^ Juurihan jo kysymyksen kysyjä aloituksessaan totesi maksavansa ostokset omalta tililtään suoraan sinne kauppaan. Näin ollen siis vielä kaiken varalta todettakoon olevan jo tässä vaiheessa täysin selvää se puoli asiakokonaisuudesta, että heille, joiden puolesta ne ostokset on tehty, ei tule mainitusta menettelystä veroseuraamuksia.
Sitten puolestaan kysyjälle itselleen kohdistuvista verotuksellisista vaikutuksista puhuttaessa oleellista on edelleenkin se
lahjan lainsäädännöllinen ja oikeuskäytännöllinen määritelmä, eli jotta esimerkiksi jokin tilisiirto tai mobiilimaksu tai muu olisi etäisestikään verojuridinen lahja, sen pitää olla vastikkeeton, ja sen 3-vuotiskautisen euromääräisen verovelvollisuusrajan laskenta on lahjanantajakohtainen. Jos siis vaikka henkilö X antaisi lahjana kolmessa vuodessa yhteensä 4 900 € ja henkilö Y saman verran, ei ehto täyty.
Nythän kyse kuitenkaan ei ole ilman vastiketta saadusta hyödystä eli lahjasta. Kysyjällehän on tilitetty ostoksiin alun perin menneet rahat takaisin. Toki, mitä selvemmin asiat on kirjattu esimerkiksi maksuviesteihin (tai -kommentteihin), on aina plussaa, mutta
jo yksistään kysyjän alun perin maksamia summia yhteenlaskien ja vertaillen sittemmin saamiinsa takaisinmaksuihin, pääsee riittävästi kyllä kiinni asiasta. Toki on aina myös mahdollista laatia vaikka simppeli velkakirja (esimerkiksi siis koroton ja kuluton) ja saldotodistukset.
– Tai sitten ihan vaan vapaamuotoinen selvitysasiakirja, yhdistetty "valtakirja", kyseisistä menettelyistä allekirjoituksineen (siis tyyliin otsikolla "Selvitys ja valtuutus ostosten hoitamisesta X:n ja Y:n puolesta"). Siinä voi vaikka esimerkkinä todeta järjestelyn alkuajan ja todeta takaisinmaksuperiaatteen ajoituksineen, ja että onko menettely voimassa toistaiseksi vai tarkistetaanko asia määräajan mukaan, jolloin on sitten mahdollista laatia jatkosopimus. Käytäntönä voi lisäksi olla ajoittain allekirjoittaa yhteenvetona "vastakirja", tositteena siitä, että ostokset ovat todella tulleet perille. Niin ikään mainitaan, että täten kaiken jo todetun nojalla ostostenhoitajalle EI tule menettelyn myötä voittoa, vaan tämän ostoksiin käyttämänsä omat varat vain maksetaan tälle takaisin, siis vastikkeena, kulukorvauksena ostosten kohdehenkilöille toimittamisesta mahdollisimman käytännöllisellä eräänlaisella maksuaikajärjestelyllä. Näin ollen todetaan vielä, ettei kyseessä ole myöskään lahja ostostenhoitajan elatusta varten: tuotteethan eivät tule ostostenhoitajan käyttöön. Sen sijaan kyseessä on koottu maksuaikamenettely.
===> Edellä mainituilla tavoilla ei siis lähtökohtaisesti hommassa ole pakko toimia,
mutta sinänsä
etenkin tuo jälkimmäinen esimerkki tähän menettelytapaan liittyen tuo lisäselvyyden ja saattaa tuottaa miettijälleen toivottua mielenrauhaa.
Vielä pisteenä i-kirjaimen päälle todettakoon, että nämäkin kaikki ovat pitkälti suuntaa antavaa tekstiä, mutta myös omakohtaista käytännön kokemusta ja viranomaisasiointia samasta aihealueesta löytyy. Mainittakoon myös ostoskuiteista sen verran, että nykyäänhän tämänkin varmuuden lisävarmuutena olevan osa-alueen suhteen on sentään aavistuksen helpompaa myös siinä tapauksessa, ettei pidä niistä lainkaan paperimuotoisina, nyt kun tarjolla on kauppojen sovelluksia yms. automaattisia ratkaisuja. Toki myös digitointi vaikkapa kuvamuodossa ajaa asian. [
Kuitit ja tositteet Verohallinto ]
Asiaa aihepiiristä (vain pienehkössä määrin mahdollista lisävalotusta):