Kysymyksiä sähkömiehille

Kokeillaanpas tännekin, kun ei tuolta remonttiketjusta oikein tullut vastauksia. Saa ehdottaa vielä sopivampaa ketjua.

Mistä löytyisi kuvan tyyppinen peilikaapin päälle asennettava kylpyhuonevalaisin värilämpötilalla 6000-6500K? Leveyttä saisi olla 30-50cm. Kaikki mitä löysin, on aina 3000-4000K, joka ei minulle käy, kun tottunut päivänvalovaloihin muualla, niin näyttää sitä alemmalla värilämpötilalla kylppäri niin tunkkaisen keltaiselta. Pitäisi olla 12V, että saa suoraan nykyisen valaisimen tilalle samaan muuntajaan.

gustavsberg_led-valaisin_peilikaappiin_graphic_300mm.jpg
 
Kokeillaanpas tännekin, kun ei tuolta remonttiketjusta oikein tullut vastauksia. Saa ehdottaa vielä sopivampaa ketjua.

Mistä löytyisi kuvan tyyppinen peilikaapin päälle asennettava kylpyhuonevalaisin värilämpötilalla 6000-6500K? Leveyttä saisi olla 30-50cm. Kaikki mitä löysin, on aina 3000-4000K, joka ei minulle käy, kun tottunut päivänvalovaloihin muualla, niin näyttää sitä alemmalla värilämpötilalla kylppäri niin tunkkaisen keltaiselta. Pitäisi olla 12V, että saa suoraan nykyisen valaisimen tilalle samaan muuntajaan.

gustavsberg_led-valaisin_peilikaappiin_graphic_300mm.jpg

Offtopic: Heh :) Valittelin samaa "oksennuksen" keltaista 2700K? vakio putkilamppua, kun ei kaupassa aikoinaan ollut muutakaan siihen hätään. Nyt kun jaksoin sen vaihtaa taikaisin 3000K(LED), niin tuntuu niiiiiin omaan silmään "valkoiselta". Kun muuten ehti tottua tuohon keltaiseen.
 
Kokeillaanpas tännekin, kun ei tuolta remonttiketjusta oikein tullut vastauksia. Saa ehdottaa vielä sopivampaa ketjua.

Mistä löytyisi kuvan tyyppinen peilikaapin päälle asennettava kylpyhuonevalaisin värilämpötilalla 6000-6500K? Leveyttä saisi olla 30-50cm. Kaikki mitä löysin, on aina 3000-4000K, joka ei minulle käy, kun tottunut päivänvalovaloihin muualla, niin näyttää sitä alemmalla värilämpötilalla kylppäri niin tunkkaisen keltaiselta. Pitäisi olla 12V, että saa suoraan nykyisen valaisimen tilalle samaan muuntajaan.

gustavsberg_led-valaisin_peilikaappiin_graphic_300mm.jpg
Jos ei valmista löydy, niin eikö tuollaiseen runkoon vaihda mitä vaan ledinauhaa tilalle.
 
Pitäis vaihtaa vanhaan omakotitaloon uus pääkeskus ja päävarokeboksi, sekä niiden välinen syöttökaapeli. En tiedä vielä onko taloon uusittu mitä sähköjä ja milloin, mutta miten toi päävarokekotelo, pitääkö siihen laittaa tulppasulakkeet vai voiko siihen vaihtaa johdonsuojakatkaisijat vanhojen tulppien tilalle? Sit toi keskus varmaan kannattaa suunnitella sillee et sinne tulee riittävästi vikavirtoja, jos talon muita sähköjä tulevaisuudessa saneerataan? TN-C:nä toi on tehtävä ku siellä varmasti on PEN-johtimia ja jos pienempi ryhmäkeskus joskus tullaan uusimaan ni sen voi sit muuttaa TN-C-S:ksi. Mitä mieltä tämmösestä projektista, en kyllä käy mitään tarjousta tolle laskee et tuntitöinä pitää saada tehdä... Ihan mahdotonta tietää et miten iso homma tosta tulee. Varmaan joku tarpeeks iso keskus pitää vaan ottaa ja lisäillä siihen kilkkeitä sit jos tarvii?

Pitää varmaan ottaa suojamaadoitettu syöttö siihen ja yhdistää se PEN-johdoksi et jos joskus saneerataan ni saa muutettua sen TN-S järjestelmäksi tarvittaessa?
 
Pitäis vaihtaa vanhaan omakotitaloon uus pääkeskus ja päävarokeboksi, sekä niiden välinen syöttökaapeli. En tiedä vielä onko taloon uusittu mitä sähköjä ja milloin, mutta miten toi päävarokekotelo, pitääkö siihen laittaa tulppasulakkeet vai voiko siihen vaihtaa johdonsuojakatkaisijat vanhojen tulppien tilalle?

Pitää olla tulppa- tai kahvasulakkeet. Onko tuohon jokin syy, miksi päävarokekotelo pitää vaihtaa?
 
Pitäis vaihtaa vanhaan omakotitaloon uus pääkeskus ja päävarokeboksi, sekä niiden välinen syöttökaapeli. En tiedä vielä onko taloon uusittu mitä sähköjä ja milloin, mutta miten toi päävarokekotelo, pitääkö siihen laittaa tulppasulakkeet vai voiko siihen vaihtaa johdonsuojakatkaisijat vanhojen tulppien tilalle? Sit toi keskus varmaan kannattaa suunnitella sillee et sinne tulee riittävästi vikavirtoja, jos talon muita sähköjä tulevaisuudessa saneerataan? TN-C:nä toi on tehtävä ku siellä varmasti on PEN-johtimia ja jos pienempi ryhmäkeskus joskus tullaan uusimaan ni sen voi sit muuttaa TN-C-S:ksi. Mitä mieltä tämmösestä projektista, en kyllä käy mitään tarjousta tolle laskee et tuntitöinä pitää saada tehdä... Ihan mahdotonta tietää et miten iso homma tosta tulee. Varmaan joku tarpeeks iso keskus pitää vaan ottaa ja lisäillä siihen kilkkeitä sit jos tarvii?

Pitää varmaan ottaa suojamaadoitettu syöttö siihen ja yhdistää se PEN-johdoksi et jos joskus saneerataan ni saa muutettua sen TN-S järjestelmäksi tarvittaessa?

Päävarokeboksia ei kannata lähteä muuttamaan johdonsuojakatkaisijoille. Uudet asennukset tn-s järjestelmänä, vaikka käyttöön jää jotain pen ryhmiä. Keskukseen tästä asianmukaiset merkinnät ja yhdyskiskot. Keskus kannattaa aina ylimoittaa. Hintaa ei paljoa nosta muutama vikavirtasuoja, mutta jos myöhemmin joutuu lisäilemään niin aina työläämpää ja kalliimpaa.
 
Pitää olla tulppa- tai kahvasulakkeet. Onko tuohon jokin syy, miksi päävarokekotelo pitää vaihtaa?
Sinne ainakin pitää vaihtaa isommat sulakkeet ni vissii ei sit käy siihen. Ilmeisesti energialaitos oli käyny kattoo sitä sulakkeiden suurentamista ja sanonu et se pitää vaihtaa koko boksi. Pitäiskö se nolla ja maa siinä sit jo erottaa ja vetää siitä eteenpäin TN-S?
 
Sinne ainakin pitää vaihtaa isommat sulakkeet ni vissii ei sit käy siihen. Ilmeisesti energialaitos oli käyny kattoo sitä sulakkeiden suurentamista ja sanonu et se pitää vaihtaa koko boksi. Pitäiskö se nolla ja maa siinä sit jo erottaa ja vetää siitä eteenpäin TN-S?
Jos tuo on siis pelkkä pääsulakekoppa esim korkealla talon seinällä, ja mittari on jossain myöhemmin, ei sitä erotusta tarvii siellä seinällä tehdä. Yleinen käytäntö on että erotus tehdään sähkömittarin luona. Varsinkin tuollaisessa saneerauskohteessa mitään tarkkaa sääntöä ei kuitenkaan ole.
 
Ainoa ehdottomasti kielletty väri on Keltavihreän käyttäminen muuhun kuin maadoitukseen. Sinisen käyttäminen suojamaana kevin sijaan on myös väärin, mutta kyllä sitä ainakin nollauksessa usein käytetään, jossa se nyt on vielä ehkä hyväksyttävissä.
Tämä suojamaadoituksen kevisääntö molemmin päin on selkeä.

Mitenkäs potentiaalintasaus? Vanhoissa näkyy paljon sinistä, uudet on näkyneet olevan kaikki keviä mitä on vastaan tullut, siis sikäli kun eristetystä johtimesta puhe. Saako ne siniset jättää/uudelleen kytkeä paikalleen kun tehdään esimerkiksi putkitöitä ja vähän asiat siirtyvät?
 
Tuosta kevistä tulikin mieleen, hituvirtapuolella kun nuo määräykset ovat lepsummat niin mitenkäs esim jos jossakin gamaflexissä kuljetetaan vain jotain 5V tai 12V jännitettä ja kaapelissa on kevi-johdin niin jotkut sedät sanovat että kun on hituasennus niin keviä voi käyttää muuhunkin kuin maadoitukseen. Itse olen silti ollut tuossa tiukkana enkä ole keviä käyttänyt esim jännitteen nollapotentiaalina vaan jos sitä ei oikeasti käytetä maadoituksena niin se katkotaan juuresta ja jätetään käyttämättä. Eli saako hituasennuksissa käyttää keviä "väärin"? Itse en käyttäisi koska aina on olemassa pieni erehtymisen vaara.
 
Mitenkäs potentiaalintasaus? Vanhoissa näkyy paljon sinistä, uudet on näkyneet olevan kaikki keviä mitä on vastaan tullut, siis sikäli kun eristetystä johtimesta puhe. Saako ne siniset jättää/uudelleen kytkeä paikalleen kun tehdään esimerkiksi putkitöitä ja vähän asiat siirtyvät?
Ne vanhat ovat vanhoja asennuksia, vaikka niitä nyt vähän joutuisikin siirtelemään.
 
Mikä on nykyinen tilanne ”puolikiinteiden” asennusten kanssa?

Ulkokatos johon X määrä pistorasioita ja rasioille tulisi sähkö sitten tulpalla talon seinästä VVSK:n takaa.

Asennus toki vaatii luvat.
 
Mistä löytyisi samaa sarjaa olevat valokatkaisija (ihan perus 1-kytkin) ja kannellinen pistorasia maadoitettu.
Molempien tulisi olla ip44. Tulee korvaamaan vanhassa talossa nykyiset kellastuneet kalusteet vessassa.
 
Mistä löytyisi samaa sarjaa olevat valokatkaisija (ihan perus 1-kytkin) ja kannellinen pistorasia maadoitettu.
Molempien tulisi olla ip44. Tulee korvaamaan vanhassa talossa nykyiset kellastuneet kalusteet vessassa.

Vessa ei ole märkätila, joten IP21 on ihan riittävä suojausluokka useimmissa tapauksissa. Ja itse kysymykseesi suosittelen yleisesti kalustevalinnaksi joko Schneiderin Exxact -sarjaa, ABB:n Jussia tai ABB:n Impressivoa. Näitä saa ihan joka rautakaupasta niin uppona kuin pintana.
 
Kokeillaas oikein tuplalainausta ekaa kertaa. Ei tällaisia ollut 90-luvun bokseissa.

Miksei? Jotkut laittaa vielä jonkun pinnan tuohon päälle lisääkin. Asentajahan voi näyttää että "tähän hintaan mä saan tukusta tavaran, laitan vaan tän 5% tähän päälle..."

Järkevää. Ja jotkut pitävät jonkinverran omaa varastoa mikä on näin pula-aikana elintärkeätä. Ainakin teollisuudessa on nyt pulaa monenlaisesta komponentista enkä nyt puhu vain siruista. Mun mielestä 5% kuulostaa kohtuulliselta kun esim. joidenkin elektroniikkaliittimien hinnat ovat nousseet 200% puolessa vuodessa. Toki nyt on aika poikkeuksellinen kysyntäpiikki.

Mitä itse olen jotain teettänyt ja hommannut omat osat niin melkein aina tullut sellainen kuva että valitsisivat ne mielummin itse. Kommentit tyyliin ”tuollainen on vaikea asentaa”. Kannattaa sopia tilausta tehdessä.

Sähkärin lähes kaikki työkalut mahtuu yhteen pakkiin ja loput on erilaisia mukavuusleluja sen verran mitä olen autoihin sisään kurkannut.

En tiedä onkohan oikeasti noin, jos on niin lucky bastards. Jotkut muuten vielä luulevat että autoja voi korjata pelkällä hylsysarjalla...
 
Olen etsinyt led korvaajia vanhojen valojen paikalle:

Koko on ongelmallinen ei meinaa löytyä, en haluaisi mitään sovitekauluksia tms.

Muutamia vaihtoehtoja on löytynyt, niissä IP44 mutta lämpötilankesto vain -5c asti ja kysyttäessä mainittu että tarkoitettu kylpyhuoneeseen.

IP luokka ymmärtääkseni riittää uloskin mutta riski lienee siinä ettei suostu syttymään pakkasella?
Saako tuollaisen asentaa kuitenkin ulos "omalla riskillä"?
 
Olen etsinyt led korvaajia vanhojen valojen paikalle:

Koko on ongelmallinen ei meinaa löytyä, en haluaisi mitään sovitekauluksia tms.

Muutamia vaihtoehtoja on löytynyt, niissä IP44 mutta lämpötilankesto vain -5c asti ja kysyttäessä mainittu että tarkoitettu kylpyhuoneeseen.

IP luokka ymmärtääkseni riittää uloskin mutta riski lienee siinä ettei suostu syttymään pakkasella?
Saako tuollaisen asentaa kuitenkin ulos "omalla riskillä"?
Eikö alasvalot ulkona ole aina katoksessa, joten luokaksi riittää IPX1?

Joku saa toki korjata jos olen väärässä.

 
WC:ssä pesukone ja sähköhammasharjan laturi. Pistorasia on peilikaapissa ja tietysti kytkimen takana – kun valot sammuttaa, kaikki sammuu. Pystyykö esim. seinän takaa makkarin pistorasiasta haaroittamaan tuonne erillisen pistorasian?
 
WC:ssä pesukone ja sähköhammasharjan laturi. Pistorasia on peilikaapissa ja tietysti kytkimen takana – kun valot sammuttaa, kaikki sammuu. Pystyykö esim. seinän takaa makkarin pistorasiasta haaroittamaan tuonne erillisen pistorasian?
Eiköhän siellä WC:ssä ole jossain (katossa?) jakorasia, josta peilikaapille saa tuotua myös jatkuvan virran. Sähkäri vaan paikalle.
 
Mulle tarjoutui tilaisuus päästä isolle työmaalle pk-seudulle tekemään sähköasennuksia tuntilaskutuksella. Minkälaista hintaa siellä suunnalla tollasesta laskutetaan? Kyse siis tuntitöistä.
 
Mulle tarjoutui tilaisuus päästä isolle työmaalle pk-seudulle tekemään sähköasennuksia tuntilaskutuksella. Minkälaista hintaa siellä suunnalla tollasesta laskutetaan? Kyse siis tuntitöistä.

Onko matkakustannukset tämän tuntihinnan päälle, ajatko välin päivittäin vai asutko työmaan ajan pk-seudulla? Asennatko tilaajan materiaaleilla, ovatko materiaalit toimitettuna työmaalle vai haetko tukusta? Laske kaikelle hinta ja siihen päälle mitä itselle pitäisi maksaa sekä mitä oheiskuluja yrittäjänä palkasta pitää maksaa. Pääset itse helpommalla, kun käytät kaikkialle samanlaista hinnoittelua.
 
Osaako joku foorumin sähkövelhoista sanoa mitään tähän:
Päivitystä tähän:
Sähkäri kävi paikalla ja katsottiin ja mitattiin liitännät keskukselta sekä pistorasiasta.
Kaikki kunnossa.
Noi kaksi pistorasiaa jotka polttaneet noita laitteita on eri ryhmässä.
Sähkäri otti fryerin nyt kotiin ja testaa toimiiko siellä.
Lisäksi ottaa jonkun toisen mittarin mukaan jolla voi mitata jotain muuta kuin yleismittari joka nyt mukana.
Eli summa summarum:
Kolme laitetta nyt kärähtänyt, muut elektroniset laitteet toimii noissa pistorasioissa moitteettomasti.
Nollavikaa nyt etsitty, voiko olla vielä jotain mitä ei ole tultu ajatelleeksi?
Vantaan sähköverkoilta myös kysytty, ei mtn tavallisesta poikkeavaa.
 
Päivitystä tähän:
Sähkäri kävi paikalla ja katsottiin ja mitattiin liitännät keskukselta sekä pistorasiasta.
Kaikki kunnossa.
Noi kaksi pistorasiaa jotka polttaneet noita laitteita on eri ryhmässä.
Sähkäri otti fryerin nyt kotiin ja testaa toimiiko siellä.
Lisäksi ottaa jonkun toisen mittarin mukaan jolla voi mitata jotain muuta kuin yleismittari joka nyt mukana.
Eli summa summarum:
Kolme laitetta nyt kärähtänyt, muut elektroniset laitteet toimii noissa pistorasioissa moitteettomasti.
Nollavikaa nyt etsitty, voiko olla vielä jotain mitä ei ole tultu ajatelleeksi?
Vantaan sähköverkoilta myös kysytty, ei mtn tavallisesta poikkeavaa.
Ettei olisi 110V laite?
 
Eikö puhelinrasiasta pitäisi yleismittarilla vielä DC:llä nähdä tuleeko sinne mitään?

Koitan metsästää, että missäköhän mahtaa olla talon nousujohton pää. En mistään rasiasta saa käytännössä mitään mittarilla, eikä mistään tunnu löytyvän sitä nousujohdon päätä. Rakennus lienee noin -85.
 
Sähköauton hidaslatausasioista tarvitsisi keskustella hallituksen kanssa. Tilanne se, että rivitaloyhtiössä(vm. 2007) jokaisella autokatospaikka, autokatoksen sähköjen ohjaus jokaisen omassa asunnossa ja sulakkeet(16A) sekä vikavirtasuojakytkin(40A) jokaisessa asunnossa. Näin ollen sähkö menee jo nyt jokaisen asukkaan omaan piikkiin.

Tarkoituksenani olisi saada käyttää joko sukoa suoraan hidaslataukseen (8A) niin että asennuttaisin sähkömiehen avustuksella tuonne super-sukon tai karavaanaripistokkeen(molemmat suunniteltu pitkäaikaiseen käyttöön), toinen vaihtoehto että asennuttaisin sinne latausaseman omalla kustannuksellani.

Kysymys, kuulostaako tämä suunnitelma toteutuskelpoiselta, onko jotain mitä en osaa ottaa huomioon?
 
Eikö puhelinrasiasta pitäisi yleismittarilla vielä DC:llä nähdä tuleeko sinne mitään?

Koitan metsästää, että missäköhän mahtaa olla talon nousujohton pää. En mistään rasiasta saa käytännössä mitään mittarilla, eikä mistään tunnu löytyvän sitä nousujohdon päätä. Rakennus lienee noin -85.
Jos sulla on lankapuhelinliittymä, linjajännitteen 48VDC löytää yleismittarilla. Jos ei ole lankapuhelinta, niin sitten linjasta ei saa yleismittarilla mitään irti. Oletko katsonut ettei tuulikaapin tms. tilan seinässä ole mitään luultavasti päällemaalattua luukkua, jonka takaa löytyisi. Sähkökeskuksen lähistöltä kannattaa etsiä. Todennäköisesti samassa kaapeliojassa tuotu sähköt ja puhelin aikanaa niin löytynevät jostain lähekkäin liitäntäpisteet.
 
Okei, se selittää ettei mitään vastetta saa.
Ennen vanhaan taisi tulla vaikka ei liittymää ollutkaan. Ei, ei löydy mitään luukkua.
Ei olisi normaalia, että se löytyisi ”ryhmäkeskuksen” sisältä?

Edit: Saakohan sinne piuhoihin puskea ”huoletta” tavaraa, jos kokeilisi Alin kaapelinhakuaparaattia. Ei vain haluaisi syöttää sinne ties mitä signaalia.
 
Okei, se selittää ettei mitään vastetta saa.
Ennen vanhaan taisi tulla vaikka ei liittymää ollutkaan. Ei, ei löydy mitään luukkua.
Ei olisi normaalia, että se löytyisi ”ryhmäkeskuksen” sisältä?

Edit: Saakohan sinne piuhoihin puskea ”huoletta” tavaraa, jos kokeilisi Alin kaapelinhakuaparaattia. Ei vain haluaisi syöttää sinne ties mitä signaalia.
Ei se keskuksen sisällä ole. Kun ilmeisesti sulla ei ole DSL:ääkään tilattuna, niin linjan päässä tuskin on mitään että kokeilemaan vaan. Toki nyt ei kovin suuria jännitteitä kannata sinne syöttää. Millainen hakulaite kyseessä?
 
Ei se keskuksen sisällä ole. Kun ilmeisesti sulla ei ole DSL:ääkään tilattuna, niin linjan päässä tuskin on mitään että kokeilemaan vaan. Toki nyt ei kovin suuria jännitteitä kannata sinne syöttää. Millainen hakulaite kyseessä?

Ihan 9V paristolla toimiva kiinalainen testeri, lähinnä RJ45 parien testaukseen, missä myös haku. Tuskin kovin pitkältä piippaa, niin saattaa olla täysin hyödytön. No ainakin löytää, että mikä rasioista jatkuu minnekin.
 
Ihan 9V paristolla toimiva kiinalainen testeri, lähinnä RJ45 parien testaukseen, missä myös haku. Tuskin kovin pitkältä piippaa, niin saattaa olla täysin hyödytön. No ainakin löytää, että mikä rasioista jatkuu minnekin.
Riippuu vähän kaapelista kuinka tuo kaapelin varrelta piippaa. Jos kaapelointi on esim MHS-kaapelilla niin koita saada kaapelipillin toinen piuha kiinni siihen häiriösuojavaipan lankaan niin piippaa huomattavasti pidemmältä kaapelin kyljestä. Kannattaa myös koittaa vaihtaa niitä kahta johtoja päittäin, ainakin oma wavetekin pilli vinkuu paremmin punaista johtoa vasten. Oletan siis että tuo kaapelipillisi on sellainen että siinä on erillinen hakupalikka ja lähetinpalikka jossa on hauenleuoilla liitäntä haettavaan kaapeliin.
 
Taisin aliarvioida Alin kyvyt. Kuivakokeilu ja noin 30cm päästä alkoi saada signaalia. Välissä ~24mm MDF.
 
Eikö puhelinrasiasta pitäisi yleismittarilla vielä DC:llä nähdä tuleeko sinne mitään?

Koitan metsästää, että missäköhän mahtaa olla talon nousujohton pää. En mistään rasiasta saa käytännössä mitään mittarilla, eikä mistään tunnu löytyvän sitä nousujohdon päätä. Rakennus lienee noin -85.
Jos yleismittarissa on kapasitanssialue, sillä voi koittaa arpoa mistä se syöttö tulee. Pitkä kaapeli muodostaa aina hieman kapasitanssia.
 
Osaakos joku sanoa vaatiikoa sähkäriä ja jos vaatii, minkälainen urakka.

Eli vaihtaa asunnon noin 10 lampun kanta / pistorasiaan / alustaa vai millä nimellä se nyt kulkeekaan ( eli se mihin itse lamppu kiinnittyy). Uudessa asunnossa lampuista jotain ledi nauhaa eikä siellä ole paikkaa E27 lampun kannalla jonka sinne haluaisin jotta saisin niistä älyvalot.
 
Jos yleismittarissa on kapasitanssialue, sillä voi koittaa arpoa mistä se syöttö tulee. Pitkä kaapeli muodostaa aina hieman kapasitanssia.

Löytyisi joo. Saan nyt tuolla skannerilla hahmotettua, että minkälaisessa ketjussa rasiat menevät.
 
Löytyi!
Varaston nurkassa oli 2x2+levyistä nikkaroitu kotelo, josta se sitten löytyi. Kiitos Alin tutkan.

Sitten ihmettelemään, josko siamilainen menisi läpi.

Edit: Ei liikaa lohduttanut. Puhelinpiuha ei edes suostunut tulemaan pois.
 

Liitteet

  • 9E3013F8-4BC9-469C-B9A2-F8C75C3678C7.jpeg
    9E3013F8-4BC9-469C-B9A2-F8C75C3678C7.jpeg
    823,5 KB · Luettu: 159
Viimeksi muokattu:
Noniin yritän uusiksi. Onko sallittua / asiallista asentaa ukkossuoja siten, että pääkytkimeltä menee piuhat ukkossuojaan ja saman ruuvin alle toiset piuhat sähkömittarille? Eli että rinnankytkentä suoritetaan ukkossuojan liittimessä yhdellä ruuvilla? Kysyn, koska näin se nyt tuli, mutta kun kaivelin vähän ukkossuojan dokumentteja, niin ne myyvät erillistä haaroituspalikkaa "liitäntäliitin monijohdinjohdotukseen", joka, jos oikein osaan asennuskuvia tulkita, soveltuisi tähän tapaukseen.
 
Viimeksi muokattu:
Noniin yritän uusiksi. Onko sallittua / asiallista asentaa ukkossuoja siten, että pääkytkimeltä menee piuhat ukkossuojaan ja saman ruuvin alle toiset piuhat sähkömittarille? Eli että rinnankytkentä suoritetaan ukkossuojan liittimessä yhdellä ruuvilla? Kysyn, koska näin se nyt tuli, mutta kun kaivelin vähän ukkossuojan dokumentteja, niin ne myyvät erillistä haaroituspalikkaa "liitäntäliitin monijohdinjohdotukseen", joka, jos oikein osaan asennuskuvia tulkita, soveltuisi tähän tapaukseen.
Ei sinne ylijännitesuojalle tarvitse vetää kuin yhdet johdot, eikä ole olemassa mitään tilannetta jossa sinne olisi tarvetta tuoda useampia johtimia saman liittimen alle.

Jos ajattelet että pitäisi vetää johto ylijännitesuojalle sekä pääkytkimen jälkeen että ennen (sähkömittari), niin ei helvetissä, se sähköhän kulkee silloin tuon laitteen kautta ohittain pääkytkimen jos sen kääntää auki.
 
Ei sinne ylijännitesuojalle tarvitse vetää kuin yhdet johdot, eikä ole olemassa mitään tilannetta jossa sinne olisi tarvetta tuoda useampia johtimia saman liittimen alle.

Jos ajattelet että pitäisi vetää johto ylijännitesuojalle sekä pääkytkimen jälkeen että ennen (sähkömittari), niin ei helvetissä, se sähköhän kulkee silloin tuon laitteen kautta ohittain pääkytkimen jos sen kääntää auki.

En tainnut osata selittää, otetaan manuskasta kuva:

1623429344634.png


Nyt sattui piuhat olemaan silleen hollillaan (harmi kun en naksauttanut kuvaa ennen asennusta, niin en muista miksi), että pääkytkimeltä (pääsulakkeet oli ennen sitä) tuotiin vaiheet ylijännitesuojan L1...L3 nastoihin ja samojen nastojen alle sitten piuhat, jotka menevät sähkömittarille. Eli kytkentä on mielestäni oikein, mutta en ole nyt ihan vakuuttunut siitä, että onko noi ylijännitesuojan liittimet tarkoitettu kahdelle piuhalle. Valmistajahan myy tarkoitukseen tällaista tuotetta:

1623429556397.png


Hirveän hyvä kysymys kyllä että miten johdot sattui silleen olemaan hollilla, että asennus noin kannatti tehdä. En minä asennusta juuri seurannut, mutta työn teki kuitenkin kokenut ja luvat omaava sähkäri, niin ei kai se nyt mitään virhekytkentöjä ole tehnyt, vaikka tuota liitinhommaa epäilenkin, kun tahtoo olla niin, että vanhasta muistista tehdään joskus vähän pikkasen nykymääräysten vastaisesti. Jos nyt sähköautokin tulee, niin tuon läpi tulisi kuitenkin menemään pahimassa tapauksessa useita kymmeniä kilowatteja tehoa, niin pitäisi olla varma, ettei tule ongelmia.

Edit: Nyt varmaan tajusin mistä väärinymmärrys. Sähkömittari on täällä siis pääkytkimen jälkeen, ei ennen.

- Jarp
 
Viimeksi muokattu:
En tainnut osata selittää, otetaan manuskasta kuva:

1623429344634.png


Nyt sattui piuhat olemaan silleen hollillaan (harmi kun en naksauttanut kuvaa ennen asennusta, niin en muista miksi), että pääkytkimeltä (pääsulakkeet oli ennen sitä) tuotiin vaiheet ylijännitesuojan L1...L3 nastoihin ja samojen nastojen alle sitten piuhat, jotka menevät sähkömittarille. Eli kytkentä on mielestäni oikein, mutta en ole nyt ihan vakuuttunut siitä, että onko noi ylijännitesuojan liittimet tarkoitettu kahdelle piuhalle. Valmistajahan myy tarkoitukseen tällaista tuotetta:

1623429556397.png


Hirveän hyvä kysymys kyllä että miten johdot sattui silleen olemaan hollilla, että asennus noin kannatti tehdä. En minä asennusta juuri seurannut, mutta työn teki kuitenkin kokenut ja luvat omaava sähkäri, niin ei kai se nyt mitään virhekytkentöjä ole tehnyt, vaikka tuota liitinhommaa epäilenkin, kun tahtoo olla niin, että vanhasta muistista tehdään joskus vähän pikkasen nykymääräysten vastaisesti. Jos nyt sähköautokin tulee, niin tuon läpi tulisi kuitenkin menemään pahimassa tapauksessa useita kymmeniä kilowatteja tehoa, niin pitäisi olla varma, ettei tule ongelmia.

- Jari
Jos nyt ymmärsin niin asennus on tehty niin että pääsulakkeelta mittarille menevä johto on katkaistu, päät kuorittu ja laitettu tuohon ylijännitesuojan liittimeen vierekkäin?

Voi sen tietysti noinkin kytkeä, yleensä otetaan vaan tuon kuvan tyyppinen haara jolla tuo ylijännitesuoja kytketään vaan olemassaolevien asennusten rinnalle. Se mikä tuossa kuvassa on jossainmäärin erikoista, tuo ylijännitesuoja on suojattu sulakkeella (F2), en tuollaista muista aiemmin nähneeni..

Jos ne piuhanpäät sinne liittimeen sisään menee nätisti, niin kyllä niitä voi sinne kaksittain laittaa, tosin mä haluaisin jälkikiristää tuollaisen. Kun siellä on tuplajohdot se myös löystyy tuplasti.
 
Jos nyt ymmärsin niin asennus on tehty niin että pääsulakkeelta mittarille menevä johto on katkaistu, päät kuorittu ja laitettu tuohon ylijännitesuojan liittimeen vierekkäin?

Voi sen tietysti noinkin kytkeä, yleensä otetaan vaan tuon kuvan tyyppinen haara jolla tuo ylijännitesuoja kytketään vaan olemassaolevien asennusten rinnalle. Se mikä tuossa kuvassa on jossainmäärin erikoista, tuo ylijännitesuoja on suojattu sulakkeella (F2), en tuollaista muista aiemmin nähneeni..

Jos ne piuhanpäät sinne liittimeen sisään menee nätisti, niin kyllä niitä voi sinne kaksittain laittaa, tosin mä haluaisin jälkikiristää tuollaisen. Kun siellä on tuplajohdot se myös löystyy tuplasti.

Ok ok suuret kiitokset! Jos tää on asennustapana ok, niin hyvä homma, en pyydä sitten tuohon mitään muutoksia. En ole ihan varma katkaisiko sähkäri ees mitään piuhoja, ihan kun siellä ois ollut jostain syystä valmiina joku tuollainen kytkentä, jonka sai "siirrettyä" vikiksen päälle. Puolilaiskasti vilkaisin, kun sähkäri puhisi aiheesta, ja mielestäni nyökyttelin että kaippa joo, mutta en muista enää millään.

Pitää pyytää tekemään jälkikiristys kun tulee seuraavaksi roppaamaan sähköautonlataushommia, kiitos vinkistä!
 
Se mikä tuossa kuvassa on jossainmäärin erikoista, tuo ylijännitesuoja on suojattu sulakkeella (F2), en tuollaista muista aiemmin nähneeni..

Jos suojattavan laitteiston pääsulakekoko ylittää obon ylijännitesuojalle määrittelemän koon niin silloin käytetään tuota F2:sta.
V50 pystyy suojaamaan gG160A asti eli normi OKT:lla se ei ihan heti tule vastaan mutta kerrostalossa tarve ilmenee melko nopeasti.

Aika isoista virroista puhutaan jo tuolla sulakekoolla kun kaikki kolme vaihetta lyödään maihin.

Lisätietoa oppaan sivulla 199

 
Juu, tuo F2 on vähän outo kytkentä tuossa välissä. Itse ainakin ottaisin pääsulakkeilta (F1) tuolle ylijännitesuojalle ja suojalta lähtevissä piuhoissa olisi nuo F2 jolloin ylijännitesuoja ei F2 palaessa katoaisi kytkennästä.
 
Mitä nyt ylijännitesuojat yleistyneet, niin suojalle on rajattu omat sulakkeet tai vedetty rinnakkain syötöltä. Ota mitään kantaa näihin, sitä saa mitä tilaa.
 
Mistä tulee lyhenne kv-kaapeli? Kyseinen kaapeli menee kahden automaatioboxin välillä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
285 094
Viestejä
4 899 935
Jäsenet
78 917
Uusin jäsen
Brootaldood

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom