Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kannattaa tehdä vielä vertailu vuoden takaiseen tuntitason kulutukseen mutta tällä hetkellä vaikuttaa olevan noin 400 W jatkuva kuormitus. Tuon ikäisessä pitäisi olla koneellinen ilmanvaihto, tuloilman lämmitys poistoilman lämmöntalteenotolla, jonka lisäksi sähköinen jälkilämmitys vastus.
Voisikohan tämä vastus olla jatkuvasti päällä viallisen termostaatin tai anturin vuoksi?
Jos lto koneen kesäläppä hirttää kiinni sen kyllä huomaa sähkölaskussa
Koneellinen ilmastointi kylläkin, lämmöntalteenotosta en ole ihan varma, tarkistin tuon lto-koneen läpän ja se oli talviasennossa kuten pitääkin, vastuksesta en osaa sanoa mitään.
Tein hieman vertailuja.
6 kWh, 28.12.2020, lomalla kotosalla
14 kWh, 28.12.2021, etätyössä, kannettavalla pääosin akun varassa, ei ruuan tekoa & pyykin pesua, imurointia tms. televisio päällä 7-8h.
163 kWh, joulukuu 2020
392 kWh, joulukuu 2021
Näköjään pohjakuorma noussut noin 100W -> 400W jos löydät ilmanvaihtokoneen mallin niin voisi paremmin selvitä mahdollinen jälkilämmitys.
Kiitos, malli on Vallox 95.
Kyllähän tossa näyttää 500 W sähköinen jälkilämmitys vastus olevan. Neliöiden perusteella aikaisempi vajaa 100 W on täyttynyt puhaltimen 63 W tehosta.
Tuossa ohje mistä tutustumaan:
Koneellinen ilmastointi kylläkin, lämmöntalteenotosta en ole ihan varma, tarkistin tuon lto-koneen läpän ja se oli talviasennossa kuten pitääkin, vastuksesta en osaa sanoa mitään.
Tein hieman vertailuja.
6 kWh, 28.12.2020, lomalla kotosalla
14 kWh, 28.12.2021, etätyössä, kannettavalla pääosin akun varassa, ei ruuan tekoa & pyykin pesua, imurointia tms. televisio päällä 7-8h.
163 kWh, joulukuu 2020
392 kWh, joulukuu 2021
Ainakin eteläsuomessa viimevuoden joulukuu oli huomattavasti leudompi kuin tänä vuonna.
IV-koneen vastus se siellä paahtaa tosiaan. Tuossahan lämpökäyristä näkee että 2020 joulukuu plussan puolella ja 2021 jopa -17 pakkasia.
Tarkistahan aluksi mihin asentoon se iv-koneen jälkilämmityksen termostaatti on asennettu. On iso ero kulutuksessa jos se on esim. 22 astetta vs. 15.Onhan noita kovia pakkaspäiviä aiemminkin ollut, esim. 1pv parin vuoden takaa keskilämpötilan ollessa -19.7 astetta, kulutus oli vain 7 kWh ja eilen keskilämpötilan ollessa -10.3 astetta kulutus olikin 14 kWh.
Tämän vuoden viikosta 40 lähtien jotain muuttui kun tätä ennen koko vuonna viikko kulutus oli pyörinyt tasaisesti 40-50 kWh välillä, korkeimmillaan ollessa 59 kWh ja tuolloin oli käytetty ilppiä viilennykseen.
Viikko 6: 32 kWh, keskilämpötilan ollessa -11.8 astetta
Viikko 40: 60 kwh
Viikko 41: 82 kwh
Viikko 42: 79 kwh
Viikko 43: 74 kwh
Viikko 44: 82 kwh
Viikko 45: 79 kwh
Viikko 46: 85 kwh
Viikko 47: 90 kwh, keskilämpötilan ollessa -2.3 astetta
Viikko 48: 102 kwh
Viikko 49: 96 kwh
Viikko 50: 90 kwh
Viikko 51: 105 kwh
Ei tämä korkea kulutus taulukoita tarkistemalla selviä vaan pitänee ryhtyä tuumasta toimeen
Kuva vielä viikkotasolla koko kolmen vuoden ajalta.
Edit. tutkittu raportteja lisää, kulutus lähti nousuun samana päivänä kun kiinteistöhuolto kävi vaihtamassa suodattimet sekä muuttamassa Vollexin kesä asetuksesta talvi asetukseen.
Jos sulla on 25 astetta jälkilämmitys niin eikös se tarkoita että vastus on käytännössä aina päällä?
Jos sulla on 25 astetta jälkilämmitys niin eikös se tarkoita että vastus on käytännössä aina päällä?
Kun ei kai lämmöntalteenotto kuitenkaan yksinään lämmitä tuloilmaa yli 25 asteiseksi, eli vastus lämmittää koko ajan. Kun sulla ei ole suorasähkölämmitystä muuten niin eikö jälkilämmitys kannata olla mahdollisimman pienellä (niin ettei kuitenkaan tunnu vetoisalta)
Itse en ole koskaan kyseiseen säätimeen koskenut ja tämä oli nyt toinen krt kun kiinteistöhuolto vaihtoi suodattimet sekä ilmanvaihtokoneen kesä/talvi asetuksen, edellinen krt siis viime keväänä.
Ilmeisesti tuo asetus on ollut viimeiset 3v aina samassa ja nyt ensimmäistä krt sitten tuo 25 astetta.
Pitääpi pudotella ja seurata miten vaikuttaa kulutukseen ja yrittää löytää se optimi kulutuksen & mukavuuden suhteen, hyvin olin tähän asti pärjännyt oli se sitten missä tahansa säädöissä aiemmin ollutkaan.
Kiitos kaikille vastanneille.
Ei tuo mikään kovin paha rasti olisi, hommaahan tuossa on kun dokumentoi ja purkaa vanhat pois ja laittaa uudempaa tekniikkaa tilalle. Todennäköisesti tosiaan vanhoja johtoja pystyy hyödyntämään ellei tuolla ole jossain jotain ylläriä odottamassa löytymistään. Tuo PellePeloton -sana vaan aina vähän tuo fiiliksen että on tehty jotain "käteviä" kikkoja jossain jota ei osaa heti aluksi ottaa huomioon.70-luvulla on pelle peloton rakentanut tämän meidän talon. Sähkön diplomi-insinööri ollut herra ja talossa on 2/3 osalta relevalot.
Yhden makkarin rele tai katkaisija alkaa ilmeisesti vetelemään viimeisiään, kun ei tahdo välillä kytkeytyä pois mutta hetken päästä taas onnistuu.
Yläkeskuksen kaapissa nuo releet, ESMI NF-8213.
Ilmeisesti 60V ohjaus jännitteellä, joten jossain tuolla täytyy olla muuntajakin?
Olisiko sähkömiehen helppoa vaihtaa näihin esim zigbee- tai wifi-ohjatut releet tilalle ja nykyiset johdotukset toimisivat kytkiminä? Yksi on ilmeisesti ulkopistorasialle, jolle on kello ja sille vaihtokatkaisija.
No on yllätyksiä tullut vastaan, esim vajaa 10 matka sähkökaapilta hellalle oli matkalla kolme kytkentärasiaa. Rasioita paneelien takana. Näiden relevalojen johdotuksien "piirilevyinä" puupalikoita yms. Monesta paikasta uupuu myös kalusteita ja teipattu rasia vain piiloon.Ei tuo mikään kovin paha rasti olisi, hommaahan tuossa on kun dokumentoi ja purkaa vanhat pois ja laittaa uudempaa tekniikkaa tilalle. Todennäköisesti tosiaan vanhoja johtoja pystyy hyödyntämään ellei tuolla ole jossain jotain ylläriä odottamassa löytymistään. Tuo PellePeloton -sana vaan aina vähän tuo fiiliksen että on tehty jotain "käteviä" kikkoja jossain jota ei osaa heti aluksi ottaa huomioon.
Millä tuotteilla voi korvata Esmi asennustarvikesarjan releitä? | Schneider Electric Suomi ei niitä enää valmisteta, mutta tuolta ohje miten valita korvaava.No on yllätyksiä tullut vastaan, esim vajaa 10 matka sähkökaapilta hellalle oli matkalla kolme kytkentärasiaa. Rasioita paneelien takana. Näiden relevalojen johdotuksien "piirilevyinä" puupalikoita yms. Monesta paikasta uupuu myös kalusteita ja teipattu rasia vain piiloon.
Ei mahda nimittäin tuollaista relettä uutta ihan helposti löytää, joten pitänee haalia tavarat ja pyytää ammattilainen paikalle. Google ei ainakaan tuollaista esmiä tunne.
Ei vaan tuossa listauksessa ole tätä kyseistä relettä ollenkaan, tuli tuo nimittäin katsottua jo aiemmin.Millä tuotteilla voi korvata Esmi asennustarvikesarjan releitä? | Schneider Electric Suomi ei niitä enää valmisteta, mutta tuolta ohje miten valita korvaava.
Mä laittaisin näitä suoraan kytkimien taakse ja unohtaisin tuon nykyisen systeemin täysin. https://www.gigantti.fi/product/sma...laistus/303729/philips-hue-seinakytkinmoduuli Johdot jättäisin jos jossain vaiheessa hueen tulisi vastaava mokkula ulkoisella virransyötöllä.
Ongelmahan tuossa on se, että niitä kytkimiä ei ole vaan keskukselle suoraan johdotetut heikkovirta-painonapit eli huoneen valaistusryhmän jakorasian ja seinän painikkeen kojerasian välillä ei ole putki/kaapeliyhteyttä.
Täysin langattomana ainakaan itse en lähtisi valaistuksen ohjausta toteuttamaan.
Mutta pakko todeta että kalliiksi tuo tulee ratkaisusta huolimatta.
E: Näköjään tuo huen moduuli olikin sellainen joka ei ohjaa valoja kovalta puolelta vaan vaatii huen polttimot toimiakseen. Yksinkertaisin ratkaisu toki mutta ihan hirveän kallis kun kokonaisen talon valaistusta lähdetään tekemään.
Itse laittaisin releiden tilalle älymoduulit, mutta ihan johdotetut esim. Shellyn jonkin mallin. Kuitenkin alle parilla kympilllä saa noita ja ei vaatisi releiden korvaamisen lisäksi suurempia muutoksia. Maksaa ne uudet releetkin niin aika pienellä lisäyksellä saisi kaikki valot älyllisiksi. Hyvänä puolena myöskään koko talo ei ole pimeänä jos hubi leviää tms.
Kuten mainittu tuon systeemin voi korvata vaikka tuolla huella yksinkertaisimmillaan laittamalla ne hue langattomat kytkimet nykyisten kytkimien paikalle, ja asettamalla kaikki releet päälle asentoon. Mun kokemusten mukaan nuo älylamput vaan vaativat toisinaan "resetoinnin" katkaisemalla sähkö, jos mitään kytkintä ei ole, niin se täytyy tehdä ruuvaamalla lamppu irti kannastaan, ja sitten takaisin.. Tai sulakkeesta/pääkytkimestä.70-luvulla on pelle peloton rakentanut tämän meidän talon. Sähkön diplomi-insinööri ollut herra ja talossa on 2/3 osalta relevalot.
Yhden makkarin rele tai katkaisija alkaa ilmeisesti vetelemään viimeisiään, kun ei tahdo välillä kytkeytyä pois mutta hetken päästä taas onnistuu.
Yläkeskuksen kaapissa nuo releet, ESMI NF-8213.
Ilmeisesti 60V ohjaus jännitteellä, joten jossain tuolla täytyy olla muuntajakin?
Olisiko sähkömiehen helppoa vaihtaa näihin esim zigbee- tai wifi-ohjatut releet tilalle ja nykyiset johdotukset toimisivat kytkiminä? Yksi on ilmeisesti ulkopistorasialle, jolle on kello ja sille vaihtokatkaisija.
Painonapit voi korvata ihan normaaleilla kytkimillä joihin laittaa impulssijouset mikäli haluaa vähän modernimpaa lookkia, heikkovirtapainikkeet maksavat muistaakseni 5-10x enemmän mitä normaali kytkin eli 70e ylöspäin kappaleelta.
2v sitten kun uusin oli Schneiderin 12-24V nappi n. 40e kpl. 60V valollisiin nappeihin en törmännyt. Huono kestävyys kyllä noissa kun 15 vuodessa kolme painonappia neljästä mennyt vaihtoon ja luultavasti kaikki releet ainakin kerran. Napeissa kuitenkin valo tuntuu itselle niin tärkeältä että tuli vielä laitettua niitä. Releet ei paljoa maksanut (20e kpl?), niin pistin kaikki samalla. Mutta kovin usein ei huvittaisi sähkäriä kutsua vaihtaa releitä.
Aika lyhyeltä käyttöiältä kyllä kuulostaa..2v sitten kun uusin oli Schneiderin 12-24V nappi n. 40e kpl. 60V valollisiin nappeihin en törmännyt. Huono kestävyys kyllä noissa kun 15 vuodessa kolme painonappia neljästä mennyt vaihtoon ja luultavasti kaikki releet ainakin kerran. Napeissa kuitenkin valo tuntuu itselle niin tärkeältä että tuli vielä laitettua niitä. Releet ei paljoa maksanut (20e kpl?), niin pistin kaikki samalla. Mutta kovin usein ei huvittaisi sähkäriä kutsua vaihtaa releitä.
4-nappinen kalliimpi. 1 nappi 33e, 2 47e taloon.comissa.Exxactin merkkivaloliset 4-osaiset 24V napit maksoivat kuitin mukaan päälle 70e kappaleelta alv24% kun pari vuotta sitten yhteen projektiin niitä itselleni ostin. Merkkivalo tosiaan nostaa hintaa aika jyrkästi.
Mutta jos selviää kaksiosaisella napilla ilman valoa niin kruunukytkin impulssijousilla jää alle kympin.
Aika lyhyeltä käyttöiältä kyllä kuulostaa..
Kuormittamaton muuntaja antaa kyllä ylijännitettä, mutta sen pitäisi esim sysäriä komentaessa pudota siihen 24v paikkeille.4-nappinen kalliimpi. 1 nappi 33e, 2 47e taloon.comissa.
Omasta mielestä muuntajasta tulee liian paljon kun 30% yli 24V kuormittamatta, mutta kahden sähkärin mielestä normaalia ja kuormitettuna tietysti tippuu.
Kytkimet on siis ulkoisesti todella yksinkertaisen näköisiä painonappeja, jotka näyttävät ihan yleisiltä elektroniikkatarpeilta. Yhdessä paneelissa on nappien yläpuolella valot, joista siis yksi toimii.Mä laittaisin näitä suoraan kytkimien taakse ja unohtaisin tuon nykyisen systeemin täysin. Philips Hue seinäkytkinmoduuli - Kauko-ohjaimet ja ajastimet Johdot jättäisin jos jossain vaiheessa hueen tulisi vastaava mokkula ulkoisella virransyötöllä.
Mahtaakohan foorumin sähkäreillä olla parempaa tietoa taloyhtiön autopaikkojen sulakkeiden vaihdosta. Meillä menee 4x10+10 MCMK parkkipaikalle ja sen takana on 12 kpl autopaikkaa lämmitysmahdollisuudella: 1. vaiheen takana 6 paikkaa, 2. vaiheen takana 4 paikkaa ja 3. vaiheen takana 2 paikkaa. Ensimmäisellä ja toisella vaiheella on 35 A sulake ja kolmannella vaiheella on vain 25 A sulake.
Saako tämän kolmannen vaiheen sulakkeen vaihtaa samaksi 35 A sulakkeeksi kuin 1. ja 2. vaiheella? Voiko sen kuka vain tehdä vai tarvitaanko sähkäri? Ja pitääkö siitä tehdä joku virallinen muutospöytäkirja?
Viittasin siis tuohon autopaikkoja koskevaan viestiin.ASOY:ssä Helenin mukaan asukas vastaa sulakkeista, mutta ASOY vastaa pistorasioista sulaketaulusta, sähkö- ja tiedonsiirto johdoista.
Eli uuden sulakkeen saat vaihtaa rikkoutuneen tilalle, mutta sähkökaapin rakenteisiin et saa itse kajota tai muuttaa sitä ilman keskustelua ASOY:n kanssa.
Mielenkiintoista keskustelua. Enpä tuonne itse ole mitään menossa tekemään. Kunhan pohdiskelin. Meillä tehtiin kartoitus sähköautojen latauspaikoista ja siinä yhteydessä oli maininta, että sulakkeita voisi nostaa aina 64 A asti tuolla kyseisellä kaapelilla. Taloyhtiö teki päätöksen tuon kartoituksen perusteella, että ensimmäiset, joille ladattava auto tulee, voivat asennuttaa Satmaticin lataus- ja lämmitysrasian omakustanteisesti tuon järeämmän kaapelin perään.
Pitänee joka tapauksessa varmistella sähkäriltä nämä.
Voi. Jos termari on samassa tilassa, niin päivittää samantein yhdistelmätermariin.Keittiön sähköisen lattiakaapelilämmityksen termostaatti ilmeisesti hajosi. Voinko ostaa tilalle minkä tahansa vastaavan termostaatin, sillä kyseistä Enstoa ei näytä olevan saatavilla suoraan hyllystä lähialueen kaupoista?
No nyt on uusi termostaatti asennettu, mutta sama vika kuin vanhassa. Valo palaa vihreänä eikä lämmitys mene päälle, vaikka laittaisi säätönupin kaakkoon.Voi. Jos termari on samassa tilassa, niin päivittää samantein yhdistelmätermariin.
Itse en tunne noiden termareiden sielunelämää mutta olettaen että sinne lämmityskaapeliin syötetään 230V lämmitystilanteessa ja jos lämmitysvastuksen resistanssi on 100 ohm niin kyllähän siellä pitäisi noin 500W teholla lämpöä tulla. samoin lämmitysvastuksen päässä pitäisi näkyä tuo 230V AC.No nyt on uusi termostaatti asennettu, mutta sama vika kuin vanhassa. Valo palaa vihreänä eikä lämmitys mene päälle, vaikka laittaisi säätönupin kaakkoon.
Lämmityskaapeleiden resistanssi huiteli muistaakseni jossain 100 ohmin paikkeilla, kun mittasin vanhan termostaatin ollessa irti. Vanhan termostaatin anturin resistanssi vastasi suurin piirtein speksattua, uudesta en anturin resistanssia mitannut.
Mittasin lämmityskaapeleiden jännitteen uuden termostaatin ollessa jännitteellinen: nollaa näytti. Eli ei tosiaankaan lämmitä kuten valo kertoi.
Voiko olla mahdollista, että uusi termostaatti tai sen anturi on viallinen? Kuulostaa kyllä epätodennäköiseltä sattumalta. Mutta ei kai lämmityskaapeleissakaan voi vikaa olla, kun mitattu resistanssi ei ole ääretön?
Vanha termostaatti: Ensto ECO10FJ
Uusi: Ebeco EB-Therm 55