Kysymyksiä sähkömiehille

[weebee]

Entä nolla?

Eikö nolla voi olla yhteinen, kuten esim. kiuas,liesi...

 

[maitopurkki]

Eikö nolla voi olla yhteinen, kuten esim. kiuas,liesi...

Ees taas liikkuu, mutta pitää johtimen olla yhtä vahvaa myös nollapuolella

 

[weebee]

Ees taas liikkuu, mutta pitää johtimen olla yhtä vahvaa myös nollapuolella

Juu tottakai kaikki tulee 2,5 neliön vahvuudella.

 

[maitopurkki]

Juu tottakai kaikki tulee 2,5 neliön vahvuudella.

Käsitin siis viestistäsi, että vetäisit vain muiden lankoin päälle yhden ylimääräisen vaihejohtimen. Tässä tapauksessa sulla pitäis olla myös nolla niille vaiheille, ja tässä tapauksessa yksittäisen nollajohtimen pitäis kestää 32 A teoriassa. Suojamaankin pitää olla mitoitettu. Sun siis pitää tietenkin vetää kaks MMJ:tä, omat vaiheet ja omat nollat ja omat suojamaat pitää olla, jos meinaat kaksi oman ryhmän varaavaa pistorasiaa laittaa.

Jos taas tarkoitit, että vedät nyk. 3x1.5mm² tilalle 3x2.5mm², miksei, jos sopii.

Spoileri

(Ja B16 tai C16 johdonsuojakatkaisija, miten oikosulku riittää)

Toisen pistorasian kytkee sitten siihen suoraan. Tästä pistorasiasta voi ketjuttaa toisen. Tietysti kumpaakin pistorasiaa voi kuormittaa vain max 16 A virralla yhteensä tässä tapauksessa.

Pahoittelen alkeellislähtöistä tekstiä huonolla artikulaatiolla, pitää yrittää päästä kärryille siitä, mitä tarkalleen ottaen nyt tarkoitit

 

[weebee]

Käsitin siis viestistäsi, että vetäisit vain muiden lankoin päälle yhden ylimääräisen vaihejohtimen. Tässä tapauksessa sulla pitäis olla myös nolla niille vaiheille, ja tässä tapauksessa yksittäisen nollajohtimen pitäis kestää 32 A teoriassa. Suojamaankin pitää olla mitoitettu. Sun siis pitää tietenkin vetää kaks MMJ:tä, omat vaiheet ja omat nollat ja omat suojamaat pitää olla, jos meinaat kaksi oman ryhmän varaavaa pistorasiaa laittaa.

Jos taas tarkoitit, että vedät nyk. 3x1.5mm² tilalle 3x2.5mm², miksei, jos sopii.

Spoileri

(Ja B16 tai C16 johdonsuojakatkaisija, miten oikosulku riittää)

Toisen pistorasian kytkee sitten siihen suoraan. Tästä pistorasiasta voi ketjuttaa toisen. Tietysti kumpaakin pistorasiaa voi kuormittaa vain max 16 A virralla yhteensä tässä tapauksessa.

Pahoittelen alkeellislähtöistä tekstiä huonolla artikulaatiolla, pitää yrittää päästä kärryille siitä, mitä tarkalleen ottaen nyt tarkoitit

Siis ensin oli tarkoitus vain vaihtaa kaikki kolme johtoa pykälää paksumpaan, sekä vaihto 16A johdonsuojaan.
Sitten tulikin mieleen, jos voisikin vetää neljännen langan toiseksi vaiheeksi sinne parvekkeella olevalle jakorasialle asti.
Tästä rasiasta sitten kaksi erillistä mmj:tä seinää pitkin alas kahdelle erilliselle rasialle.Kumpikin sillä omalla vaiheella, mutta yhteinen nolla ja kevi.
Verrataan nyt vaikka tuota mun 9kw saunan kiuasta. Siihenkin tulee vain yksi nolla ja yksi suojamaa sekä kolme vaihetta. 2,5mm2 kaikki.

 

[Trans-Late]

Käsitin siis viestistäsi, että vetäisit vain muiden lankoin päälle yhden ylimääräisen vaihejohtimen. Tässä tapauksessa sulla pitäis olla myös nolla niille vaiheille, ja tässä tapauksessa yksittäisen nollajohtimen pitäis kestää 32 A teoriassa. Suojamaankin pitää olla mitoitettu. Sun siis pitää tietenkin vetää kaks MMJ:tä, omat vaiheet ja omat nollat ja omat suojamaat pitää olla, jos meinaat kaksi oman ryhmän varaavaa pistorasiaa laittaa.

Jos taas tarkoitit, että vedät nyk. 3x1.5mm² tilalle 3x2.5mm², miksei, jos sopii.

Spoileri

(Ja B16 tai C16 johdonsuojakatkaisija, miten oikosulku riittää)

Toisen pistorasian kytkee sitten siihen suoraan. Tästä pistorasiasta voi ketjuttaa toisen. Tietysti kumpaakin pistorasiaa voi kuormittaa vain max 16 A virralla yhteensä tässä tapauksessa.

Pahoittelen alkeellislähtöistä tekstiä huonolla artikulaatiolla, pitää yrittää päästä kärryille siitä, mitä tarkalleen ottaen nyt tarkoitit

Käsitin, että vähän kuin kolmivaiheryhmä, mutta vain kaksivaiheisena. Ei siellä nollassa silloin kulje 32A missään tilanteessa.

Noin on joskus johonkin keittiöihinkin vedetty yksi 3x16A 5x2,5mm2 syöttö, josta on jaettu vaiheet 1-vaiheisille 16A työtasopistorasioille jne. Eihän tämä eroa mitenkään muuten, kuin että syöttö onkin vain 2x16A ja 4x2,5mm2. Kun ne ovat eri vaiheita, niin nollajohdossa ei kulje samanaikaisesti kaikkien vaiheiden virrat.

 

[weebee]

Käsitin, että vähän kuin kolmivaiheryhmä, mutta vain kaksivaiheisena. Ei siellä nollassa silloin kulje 32A missään tilanteessa.

Juuri tätä meinasin.

 

[maitopurkki]

Käsitin, että vähän kuin kolmivaiheryhmä, mutta vain kaksivaiheisena. Ei siellä nollassa silloin kulje 32A missään tilanteessa.

Jotain samaa uumoilisin juu. Ei voi koskaan tietää, jos ketjun teemana on, että kysy sähkäriltä.

Siis ensin oli tarkoitus vain vaihtaa kaikki kolme johtoa pykälää paksumpaan, sekä vaihto 16A johdonsuojaan.
Sitten tulikin mieleen, jos voisikin vetää neljännen langan toiseksi vaiheeksi sinne parvekkeella olevalle jakorasialle asti.
Tästä rasiasta sitten kaksi erillistä mmj:tä seinää pitkin alas kahdelle erilliselle rasialle.Kumpikin sillä omalla vaiheella, mutta yhteinen nolla ja kevi.
Verrataan nyt vaikka tuota mun 9kw saunan kiuasta. Siihenkin tulee vain yksi nolla ja yksi suojamaa sekä kolme vaihetta. 2,5mm2 kaikki.

Juu ei, ei ei ei skulaa. Kolmivaihejutuissa vaiheet ajetaan keskenään ja nollaan menevä virta on pienehkö. Yksivaihesysteemissä väkisinkin nollassa kulkee yhtä paljon virtaa, kuin "kuumassa"

Ja öö — kahden vaiheen väliltä et voi ajella perus 230v laitteita, jos jotain sellaista tähän liittyy ajatuksen kulkuna

 

[Trans-Late]

Käsitin, että vähän kuin kolmivaiheryhmä, mutta vain kaksivaiheisena. Ei siellä nollassa silloin kulje 32A missään tilanteessa.

Noin on joskus johonkin keittiöihinkin vedetty yksi 3x16A 5x2,5mm2 syöttö, josta on jaettu vaiheet 1-vaiheisille 16A työtasopistorasioille jne. Eihän tämä eroa mitenkään muuten, kuin että syöttö onkin vain 2x16A ja 4x2,5mm2. Kun ne ovat eri vaiheita, niin nollajohdossa ei kulje samanaikaisesti kaikkien vaiheiden virrat.

Jotain samaa uumoilisin juu. Ei voi koskaan tietää, jos ketjun teemana on, että kysy sähkäriltä.




Juu ei, ei ei ei skulaa. Kolmivaihejutuissa vaiheet ajetaan keskenään ja nollaan menevä virta on pienehkö. Yksivaihesysteemissä väkisinkin nollassa kulkee yhtä paljon virtaa, kuin "kuumassa"

Ja öö — kahden vaiheen väliltä et voi ajella perus 230v laitteita, jos jotain sellaista tähän liittyy ajatuksen kulkuna

Eiköhän siellä ihan vaiheen ja nollan väliltä ole tarkoitus sähköä ottaa. Toimii se, kunhan vaiheet on eri vaiheita. Vaiheiden paluuvirrat kulkevat nollajohdossa "eri vaiheessa", ne eivät siis summaudu. Eihän liedellekään nollajohdon tarvitse olla kaksinkertainen, vaikka on vain uuni ja yksi levy päällä ja kuormitetaan vain kahta vaihetta.

 

[weebee]

Jotain samaa uumoilisin juu. Ei voi koskaan tietää, jos ketjun teemana on, että kysy sähkäriltä.




Juu ei, ei ei ei skulaa. Kolmivaihejutuissa vaiheet ajetaan keskenään ja nollaan menevä virta on pienehkö. Yksivaihesysteemissä väkisinkin nollassa kulkee yhtä paljon virtaa, kuin "kuumassa"

Ja öö — kahden vaiheen väliltä et voi ajella perus 230v laitteita, jos jotain sellaista tähän liittyy ajatuksen kulkuna

Periaatteessa olen samaa mieltä ja siksi tulinkin tänne kyselemään
Vielä kun kerrot, miksi homma kuitenkin toimii mainitsemassani kiukaassa, liedessä, 16A työmaakeskuksessa voi ajaa reiluja kuormia, eikä näissä nyt ole kyse mistään 3-vaihe laitteista.

 

[weebee]

Eiköhän siellä ihan vaiheen ja nollan väliltä ole tarkoitus sähköä ottaa. Toimii se, kunhan vaiheet on eri vaiheita. Vaiheiden paluuvirrat kulkevat nollajohdossa "eri vaiheessa", ne eivät siis summaudu. Eihän liedellekään nollajohdon tarvitse olla kaksinkertainen, vaikka on vain uuni ja yksi levy päällä ja kuormitetaan vain kahta vaihetta.

Tätä minäkin pienessä mielessäni pähkäilin. Kunhan rasioille tulevat vaiheet eivät ole keskuksella samasta vaiheesta kytkettynä. Eli eri vaiheista omilla johdonsuojilla. Olenko oikeilla jäljillä?
Ja kun kuitenkin kysytte, niin sähkäri tulee tekemään kytkennät, mutta haluan itse myös ymmärtää kuvion. Sekä tietää, että ko. kytkentä on laillinen.

 

[maitopurkki]

Eiköhän siellä ihan vaiheen ja nollan väliltä ole tarkoitus sähköä ottaa. Toimii se, kunhan vaiheet on eri vaiheita. Vaiheiden paluuvirrat kulkevat nollajohdossa "eri vaiheessa", ne eivät siis summaudu. Eihän liedellekään nollajohdon tarvitse olla kaksinkertainen, vaikka on vain uuni ja yksi levy päällä ja kuormitetaan vain kahta vaihetta.

Jaa jaa juu juu. Pöh. Oletin, että samassa vaiheessa mutta kahdesta eri sulakkeesta
Toki joo noin toimii. Tai toimii samallakin vaiheella, mutta nollan sitten pitäisi olla tuplattu yadda yaa ya know

Tätä minäkin pienessä mielessäni pähkäilin. Kunhan rasioille tulevat vaiheet eivät ole keskuksella samasta vaiheesta kytkettynä. Eli eri vaiheista omilla johdonsuojilla. Olenko oikeilla jäljillä?
Ja kun kuitenkin kysytte, niin sähkäri tulee tekemään kytkennät, mutta haluan itse myös ymmärtää kuvion. Sekä tietää, että ko. kytkentä on laillinen.

Laillisuudesta en tiedä, en varmaan itse kytkisi omilla toimiluvillani noin. Samaan kiskoonhan iso osa ryhmäkeskuksen lähdöistä päätyy. Suojamaasta tosin sen verran, että jos sopii niin se voisi olla hyvä vetää erikseen. Ei sillä, että eihän siellä mitään normaalisti kulje, mutta jos sopii niin toisen kärsii vaikka katketa, samalla vaivallahan sen.

 

[J23]

Kyllähän ne eri vaiheiden virrat summautuu siinä nollajohdossa, mutta sitä ei voi laskea virran RMS-arvoja summaamalla.

 

[maitopurkki]

Kyllähän ne eri vaiheiden virrat summautuu siinä nollajohdossa, mutta sitä ei voi laskea virran RMS-arvoja summaamalla.

Toki. Tässä skenaariossahan myös se oma puolensa, että noin kytkettynä tuskin koskaan kummallakaan vaiheella ei samaan aikaan ole täyttä kuormaa. Omilla MMJ:llä ratkeaisi.

 

[djmake]

Laillisuudesta en tiedä, en varmaan itse kytkisi omilla toimiluvillani noin. Samaan kiskoonhan iso osa ryhmäkeskuksen lähdöistä päätyy. Suojamaasta tosin sen verran, että jos sopii niin se voisi olla hyvä vetää erikseen. Ei sillä, että eihän siellä mitään normaalisti kulje, mutta jos sopii niin toisen kärsii vaikka katketa, samalla vaivallahan sen.

Yrität ilmeisesti tuossa sanoa omaavasi jonkinlaiset asennusoikeudet. Silti arvot ja ehdottelet mitä sattuu eikä tuostakaan kirjoituksesta ota selvää, mitä lopulta edes tarkoitat ja miksi.

Suosittelisin lämpimästi vastaamatta jättämistä jos aiheesta ei tiedä.

Toki. Tässä skenaariossahan myös se oma puolensa, että noin kytkettynä tuskin koskaan kummallakaan vaiheella ei samaan aikaan ole täyttä kuormaa. Omilla MMJ:llä ratkeaisi.

En myöskään tiedä, miksi tarjoat jokaisessa kohdassa MMJ:tä ratkaisuna. Alkuperäisessä kysymyksessä kerrottiin putkesta jossa 3x1,5 ML ja rasialta MMJ pistorasialle. Mikään ei estä vetämästä sinne putkeen paksumpaa ML:ää ja samalla lisäkarvoja. Mahtuu putkeen eikä ole millään tasolla laiton.

 

[maitopurkki]

Yrität ilmeisesti tuossa sanoa omaavasi jonkinlaiset asennusoikeudet. Silti arvot ja ehdottelet mitä sattuu eikä tuostakaan kirjoituksesta ota selvää, mitä lopulta edes tarkoitat ja miksi.

Suosittelisin lämpimästi vastaamatta jättämistä jos aiheesta ei tiedä.


En myöskään tiedä, miksi tarjoat jokaisessa kohdassa MMJ:tä ratkaisuna. Alkuperäisessä kysymyksessä kerrottiin putkesta jossa 3x1,5 ML ja rasialta MMJ pistorasialle. Mikään ei estä vetämästä sinne putkeen paksumpaa ML:ää ja samalla lisäkarvoja. Mahtuu putkeen eikä ole millään tasolla laiton.

Sain äkkiseltään vaikutelman, että putkessa on 1.5mm² MMJ, ja se olisi tarkoitus vaihtaa 2.5mm² jonka lisäksi putkeen vedettäisiin ML-tyyppistä johdista vain yksi säie vaihetta varten. MMJ:n nolla ja suojamaa olisivat olleet ainoat käytössä olevat moiset.

Suositukseesi voinen vain todeta: käsitykseesi tietysti voimakkaasti vaikuttaa se, että tekstini on epäselkeää. Siinä olet oikeassa, itsekin tuolla mainitsen siitä. Ihmiset työskentelevät erilailla, ja minä kuulun niihin, jotka ovat pihalla kaikesta kaikkialla, mutta kuitenkin homma saatetaan loppuun kunnialla. Näin tekstin muodossa on hankala äkkiseltään hahmottaa, mitä tarkalleen ottaen tarkoitetaan, kun ei itse näe reaalimaailman tilannetta.

Spoileri

adhd

 

[N1kkel]

Kyllähän ne eri vaiheiden virrat summautuu siinä nollajohdossa, mutta sitä ei voi laskea virran RMS-arvoja summaamalla.

Juurikin näin. Pitää laskea osoitinsuureilla eli huomioida myös vaihe-ero kulmat.

Jotain samaa uumoilisin juu. Ei voi koskaan tietää, jos ketjun teemana on, että kysy sähkäriltä.
Juu ei, ei ei ei skulaa. Kolmivaihejutuissa vaiheet ajetaan keskenään ja nollaan menevä virta on pienehkö.

Jos 3-vaiheryhmän eri vaiheiden kuormitus ei ole symmetrinen, ei nollajohtimen virta välttämättä olekaan pieni.

Periaatteessa olen samaa mieltä ja siksi tulinkin tänne kyselemään
Vielä kun kerrot, miksi homma kuitenkin toimii mainitsemassani kiukaassa, liedessä, 16A työmaakeskuksessa voi ajaa reiluja kuormia, eikä näissä nyt ole kyse mistään 3-vaihe laitteista.

Eikö kiuas, liesi ja työmaakeskus ole nimenomaan 3-vaiheisia?

 

[weebee]

Juurikin näin. Pitää laskea osoitinsuureilla eli huomioida myös vaihe-ero kulmat.


Jos 3-vaiheryhmän eri vaiheiden kuormitus ei ole symmetrinen, ei nollajohtimen virta välttämättä olekaan pieni.


Eikö kiuas, liesi ja työmaakeskus ole nimenomaan 3-vaiheisia?

On tietty. Tarkoitin ettei ole esim. 3-vaiheisia moottoreita tms.

Summa summarum. Päädyttiin nyt sitten vetämään samantien se 5x2,5 ml jakorasialle asti(mikäli saadaan menemään) ja siitä yksi 3x2,5mmj tuplarasialle. Jää sitten 2 vaihetta varalle.
Jos vaikka tulevaisuudessa haluaa vähän messevämmät jouluvalot kaiteelle

 

[jarp]

Eipä ne elektronit tiedä, että kulkeeko ne kolmivaiheisen moottorin läpi vaiko kolmen täysin erillisen laitteen... Kunhan virtaa otetaan kolmesta vaiheesta, niin nollassa kulkevaa virtaa ei voi laskea summaamalla tehojen itseisarvoja, pitää käyttää osoitinlaskentaa tai summata kompleksiluvuilla ja lopputuloksena nollassa kulkee virtaa enintään se, mitä yhdestä vaiheesta otetaan (maksimivirta silloin, kun muista vaiheista ei oteta lainkaan virtaa). Muiden vaiheiden kuorma vain vähentää nollan virtaa (symmetrisessä kuormassa nollan virta on nolla). Esim. jos kolmesta vaiheesta otetaan symmetrisesti 16 A, niin nollan virta on polaarimuodossa esitettynä 16 A∠0°+16 A∠120°+16 A∠240°=0 A, tai epäsymmetrisesti vaikkapa 16 A∠0°+8 A∠120°+4 A∠240°=11 A∠19°.

Jos kompleksiluvut tai osoitinlaskenta on vierasta, niin asiaa voipi ajatella vaikka niin, että vaihtosähkössähän elektronit virtaavat virtapiirissä eestaas ja kolmivaihesähkössä on kolme virtapiiriä, joissa elektronit sykkivät eri tahtia -> yhteisessä nollassa eri tahdissa olevat sykkeet kumoavat täydellisesti toisensa ja johtimessa ei liiku lainkaan elektroneja tjsp.

Disclaimer: En ole ammattilainen, saattoi mennä laskut vituiksi, korjatkaa jos on tarpeen.

 

[N1kkel]

...lopputuloksena nollassa kulkee virtaa enintään se, mitä yhdestä vaiheesta otetaan (maksimivirta silloin, kun muista vaiheista ei oteta lainkaan virtaa).

Päteekö tuo aina?

 

[jarp]

Päteekö tuo aina?

Noh kuten sanoin, niin en ole ammattilalinen, joten ymmärrykseni voi olla vajavaista, mutta kokeillaan... pätee puhtaasti resistiivisellä kuormalla?

 

[N1kkel]

Noh kuten sanoin, niin en ole ammattilalinen, joten ymmärrykseni voi olla vajavaista, mutta kokeillaan... pätee puhtaasti resistiivisellä kuormalla?

Vastaesimerkin pystyy keksimään helposti.

 

[djmake]

Esim. jos kolmesta vaiheesta otetaan symmetrisesti 16 A, niin nollan virta on polaarimuodossa esitettynä 16 A∠0°+16 A∠120°+16 A∠240°=0 A, tai epäsymmetrisesti vaikkapa 16 A∠0°+8 A∠120°+4 A∠240°=11 A∠19°.

Jos kompleksiluvut tai osoitinlaskenta on vierasta...

Olisi ihan kyllä kiinnostavaa tietää, moniko noita oikeasti laskee työelämässä. Omalla kohdalla ollut asia, joka tulee tottakai tietää mutta jota ei käytännössä koskaan joudu ainakaan itse laskemaan.

Jossain muuntajan differentiaalisuojauksessa toki kulmat pakko huomioida mutta sielläkin tietysti muuntajatyypin mukaisesti ja suojarele hoitaa loput kunhan parametrit tuli aseteltua oikein.

Vastaesimerkin pystyy keksimään helposti.

Keskustelua ei juuri millään tavalla edistä arvoitusten keksiminen sen sijaan, että kertoisi oman mielipiteensä. Sitä siis odotellessa.

Tosiasiahan on varsin pitkälti se, ettei jossakin kotitalouksien sähköasennuksissa edes lasketa tollaisia. Miksi laskea kun asialla ei käytännössä ole merkitystä? Kuorma kun on aivan jotain muuta vs se teoreettisesti pahin mahdollinen.

Vastaavasti taas nollavirtojen mittaus on jokapäiväistä suuremmissa kohteissa. Pääasiassa kuitenkin niissäkin kuormitus jakautuu sikäli symmetrisesti, ettei nollavirta ole mikään ongelma tai vaadi sen suurempaa laskemista. Selkeissä ongelmatilanteissa taas suojaus hoitaa pelin seis jottei lisävahinkoja synny.
Suuremmissa on toki tarpeen laskea jollakin tasolla jotta saa suojauksen parametrit paikoilleen. Mutta mitään keksittyä, teoreettista ei tarvita. Ja ainakin itse hyödynnän suojareleiden dataa. Näkee vektorit ja kaiken muunkin suoraan reaaliaikaisena.

 

[N1kkel]

Keskustelua ei juuri millään tavalla edistä arvoitusten keksiminen sen sijaan, että kertoisi oman mielipiteensä. Sitä siis odotellessa.

Tosiasiahan on varsin pitkälti se, ettei jossakin kotitalouksien sähköasennuksissa edes lasketa tollaisia. Miksi laskea kun asialla ei käytännössä ole merkitystä? Kuorma kun on aivan jotain muuta vs se teoreettisesti pahin mahdollinen.

Vastaavasti taas nollavirtojen mittaus on jokapäiväistä suuremmissa kohteissa. Pääasiassa kuitenkin niissäkin kuormitus jakautuu sikäli symmetrisesti, ettei nollavirta ole mikään ongelma tai vaadi sen suurempaa laskemista. Selkeissä ongelmatilanteissa taas suojaus hoitaa pelin seis jottei lisävahinkoja synny.
Suuremmissa on toki tarpeen laskea jollakin tasolla jotta saa suojauksen parametrit paikoilleen. Mutta mitään keksittyä, teoreettista ei tarvita. Ja ainakin itse hyödynnän suojareleiden dataa. Näkee vektorit ja kaiken muunkin suoraan reaaliaikaisena.

Teoriaahan nämä asiat ovat ja käytännössä mittaillaan laskemisen sijasta. Teoriaa eikä sen osaamista ei kuitenkaan kannata väheksyä.

Niin, sanoin vain että on helppo keksiä vastaesimerkki (luvut vedetty hatusta).

L1 8 A ja tehokerroin 1
L2 3 A ja tehokerroin 0,9 (ind.)
L3 13 A ja tehokerroin 0, 7 (ind.)

Osoitinlaskennan tuloksena nollajohtimen virta: I1 + I2 + I3 = 14,1 A > 13 A (itseisarvo)

 

[weebee]

Teoriaahan nämä asiat ovat ja käytännössä mittaillaan laskemisen sijasta. Teoriaa eikä sen osaamista ei kuitenkaan kannata väheksyä.

Niin, sanoin vain että on helppo keksiä vastaesimerkki (luvut vedetty hatusta).

L1 8 A ja tehokerroin 1
L2 3 A ja tehokerroin 0,9 (ind.)
L3 13 A ja tehokerroin 0, 7 (ind.)

Osoitinlaskennan tuloksena nollajohtimen virta: I1 + I2 + I3 = 14,1 A > 13 A (itseisarvo)

Eli onko niin, että mitä tasaisempi kuorma eri vaiheilla, sitä pienempi virta nollajohtimessa?

 

[djmake]

Teoriaahan nämä asiat ovat ja käytännössä mittaillaan laskemisen sijasta. Teoriaa eikä sen osaamista ei kuitenkaan kannata väheksyä.

Ihan tarkennuksena, en väheksy teoariaa. Kirjoitinkin tuolla "joka tulee tottakai tietää".
Mutta uskallan väittää, ettei läheskään jokainen perussähkärikään ole ikinä kuullut mistään osoitinlaskennasta, saati alan ulkopuolinen. Esimerkki avaa silloin paljon paremmin asiaa.

Eli onko niin, että mitä tasaisempi kuorma eri vaiheilla, sitä pienempi virta nollajohtimessa?

Olet osittain oikeassa. Ei esim pelkkä moottorikuorma tarvitse nollaa ollenkaan toimiakseen.

Mutta jos kuorma on joka vaiheessa sama, puhdas resistanssi, muuttuu tilanne tasapainosta jos jokin kuorma muutetaan kapasitiiviseksi tai induktiiviseksi. Siitä huolimatta toki vaiheiden kuormitus pyritään suuremmissa kohteissa pitämään mahdollisimman pitkälti tasapainossa.

Eli tuossa omassa ajatuksessasi oikaistaan siis jonkin verran.

 

[Hyrava]

Ihan tarkennuksena, en väheksy teoariaa. Kirjoitinkin tuolla "joka tulee tottakai tietää".
Mutta uskallan väittää, ettei läheskään jokainen perussähkärikään ole ikinä kuullut mistään osoitinlaskennasta, saati alan ulkopuolinen. Esimerkki avaa silloin paljon paremmin asiaa.

Aika jännä jos perus-sähkärikään ei ole koskaan kuullutkaan osoitinlaskennasta. Jo peruskoulussa mielestäni käytiin vektorilaskuja läpi ja sivuttiin fysiikantunneilla sähköopin tunneilla asiaa (joskaan ei menty sen syvemmälle kuin että 3-vaihejärjestelmässä on 120⁰ vaihesiirto). Ammattikoulussakin ensimmäisen vuoden aikana (jolloin ei vielä eroteltu hituvirtaukkoja ja paksusähkökavereita) ainakin meillä laskeskeltiin noita paljonkin, jopa kyllästymiseen asti.

 

[djmake]

Aika jännä jos perus-sähkärikään ei ole koskaan kuullutkaan osoitinlaskennasta. Jo peruskoulussa mielestäni käytiin vektorilaskuja läpi ja sivuttiin fysiikantunneilla sähköopin tunneilla asiaa (joskaan ei menty sen syvemmälle kuin että 3-vaihejärjestelmässä on 120⁰ vaihesiirto). Ammattikoulussakin ensimmäisen vuoden aikana (jolloin ei vielä eroteltu hituvirtaukkoja ja paksusähkökavereita) ainakin meillä laskeskeltiin noita paljonkin, jopa kyllästymiseen asti.

Olet varmasti oikeassa. Tosin tuossa näkyy pitkästi se, mitä missäkin on koettu tärkeäksi opettaa. Selkeää yhteneväisyyttä ei kyllä ole.

Vaihesiirto itsessään on toki varmasti aika monelle tuttu käsite mutta perusfysiikka ei juuri sen enempää tuollaiseen pureudu. Ja mitä vuosien varrella on tullut havaittua, ei se siellä perussähkärillä kyllä millään tasolla mielessä ole, oli puhuttu tai ei. Tosin tottakai, tuollainen on helppo unohtaa kun tarvetta ei ole.

Omalta kohdaltani taas voin todeta, että olisin ollut valmis laskemaan huomattavasti enemmän. Kovin kevyellä on aina ohitettu enkä ole asiaa hyvänä pitänyt. Toki noita laskimella laskee ja vektorit kertovat paljon mutta rutiini laskea unissaankin päässälaskuna nuo palvelisi kyllä.

 

[Hyrava]

Olet varmasti oikeassa. Tosin tuossa näkyy pitkästi se, mitä missäkin on koettu tärkeäksi opettaa. Selkeää yhteneväisyyttä ei kyllä ole.

Vaihesiirto itsessään on toki varmasti aika monelle tuttu käsite mutta perusfysiikka ei juuri sen enempää tuollaiseen pureudu. Ja mitä vuosien varrella on tullut havaittua, ei se siellä perussähkärillä kyllä millään tasolla mielessä ole, oli puhuttu tai ei. Tosin tottakai, tuollainen on helppo unohtaa kun tarvetta ei ole.

Omalta kohdaltani taas voin todeta, että olisin ollut valmis laskemaan huomattavasti enemmän. Kovin kevyellä on aina ohitettu enkä ole asiaa hyvänä pitänyt. Toki noita laskimella laskee ja vektorit kertovat paljon mutta rutiini laskea unissaankin päässälaskuna nuo palvelisi kyllä.

Toisaalta, nyt kun mietti vähän pidemmälle niin varmaankin meilläkin oli aika suurella osalla vain tavoite päästä helposti läpi amiksesta kun tuo oli aika helppo väylä päästä edes kohtalaisilla arvosanoilla koulu läpi. Näin jälkeenpäin ajateltuna osalla porukasta ei tainnut liiemmin olla motivaatiota OIKEASTI oppia mitään, kunhan sai jotkut paperit käteen 3v jälkeen.

Itsellä taas on ollut aikalailla toinen meininki, olen ollut muunmuassa kesäduunissa betonielementtitehtaan laboratoriossa ja yllättäen sielläkin tehdyistä asioista on ollut yllättävää hyötyä myöhemmissä työsuhteissa. Ei se, että oppi määrittämään hiekan kosteusprosentin, humusmäärän tai koostumuksen eri raekokojen suhteen ole suoraan ollut hyödyllistä mutta se teoria ja laskumenetelmät siellä taustalla, niistä on ollut suurta apua myöhemin kun on vastaavia asioita joutunut ratkomaan täysin eri alalla myöhemmin. Ja toisaalta tuossa hommassa oppi esimerkiksi betonielementtien rakenteen erittäin tarkkaan joten myöhemmin on osannut porailla betoniin niin ettei ole kertaakaan osunut raudoitukseen.

Järvenpään amiksessa aikanaan oetus oli tosiaan kohtalaisen laadukasta, vähän ehkä käytiin liikaa jo obsoleettia tekniikkaa läpi mutta muuten sanosiin näin jälkeenpäin että oppi sellaisia asioita mitä on oikeasti tarvinnut elämässä kunhan vaan on odannut soveltaa oppimaansa. Ja tuossa onkin yksi pointti mikä kusee välillä koulutuksessa, ei opeteta miten asioita sovelletaan, se on oikeasti aika oleellinen taito.

 

[TCan]

Mulla menee parvekkeen yläkulmaan putkessa 3x1,5 johdot jakorasialle ja siitä mmj alas pistorasialle.
Tarkoitus oli ensin yksinkertaisesti vaihtaa langat sekä mmj 2,5 neliöisiksi, sekä vaihtaa keskuksella 16A johdonsuojaan.
Tulikin sitten mieleen jotta voiko vetää lisäksi toisen vaiheen putkeen ja tästä jakorasiasta kaksi erillistä mmj:tä kahdelle rasialle?
Tietysti molemmat vaiheet omalle johdonsuojalle.
Näin saataisiin kaksi erillistä 16A:n pistorasiaa.

Kyllä voit, kunhan molemmat vaihejohtimet ovat eri vaiheita. Parveke rinnastuu ulkotilaan ja kun kyseessä ei ole korjaus- vaan muutostyö niin muistathan, että jos ulkotiloihin lisätään uusia pistorasioita tulee ne vikavirtasuojata. Tuossa tapauksessa tarvitset joko keskuksen päähän kolmivaihevikavirtasuojan taikka molemmat rasiat kalliina ja rumina vikavirtarasioina.

Esimerkiksi keittiön pistorasiaryhmissä jotkut suunnittelijat tykkäsivät ennen käyttää syöttönä 5x2,5 keittiön kattoon jakorasialle ja siitä jaettuna 3x2,5 keittiön eri pistorasioille. Nykyään lienee vähemmän käytössä.

 

[weebee]

Kyllä voit, kunhan molemmat vaihejohtimet ovat eri vaiheita. Parveke rinnastuu ulkotilaan ja kun kyseessä ei ole korjaus- vaan muutostyö niin muistathan, että jos ulkotiloihin lisätään uusia pistorasioita tulee ne vikavirtasuojata. Tuossa tapauksessa tarvitset joko keskuksen päähän kolmivaihevikavirtasuojan taikka molemmat rasiat kalliina ja rumina vikavirtarasioina.

Esimerkiksi keittiön pistorasiaryhmissä jotkut suunnittelijat tykkäsivät ennen käyttää syöttönä 5x2,5 keittiön kattoon jakorasialle ja siitä jaettuna 3x2,5 keittiön eri pistorasioille. Nykyään lienee vähemmän käytössä.

Juu, tää homma vähän mutkistui, kun tuo parv. rasia ei tulekaan suoraan keskukselta, vaan siinä samassa on kh-valaistus.Kulkee siis reittiä keskus-kh-parveke ja ennen parveketta vielä kytkin.
Näin varmaan sen takia että on saatu saman vikavirtasuojan taakse.
Ensiapuna vaihdettiin vanha yksipaikkainen rasia tuplaksi ja uusittiin johdotus tuosta pistorasiasta sinne parvekkeen yläkulman jakorasialle. Samalla poistettiin välillä ollut kytkin ja laitettiin sokea laippa.
Mitä koiteltiin nykiä vanhoja johdotuksia, niin kovin on tiukkoja.
Niin, ja oli tuo vanha pistorasia myös vähän ottanut lämpöä, kun sitä on ajettu maksimeilla aika pitkään.

 

[djmake]

Juu, tää homma vähän mutkistui, kun tuo parv. rasia ei tulekaan suoraan keskukselta, vaan siinä samassa on kh-valaistus.Kulkee siis reittiä keskus-kh-parveke ja ennen parveketta vielä kytkin.
Näin varmaan sen takia että on saatu saman vikavirtasuojan taakse.
Ensiapuna vaihdettiin vanha yksipaikkainen rasia tuplaksi ja uusittiin johdotus tuosta pistorasiasta sinne parvekkeen yläkulman jakorasialle. Samalla poistettiin välillä ollut kytkin ja laitettiin sokea laippa.
Mitä koiteltiin nykiä vanhoja johdotuksia, niin kovin on tiukkoja.

Kyllä se vanha johdotus voi tosiaan olla hyvinkin tiukassa ja joskus mahdoton saada liikkumaan. Eli omat riskinsä tottakai siinäkin ja työn määrä lisääntyy, jos väkisin repimällä saa jonkun johdon poikki.

Tuo taas on emmän sääntö kuin poikkeus, että kuljetaan jonkun jakorasian kautta. Varsinkin vanhemmissa on rasioita samoissa sulakkeissa valaistuksen kanssa joten sikäli looginen. Ja toisaalta (katto)rasialta on helpompi vetää ne pistorasiat vs rasialta toiselle seinää pitkin.
Ja on tuossa kyllä muutoksiakin ajatellen se etu, että yksittäisten putkitusten mitta on monesti huomattavasti lyhempi vs yksimittainen veto.

 

[ddude]

Sähkökiuas polttaa sulaketta. Tekee kylläkin harvoin, noin kerran kuukaudessa.
Kiukaaseen vaihdettu uudet vastukset alle vuosi takaperin.
Kysyin kiukaan teknisestä neuvonnasta onko sen ohjauskeskuksessa ollut vikoja.
Neuvoivat pyytämään sähkärin paikalle.
Pystyykö sähkäri selvittämään vikaa kun luultavasti se ei ole "akuutti" kun tulee käymään?
Miten vikaa kannattaa lähteä paikallistamaan?

 

[djmake]

Sähkökiuas polttaa sulaketta. Tekee kylläkin harvoin, noin kerran kuukaudessa.
Kiukaaseen vaihdettu uudet vastukset alle vuosi takaperin.
Kysyin kiukaan teknisestä neuvonnasta onko sen ohjauskeskuksessa ollut vikoja.
Neuvoivat pyytämään sähkärin paikalle.
Pystyykö sähkäri selvittämään vikaa kun luultavasti se ei ole "akuutti" kun tulee käymään?
Miten vikaa kannattaa lähteä paikallistamaan?

Tarkenna nyt hieman, millaisesta kiukaasta on kyse. Ja kun puhut ohjauskeskuksesta niin kiukaassa, seinällä tms?

Ja kyllähän viasta riippuen sähkärillä on ihan hyvin saumaa vika löytää mutta tottakai satunnainen on haastavampi. Jos aina palaa sama sulake, pääsee sillä jo kiinni vaiheen tarkkuudella. Muut osat helpompi käydä läpi, vastuksen osalta voi mennä eristysvastuksen mittaukseen tms.

 

[ddude]

Tarkenna nyt hieman, millaisesta kiukaasta on kyse. Ja kun puhut ohjauskeskuksesta niin kiukaassa, seinällä tms?

Ja kyllähän viasta riippuen sähkärillä on ihan hyvin saumaa vika löytää mutta tottakai satunnainen on haastavampi. Jos aina palaa sama sulake, pääsee sillä jo kiinni vaiheen tarkkuudella. Muut osat helpompi käydä läpi, vastuksen osalta voi mennä eristysvastuksen mittaukseen tms.

Kiuas Mondexin vuolukivikiuas Classic 8kW jossa erillinen seinään asennettu CC-50 ohjauskeskus.
Sulake joka palaa on siis "iso" automaattisulake jonka takana vain kiuas.
Jos ymmärrän niin kaikki kolme vaihetta tuon yhden sulakkeen takana.

 

[Trans-Late]

Kiuas Mondexin vuolukivikiuas Classic 8kW jossa erillinen seinään asennettu CC-50 ohjauskeskus.
Sulake joka palaa on siis "iso" automaattisulake jonka takana vain kiuas.
Jos ymmärrän niin kaikki kolme vaihetta tuon yhden sulakkeen takana.

Jaaha, eli siis joku tunari asentanut kiukaan vikavirtasuojan taakse ja siinähän se syy jo olikin. Kiuasta ei vikavirtasuojata.

 

[ddude]

Jaaha, eli siis joku tunari asentanut kiukaan vikavirtasuojan taakse ja siinähän se syy jo olikin. Kiuasta ei vikavirtasuojata.

Okei, pitääpä tutkia onko sulake vai vikavirtasuoja.
Jos on vikavirtasuoja niin eikö se räpsyisi päälle jo kiuasta päälle laittaessa?

Toi katkeaa aina kun on ollut hetken päällä?

(Kiitos vastauksista ja pahoittelut näistä maallikko kysymyksistä)

 

[djmake]

Jaaha, eli siis joku tunari asentanut kiukaan vikavirtasuojan taakse ja siinähän se syy jo olikin. Kiuasta ei vikavirtasuojata.

Siltähän tuo vaikuttaa mutta jos oma laite kiukaalle, niin on aika mielenkiintoista. Siis jos ei ole johdonsuojia erikseen. Kolmivaiheinen yhdistelmälaite ei ole se tavanomaisin vieläkään. Jos taas sellaisen tarkoituksella asentaa, voisi olettaa olevan jokin aivan selvä syy. Syy, joka ei tässä kohdassa oikeastaan avaudu.

Okei, pitääpä tutkia onko sulake vai vikavirtasuoja.
Jos on vikavirtasuoja niin eikö se räpsyisi päälle jo kiuasta päälle laittaessa?

Toi katkeaa aina kun on ollut hetken päällä?

(Kiitos vastauksista ja pahoittelut näistä maallikko kysymyksistä)

Tyhmiä kysymyksiä ei varsinaisesti edes ole, tyhmiä vastauksia on.

Eli onko se laukeava laite sellainen, jossa on testipainike? Jos on, kyse on vikavirtasuojasta. Jos taas ei, kyse on johdonsuojasta.

Ja kyllä se kiukaan lämpiäminen muuttaa tilannetta. Kylmä vs kuuma vastus ei ole aivan sama asia. Vikavirtasuojan kanssa myös löylyn heitto voi olla se laukaiseva tekijä.

 

[essim0n]

Vähän samoilla ajatuksilla kuin yllä. Mielessä kävi kanssa 3-napainen / yhdistelmä sulake mutta vikavirtasuoja on ehkä se oikea vastaus.
On tullut pari kohdetta vastaan jossa kiukaalle asennettu vikavirtasuoja, syystä tai toisesta.

Edit: Ainakin Harvian kiukaissa on ohjaus valoille, esim. se asennuskehys jossa nauha. Ohjeissa sanotaan että vikavirtasuojattu vaihe kiukaalle ja sieltä valoille. Vikavirtasuojaavat sitten koko kiukaan, tiedä näistä

 

[ddude]

Taululla on kaksi sulaketta/vikavirtasuojaa vierekkäin (Mitä noi nyt sitten onkaan) Toinen "Off" josta menee siis virrat kiukaalta pois ja toinen "On" josta päälle.
Voin ottaa huomenna kuvan noista niin selviää ehkä paremmin.
(Sähköt vielä itselle talossa vähän tuntemattomia kun muutettiin helmikuussa niin ei ole ehtinyt kaikkeen tutustua kunnolla)

 

[essim0n]

Taululla on kaksi sulaketta/vikavirtasuojaa vierekkäin (Mitä noi nyt sitten onkaan) Toinen "Off" josta menee siis virrat kiukaalta pois ja toinen "On" josta päälle.
Voin ottaa huomenna kuvan noista niin selviää ehkä paremmin.
(Sähköt vielä itselle talossa vähän tuntemattomia kun muutettiin helmikuussa niin ei ole ehtinyt kaikkeen tutustua kunnolla)

Kuvat kertoo enemmän kuin.. u know.
Nappaas samalla piruuttaas kuva siitä ohjauspaneelista..

 

[Mikkos]

Tyhmä kysymys tähän väliin, mutta mitä eroa on sulakkeella ja vikavirtasuojalla? Eikö vikavirtasuojakin ole periaatteessa sulake? Tiiän kyllä eron miltä näyttää, mutta saattaa olla tyhmä kysymys mutta miksi pitää olla vikavirtasuoja jos on kerran sulakkeet?

 

[Boilers]

Tyhmä kysymys tähän väliin, mutta mitä eroa on sulakkeella ja vikavirtasuojalla? Eikö vikavirtasuojakin ole periaatteessa sulake? Tiiän kyllä eron miltä näyttää, mutta saattaa olla tyhmä kysymys mutta miksi pitää olla vikavirtasuoja jos on kerran sulakkeet?

Vikavirtasuojakytkin (lyhennetään vvsk) on sähkötekniikassa käytetty komponentti, jonka tehtävä on suojata laitteiden käyttäjiä vaarallisilta sähköiskuilta ja estää tulipaloja. Vikavirtasuojia saa sähkökeskuksiin asennettavina DIN-kiskoon sopivina komponentteina, mutta myös tavalliseen pistorasiaan liitettäväksi sopivia vikavirtasuojakytkimiä (PRCD-K) on markkinoilla. Vikavirtasuojakytkimen toiminta perustuu sähköjohtimeen menevän ja sieltä palaavan sähkövirran erotuksen mittaamiseen.

Wikistä kopioitu. Vikavirralla suojataan siis henkilöä sähköiskuilta (30mA). Sulakkeet eivät suojaa tältä/ovat todella hitaita siihen. Vikavirta siis katkaisee todella pienestäkin virtaerosta nollan ja vaiheen välillä, sulakkeelta saa mennä nimellisvirtaa tunteja/päiviä.

 

[Mikkos]

Wikistä kopioitu. Vikavirralla suojataan siis henkilöä sähköiskuilta (30mA). Sulakkeet eivät suojaa tältä/ovat todella hitaita siihen.

Aa, kiitos tiedosta

 

[N1kkel]

Tyhmä kysymys tähän väliin, mutta mitä eroa on sulakkeella ja vikavirtasuojalla? Eikö vikavirtasuojakin ole periaatteessa sulake? Tiiän kyllä eron miltä näyttää, mutta saattaa olla tyhmä kysymys mutta miksi pitää olla vikavirtasuoja jos on kerran sulakkeet?

Sulake toimii virtapiirissä oikosulku- ja ylikuormitussuojana.

Vikavirtasuoja on tavallaan lisäsuojaus, jota käytetään henkilönsuojaukseen ja palosuojaukseen. Vikavirtasuoja ei suojaa vaiheen ja nollan väliseltä oikosululta eikä suojaa ylikuormitukseltakaan.

VVSK vaan haistelee, että ovatko vaihejohtimen ja nollajohtimen virrat samat ja katkaisee jännitteen nopeasti, jos huomaa niissä eron eli jos virtaa karkaa piirin ulkopuolelle esim. käyttäjän läpi maahan.

 

[ddude]

Ohjauskeskus


Sulake tai taitaa olla se vikavirta. Tosin google sanoo että "moottorinsuojakytkin" WTF?


Jäin miettii ettei tuollaisessa vuolukivikiukaassa voi olla jotain eri säädöksiä vrt tavalliseen kiukaaseen.
Siis kun vastukset on tuolla kivilevyn takana ymmärtääkseni ihan paljaana.
Vettä sitten välillä roiskuu sinnekin jos ei osu veden heitto ihan nappiin.

Toki onhan tavallisessakin kiukaassa vastukset kivien alla, mutta...
Nämä nyt omaa mutuilua...

 

[Trans-Late]

Ohjauskeskus


Sulake tai taitaa olla se vikavirta. Tosin google sanoo että "moottorinsuojakytkin" WTF?


Jäin miettii ettei tuollaisessa vuolukivikiukaassa voi olla jotain eri säädöksiä vrt tavalliseen kiukaaseen.
Siis kun vastukset on tuolla kivilevyn takana ymmärtääkseni ihan paljaana.
Vettä sitten välillä roiskuu sinnekin jos ei osu veden heitto ihan nappiin.

Toki onhan tavallisessakin kiukaassa vastukset kivien alla, mutta...
Nämä nyt omaa mutuilua...

Mitä helvettiä tuolla on tehty? Moottorinsuojakytkin/lämpörele ohjaamassa kiuasta? No ei ihme että laukeaa, kun täysin väärä komponentti tuohon. Joku löytänyt jostain ja tehnyt mielestään fiksun kytkennän, jolla "saa kätevästi kiukaan päälle ja pois" ja kuvitellut että tuo toimii kuten sulake, kun asettaa vain oikean arvon. Sähkömies paikalle ohittamaan tuo räpellys ja kiukaalle suora syöttö sulakkeilta niin alkaa pelittämään.

Onko kiukaalle sulakkeita ollenkaan, vai syöttö suoraan moottorinsuojakytkimeltä?

 

[essim0n]

Haha, ei helkkari.. eli tuosta painat päälle kiukaan, toimiiko tuo ohjauspaneeli oikein? On meinaan Kastorin, Mondexin oma on "sensemate" tms. Liittyyköhän noi nyt keskenään toisiinsa.. paneelista et saa kiuasta pois päältä niin joku helkkarin moottorisuoja laitettu väliin.

Anyway aika virityksiä tuollaiset, niinkuin yllä mainittu, huuda kipinä paikalle.

 

[ddude]

Mitä helvettiä tuolla on tehty? Moottorinsuojakytkin/lämpörele ohjaamassa kiuasta? No ei ihme että laukeaa, kun täysin väärä komponentti tuohon. Joku löytänyt jostain ja tehnyt mielestään fiksun kytkennän, jolla "saa kätevästi kiukaan päälle ja pois" ja kuvitellut että tuo toimii kuten sulake, kun asettaa vain oikean arvon. Sähkömies paikalle ohittamaan tuo räpellys ja kiukaalle suora syöttö sulakkeilta niin alkaa pelittämään.

Onko kiukaalle sulakkeita ollenkaan, vai syöttö suoraan moottorinsuojakytkimeltä?

No ei ainakaan (pää)sulaketaulussa näy, en tiedä voiko ne olla jossain muualla?

Haha, ei helkkari.. eli tuosta painat päälle kiukaan, toimiiko tuo ohjauspaneeli oikein? On meinaan Kastorin, Mondexin oma on "sensemate" tms. Liittyyköhän noi nyt keskenään toisiinsa.. paneelista et saa kiuasta pois päältä niin joku helkkarin moottorisuoja laitettu väliin.

Anyway aika virityksiä tuollaiset, niinkuin yllä mainittu, huuda kipinä paikalle.

Ohjauspaneeli toimii oikein kun virrat on päällä. Toi on ~10v vanha, silloin Mondexilla ei ollut ilmeisesti omaa ohjauskeskusta.
(Tämä tieto Mondexilta)
Ja siis paneelista menee kiuas päälle ja pois kunhan toi "moottorisuoja" on vain "ON" asennossa.

 

[essim0n]

No ei ainakaan (pää)sulaketaulussa näy, en tiedä voiko ne olla jossain muualla?

Ohjauspaneeli toimii oikein kun virrat on päällä. Toi on ~10v vanha, silloin Mondexilla ei ollut ilmeisesti omaa ohjauskeskusta.
(Tämä tieto Mondexilta)
Ja siis paneelista menee kiuas päälle ja pois kunhan toi "moottorisuoja" on vain "ON" asennossa.

Aa Ok, hyvä. Muutamat Classicit käyny purkamassa ja vanhoja sellaisia niin ollut mondexin omat panelit. Tämä hyvä tieto jos tulee vielä vastaan.

Tuskin ne sulakkeet muualla on jos et päätaulusta löydä, tuskin siellä on mitään alakeskusta jemmassa. Voisin sanoa että aikaisempi väittämä noista sulakkeista / lämpösuojasta pitänee kutinsa.