liittymäkoko toisella mantereella saattaisi olla.
Se kaapelikenkä kuuluu olla kiskoa vasten jolloin saavutetaan maksimaalinen kontakti kengän ja kiskon välille. Jenkkilän sähköliittymistä voi saada helposti tietoa hakemalla googlesta vaikkapa termillä "200 amp service" niin maailma on osterisi.

Ei siinä pitäisi olla mitään epäselvää. Se ei ole asiallisesti tehty ja piste.

Liittymäkokojen spekulointi on aivan turhaa. Kuvan perusteella ei voi päätellä kuormasta oikeastaan mitään. Eikä oikeastaan edes tiedetä, millä mantereella ollaan. Ja sitten tilanteeseen vaikuttaa muitakin asioita kuin normaali kuormitusvirta.

Ja toisaalta olen ihan tyytyväinen jälleen kerran myös siitä, että monessa kriittisessä paikassa sen riviasentajan työ myös tarkistetaan. Vaikka itsekin olen sitä mieltä, että vähän vähemmällä pykäläviidakolla voisi tulla toimeen, suuri osa on kuitenkin ihan oikeasti järkeviä ja niitä on oikeasti syytä noudattaa. Siis siitäkin huolimatta, että tuntuu omasta mielestä turhalta. Moni asia vaatii pidempää koulutusta ja kokemusta jotta pystyy näkemään kaikki mahdolliset muuttujat.

Varmasti on sellaisia kriittisiä kohteita, joissa asennustyö tarkastetaan erityisen huolellisesti. Kuitenkaan tavallisesti asentajien perään ei ole kukaan jatkuvasti katsomassa ja tarkastuksetkin ovat pistokoeluonteisia.

 

[B12]

Tuo on kyllä ihan vuotavan veden aiheuttamaa ruostetta ja hapettumaa. Voi olla ihan vain, että siporexiin on vedetty roilot ja putket sähkölle. Putki menee kylmään yläpohjaan ja lämmintä ilmaa nousee asuintiloista putkea pitkin ja jäähtyy/jäätyy ylhäällä. Vettä kondensoituu ja välillä lurahtaa alas kytkimille.

etsisin sen putken yläpään ja tiivistäisin jollakin, jos siitä kyse. Sitten uudet kytkimet. Tuskin tuo mikään elämää suurempi katastrofi on, jos ei ole lätäköitä lattioilla.

Kattoikkunat ovat pääsääntöisesti saatanasta Suomen ilmastossa. Ei ole eka eikä vika kerta kun on jotakin ongelmaa niiden kanssa.

 

[Gunnarssonsson]

Kuinka yleisiä on oppisopimukset tällä alalla?

 

[Pakana]

Noihin jenkkien sähköliittymiin, niin siinä missä Suomessa yleisin ratkaisu on 3x25A (17kw) liittymä, jonka sähkölaitos on yleenaä kaapeloinut 3x63A (44kW) valmiuteen, niin jenkeissä on perus sähköliirtymä 100A (23kw) ja kaapeloitu 200A (46kW) valmiuteen

Kun otetaan vielä huomioon yksikaksivaihe sähkön huonompi hyötysuhde, niin noissa liittymissä ei ole loppujenlopuksi kovinkaan ihmeellisiä eroja, vaikka niiden tekninen toteutuskin poikkeaa aika paljon toisistaan.

Kolmivaiheiset liittymät isommissa kiinteistöissä vaihtelevat siellä sen käytännön tarpeen mukaan ihan yhtälailla kuten täälläkin, ja niitä on turha alkaa vastaavasti yleistämään kuin pienkäyttäjien liittymiä.

 

[kurkimies]

Mikäs idea tässä on?

 

[Tonnin Seteli]

Mikäs idea tässä on?

Become Ungovernable

Become Ungovernable, or Be Ungovernable, is a slogan associated with anarchism and related movements. Starting in 2020, the slogan gained popularity as a caption for parody image macros in which people, animals or characters break social norms, often by abandoning practical approach for the sake...

knowyourmeme.com

Eiköhän tuossa ole akuankkatyyliin tehty yksivaiheliittymän etäohjattavaan mittariin tosi hieno laite, jolla meemitasolla voitaisiin joko varastaa sähköä, tai ajankohtaisemmin ohittaa uhkaava säännöstely.

 

[Trans-Late]

Vaikka meneekin OT ja kovaa, mutta nuo ulkomaalaisten putkipuolen niksipirkkavideot on kanssa mielenkiintoista tavaraa. Ei jumalauta mitä pommeja ne virittää noilla nikseillään, kun näyttävän videolla miten "korjataan helposti vuotoja tai jatketaan putkea joka kodin tarvikkeilla"

 

[N1kkel]

Noihin jenkkien sähköliittymiin, niin siinä missä Suomessa yleisin ratkaisu on 3x25A (17kw) liittymä, jonka sähkölaitos on yleenaä kaapeloinut 3x63A (44kW) valmiuteen, niin jenkeissä on perus sähköliirtymä 100A (23kw) ja kaapeloitu 200A (46kW) valmiuteen

Kun otetaan vielä huomioon yksikaksivaihe sähkön huonompi hyötysuhde, niin noissa liittymissä ei ole loppujenlopuksi kovinkaan ihmeellisiä eroja, vaikka niiden tekninen toteutuskin poikkeaa aika paljon toisistaan.

Kolmivaiheiset liittymät isommissa kiinteistöissä vaihtelevat siellä sen käytännön tarpeen mukaan ihan yhtälailla kuten täälläkin, ja niitä on turha alkaa vastaavasti yleistämään kuin pienkäyttäjien liittymiä.

Onhan siellä toteutuksissa melko paljon eroja. Käyttävät sentään sähköjärjestelmässään samaa taajuutta koko maassa, toisin kuin Japani, jossa on käytössä sekä 50 Hz että 60 Hz.

Tuttu osti tuossa jokunen vuosi sitten talon leskeltä, jonka isäntä oli sellainen teeseitse mies. Kuntotarkastus oli tehty ja tarkastajainsinöörin mielestä oli sähkökeskus ihan kunnossa. Itse keskus on ulkona lukittuna avaimilla, joita ei sähköyhtiöltä löydy. Rupesi hetken siinä asuessaan miettimään kun on niin edullista lämmittää varaajaa sähköllä, josta sitten soitteli sähkölaitokselle ja kyseli onko kulutustiedot heidän mielestään kunnossa. Sieltä vastattiin että normaalilta näyttää, vaikkakin matalaa se kulutus onkin. Myöhemmin sähkölaitoksen tyyppi tuli käymään muissa asioissa, jolloin tuttu näytti keskuksen hänelle ja siitä sitten lähti pallo pyörimään. Tuttu ilmoituksen että nämä laittomat kytkennät on purettava x päivään mennessä, mutta muita toimenpiteitä ei tutulle tästä koidu. Nyt kuulemma meneekin kaikki mittarin läpi ja on kyllä perkeleen kallista, mutta ainakin on hommat kunnossa.

Taisi kyseinen tarkastaja olla melkoisen pihalla sähköasioista, kun tuon nyt näkee oikeastaan jo maallikkokin, että keskuksessa on jokin hämärä, sinne kuulumaton viritys.

Ja yleensä sähköverkkoyhtiöt vaativat, että heillä on pääsy pääkeskukseen.

Onhan näitä, joku tee-se-itse isäntä oli joskus haaroittanut itselleen syötön suoraan AMKA:sta...

 

[devaaja]

Löytyykö täältä SFS6000 guruja. Tullut luettua SFS6000 säännöksiä ja pohdiskeltua pystyykö sähkäri teoriassa edes asentamaan victron multiplussan SFS6000 standarien mukaisesti. Laitteessa on siis rele, invertteri ja 12V laturi. Normaali tilassa laite kytkee sähköverkon suoraan lävitsensä ja samalla lataa akun täyteen omalla laturillaan. Tässä tilassa ei pitäisi olla mitään ongelmia. Syöttöjohdossa on esimerkiksi normaaliin tapaan B10A johdonsuoja ja 30mA vikavirtasuoja. SFS6000 vaatii että vikavirtasuoja ja johdonsuoja laukeaa alle 0.4s ja tämä täyttyy jos sähköjärjestelmä on alkuunkaan kunnossa.

Mielenkiintosempi tilanne on kun laitteen syöttöjännite katkaistaan. Tällöin laite irrottaa ensin releellä nollan ja vaiheen sisääntulosta, sitten kytkee sisäisesti nollan suojamaahan varmistaakseen että ne ovat yhdessä piirin alkupäässä niinkuin normaalisti pääkeskuksessa. Koska sisääntulosta on enää suojamaa kytkettynä laitteeseen tekee laite sen itse. Näiden toimenpiteiden jälkeen laite alkaa syöttämään invertterin ja akun kautta kuormaa, UPS tapaan.

Kun tässä tilassa pohditaan täyttyykö SFS6000 vaatimukset herää pohdiskelu. Laitteen ulostulon lähettyville ennen kuormaa asennetaan vikavirtasuoja ja johdonsuoja. Nämä ovat piirissä myös invertteri/saarreke käytössä silloin kun syöttöjodon suojat jää pois. SFS6000 vaatima 0.4s pois kytkentä vikavirtasuojalla toimii kyllä koska vikavirtasuoja mittaa, että nollan ja vaiheen virta ei eroa yli 30mA keskenään. Tähän ei oikosulkuvirta vaikuta.

Johdonsuojan tarkoituksena on suojata johdot lämpörasiteukselta joka syntyy esimerkiksi oikosulusta. Standardin mukaan oikosulkutilanteessa suojan kuuluu laueta alle 0.4s. Nopea laukeaminen esimerkiksi B-käyrän sulakkeessa vaatii 5 kertaa johdonsuojan nimellisvirran esimerkiksi B10A vaatii oikosulkuvirtaa 50A lauetakseen vaaditussa ajassa. Ongelmana invertterin kanssa on että invertterin ei tuota merkittävää oikosulkuvirtaa. Valmistajan mukaan 500W jatkuvan käytön multiplus invertteri tuottaa maksimissaan 900W eli noin 3.9A oikosulkuvirtaa.

Pohdinnassa on se että kun johdonsuojan tarkoitus on suojata nimensä mukaisesti johtoja ja liitoksia. Invertterin takia taas oikosulkuvirtaa on vaikea saada tarpeeksi. Jos invertterin ja kuormien väliseksi johdoksi laitetaan 3x1.5mm2 MMJ, se kestää suunnitellusti jatkuvaa käyttöä 10A virralla. Invertteri kestää jatkuvaa käyttöä noin 500W eli 2.2A. Eli johdonsuoja invertterin jälkeen voi hyvin olla B2A. B2A johdonsuoja laukeaa alle 0.4s jos virta on 10A tai enemmän. Eli tällä tavalla MMJ läpi ei voi kulkea yli 10A virtaa yli 0.4 sekunttia vaikka johto kestäisi 10A jatkuvasti. Invertteri itse ei kuitenkaan jaksa varmuudella laukasta B2A johdon suojaa. Miten tämän tilanteen nytten tulkitsisi täyttyykö johdonsuojan SFS6000 vaatimus. Johto ei voi ylikuumentua millään tavalla koska se kestää jatkuvaa virtaa yli 10A mutta invertteri itse ei kuitenkaan pysty sitä laukaisemaan 0.4s aikana oikosulun tapauksessa. Oikosulussa kyllä invertterikin sammuu mutta mietin tuota SFS6000 vaatimaa 0.4s laukaisuaikaa. Se täyttyy jos MMJ lämpötila olisi vaarassa nousta mutta invertteri ei sitä pysty 0.4s luultavasti itse laukaisemaan tosin silloin virtakaan ei ole niin suuri että 3x1.5mm2 MMJ ei sitä kestäisi.

Turvallisuus ja standardit olisi hyvä täyttää. Henkilösuoja eli vikavirtasuoja toimii mutta täyttyykö tuo johdonsuoja vaatimus B2A jodonsuojalla ja 3x1.5mm2 MMJ:llä?

 

[Pakana]

Löytyykö täältä SFS6000 guruja. Tullut luettua SFS6000 säännöksiä ja pohdiskeltua pystyykö sähkäri teoriassa edes asentamaan victron multiplussan SFS6000 standarien mukaisesti. Laitteessa on siis rele, invertteri ja 12V laturi. Normaali tilassa laite kytkee sähköverkon suoraan lävitsensä ja samalla lataa akun täyteen omalla laturillaan. Tässä tilassa ei pitäisi olla mitään ongelmia. Syöttöjohdossa on esimerkiksi normaaliin tapaan B10A johdonsuoja ja 30mA vikavirtasuoja. SFS6000 vaatii että vikavirtasuoja ja johdonsuoja laukeaa alle 0.4s ja tämä täyttyy jos sähköjärjestelmä on alkuunkaan kunnossa.

Mielenkiintosempi tilanne on kun laitteen syöttöjännite katkaistaan. Tällöin laite irrottaa ensin releellä nollan ja vaiheen sisääntulosta, sitten kytkee sisäisesti nollan suojamaahan varmistaakseen että ne ovat yhdessä piirin alkupäässä niinkuin normaalisti pääkeskuksessa. Koska sisääntulosta on enää suojamaa kytkettynä laitteeseen tekee laite sen itse. Näiden toimenpiteiden jälkeen laite alkaa syöttämään invertterin ja akun kautta kuormaa, UPS tapaan.

Kun tässä tilassa pohditaan täyttyykö SFS6000 vaatimukset herää pohdiskelu. Laitteen ulostulon lähettyville ennen kuormaa asennetaan vikavirtasuoja ja johdonsuoja. Nämä ovat piirissä myös invertteri/saarreke käytössä silloin kun syöttöjodon suojat jää pois. SFS6000 vaatima 0.4s pois kytkentä vikavirtasuojalla toimii kyllä koska vikavirtasuoja mittaa, että nollan ja vaiheen virta ei eroa yli 30mA keskenään. Tähän ei oikosulkuvirta vaikuta.

Johdonsuojan tarkoituksena on suojata johdot lämpörasiteukselta joka syntyy esimerkiksi oikosulusta. Standardin mukaan oikosulkutilanteessa suojan kuuluu laueta alle 0.4s. Nopea laukeaminen esimerkiksi B-käyrän sulakkeessa vaatii 5 kertaa johdonsuojan nimellisvirran esimerkiksi B10A vaatii oikosulkuvirtaa 50A lauetakseen vaaditussa ajassa. Ongelmana invertterin kanssa on että invertterin ei tuota merkittävää oikosulkuvirtaa. Valmistajan mukaan 500W jatkuvan käytön multiplus invertteri tuottaa maksimissaan 900W eli noin 3.9A oikosulkuvirtaa.

Pohdinnassa on se että kun johdonsuojan tarkoitus on suojata nimensä mukaisesti johtoja ja liitoksia. Invertterin takia taas oikosulkuvirtaa on vaikea saada tarpeeksi. Jos invertterin ja kuormien väliseksi johdoksi laitetaan 3x1.5mm2 MMJ, se kestää suunnitellusti jatkuvaa käyttöä 10A virralla. Invertteri kestää jatkuvaa käyttöä noin 500W eli 2.2A. Eli johdonsuoja invertterin jälkeen voi hyvin olla B2A. B2A johdonsuoja laukeaa alle 0.4s jos virta on 10A tai enemmän. Eli tällä tavalla MMJ läpi ei voi kulkea yli 10A virtaa yli 0.4 sekunttia vaikka johto kestäisi 10A jatkuvasti. Invertteri itse ei kuitenkaan jaksa varmuudella laukasta B2A johdon suojaa. Miten tämän tilanteen nytten tulkitsisi täyttyykö johdonsuojan SFS6000 vaatimus. Johto ei voi ylikuumentua millään tavalla koska se kestää jatkuvaa virtaa yli 10A mutta invertteri itse ei kuitenkaan pysty sitä laukaisemaan 0.4s aikana oikosulun tapauksessa. Oikosulussa kyllä invertterikin sammuu mutta mietin tuota SFS6000 vaatimaa 0.4s laukaisuaikaa. Se täyttyy jos MMJ lämpötila olisi vaarassa nousta mutta invertteri ei sitä pysty 0.4s luultavasti itse laukaisemaan tosin silloin virtakaan ei ole niin suuri että 3x1.5mm2 MMJ ei sitä kestäisi.

Turvallisuus ja standardit olisi hyvä täyttää. Henkilösuoja eli vikavirtasuoja toimii mutta täyttyykö tuo johdonsuoja vaatimus B2A jodonsuojalla ja 3x1.5mm2 MMJ:llä?

Mun nähdäkseni invertteri käytössä ollaan vikasuojauksessa sen invertterin sisäisen vikasuojan varassa, ja johdonsuojakytkimen tehtäväksi jää vain ylikuormituksen estäminen.

Monessa tapauksessahan invertterin tuottama sähkö vielä kelluu, jolloin vikavirtasuojakin on viraton.

Sen sijaan aiheeseen liittyvä kysymys on myös se että pitäisikö vikiksen olla B-tyyppiä? Vikahan voi periaatteessa muodostua myös niin että vikavirtapiiri kulkee maihin akun kautta.

 

[devaaja]

Mun nähdäkseni invertteri käytössä ollaan vikasuojauksessa sen invertterin sisäisen vikasuojan varassa, ja johdonsuojakytkimen tehtäväksi jää vain ylikuormituksen estäminen.


Monessa tapauksessahan invertterin tuottama sähkö vielä kelluu, jolloin vikavirtasuojakin on viraton.

Laitteeseen on aina kytkettynä suojamaajohdin/maadoituselektrodi sekä yhdessä kohtaa aina invertterin nolla ja suojamaa yhdessä (pääkeskuksessa tai laitteen releellä saarreke käytössä, jompi kumpi) niin kelluntaa ei pitäisi tapahtua ja vikis pitäisi toimia?

Sen sijaan aiheeseen liittyvä kysymys on myös se että pitäisikö vikiksen olla B-tyyppiä? Vikahan voi periaatteessa muodostua myös niin että vikavirtapiiri kulkee maihin akun kautta.

Victron käyttää toroidal transformer tekniikkaa invertterissään eli akku dc jännite moduloidaan suoraan mosfeteilla ac muotoon joka sitten muuntajalla (toroidal transformer) nostetaan sinne 230V tasolle. Näin ac ja dc puolet on erotettu muuntajalla. Valmistajan mukaan tämän erotuksen takia A-tyypin vikis riittäisi?

 

[N1kkel]

Löytyykö täältä SFS6000 guruja. Tullut luettua SFS6000 säännöksiä ja pohdiskeltua pystyykö sähkäri teoriassa edes asentamaan victron multiplussan SFS6000 standarien mukaisesti. Laitteessa on siis rele, invertteri ja 12V laturi. Normaali tilassa laite kytkee sähköverkon suoraan lävitsensä ja samalla lataa akun täyteen omalla laturillaan. Tässä tilassa ei pitäisi olla mitään ongelmia. Syöttöjohdossa on esimerkiksi normaaliin tapaan B10A johdonsuoja ja 30mA vikavirtasuoja. SFS6000 vaatii että vikavirtasuoja ja johdonsuoja laukeaa alle 0.4s ja tämä täyttyy jos sähköjärjestelmä on alkuunkaan kunnossa.

Mielenkiintosempi tilanne on kun laitteen syöttöjännite katkaistaan. Tällöin laite irrottaa ensin releellä nollan ja vaiheen sisääntulosta, sitten kytkee sisäisesti nollan suojamaahan varmistaakseen että ne ovat yhdessä piirin alkupäässä niinkuin normaalisti pääkeskuksessa. Koska sisääntulosta on enää suojamaa kytkettynä laitteeseen tekee laite sen itse. Näiden toimenpiteiden jälkeen laite alkaa syöttämään invertterin ja akun kautta kuormaa, UPS tapaan.

Kun tässä tilassa pohditaan täyttyykö SFS6000 vaatimukset herää pohdiskelu. Laitteen ulostulon lähettyville ennen kuormaa asennetaan vikavirtasuoja ja johdonsuoja. Nämä ovat piirissä myös invertteri/saarreke käytössä silloin kun syöttöjodon suojat jää pois. SFS6000 vaatima 0.4s pois kytkentä vikavirtasuojalla toimii kyllä koska vikavirtasuoja mittaa, että nollan ja vaiheen virta ei eroa yli 30mA keskenään. Tähän ei oikosulkuvirta vaikuta.

Johdonsuojan tarkoituksena on suojata johdot lämpörasiteukselta joka syntyy esimerkiksi oikosulusta. Standardin mukaan oikosulkutilanteessa suojan kuuluu laueta alle 0.4s. Nopea laukeaminen esimerkiksi B-käyrän sulakkeessa vaatii 5 kertaa johdonsuojan nimellisvirran esimerkiksi B10A vaatii oikosulkuvirtaa 50A lauetakseen vaaditussa ajassa. Ongelmana invertterin kanssa on että invertterin ei tuota merkittävää oikosulkuvirtaa. Valmistajan mukaan 500W jatkuvan käytön multiplus invertteri tuottaa maksimissaan 900W eli noin 3.9A oikosulkuvirtaa.

Pohdinnassa on se että kun johdonsuojan tarkoitus on suojata nimensä mukaisesti johtoja ja liitoksia. Invertterin takia taas oikosulkuvirtaa on vaikea saada tarpeeksi. Jos invertterin ja kuormien väliseksi johdoksi laitetaan 3x1.5mm2 MMJ, se kestää suunnitellusti jatkuvaa käyttöä 10A virralla. Invertteri kestää jatkuvaa käyttöä noin 500W eli 2.2A. Eli johdonsuoja invertterin jälkeen voi hyvin olla B2A. B2A johdonsuoja laukeaa alle 0.4s jos virta on 10A tai enemmän. Eli tällä tavalla MMJ läpi ei voi kulkea yli 10A virtaa yli 0.4 sekunttia vaikka johto kestäisi 10A jatkuvasti. Invertteri itse ei kuitenkaan jaksa varmuudella laukasta B2A johdon suojaa. Miten tämän tilanteen nytten tulkitsisi täyttyykö johdonsuojan SFS6000 vaatimus. Johto ei voi ylikuumentua millään tavalla koska se kestää jatkuvaa virtaa yli 10A mutta invertteri itse ei kuitenkaan pysty sitä laukaisemaan 0.4s aikana oikosulun tapauksessa. Oikosulussa kyllä invertterikin sammuu mutta mietin tuota SFS6000 vaatimaa 0.4s laukaisuaikaa. Se täyttyy jos MMJ lämpötila olisi vaarassa nousta mutta invertteri ei sitä pysty 0.4s luultavasti itse laukaisemaan tosin silloin virtakaan ei ole niin suuri että 3x1.5mm2 MMJ ei sitä kestäisi.

Turvallisuus ja standardit olisi hyvä täyttää. Henkilösuoja eli vikavirtasuoja toimii mutta täyttyykö tuo johdonsuoja vaatimus B2A jodonsuojalla ja 3x1.5mm2 MMJ:llä?

Tänä vuonna tuosta standardisarjasta tuli uudistettu versio ja lisäyksenä osa 5-57: Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen. Kiinteiden akustojen asennukset, jossa asiaa lienee käsitelty.

 

[Meisseli]

Tänä vuonna tuosta standardisarjasta tuli uudistettu versio ja lisäyksenä osa 5-57: Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen. Kiinteiden akustojen asennukset, jossa asiaa lienee käsitelty.

Selailin tuon läpi ja väittäisin että ei käsitelty.

 

[djmake]

Mun nähdäkseni invertteri käytössä ollaan vikasuojauksessa sen invertterin sisäisen vikasuojan varassa, ja johdonsuojakytkimen tehtäväksi jää vain ylikuormituksen estäminen.

Käytännössä näin tuollaisella pienellä laitteella. Oikosulkuvirran ollessa varsin lähellä laitteen nimellistä maksimia, ei oikein johdonsuojia voi edes mitoittaa järkevästi. Ilmeisesti nytkin kyseessä jälkiasenteinen aurinkopaneelijärjestelmä ja ajatus offgridistä niin olemassa olevat vedotkin on mitoitettu aikaisemman oikosulkuvirran mukaan. Pienitehoinen syöttävä laite ja pitkä veto niin kovin on vaikea sitä johdonsuojaa saada laukeamaan varsinkaan säädetyssä ajassa.
Vielä ongelmallisemmaksi muuttuu jos (tai kun) siellä invertterin perässä on normaalistikin laitteita. Normitilanteessa laitteet suoraan verkossa joten kuormitusta voi olla selkeästi enemmän kun tuon invertterin maksimi. Liian tiukalti mitoitetuista suojista ei tässä kohdassa ole toki muuta kuin harmia.

Tilannehan on tottakai eri jos vaikkapa tuo edellä kysytty invertteri kytketään syöttämään / varmistamaan vain tiettyjä laitteita eikä sen perässä normaalistikaan ole suurempia kuormia. Jos invertteri on lisäksi mitoitettu riittävällä kertoimella, on huomattavasti helpompi saada se johdonsuojakin toimimaan järkevästi häiritsemättä normaalia käyttöä.

Suurempi ongelma tulee edelleen generaattorikäytöissä ja kovin yllättäen varsinkin tänä vuonna. Ei siis millään halpakaupan pienimmällä vaan reilumman kokoisilla laitteilla. Varsinkin jos / kun mitoitus ei ole mikään maksimikuorma, jää genen oikosulkuvirta merkittävästi normaalia tilannetta pienemmäksi aiheuttaen luonnollisesti suojausten toimivuuden miettimistä uudelleen.
Tosin sama tulee näkymään kyllä enemmän okt-puolellakin kun laitetaan tehokkaanpaa järjestelmää ja halutaan se offgrid-mahdollisuuskin.

 

[JiiPee]

Eikö niissä invertereissä ole omaa sulaketta tai jotain mekanismia joka heittää sen pois päältä tilanteessa jossa sitä inverteriä aletaan kuormittaa yli kapasiteetin?

 

[Pakana]

Eikö niissä invertereissä ole omaa sulaketta tai jotain mekanismia joka heittää sen pois päältä tilanteessa jossa sitä inverteriä aletaan kuormittaa yli kapasiteetin?

On, ja siihen juuri viittasin. Tietysti kiinasta tulee vaikka mitä paskaa, mutta asiallisissa laitteissa on vikasuojaus.

Sinänsä jollain parin sadan watin vertillä ei ole voimaa saada mitään virtasuojia laukeamaan, toisaalta, ei siihen pitäisi olla mitään tarvettakaan.

Noita ylivirtasuojauksiahan tarvii miettiä vasta kun vertti kykenee tuottamaan jotain järkeviä virtoja.

 

[N1kkel]

Selailin tuon läpi ja väittäisin että ei käsitelty.

Ok, löytyisiköhän se sitten osasta 4-43, esim. ihan vaan jostakin poikkeuksia käsittelevästä kohdasta?

En taida jaksaa alkaa tutkimaan tarkemmin. Veikkaisin kuitenkin, että PJ-standardeissa otetaan jossakin kohtaa kantaa ko. tilanteeseen.

Eikö niissä invertereissä ole omaa sulaketta tai jotain mekanismia joka heittää sen pois päältä tilanteessa jossa sitä inverteriä aletaan kuormittaa yli kapasiteetin?

Minä ymmärsin aloittajan hakevan standardin näkökulmaa asiaan, esim. viittausta asiaa käsittelevään kohtaan.

 

[devaaja]

Nyt löytyi, osassa 4-41 kohta 411.3.2.5 on noille tilanteille vaatimuksia missä käytetään inverttereitä ja oikosulkuvirrat eivät ole tarpeeksi suuria ellei ylimitoita noin x5 kertaa, että esim B-käyrän sulakkeet saa laukeamaan. Tässä tilanteessa kuitenkaan selektiivisyys ei ole mahdollista koska laite katkaisee koko syötön mutta tuskin yksityiskäytössä haittaa vaikka kaikki pimenee vian sattuessa.

Spoileri: Kohta lyhennettynä

Lyhyesti:
Asennuksilla, joita syötetään elektronisilla tehomuuttajilla ja syötön automaattisen poiskytkennän käyttö ei ole mahdollista, teholähteen lähtöjännitteen on pienennyttävä arvoon 50 V vaihtojännitettä tai 120 V tasajännitettä tai pienemmäksi silloin, kun sattuu vika jännitteisen johtimen ja suojajohtimen tai maan välillä. Pienenemisen on tapahduttava kohdissa 411.3.2.2, 411.3.2.3 tai 411.3.2.4 määritellyssä ajassa

Elektronisen tehomuuttajan valmistajan on annettava tarkka menettely käyttöönottotarkastukselle ja kunnossapitotarkastukselle.

Osassa 5-57 oli myös mainittu että jos muuttaja ei ole galvaanisesti erotettu eli AC ja DC voi mennä sekasin vikatilassa, niin B-tyypin vikasuoja on ainakin tarpeen.

Aurinkopaneeli-inverttereiden mukana tulee nykyään noita mahdollisuuksia käyttää akkuja myös UPS tapaan saman invertterin kautta OKT:ssa ja tämän kohta näyttää sallivan niiden käytön ihan standardien mukaan kunhan laitteet on suunniteltu kunnolla eikä ole kiinan romuja.

Halpojen pienien agregaattien käyttö talon pääkeskuksen jatkeena ilman mikäänlaista järkevää elektroniikka onkin sitten eri kategoriassa vaikka niiden myynti tuntuu olevan suurta tänä vuonna.

 

[hbee]

Onkin puhe pitkälti siitä, mikä itsellä ollut mietinnässä. Tai sähkärikin oli mukana ja hänen suunnittelijatuttava, mutta ei oikein tullut sieltä kovin tarkkaa ajatusta. Suunnittelija lähinnä naureskeli kuulemma ajatukselle niin homma jäi sitten siltä osin siihen...

Elikkäs, olisi tuollainen Eatonin 20kVa UPS ja ajatuksena olisi saada se syöttämään osaa kiinteistöstä, lähinnä asuintilat. Nykyisellään asuintilat ovat 3x63A sulakkeen takana, kolme eri keskusta ketjutettuna. Keskimmäinen keskus on 3x32A ja jälkimmäinen 3x25A johdonsuojakatkaisimien takana. En ole vielä saanut aikaiseksi tutkia ovatko kaikki keskukset syötetty saman kokoisella kaapelilla ja voisiko sulakkeiden poistoa miettiä. UPSin oikosulkuvirtahan on ilmeisen rajallinen, 110A < 300ms ja tällähän ei kovin paksu sulake laukea varsinkin kun matkaa kertyy lähemmäs 50m kauimmaisiin ryhmiin. UPSin syöttökin on "vain" 3x32A, mutta UPSin mennessä ylikuormalle normaalikäytössä, eli jos on valtakunnan verkko saatavilla, tämä taitaa kuitenkin toimia asiallisesti ja ryhmien johdonsuojat laukeaisi?

Akkukäytössä ilmeisesti UPS menee sammuksiin tuon < 300ms rajoissa, jolloin ilmeisesti taas määräykset täyttyy ja kaapelointi on suojattu?

Entäpä jos lisänä olisi sopivan järeä aggregaatti, esim. luokkaa 10kW tuossa UPSin edessä verkonvaihtokytkimellä varustettuna, mitenköhän systeemi siinä tilanteessa käyttäytyy tai tuleeko tästä mahdollisesti ongelmia?

Ehkä osittain ohuet lähtötiedot, mutta mitä mieltä alan asiantuntijat ovat, olisiko tässä toteuttamiskelpoinen suunnitelma? Onko esim. tuo 500mA vikari kuinka herkkä huomioiden, että sen takana olisi 300m2 edestä tiloja? Tai jos ketjusta löytyy alan ammattilainen joka osaisi sähkösuunnittelijan roolissa ottaa kantaa (rahaa vastaan) niin laitahan viestiä.

Alla vielä UPSin speksit näiltä osin.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

saako kerrostalo asuntoon asentaa 3-vaihe pistorasian ja onko se käytännössä mahdollista??. vai onko ainut keino saada voimavirtaa kerrostalo asuntoon Aggrekaatin muodossa??

Ei sille mitään estettä ole periaatteessa. Seuraava kysymys voisi olla mihin semmoista asunnon sisällä tarvitaan?

Löytyyhän kerrostaloista jo hellaa/saunaa mitkä sen 3-vaihetta monesti vaativat.