Ei sinne nollan kytkemisellä tai kytkemättäjättämisellä ole mitään väliä. Kun sinne kytketään kaksi tai kolme vaihetta, niin siellä laitteen sisällä on sitten 400 voltin jännite-erot olemassa. Eikä Shellyn speksit puhu mitään 400 voltista, joten todennäköisesti myöskään suojaetäisyydet piirilevyllä eivät ole sille riittävät.
Kysymyksiä kodin sähköasioista
- Keskustelun aloittaja Blur
- Aloitettu
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 358
Meinaatko sä nyt ihan tosissasi että jossain on käytössä 3x230v järjestelmä, joka ei ole kolmevaiheinen?
"Varmaan" eli ehkä. Oikeasti en tiedä kun koko omakotiasumisen ajan on ollut yösähkö.
Tässä olen pohtinut aikasähköön siirtymistä verkkotuotteena. 300L varaaja riittää kyllä aina koko päivälle ja sähköauton lataukset saa kohdistettua yöhön.
Meillä on mittari toisessa talossa, mutta sieltä tulee kyllä karvaa jonnekin kohtaa keskusta.
Kuitenkin kun mietin asiaa, onko helpompi vain kytkeä varaaja shellyn taakse ja ohjata sillä, kerta sähkömiehen tarvitsee paikalle joka tapauksessa..?
Varaajalle menee suoraan 3x16A syöttö, eli ei mielestäni ole edes valmiuksia yökäyttöön siirtymiseen.
Meillä on mittari toisessa talossa, mutta sieltä tulee kyllä karvaa jonnekin kohtaa keskusta.
Kuitenkin kun mietin asiaa, onko helpompi vain kytkeä varaaja shellyn taakse ja ohjata sillä, kerta sähkömiehen tarvitsee paikalle joka tapauksessa..?
Varaajalle menee suoraan 3x16A syöttö, eli ei mielestäni ole edes valmiuksia yökäyttöön siirtymiseen.
Esimerkiksi naapurimaassa Norjassa on käytössä järjestelmä, jossa on 3x230 V eikä 230/400 V niin kuin meillä. Myöskään amerikkalaisilla ei ole kotisähköissään kuin 240 V.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 358
Kyllä se norjalainenkin sähköverkko antaa 400v vaiheiden välistä, ne vain jakelevat sen tähdessä.
E: hmm... Taisinpa nyt sotkea tuon johonkin muuhun maahan.. Pika googlaus näyttää että siellä olisi 230v kolmivaihe sähkö.
Jenkeissä on itseasiassa se (muistaakseni) 206V kolmivaihesähkö köytössä, se kotisähkö on siellä kaksivaiheinen, mutta se maa nyt on muutenkin sähköjen suhteen ihan ainutlaatuinen sekasotkunsa.
Viimeksi muokattu:
0nanias
Make ATK Great Again
- Liittynyt
- 03.09.2018
- Viestejä
- 1 931
Voidaan toki pohtia sitä, että kumpi on todennäköisempi skenaario:
A:
- Eurooppalainen laitevalmistaja myy sähköverkkoon kiinteästi asennettavaa laitetta joka on helppo kytkeä hengenvaarallisella tavalla väärin monessa eurooppalaisessa maassa saksa mukaanlukien
- Valmistaja ei mainitse sanallakaan mahdollisesta riskistä käyttöohjeessaan vaan puhuu kolmivaiheisesta mittauksesta.
- Yhdenkään maan sähköturvallisuusviranomaiset eivät puutu asiaan
- Laitteita ei hajoa poikkeuksellisen paljon mikä olisi väistämätöntä mikäli niitä kytkettäisiin liian korkeaan jännitteeseen
B:
Yksittäinen foorumikäyttäjä on ymmärtänyt asian väärin
Paljon puhetta vajaista turvaetäisyyksistä, mutta ainakin verkosta löytyvien kuvien perusteella clearance/creepage on ihan riittävä vaikka jännite olisikin 400V ja käyttöolosuhteet normaalit.
A:
- Eurooppalainen laitevalmistaja myy sähköverkkoon kiinteästi asennettavaa laitetta joka on helppo kytkeä hengenvaarallisella tavalla väärin monessa eurooppalaisessa maassa saksa mukaanlukien
- Valmistaja ei mainitse sanallakaan mahdollisesta riskistä käyttöohjeessaan vaan puhuu kolmivaiheisesta mittauksesta.
- Yhdenkään maan sähköturvallisuusviranomaiset eivät puutu asiaan
- Laitteita ei hajoa poikkeuksellisen paljon mikä olisi väistämätöntä mikäli niitä kytkettäisiin liian korkeaan jännitteeseen
B:
Yksittäinen foorumikäyttäjä on ymmärtänyt asian väärin
Paljon puhetta vajaista turvaetäisyyksistä, mutta ainakin verkosta löytyvien kuvien perusteella clearance/creepage on ihan riittävä vaikka jännite olisikin 400V ja käyttöolosuhteet normaalit.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 411
Kyllä tuota voi miten vain pureksia, mutta suomessa vaiheiden välinen (pää)jännite on 400 V ja vaihejännite on 230 V. Jos on kaksi eri vaiheen johdinta vierekkäin, on niiden välissä 400 V, vaikka olisi mitä kytkentöjä.
Tuosta ainakin jotain perustietoa: Kolmivaihevirta – Wikipedia
Tuosta ainakin jotain perustietoa: Kolmivaihevirta – Wikipedia
- Liittynyt
- 13.09.2017
- Viestejä
- 552
se merkintä siinä shellyssä on powersupply. eli itse laite ottaa virran yhdestä vaiheesta mikä on sitte 230v. ei tämä voi olla niin vaikeeta...
- Liittynyt
- 10.02.2021
- Viestejä
- 95
Mistäköhän löytäisi ja millä tuotenimellä jatkojohdon muuntajan virtajohdon perään? Ostin Clas Ohlsonilta ledilistan, joka olisi tarkoitus asentaa katonrajaan. Virtajohto onkin niin lyhyt, että muuntaja jäisi ikävästi keskelle seinää ja siihen pitäisi sähköä jotenkin saada. Mietinkin, että fiksumpaa olisi jatkaa tuosta muuntajasta ledien kontrolleriin lähtevää virtajohtoa.. Oikeaa johtoa onkin vaikea löytää, kun en tiedä tuon johdon liitinten kokoja. Ovatkohan nämä standardeja tai jotenkin muuntajan tiedoista luettavissa? Bauhausista löytyi Jatkojohto Airam Linear 1 m mutta tuossa johdossa toisessa liittimessä "ylimääräistä" muovia, jonka tarkoitus on lukittaa yhteensopiva piuha paikoilleen, eikä tämä Clas Ohlsonin johto uppoa tuon muovin takia riittävän syvälle.
Veistele tuosta Bauhausin versiosta ylimääräiset muovit puukolla pois että liitin sopii, jos liitin itsessään on oikean kokoinen. Tai sitten itse varmaan katkaisisin tuon alkuperäisen johdon ja juottelisin ihan suoraan sopivan jatkopätkän tuohon väliin ja valkoista kutistesukkaa päälle.Mistäköhän löytäisi ja millä tuotenimellä jatkojohdon muuntajan virtajohdon perään? Ostin Clas Ohlsonilta ledilistan, joka olisi tarkoitus asentaa katonrajaan. Virtajohto onkin niin lyhyt, että muuntaja jäisi ikävästi keskelle seinää ja siihen pitäisi sähköä jotenkin saada. Mietinkin, että fiksumpaa olisi jatkaa tuosta muuntajasta ledien kontrolleriin lähtevää virtajohtoa.. Oikeaa johtoa onkin vaikea löytää, kun en tiedä tuon johdon liitinten kokoja. Ovatkohan nämä standardeja tai jotenkin muuntajan tiedoista luettavissa? Bauhausista löytyi Jatkojohto Airam Linear 1 m mutta tuossa johdossa toisessa liittimessä "ylimääräistä" muovia, jonka tarkoitus on lukittaa yhteensopiva piuha paikoilleen, eikä tämä Clas Ohlsonin johto uppoa tuon muovin takia riittävän syvälle.
Noita DC-liittimiä (DC barrel plug) on niin monta eri kokoa että jos sen kokoa ei missään tuoteselosteessa kerrota niin pitää itse mittailla tai arpoa sopiva liitin, samalla liittimen ulkohalkaisijallakin saattaa löytyä useampia eri paksuisia keskipiikkejä ja sen keskipiikin mittaus noissa on aika haastavaa. Coaxial power connector - Wikipedia
- Liittynyt
- 10.02.2021
- Viestejä
- 95
Kiitti - tuo dc-liitin-termi auttaa etsinnöissä. En luota omiin taitoihini sen vertaa että tekisin itse piuhaa
0nanias
Make ATK Great Again
- Liittynyt
- 03.09.2018
- Viestejä
- 1 931
Yleisin koko noille dc-liittimille on 5,5mm jollainen tuokin näyttäisi olevan. Keskitappeja noissa on useita eri kokoja kuten yllä jo mainittiinkin joten siinä on yksi muuttuja ulkohalkaisijan lisäksi.
C: Bulgarialainen valmistaja nyt vaan ei osaa kirjoittaa speksejään oikeaan muotoon. Eikä varmaan lopulta tiedä itsekään mitä haluaa olla sanomassa.
Kattoopa vaan mitä tahansa "oikean" valmistajan kolmivaihemittaria, niin kyllä niiden kaikkien speksiksi on kerrottu 3x230/400 V, ei 3x230 V. Shellyn piirilevyn kuvaa kun menee katsomaan, niin yllättäenhän se itse mittauksen osalta näyttää melko hyvältä. Jännitetuloissa on 5x200 kΩ vastukset, mutta sitten vedot kiertelevät ympäri koko piirilevyn.
Jännittävyys sitten löytyykin itse laitteen virtalähteen puolelta. Jokaisesta jännitetulosta on puoliaaltotasasuuntaus yhteen vetoon ja se taas näyttää menevän kovin lähelle relelähdön vetoja. Kuinkahan ison jännitealueen sen konkka-vastus -virtalähteen pitää pystyä hallitsemaan eri kytkentätilanteisiin... Yhdellä tai kahdella vaiheella ajettuna mahtaa olla melko ikävä aaltomuoto.
- Liittynyt
- 13.09.2017
- Viestejä
- 552
Jos et osaa lukea speksejä niin ala tule puhumaan palturia. Virtalähteen arvoksi annetaan 120-240volttia. Se ottaa sen yhdestä vaiheesta. Ja mittaa 100-260volttia RMS per vaihe.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 411
Tuossa kuvasi esimerkissä on vaikka A ja B liittimen välissä se 400 V. Silloin tuon paketin pitäisi olla sille suunniteltu.Jos et osaa lukea speksejä niin ala tule puhumaan palturia. Virtalähteen arvoksi annetaan 120-240volttia. Se ottaa sen yhdestä vaiheesta. Ja mittaa 100-260volttia RMS per vaihe.
- Liittynyt
- 13.09.2017
- Viestejä
- 552
Tuossa löytyy piirilevystä kuvat saksaksi. Kuulema on jopa turvallisempi kun normaali 3em. Lainaus:
The only notable thing is that (a) three HV capacitors are used: two 3.3uF/400V are connected in parallel. (b) the picofuses have obviously been replaced by the well-known 10Ohm fuse resistors.
However, what can really be described as a blessing: The voltage is supplied exclusively via terminal VC! Therefore, images of "exploded" Shelly 3EMs, in which one of the three diodes for the power supply from all three phases has failed and caused major damage, should be a thing of the past
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 532
Saako monisäikeisen kaapelin kytkeä keskukseen ilman holkkia tms?
MK:n voi kytkeä, mutta MKEM vaatii holkin. Korjatkoon paremmin tietävät, jos ei näin ole...
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 4 338
Kyllä ainakin wagon riviliittimeen saa kytkeä kaikki johdintyypit ilman holkkia ja aika usein niitä keskuksista löytyy. Oletan muiltakin valmistajilta löytyvän vastaavia.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 532
Keskus on vanha posliinisulakkeilla oleva. Kaapeli on hienosäikeistä kumikaapelia.
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 4 338
Jos se on vanha niin sieltä tuskin noita mainitsemiani liittimiä löytyy ja itse tykkään käyttää noidenkin kanssa aina holkkia vaikka valmistaja sen pois jättämisen sallii. Joten en tuossa sinun tapauksessa uskolla sanoa oikein mitään. Holkithan ei maksa käytännössä mitään. Minkälainen se liitin on mihin sitä kaapelia ollaan kytkemässä? Kuva olisi paras.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 532
Keskus näyttää tuolta. Perus mmj on vaan tuttua.
Entä jos osaan lukea speksiä ja sen lisäksi piirilevyä? Kerropa minulle tuosta laittamastasi kuvasta, että mikä se yksi vaihe tuossa on mistä käyttöjännite otetaan?Jos et osaa lukea speksejä niin ala tule puhumaan palturia. Virtalähteen arvoksi annetaan 120-240volttia. Se ottaa sen yhdestä vaiheesta. Ja mittaa 100-260volttia RMS per vaihe.
Kun katsotaan piirilevyä, niin sieltä näkyy joka vaiheesta diodit yhteen ja siitä sitten konkka-vastus -virtalähde jotka nyt vaan eivät ole luotettavuudeltaan kovin kaksisia lähtökohtaisesti. 3EM pro:ssa sitten näkyy olevan oikeasti vain yhdestä vaiheesta laitteen käyttösähköt ottava virtalähde.
- Liittynyt
- 18.08.2021
- Viestejä
- 2 404
Puntaroin pörssisähkö/kulutusvaikutukselliseen sähkösoppariin siirtymistä. Mikähän mahtaisi olla kustannustehokkain ja helpoin tapa saada LVV ja suorat sähkölämmitykset ajastettua myöhemmälle yölle? Tällä hetkellä LVV lämpeää "tavallisella" yösähköllä klo 22 eteenpäin, mutta tämähän ei nykyään yleensä ole vielä halvimpia tunteja, joten olisi hyvä siirtää sitä vähän myöhemmäksi. Kylppärin lattialämmitys on kanssa melkoinen sähkösyöppö, mutta sen saan uudesta älytermarista ajastettua suoraan miten haluan. Muuten kämppä lämpiää kahdella ILPillä, joita voi ohjata niiden omalla softalla jos haluan painottaa lämmityksiä yölle.
Sähkökaapissa näyttää tältä:
Taulusta tosiaan löytyy tuo "Varaava lämmitys Jatkuva <-> Yö" - kytkin, joka ohjaa kaikkea talon lämmityst (paitsi ILPit, tietysti). Tuossakin vaan "yö" alkaa jo klo 22 ja se ohjaa myös kylppärin lattialämmitystä, jonka haluaisin pitää koko ajan päällä, joten se on nyt ollut tuossa "jatkuva" - moodissa. Muut lämmitykset on olleet pois päältä.
Elikkäs, mikä olisi halvin ja helpoin tapa saada ohjattua LVV ja nuo suorat lämmitykset vähän myöhempään yöhön? Mitään erityisen "älykästä" himmeliä en kaipaa, luulen että varsinkin kulutusvaikutuksellisessa sopparissa kulutusvaikutuksen saa helposti pakkasen puolelle ihan jo LVV+plugarin lataus+kylppärin lattialämmitys+2Kw vastusta kellarin lattiassa - kombon ajastamalla vaikkapa johonkin 01-05 välille.
Lähinnä nyt kaipaan käytännön vinkkejä siitä minkälainen pömpeli kannattaa ostaa ja miten se kannattaisi tähän kokonaisuuteen kytkeä. Tuttu sähkäri tulisi sitten tekemään itse asennuksen.
Sähkökaapissa näyttää tältä:
Taulusta tosiaan löytyy tuo "Varaava lämmitys Jatkuva <-> Yö" - kytkin, joka ohjaa kaikkea talon lämmityst (paitsi ILPit, tietysti). Tuossakin vaan "yö" alkaa jo klo 22 ja se ohjaa myös kylppärin lattialämmitystä, jonka haluaisin pitää koko ajan päällä, joten se on nyt ollut tuossa "jatkuva" - moodissa. Muut lämmitykset on olleet pois päältä.
Elikkäs, mikä olisi halvin ja helpoin tapa saada ohjattua LVV ja nuo suorat lämmitykset vähän myöhempään yöhön? Mitään erityisen "älykästä" himmeliä en kaipaa, luulen että varsinkin kulutusvaikutuksellisessa sopparissa kulutusvaikutuksen saa helposti pakkasen puolelle ihan jo LVV+plugarin lataus+kylppärin lattialämmitys+2Kw vastusta kellarin lattiassa - kombon ajastamalla vaikkapa johonkin 01-05 välille.
Lähinnä nyt kaipaan käytännön vinkkejä siitä minkälainen pömpeli kannattaa ostaa ja miten se kannattaisi tähän kokonaisuuteen kytkeä. Tuttu sähkäri tulisi sitten tekemään itse asennuksen.
- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 1 535
Noh esim. Caruna ja Elenia tarjoaa kuormanohjauksia erilaisilla aikatauluilla sähkömittarin kautta. Kysy omalta verkkoyhtiöltä tilanne?Puntaroin pörssisähkö/kulutusvaikutukselliseen sähkösoppariin siirtymistä. Mikähän mahtaisi olla kustannustehokkain ja helpoin tapa saada LVV ja suorat sähkölämmitykset ajastettua myöhemmälle yölle? Tällä hetkellä LVV lämpeää "tavallisella" yösähköllä klo 22 eteenpäin, mutta tämähän ei nykyään yleensä ole vielä halvimpia tunteja, joten olisi hyvä siirtää sitä vähän myöhemmäksi. Kylppärin lattialämmitys on kanssa melkoinen sähkösyöppö, mutta sen saan uudesta älytermarista ajastettua suoraan miten haluan. Muuten kämppä lämpiää kahdella ILPillä, joita voi ohjata niiden omalla softalla jos haluan painottaa lämmityksiä yölle.
Sähkökaapissa näyttää tältä:
Taulusta tosiaan löytyy tuo "Varaava lämmitys Jatkuva <-> Yö" - kytkin, joka ohjaa kaikkea talon lämmityst (paitsi ILPit, tietysti). Tuossakin vaan "yö" alkaa jo klo 22 ja se ohjaa myös kylppärin lattialämmitystä, jonka haluaisin pitää koko ajan päällä, joten se on nyt ollut tuossa "jatkuva" - moodissa. Muut lämmitykset on olleet pois päältä.
Elikkäs, mikä olisi halvin ja helpoin tapa saada ohjattua LVV ja nuo suorat lämmitykset vähän myöhempään yöhön? Mitään erityisen "älykästä" himmeliä en kaipaa, luulen että varsinkin kulutusvaikutuksellisessa sopparissa kulutusvaikutuksen saa helposti pakkasen puolelle ihan jo LVV+plugarin lataus+kylppärin lattialämmitys+2Kw vastusta kellarin lattiassa - kombon ajastamalla vaikkapa johonkin 01-05 välille.
Lähinnä nyt kaipaan käytännön vinkkejä siitä minkälainen pömpeli kannattaa ostaa ja miten se kannattaisi tähän kokonaisuuteen kytkeä. Tuttu sähkäri tulisi sitten tekemään itse asennuksen.
- Liittynyt
- 18.08.2021
- Viestejä
- 2 404
Ei onnistu omassa verkkoyhtiössä.
Se ei muutenkaan ratkaisisi tuota ongelmaa, että haluan pitää kylpyhuoneessa koko ajan vähintään pienet lämmöt päällä.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 410
Niin siis tuokin vaatisi kaapinkytkentöjen muutosta (muistelen että meillä ainakin on erilliset lähdöt noille ohjelmoitaville ohjauksille) niin samalla lattialämmityksen irroittaa tuosta LVV:n kanssa samasta ohjauksesta.
Voit toki asennuttaa "tyhmän" ajastimen ohjaamaan noita, mutta samalla vaivalla sinne laittaa "älyä" jolla tekee sen saman kellopohjaisen ajastuksen. Hinta ei sen kalliimpi ja samalla on valmiina tuki pörssisähkön tms. ohjaukselle...
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 358
Jos tuossa peitelevyn takana on tyhjää siihen mahtuisi nätisti esim shelly pm4, jossa neljä kanavaa ohjattavaksi. Shellyyn sitten sisään sen pörssäri, vai mikä sen suomen pörssisähköä vahtivan skriptin nimi olikaan.Puntaroin pörssisähkö/kulutusvaikutukselliseen sähkösoppariin siirtymistä. Mikähän mahtaisi olla kustannustehokkain ja helpoin tapa saada LVV ja suorat sähkölämmitykset ajastettua myöhemmälle yölle? Tällä hetkellä LVV lämpeää "tavallisella" yösähköllä klo 22 eteenpäin, mutta tämähän ei nykyään yleensä ole vielä halvimpia tunteja, joten olisi hyvä siirtää sitä vähän myöhemmäksi. Kylppärin lattialämmitys on kanssa melkoinen sähkösyöppö, mutta sen saan uudesta älytermarista ajastettua suoraan miten haluan. Muuten kämppä lämpiää kahdella ILPillä, joita voi ohjata niiden omalla softalla jos haluan painottaa lämmityksiä yölle.
Sähkökaapissa näyttää tältä:
Taulusta tosiaan löytyy tuo "Varaava lämmitys Jatkuva <-> Yö" - kytkin, joka ohjaa kaikkea talon lämmityst (paitsi ILPit, tietysti). Tuossakin vaan "yö" alkaa jo klo 22 ja se ohjaa myös kylppärin lattialämmitystä, jonka haluaisin pitää koko ajan päällä, joten se on nyt ollut tuossa "jatkuva" - moodissa. Muut lämmitykset on olleet pois päältä.
Elikkäs, mikä olisi halvin ja helpoin tapa saada ohjattua LVV ja nuo suorat lämmitykset vähän myöhempään yöhön? Mitään erityisen "älykästä" himmeliä en kaipaa, luulen että varsinkin kulutusvaikutuksellisessa sopparissa kulutusvaikutuksen saa helposti pakkasen puolelle ihan jo LVV+plugarin lataus+kylppärin lattialämmitys+2Kw vastusta kellarin lattiassa - kombon ajastamalla vaikkapa johonkin 01-05 välille.
Lähinnä nyt kaipaan käytännön vinkkejä siitä minkälainen pömpeli kannattaa ostaa ja miten se kannattaisi tähän kokonaisuuteen kytkeä. Tuttu sähkäri tulisi sitten tekemään itse asennuksen.
- Liittynyt
- 18.08.2021
- Viestejä
- 2 404
Joo, eiköhän noihin kaappikytkentöihin pidä joka tapauksessa kajota, ainakin jos haluan erottaa tuon kylppärin lattialämmityksen muista lämmityksistä. Toki aika paljon helpommalla pääsisisi, jos vaan pitäisi sen samassa piirissä kuin muutkin, mutta en tiedä mitä tuollainen "älytermostaatti" olisi mieltä virtojen jatkuvasta pätkimisestä. Voisin kuvitella, että ainakaan energiankulutustilastot ei oikein toimisi jos masiina olisi suurimman osan päivästä ilman virtoja. Ajatuksena oli siis vaan ohjelmoida tuo laitteen omilla systeemeillä siten, että 01-06 välillä pistetään vähän enenmmän lämpöä lattiaan ja päivällä tiputetaan pyyntöä reilusti.
On tuossa tilaa, mutta näyttäisi maksavan pitkälle toistasataa toi Shelly, eli vähän turhan tyyris ratkaisu. Ajatuksena oli siis se, että pelkästään noita LVV:n ja lämmityksen pääkytkimiä tökkisi, jolloin mitään kolmevaihehommeleita tai muita ei tarvittaisi.
Shelly
No entäs tuollainen vähän halvempi 2 kanavainen shelly tökkimään lämmityksen ja varaajan kontaktoreita?
- Liittynyt
- 13.09.2017
- Viestejä
- 552
Eikös kaikissa nyky termareissa ole mahdollisuus ajastaa eri lämpötilat eri ajoille kiitos ecodesign direktiivin
- Liittynyt
- 31.01.2017
- Viestejä
- 288
Kysytään nyt täällä kun haku tänne ohjasi. Elikkäs...
Ok-talo, ja sähkövastuksilla toimiva lattialämmitys. Kylppärissä kaksi erillistä lattiatermaria. Toinen kylpyhuoneen lattialämmityksistä meni sököks (termari siinä mallia Microtemp 1991-JH ja asennettu n. 4,5 v. sitten).
Tuttu sähkäri kävi katsomassa, ja teki mittauksia. Sähkötaulussa on sulakkeet kummallekin lattialämmitykselle. Kummatkin sulakkeet ovat ehjiä. Mittausten mukaan taululta lähtee termariin virtaa. Termarissa on ledi-valo päällä, joka näyttää koska se on päällä. Jos lämpötilarullaa säätää, se naksahtaa tietyssä kohtaa ja ledi sammuu. Kun rullaa taas toiseen suuntaan, kuuluu naksaus ja ledi syttyy. Normi homma. Lattia tosin pysyy viileänä, vaikka siihen laittaisi kuinka paljon höpöä. Eron huomaa helposti, kun kävelee rajan yli lattialle, missä on toimiva lämmitys.
Termarista lähtee johto reilu metrin päähän rasialle, erilliseen "huoneeseen". Se väli näyttää myös, että virta kulkee. Siitä lähtee sitten piuha suoraan alas valkoisessa suojaputkessa. Tuo kaapeli on mallia MMJ 3x1,5S. En tiedä onko siellä vielä joku kytkinrasia (emme ainakaan vielä löytäneet koska fyysisesti hankala sijainti), mistä olisi kytkentä siihen varsinaiseen lämpöputkeen (tai miksi sitä kutsutaankaan).
Onkohan laittaa ideoita mitä tehdä? Hirvittäisi alkaa lattiaa tuhoamaan tämän vuoksi.
Ok-talo, ja sähkövastuksilla toimiva lattialämmitys. Kylppärissä kaksi erillistä lattiatermaria. Toinen kylpyhuoneen lattialämmityksistä meni sököks (termari siinä mallia Microtemp 1991-JH ja asennettu n. 4,5 v. sitten).
Tuttu sähkäri kävi katsomassa, ja teki mittauksia. Sähkötaulussa on sulakkeet kummallekin lattialämmitykselle. Kummatkin sulakkeet ovat ehjiä. Mittausten mukaan taululta lähtee termariin virtaa. Termarissa on ledi-valo päällä, joka näyttää koska se on päällä. Jos lämpötilarullaa säätää, se naksahtaa tietyssä kohtaa ja ledi sammuu. Kun rullaa taas toiseen suuntaan, kuuluu naksaus ja ledi syttyy. Normi homma. Lattia tosin pysyy viileänä, vaikka siihen laittaisi kuinka paljon höpöä. Eron huomaa helposti, kun kävelee rajan yli lattialle, missä on toimiva lämmitys.
Termarista lähtee johto reilu metrin päähän rasialle, erilliseen "huoneeseen". Se väli näyttää myös, että virta kulkee. Siitä lähtee sitten piuha suoraan alas valkoisessa suojaputkessa. Tuo kaapeli on mallia MMJ 3x1,5S. En tiedä onko siellä vielä joku kytkinrasia (emme ainakaan vielä löytäneet koska fyysisesti hankala sijainti), mistä olisi kytkentä siihen varsinaiseen lämpöputkeen (tai miksi sitä kutsutaankaan).
Onkohan laittaa ideoita mitä tehdä? Hirvittäisi alkaa lattiaa tuhoamaan tämän vuoksi.
Kai se sähkärisi mittasi onko lattialämmityskaapeli ehjä? Termostaatille tuli 3-johtiminen syöttö, tämä ilmeisesti ok ja lähtee lämmityskaapelin syöttö 2-johdinta minkä vastus kannattaa mitata. Jos nämä ehjät niin vaihtaa termarit ristiin toimivan kanssa tai vaihtaa suoraan uuden. Jos uuden termarin hankkii kannattaa katsoa malli missä voit valita käytettävän anturityypin niin ei tarvitse vanhaa anturia vaihtaa jos se on ehjä.
Kyllä tuo selviää kun oikea sähkäri käy paikalla, aika helppo vika selvittää. Yleisimmät taitaa olla termariviat, joissa toimintaa voi olla monen laista vaikka ledit mitä näyttävät. Yleismittarilla selviää aika nopeasti.
Ei sitten vissiin kuitenkaan tuttu sähkäri mitannut, että a) termarin rele toimii oikeasti b) lämmityskaapelille menee virtaa c) lämmityskaapelin vastus on tolkullinen?
- Liittynyt
- 31.01.2017
- Viestejä
- 288
Hän kokeili myös niin, että otti termarin kokonaan pois välistä, eikä asian laita muuttunut miksikään. Eli jo tuo kertoisi sen, että ongelma ei ole termarista kiinni. Tai näin voisi ainakin päätellä. Mitä siitä ajattelee raati?
Ihan sama itselleni tuli mieleen, noiden mittausten jälkeen ongelmakohdan pitäisi paikallistua aika helposti.
Ei sen puoleen, itse kun olen työmailla aika paljon aikanaan ollut niin olen todennut että varsin paljon on ihan pystymetsästä napattuja kavereita isoillakin työmailla jotka eivät ymmärrä sähköstä oikeastaan mitään ja tekevät vaan. Sitten kun joku ei toimi ja rupeaa kyselemään että missä vika niin nostellaan vaan olkapäitä ja ihmetellään että kyllä kaikki pitäisi olla kunnossa kun mittari näytti että kaikki on ok. Sitten on saanut itse ihmetellä mikä on vikana ja soitella suoraan sähköurakoitsijan nokalle ja kertoa että mitä pitää korjata kun heidän omat ukot eivät ole osanneet edes perusasioita tarkistaa.
Pahoittelen jos jollakin tuli paha mieli mutta ihan oikeasti joskus 15v sitten homma oli joko ok tai asentaja osasi sanoa että on jotain vikaa ja tiesi mistä on kyse, nykyään vaan valitettavasti tulee liian usein vastaan tapauksia että "sähkäri" väittää kivenkovaan että kaikki on kunnossa vaikka ihan selkeästi itse mittaamalla olen pystynyt toteamaan että asiat x, y ja z ovat ihan päin persettä. En nyt kehtaa mainita kohdetta mutta eräs pohjois-suomessa oleva kohde on tälläkin hetkellä ihan miten sattuu tehty ja ihan jo mittaustuloksista näkee että se on päin persettä vaikka ei ole edes käynyt paikanpäällä toteamassa tilannetta.
No jos termarin välistä postaminen ei auttanut niin kertoohan se nyt ihan selkeästi missä vika on. Vinkki: Voisi tehdä nuo aiemmin mainitut mittaukset niin vika löytyy...
- Liittynyt
- 31.01.2017
- Viestejä
- 288
Toistatko vielä mistä mittauksista on kyse, kiitos. En ole alan miehiä, joten asia ei ole missään nimessä selvää pullaa itselleni. Asenne voisi olla myös ketjussa asiallisempi ilman ylimielistä henkselien paukuttelua. Varmasti on paljon mitä en tässä kohtaa ole osanut pukea sanoiksi ja tuoda esille. Teen silti parhaani niissä puitteissa mitä on. Todennäköisesti sähkäri on tehnyt kertomianne mittauksia, mitä en ole tässä kohtaa vielä osanut tuoda esille. Joten malttia arvon maisterit. 
- Liittynyt
- 13.09.2017
- Viestejä
- 552
Lattialämpökaapelin vastuksen mittaus kertoo että onko kaapeli ehjä. simppeli asia jos kerran termostaatti on kunnossa ja sähköä tulee niin silloin kaapelissa on vikaaToistatko vielä mistä mittauksista on kyse, kiitos. En ole alan miehiä, joten asia ei ole missään nimessä selvää pullaa itselleni. Asenne voisi olla myös ketjussa asiallisempi ilman ylimielistä henkselien paukuttelua. Varmasti on paljon mitä en tässä kohtaa ole osanut pukea sanoiksi ja tuoda esille. Teen silti parhaani niissä puitteissa mitä on. Todennäköisesti sähkäri on tehnyt kertomianne mittauksia, mitä en ole tässä kohtaa vielä osanut tuoda esille. Joten malttia arvon maisterit.
Juurikin tuota itsekin tarkoitin. Olisin vaan olettanut että sähkäri olisi osannut noinkin itsestäänselvän asian suoraan mitata kun se suoraan kertoo lämmityskaapelin kunnon.
Pahoittelen ehkä vähän v*ttumaista asennetta mutta itsellä vaan alkaa tulla aika turhautunut fiilis ylipäätään suurinta osaa sähkäreitä kohtaan kun nykyään tuntuu välillä että ei osata yksinkertaisimpiakaan vikoja itse selvittää vaan jonkun "joka on vain hituvirta-asentaja" pitää oikeasti kertoa itsestäänselviä asioita "oikeille" sähkäreille. Onneksi nykyään olen pääsääntöisesti konttorihommissa, enää ei kestäisi pinna kentällä tapella noiden asioiden kanssa päivittäin.
Toki tiedän edelleen hyviäkin sähkäreitä joilla on sen verran ammattiylpeyttä että myöntävät jos ovat kämmänneet ja ihan oikeasti osaavat heti päätellä missä vika on kun heille sen selkeästi ilmaisee eivätkä vaan mutise että "ei kuulu mulle". Kaikkihan tekevät virheitä mutta ammattilainen osaa myöntää tehneensä virheen. Noin 20v kenttäkokemuksen perusteella kyllä tuli todettua että iso osa sähkäreistä ei osaa mitään muuta kuin vetää paksusähköä ja hituvirtapuolen ongelmat yritettiin aina sälyttää laitetoimittajan edustajan vastuulle mutta todellisuudessa valitettavasti se vika löytyi erittäin suurella todennäköisyydellä sen sähkärin tekemisistä (kun ei osattu lukea kytkentäohjeita).
Ja vielä kerran pahoittelen avautumista mutta tässä viimeisen viikon sisään on osunut niin monta ihan päin v*ttua tehtyä kohdetta duunissa että ihan oikeasti rupeaa vähän sapettamaan kun osa urakoitsijoista vaan ei taida osata lukea kuvia (tai lukea ylipäätään). Ja kiitokset vaan niille jotka ovat tehneet jälleen kerran hommat kerralla kunnolla, teille voi kyllä yläpeukkua antaa...
Mikä olisi helpoin mutta siistein tapa ns. lukita valonkatkaisimet päälleasentoon. Niiden takana on nyt smart-valoja jotka menettävät muistinsa jos virrat kaistaan vahingossa. Ei viittisi ihan teippiä vetää yli. Saisiko painikkeen alle jotain turvallisesti ettei sitä voi painaa alas?
Paras olisi poistaa kokonaan käytöstä. Jos uudempia kytkimiä voi siitä painikkeen ottaa irti, lähtee nostamalla. Alta paljastuvan vivun väliin voi laittaa jotain, mielellään kovempaa muovia, ei paperia tai muuta helposti syttyvää. Estää kyllä vahinkopainallukset mutta voimalla voi kytkin silti kääntyä.
Vanhemmissa malleissa ainut on ohittaa kokonaan.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 358
Oletteko nyt tarkistaneet ettei siellä ole vaan termarit ristissä?
Jos sinne lämmityskaapeliin menee oikeasti virtaa se myös lämpenee.
Jos kytkimiä ei ole tarkoitus käyttää niin eikö paras vaihtoehto olisi poistaa ne ja laittaa peitelevyt tilalle?
Exxactin kytkimen väliin näyttää coctailtikku olevan sopivan kokoinen ja estää kytkimen painamisen. Toinen vaihtoehto on työntää kortin palanen kytkimen ja peitelevyn väliin, joka on huomattavasti helpompi laittaa tai ottaa pois jopa ilman muovien irroittamista.
Liitteet
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 358
Noinkohan sen kehyslevyn paikallaan pitelevä muovi asettuu paikalleen jos tuon _hammastikun_ tuonne väliin jättää.
Mä kokeilisin jättää mutterin sinne vivun muovin alle. Ottaa kilohyllystä eri kokoisia ja etsii sen joka on oikean paksuinen.
- Liittynyt
- 31.01.2017
- Viestejä
- 288
No nyt pääsin taas asian äärelle.
Tässä oli vielä lainaus sähkärin havainnoista:
"Tuota lattialämmityskaapelia mittailin tai sen vastusta yleismittarilla. En saanut siitä oikeen stabiilia lukemaa siitä niin en voinut luottaa siihen.
Mittailin vielä 2 eri mittarilla eikä saanut luotettavaaa lukemaa vastuksesta.
Se ei ota virtaa vastaan eli jossain on oltava katkos tai lattialämmityskaapeli on poikki.
Yritin kaapelia heilutella josko olisi tullut nopeasti kontakti hetkeksi ja olisin sen havainnut yleismittarilla mutta niin ei käynyt."
Tässä saattoi olla toistoa, tai itsestäänselvyyksiä, mutta tämä on tosiaan itselleni hiukan vieras aihepiiri.
Eli tosiaan siinä "pannuhuonessta" alaspäin lähtevä MMJ 3x1,5S- asennuskaapeli menee valkoisessa suojaputkessa alas, mutta ei tarkkaa tietoa mihin. Meneekö suoraan laittan alle. On niin perhanan ahdas tila, johon ei oikein kunnolla pääse, kun varaaja siinä vieressä/edessä.
Alla vielä kuvat. Eli ekassa kuvassa rasia, ja tokassa suoraan rasiasta alaspäin menevä valkoinen suojaputki, mistä asennuskaapeli kulkee. Putkia oikeastaan kaksi, mutta testattiin että toisessa kulkee juuri tuo asennusletku.
Tässä oli vielä lainaus sähkärin havainnoista:
"Tuota lattialämmityskaapelia mittailin tai sen vastusta yleismittarilla. En saanut siitä oikeen stabiilia lukemaa siitä niin en voinut luottaa siihen.
Mittailin vielä 2 eri mittarilla eikä saanut luotettavaaa lukemaa vastuksesta.
Se ei ota virtaa vastaan eli jossain on oltava katkos tai lattialämmityskaapeli on poikki.
Yritin kaapelia heilutella josko olisi tullut nopeasti kontakti hetkeksi ja olisin sen havainnut yleismittarilla mutta niin ei käynyt."
Tässä saattoi olla toistoa, tai itsestäänselvyyksiä, mutta tämä on tosiaan itselleni hiukan vieras aihepiiri.
Eli tosiaan siinä "pannuhuonessta" alaspäin lähtevä MMJ 3x1,5S- asennuskaapeli menee valkoisessa suojaputkessa alas, mutta ei tarkkaa tietoa mihin. Meneekö suoraan laittan alle. On niin perhanan ahdas tila, johon ei oikein kunnolla pääse, kun varaaja siinä vieressä/edessä.
Alla vielä kuvat. Eli ekassa kuvassa rasia, ja tokassa suoraan rasiasta alaspäin menevä valkoinen suojaputki, mistä asennuskaapeli kulkee. Putkia oikeastaan kaksi, mutta testattiin että toisessa kulkee juuri tuo asennusletku.
Liitteet
Uutiset
-
Samsungin Galaxy Z Fold6:n ja Flip6:n kaikki tiedot vuotivat julki
5.7.2024 05:39
-
Intelin 800-sarjan piirisarjojen kaikki tekniset tiedot vuotivat nettiin
5.7.2024 05:20
-
Samsung Galaxy Z Flip6:n lehdistökuvat vuotivat nettiin
4.7.2024 09:25
-
Pamnesia mahdollistaa GPU:n muistin laajentamisen CXL-väylän avulla
4.7.2024 09:20
-
Samsung julkaisi Exynos W1000 -järjestelmäpiirin älykelloihin
4.7.2024 09:14
