Kysymyksiä sähkömiehille

Tietämättä oikosulkuvirtoja ei voida suorilta sanoa että b-käyräiset olisivat väärä valinta, ehkäpä sähkäri on todennut että ik ei riitä C-käyrälle.
Toisaalta asennusajankohta huomioiden mielestäni ainakin ulkopistorasioille on jo tuolloin ollut pakollisena vikavirtasuojat jolloin heikon ik:n voi periaatteessa jättää huomioimatta.

Tyhjä moduulipaikka "kiuassuojan" vieressä viittaisi siihen että paikalla on jossain vaiheessa ollut kolmivaiheinen johdonsuoja, hieman mystinen juttu tosiaan että miksi se on mahdollisesti korvattu tuolla viritelmällä?
Ehkä käyttäjä halunnut selkeästi erottuvan käyttökytkimen ja tuo palikka on ollut ainoa mitä hiacen perällä olleesta miljoonalaatikosta on löytynyt kello 15:30 perjantaina iltapäivästä?
 
Tietämättä oikosulkuvirtoja ei voida suorilta sanoa että b-käyräiset olisivat väärä valinta, ehkäpä sähkäri on todennut että ik ei riitä C-käyrälle.
Toisaalta asennusajankohta huomioiden mielestäni ainakin ulkopistorasioille on jo tuolloin ollut pakollisena vikavirtasuojat jolloin heikon ik:n voi periaatteessa jättää huomioimatta.
Olet aivan oikeassa. Virtoja ei ole kerrottu / tiedossa joten sikäli ei voi sanoa varmaksi. Mutta toisaalta, jos tai kun keskuksessa on enemmänkin B-käyräistä niin ei ole kyse mistään yksittäisestä, pitkästä vedosta vaan syystä tai toisesta haluttu berttaa laittaa.
Ja kyllä ainakin itse pidän surkeana suunnitteluna, jos sinne ulkorasialle (oletus, koska painepesuri) ei olisi vedetty riittävän tukevaa narua C-käyräistä varten.

Tyhjä moduulipaikka "kiuassuojan" vieressä viittaisi siihen että paikalla on jossain vaiheessa ollut kolmivaiheinen johdonsuoja, hieman mystinen juttu tosiaan että miksi se on mahdollisesti korvattu tuolla viritelmällä?
Ehkä käyttäjä halunnut selkeästi erottuvan käyttökytkimen ja tuo palikka on ollut ainoa mitä hiacen perällä olleesta miljoonalaatikosta on löytynyt kello 15:30 perjantaina iltapäivästä?
Mietein myös itse sitä tyhjää paikkaa mutta kun paremmin ei tiedä, vaikea sanoa. En vaan keksi oikeastaan mitään, edes huonoa syytä, miksi johdonsuoja olisi korvattu moottorinsuojalla. Paitsi jos on tehty muutoksia ja siinä kohdassa tuo Hiace on aivan kelvollinen selitys. Vähän vastaavaa itsekin jo edellä epäilin.

Toisaalta osaan kuvitella asian kulun: "kiuas vie sähköä kun aina päällä" "ok, muutetaan" "ai, ei oo tilaa taulussa. Tuskin ketään kiinnostaa kun laitan tuon romun ja ison laskun". Kyllähän tuo suoja näyttää aivan siltä, ettei sitä ole suoraan paketista ainakaan tuohon asennettu.

En joka tapauksessa haluaisi nähdä yhtään tuonkaan kaltaista. Murentaa uskottavuutta ammattitaitoon todella pahasti. Valitettavasti, kaikkien varpaille astumista vältellen, on pakko todeta osan perussähkäreistä tekevän melkosia "soveltamisia" sen paremmin miettimättä. Vaikea asia ymmärtää koska ainakin itse arvostan sitä, jos epäselvässä tilanteessa ihan rohkeasti kysytään.
 
Olet aivan oikeassa. Virtoja ei ole kerrottu / tiedossa joten sikäli ei voi sanoa varmaksi. Mutta toisaalta, jos tai kun keskuksessa on enemmänkin B-käyräistä niin ei ole kyse mistään yksittäisestä, pitkästä vedosta vaan syystä tai toisesta haluttu berttaa laittaa.
Ja kyllä ainakin itse pidän surkeana suunnitteluna, jos sinne ulkorasialle (oletus, koska painepesuri) ei olisi vedetty riittävän tukevaa narua C-käyräistä varten.


Mietein myös itse sitä tyhjää paikkaa mutta kun paremmin ei tiedä, vaikea sanoa. En vaan keksi oikeastaan mitään, edes huonoa syytä, miksi johdonsuoja olisi korvattu moottorinsuojalla. Paitsi jos on tehty muutoksia ja siinä kohdassa tuo Hiace on aivan kelvollinen selitys. Vähän vastaavaa itsekin jo edellä epäilin.

Toisaalta osaan kuvitella asian kulun: "kiuas vie sähköä kun aina päällä" "ok, muutetaan" "ai, ei oo tilaa taulussa. Tuskin ketään kiinnostaa kun laitan tuon romun ja ison laskun". Kyllähän tuo suoja näyttää aivan siltä, ettei sitä ole suoraan paketista ainakaan tuohon asennettu.

En joka tapauksessa haluaisi nähdä yhtään tuonkaan kaltaista. Murentaa uskottavuutta ammattitaitoon todella pahasti. Valitettavasti, kaikkien varpaille astumista vältellen, on pakko todeta osan perussähkäreistä tekevän melkosia "soveltamisia" sen paremmin miettimättä. Vaikea asia ymmärtää koska ainakin itse arvostan sitä, jos epäselvässä tilanteessa ihan rohkeasti kysytään.

Onko tässä tapauksessa edes ammattitaitoa ollut? Voihan se olla se Hiace kuski, itse oppinut soveltaja mutta veikkaan että kyseessä on vanhempi kuppe jolla ammattiylpeys sekä kiinnostus työhön sulanut ja lähdetty lafkasta jossa vuosia ryömitty yläpohjia ja rossipohjia. Tekee omilla toimareilla ja valkkailee ne helpot työt välistä jotka suoritetaan parhaalla katsomalla tavalla nopeasti ja poistuessa heitetään lasku ikkunasta. Sitten myöhemmin selviää näitä ongelmia ja mustamaalataan koko ammattikuntaa.

( Tiedän läheltä pari vastaavaa asentajaa, työ tehdään jos easy tai vastaus on että ei ehdi jos isompi työ, nostellaan housuja ja ajellaan Ooppelilla kahville)

Olen tuossa kanssasi samaa mieltä että kysy jos et varmaksi tiedä, muutamat nuoret käyneet töissä ja ainakin nämä olleet hanakoita kyselemään mikä on hyvä juttu ja tähön on kannustettu. Mutta näistäkin kysymyksistä huokuu läpi se koulunkin vastuu, tuntuu että perusasioita ei käydä kunnolla läpi vaan heitetään lopulta se vastuu opetuksesta työnantajalle. (Työ tekijäänsä opettaa, right?)

Huonosti kun käy, aloitteleva asentaja päätyy tälläisen luovan sähkärin pariksi ja nuori oppii samoille paskoille tavoille luovaksi moottorisuojan asentajaksi.
 
Kylpyhuoneen lattialämmityksen termostaatti rikki. Termostaatti on Devireg 520. Anturin arvo n. 20c lämmössä 16,8kohmia. Osaako techiläiset suositella uutta termostaattia? Ei tarvitse olla mitään hienouksia.
 
Kylpyhuoneen lattialämmityksen termostaatti rikki. Termostaatti on Devireg 520. Anturin arvo n. 20c lämmössä 16,8kohmia. Osaako techiläiset suositella uutta termostaattia? Ei tarvitse olla mitään hienouksia.

Pääsääntöisesti termarin mukana tulee anturi. Eli jos ei ole asennuksen kanssa ranetettu niin sen anturin voi myös vaihtaa. Jokatapauksessa toi ei ole joka ranen sähkötöihin kuuluvia hommia, joten eiköhän se paikalle tilattu sähkäri homman osaa hoitaa.
 
Kylpyhuoneen lattialämmityksen termostaatti rikki. Termostaatti on Devireg 520. Anturin arvo n. 20c lämmössä 16,8kohmia. Osaako techiläiset suositella uutta termostaattia? Ei tarvitse olla mitään hienouksia.

Meillä on monta Devin termaria, niistä menee 2 kondensaattoria rikki ajan myötä jonka jälkeen ei toimi.
Jos löytyy osaava tekijä lähistöltä niin pari euron osilla saa todennäköisesti kuntoon (olettaen että tuon mallin saa järkevästi auki).

Korvaajaa en valktettavasti osaa suositella.
Anturi tosiaan tulee aina uuden mukana ja pitää vaihtaa paitsi jos vaihtaa tilalle samanlaisen säätimen.
 
Kylpyhuoneen lattialämmityksen termostaatti rikki. Termostaatti on Devireg 520. Anturin arvo n. 20c lämmössä 16,8kohmia. Osaako techiläiset suositella uutta termostaattia? Ei tarvitse olla mitään hienouksia.

Nykyään ei saa enää asentaa vanhan tilallekaan uutta ilman hienouksia. Jos vertaa halvimman pään malleja, niin Enston ECO16BT:ssä on paljon enemmän (järkeviä) ominaisuuksia kuin Devin Optissa.
 
Nykyään ei saa enää asentaa vanhan tilallekaan uutta ilman hienouksia. Jos vertaa halvimman pään malleja, niin Enston ECO16BT:ssä on paljon enemmän (järkeviä) ominaisuuksia kuin Devin Optissa.
Meillä alkaa olla aika lailla puolet kämpän termareista noiat Enston versioita, kaikki patterit vaihtui jo Enston malleihin joissa toimii sama Ensto Heat-ohjelmisto millä ohjataan noita termareitakin. Loput termostaatit vaihtuu sitä mukaa kun niitä hajoilee, talolla ikää 30v joten vähitellen ne on alkanu kyykähdellä. Poistettiin edellisellä "asennuskierroksella" myös sähkökeskuksesta erilliset lämpötilanlaskut ja ajastimet kun kännykällä noita voi ohjata kätevästi tunnin tarkkuudella jokaiselle viikonpäivälle erikseen ihan miten mieli tekee.
 
Olen varmaan pudonnut jo säätökelkasta, normaalisti riittää kun koskee noihin 2 kertaa vuodessa, siis syksyllä lämmöt päälle ja keväällä pois :cool:
 
Nykyään ei saa enää asentaa vanhan tilallekaan uutta ilman hienouksia. Jos vertaa halvimman pään malleja, niin Enston ECO16BT:ssä on paljon enemmän (järkeviä) ominaisuuksia kuin Devin Optissa.
Miten niin ei saa? Mihin niitä sitten saa asentaa?
 
Miten niin ei saa? Mihin niitä sitten saa asentaa?
Eu direktiivi määrittelee nykyään minimivaatimuksen sähkölämmitysjärjestelmille ja sen mukaan kiinteästi asennettavissa termostaateissa & pattereissa pitää olla "luontoa ja sähköä säästävä" säätö/ohjelmointimahdollisuus joko sisäänrakennettuna termariin tai sitten vaikkapa kännykkäapplikaatiolla & wifi/bluetooth-yhteydellä...
Toki kukaan ei kysele mitä omakotitaloon asentaa, mutta ainakin oman kokemuksen mukaan luvalla toimivat asentajat ja firmat eivät noita "tyhmiä malleja" enää asiakkaille myy.
 
Eu direktiivi määrittelee nykyään minimivaatimuksen sähkölämmitysjärjestelmille ja sen mukaan kiinteästi asennettavissa termostaateissa & pattereissa pitää olla "luontoa ja sähköä säästävä" säätö/ohjelmointimadollisuus joko sisäänrakennettuna termariin tai sitten vaikkapa kännykkäapplikaatiolla & wifi/bluetooth-yhteydellä...
No niimpä tietenkin. Mutta eihän se ole kuin asentaa vaan.
 
Vuokra asunnossa on paljon noita. Ilmoitanko huoltoyhtiöön ?

20211105_182930.jpg

Noita vanhoja on 90-luvun talossa. Olisiko syytä käskeä vaihtamaan kaikki, koska ovat ilmeisesti alkuperäisiä ?
Lieneekö esim. tuossa sähköiskunvaara.
 
Vuokra asunnossa on paljon noita. Ilmoitanko huoltoyhtiöön ?

20211105_182930.jpg

Noita vanhoja on 90-luvun talossa. Olisiko syytä käskeä vaihtamaan kaikki, koska ovat ilmeisesti alkuperäisiä ?
Lieneekö esim. tuossa sähköiskunvaara.
Eihän tuo rikki ainakaan ole? Vai meinaatko, että se on jotain huonoa erää?

E:näkyyhän tuo kyllä olevan risa, vaihtoon
 
Eihän tuo rikki ainakaan ole? Vai meinaatko, että se on jotain huonoa erää?
Siis tuossa on halkeamia. Mietin, että taitaa olla aika riski tuollainen. Onko sähkömiehillä kantaa?

Ja kun talo on 90-luvulta, niin toki rasiat eivät ole nykyaikaisia, eli nykyajan suojausmenetelmät puuttuvat.
 
Siis tuossa on halkeamia. Mietin, että taitaa olla aika riski tuollainen. Onko sähkömiehillä kantaa?

Ja kun talo on 90-luvulta, niin toki rasiat eivät ole nykyaikaisia, eli nykyajan suojausmenetelmät puuttuvat.
Juu, kyllä sellainen haljennut ja joissa vioittuneet kosketussuojat vaihtoa kaipaisi
 
Juu, kyllä sellainen haljennut ja joissa vioittuneet kosketussuojat vaihtoa kaipaisi
Tein huoltopyynnön ja kun sähkömies joskus tulee, niin toivoin että vaihtaa muutkin samalla. Paljon tällaisia rasioita joissa halkeamia syntymässä/ovat yksinkertaisesti vanhoja, talo täytti juuri 31 v.

On kyllä surullista, että vuokra-asunnossa täytyy itse noita katsoa, ei ole mitään kuntotarkastusta yms. Moniko ei edes ilmoita noista :D
 
Tuossa muuten vielä tuollainen uutinen:


Mikä mahtaa olla ko. jutun pihvi, joka on maksu muurin takana?

Mitkä ovat siis ne laitteet, joita ei saisi liittää samaan jatkojohtoon ? Miksi jatkojohtoja myydään, jos niitä ei ole turvallista käyttää.
 
Tuossa muuten vielä tuollainen uutinen:


Mikä mahtaa olla ko. jutun pihvi, joka on maksu muurin takana?

Mitkä ovat siis ne laitteet, joita ei saisi liittää samaan jatkojohtoon ? Miksi jatkojohtoja myydään, jos niitä ei ole turvallista käyttää.
1. Kaikki pistorasiat eivät ole identtisiä
2. Älä käytä kulunutta pistorasiaa
3. Välähdys on väliaikainen huono liitos
4. Huolehdi pistorasian puhtaudesta – mutta maltilla
5. Kohtele johtoja armollisesti
6. Jatkojohto on tarkoitettu väliaikaiseksi
8. Korjaustyöt on jätettävä ammattilaiselle


Ei mitään uutta maailmassa. Samaa vanhaa ylivarovaisuutta.
Olis kyllä hieno nähdä kuka nykymaailamssa virittää vaikka tietokonetta jossa ei olisi "väliaikainen" jatkojohto..

Kunhan ei laita liian paljon tehoa syöviä laitteita samaan piuhaan ja huolehtii maadoitetusta ja maadoittamattomasta.
 
Tuossa muuten vielä tuollainen uutinen:


Mikä mahtaa olla ko. jutun pihvi, joka on maksu muurin takana?

Mitkä ovat siis ne laitteet, joita ei saisi liittää samaan jatkojohtoon ? Miksi jatkojohtoja myydään, jos niitä ei ole turvallista käyttää.

Ton pihvi oli että jatkojohto voi olla itse ranetettu vanha paska ja siksi jatkojohtoja ei tule käyttää. Toinen oli että käyttäjä voi ylittää jatkojohtoon merkityn suurimman sallitun tehon, joten jatkojohtoja ei tule käyttää.

Perus median hevonpaskaa siis. Olisi voitu neuvoa heittämään paskat jatkojohdot roskiin ja huomioimaan suurimman sallitun tehon.
 
Siis tuossa on halkeamia. Mietin, että taitaa olla aika riski tuollainen. Onko sähkömiehillä kantaa?

Ja kun talo on 90-luvulta, niin toki rasiat eivät ole nykyaikaisia, eli nykyajan suojausmenetelmät puuttuvat.

Todennäköisesti vaihdetaan vain uusi 0-luokan pistorasia tilalle, eli ei nykyaikaistu suojaus.

Toki hyvä vaihtaa uusiin kun haljennut on.
 
Viimeksi muokattu:
Vuokra asunnossa on paljon noita. Ilmoitanko huoltoyhtiöön ?

20211105_182930.jpg

Noita vanhoja on 90-luvun talossa. Olisiko syytä käskeä vaihtamaan kaikki, koska ovat ilmeisesti alkuperäisiä ?
Lieneekö esim. tuossa sähköiskunvaara.

On vaarallisia. Ilmoita huoltoyhtiöön.

Noissa käy niin, että muovi hapristuu ja pahimmassa tapauksesa töpseliä irrottaessa koko pistorasia irtoaa tai menee palasiksi ja jäljelle jää irronneet sähköjohtojen päät.
 
Tein huoltopyynnön ja kun sähkömies joskus tulee, niin toivoin että vaihtaa muutkin samalla. Paljon tällaisia rasioita joissa halkeamia syntymässä/ovat yksinkertaisesti vanhoja, talo täytti juuri 31 v.

On kyllä surullista, että vuokra-asunnossa täytyy itse noita katsoa, ei ole mitään kuntotarkastusta yms. Moniko ei edes ilmoita noista :D
Suurimmassa osassa tuon ikäisistä ei todellakaan ole tehty mitään sähköjen kuntotarkastuksia, saati vaihdettu varmuuden vuoksi rasioita. Eikä vaihtoon varsinaisesti edes ole mitään erityistä syytä jos ei vaurioita ole. Muutoinkin osa noista tarkastuksista on "osta tämä ja tämä paketti meiltä tai palaa koko talo".

Eli enpä usko vaihtavan kuin vioittuneen kappaleen. Ei varsinkaan jos huoltopyynnössä ei muita ole mainittu, etkä tosiaan voi käskeä vaihtamaan pyytää voit. Maadoitetuiksi ei ainakaan vaihda, sitä en usko. Edellyttäisi saman tilan muidenkin vaihdon ja kun maajohtoja ei ole, menisi niiden vetämiseksi ja siinä taas voi olla melkoisia haasteita.

Noissa käy niin, että muovi hapristuu ja pahimmassa tapauksesa töpseliä irrottaessa koko pistorasia irtoaa tai menee palasiksi ja jäljelle jää irronneet sähköjohtojen päät.
Kuten oli jo mainittu, liian piukkaan kiristetyillä ruuveilla noita rikotaan, todella harvoin laadukkaampi hajoilee tuossa iässä itsestään.
Tuo esittämäsi pahin tapaus taas on varsin kaukaa haettu skenaario. Kansi voi tottakai hajota mutta pohja on se, joka on kojerasiassa kiinni. Metallirunkoisena pysyy varsin hyvin paikoillaan eikä muutoinkaan hajoaminen ole mikään tavallisin ilmiö. Vaatii ihan reilun hajoamisen jotta saa sähköiset osat näkyviin.

Johtimia ei oikeastaan saa tuollaisessa irti kovinkaan helposti mutta jos pohja hajoaa kokonaan, saa ne pistotulppaan kontaktin tekevät metalliliuskat johtimien kera tietysti irti. Mutta kovin akuuttia sähköiskun vaaraa ei siltikään vielä synny jos sormia ei tietoisesti tunge väärään paikkaan.
Kokonaan irtoaminen on vielä pienempi riski. Jos johtimet kunnolla kiinni, kyllä se koko rasia jää johtimien varaan jännitteiset osat piilossa.

Tottakai kannattaa hoitaa kuntoon mutta jokseenkin turhaa on menettää yöuniaan tuollaisen takia. Paljon suurempi riski on muutaman kerran kuumaksi saatu rasia jossa kontakti on huono ja jota ei välttämättä näe ulkopuolelta mitenkään.
 
Suurimmassa osassa tuon ikäisistä ei todellakaan ole tehty mitään sähköjen kuntotarkastuksia, saati vaihdettu varmuuden vuoksi rasioita. Eikä vaihtoon varsinaisesti edes ole mitään erityistä syytä jos ei vaurioita ole. Muutoinkin osa noista tarkastuksista on "osta tämä ja tämä paketti meiltä tai palaa koko talo".

Eli enpä usko vaihtavan kuin vioittuneen kappaleen. Ei varsinkaan jos huoltopyynnössä ei muita ole mainittu, etkä tosiaan voi käskeä vaihtamaan pyytää voit. Maadoitetuiksi ei ainakaan vaihda, sitä en usko. Edellyttäisi saman tilan muidenkin vaihdon ja kun maajohtoja ei ole, menisi niiden vetämiseksi ja siinä taas voi olla melkoisia haasteita.


Kuten oli jo mainittu, liian piukkaan kiristetyillä ruuveilla noita rikotaan, todella harvoin laadukkaampi hajoilee tuossa iässä itsestään.
Tuo esittämäsi pahin tapaus taas on varsin kaukaa haettu skenaario. Kansi voi tottakai hajota mutta pohja on se, joka on kojerasiassa kiinni. Metallirunkoisena pysyy varsin hyvin paikoillaan eikä muutoinkaan hajoaminen ole mikään tavallisin ilmiö. Vaatii ihan reilun hajoamisen jotta saa sähköiset osat näkyviin.

Johtimia ei oikeastaan saa tuollaisessa irti kovinkaan helposti mutta jos pohja hajoaa kokonaan, saa ne pistotulppaan kontaktin tekevät metalliliuskat johtimien kera tietysti irti. Mutta kovin akuuttia sähköiskun vaaraa ei siltikään vielä synny jos sormia ei tietoisesti tunge väärään paikkaan.
Kokonaan irtoaminen on vielä pienempi riski. Jos johtimet kunnolla kiinni, kyllä se koko rasia jää johtimien varaan jännitteiset osat piilossa.

Tottakai kannattaa hoitaa kuntoon mutta jokseenkin turhaa on menettää yöuniaan tuollaisen takia. Paljon suurempi riski on muutaman kerran kuumaksi saatu rasia jossa kontakti on huono ja jota ei välttämättä näe ulkopuolelta mitenkään.
Tuo kannen hajoaminenkin on aika epävarmaa, lähinnä tossa on ulkonäköongelma. Samaa mieltä, että vaihtavat korkeintaan tuon kannen (jos kerran siitä virtaa nyt saa). Maadoitusjohtoja eivät tosiaan lähde uusimaan ilman isompaa sähköremppaa. Nykyjään lähes kaikki laitteet muutenkin sellaisia ettei suojamaata tarvita.
 
Ainakin kolme tuollaista rasiaa halkeamilla, eli kaikki nuo tällaiset, mitkä kuvassa.

Lisäksi halkeamilla yhden pistokkeen rasia kylpyhuoneessa.

Noissa pitkissä, missä modeemiliitäntää, ja tv-liitäntää, halkeamia ei ole, joten niitä tuskin vaihdetaan enkä ole pyytänyt.

Kerron kun sähkömies tulee, mitä vaihtaa. Ainoastaan yksi tuollainen kaksipaikkainen ei ole halkeamilla, mutta pyysin silti senkin vaihtamaan huoltopyynnössä.

Sähköä noista tulee, mutta minä en uskalla noita käyttää, kun on noin isoja halkeamia.
 
Ainakin kolme tuollaista rasiaa halkeamilla, eli kaikki nuo tällaiset, mitkä kuvassa.

Lisäksi halkeamilla yhden pistokkeen rasia kylpyhuoneessa.

Noissa pitkissä, missä modeemiliitäntää, ja tv-liitäntää, halkeamia ei ole, joten niitä tuskin vaihdetaan enkä ole pyytänyt.

Kerron kun sähkömies tulee, mitä vaihtaa. Ainoastaan yksi tuollainen kaksipaikkainen ei ole halkeamilla, mutta pyysin silti senkin vaihtamaan huoltopyynnössä.

Sähköä noista tulee, mutta minä en uskalla noita käyttää, kun on noin isoja halkeamia.
Ei se muovi sähköä johda, joten sen puolesta huoletta, mutta jos vaihtaja on tulossa ja tarvetta ei ole...
 
Yksiosaisen pintapistorasian tilalle pitäisi vaihtaa kaksiosainen, mutta tuossa yksiosaisessa johdot onkin katkottu niin lyhyeksi, ettei kaksiosaisessa nolla yllä yläpuolen liittimeen. Se näyttäisi sen sijaan yltävän rasiassa olevaan ylimääräiseen ruuviliittimeen. Saako nollan siis jatkaa tuolla ruuviliittimellä, vai onko se varattu vain johtimen päättämistä tai jotain muuta käyttötarkoitusta varten? Paremmalta tuo tuntuisi, kun irtonaisen wagon tunkeminen rasiaan.

E: pistorasia on ihan normaali muovirunkoinen abb tuote, ei siis mikään alumiinirunkoinen tmv.
 
Viimeksi muokattu:
Yksiosaisen pintapistorasian tilalle pitäisi vaihtaa kaksiosainen, mutta tuossa yksiosaisessa johdot onkin katkottu niin lyhyeksi, ettei kaksiosaisessa nolla yllä yläpuolen liittimeen. Se näyttäisi sen sijaan yltävän rasiassa olevaan ylimääräiseen ruuviliittimeen. Saako nollan siis jatkaa tuolla ruuviliittimellä, vai onko se varattu vain johtimen päättämistä tai jotain muuta käyttötarkoitusta varten? Paremmalta tuo tuntuisi, kun irtonaisen wagon tunkeminen rasiaan.

E: pistorasia on ihan normaali muovirunkoinen abb tuote, ei siis mikään alumiinirunkoinen tmv.
Miksi se pitää ylettää yläpuolen liittimeen? Laita siihen liittimeen mihin se ylettää, kunhan ei suojamaan liittimeen. ABB:n rasioissahan on 4 liitintä per napa. Ei se nyt ole suuri synti, jos nolla ei olekaan vasemmalla/ylhäällä ja vaihe oikealla/alhaalla. Mutta voi sen myös lisäliittimessä jatkaa, jos haluaa.
 
Erääseen käyttökohteeseen menee 5x1.5s MMJ. Aikasemmin siis kaikissa johtimissa kulkenut tuo 230vac. Nyt olisi tarve saada muutettua niin, että 2kpl johtimista olisikin 24V AC/DC.
Onko määräysten mukaista tuoda mmj:ssä 2 eri jännitettä, sillä tuo erityshän on toteutuettu suurimman käytetyn jännitteen mukaan(230V)?
 
Erääseen käyttökohteeseen menee 5x1.5s MMJ. Aikasemmin siis kaikissa johtimissa kulkenut tuo 230vac. Nyt olisi tarve saada muutettua niin, että 2kpl johtimista olisikin 24V AC/DC.
Onko määräysten mukaista tuoda mmj:ssä 2 eri jännitettä, sillä tuo erityshän on toteutuettu suurimman käytetyn jännitteen mukaan(230V)?
Ei ole sallittua samassa kaapelissa viedä pien- ja pienoisjännitteitä.
 
Ei ole sallittua samassa kaapelissa viedä pien- ja pienoisjännitteitä.
Onko asia todella noin? Kuinkas sitten esim. DALI valo ohjaukset joissa on ainakin usein tapana 5X1.5MMJ:ssä viedä yhdessä johtimessa 230V valaisimen DALI liitäntälaitteelle ja kahdessa vapaassa johtimessa taas ohjaussignaali?
 
Onko asia todella noin? Kuinkas sitten esim. DALI valo ohjaukset joissa on ainakin usein tapana 5X1.5MMJ:ssä viedä yhdessä johtimessa 230V valaisimen DALI liitäntälaitteelle ja kahdessa vapaassa johtimessa taas ohjaussignaali?
Kyllä tuo Dalin kanssa on ihan yleinen tapa miten asia tehdään eikä siinä mitään kiellettyä ole.
 
Erääseen käyttökohteeseen menee 5x1.5s MMJ. Aikasemmin siis kaikissa johtimissa kulkenut tuo 230vac. Nyt olisi tarve saada muutettua niin, että 2kpl johtimista olisikin 24V AC/DC.
Onko määräysten mukaista tuoda mmj:ssä 2 eri jännitettä, sillä tuo erityshän on toteutuettu suurimman käytetyn jännitteen mukaan(230V)?

Kyllä voi tuoda kunhan kaikkien lankojen eriste kestää 230V. Johtimet olisi myös tärkeää merkitä selkeästi ettei sekaantumisen vaaraa ole, itse merkkailen mm. dalit tarrakirjoittimeen sopivalla kutistesukalla mutta varmaan ihan teipistä tehty lippukin käy johon tuhertelee merkinnän jännitteestä.
Kannattaa sitten huomioida että siihen 24V linjaan kytkeytyy jokunen voltti jännitettä sieltä verkkojännitteestä.
 
Kirkko ei kuitenkaan jostain kumman syystä halua näin tehdä, vaikka se olisi täysin mahdollista
Vuokra asunnossa on paljon noita. Ilmoitanko huoltoyhtiöön ?

20211105_182930.jpg

Noita vanhoja on 90-luvun talossa. Olisiko syytä käskeä vaihtamaan kaikki, koska ovat ilmeisesti alkuperäisiä ?
Lieneekö esim. tuossa sähköiskunvaara.
Nyt on tuo ja toinen vastaava vaihdettu, samoin pesuhuoneessa vaihdettu yksipaikkainen halkeamilla. Kaksi muuta rasiaa löysi sähköteknikko, ja käski niistä tekemään uuden vikarin. Niin vaihtaa nekin.
 
Suosituksia sähköfirmasta Turun seudulla? Ei tarvi olla halvin kunhan on asiallinen. Pitäisi 7-8 loisteputkivalaisinta (2 x 1500 mm putket) vaihtaa harrastetallissa johonkin nykyaikaiseen ledisysteemiin (ei yhtään hajua millainen olisi hyvä). Olisko toi joku vajaan päivän homma. Saa myös ottaa suoraan yhteyttä jos joku sähkäri lukee.
 
Kylppäriremppa vanhassa talossa, vanhat sulakkeet, sähkötauluun ei varmaan aleta vikavirtasuojakytkintä laittamaan. Pistorasiat pitää laittaa kylppärissä kuitenkin vikavirtasuojakytkimen taakse, ennen remppaa siellä on ollut yksi maadoitettu pistorasia. Rempan jälkeen pitäisi olla kolme pistorasiaa, eli vanhalla paikalla yksi ja sitten peilikaapissa ja allaskaapissa yhdet. Voiko tuon tehdä niin, että laittaa kaikkien pistorasioiden sähköt kulkemaan tämmmöisen kautta? Vai pitääkö olla kolme vikavirtasuojattua pistorasiaa. Eka vaihtoehto olisi kivempi kun nuo vikavirtasuojatut pistorasiat on joten ruman näköisiä ja taitaisi tulla halvemmaksikin.
 
Kylppäriremppa vanhassa talossa, vanhat sulakkeet, sähkötauluun ei varmaan aleta vikavirtasuojakytkintä laittamaan. Pistorasiat pitää laittaa kylppärissä kuitenkin vikavirtasuojakytkimen taakse, ennen remppaa siellä on ollut yksi maadoitettu pistorasia. Rempan jälkeen pitäisi olla kolme pistorasiaa, eli vanhalla paikalla yksi ja sitten peilikaapissa ja allaskaapissa yhdet. Voiko tuon tehdä niin, että laittaa kaikkien pistorasioiden sähköt kulkemaan tämmmöisen kautta? Vai pitääkö olla kolme vikavirtasuojattua pistorasiaa. Eka vaihtoehto olisi kivempi kun nuo vikavirtasuojatut pistorasiat on joten ruman näköisiä ja taitaisi tulla halvemmaksikin.


Minulla on melkolailla samanlainen tilanne edessä. Erilaisten pohdintojen jälkeen olen todennäköisesti päätymässä keskuksen vaihtoon. Oman sähkökeskukseni tilalle sopiva uusi sähkökeskus ei mahdottomasti maksa ja asuntoni sähköt on putkitettu. Tällöin saan vikavirtasuojat keskukseen.
 
Kylppäriremppa vanhassa talossa, vanhat sulakkeet, sähkötauluun ei varmaan aleta vikavirtasuojakytkintä laittamaan. Pistorasiat pitää laittaa kylppärissä kuitenkin vikavirtasuojakytkimen taakse, ennen remppaa siellä on ollut yksi maadoitettu pistorasia. Rempan jälkeen pitäisi olla kolme pistorasiaa, eli vanhalla paikalla yksi ja sitten peilikaapissa ja allaskaapissa yhdet. Voiko tuon tehdä niin, että laittaa kaikkien pistorasioiden sähköt kulkemaan tämmmöisen kautta? Vai pitääkö olla kolme vikavirtasuojattua pistorasiaa. Eka vaihtoehto olisi kivempi kun nuo vikavirtasuojatut pistorasiat on joten ruman näköisiä ja taitaisi tulla halvemmaksikin.

Tuohan ei oikeastaan eroa keskukseen laitettavasta vikavirrasta mitenkään (olettaen että kuitenkin yhteen vaiheeseen).
Molemmissa tapauksissa kaikki pistorasiat ovat vikavirran takana oli se sitten keskuksessa tai lähempänä rasioita.
 
Tuohan ei oikeastaan eroa keskukseen laitettavasta vikavirrasta mitenkään (olettaen että kuitenkin yhteen vaiheeseen).
Molemmissa tapauksissa kaikki pistorasiat ovat vikavirran takana oli se sitten keskuksessa tai lähempänä rasioita.

Tukesin sivuilla sanotaan "Vikavirtasuojakytkin lisätään yleensä ryhmäkeskukseen tai erilliseen koteloon keskuksen yhteyteen. Tällöin johdotukset laitteille joudutaan monesti uusimaan, koska vikavirtasuojatuissa piireissä käytetään nollajohtimesta erotettua erillistä suojajohdinta, jota ei välttämättä ole ennen 90-lukua tehdyissä asennuksissa." Onko tuo linkittämäni kytkimen käyttö mahdollista jos ei ole nollajohtimesta erotettua erillistä suojajohdinta, vai onko tuo vain hienompi tapa sanoa että maadoitettu? Ovatko kylppärin pistorasiat yleensä sarjassa? Eikö silloin riitä että eka on vikavirtasuojattu, niin sen perään laitetuissakin on suoja, vai eikö niitä voi tuolla tavalla laittaa sarjaan?
 
Tukesin sivuilla sanotaan "Vikavirtasuojakytkin lisätään yleensä ryhmäkeskukseen tai erilliseen koteloon keskuksen yhteyteen. Tällöin johdotukset laitteille joudutaan monesti uusimaan, koska vikavirtasuojatuissa piireissä käytetään nollajohtimesta erotettua erillistä suojajohdinta, jota ei välttämättä ole ennen 90-lukua tehdyissä asennuksissa." Onko tuo linkittämäni kytkimen käyttö mahdollista jos ei ole nollajohtimesta erotettua erillistä suojajohdinta, vai onko tuo vain hienompi tapa sanoa että maadoitettu? Ovatko kylppärin pistorasiat yleensä sarjassa? Eikö silloin riitä että eka on vikavirtasuojattu, niin sen perään laitetuissakin on suoja, vai eikö niitä voi tuolla tavalla laittaa sarjaan?

Jotta tuota voisit käyttää, pitää keskukselle asti mennä kolme johdinta: vaihejohto, nolla ja suojamaa ja lisäksi keskuksella pitää olla eritelty nollakisko ja suojamaakisko. Jos rakennus on tehty ennen 90-lukua, niin noita ei varmuudella ole tehty kolmella johtimella ja erillisellä suojamaakiskolla, vaan maadoitetut pistorasiat ovat yleensä nollattu pistorasisa, eli pistorasioille menee kaksi johdinta.

Suosittelen sähkökeskuksen uusimista, jossa on nykyaikaisesti eroteltu nolla ja pe ja lisäksi riittävästi paikkoja vikavirtasuojakytkimille.
 
Onko tuo linkittämäni kytkimen käyttö mahdollista jos ei ole nollajohtimesta erotettua erillistä suojajohdinta, vai onko tuo vain hienompi tapa sanoa että maadoitettu?
Olematta sähkömies ja (selkeyden vuoksi liiotellen) ymmärtämättä mitään määräyksistä sanon, että tämä tarkoittaa kevillä vedettyä kunnollista suojamaadoitusta erotuksena nollauksesta. Noin fysiikan puolesta VVSK toimii oikein erillisellä maadoituksella tai täysin maadoittamattomissa(0-luokan tilan rasiat tai europistorasiat), mutta nollattu maadoitus vaarantaa suojalaitteen toiminnan, eli aiheuttaa sen ettei se joissakin tapauksissa(epätoivottu virta vaiheesta runkoon) reagoi.
 
Jotta tuota voisit käyttää, pitää keskukselle asti mennä kolme johdinta: vaihejohto, nolla ja suojamaa ja lisäksi keskuksella pitää olla eritelty nollakisko ja suojamaakisko. Jos rakennus on tehty ennen 90-lukua, niin noita ei varmuudella ole tehty kolmella johtimella ja erillisellä suojamaakiskolla, vaan maadoitetut pistorasiat ovat yleensä nollattu pistorasisa, eli pistorasioille menee kaksi johdinta.

Suosittelen sähkökeskuksen uusimista, jossa on nykyaikaisesti eroteltu nolla ja pe ja lisäksi riittävästi paikkoja vikavirtasuojakytkimille.
Puhutaan parista rasiasta pesutiloihin ja suositellaan koko keskuksen uusimista. Eihän tuossa ole oikeasti mitään järkeä.

Ja tuntuu siltä, että sekoitat nollauksen ja keskuksen kiskot. Mutta kertonet, miksi vvs ei toimi jos keskuksessa yhteinen kisko?
 
Puhutaan parista rasiasta pesutiloihin ja suositellaan koko keskuksen uusimista. Eihän tuossa ole oikeasti mitään järkeä.

Ja tuntuu siltä, että sekoitat nollauksen ja keskuksen kiskot. Mutta kertonet, miksi vvs ei toimi jos keskuksessa yhteinen kisko?

Siksi, kun sähköturvallisuusmääräyksissä on määritelty, ettn vanhan komponentin saa uusia samanlaisella tai vastaavalla komponentillä.

Jos aletaan tekemään muutoksia, lisäyksiä tai suojaustason muutoksia, pitää kaikki vastata tämän päivän määräyksiä.

Toki minä en tule sinun rakennusta tarkastamaan, niin voit tehdä kuinka parhaaksi näet. Jos jotain sattuu, niin vakuutusyhtiö voi olla kiinnostunut jälkeenpäin tehdyistä lisäyksistä ja muutoksista.
 
Siksi, kun sähköturvallisuusmääräyksissä on määritelty, ettn vanhan komponentin saa uusia samanlaisella tai vastaavalla komponentillä.

Jos aletaan tekemään muutoksia, lisäyksiä tai suojaustason muutoksia, pitää kaikki vastata tämän päivän määräyksiä.

Toki minä en tule sinun rakennusta tarkastamaan, niin voit tehdä kuinka parhaaksi näet. Jos jotain sattuu, niin vakuutusyhtiö voi olla kiinnostunut jälkeenpäin tehdyistä lisäyksistä ja muutoksista.
Ei kai vähäistä muutosta ole edelleenkään rajattu niin tiukasti, että se koskisi vain vanhan komponentin uusimista? Lisäksi jos muutoksen ei-vähäisyyden takia(tai turvallisuuden takia) päädytään suojaustason muutokseen, niin kai nyt esimerkiksi ulkopistorasian VVSK:n voi edelleen toteuttaa sillä VVSK-pistorasiakomponentilla ilman muutoksia vanhaan keskukseen?
 
Siksi, kun sähköturvallisuusmääräyksissä on määritelty, ettn vanhan komponentin saa uusia samanlaisella tai vastaavalla komponentillä.

Jos aletaan tekemään muutoksia, lisäyksiä tai suojaustason muutoksia, pitää kaikki vastata tämän päivän määräyksiä.

Toki minä en tule sinun rakennusta tarkastamaan, niin voit tehdä kuinka parhaaksi näet. Jos jotain sattuu, niin vakuutusyhtiö voi olla kiinnostunut jälkeenpäin tehdyistä lisäyksistä ja muutoksista.
Nyt on taidettu lukea jotain kohtaa kyllä aika reilusti pieleen. Suosittelen kertausta.

Odotan melkoisen reilua tarkennusta tai väitteesi jää kyllä aika pahasti ilmaan. Tuossahan kerrot, että vaikka ne ko. pesutilat ja omalla vvs:llä varustettu peilikaappi olisi laiton vanhan tilalla jos ei uusita aivan kaikkea.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 582
Viestejä
4 512 336
Jäsenet
74 418
Uusin jäsen
Micki

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom