Kysymyksiä kodin sähköasioista

[napsa]

En varmaan tiedä, kun en oikein hahmota vvs:n välttämättömyyttä kuivissa sisätiloissa ja valaistuksessa. Täytyyhän sille hyvä syy olla, kun se on säädetty pakolliseksi.

Vähän epäilen, että palotilanteessa valaistuksen johdotus on helposti ensimmäisenä tulilinjalla. Kun vuotovirta kasvaa, vvs pimentää kämpän, vaikka valaistus olisikin erillisen vikavirtasuojan takana.

Vaihdat esim. metallisen kattovalaisimen lamppua, missä on vika (jännite vuotaa valaisimen runkoon), viimeistään kun kosket valaisimeen, vvsk laukeaa, ennen kuin sähköisku tappaa sinut. Vvsk toimii myös palosuojana, eli estää hyvin sähkölaitteista alkavat palot.

Siinä vaiheessa, kun vvsk laukeaa tulipalon aiheuttamasta vuotovirrasta (eli käytännössä kun johtimen/kaapelin muovivaippa sulaa), niin se aiheuttaa todennäköisesti myös oikosulun ja sulake laukeaa/palaa. En usko että montaa sekunttia pidempään valot pysyy päällä tulipalossa, ilman vvsk:sää.

 

[Persojet]

Vaihdat esim. metallisen kattovalaisimen lamppua, missä on vika (jännite vuotaa valaisimen runkoon), viimeistään kun kosket valaisimeen, vvsk laukeaa, ennen kuin sähköisku tappaa sinut. Vvsk toimii myös palosuojana, eli estää hyvin sähkölaitteista alkavat palot.

Siinä vaiheessa, kun vvsk laukeaa tulipalon aiheuttamasta vuotovirrasta (eli käytännössä kun johtimen/kaapelin muovivaippa sulaa), niin se aiheuttaa todennäköisesti myös oikosulun ja sulake laukeaa/palaa. En usko että montaa sekunttia pidempään valot pysyy päällä tulipalossa, ilman vvsk:sää.

Samaten savun muodostus alkaa katosta ja varmaankin minuutin kuluessa palon alusta on katossa niin paljon savua, ettei valosta hyödy muutoinkaan. Hyödyttävät valot olisi asennettu lattian rajaan palosuojakaapeleilla ja poistumisvalo standardien mukaisesti eikä niillä ole mitään tekemistä yleisvalaistuksen kanssa.

 

[takomo]

Vaihdat esim. metallisen kattovalaisimen lamppua, missä on vika (jännite vuotaa valaisimen runkoon), viimeistään kun kosket valaisimeen, vvsk laukeaa, ennen kuin sähköisku tappaa sinut. Vvsk toimii myös palosuojana, eli estää hyvin sähkölaitteista alkavat palot.

Eikö uusissa asennuksissa valaisimen runko ole maadoitettu? Jos siihen vuotaa sähköä, sulakkeen pitäisi laueta. Ainakaan sen ei pitäisi tulla (vaarallisen) jännitteiseksi. Toiseksi, vaikka runko olisi jännitteinen, vaarallinen virta edellyttää yhteyttä maahan, eli jos lampunvaihtoa tehdään eristävällä alustalla vaara on varsin pieni. Palosuojana 30 mA on turhan herkkä.

Aina voi rakennella patologisia skenaarioita mutta normiohjausta ei pitäisi perustella pitkillä epätodennäköisten sattumien ketjuilla. Valaisinten vikavirtasuojasta voi edes teoriassa olla iloa n. kerran vuodessa tehtävissä lyhytkestoisissa toimissa. Jotta voisi vaatia uutta härpäkettä, vikariskin pitäisi olla korkea eikä riskin pitäisi olla muuten lievitettävissä.

Riittäisikö esim. koetuskynä (2,9€) metallirungon jännitteisyyden riittävään toteamiseen, jos lamppua ei pysty vaihtamaan eristävällä alustalla tai välttäen metallirungon koskettelua?

Koetuskynä OPAL

Koetinkynä. 3 x 140 mm. 100 – 250 V AC. -10°C – +50°C.

www.k-rauta.fi

Siinä vaiheessa, kun vvsk laukeaa tulipalon aiheuttamasta vuotovirrasta (eli käytännössä kun johtimen/kaapelin muovivaippa sulaa), niin se aiheuttaa todennäköisesti myös oikosulun ja sulake laukeaa/palaa. En usko että montaa sekunttia pidempään valot pysyy päällä tulipalossa, ilman vvsk:sää.

Paljonko vaikka MMJ kestää kuumaa ennen kuin vvsk laukeaa ja milloin lähtee sulake? Miten tähän vaikuttaa kaapelin ikääntyminen (esim. lämpö ja kosteus)?

Edelleen on ongelmana, että vvsk:n laukeaminen palohuoneessa vie helposti valot koko torpasta mutta oikosulku pimentäisi vain ko. ryhmän.

 

[Tsih]

Aina voi rakennella patologisia skenaarioita mutta normiohjausta ei pitäisi perustella pitkillä epätodennäköisten sattumien ketjuilla. Valaisinten vikavirtasuojasta voi edes teoriassa olla iloa n. kerran vuodessa tehtävissä lyhytkestoisissa toimissa. Jotta voisi vaatia uutta härpäkettä, vikariskin pitäisi olla korkea eikä riskin pitäisi olla muuten lievitettävissä.

Siinäpä vähän vastaat omaan kysymykseesi, skenaarioita voi rakennella vaikka kuinka paljon ja niitä myös käy toteen, koska kaikki eivät tiedä miten sähkö toimii. Hyvin yleisiä riskikohteita ovat laitteiden liitäntäjohdot jotka ovat ottaneet osumaa ja tekevät rungon jänniteiseksi. Siksi on helpompaa suojata kaikki laitteet vikavirtasuojalla, ja jos on riskinä että tulipalon sattuessa valot sammuu niin sitähän varten on akulla varmennettuja valoja mitä asennetaan.

En ole itse kokenut mitenkään ongelmalliseksi vikavirtasuojaa, mukava kun tietää sen pompatessa että nyt on laitteessa vika eikä saa itse tärskyjä. Hintaa kun on muutama kymppi (toki kaapelointi maksaa jonkin verran enemmän vrt kaks johdinta) niin en näe mitään syytä olla kytkemättä kaikkea vikavirran taakse.

 

[Persojet]

Eikö uusissa asennuksissa valaisimen runko ole maadoitettu? Jos siihen vuotaa sähköä, sulakkeen pitäisi laueta. Ainakaan sen ei pitäisi tulla (vaarallisen) jännitteiseksi. Toiseksi, vaikka runko olisi jännitteinen, vaarallinen virta edellyttää yhteyttä maahan, eli jos lampunvaihtoa tehdään eristävällä alustalla vaara on varsin pieni. Palosuojana 30 mA on turhan herkkä.

Aina voi rakennella patologisia skenaarioita mutta normiohjausta ei pitäisi perustella pitkillä epätodennäköisten sattumien ketjuilla. Valaisinten vikavirtasuojasta voi edes teoriassa olla iloa n. kerran vuodessa tehtävissä lyhytkestoisissa toimissa. Jotta voisi vaatia uutta härpäkettä, vikariskin pitäisi olla korkea eikä riskin pitäisi olla muuten lievitettävissä.

Riittäisikö esim. koetuskynä (2,9€) metallirungon jännitteisyyden riittävään toteamiseen, jos lamppua ei pysty vaihtamaan eristävällä alustalla tai välttäen metallirungon koskettelua?

Koetuskynä OPAL

Koetinkynä. 3 x 140 mm. 100 – 250 V AC. -10°C – +50°C.

www.k-rauta.fi

Paljonko vaikka MMJ kestää kuumaa ennen kuin vvsk laukeaa ja milloin lähtee sulake? Miten tähän vaikuttaa kaapelin ikääntyminen (esim. lämpö ja kosteus)?

Edelleen on ongelmana, että vvsk:n laukeaminen palohuoneessa vie helposti valot koko torpasta mutta oikosulku pimentäisi vain ko. ryhmän.

Kiinnostusta sinulta näyttää löytyvän paljon asiaan, joten voisi jopa kannattaa lähteä sitä opiskelemaan sähköalan ammattitutkinnon merkeissä.

Oikeastaan tuohon ensimmäiseen vastaisi parhaiten ihan sähkötyöturvallisuuskoulutus, eli yhden päivän homma missä noita sähkön vaaroja käydään läpi. Sähkön näkyvät ja näkymättömät vaarat ovat sen verran laaja asia, että tuskin niitä kukaan tyhjentävästi tänne alkaa avata. Matskua kyllä löytyy netistä paljon ihan oppareiden muodossa osoitteessa Theseus.fi Theseus

Toiseen kysymykseen taas "paljonko MMJ kestää kuumaa?", ei ole mitään yksioikoista tai suoraa vastausta. Kuormituskestävyys ja sen laskenta ei ole ihan 1+1, vaan vaatii erilaisten kertoimien ja asioiden selvittämistä. Sama asia oikosulkutilanteessa, asioissa on monia muuttujia. Lisäksi kaapelin rakenteella ja sijoituksella on asiassa merkittävä rooli eikä pelkkä kaapelin yleinen tyyppi anna kuin yhden näistä monista tarvittavista tiedoista.


E: lisään vielä sen verran ettei kenenkään pitäisi luottaa noihin kyniin. Ne itsessään aiheuttavat tappavan vaaran käyttäjälleen (läpilyöntiriski ja virheilmoitukset). Oikeaoppinen toteaminen tehdään standardin IEC EN 61243-3:2014 mukaisella laitteella (jota tuo kynä ei ole nähnytkään) ja oikeilla toimintamenetelmillä (SFS 6002).

 

[napsa]

Eikö uusissa asennuksissa valaisimen runko ole maadoitettu? Jos siihen vuotaa sähköä, sulakkeen pitäisi laueta. Ainakaan sen ei pitäisi tulla (vaarallisen) jännitteiseksi. Toiseksi, vaikka runko olisi jännitteinen, vaarallinen virta edellyttää yhteyttä maahan, eli jos lampunvaihtoa tehdään eristävällä alustalla vaara on varsin pieni. Palosuojana 30 mA on turhan herkkä.

Aina voi rakennella patologisia skenaarioita mutta normiohjausta ei pitäisi perustella pitkillä epätodennäköisten sattumien ketjuilla. Valaisinten vikavirtasuojasta voi edes teoriassa olla iloa n. kerran vuodessa tehtävissä lyhytkestoisissa toimissa. Jotta voisi vaatia uutta härpäkettä, vikariskin pitäisi olla korkea eikä riskin pitäisi olla muuten lievitettävissä.

Edelleen on ongelmana, että vvsk:n laukeaminen palohuoneessa vie helposti valot koko torpasta mutta oikosulku pimentäisi vain ko. ryhmän.

Sulake ei suoraan laukea/pala siitä, jos jännitettä vuotaa laitteen runkoon. Vvsk laukeaa. Sulake palaa/laukeaa ylikuormasta tai virtapiikistä, ei vuotovirrasta. Toki jos se vuotovirta aiheuttaa ylikuormaa ym niin sitten, mutta sitäkin se saattaa kestää useamman tunnin, vvsk laukeaa millisekunneissa.

Kuka käyttää eristyttyä alustaa lampun vaihdon yhteydessä? Perus maton tai lattian kautta yhteys syntyy kyllä.

Jos noilla valojen vvsk:lla saadaan pelastettua yksi ihmishenkin 5 vuodessa, niin se on omasta mielestä riittävä syy mielestä niiden tarpeelle, myös kuivissatiloissa. Tai yksi talopalo jos estetään. Omakotitaloissa 30mA on tarkoitettu tosiaan henkilösuojaksi, mutta toimii samalla palosuojana (vaikka siihen tarkoitukseen on herkkä). Aikaisemmin säädökset määräsi tai ohjasi käyttämään vvsk:ta palosuojana tietyissä tilanteissa asuintalossa, mutta ei kukaan laittanut 300mA vvsk:ta, kun se 30mA on halvempi ja lisää myös henkilösuojausta.

Nykyään kun tilataan kaikennäköistä elektroniikka härpäkettä suoraan kiinasta (eikä Suomessakaan myytävät aina turvallisia ole, tukes kieltää kohtuu paljon noiden myyntiä), niin lisäsuojaus ei ole pahasta.

Se että kaikki asunnon valot on yhden vvsk:n takan taas on huonoa suunnittelua/toteutusta. Toki jossain yksiössä riittää se yksi kaikille. Saataisiin myös toteutettua että jokaiselle ryhmälle olisi oma vvsk, mutta tämä olisi kallis ratkaisu, eikä merkittävästi parantaisi turvallisuutta.

Pelkäksi palosuojaksi vvsk sopii omasta mielestä muutenkin vain teollisuuteen ym, missä voi olla koneita missä vuotovirrat isompia ja niitä käyttää vain henkilöt jotka tiedostavat tämän ja opastetaan sen käyttöön.

 

[Pakana]

E: lisään vielä sen verran ettei kenenkään pitäisi luottaa noihin kyniin. Ne itsessään aiheuttavat tappavan vaaran käyttäjälleen (läpilyöntiriski ja virheilmoitukset). Oikeaoppinen toteaminen tehdään standardin IEC EN 61243-3:2014 mukaisella laitteella (jota tuo kynä ei ole nähnytkään) ja oikeilla toimintamenetelmillä (SFS 6002).

Mä teen aina lisätarkastuksen tuollaisella kynällä. Koskaan ei ole vielä kynä hajonnut sen sijaan niitä standardin mukaisia piippareita on jo kaksi.

En muista onko josssin määritelty että piippari pitäisi heittää muutaman vuoden välein roskiin, mutta mä olen kyllä oppinut inhomaan sitä.

 

[djmake]

Aina voi rakennella patologisia skenaarioita mutta normiohjausta ei pitäisi perustella pitkillä epätodennäköisten sattumien ketjuilla. Valaisinten vikavirtasuojasta voi edes teoriassa olla iloa n. kerran vuodessa tehtävissä lyhytkestoisissa toimissa. Jotta voisi vaatia uutta härpäkettä, vikariskin pitäisi olla korkea eikä riskin pitäisi olla muuten lievitettävissä.

Pari oikein mainiota kommenttia oli jo yllä ja varsinkin alan opiskelua kannattaa oikeasti harkita jos asia kiinnostaa. Vastaavasti amatöörinä ei tule eikä edes voi tulla ajatelleeksi asioiden montaa eri puolta joten silloin on turha lähteä puhumaan mistään patologisista skenaarioista.

Jos alan opiskelu ei tule kyseeseen niin osta D1: Sähköinfo
Suosittelen lämpimästi. Ei muuta ketään ammattilaiseksi mutta on asiallinen opus ja avaa montaa asiaa ilman, että tarvitset standardikirjoja / osaamista niiden lukemiseen. Esimerkiksi kysymäsi kaapelin mitoitus avautuu tuon opuksen avulla melkoisesti, mukaan lukien seikat, joita tulee ottaa huomioon.
Vastaavasti, koska varsinkin standardit ovat (järkevyydestä on keskusteltu monesti monessa paikassa) varsin kalliisti hinnoiteltuja ja tarkkaan varjeltuja ikäänkuin salaisuuksina, niitä ei yleensä kukaan ole halukas varsinkaan tällaisella foorumilla jakamaan. Eli pitkälti joutuu vain luottamaan muiden sanomiseen ja jos siihen ei ole valmis, tuo D1 antaa mahdollisuuksia tarkistaa montaa asiaa.

Riittäisikö esim. koetuskynä (2,9€) metallirungon jännitteisyyden riittävään toteamiseen, jos lamppua ei pysty vaihtamaan eristävällä alustalla tai välttäen metallirungon koskettelua?

E: lisään vielä sen verran ettei kenenkään pitäisi luottaa noihin kyniin. Ne itsessään aiheuttavat tappavan vaaran käyttäjälleen (läpilyöntiriski ja virheilmoitukset). Oikeaoppinen toteaminen tehdään standardin IEC EN 61243-3:2014 mukaisella laitteella (jota tuo kynä ei ole nähnytkään) ja oikeilla toimintamenetelmillä (SFS 6002).

Tätä ei voi kyllä liikaa korostaa. Noille kynille on joissakin harvoissa tilanteissa paikkansa mutta amatöörille sellaisia ei saisi antaa ollenkaan. Osaaminen ei riitä arvioimaan, mitä tuollaisella voi tehdä ja mitä ei joten pahimmillaan ainoastaan lisätään riskejä.

Ja lisäten vielä sekin, että pelkästään standardin mukaisuus ei yksin vielä riitä. Sen mittalaitteen toimivuus tulee myös tarkistaa mieluusti juuri ennen mittausta. Toki moni tarkistaa ennen päivän ensimmäistä mittausta ja sillä pärjää melko pitkälle. Mutta mitä kriittisempi tilanne, sitä tärkeämpää on varmistua sen mittalaitteen toiminta ja tarpeen mukaan käyttää kahta laitetta.

 

[takomo]

Toiseen kysymykseen taas "paljonko MMJ kestää kuumaa?", ei ole mitään yksioikoista tai suoraa vastausta. Kuormituskestävyys ja sen laskenta ei ole ihan 1+1, vaan vaatii erilaisten kertoimien ja asioiden selvittämistä. Sama asia oikosulkutilanteessa, asioissa on monia muuttujia. Lisäksi kaapelin rakenteella ja sijoituksella on asiassa merkittävä rooli eikä pelkkä kaapelin yleinen tyyppi anna kuin yhden näistä monista tarvittavista tiedoista.

Ei näyttäisi olevan kovin helppoa löytää tietoa siitä, miten asennuskaapelit käyttäytyvät palotilanteessa nimenomaan eri suojausten näkökulmasta. Oletettavasti kaapelin käristyessä ensin menee vvsk vuotovirran kasvaessa ja joskus myöhemmin ehkä sulake. Ei kai hiiltynytkään kaapeli välttämättä mene oikosulkuun? Polttokokeilla tutkitaan lähinnä kaapelin palamista/sammumista mutta ei sähköisiä ominaisuuksia ellei kyse ole palonkestäväksi tarkoitetusta kaapelista. Tässä eri polttokoestandardeja: https://www.quail.com/content/Quail/pdf/Test_procedures_Cable_Fire.pdf

vvsk:n laukaisu on toki hyvä palon kannalta, niin sähkö ei pahenna paloa, mutta jos samalla menee valot, se heikentää pelastautumisedellytyksiä.

Sulake ei suoraan laukea/pala siitä, jos jännitettä vuotaa laitteen runkoon. Vvsk laukeaa. Sulake palaa/laukeaa ylikuormasta tai virtapiikistä, ei vuotovirrasta. Toki jos se vuotovirta aiheuttaa ylikuormaa ym niin sitten, mutta sitäkin se saattaa kestää useamman tunnin, vvsk laukeaa millisekunneissa.
.
.
Nykyään kun tilataan kaikennäköistä elektroniikka härpäkettä suoraan kiinasta (eikä Suomessakaan myytävät aina turvallisia ole, tukes kieltää kohtuu paljon noiden myyntiä), niin lisäsuojaus ei ole pahasta.

Oma epäilys on, että on merkittävä sähkö(palo)turvallisuusongelma, että normipistorasiat suojataan nykyään C-luokan 16A-suojilla, olipa tälle tarvetta tai ei. Nopeaan laukaisuun tarvitaan 5-10*In eli vasta yli 160 A takaa ms-laukaisun. Jollain 100-150A virrallakin (ts. 20-30 kW) laukaisuun voi mennä useita sekunteja. B-luokan 10A-suojalla nopeaan laukaisuun riittäisi 30-50A, eli merkittävästi kevyempi oikosulku. Kun kaukaiseen pistorasiaan kytketään ohuella jatkojohdolla joku kinkki-USB-laturi, niin mahtaako se kyetä aiheuttamaan C16-suojan laukaisevaa oikosulkua?

Jos noilla valojen vvsk:lla saadaan pelastettua yksi ihmishenkin 5 vuodessa, niin se on omasta mielestä riittävä syy mielestä niiden tarpeelle, myös kuivissatiloissa. Tai yksi talopalo jos estetään. Omakotitaloissa 30mA on tarkoitettu tosiaan henkilösuojaksi, mutta toimii samalla palosuojana (vaikka siihen tarkoitukseen on herkkä). Aikaisemmin säädökset määräsi tai ohjasi käyttämään vvsk:ta palosuojana tietyissä tilanteissa asuintalossa, mutta ei kukaan laittanut 300mA vvsk:ta, kun se 30mA on halvempi ja lisää myös henkilösuojausta.

Onko 1 ihmishenki per 5 v edes teoriassa mahdollista? Sähkötapaturmiin kuolee vuosittain 1-2 ihmistä ja tässä on mukana niin vanhat kuin ranetetut asennukset. Ulkona, märkätiloissa ja keittiössä sattuu ja tapahtuu mutta paljonko sattuu kuivissa sitätiloissa ja erityisesti valaisinten kanssa?

Kolikon toinen puoli on se, että tapaturmiin kuolee n. 2500 ihmistä vuodessa ja näistä n. 100 työikäistä ja yli 1000 iäkästä kuolee kaatumisiin. Väittäisinpä, että toimivalla valaistuksella on oleellinen turvallisuusmerkitys aina eikä vain tulipalossa. Vvsk-suojien hyöty on äkkiä syöty, jos muut tapaturmat lisääntyvät suojalaitteiden virhetoimintojen vuoksi.

Yleisimmät tapaturmakuolemien syyt - THL

thl.fi

Miten maallikko edes debuggaa lauennutta valaistuksen vikavirtasuojaa?

Tätä ei voi kyllä liikaa korostaa. Noille kynille on joissakin harvoissa tilanteissa paikkansa mutta amatöörille sellaisia ei saisi antaa ollenkaan. Osaaminen ei riitä arvioimaan, mitä tuollaisella voi tehdä ja mitä ei joten pahimmillaan ainoastaan lisätään riskejä.

Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että maallikolle on isompi riski kokeilla kynälampulla onko valaisimen rungossa sähköä kuin napata rungosta kiinni paljain käsin, ilman mitään testejä?

 

[napsa]

Oma epäilys on, että on merkittävä sähkö(palo)turvallisuusongelma, että normipistorasiat suojataan nykyään C-luokan 16A-suojilla, olipa tälle tarvetta tai ei. Nopeaan laukaisuun tarvitaan 5-10*In eli vasta yli 160 A takaa ms-laukaisun. Jollain 100-150A virrallakin (ts. 20-30 kW) laukaisuun voi mennä useita sekunteja. B-luokan 10A-suojalla nopeaan laukaisuun riittäisi 30-50A, eli merkittävästi kevyempi oikosulku. Kun kaukaiseen pistorasiaan kytketään ohuella jatkojohdolla joku kinkki-USB-laturi, niin mahtaako se kyetä aiheuttamaan C16-suojan laukaisevaa oikosulkua?

Ja tässä taas mainitsit itse hyvät syyt vvsk:n olemassa ololle. Vika tilanteessa, jos virta ei riitä laukaisemaan varoketta, niin todennäköisesti vvsk laukeaa ainakin. Vika tilanteessa kun siitä kinkki-usb-laturista vuotaa virtaa uloskin.

Mutta 10A varoke riittäisi asuintiloissa lähes kaikkialle pistorasioihim (jos muuten pistorasiat ryhmitelty hyvin).

Onko 1 ihmishenki per 5 v edes teoriassa mahdollista? Sähkötapaturmiin kuolee vuosittain 1-2 ihmistä ja tässä on mukana niin vanhat kuin ranetetut asennukset. Ulkona, märkätiloissa ja keittiössä sattuu ja tapahtuu mutta paljonko sattuu kuivissa sitätiloissa ja erityisesti valaisinten kanssa?

Kolikon toinen puoli on se, että tapaturmiin kuolee n. 2500 ihmistä vuodessa ja näistä n. 100 työikäistä ja yli 1000 iäkästä kuolee kaatumisiin. Väittäisinpä, että toimivalla valaistuksella on oleellinen turvallisuusmerkitys aina eikä vain tulipalossa. Vvsk-suojien hyöty on äkkiä syöty, jos muut tapaturmat lisääntyvät suojalaitteiden virhetoimintojen vuoksi.

Oletko kuullut yhdestäkään tapauksesta jossa joku olisi kaatunut sen pimeän takia että vvsk on lauennut? Pitäisin todennäköisempänä tuota 1 pelastettu ihmishenkin 5 vuodessa.

Vuosien 2017-2022 välissä on kuollut 11 ihmistä sähkötapaturmissa (tukesin mukaan), niistä kaksi on sellaisia mitkä ehkä olisi voitu välttää vvsk:lla. Tarkempia tietoja ei ole kuin sähköisku johtunut rikkinäisestä lampusta (työmaavalo ja infrapunavalo).

2015-2010 välissä kuoli 15 ihmistä, joista 4 tai 5 mahdollisesti pelastunut vvsk:lla.

Sähkökuolemat | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Tukesin tietoon tulleet, vuoden 1980 jälkeen tapahtuneet, kuolemaan johtaneet sähköisku- ja valokaaritapaturmat.

tukes.fi

Tukes ja TVK pitävät rekisteriä myös muista sähkötaturmista (ei sisällä vapaa-ajalla sattuneita tapaturmia), niitä rekisteröidään n.1000 vuosittain (oikea luku varmasti monin kertainen), näistä vaikea sanoa monessa vvsk ollut tai pelastanut jonkun hengen kun ei tarkemmin tilastoja ole.

Miten maallikko edes debuggaa lauennutta valaistuksen vikavirtasuojaa?

Jos valaisimen/lamppujen sammuttaminen tai irroittaminen ei auta (jos sellaiset että maallikko saa ne irroittaa), niin ei oikein mitenkään.

 

[djmake]

Ei näyttäisi olevan kovin helppoa löytää tietoa siitä, miten asennuskaapelit käyttäytyvät palotilanteessa nimenomaan eri suojausten näkökulmasta. Oletettavasti kaapelin käristyessä ensin menee vvsk vuotovirran kasvaessa ja joskus myöhemmin ehkä sulake. Ei kai hiiltynytkään kaapeli välttämättä mene oikosulkuun? Polttokokeilla tutkitaan lähinnä kaapelin palamista/sammumista mutta ei sähköisiä ominaisuuksia ellei kyse ole palonkestäväksi tarkoitetusta kaapelista. Tässä eri polttokoestandardeja: https://www.quail.com/content/Quail/pdf/Test_procedures_Cable_Fire.pdf

En oikein tiedä, millaista tietoa etsit ja miksi. Normaalisti tuon kaltaisilla ei ole mitään merkitystä kunhan toteutetaan standardien mukaisesti asennukset. Varsinkaan hakemaasi valaistuksen kaapelointia ei suunnitella tulipalotilanne edellä, lähtökohtaisesti kun rakennuksia ei suunnitella palossa tuhoutuviksi.
Ja jos halutaan turvavalaistusta jne niin jälleen standardi kertoo, miten ja millaisin kaapeloinnein toteutetaan.

Sitä taas ei voi kukaan sanoa varmaksi, miten missäkin tilanteessa hiiltyvä kaapeli käyttäytyy. Se kun riippuu kaapelin lisäksi asennuspaikasta, tavasta ja tuurista.

vvsk:n laukaisu on toki hyvä palon kannalta, niin sähkö ei pahenna paloa, mutta jos samalla menee valot, se heikentää pelastautumisedellytyksiä.

Jos asia pelottaa, suosittelen asennuttamaan turvavalaistuksen. Ja toki voit sellaisen toteuttaa myös itse vetämällä ledinauhaa lattian rajaan. Vain ja ainoastaan sinne asennettuna hyödyttää yhtään suuremman palon kohdalla. Palokaasut kun peittävät näkyvyyden todella nopeasti ja katonrajassa olevilla valaisimilla ei tee mitään.
Lisäksi monesta liikkeestä löytyy laadukkaita ladattavia käsivalaisimia jotka syttyvät kun sähkö katkeaa. Suosittelen lämpimästi, saat mielenrauhaa.

Lisäksi ihmiset nukkuvat kohtuullisen osan pimeästä ajasta joten valot ovat poissa päältä. Usko pois vaan, että jos heräät palovaroittimeen, et monessakaan palotilanteessa löydä niitä valokatkaisijoita joten pimeässä olet joka tapauksessa.

Niin... Miten nykyisessä asuinpaikassasi valaistus toimii? Itsellä palovaroittimen havahtumisesta kulkee tieto eteenpäin ja mikäli vastaanottava rauta on elossa (upsin takana lattianrajassa jne) niin komentaa kaikki ohjattavissa olevat valaisimet täydelle kirkkaudelle. On katossa olevaa ja pöytävalaisimia ja joskus jatkossa vielä loputkin kunhan automaatiota jaksaa askarrella. Kaikki eivät pimene kerralla.
Makuuhuoneessa on lisäksi turvavalaisin lattian rajassa jne. Eli kyllä nämä voi toteuttaa monella tavalla eikä vain ihmetellä.

Oma epäilys on, että on merkittävä sähkö(palo)turvallisuusongelma, että normipistorasiat suojataan nykyään C-luokan 16A-suojilla, olipa tälle tarvetta tai ei. Nopeaan laukaisuun tarvitaan 5-10*In eli vasta yli 160 A takaa ms-laukaisun. Jollain 100-150A virrallakin (ts. 20-30 kW) laukaisuun voi mennä useita sekunteja. B-luokan 10A-suojalla nopeaan laukaisuun riittäisi 30-50A, eli merkittävästi kevyempi oikosulku. Kun kaukaiseen pistorasiaan kytketään ohuella jatkojohdolla joku kinkki-USB-laturi, niin mahtaako se kyetä aiheuttamaan C16-suojan laukaisevaa oikosulkua?

Tämän kaltaiset on kyllä mietitty standardeja kirjoittaessa. Ja valitettavasti kirjoituksesi tuo esiin myös sitä, ettet ymmärrä aihetta riittävällä tasolla. Sen 10A suojan kanssa kaapelointi olisi kuitenkin ohuempaa joten oikosulkuvirta vastaavassa paikassa ja vastaavalla vedolla olisi huomattavasti pienempi vs 16A suojan kanssa.
Ja sen kiinalaisen laturin turhan kevyt veto piirilevyllä palaa myös sillä 10A suojalla varsin varmasti.

Toki 10A riittäisi monessa paikassa mutta myös sille on syynsä, miksi ei käytetä B-käyräisiä. Esim B10 ja ennen uusia vaatimuksia hankittu imuri ryhmässä jossa on muuta kuormaa riittää ongelmiin. Tottakai muitakin yhdistelmiä on. Mutta toisaalta mikään ei estä vaatimasta niitä B10 suojia jos omaa rakentaa.

Lisäksi, kuten edellä olikin jo todettu, se vvsk auttaa tällaisissa.

Onko 1 ihmishenki per 5 v edes teoriassa mahdollista? Sähkötapaturmiin kuolee vuosittain 1-2 ihmistä ja tässä on mukana niin vanhat kuin ranetetut asennukset. Ulkona, märkätiloissa ja keittiössä sattuu ja tapahtuu mutta paljonko sattuu kuivissa sitätiloissa ja erityisesti valaisinten kanssa?

On. Aivan täysin mahdollista. Ja ihmishenkien lisäksi suojellaan merkittävää määrää omaisuutta.

Ja ranetus on kyllä oikein hyvä peruste vikavirtasuojata ne valaistuksetkin. Mihinkään muuhun osa-alueeseen ei maallikkojen toimesta kosketa läheskään yhtä paljon. Vastaavasti haittoja on niin vähän, että täysin perusteltua.

Kolikon toinen puoli on se, että tapaturmiin kuolee n. 2500 ihmistä vuodessa ja näistä n. 100 työikäistä ja yli 1000 iäkästä kuolee kaatumisiin. Väittäisinpä, että toimivalla valaistuksella on oleellinen turvallisuusmerkitys aina eikä vain tulipalossa. Vvsk-suojien hyöty on äkkiä syöty, jos muut tapaturmat lisääntyvät suojalaitteiden virhetoimintojen vuoksi.

Yleisimmät tapaturmakuolemien syyt - THL

thl.fi

Tämä on kyllä niin kaukaa haettua ettei oikeastaan ansaitse mitään kommenttia.

Miten maallikko edes debuggaa lauennutta valaistuksen vikavirtasuojaa?

Se, ettei maallikko osaa tehdä jotain asiaa, ei ole minkäänlainen perustelu jättää suojalaitteita laittamatta. Tai jos tuolle tiellä lähdettäisiin, voisi myös sulakkeet / johdonsuojat jättää pois. Jokseenkin yhtä vaikea olisi siinä vikaa etsiä.

Myös sitä voisi aivan aiheellisesti miettiä, miten todennäköisesti kattovalaisin aiheuttaa sellaisen vian, joka laukaisee sen vvsk:n mutta vika ei poistu edes katkaisijan ollessa pois päältä. Aivan, katkaisija pois päältä valaisimelta puuttuu vaihe joten ongelma tulisi lähinnä vastaan kattotuulettimen tms kanssa, jossa myös suora vaihe.

Yksi tärkeä pointti on myös valaistuksen määritelmä. Puhut yleisesti valaistuksesta vaikka ilmiselvästi tarkoitat kattovalaisimia.

Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että maallikolle on isompi riski kokeilla kynälampulla onko valaisimen rungossa sähköä kuin napata rungosta kiinni paljain käsin, ilman mitään testejä?

Älä laita sanoja suuhuni.

Ja jos vaan uskottaisiin niitä ohjeita niin valaisimen asentamisessa (ja ammattilainen apuun, jos ei osaa) kuin sen lampun vaihdossa. Eli katkaisijasta pois päältä ja mahdollisuuksien mukaan sulake auki. Nämä tulisi amatöörin tehdä AINA. Kun luotetaan johonkin mainitsemaasi parin euron romuun niin jätetään nuo perusasiat liian helposti tekemättä ja sitten sattuu vahinkoja.

Samoin siihen leluun uskotaan myös kaikessa muussa ranetuksessa. Kieltämättä epäilen, että teet sitä itsekin. Ja tässä kohdassa riskit moninkertaistuvat. Eli lelua käyttämällä ohitetaan turvallisuutta merkittävästi parantavat seikat "koska se lelu sano, että turvallista"

Ja lopuksi ehdotan edelleen hankkimaan sen D1:n. Luet sen läpi ja saat vastaukset suurimpaan osaan kysymyksistäsi. Eikä muutoinkaan kanna kovin pitkälle kyseenalaistaa näinkin pitkälle standardeja. Niille on usein (ei kieltämättä aina) todella hyvät perustelut ja syyt mutta niiden ymmärtämiseen ei läheskään aina riitä perustason sähkömiehen osaaminen. Ja juuri siksi standardit ovatkin olemassa. Niitä noudattaen saadaan tasalaatuista ja turvallista.

 

[Pakana]

Sulakkeen/johdonsuojanhan ei ole tarkoitus suojata sitä kiinalaista usb laturia oikosulussa, siinä pitäisi olla sisäinen suojaus sen varalta. Johdonsuojakytkin on nimensä mukaisesti kiinteistön johtojen suojaksi, etteivät ne syty palamaan.

Johdonsuoja suojaa tietysti myös henkilöä sähköiskulta, jos jokin laite vioittuu niin että siinä on suora oikosulku laitteen metalliseen kuoreen ja siten kuoressa vaarallinen n. 115V jännite (olettaen tietysti että laitteen kuori on asianmukaisesti maadoitettu). Nykyään tuota ei enää katsota riittäväksi suojaukseksi laitteissa joissa se maadoitus voi irrota laitteen käytön ja kulumisen kautta.

 

[N1kkel]

Nyt on kyllä melkoista skenaariointia, mitähän tähän nyt oikein sanoisi.

Hyvän asennustavan mukaisesti ryhmittely tehdään siten, että kaikki ei ole samojen vikavirtasuojien takana, jolloin esim. pistorasiaan liitetty viallinen laite ei aiheuta kaikkien valojen sammumista. Näin siis yleisesti ottaen, toki jossain yksiössä lähes kaikki voi olla samojen suojien takana. Ja tulipalotilanteessa sähköt voi katketa muutenkin, olipa siellä VVS tai ei. Sen takia esim. julkisissa rakennuksissa on akustovarmennettu poistumistie- ja varavalaistus.

Vikavirtasuojakytkimelle on hyvät perusteet, joita tällainen skenaariointi ei muuta miksikään.

 

[takomo]

Ja tässä taas mainitsit itse hyvät syyt vvsk:n olemassa ololle. Vika tilanteessa, jos virta ei riitä laukaisemaan varoketta, niin todennäköisesti vvsk laukeaa ainakin. Vika tilanteessa kun siitä kinkki-usb-laturista vuotaa virtaa uloskin.

Ei vvsk laukea, ellei virtaa mene maahan. Jos laite on suojaeristetty kuten valtaosa pienlaitteista on ja laitetta käytetään kuivassa, eristävässä tilassa, ei vvsk:n ainakaan pitäisi reagoida laitteen oikosulkuun mitenkään.

Ei vvsk muutenkaan anna suojaa, jos maata ei ole vaaratilanteessa riittävästi käsillä. Jos onnistuu kytkemään itsensä vaiheen ja nollan (tai kahden vaiheen) väliin, niin siinähän sitä käristyy ohmimakkarana. Esim. lamppua vaihtaessa tämä on hyvin mahdollista (paljas E27-liitin). Ei vvsk:ssa oikein ole järkeä kuin tiloissa, joissa käyttäjä on helposti maadoittuneenạ.

Vvsk:ta perustellaan henkilösuojauksella ja siihen ne on mitoitettu. Mahdollinen muu suoja on kiva bonus, jolla ei voi oikeuttaa asennuspakkoa, ja hyötyjä on verrattava toimintahäiriöiden aiheuttamiin haittoihin. Esim. tietokone ei pidä virtojen katkomisesta.

Vuosien 2017-2022 välissä on kuollut 11 ihmistä sähkötapaturmissa (tukesin mukaan), niistä kaksi on sellaisia mitkä ehkä olisi voitu välttää vvsk:lla. Tarkempia tietoja ei ole kuin sähköisku johtunut rikkinäisestä lampusta (työmaavalo ja infrapunavalo).

2015-2010 välissä kuoli 15 ihmistä, joista 4 tai 5 mahdollisesti pelastunut vvsk:lla.

Sähkökuolemat | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Tukesin tietoon tulleet, vuoden 1980 jälkeen tapahtuneet, kuolemaan johtaneet sähköisku- ja valokaaritapaturmat.

tukes.fi

Koko tämän vuosituhannen aikana ei näyttäisi olevan yhtään ilmeistä kuolemantapausta, jossa kuivien sisätilojen tai valaistuksen vikavirtasuojauksella olisi ollut merkitystä. 2019 on ollut rikkinäisen IR-valaisimen aiheuttama kuolema. Onkohan tästä muuta tietoa?

Tässäpä viimeisin 10 vuotta:
2022 - juna, juna
2021 - juna, puistomuuntamo
2020 - teollisuusmuuntaja, puistomuuntamo
2019 - IR-lamppu
2018 - työmaavalaisin, juna
2017 - sähkölinja, sähkölinja
2016 -
2015 - juna, juna, rane-kylpyhuone
2014 - piha, piha, juna
2013 - muuntaja, LVI-asennus, voimalinja

En oikein tiedä, millaista tietoa etsit ja miksi. Normaalisti tuon kaltaisilla ei ole mitään merkitystä kunhan toteutetaan standardien mukaisesti asennukset. Varsinkaan hakemaasi valaistuksen kaapelointia ei suunnitella tulipalotilanne edellä, lähtökohtaisesti kun rakennuksia ei suunnitella palossa tuhoutuviksi.

Tulipaloihin varaudutaan rakennusten suunnittelussa monin tavoin, esim. riittävä palonkesto on oleellista pelastautumisen kannalta. Tämän kannalta on oleellista toimiiko valaistus "loppuun asti" vai pätkiikö vikurit valaistukselta sähköt heti, kun kaapelit alkavat kuumentua.

Tämän kaltaiset on kyllä mietitty standardeja kirjoittaessa. Ja valitettavasti kirjoituksesi tuo esiin myös sitä, ettet ymmärrä aihetta riittävällä tasolla. Sen 10A suojan kanssa kaapelointi olisi kuitenkin ohuempaa joten oikosulkuvirta vastaavassa paikassa ja vastaavalla vedolla olisi huomattavasti pienempi vs 16A suojan kanssa.

Vaan onko 16A katkaisijan takana sittenkään aina paksumpaa johdinta kustannustietoisissa asennuskohteissa? On olemassa asennustapoja, joilla 1,5 mm² johdon kuormitettavuus riittää 16A käyttöön. Ohuemman johtimen käyttäminen on jopa järkevää, jos ryhmässä ei ole juuri koskaan raskasta kuormaa.

On. Aivan täysin mahdollista. Ja ihmishenkien lisäksi suojellaan merkittävää määrää omaisuutta.
...
Vastaavasti haittoja on niin vähän, että täysin perusteltua.
...
Tämä on kyllä niin kaukaa haettua ettei oikeastaan ansaitse mitään kommenttia.

Kotitalouksien sähkötapaturmissa ei oikeastaan tule uhreja kuivissa sisätiloissa nytkään kuin aivan satunnaisesti. Sähkön käyttö kotitalouksissa on ollut koko tämän vuosituhannen erittäin turvallista. Ei olemattoman pientä uhkaa ole mielekästä torjua lisäämällä teknisiä laitteita, jotka voivat vikaantua tai muuten toimia väärin. Esim. masinistit-palstalla ihmeteltiin nollavuodon aiheuttamaa vvsk:n laukeilua.

Jos palosuojaa halutaan niin sitten värkit pitää perustella ja mitoittaa sen mukaan eikä ranettaa henkilösuojia käyttöön, johon niitä ei ole tarkoitettu.

Yleisesti, täytyy nähdä metsä puilta. Kotitalouksien tapaturmissa kuolee 1-2k ihmistä vuodessa, sähköön alle 1. Ei ole mieltä yrittää parantaa ennestäänkin hyvää sähköturvallisuutta millään, mikä voi lisätä muiden tapaturmien riskiä.

Sulakkeen/johdonsuojanhan ei ole tarkoitus suojata sitä kiinalaista usb laturia oikosulussa, siinä pitäisi olla sisäinen suojaus sen varalta. Johdonsuojakytkin on nimensä mukaisesti kiinteistön johtojen suojaksi, etteivät ne syty palamaan.

Eikö johdonsuojalla ole nopea oikosulkualue nimenomaan pahojen vikojen poiskytkemistä varten? Hitaan termisen alueen tarkoituksena on estää johtojen ylikuormittuminen. Oikosulku voi aiheuttaa muutakin harmia kuin johtojen kuumenemista, ainakin alijännitteen.

 

[Pakana]

Eikö johdonsuojalla ole nopea oikosulkualue nimenomaan pahojen vikojen poiskytkemistä varten? Hitaan termisen alueen tarkoituksena on estää johtojen ylikuormittuminen. Oikosulku voi aiheuttaa muutakin harmia kuin johtojen kuumenemista, ainakin alijännitteen.

Juu, kyllä sen on tarkoitus vikatapauksessa poiskytkeä jännite, esim tilanteessa että keittiössä liesi lyö jännitteen sellaisenaan laitteen kuoreen, mutta sen tarkoitus ei ole suojata sitä usb laturia, jossa lähtökohtaisesti ei ole maadoitusta.

Ts. Se usbilaturi vetää oikariin, mutta oikarivirta on pieni, niin laturi syttyy palamaan jne... Se sulake pitäisi olla jotain milliampeereja jotta se olisi soveltuva suojaamaan jotain pienivietaista laitetta.

 

[napsa]

Ei vvsk laukea, ellei virtaa mene maahan. Jos laite on suojaeristetty kuten valtaosa pienlaitteista on ja laitetta käytetään kuivassa, eristävässä tilassa, ei vvsk:n ainakaan pitäisi reagoida laitteen oikosulkuun mitenkään.

Ei vvsk muutenkaan anna suojaa, jos maata ei ole vaaratilanteessa riittävästi käsillä. Jos onnistuu kytkemään itsensä vaiheen ja nollan (tai kahden vaiheen) väliin, niin siinähän sitä käristyy ohmimakkarana. Esim. lamppua vaihtaessa tämä on hyvin mahdollista (paljas E27-liitin). Ei vvsk:ssa oikein ole järkeä kuin tiloissa, joissa käyttäjä on helposti maadoittuneenạ.

Vvsk:ta perustellaan henkilösuojauksella ja siihen ne on mitoitettu. Mahdollinen muu suoja on kiva bonus, jolla ei voi oikeuttaa asennuspakkoa, ja hyötyjä on verrattava toimintahäiriöiden aiheuttamiin haittoihin. Esim. tietokone ei pidä virtojen katkomisesta.


Koko tämän vuosituhannen aikana ei näyttäisi olevan yhtään ilmeistä kuolemantapausta, jossa kuivien sisätilojen tai valaistuksen vikavirtasuojauksella olisi ollut merkitystä. 2019 on ollut rikkinäisen IR-valaisimen aiheuttama kuolema. Onkohan tästä muuta tietoa?

Tässäpä viimeisin 10 vuotta:
2022 - juna, juna
2021 - juna, puistomuuntamo
2020 - teollisuusmuuntaja, puistomuuntamo
2019 - IR-lamppu
2018 - työmaavalaisin, juna
2017 - sähkölinja, sähkölinja
2016 -
2015 - juna, juna, rane-kylpyhuone
2014 - piha, piha, juna
2013 - muuntaja, LVI-asennus, voimalinja


Tulipaloihin varaudutaan rakennusten suunnittelussa monin tavoin, esim. riittävä palonkesto on oleellista pelastautumisen kannalta. Tämän kannalta on oleellista toimiiko valaistus "loppuun asti" vai pätkiikö vikurit valaistukselta sähköt heti, kun kaapelit alkavat kuumentua.


Vaan onko 16A katkaisijan takana sittenkään aina paksumpaa johdinta kustannustietoisissa asennuskohteissa? On olemassa asennustapoja, joilla 1,5 mm² johdon kuormitettavuus riittää 16A käyttöön. Ohuemman johtimen käyttäminen on jopa järkevää, jos ryhmässä ei ole juuri koskaan raskasta kuormaa.


Kotitalouksien sähkötapaturmissa ei oikeastaan tule uhreja kuivissa sisätiloissa nytkään kuin aivan satunnaisesti. Sähkön käyttö kotitalouksissa on ollut koko tämän vuosituhannen erittäin turvallista. Ei olemattoman pientä uhkaa ole mielekästä torjua lisäämällä teknisiä laitteita, jotka voivat vikaantua tai muuten toimia väärin. Esim. masinistit-palstalla ihmeteltiin nollavuodon aiheuttamaa vvsk:n laukeilua.

Jos palosuojaa halutaan niin sitten värkit pitää perustella ja mitoittaa sen mukaan eikä ranettaa henkilösuojia käyttöön, johon niitä ei ole tarkoitettu.

Yleisesti, täytyy nähdä metsä puilta. Kotitalouksien tapaturmissa kuolee 1-2k ihmistä vuodessa, sähköön alle 1. Ei ole mieltä yrittää parantaa ennestäänkin hyvää sähköturvallisuutta millään, mikä voi lisätä muiden tapaturmien riskiä.


Eikö johdonsuojalla ole nopea oikosulkualue nimenomaan pahojen vikojen poiskytkemistä varten? Hitaan termisen alueen tarkoituksena on estää johtojen ylikuormittuminen. Oikosulku voi aiheuttaa muutakin harmia kuin johtojen kuumenemista, ainakin alijännitteen.

Jos vvsk:n lähtevä ja tuleva virta poikkeaa sen n.15-30mA, se laukeaa, ei sen virran tarvitse maahan mennä, että vvsk laukeaa, se on toki se yleisin tapa.

Totta, mutta kuinka usein lamppuavaihtaessa et ole yhteydessä maihin? Ja tosiaan jos otat vaiheesta ja nollaata kiinni, normitilanteessa vvsk kyllä laukeaa. Ellei ole joku super eristetty huone. Normi lattiat ja matot kyllä johtaa sen verran sähköä että jos seisot siinä niin vvsk laukeaa.

Kuinka paljon olet kuullut että vvsk laukeaa turhaan nykylaitteilla? Ja jos sama vvsk laukeaa usein turhaan, todennäköisesti liitetyssä laitteessa tai itse vvsk:ssa on vikaa ja tämä pitää tutkia. Tai laite ei ole nykypäivän standarteihin suunniteltu.

Niin nuo ovat ne kuolemiin johtaneet tapaukset, en nopeasti löytänyt tilastoa monta on selvinnyt vvsk:n ansiosta, mutta työajalla tapahtuu n.1000 raportoitua sähköiskua vuosittain (oikea luku paljon korkeampi), uskon että näissä on vvsk pelastanut monen hengen.

Kuinka monesta loukkaantumisesta olet kuullut, mikä on johtunut vvsk:n laukeamisen aiheuttamasta pimeydestä?

Sähkölaitteiden käyttö ollut tämän vuosituhannen turvallista, koska näitä lisäsuojauksia käytetään.

Samaa voisi sanoa vaikka auton sivuturvatyynystä, tuskin ne montaa ihmishenkeä tai vakavaa loukkaantumista estää, mutta silti niitä käytetään jotta auto on turvallisempi kolaritilanteessa.

 

[djmake]

Nyt on kyllä melkoista skenaariointia, mitähän tähän nyt oikein sanoisi.

Hyvän asennustavan mukaisesti ryhmittely tehdään siten, että kaikki ei ole samojen vikavirtasuojien takana, jolloin esim. pistorasiaan liitetty viallinen laite ei aiheuta kaikkien valojen sammumista. Näin siis yleisesti ottaen, toki jossain yksiössä lähes kaikki voi olla samojen suojien takana. Ja tulipalotilanteessa sähköt voi katketa muutenkin, olipa siellä VVS tai ei. Sen takia esim. julkisissa rakennuksissa on akustovarmennettu poistumistie- ja varavalaistus.

Vikavirtasuojakytkimelle on hyvät perusteet, joita tällainen skenaariointi ei muuta miksikään.

Juuri näin. Tuossa on jo suurin osa tärkeimmistä. Ja varsinkin viimeinen lause on niin totta.

Muutoinkin tässä tuntuu olevan kyse jostain ihmeellisestä ristiretkestä olemassa olevia määräyksiä vastaan. Ja tämä vieläpä ilman alan osaamista ja ymmärrystä. Vaikuttaa nimittäin niin pitkälti googlesta poimituilta, asiayhteydestä irrotetuilta ajatuksilta.

Kuinka paljon olet kuullut että vvsk laukeaa turhaan nykylaitteilla? Ja jos sama vvsk laukeaa usein turhaan, todennäköisesti liitetyssä laitteessa tai itse vvsk:ssa on vikaa ja tämä pitää tutkia. Tai laite ei ole nykypäivän standarteihin suunniteltu.

Niin nuo ovat ne kuolemiin johtaneet tapaukset, en nopeasti löytänyt tilastoa monta on selvinnyt vvsk:n ansiosta, mutta työajalla tapahtuu n.1000 raportoitua sähköiskua vuosittain (oikea luku paljon korkeampi), uskon että näissä on vvsk pelastanut monen hengen.

Kuinka monesta loukkaantumisesta olet kuullut, mikä on johtunut vvsk:n laukeamisen aiheuttamasta pimeydestä?

Sähkölaitteiden käyttö ollut tämän vuosituhannen turvallista, koska näitä lisäsuojauksia käytetään.

Tässäkin on paljon asiaa ja juuri noin. Ongelmia on varsin maltillisesti vvsk:n takia vaikka tottakai, yksi laite lisäähän se on, se on totta.

Ja sähköiskujen todellinen määrä on tosiaan reilusti suurempi tuohon raportoituun verrattuna. Läheskään jokainen yrityskään ei raportoi (tai se itsenäisesti työkohteessa ollut sähkäri ei kerro), saati sitten yksityisille tapahtuneet.
Vaikka raportteja olisikin, eivät ne ainakaan yksityisten osalta ole mitenkään tarkkoja joten on aivan mahdotonta tietää, paljonko vvsk on pelastanut. Mutta vielä mahdottomampaa on todentaa väite "ei mitään hyötyä".

Vvsk:ta perustellaan henkilösuojauksella ja siihen ne on mitoitettu. Mahdollinen muu suoja on kiva bonus, jolla ei voi oikeuttaa asennuspakkoa, ja hyötyjä on verrattava toimintahäiriöiden aiheuttamiin haittoihin. Esim. tietokone ei pidä virtojen katkomisesta.

Ei pidä paikkaansa, mikään osa-alue.

Vikavirtasuojia on eri tarpeisiin, jokainen ei ole 30mA.
Esitä näitä haittoja.
Tietokoneen ja jokaisen muunkin verkkoon liitettävän laitteen tulee selvitä sähkön katkeamisesta ja takaisin kytkemisestä täysin riippumatta siitä, mikä katkon aiheuttaa. Jos tästä ei selviä, laite on viallinen. Kriittiset laitteet myös upsataan, sähkö kun voi katketa monesta syystä eikä vvsk todellakaan ole yleisin syyllinen.

Tulipaloihin varaudutaan rakennusten suunnittelussa monin tavoin, esim. riittävä palonkesto on oleellista pelastautumisen kannalta. Tämän kannalta on oleellista toimiiko valaistus "loppuun asti" vai pätkiikö vikurit valaistukselta sähköt heti, kun kaapelit alkavat kuumentua.

Suosittelen lukemaan, mitä muut kirjoittavat. En kirjoittanut, etteikö tehtäisi paloa estäviä toimia. Tottakai niitä tehdään. Mutta edelleen, rakennuksia ei suunnitella palamaan. Huomannet eron?

Ja loppu on taas kuvitelmaa. Nyt vvsk katkaisee virrat jo, kun kaapelit kuumenevat.
Muutoinkin ohitit monta myös itse kirjoittamaani pointtia täysin. Vastaavasti et esitä mitään omia kuvitelmiasi tukevaa.

Vaan onko 16A katkaisijan takana sittenkään aina paksumpaa johdinta kustannustietoisissa asennuskohteissa? On olemassa asennustapoja, joilla 1,5 mm² johdon kuormitettavuus riittää 16A käyttöön. Ohuemman johtimen käyttäminen on jopa järkevää, jos ryhmässä ei ole juuri koskaan raskasta kuormaa.

Perusteleppa tuo järkevyys. Hintaeroa 1,5mm2 ja 2,5mm2 on ehkä se 50 senttiä, tukusta riippuen ei sitäkään. Ja ilmeisesti puhut asuinkiinteistöistä niin niissä johdotuksen kokonaispituus ei ole mikään erityisen suuri. Hintaero 500€/km ja huomattavasti helpompaa suunnitteluvaiheessa kun ei tehdä mitään rajatapauksia mitoituksessa. Kokonaisuuden kannalta ei käytännössä mitään merkitystä.

Ja kyllä, pääsääntöisesti on ja joskus paksumpaakin. On aivan järjetöntä mitoittaa "rajalle" asioita. Asentaja vetääkin kaapelin vähän eri reittiä niin se taulukon mukaan juuri ja juuri on riittävä ei riittänytkään. Hanki edes se D1 niin saat taulukot ja ymmärrät paremmin syyt, miksi se teoreettinen "riittää" ei lopulta riittänytkään.

Mitäpä muute jos tuleekin tarve jatkaa vetoa myöhemmim? Uutta narua kun ei riittänytkään oikosulkuvirta? Keskuksen pään oikosulkuvirran osaltakaan en lähtisi siitä ajatuksesta, etteikö mikään myöhempi syy voisi pudottaa sitä.

"juuri koskaan raskasta" on taas täysin väärä ajatusmalli monessa paikassa. Ilman kristallipalloa et tiedä, mitä rakennuksen elinkaaren aikana jossakin ryhmässä on. Ihan jo kerrostaloissakin on "täällä on kylmä, pakko olla lisälämmitin" ja makkarissa on joku parin kilowatin puhallin.

Kotitalouksien sähkötapaturmissa ei oikeastaan tule uhreja kuivissa sisätiloissa nytkään kuin aivan satunnaisesti. Sähkön käyttö kotitalouksissa on ollut koko tämän vuosituhannen erittäin turvallista. Ei olemattoman pientä uhkaa ole mielekästä torjua lisäämällä teknisiä laitteita, jotka voivat vikaantua tai muuten toimia väärin. Esim. masinistit-palstalla ihmeteltiin nollavuodon aiheuttamaa vvsk:n laukeilua.

Tästä olikin jo kommenttia. Eli et pysty todentamaan mitenkään sitä, etteikä suojauksella olisi estetty tapaturmia.
Toivottavasti et käy samaa keskustelua useassa paikassa ja poimi ristiin asioita. Mutta masinisteilla on nopealla googletuksella lähes 10 vuotta vanha keskustelu jossa amatööri ihmettelee oikein toimivan vvsk:n toimintaa. Ei se ole virheellinen toiminta jos suojalaite havaitsee oikean vian ja laukeaa. Nollan vuoto kuitenkin on aivan selkeä vika.

Jos palosuojaa halutaan niin sitten värkit pitää perustella ja mitoittaa sen mukaan eikä ranettaa henkilösuojia käyttöön, johon niitä ei ole tarkoitettu.

Suosittelen lämpimästi kääntymään standardit kirjaavien tahojen suuntaan ja kertomaan, että ovat ranettaneet niitä tehdessään.

Yleisesti, täytyy nähdä metsä puilta. Kotitalouksien tapaturmissa kuolee 1-2k ihmistä vuodessa, sähköön alle 1. Ei ole mieltä yrittää parantaa ennestäänkin hyvää sähköturvallisuutta millään, mikä voi lisätä muiden tapaturmien riskiä.

Katso edellinen kohta. Ja tosiaan, asiaa kannattaa katsoa "hieman" laajemmin vs satunnaiset omaa agendaa ajavat googlepoiminnat.

Lisääntyneistä tapaturmista taas et ole esittänyt ainoatakaan faktaa. Poimi edes lehtijuttu jossa kerrotaan jonkun kompastuneen ja syyn olleen vvsk.

Oikosulku voi aiheuttaa muutakin harmia kuin johtojen kuumenemista, ainakin alijännitteen.

Niin... Verkkoon liitettyjen laitteiden tulee edelleen selvitä tiettyjen rajojen sisällä olevista muutoksista ja katkoksista. Ja tämäkin on jo niin kaukaa haettua kun olla ja voi.

Lienee siinä osaltani tämä aihe jollei väitteiden tueksi ole jatkossakaan esittää yhtään mitään kongreettista.

 

[takomo]

Ts. Se usbilaturi vetää oikariin, mutta oikarivirta on pieni, niin laturi syttyy palamaan jne... Se sulake pitäisi olla jotain milliampeereja jotta se olisi soveltuva suojaamaan jotain pienivietaista laitetta.

Laitteen suojauksella ei oikaritilanteessa ole (enää) juuri muuta väliä kuin se, että laturi ei syttyisi palamaan tmv ikävää. Pointti on siinä, että B10-suoja laukeaa nopeasti jo 30-50 A virralla mutta C16 tarvitsee 100-160A tai vikatilanne voi jatkua useita sekunteja. Oma epäilys on, että pienitehoiset laitteet pystyvät todennäköisemmin laukaisemaan vikatilanteessa B10-suojan kuin C16-suojan, jolloin oikosulun seuraukset jäävät vähäisemmiksi.

Sattuuko jollakulla olemaan tästä dataa suuntaan tai toiseen?

Jos tarkkoja ollaan niin tämähän on laitteiden suunnittelukysymys - mutta oliko sähköpalot ongelma vai ei? Verkon suojaus on voinut toimia ihan speksien mukaan vaikka yöpöydälle syttyy pieni nuotio.

Jos vvsk:n lähtevä ja tuleva virta poikkeaa sen n.15-30mA, se laukeaa, ei sen virran tarvitse maahan mennä, että vvsk laukeaa, se on toki se yleisin tapa.

Mihinkäs erovirta sitten menee jos ei jonkin mutkan kautta maihin? Ei se oikein voi varastoituakaan mihinkään.

Totta, mutta kuinka usein lamppuavaihtaessa et ole yhteydessä maihin? Ja tosiaan jos otat vaiheesta ja nollaata kiinni, normitilanteessa vvsk kyllä laukeaa. Ellei ole joku super eristetty huone. Normi lattiat ja matot kyllä johtaa sen verran sähköä että jos seisot siinä niin vvsk laukeaa.

Onkohan sinun vvsk ihan kunnossa? 30 mA virtaa edellyttää alle 10 kohm resistanssia maihin. Se ei mitenkään toteudu tavanomaisessa kuivassa ympäristössä. Esim. keittiöjakkaroiden ja alumiinitikkaiden jalkojen suojana tapaa olla polyeteenitulpat. Se ovat hyviä eristeitä.

Kuinka paljon olet kuullut että vvsk laukeaa turhaan nykylaitteilla? Ja jos sama vvsk laukeaa usein turhaan, todennäköisesti liitetyssä laitteessa tai itse vvsk:ssa on vikaa ja tämä pitää tutkia. Tai laite ei ole nykypäivän standarteihin suunniteltu.

Niitä laitteita käytetään mitä on käytössä. Perinteinen vvsk-ongelma muodostuu, kun saman vvsk:n takana on paljon laitteita. Pienistä vuotovirroista voi tulla summattuna ongelma.

Niin nuo ovat ne kuolemiin johtaneet tapaukset, en nopeasti löytänyt tilastoa monta on selvinnyt vvsk:n ansiosta, mutta työajalla tapahtuu n.1000 raportoitua sähköiskua vuosittain (oikea luku paljon korkeampi), uskon että näissä on vvsk pelastanut monen hengen.

Kuinka monesta loukkaantumisesta olet kuullut, mikä on johtunut vvsk:n laukeamisen aiheuttamasta pimeydestä?

Sähkölaitteiden käyttö ollut tämän vuosituhannen turvallista, koska näitä lisäsuojauksia käytetään.

Itse asiassa tilasto osoittaa lähinnä sen, että jo 90-luvun muutoksilla sähköturvallisuus on saatu käytännössä riittävän hyväksi. Ei ole oleellista parannusta n. 2005 jälkeen. Uudet normit tulevat käyttöön vain uusissa asennuksissa eli vanhassa asuntokannassa käytetään sähköä vanhoilla säännöillä vuosikymmeniä.

90-luvulla suojamaadoitetut pistorasiat tulivat pakollisiksi. Vielä 90-luvun alkuvuosina oli kuivissa tiloissa 0-luokan suojamaadoittamattomat sähköt ...ja maadoittamattomat jatkojohdot. Milloin vvsk tuli pakolliseksi ulko- ja kosteisiin tiloihin?

Jos katsoo vanhempia pienjänniteonnettomuuksia niin moni olisi vältetty kunnossa olevilla maadoituksilla, jolloin sulake olisi palanut heti. Lopuissa vvsk olisi todennäköisesti pelastanut mutta nämä on systemaattisesti ulko- tai kosteiden tilojen tapaturmia: "Tapaturman syynä oli pumpun vioittuminen ja sen liittäminen jatkojohtojen välityksellä maadoittamattomaan pistorasiaan. Koska suojajohdinpiiri oli poikki, sulake ei ollut toiminut pumpun rungon tullessa jännitteiseksi." Näitä on ollut viime vuosina aika paljon vähemmän kuin ennen

Tilastoa siitä, moniko on selvinnyt vvsk:n ansiosta on mahdoton tehdä. Valtaosa kuitenkin selviää 230V sähköiskusta.

Oleellista on se, että pakottavia määräyksiä ei pitäisi antaa uskomusten perusteella vaan ne pitäisi osoittaa välttämättömiksi ja tehokkaiksi.

Ja sähköiskujen todellinen määrä on tosiaan reilusti suurempi tuohon raportoituun verrattuna. Läheskään jokainen yrityskään ei raportoi (tai se itsenäisesti työkohteessa ollut sähkäri ei kerro), saati sitten yksityisille tapahtuneet.
Vaikka raportteja olisikin, eivät ne ainakaan yksityisten osalta ole mitenkään tarkkoja joten on aivan mahdotonta tietää, paljonko vvsk on pelastanut. Mutta vielä mahdottomampaa on todentaa väite "ei mitään hyötyä".

Katsopa yltä. Kuten itsekin toteat, valtaosin ihmiset selviävät 230V-sähköiskusta, joten ei ole edes teoriassa mahdollista tunnistaa vvsk:n "pelastamia".

En ollenkaan epäile kosteiden ja ulkotilojen vvsk:n tarpeellisuutta mutta tässä onkin kyse siitä onko kuivien sisätilojen ja valaistuksen vvsk:t välttämättömiä.

Tietokoneen ja jokaisen muunkin verkkoon liitettävän laitteen tulee selvitä sähkön katkeamisesta ja takaisin kytkemisestä täysin riippumatta siitä, mikä katkon aiheuttaa. Jos tästä ei selviä, laite on viallinen. Kriittiset laitteet myös upsataan, sähkö kun voi katketa monesta syystä eikä vvsk todellakaan ole yleisin syyllinen.

Tietenkin laitteet selviävät sähköisesti mutta levyvirheitä sähköjen katkeaminen aiheuttaa.

En kirjoittanut, etteikö tehtäisi paloa estäviä toimia. Tottakai niitä tehdään. Mutta edelleen, rakennuksia ei suunnitella palamaan. Huomannet eron?

Jopas on vääntöä pilkusta. Itse asiassa ei tehdä vain paloa *estäviä* toimia vaan rakennussuunnittelulla pyritään siihen, että mahdollinen tulipalo etenee jollain tapaa hallitusti. Esim. on vaatimuksia osastoinnille ja sen palonkestoajalle ja rakenteiden pitää kestää romahtamatta jokin aika.

Ja loppu on taas kuvitelmaa. Nyt vvsk katkaisee virrat jo, kun kaapelit kuumenevat.

Oletko oikeasti sitä mieltä, että lämpötila ei vaikuta eristeiden eristyskykyyn?
Tässäpä on mitattu moottorieristyksiä ja kaapeleita ja jo lämpötilan nousu 15->50 astetta voi heikentää eristysvastusta tekijällä 100.
https://media.megger.com/mediaconta...on-for-insulation-resistance-measurements.pdf

Kun kaapelit kuumentuvat niin vuotovirrat kasvavat ja jossain kohden voi vvsk laueta.

Perusteleppa tuo järkevyys. Hintaeroa 1,5mm2 ja 2,5mm2 on ehkä se 50 senttiä, tukusta riippuen ei sitäkään. Ja ilmeisesti puhut asuinkiinteistöistä niin niissä johdotuksen kokonaispituus ei ole mikään erityisen suuri. Hintaero 500€/km ja huomattavasti helpompaa suunnitteluvaiheessa kun ei tehdä mitään rajatapauksia mitoituksessa. Kokonaisuuden kannalta ei käytännössä mitään merkitystä.

Sitä aina joskus hämmästyy mistä viimeisiä kate-euroja revitään. Yhden asunnon osalta merkitys ei ole kovin suuri mutta jos tuotetaan 1000 asuntoa vuodessa niin merkitys kasvaa ja säästö voidaan tehdä systemaattisesti samankaltaisten rakenteiden toistuessa kohteesta toiseen.

Mitäpä muute jos tuleekin tarve jatkaa vetoa myöhemmim? Uutta narua kun ei riittänytkään oikosulkuvirta?

Tämä lienee "Someone Else's Problem" rakennusliikkeen sähkösuunnittelijan kannalta. Varmasti on vielä säästetty kolme senttiä laittamalla ryhmän viimeiseksi kaluste, johon ei jää vapaita liittimiä.

Lisääntyneistä tapaturmista taas et ole esittänyt ainoatakaan faktaa. Poimi edes lehtijuttu jossa kerrotaan jonkun kompastuneen ja syyn olleen vvsk.

Ei tällaista dataa varmaan olekaan. Eihän "kaatui kotonaan ja kuoli"-tapaturmat yleensä päädy mihinkään lehtiin. Ihan terveen järjen perusteella laite, joka voi aiheuttaa riskin valaistuksen toiminnalle kasvattaa tapaturmariskiä.

Yllättävän pimeyden vaikutuksesta voi mainita Uudenkaupungin onnettomuuden Earth Hour -pimennyksen aikaan:
"Vuoden 2010 Earth Hour saattoi vaikuttaa Uudessakaupungissa liikenneonnettomuuden syntymiseen. Mies kuoli, kun kevytmoottoripyörä törmäsi häneen tiellä, joka on tavallisesti valaistu, mutta oli pimeänä Earth Hour -tempauksen vuoksi."

Earth Hour – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Lienee siinä osaltani tämä aihe jollei väitteiden tueksi ole jatkossakaan esittää yhtään mitään kongreettista.

Se mistä ei ole nähty mitään konkreettista on merkittävä hyöty kuivien tilojen ja valaistuksen vikavirtasuojauksesta. Tilastotarkastelun perusteella ei oikein satu sellaisia tapaturmia, jotka edes voisivat vähentyä.

 

[napsa]

Laitteen suojauksella ei oikaritilanteessa ole (enää) juuri muuta väliä kuin se, että laturi ei syttyisi palamaan tmv ikävää. Pointti on siinä, että B10-suoja laukeaa nopeasti jo 30-50 A virralla mutta C16 tarvitsee 100-160A tai vikatilanne voi jatkua useita sekunteja. Oma epäilys on, että pienitehoiset laitteet pystyvät todennäköisemmin laukaisemaan vikatilanteessa B10-suojan kuin C16-suojan, jolloin oikosulun seuraukset jäävät vähäisemmiksi.

Näissä tilanteissa nimenomaan se vvsk suojaa, kun varokkeen palamiseen ei ole riittävästi virtaa.

Mihinkäs erovirta sitten menee jos ei jonkin mutkan kautta maihin? Ei se oikein voi varastoituakaan mihinkään.


Onkohan sinun vvsk ihan kunnossa? 30 mA virtaa edellyttää alle 10 kohm resistanssia maihin. Se ei mitenkään toteudu tavanomaisessa kuivassa ympäristössä. Esim. keittiöjakkaroiden ja alumiinitikkaiden jalkojen suojana tapaa olla polyeteenitulpat. Se ovat hyviä eristeitä.


Niitä laitteita käytetään mitä on käytössä. Perinteinen vvsk-ongelma muodostuu, kun saman vvsk:n takana on paljon laitteita. Pienistä vuotovirroista voi tulla summattuna ongelma.

Toiseen ryhmään voi vuotovirta myös mennä.

On kunnossa ja siksi se laukeaa, kun tekee tehtävänsä.

Sitten on huonosti ryhmitelty vvsk/ryhmät tai esim. jatkojohtoja käytetään paljon.

Oleellista on se, että pakottavia määräyksiä ei pitäisi antaa uskomusten perusteella vaan ne pitäisi osoittaa välttämättömiksi ja tehokkaiksi.

Niin missä ne sinun todisteet on että vvsk:n aiheuttama pimeys aiheuttaa paljon tapaturmia ja muuta haittaa? Ei uskomukset tai mututuntumat, tilastot ja muut faktat?

 

[Persojet]

Sähköstandardeja joita Suomessakin noudatetaan on tekemässä kymmeniä maita ja useita tuhansia alan asiantuntijoita sekä testilaboratorioita näistä maista. Se että yksi Suomalainen, ilmeisesti alaa tuntematon, antaa foorumilla lausuntoja niiden turhuudesta ei varmasti meidän onneksemme vaikuta mihinkään. Kyllä noita on sen verran pohdittu ja testattu, ettei edes perus asentajan tai sähkötöiden johtajan suomessa tarvitse miettiä, onko ne aiheellisia vai ei. Niille on kyllä syynsä ja standardien noudattamiselle varmasti on hyvin suora vaikutus tapaturmien määrään. Veikkaan myös ettei valittajalle kukaan pätevyyksiä omaava käy vikiksiä poistamassa taikka jätä sellaista asentamatta kun standardit niin vaatii, sanoi asiakas mitä hyvänsä.

 

[Armatt]

Yksittäisiä vikavirtasuojia asennetaan ehkä liiaksikin tänä päivänä. Näillä on kuitenkin helppo paikantaa se yksittäinen viallinen kaapeli mikäli rakennusvaiheessa on tehty riittävä dokumentaatio.

Tai korjausrakentamisessa. Ei meitä pyydetty selvittään vanhoja kytkentöjä läpikotaisin. Otettiin käyttöön vanhat ryhmät jotka oli käytössä ja loput vedettiin pois rasioilta ja saatettiin jättää kaapelit sinne kaapelihyllylle.

 

[Pakana]

IMO, lattialämmitysten vikavirtasuojaaminen on hätävarjelun liioittelua, mutta tietysti ne asennan kun ne vaaditaan. Noi pistorasioiden ja vielä valaisuksenkin vvs vaatimus on jotenkin järkevän oloisesti perusteltavissa, mutta, noi lattialämmitykset on jotenkin niitä viimeisiä paikkoja jossa muodostuu merkittävä sähköiskuvaara.

 

[Euroshopperi 2]

Olisikohan tuokin saatu estettyä vikavirtasuojalla? Henkilösuojauksen 30 mA olisi saattanut vuotaa nopeastikin rakenteisiin ja katkaista syötön. Melko karmea tapaus oli tuokin.

Levin tuhoisa mökkipalo alkoi väärin asennetusta lattialämmityskaapelista – OTKES: "Voi tapahtua valitettavasti uudestaan"

Puulattian alle asennettu lattialämmitys on yleinen rakenne mökkirakentamisessa.

yle.fi

 

[Pakana]

Olisikohan tuokin saatu estettyä vikavirtasuojalla? Henkilösuojauksen 30 mA olisi saattanut vuotaa nopeastikin rakenteisiin ja katkaista syötön. Melko karmea tapaus oli tuokin.

Levin tuhoisa mökkipalo alkoi väärin asennetusta lattialämmityskaapelista – OTKES: "Voi tapahtua valitettavasti uudestaan"

Puulattian alle asennettu lattialämmitys on yleinen rakenne mökkirakentamisessa.

yle.fi

Olisihan vikavirta suoja tuon pelastanut, mutta toisaalta tuossa tapauksessa se vikavirtasuojakin olisi todennäköisesti ohitettu siinä samalla kuin talon rakennusaikaisetkin suojat oli ohitettu.

Ainakin mä muistan lukeneeni että tuolla oli joku "korjannut" lattialämmityksen irroittamalla maadoituksen, koska se poltti sulakkeen.

 

[takomo]

Näissä tilanteissa nimenomaan se vvsk suojaa, kun varokkeen palamiseen ei ole riittävästi virtaa.

Toiseen ryhmään voi vuotovirta myös mennä.

Eristävässä ympäristössä? Jos vvsk laukeaa suojaeristetyn laitteen sisäisen oikosulun seurauksena, se on rikki.

Niin missä ne sinun todisteet on että vvsk:n aiheuttama pimeys aiheuttaa paljon tapaturmia ja muuta haittaa? Ei uskomukset tai mututuntumat, tilastot ja muut faktat?

Se, että huono valaistus tai pimeys kasvattaa tapaturmariskiä ei ole mitään rakettitiedettä. Miksi vvsk:n aiheuttama pimeys olisi sillä tapaa hyvänlaatuista, että siihen ei liittyisi tapaturmariskiä? Valaistuksen osalta pimeys voi vielä yllättää, kun käsitellään valaisinta katonrajassa jonkin jakkaran päällä.

Suoraa dataa ei varmastikaan ole, ellei joku sitä varta vasten kerää.

Sähköstandardeja joita Suomessakin noudatetaan on tekemässä kymmeniä maita ja useita tuhansia alan asiantuntijoita sekä testilaboratorioita näistä maista. Se että yksi Suomalainen, ilmeisesti alaa tuntematon, antaa foorumilla lausuntoja niiden turhuudesta ei varmasti meidän onneksemme vaikuta mihinkään. Kyllä noita on sen verran pohdittu ja testattu, ettei edes perus asentajan tai sähkötöiden johtajan suomessa tarvitse miettiä, onko ne aiheellisia vai ei. Niille on kyllä syynsä ja standardien noudattamiselle varmasti on hyvin suora vaikutus tapaturmien määrään. Veikkaan myös ettei valittajalle kukaan pätevyyksiä omaava käy vikiksiä poistamassa taikka jätä sellaista asentamatta kun standardit niin vaatii, sanoi asiakas mitä hyvänsä.

Luota auktoriteettiin, äläkä ainakaan kyseenalaista vaatimuksia? Tässäkin ketjussa moni tuntuu olevan sitä mieltä, että normien kyseenalaistaminen tai edes perusteluiden vaatiminen olisi pahasta.

Sähkönormit on kansallisia vaikka niiden taustalla onkin kansainvälisiä normeja. Eri maiden asennustavoissa on eroja, jotka vaikuttavat eri tekijöiden merkitykseen.

IMO, lattialämmitysten vikavirtasuojaaminen on hätävarjelun liioittelua, mutta tietysti ne asennan kun ne vaaditaan. Noi pistorasioiden ja vielä valaisuksenkin vvs vaatimus on jotenkin järkevän oloisesti perusteltavissa, mutta, noi lattialämmitykset on jotenkin niitä viimeisiä paikkoja jossa muodostuu merkittävä sähköiskuvaara.

Vähän tulee sellainen vaikutelma, että vikavirtasuojaus nähdään turhan laajana yleisratkaisuna ongelmiin, joita suojaamaan sitä ei ole tarkoitettu.

Olisikohan tuokin saatu estettyä vikavirtasuojalla? Henkilösuojauksen 30 mA olisi saattanut vuotaa nopeastikin rakenteisiin ja katkaista syötön. Melko karmea tapaus oli tuokin.

OTKES-raportissa todetaan, että lattialämmityskaapeli oli ylikuumentunut ja kärventänyt puulattiaa jo pidemmän aikaa. Mökin sähköjen kanssa oli ollut ongelmia jo vuosia ja niitä oli korjailtu, esim. pääsulakkeita oli mennyt välillä kuin leipää. Vvsk olisi varmaan reagoinut jo aikaa sitten vuotoon maadoitusjohtimeen mutta miten tilanne olisi korjattu? OTKES selvitti kaapelin lämpenemistä mutta sekään ei mitannut vikavirran kasvua lämpötilan mukana.

Varsinainen ongelma tuossa kuitenkin oli todellinen riskirakenne: puulattia, jota lämmitettiin eristeen ja lattialautojen välisessä ilmaraossa olevalla lämmityskaapelilla:

 

[Armatt]

Se, että huono valaistus tai pimeys kasvattaa tapaturmariskiä ei ole mitään rakettitiedettä. Miksi vvsk:n aiheuttama pimeys olisi sillä tapaa hyvänlaatuista, että siihen ei liittyisi tapaturmariskiä? Valaistuksen osalta pimeys voi vielä yllättää, kun käsitellään valaisinta katonrajassa jonkin jakkaran päällä.

Suoraa dataa ei varmastikaan ole, ellei joku sitä varta vasten kerää.

Meinaatko että joku vaihtaa toimivaa lamppua uuteen ja yllättyy pimeydestä irrotettuaan sen? Asunnossa ei ole muita valonlähteitä? Pääkytkin räsähtää nollille, kun ruuvaat sinne uuden lampun?

Jos olet jo jakkaran päällä vaihtamassa sitä lamppua pimeässä huoneessa niin miten se pimeys voi yllättää.

 

[Kvarkki]

Onko noissa mittakeskuksissa jotain merkittäviä eroja? Pohdin vanhan seinässä olevan kaapin uusimista hieman eri paikkaan maasta seisovaksi malliksi. 3x25A sulakkeet Carunan (ei Espoo) alueella. Esim. tämän tyyliseksi: Mittauskeskus Ensto Esteri EVO50.06-EL, PR, 1xVVS, 3x10A, 3x16A, 50A

Mistä tuo 50 A mitoitus tulee, jossain malleissa on pienempi A määrä. Onko sillä väliä? Lähinnä yritän tässä kerätä sen verran tietoa, että paikallinen sähköyrittäjä ei pääse puhumaan ihan läpiä päähänsä.

e: Onko väliä onko 1- vai 2-tariffi? Lähinnä, että kun on nyt 1-tariffi, niin onko 2-tariffista haittaa? En nyt heti näe muutostarvetta, mutta hinnan puolesta ihan hyvin voisin 2-tariffivehkeen ottaa, jos sellaisen saa.

e2: Olisi hyvä, jos tuote olisi päivitettävissä helposti 3x35A tai jopa 3x63A. Ihan vain varmuuden vuoksi...

 

[Pakana]

Onko noissa mittakeskuksissa jotain merkittäviä eroja? Pohdin vanhan seinässä olevan kaapin uusimista hieman eri paikkaan maasta seisovaksi malliksi. 3x25A sulakkeet Carunan (ei Espoo) alueella. Esim. tämän tyyliseksi: Mittauskeskus Ensto Esteri EVO50.06-EL, PR, 1xVVS, 3x10A, 3x16A, 50A

Mistä tuo 50 A mitoitus tulee, jossain malleissa on pienempi A määrä. Onko sillä väliä? Lähinnä yritän tässä kerätä sen verran tietoa, että paikallinen sähköyrittäjä ei pääse puhumaan ihan läpiä päähänsä.

e: Onko väliä onko 1- vai 2-tariffi? Lähinnä, että kun on nyt 1-tariffi, niin onko 2-tariffista haittaa? En nyt heti näe muutostarvetta, mutta hinnan puolesta ihan hyvin voisin 2-tariffivehkeen ottaa, jos sellaisen saa.

e2: Olisi hyvä, jos tuote olisi päivitettävissä helposti 3x35A tai jopa 3x63A. Ihan vain varmuuden vuoksi...

Se 50A on sen keskuksen nimellisvirta, ts. sen suurempaa virtaa keskukseen ei saa mennä, edullisimmat keskukset on 25A, jolloin myöskään liittymää ei voi nostaa tuota 3x25A korkeammaksi. Tuo 50A on yleisin.

Jos haaveilet aurinkopaneeleista, niin kannattaa huomioida että ne virrat lasketaan silloin yhteen, eli 17kWp aurinkopaneelisysteemi syöttää max 25A, ja jos pääsulake on 25A, on 50A keskuspjo tapissa.

2tariffisuudesta ei ole haittaa, joskaan ei välttämättä mitään hyötyäkään. Se tarkoittaa vain että siellä on sähkömittarilta lähtevää "yösähköä" varten johto valmiina.

 

[Kvarkki]

Oikeastaan eniten pohdin sitä, että minkälainen alusta ko. kaapille kannattaa tehdä. Betoninen alusta tuskin voi mennä ihan pieleen jolloin suurin kysymys on korkeusasema. Johdot menee sisään sokkelin yläreunasta kellarin kattoa pitkin ryhmäkeskukselle tekniseen tilaan. Olisi hyvä, jos mittauskeskuksen exit osuisi ko. reiän korkeudelle eli kaapin ja sisääntulon väliin tarvittaisiin vain pieni vaakaputki/laatikko tms. Niin lähelle seinää tuota ei taida saada etteikö johtoja tarvitsisi suojata. Tämä on ihan ok seinän huollonkin näkökulmasta. Tuossa enstossa ilmeisesti reiät taakse ja ulos ovat varmaan ensimmäisen paneelin kohdalla oven alapuolella.

Aurinkopaneeleista turha haaveilla, Fortumin laskurilla 30 vuoden jälkeen jäisi 13 euroa plussalle. Ja se oli vielä silloin, kun sähkö maksoi kesäisinkin jotain. Mutta käytännössä siis 50 A tai isompi kannattaa ottaa, jos hinnassa ei ole suurta eroa.

Helppoahan tämä olisi, jos olisi keskus jo valmiina ja sen perusteella mittailis sähkärin kanssa miten pistetään.

e: Enston ohjeen mukaista 50 cm upotussyvyyttä ei taida tarvita täysimääräisenä, jos kaappi on pultattu betoniin.

 

[Pakana]

Oikeastaan eniten pohdin sitä, että minkälainen alusta ko. kaapille kannattaa tehdä. Betoninen alusta tuskin voi mennä ihan pieleen jolloin suurin kysymys on korkeusasema. Johdot menee sisään sokkelin yläreunasta kellarin kattoa pitkin ryhmäkeskukselle tekniseen tilaan. Olisi hyvä, jos mittauskeskuksen exit osuisi ko. reiän korkeudelle eli kaapin ja sisääntulon väliin tarvittaisiin vain pieni vaakaputki/laatikko tms. Niin lähelle seinää tuota ei taida saada etteikö johtoja tarvitsisi suojata. Tämä on ihan ok seinän huollonkin näkökulmasta. Tuossa enstossa ilmeisesti reiät taakse ja ulos ovat varmaan ensimmäisen paneelin kohdalla oven alapuolella.

Aurinkopaneeleista turha haaveilla, Fortumin laskurilla 30 vuoden jälkeen jäisi 13 euroa plussalle. Ja se oli vielä silloin, kun sähkö maksoi kesäisinkin jotain. Mutta käytännössä siis 50 A tai isompi kannattaa ottaa, jos hinnassa ei ole suurta eroa.

Helppoahan tämä olisi, jos olisi keskus jo valmiina ja sen perusteella mittailis sähkärin kanssa miten pistetään.

No yksi vaihtoehtohan on pultata se keskus seinään kiinni, ja asentaa vain kaapelisuojakouru siihen alapuolelle, jolloin se ei tarvitse mitään perustusta.

Niiden maassa seisovien keskusten suosio perustuu siihen että se keskus voidaan pystyttää rakentamattomalle tontille ja rakentaa talo keskuksen viereen.

 

[Kvarkki]

Talosta menee ulkovuoraus yms. uusiksi jollain aikavälillä, niin haluaisin ratkaisun, joka on irti rakenteesta. Lautaseinän rimoituksen takia seinäänkin asennus näyttää aika typerältä. Irti seinästä rimoitus on pakko jättää, kun ei tuollaiseen perinteiseen rintsikan seinään ilman tuuletusrakoja uskalla mitään peltilevyä suoraan kiinni uskalla pultata. Samasta syystä kaapelisuojakourun asentaminen tyylikkäästi menee hankalaksi, kun siinä on sokkelin ja puuseinän raja + pystyrimat seinässä.

Täytynee askarrella alusta vähän alakanttiin, niin on helpompi lisätä betonia kuin piikata pois

 

[Pakana]

Yleensä se jalka menee hieman maanpinnan alapuolelle

 

[Kvarkki]

Juu, Enston jalustassa on korkeus 821 mm ja suositus soramaahan 500 mm upotus. Firman mainosvideollakin pönttö on asennettu paljon tuota korkeammalle jalustan kanssa (varmaan seinässä kiinni ja jalusta peittämässä rumuudet). UTU:n jalustaan myydään erillistä ylimääräistä peitelevyä alimpaan osaan, jos ei tarvitse upottaa maahan. Näillä perustein tulkitsen, että oleellinen parametri on tukeva asennus eikä sen kuinka syvälle upottaa Väkisinkin tuo alusta kuitenkin maahan jonkun x00 mm menee.

 

[Hammer Schultz]

Pari kysymystä koskien 80-luvun talon sähköohjauksen modernisoinnista.

1. Millainen duuni on vaihtaa asunnon ryhmäkeskus moderniksi? Nykyään siis sellainen about 25 pyöriteltävän sulakkeen taulu jossa lisäksi LVV:lle ja lämmitykselle yö/jatkuva/pois kytkimet, yösähkö toimii sähköverkosta tulevan signaalin perusteella. Eli mitä pitää budjetoida sähkärin duunille ja laitteelle, noin karkeasti?

2. Saako nykyistä taulua modernisoitua kuinka helposti? Saako siihen näitä Shellyjä tms jotta pääsisi älykkäästi ohjaamaan esim. LVV:tä ja lämmitystä? Vai mennäänkö suoraan kohtaan 1?

 

[calm]

Pari kysymystä koskien 80-luvun talon sähköohjauksen modernisoinnista.

2. Saako nykyistä taulua modernisoitua kuinka helposti? Saako siihen näitä Shellyjä tms jotta pääsisi älykkäästi ohjaamaan esim. LVV:tä ja lämmitystä? Vai mennäänkö suoraan kohtaan 1?

Kun siellä kerran on jo yösähköohjaukset, niin shellyjen lisääminen on ihan suoraviivainen homma - kunhan taulussa vaan on sen verran tilaa. Koko keskuksen uusiminen on isompi homma, eikä pelkästään se riitä kasaritalossa, vaan johdotuksiakin pääsee uusimaan jos sille tielle lähtee.

 

[Hammer Schultz]

Kun siellä kerran on jo yösähköohjaukset, niin shellyjen lisääminen on ihan suoraviivainen homma - kunhan taulussa vaan on sen verran tilaa. Koko keskuksen uusiminen on isompi homma, eikä pelkästään se riitä kasaritalossa, vaan johdotuksiakin pääsee uusimaan jos sille tielle lähtee.

Vaihdetaanko Shelly jonkun tilalle vai lisätään erikseen?

Ja hirveästi vaihtoehtoja tuolla Shellyn verkkokaupassa, mitäköhän tällaiseseen 3x25A tauluun kannattaisi katsoa

 

[Soo]

Vaihdetaanko Shelly jonkun tilalle vai lisätään erikseen?

Ja hirveästi vaihtoehtoja tuolla Shellyn verkkokaupassa, mitäköhän tällaiseseen 3x25A tauluun kannattaisi katsoa

Shellyn voi tosiaan laittaa siihen yösähköohjauksen tilalle. Shelly 4PM esimerkiksi hyvä vaihtoehto, jolla voit ohjata neljää eri kontaktoria. Eli voit laittaa yhteen kontaktoriin esimerkiksi lämminvesivaraajan, toiseen lattialämmitykset yms.
Shelly sitten kytkee kontaktoreja vain päälle ja pois.

 

[Hammer Schultz]

Shellyn voi tosiaan laittaa siihen yösähköohjauksen tilalle. Shelly 4PM esimerkiksi hyvä vaihtoehto, jolla voit ohjata neljää eri kontaktoria. Eli voit laittaa yhteen kontaktoriin esimerkiksi lämminvesivaraajan, toiseen lattialämmitykset yms.
Shelly sitten kytkee kontaktoreja vain päälle ja pois.

Tarkoitat tätä?

Shelly Pro 4 PM V2 - 4x16A (40A) mittaava & ohjelmoitava WiFi / Ethernet-rele DIN-kiskoon

Energiaa mittaava DIN-kiskoon kiinnitettävä nelikanavainen pro-rele.

shellykauppa.fi

Tuossa lukee

• EI sovellu kolmivaihevirtakäyttöisten kuormien ohjaamiseen/mittaamiseen.

Ja LVV ja lämmitys on tällä hetkellä 3 vaiheista (tai näin oletan koska 3 sulaketta kummallakin)

Shelly Pro 4 PM V2 - 4x16A (40A) mittaava & ohjelmoitava WiFi / Ethernet-rele DIN-kiskoon

Energiaa mittaava DIN-kiskoon kiinnitettävä nelikanavainen pro-rele.

shellykauppa.fi

Tämä pystyy ohjaamaan 3-vaiheisia kuormiakin

Onko tällä merkitystä tässä kohtaa?

 

[Soo]

Tarkoitat tätä?

Shelly Pro 4 PM V2 - 4x16A (40A) mittaava & ohjelmoitava WiFi / Ethernet-rele DIN-kiskoon

Energiaa mittaava DIN-kiskoon kiinnitettävä nelikanavainen pro-rele.

shellykauppa.fi

Tuossa lukee

• EI sovellu kolmivaihevirtakäyttöisten kuormien ohjaamiseen/mittaamiseen.

Ja LVV ja lämmitys on tällä hetkellä 3 vaiheista (tai näin oletan koska 3 sulaketta kummallakin)

Shelly Pro 4 PM V2 - 4x16A (40A) mittaava & ohjelmoitava WiFi / Ethernet-rele DIN-kiskoon

Energiaa mittaava DIN-kiskoon kiinnitettävä nelikanavainen pro-rele.

shellykauppa.fi

Tämä pystyy ohjaamaan 3-vaiheisia kuormiakin

Onko tällä merkitystä tässä kohtaa?

Voit siis ottaa Shellystä myös pienempiä versioita. Shellyssä tuo viimeinen numero tarkoittaa montaako asiaa sillä voi laittaa päälle ja pois. 4PM siis pystyy ohjaamaan neljää asiaa, jos haluat ohjata pienempää määrää voit ottaa myös Shelly Pro 2 yms. PM tarkoittaa virranmittaamista eli kontaktorejen kanssa käytettäessä virranmittaaminen on turhaa, kun virrat eivät mene Shellyn läpi.

Kontaktori on laite joka vetää, kun siihen menee virtaa ja sen kontaktorin läpi sitten menee tuo kolmivaihevirta. Eli kun Shellystä tulee virtaa, niin tuon kuvan kytkentäkaavion mukaisesti A1 ja A2 läpi menee virta, niin sitten kontaktori vetää ja 1-2, 3-4, 5-6 ja 7-8 läpi menee virta. Näin saadaan tuohon yksi vaiheiseen Shellyyn kytkettyä 4 kontaktoria ja ohjattua neljää laitetta jotka tarvitsevat kolmivaihevirtaa. Noita isoja virtoja ei kannata mennä Shellyn läpi, sillä se vaan kuumenee ja ei luultavasti kestä sitä pitkään, vaikka siis olisi tuo kolmivaiheinen versio.

 

[Soo]

Juuri laitettiin 90-luvun taloon automaatio kuntoon. Talossa on myös aurinkovoimala.

1. Shelly 4PM rele ja 3EM energiamittari keskukseen
2. Hager ESC425S kontaktorit. 1x lämminvesivaraaja, 2x lattialämmitykset. Kontaktorien kanssa tulee käyttää häirionpoistajia Shellyn ja kontaktorejen välissä eli esim. RC snubber.
3. Shellyyn scene -> Kun talon sähkönkulutus on -2000w saa lämminvesivaraajat ja lattialämmitykset toimia.
4. Shellyyn pörssisähköscripti, jolla lämminvesivaraajat ja lattialämmitykset saavat olla päällä vuorokauden 5 halvimman tunnin kohdalla. Tuossa scripti ja ohjeet: Shelly-skriptien asennusohje – api.spot-hinta.fi

Näillä sai mukavasti parannettua oman energian käyttöä ja halvimpien tuntejen optimointia.

 

[Pakana]

Mä kytkisin lämminvesivaraajan niin että esim varaajan L1 menisi shellyn läpi ja samasta olisi haaroitettu kaksi kärkisen kontaktorin ohjaus, jolla ohjaisi L2 ja L3 varaajalle. Tuolla kytkennällä shelly mittaa kolmasosan varaajan todellisesta tehonkäytöstä, todellisen saa kun vaan kertoo lukeman kolmella.

Jos lämmitys on jokin kolmevaiheinen varaajassa oleva vastus, myös sen voi toteuttaa samalla metodilla, kunhan yhden vaiheen virta ei ylitä shellyn speksejä.

Huonekohtaisesti jaotellun lämmityksen ohjauksen ja mittauksen voi toteuttaa esim 3em palikalla (se versio jossa on myös ohjauskärki), ja kontaktoreilla.

 

[Hammer Schultz]

Uskaltaako ryhmäkeskuksen peitelevyt ottaa pois (ruuvien takana) maallikkona jotta saisi parempaa kuvaa vai tuleeko sätky heti jostain?

 

[Pakana]

Uskaltaako ryhmäkeskuksen peitelevyt ottaa pois (ruuvien takana) maallikkona jotta saisi parempaa kuvaa vai tuleeko sätky heti jostain?

Ei sieltä mitään hyppysähköä tule, kunhan ei sormeile sinne.

Tosin kannattaa ensin tarkastella olisiko keskuksessa jotain kanteen kiinnitettyjä osia, jotka aiheuttavat ongelmia. Myös sen kannen takaisin asettaminen on joskus melko kinkkistä.

 

[Pluribus]

Riippuu keskuksen iästä. Vanhoissa tulppasulakekeskuksissa jännitteiset osat ovat vapaasti kosketeltavissa.

 

[calm]

Tuossa lukee

• EI sovellu kolmivaihevirtakäyttöisten kuormien ohjaamiseen/mittaamiseen.

Ja LVV ja lämmitys on tällä hetkellä 3 vaiheista (tai näin oletan koska 3 sulaketta kummallakin)

Et ole ohjaamassa sillä suoraan kuormia, vaan vain olemassaolevia kontaktoreita. Kontaktorit sitten käskee niitä kolmivaihekuormia.

 

[Hammer Schultz]

Et ole ohjaamassa sillä suoraan kuormia, vaan vain olemassaolevia kontaktoreita. Kontaktorit sitten käskee niitä kolmivaihekuormia.

kiitos kaikille vastauksista. En ole vielä uskaltanut lähteä itse ruuvailemaan kaapin peitelevyjä joten kysyn vielä ns. tyhmiä.

tällä hetkellä kaapissa on siis releet jotka ohjaavat LVV:n ja lämmityksen kontaktoreita. Nykyiset releet toimivat sähköverkon signaaleilla ja "laukaisevat" kontaktorit klo 22 ja pois päältä klo 7 (muistaakseni).

Jos haluan jotain älyä niin nämä nykyiset em. releet pitää korvata esim. Shellyn vastaavilla tai ilmeisesti yksi riittää. Eli rautalangasta, vanhat pois ja yksi Shelly tilalle.

Miten releet on yhdistetty kontaktoreille, kummaltakin releeltä lähtee 2 viikseä kontaktoreille kenties? Ja samoja viiksiä voi hyödyntää uuden releen kanssa? Ja releet ottaa virran DIN-virtakiskosta joka pitäisi olla myös tämän ikäisissä (80-luvun laitos, tulppasulakkeet) ryhmäkeskuksissa?

 

[Pakana]

tällä hetkellä kaapissa on siis releet jotka ohjaavat LVV:n ja lämmityksen kontaktoreita. Nykyiset releet toimivat sähköverkon signaaleilla ja "laukaisevat" kontaktorit klo 22 ja pois päältä klo 7 (muistaakseni).

Jos haluan jotain älyä niin nämä nykyiset em. releet pitää korvata esim. Shellyn vastaavilla tai ilmeisesti yksi riittää. Eli rautalangasta, vanhat pois ja yksi Shelly tilalle.

Ei, vaan siirrät sen sähköverkon signaalille menevän langan shellyn lähtöön, jonka jälkeen vanhoja kontteja ohjataan shellyllä.

 

[0nanias]

Sillä shellyllä ohjataan siis esim. tässä liitteen piirikaaviossa olevaa kontaktoria 1K11, yöajan apukontaktori, joka normaalisti saa ohjauksensa mittarin tariffinohjaukselta. Mitään muita muutoksia ei tarvita.

 

[uggeli]

Kun siellä kerran on jo yösähköohjaukset, niin shellyjen lisääminen on ihan suoraviivainen homma - kunhan taulussa vaan on sen verran tilaa. Koko keskuksen uusiminen on isompi homma, eikä pelkästään se riitä kasaritalossa, vaan johdotuksiakin pääsee uusimaan jos sille tielle lähtee.

Mitä kaikkia johdotuksia, miksi? Onko maadoittamattomat pistorasiat vaihdettava?
Olisi vastaava tilanne, tosin ei mikään pakko tehdä tätä päivitystä.

 

[Pakana]

Mitä kaikkia johdotuksia, miksi? Onko maadoittamattomat pistorasiat vaihdettava?
Olisi vastaava tilanne, tosin ei mikään pakko tehdä tätä päivitystä.

Keskukselta ensimmäiselle jakorasialle meneviä kaapeleita joutuu joskus uusimaan, mutta yleisesti ottaen kaapeleita ei ole mikään pakko uusia ollenkaan, ellei sitten ole jotain niin vanhoja asennuksia että siellä on kangaseristeisiä johtoja.