Kysymyksiä sähkömiehille

Pitäisi kiinteästi olevaan pikkuboileriin vaihtaa joku helposti päälle- ja poiskytkettävä systeemi. Laite on pitkiä aikoja pois käytösta varsinkin talviaikaan. Siinä itsessään ei ole kytkintä ja toistuva ruuvailu ei muutenkaan nappaa, Minkälainen kytkin tuohon (kaapin sisään, viereen) kannattaisi hankkia? Ehkä joku vipurasia jossa nyt ainakin sähkökaapista tuleva puoli olisi kiinni pysyvästi? Tai joku töseliviritelmä? Vai olisiko joku "turvakytkin" suositeltavampi?

Jaksaisiko joku neuvoa ilman saarnaa siitä, koska tarvitsee sähkömiehen ja mihin kuolee jne. Sähkömiehen saan kyllä paikalle, mutta osat pitäisi osata hankkia ominpäin ja kerralla. Sijaitsee ulkosaaristossa, eli tarvikkeita ei helposti voi vaihtaa jos tyhmäilee kaupassa.
IMG_20200425_153101.jpg

Ja kyllä se sähkömies sulle oikeat osaa valita tuon kuvan perusteella tai kertoa mitä ostat.
 

Ja kyllä se sähkömies sulle oikeat osaa valita tuon kuvan perusteella tai kertoa mitä ostat.
Kiitti. Varmasti osaa kertoa. Kysyin silti täällä koska otsikko on "Kysymyksiä sähkömiehille" ja kokemuksesta tiedän että muutaman tuntemani sähkömiehen avustuksella hankinnat menee välillä aika vaikeaksi (yhtäkin sähkökaappia tuli kerran metsästettyä koko helvetin päivä. Luulin että oli "must" mutta selvisi että halusikin vain mun säästävän muutaman kympin :lol:.
 
Pitäisi kiinteästi olevaan pikkuboileriin vaihtaa joku helposti päälle- ja poiskytkettävä systeemi. Laite on pitkiä aikoja pois käytösta varsinkin talviaikaan. Siinä itsessään ei ole kytkintä ja toistuva ruuvailu ei muutenkaan nappaa, Minkälainen kytkin tuohon (kaapin sisään, viereen) kannattaisi hankkia? Ehkä joku vipurasia jossa nyt ainakin sähkökaapista tuleva puoli olisi kiinni pysyvästi? Vai olisiko joku "turvakytkin" suositeltavampi?

Jaksaisiko joku neuvoa ilman saarnaa siitä, koska tarvitsee sähkömiehen ja mihin kuolee jne. Sähkömiehen saan kyllä paikalle, mutta osat pitäisi osata hankkia ominpäin ja kerralla. Sijaitsee ulkosaaristossa, eli tarvikkeita ei helposti voi vaihtaa jos tyhmäilee kaupassa.
IMG_20200425_153101.jpg
Mistähän tuon syöttö tulee? Eli siis haluatko tuohon viereen sen kytkimen vai pidemmälle?
Haluatko jotain automatiikkaa tuohon?

Ennen vastausta edellä oleviin lähtisin ajatuksesta laittaa pistorasia tuohon viereen ja itse varaajaan normaali pistoke. Ratkaisu on karkea mutta mahdollistaa helpon irroittamisen lisäksi jonkin gesmipistorasian väliin jos haluat veden lämpimäksi jo etukäteen. Samoin vaikkapa viikkokellon.
 
Kyllä ne kuumuu. Se halogeeni kuumuu vielä enemmän. Noita ledejä voi kuitenkin varovasti kosketella päällä ollessa mutta halogeeniin polttaa näpit heti.

Tuohon GX53 kantaaqn ei saa halogeenilamppuja, koska suurin speksattu teho on 12W.

Halogeenilamppu lähtökohtaisesti ei lämpene yhtä paljoa kuin ledlamppu, mutta itse valaisimen rakenne vaikuttaa tuohon merkittävästi.


Käsittääkseni vanhat kaapelit voi kytkeä, jos ovat vielä hyväkuntoisia ja läpäisevät käyttöönottomittaukset. Uusien kaapeleiden vetäminen on melkein työläin ja kallein homma tossa. Mittauskeskuksen siirrossa pitää kans huomioida et sähkölaitoksen pitää tulla asentamaan se mittari siihen, niin siitäkin tulee lisäkuluja.

Tuo mittarinsiirron kustannukseen takertuminen on vähän sama kuin uutta autoa hankiessa sen rekisteröintikustannus olisi jotenkin merkittävä. Se mittarin siirto on joillain sähköyhtiöillä ilmainen, eikä se noin yleisestiottaenkaan ole mitenkään erityisen kallis toimenpide. Käytännössä sen oman sähkärin osuus on suurempi kuluerä tuossa mittauskeskusksen siirrossa (ellei sitten tilaa sähkölaitokselta koko hommaa).

Miten toteat sen vanhan kaapelin kunnossa olon niin, että voit vakuuttua sen olevan kunnossa myös seuraavat vuosikymmenet?

Eli ei missään tapauksessa jätetä niitä vanhoja peltivaippaisia johtoja. Ajatuksenakin jo älytön koska kaikki kalustus menee uusiksi ja ihan jo työvarojen puolesta niillä vanhoilla ei tee mitään. Samaten vanhoja on todella vähän vs nykyaikainen joten en näe mitään syytä jättää vanhaa sekaan.
Jos rakenteita ei siis pureta kovin paljon, voi uudet vetää pintaan varsin nopeasti samaan tapaan kuin vanhatkin.

Ja miten käsittääksesi toteutat pykälien valossa uusimisen jossa aivan kaikki muu vaihtuu poislukien kaapelit? Ilman keviä ja hyvä tulee?

Ei ne kaapelit itsekseen hajoa mihinkään, jos niitä ei syystä tai toisesta paisteta pilalle, tai mekaanisesti särjetä, mutta jos tehdään laajamittaisnen saneeraus, niin eihän niiden vanhojen kaapeleiden säilyttämiselle yleensä löydy mitään järkevää syytä, varsinkin kun käytännössä niistä vain pieni osa on ylipäätään sopivissa paikoissa ja sopivan laatuisia. Sanoisin että 70-luvun kaapelit ovat ilman väärää kohtelua 50 vuoden päästä paremmassa kunnossa kuin nykyiset, 70-luvun muovit olivat laadukkaita, tosin ei välttämättä kovin terveellisiä.

Pykälisen valossa noita vanhoja kaapeleita ei tarvitse vaihtaa, kun kyseessä on kuitenkin saneerauskohde, mutta kyllä niiden vanhojen kaapeleiden säilyttämiselle pitää silti olla jokin hyvin perusteltu syy. Ja kuten mainittu, vanhassa saneerauskohteessa se voidaan pitää edelleen 0-luokkaisena, joten se kevin puute ei ole ongelma, lisäämällä keskuspäähän vikikset saadaan ryhmien turvallisuustasoakin parannettua merkittävästi.

Itsekin olen suunniltellut ja toteuttanut satoja projekteja valtiolle ja varmaan dekadin enemmän kunnille ja aina vaikka kuinka koittaa varautua ja puristaa munista niitä speksejä tulee jälkikäteen ylläreitä että liitetäänkin tämä järjestelmä tähän toiseen jne. Tuo mielestäni kertoo vaan nykypäivän suunnittelijoista sen että ne eivät tee kuin juuri sen mitä heiltä pyydetään eivätkä hetkeäkään kyseenalaista sitä että noista saattaisi joskus tulla suurempia kokonaisuuksia.

Julkisissa hommiissa hommaan vaikuttaa eniten se kun sillä ei ole mitään merkitystä mitä se maksaa. Jos se maksaa enemmän mitä on rahaa käytettävissä nyt, niin siihen anotaan lisää rahaa, tai ei tehdä, jos sen homman pystyy tekemään sen hetkisellä budjetilla, niin maailmassa kaikki hyvin. Virkamieskoneistossa lähtökohtaisesti kukaan ei ole vastuussa, koska vastuu on byrokratiassa itsessään, ja niin pitkään kun virkamies toimii pykälien mukaan ei mahdolliset virheet ole virkamiehen syy. Tuo tietysti on kallista ja rationaalisesti toimivalle ihmiselle äärimmäisen ärsyttävää, jonka takia ainoa tapa jolla tuota jaksaa pidemmän päälle katsella on sopeutua siihen ja olla välittämättä ilmeisistä typeryyksistä.

Mistähän tuon syöttö tulee? Eli siis haluatko tuohon viereen sen kytkimen vai pidemmälle?
Haluatko jotain automatiikkaa tuohon?

Ennen vastausta edellä oleviin lähtisin ajatuksesta laittaa pistorasia tuohon viereen ja itse varaajaan normaali pistoke. Ratkaisu on karkea mutta mahdollistaa helpon irroittamisen lisäksi jonkin gesmipistorasian väliin jos haluat veden lämpimäksi jo etukäteen. Samoin vaikkapa viikkokellon.

Tuo pistorasiaratkaisu on vaan sen 5x kalliimpi kuin turvakytkin.

Jos kaveri on tähän asti jotain sokeripalaa kytkenyt ja irroittanut, niin sanoisin että tuollaisen turvakytkimenkin asennus tuon tilalle onnistuu, vaikkei se pykälien mukaista olekaan. Ei ole tuo sokeripalakaan.
 
Pykälisen valossa noita vanhoja kaapeleita ei tarvitse vaihtaa, kun kyseessä on kuitenkin saneerauskohde, mutta kyllä niiden vanhojen kaapeleiden säilyttämiselle pitää silti olla jokin hyvin perusteltu syy. Ja kuten mainittu, vanhassa saneerauskohteessa se voidaan pitää edelleen 0-luokkaisena, joten se kevin puute ei ole ongelma, lisäämällä keskuspäähän vikikset saadaan ryhmien turvallisuustasoakin parannettua merkittävästi.
Puhut kyllä kaikkiaan järkeä(niin tässä kohtaa kuin koko viestissäkin), enkä halua jättää tähän vastaväitettä.

Haluan vain omasta puolestani korostaa moista harkitseville, että itse en missään tilanteessa haluaisi vähänkään laajemmassa sähköremontissa ilman aivan erityistä syytä (museointi?) jättää yhtään mihinkään 0-luokkaisesti varusteltua tilaa, jos samalla kuitenkin uudistetaan enemmänkin muuta. Aivan hirveä antikliimaksi. Sama kuin ostaisi uuden auton ja jättäisi jonkun tärkeän varusteen pois säästääkseen pari sataa.

Yksi sekundäärisistä kannustimista sähköremontin toteuttamiseenhan on juuri se, että saa joka paikkaan uudet maadoitetut pistorasiat. Ei pelkästään vikavirtasuojatut, siistit ja ehjät vaan nimenomaan maadoitetut. Nollaluokan rasioista olen kärsinyt jo niin paljon, että aina helvettiin jos jossain on ja vähänkin sopii muun rempan oheen. En perustele tätä niinkään turvallisuudella(sehän paranee valtavasti ihan ilman schukoja muilla keinoin kuten sanoit) vaan käytettävyydellä.

Kaikenlaista helvetin häiriötä ja potentiaalieroa nimittäin kaksikarvaisten toosien kanssa riittää. Ei ehkä heti, mutta sitten kun pitäisikin käyttää siinä säästellyssä huoneessa laitetta X. Vaikka kaikki toimisikin, niin USB:n kuorikin parhaimmillaan iskee kipinää. Sitten voi lämmöllä muistella parin vuoden takaista sähköremonttia ja viime keväistä pintaremonttia, jonka jäljiltä juuri siinä yhdessä huoneessa on vielä ne 60-luvun litteät ei millään tavalla kosketusturvalliset rasiat joiden haljenneet kannetkin näppärästi liimattiin ihan turvallisen näköisiksi. Hyvin sai tapetoinnin jälkeen viriteltyä takaisin paikalleen. Kitaravahvistimelle on vedettävä sähköt roikalla vessasta, mutta säästyipä rahaa, ja onhan koko talo sentään VVSK:n perässä. Skenaario ei siis ole oma vaan joko sattunut kaverille tai keksitty. Henkilöiden nimiä ja yksityiskohtia on saatettu muuttaa ja yksittäisessä tapauksessa voi olla osia useammasta todellisesta tai kuvitteellisesta tapahtumasta.:rofl:
 
Tuo pistorasiaratkaisu on vaan sen 5x kalliimpi kuin turvakytkin.

Jos kaveri on tähän asti jotain sokeripalaa kytkenyt ja irroittanut, niin sanoisin että tuollaisen turvakytkimenkin asennus tuon tilalle onnistuu, vaikkei se pykälien mukaista olekaan. Ei ole tuo sokeripalakaan.
Linkatun turvakytkimen hinta oli 30€ joten se maadoitettu IP44 pistorasia ja pätkä sopivaa kumikaapelia pistokkeen kera maksaa siis 150€? Ei taida aivan todellisuutta vastata. Ja siksi tuolla edellä kysyinkin, mitä alkuperäinen kysyjä haluaa. Ei liene mahdoton ajatus haluta esim mainittuun tapaan kello jolloin vesi on lämmintä valmiiksi kun mökille saavutaan.

Lopusta ollaan samaa mieltä. Onnistuu turvakytkin mutta niin onnistuu pistorasiakin ja turvallisuus paranee merkittävästi nykyiseen verrattuna. Nykyisessä mitä ilmeisemmin kytkentä hoidetaan vielä jännitteellisenäkin.

Ei ne kaapelit itsekseen hajoa mihinkään, jos niitä ei syystä tai toisesta paisteta pilalle, tai mekaanisesti särjetä, mutta jos tehdään laajamittaisnen saneeraus, niin eihän niiden vanhojen kaapeleiden säilyttämiselle yleensä löydy mitään järkevää syytä, varsinkin kun käytännössä niistä vain pieni osa on ylipäätään sopivissa paikoissa ja sopivan laatuisia. Sanoisin että 70-luvun kaapelit ovat ilman väärää kohtelua 50 vuoden päästä paremmassa kunnossa kuin nykyiset, 70-luvun muovit olivat laadukkaita, tosin ei välttämättä kovin terveellisiä.

Pykälisen valossa noita vanhoja kaapeleita ei tarvitse vaihtaa, kun kyseessä on kuitenkin saneerauskohde, mutta kyllä niiden vanhojen kaapeleiden säilyttämiselle pitää silti olla jokin hyvin perusteltu syy. Ja kuten mainittu, vanhassa saneerauskohteessa se voidaan pitää edelleen 0-luokkaisena, joten se kevin puute ei ole ongelma, lisäämällä keskuspäähän vikikset saadaan ryhmien turvallisuustasoakin parannettua merkittävästi.
Kysytyssä tapauksessa mainittiin kaikkea alkaen 50-luvulta eli kyseessä voi olla 70 vuotta vanhoja kaapelointeja. Oma luottamus ei tällaisiin valitettavasti kovin suuri ole ja kuten sanoit, ne on voitu paistaa hyvin huolellisesti vuosien varrella. Eli pidän aivan turhana riskinä edes harkita tuollaisten jättämistä käyttöön.
Tuota taas tuolla jo mainitsin itsekin, etteivät mitä luultavammin ole edes järkevissä paikoissa / järkevästi hyödynnettävissä. Enkä lähtisi siirtämään varsinkaan peltivaippaista yhtään mihinkään tai pujottelemaan uuteen rasiaan.

Suoraa vaatimusta uusimisesta ei tosiaan ole mutta suosituksena tuo on kyllä olemassa. 802.543.4 kertoo "Kun keskus uusitaan viisikiskoiseksi, vanhoja PEN-johtimella varustettuja ryhmäjohtoja ei suositella jätettäväksi käyttöön". Kyllä tuon ja mainitsemasi järkevyyden pohjalta oletus kaiken muun uusimisessa on ehdottomasti syytä olla myös kaapeleiden uusiminen.

Haluan vain omasta puolestani korostaa moista harkitseville, että itse en missään tilanteessa haluaisi vähänkään laajemmassa sähköremontissa ilman aivan erityistä syytä (museointi?) jättää yhtään mihinkään 0-luokkaisesti varusteltua tilaa, jos samalla kuitenkin uudistetaan enemmänkin muuta. Aivan hirveä antikliimaksi. Sama kuin ostaisi uuden auton ja jättäisi jonkun tärkeän varusteen pois säästääkseen pari sataa.

Yksi sekundäärisistä kannustimista sähköremontin toteuttamiseenhan on juuri se, että saa joka paikkaan uudet maadoitetut pistorasiat. Ei pelkästään vikavirtasuojatut, siistit ja ehjät vaan nimenomaan maadoitetut. Nollaluokan rasioista olen kärsinyt jo niin paljon, että aina helvettiin jos jossain on ja vähänkin sopii muun rempan oheen. En perustele tätä niinkään turvallisuudella(sehän paranee valtavasti ihan ilman schukoja muilla keinoin kuten sanoit) vaan käytettävyydellä.
Hyötyjä 0-luokasta on kyllä monessa yhteydessä kovin vaikea etsiä, haittoja vastaavasti riittää yli oman tarpeen.

Harva haluaa pitää kotiaan museona joten suosiolla vaan pois se 0-luokka. Uusia rasioita on joka tapauksessa oikeastaan pakko lisätä reilusti joten samalla ne vanhatkin menevät vaihtoon jo ulkonäkösyistä, tosin muutoinkin on syytä uusia. 0-luokkaa on toki tarjolla edelleen mutta maadoitettua paljon paremmin ja sehän vaikuttaa toki hintatasoonkin.

Ainakin haluan uskoa sen koko kokonaisuuden uudelleen suunnittelevan kyseenalaistavan riittävän hyvin sen, jos kämpän omistaja haluaisi säilyttää 0-luokkaa. Tosin moniko sähköistä tietämätön edes ymmärtää koko asiasta mitään?
 
Jee! Kiitos kaikille avusta ja hyvistä ideoista ja vaihtoehdoista :shy:

Mistähän tuon syöttö tulee? Eli siis haluatko tuohon viereen sen kytkimen vai pidemmälle?
Haluatko jotain automatiikkaa tuohon?

Ennen vastausta edellä oleviin lähtisin ajatuksesta laittaa pistorasia tuohon viereen ja itse varaajaan normaali pistoke. Ratkaisu on karkea mutta mahdollistaa helpon irroittamisen lisäksi jonkin gesmipistorasian väliin jos haluat veden lämpimäksi jo etukäteen. Samoin vaikkapa viikkokellon.
Se tulee kaapista sulakkeelta josta pihavalot ja ulkona olevia pistorasioita on vedetty. Tuohon samaan boxiin laitteen viereen olen suunnitellut. näkee samalla onko vuotoja tai muuta. Vaikka talvet on tyhjillään, niin kovat olosuhteet italialaiselle laatutuotteelle silti ;). Ajastimet ja etäohjailu eivät ole ainakaan tähän hätään ajankohtaisia. Rakennus on erillinen saunatupa ja kyseisellä varaajalla lämmitettyä vettä tulee käytettyä lähinnä tiskatessa ja aamupesulla. Boileri on myös tosi pieni ja lämmittääkin jo alle tunnissa riittävästi.
Jos kaveri on tähän asti jotain sokeripalaa kytkenyt ja irroittanut, niin sanoisin että tuollaisen turvakytkimenkin asennus tuon tilalle onnistuu, vaikkei se pykälien mukaista olekaan. Ei ole tuo sokeripalakaan.
Näinhän se saattaapi olla :). Joskus täytyy ihan itse punnita mitä riskejä on valmis ottamaan ja siksi toivoinkin ettei mene worst case ohjeistukseksi. Turvakytkin valikoitui. Pl pakkaskausi, ei jatkuva päällä pitäminen ole pelkästään tuhlausta, vaan ihan tarpeeksi on saanut lukea varaajien aiheuttamista vahingoista. Toistuva sokeripalojen näplääminen pimeällä saavuttaessa taskulampun kanssa ja lähtökiireessä yhteyslautan odottaessa aiheuttaa kieltämättä omat vaaransa. Puhumattakaan että pistäisi jonkun muun näpläämään piuhat kiinni tai irti :dead: Kytkintä osaa kääntää sitten vaikka kuka joka sinne ylettää.
Nykyisessä mitä ilmeisemmin kytkentä hoidetaan vielä jännitteellisenäkin.
Äläppäs nyt sentään mielikuvituksesta kehitä mitään valistustarinaa ... Jännite siis tietysti päällä. Se nyt on selvä. Suoraan saunasta märkänä, kaatokännissä rönyten. Unohtamatta samalla öristä jostain valtuutetuista sähkömiehistä, koska aina ennenkin ihan ite... :tup:
 
Linkatun turvakytkimen hinta oli 30€ joten se maadoitettu IP44 pistorasia ja pätkä sopivaa kumikaapelia pistokkeen kera maksaa siis 150€? Ei taida aivan todellisuutta vastata.

No ihan ulkomuistista heitin, mutta nyt kun asiaa tarkastelee, niin googlen ostoshakua käyttäen poimien ekan tuloksen:
"Turvakytkin" 20,50e
vs.
"Vikavirtapistorasia pinta" 80,95
"pistotulppa" 2,79
"kumikaapeli 3x1,5" 1,10

Eli eihän tuo viisinkertainen ole, vaan ~4,2 kertainen hinta, mutta kyllä siinä nyt kuitenkin oikealla hehtaarilla ollaan.
 
Aika usein tuollaiset vanhan maatilan remontit tehdään niin että siellä samalla asutaan, ja remontti etenee rahan ja ajan sanelemaa tahtia. Ja yleensähän nimenomaan remontoidaan laajemminkin eikä vain sähköjä.

Sähköjen osalta kannattaa tosiaan tehdä alunperinkin suunnitelma niin että kaikki uusitaan, mutta vaiheittain. Eli syötöstä päin homma kuntoon, valitaan mielummin vähän turhan isokokoinen keskus (tai edes keskuskotelo), johon sitten kytketään vanhat asennukset niiltä osin kun ne ovat asiallisessa kunnossa ja jotka eivät ole ensimmäisenä uusittavana. Vanhat asennukset voi jättää käyttöön joko siirtämällä niitä ryhmä kerrallaan uuteen keskukseen, tai sitten jättämällä vanha keskus vielä käyttöön, johon vaan otetaan uudelta keskukselta nousu, johtuu taas tilanteesta miten se kannattaa, usein vanhassa maatilarakennuksessa on muutenkin eri aikoina toteutettuja kokonaisuuksia omien ryhmäkeskusten takana, jolloin on ihan järkevä tapa edetä niin että ne viimeisimmät asennukset jäävät käyttöön, kun vanhimmat uusitaan..

Ei sekään ole järkevä tapa tehdä tuota remonttia että vedetään ensin kaikki sähköt uusiksi, ja sitten remontin edetessä niitä uusia sähköjä puretaan ja muutetaan vastaamaan sitä uutta remontin jälkeistä tarvetta.
 
Äläppäs nyt sentään mielikuvituksesta kehitä mitään valistustarinaa ... Jännite siis tietysti päällä. Se nyt on selvä. Suoraan saunasta märkänä, kaatokännissä rönyten. Unohtamatta samalla öristä jostain valtuutetuista sähkömiehistä, koska aina ennenkin ihan ite... :tup:
Tuon luit kyllä aivan itse rivien välistä.
Mutta koska johdon irroittamisella on tarve toimia, on helppo päätellä saman sulakkeen / johdonsuojan perässä olevan muutakin estämässä sillä katkaisun. Lisäksi ihmiset nyt vaan ovat monessa kohdassa oletuksena aika laiskoja ja "ei tässä mitään voi sattua".

No ihan ulkomuistista heitin, mutta nyt kun asiaa tarkastelee, niin googlen ostoshakua käyttäen poimien ekan tuloksen:
"Turvakytkin" 20,50e
vs.
"Vikavirtapistorasia pinta" 80,95
"pistotulppa" 2,79
"kumikaapeli 3x1,5" 1,10

Eli eihän tuo viisinkertainen ole, vaan ~4,2 kertainen hinta, mutta kyllä siinä nyt kuitenkin oikealla hehtaarilla ollaan.
Tässä on kyllä jo osin kyse siitä, miltä asia halutaan näyttävän. Samoin siitä, miten tulkitaan olemassa olevien tietojen valossa. Lisäksi tuosta pistorasiankin hinnasta on helppo vielä säästää.

Sitä meille ei kerrottu, onko vikavirtasuojaa olemassa. Jos ko ryhmässä ei sitä ole ja sellaisen sinne haluaa / sille on tarve, niin koko ryhmälle, ei ainoastaan varaajalle. Siellä kuitenkin kerrottiin olevan ulkovaloja ja ulkopistorasioita jo entuudestaan.

Lisäksi tuollaiset pienemmät varaajat ovat usein pistotulppaliitäntäisiä ja voisi olettaa tuonkin olleen tarkoitus olla sellainen mutta toteutus on jäänyt kesken. Ehkä syynä se mainittu ulkosaaristo ja sopivia osia on puuttunut. Pitäisin kuitenkin tulkinnanvaraisena asiana, onko loppuun saattaminen uutta vai vanhaa asennusta. Eli automaattisesti VVS:n tarvetta ei kyllä ole.
Ja kyllä tuo on vielä ajateltavissa niinkin, että pistorasia on tuota nimenomaista laitetta varten, ei mihinkään muuhun käyttöön.
 
Nyt loppui googlaustaidot, kun koitin selvitellä A-tyypin vikavirtasuojasta mitä tarkoittaa erilaiset laukaisukäyrät. Vaatimusten mukaan auton 8A latauspiste pitää suojata 30 mA ja vähintään A-tyypin vikavirtasuojalla. Kasailen listaa tarvittavista osista - onko eri tyyppisillä laukaisukäyrillä merkitystä? Onko esim. tämä tarkoitukseen sopiva: Vikavirtajohdonsuojakatkaisija DS200 - DSN201-C16A30 2-napainen C-käyrä 16A 30mA 1M - 3211121 - ABB Smart Buildings
Niin oletko hankkimassa vain vikavirtasuojausta, vai myös johdonsuojausta? Jos siellä tolpassa (tai muualla) on jo johdonsuojakatkaisija (tai sulake), et tarvitse kuin vikavirtasuojausta. Tällöin unohdat laukaisukäyrät ja hommaat 30mA vvsk (A-tyyppi). Ero A ja vanhemman AC on, että A toimii myös pulssinomaisella tasavirralla, ts. esim porakoneen jne virralla kun virta ei ole sinimuotoista. Myös B-tyyppi käy, mutta maksat enemmän.
 
Nyt loppui googlaustaidot, kun koitin selvitellä A-tyypin vikavirtasuojasta mitä tarkoittaa erilaiset laukaisukäyrät. Vaatimusten mukaan auton 8A latauspiste pitää suojata 30 mA ja vähintään A-tyypin vikavirtasuojalla. Kasailen listaa tarvittavista osista - onko eri tyyppisillä laukaisukäyrillä merkitystä? Onko esim. tämä tarkoitukseen sopiva: Vikavirtajohdonsuojakatkaisija DS200 - DSN201-C16A30 2-napainen C-käyrä 16A 30mA 1M - 3211121 - ABB Smart Buildings
Tuo linkkaamasi on vikavirtasuojan ja johdonsuojan yhdistelmä. Eli C-käyrä tulee johdonsuojan puolelta.

Onko kyse tolpasta, pistorasia talon seinässä vai jokin muu ratkaisu? Vaikuttaa siihen, millaisilla osilla järkevimmin / järkevimmillä kuluilla homma hoituu.
 
Niin oletko hankkimassa vain vikavirtasuojausta, vai myös johdonsuojausta? Jos siellä tolpassa (tai muualla) on jo johdonsuojakatkaisija (tai sulake), et tarvitse kuin vikavirtasuojausta. Tällöin unohdat laukaisukäyrät ja hommaat 30mA vvsk (A-tyyppi). Ero A ja vanhemman AC on, että A toimii myös pulssinomaisella tasavirralla, ts. esim porakoneen jne virralla kun virta ei ole sinimuotoista. Myös B-tyyppi käy, mutta maksat enemmän.
Vikavirtasuoja tulisi vaihtaa kellokytkimen tilalle ja samaan 2,5 din paikan levyiseen tilaan mahduttaa energiamittari. Sulaketta ei tarvittaisi, mutta tuo on ainoa yhden din-paikan levyinen vikavirtasuoja jonka löysin, jolle valmistaja lupaa myös -25°C pakkasenkeston. Saa vinkata jos osaa sanoa sopivia pelkkiä vikavirtasuojia, mutta eiköhän tuossa hommassa suurin kulu tule sähkömiehen ajasta.

Kiitos vastauksesta, olinpahan aika hukassa tuon kanssa!

Edit: Tuolla on kuva rasiasta. Se on seinässä autokatoksessa: Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä
 
Viimeksi muokattu:
Operaatio saunamökkiin sähköt:

Mökkiin tulee sähköt ja siellä on keskuksessa "tyhjää tilaa" ja läpivientejä varalla. Saunamökki sijaitsee mökistä n.20 metrin päässä ja sinne ei mene sähköjä. Haluaisin saunamökkiin kattovalaisimen ja pari töpselipaikkaa(2 sisälle 1 ulos) mihin saisi kännykänlatureja, stereot, yms pienkoneita kiinni(10A riittää mainiosti). Saunamökistä voi toki vetää pitkällä jatkoroikalla sähköt saunamökille, mutta tuosta olisi fiksu tehdä vähän pysyvämpi ja turvallisempi, eli sinne voisi vetää "ihan oikean" pysyvän sähkökytkennän. Yksi osa ongelmaa on että maa on ihan helvetin kivikkoinen, eli siihen ei järkevällä vaivannäöllä saa mitään maakaapelia kaivettua. Mökkien välillä menee teräsvaijeri jonka varaan voisi vetää myös sähkökaapelin.

En tietenkään saa itse keskusta kytkeä ja varmaan fiksu jos antaa ammattilaisen kytkeä myös rasiat jne.
Kaapeloinnin veto mökkien välille lienee työläin vaihe ja sen saisin tehtyä itsekkin, ellei sekin ole jotakin mitä ammattilaisen pitää tehdä että homma menee by the book?
Lisäksi muutama avoin kysymys:
a) Tarvitseeko saunamökki oman "keskuksen", vai riittääkö jos se on päämökin sähkökaapissa oman sulakkeen takana?
b) Minkälaisella kaapelilla tuo kannattaa/pitää vetää?
c) Keskukseen tarvinnee tuolle oman sulakkeen, mutta tarviiko myös vikavirtasuojan?
d) Jotakin muuta mitä olisi hyvä huomioida projektia suunnitellessa?
 
Vikavirtasuoja tulisi vaihtaa kellokytkimen tilalle ja samaan 2,5 din paikan levyiseen tilaan mahduttaa energiamittari. Sulaketta ei tarvittaisi, mutta tuo on ainoa yhden din-paikan levyinen vikavirtasuoja jonka löysin, jolle valmistaja lupaa myös -25°C pakkasenkeston. Saa vinkata jos osaa sanoa sopivia pelkkiä vikavirtasuojia, mutta eiköhän tuossa hommassa suurin kulu tule sähkömiehen ajasta.

Kiitos vastauksesta, olinpahan aika hukassa tuon kanssa!

Edit: Tuolla on kuva rasiasta. Se on seinässä autokatoksessa: Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä
Kuvahan selvitti asiaa huomattavasti.

Olisi ihan hyvä tietää, millaisen sulakkeen takaa / millaisella kaapelilla tuota tolppaa syötetään.
Jos sen puolesta on varaa lisätä kulutusta nykyisestä, on tuollainen ehdottamasi suoja aivan toimiva tapa ja saa mahtumaan. Samalla jää toinen puoli oman sulakkeensa perään, vaikka tietysti vikavirtasuoja siinäkin olisi ok olla. Jos taas et tuosta nykyisestä 16A voi lisätä niin vanha johdonsuoja pois ja tilalle tuollainen vikavirtajohdonsuojakatkaisija. Kahden unitin levyisenä valikoimaa on huomattavasti paremmin ja tosiaan molemmat pistorasiat sitten sen saman perään.

Yhtenä mahdollisuutena on silti uusia kokonaan. Jos tuohon olemassa olevaan vaihtaa käytännössä kaikki osat, kertyy niistä kuluja väkisin. Samoin sähkäri ottaa omansa. Jos vaihtaa uuden, ei se sähkärin osuus ole kuin syöttävän kaapelin kytkentä.
Esimerkki: Tolppa
 
Vikavirtasuoja tulisi vaihtaa kellokytkimen tilalle ja samaan 2,5 din paikan levyiseen tilaan mahduttaa energiamittari. Sulaketta ei tarvittaisi, mutta tuo on ainoa yhden din-paikan levyinen vikavirtasuoja jonka löysin, jolle valmistaja lupaa myös -25°C pakkasenkeston. Saa vinkata jos osaa sanoa sopivia pelkkiä vikavirtasuojia, mutta eiköhän tuossa hommassa suurin kulu tule sähkömiehen ajasta.

Kiitos vastauksesta, olinpahan aika hukassa tuon kanssa!

Edit: Tuolla on kuva rasiasta. Se on seinässä autokatoksessa: Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä

Aika monissa tonttikeskuksissa on vikavirtasuojia ja din-mittareilla toteutettuja alamittauksia eikä ne paljoa pakkasista piittaa joten ihan turhaa rajata valintaa sillä perusteella.

Henkilösuojaukseen käytettävien vikavirtasuojien toiminnan pitää olla jännitteestä riippumatonta, tuo linkkaamasi yhden moduulin levyinen yhdistelmäsuoja sisältää elektronisen vikavirtasuojan, mitä ei enää nykystandardin mukaan käy vaikka monet kaupat niitä vielä myyvätkin. Eli tarvitset vikavirtasuojalle sen kaksi moduulia tilaa.
Tiedote asiasta: https://www.sahkonumerot.fi/3211120/doc/operatinginstructions/

Eipä tuossa muu auta kuin taikoa sitä tilaa jostain esim. leventämällä kannen aukkoa tai uusia koko piharasia.

e. Tuossa yläpuolella linkattiinkin jo yksi erittäin hyvä vaihtoehto.
 
Operaatio saunamökkiin sähköt:

Mökkiin tulee sähköt ja siellä on keskuksessa "tyhjää tilaa" ja läpivientejä varalla. Saunamökki sijaitsee mökistä n.20 metrin päässä ja sinne ei mene sähköjä. Haluaisin saunamökkiin kattovalaisimen ja pari töpselipaikkaa(2 sisälle 1 ulos) mihin saisi kännykänlatureja, stereot, yms pienkoneita kiinni(10A riittää mainiosti). Saunamökistä voi toki vetää pitkällä jatkoroikalla sähköt saunamökille, mutta tuosta olisi fiksu tehdä vähän pysyvämpi ja turvallisempi, eli sinne voisi vetää "ihan oikean" pysyvän sähkökytkennän. Yksi osa ongelmaa on että maa on ihan helvetin kivikkoinen, eli siihen ei järkevällä vaivannäöllä saa mitään maakaapelia kaivettua. Mökkien välillä menee teräsvaijeri jonka varaan voisi vetää myös sähkökaapelin.

En tietenkään saa itse keskusta kytkeä ja varmaan fiksu jos antaa ammattilaisen kytkeä myös rasiat jne.
Kaapeloinnin veto mökkien välille lienee työläin vaihe ja sen saisin tehtyä itsekkin, ellei sekin ole jotakin mitä ammattilaisen pitää tehdä että homma menee by the book?
Lisäksi muutama avoin kysymys:
a) Tarvitseeko saunamökki oman "keskuksen", vai riittääkö jos se on päämökin sähkökaapissa oman sulakkeen takana?
b) Minkälaisella kaapelilla tuo kannattaa/pitää vetää?
c) Keskukseen tarvinnee tuolle oman sulakkeen, mutta tarviiko myös vikavirtasuojan?
d) Jotakin muuta mitä olisi hyvä huomioida projektia suunnitellessa?
Olet ihan oikeassa, kyllä siinä kaapeloinnissa ainakin maahan menee väkisin aikaa. Eli ainakin kaivutyöt valmiiksi jos maahan laittaa. Ja kovin syväänhän kaapelia ei ole pakko saada kunhan suojataan muutoin riittävästi. Mukavampi maassa jos sinne mitenkään onnistuu. Mutta ehdottomasti putkeen tuollaisessa kohdassa jossa maaperä on mitä on.

a) Ei välttämättä tarvitse. Jos siellä mökin keskuksessa on sopivasti tilaa niin kyllä ne tarpeelliset voi sinne laittaa
b) Riippuen siitä, laitatko maahan vai ilmaan. Vetäisin joka tapauksessa 5x2,5mm2 kaapelia. Maahan menee MCMK ja ilmaan sitten muuta. MMJ:tä saa MMJK:na kannatinvaijerin kanssa mutta joku paremmin muistava kertonee, kielsikö joku pykälä MMJ+vaijeri+nippusiteet -yhdistelmän. En lähde arvaamaan koska en muista.
c) Uutta asennusta joten vikavirtasuojan perään. Ja muutoinkin tuollaisessa paikassa ehdottomasti paikallaan.
d)
Kuva keskuksesta voisi olla ihan paikallaan. Tai jos on vanha tulppasulakekeskus niin jo ilman kuvaakin VVS on käytännössä pakko asentää ulkopuolelle omaan laatikkoonsa. Eli tämän kaltaisia tulee huomioitavaksi.

En laittaisi 10A perään vaan suoraan suosiolla 3x16A. Ei juuri kustannuksia nosta ja saat samalla sinne saunan seinään voimavirtarasian tai ainakin mahdollisuuden sille. Tosin tällöin siellä saunalla onkin sitten oltava välisulake jos valaistusta haluaa johdottaa 3x1,5mm2 kaapelilla. Ja jos 3~ tarvetta ei ole niin jossakin kohden sinne saunalle tulee kuitenkin tarve tehdä puita ja se sähkösirkkeli / halkaisukone onkin enemmän, mitä 10A kestää. Eli jo silläkin vähintään 1x16A. Tosin tottakai voi olla 1/2x16A pistorasioille ja 1x10A valaistukselle jolloin se 1,5mm2 riittää niille siellä saunalla.

Säästää niitä sähkärille maksettavia tunteja kun piirrät (jollei ole valmiina) saunasta pohjakuvan ja merkitset, mihin haluat mitäkin. Läpivientimahdollisuuksia on niitäkin ihan hyvä katsella valmiiksi. Ja jos kyse on jostain hirsirakennuksesta tms johon ei halua johtoja "pitkin seiniä", on hyvä miettiä etukäteen sitäkin puolta.

Ja vaikka sauna onkin kyseessä niin riittävästi pistorasioita. Se yksi kaksiosainen siellä saunatuvan puolella ei nykyään kyllä riitä yhtään mihinkään.
 
Aika monissa tonttikeskuksissa on vikavirtasuojia ja din-mittareilla toteutettuja alamittauksia eikä ne paljoa pakkasista piittaa joten ihan turhaa rajata valintaa sillä perusteella.

Henkilösuojaukseen käytettävien vikavirtasuojien toiminnan pitää olla jännitteestä riippumatonta, tuo linkkaamasi yhden moduulin levyinen yhdistelmäsuoja sisältää elektronisen vikavirtasuojan, mitä ei enää nykystandardin mukaan käy vaikka monet kaupat niitä vielä myyvätkin. Eli tarvitset vikavirtasuojalle sen kaksi moduulia tilaa.
Tiedote asiasta: https://www.sahkonumerot.fi/3211120/doc/operatinginstructions/
Olet hyvinkin oikeassa. Enpä muista kuulleeni pohdittavan, voiko sen tonttikeskukset tai muun laittaa ulos. Mikäli IP-luokitus täyttyy, sillä mennään komponenteista riippumatta. Harkinta tulee vastaan vasta, kun mukaan tulee fiksumpia laitteita.

Ja olet oikeassa tuosta suojastakin. Uusien pykälien osalta juuri noin ja sitä voi lähinnä ihmetellä, miksi noita suojia on edelleen myynnissä. Ei niille oikein muualla ole paikkaa, kuin joissakin tietyissä vanhoissa asennuksissa eipakollisena lisäsuojana tilanteessa jossaei mitenkään 2U mahdu.
Eli jäi itseltä mainitsematta, että pidin kysyttyä tolppaa vanhana asennuksena jossa VVS ei ole pakollinen mutta hyvä lisä joka tapauksessa. Toisaalta... Jos tietoisesti tehdään sähköauton latauspiste, siellä on vaatimusten mukainen VVS oltava. Oma moka tässä kohden olla epätarkka :redface:
 
Yhtenä mahdollisuutena on silti uusia kokonaan. Jos tuohon olemassa olevaan vaihtaa käytännössä kaikki osat, kertyy niistä kuluja väkisin. Samoin sähkäri ottaa omansa. Jos vaihtaa uuden, ei se sähkärin osuus ole kuin syöttävän kaapelin kytkentä.
Esimerkki: Tolppa
e. Tuossa yläpuolella linkattiinkin jo yksi erittäin hyvä vaihtoehto.
Tässä tuotteessahan kerrotaan, että optiona saatavilla virallisesti 16 ampeeria jatkuvasti kestävillä rasioilla, joita "super-schukoksi" kutsutaan. Niinikään tuotekuvauksen (ja uuden ohjeen) mukaan sähköauton schukolataus tulee rajoittaa 8 ampeeriin, mutta tämä koskee tarkkaan ottaen vain "pitkäaikaista latausta".

Näin ollen kaikki autojen schukolatauksethan eivät välttämättä ole rajoitettuja enintään kahdeksaan ampeeriin, vaan aivan luvallisesti joskus johonkin muuhun arvoon 8 ja 16 ampeerin välillä. Latausadapteri sitten jossain tapauksessa mittaa pistotulpan lämpöä tai jollain muulla logiikalla rajoittaa latausvirtaa, tai käyttäjä aktivoi nopeamman latauksen määräajaksi.

Mitäs olette mieltä, onko lisäsijoitus(jonka hintaa en nyt tuolta bongannut) turha vai fiksu? Kuitenkin kaiken järjen mukaan normaalin rasian kestävyysvaatimus 22 ampeeria yhden tunnin ajan tarkoittaisi, että oikeasti suurin turvallinen jatkuva kuormitus on jotain enemmän kuin 8 vaikka ei ehkä 16 ampeeria. Liekö siis hätävarjelun liioittelua valita superrasiat, jos oletetaan että pistokkeesta joskus ladataan vaikkapa 13 ampeerin virralla isoa oikean sähköauton akustoa? Silloinhan yli 8 ampeerin virta kestäisi verrattain pitkään, siinä missä hybridiauton latauksessa tätä rasitusta rajoittaisi jo yksinkertaisesti se, että akku täyttyy ennen kuin rasia kuumenee liikaa.

Kyllähän jo perinteisessä lämmityskäytössäkin voi joskus olla pitkäaikainen yli 8 ampeerin kuormitus, ja onhan niitä lämmitysrasioita sulanut paskaksi kuten liitäntäjohtojakin. Vaan hajoavatko yleensä lähinnä paskuuttaan vanhoina ja kuluneina, vai yksinkertaisesti ylikuumentuessaan jos moottorin ja sisätilan lämmitys jää vaikkapa yön yli tai joskus vuorokausiksi päälle?
 
Viimeksi muokattu:
Tässä tuotteessahan kerrotaan, että optiona saatavilla virallisesti 16 ampeeria jatkuvasti kestävillä rasioilla, joita "super-schukoksi" kutsutaan. Niinikään tuotekuvauksen (ja uuden ohjeen) mukaan sähköauton schukolataus tulee rajoittaa 8 ampeeriin, mutta tämä koskee tarkkaan ottaen vain "pitkäaikaista latausta".

Näin ollen kaikki autojen schukolatauksethan eivät välttämättä ole rajoitettuja enintään kahdeksaan ampeeriin, vaan aivan luvallisesti joskus johonkin muuhun arvoon 8 ja 16 ampeerin välillä. Latausadapteri sitten jossain tapauksessa mittaa pistotulpan lämpöä tai jollain muulla logiikalla rajoittaa latausvirtaa, tai käyttäjä aktivoi nopeamman latauksen määräajaksi.

Mitäs olette mieltä, onko lisäsijoitus(jonka hintaa en nyt tuolta bongannut) turha vai fiksu? Kuitenkin kaiken järjen mukaan normaalin rasian kestävyysvaatimus 22 ampeeria yhden tunnin ajan tarkoittaisi, että oikeasti suurin turvallinen jatkuva kuormitus on jotain enemmän kuin 8 vaikka ei ehkä 16 ampeeria. Liekö siis hätävarjelun liioittelua valita superrasiat, jos oletetaan että pistokkeesta joskus ladataan vaikkapa 13 ampeerin virralla isoa oikean sähköauton akustoa?

Kyllähän jo perinteisessä lämmityskäytössäkin voi joskus olla pitkäaikainen yli 8 ampeerin kuormitus, ja onhan niitä lämmitysrasioita sulanut paskaksi kuten liitäntäjohtojakin. Vaan hajoavatko yleensä lähinnä paskuuttaan vanhoina ja kuluneina, vai yksinkertaisesti ylikuumentuessaan jos moottorin ja sisätilan lämmitys jää vaikkapa yön yli tai joskus vuorokausiksi päälle?

AInakin Teslan type 1 -lataus rajoittaa virran muistaakseni oletuksena 13 ampeeriin, mutta tuohon latauspisteen kuormituskestoon vaikuttaa moni asia ihan kalusteen likaisuudesta ja kuluneisuudesta lähtien. On myös muistettava että kaikki sähköasennukset eivät ole yhdenvertaisia/edes oman aikansa säädösten mukaisesti tehtyjä, jolloin se 8A lataus voi hyvinkin olla perusteltua paloturvallisuuden vuoksi. Tämä pätee etenkin tilanteissa joissa vikavirtasuojaus on tolpassa ja keskuksen päässä pelkkä tulppasulake/johdonsuoja.
Eli sanoisin että JOS tarkoituksena on kuormittaa sitä shukoa latauskäytössä niin on ihan järkevää minimoida riskit koska on typeryyttä polttaa kotinsa/perheensä parin sadan säästön vuoksi.
 
Kuvahan selvitti asiaa huomattavasti.

Olisi ihan hyvä tietää, millaisen sulakkeen takaa / millaisella kaapelilla tuota tolppaa syötetään.
Jos sen puolesta on varaa lisätä kulutusta nykyisestä, on tuollainen ehdottamasi suoja aivan toimiva tapa ja saa mahtumaan. Samalla jää toinen puoli oman sulakkeensa perään, vaikka tietysti vikavirtasuoja siinäkin olisi ok olla. Jos taas et tuosta nykyisestä 16A voi lisätä niin vanha johdonsuoja pois ja tilalle tuollainen vikavirtajohdonsuojakatkaisija. Kahden unitin levyisenä valikoimaa on huomattavasti paremmin ja tosiaan molemmat pistorasiat sitten sen saman perään.

Yhtenä mahdollisuutena on silti uusia kokonaan. Jos tuohon olemassa olevaan vaihtaa käytännössä kaikki osat, kertyy niistä kuluja väkisin. Samoin sähkäri ottaa omansa. Jos vaihtaa uuden, ei se sähkärin osuus ole kuin syöttävän kaapelin kytkentä.
Esimerkki: Tolppa
Syöttö on alimitoitettu jo nykyisellään, joten kulutusta ei voi lisätä. Eikä lisätäkään, sillä lämmittimet voi kuluttaa enemmän energiaa kuin lataus 8A virralla. Ajattelin kuitenkin, että molemmat puolet olisivat vielä tuon alkuperäisen 16A johdonsuojan perässä. Mutta nyt pitääkin hylätä tuo 1 din paikan levyinen vikavirta-/johdonsuoja ja miettiä uudelleen, kun se kerran ei ole enää hyväksytty malli.

Ilmeisesti jokainen liitäntäpiste - siis pistorasia - pitäisi latausta varten suojata omalla vikavirtasuojalla: Voiko lämmitystolpasta rakentaa sähköauton latauspisteen? Siten vanhan johdonsuojan korvaaminen yhteisellä vikavirtasuojalla ei olisi standardin mukainen ratkaisu. Mikään ei kaiketi estä alarivin pistorasioiden tiivistämistä vierekkäin, jolloin sinne mahtuisi energiamittari ja yliriviin kellon tilalle vikavirtasuoja ja 9mm välimoduuli peittämään puolikkaan paikan.

Koitan rakennella tämän edullisesti vanhaa hydyntäen, enkä vaihtaa koko rasiaa. Kaikki todennäköisesti pitää kuitenkin heittää romukoppaan muutaman vuoden kuluttua kun/jos koko järjestelmä uusitaan. Naapuriakaan nyt kiinnosta latailut, niin kuluja ei saa jaettua.
 
Syöttö on alimitoitettu jo nykyisellään, joten kulutusta ei voi lisätä. Eikä lisätäkään, sillä lämmittimet voi kuluttaa enemmän energiaa kuin lataus 8A virralla. Ajattelin kuitenkin, että molemmat puolet olisivat vielä tuon alkuperäisen 16A johdonsuojan perässä. Mutta nyt pitääkin hylätä tuo 1 din paikan levyinen vikavirta-/johdonsuoja ja miettiä uudelleen, kun se kerran ei ole enää hyväksytty malli.

Ilmeisesti jokainen liitäntäpiste - siis pistorasia - pitäisi latausta varten suojata omalla vikavirtasuojalla: Voiko lämmitystolpasta rakentaa sähköauton latauspisteen? Siten vanhan johdonsuojan korvaaminen yhteisellä vikavirtasuojalla ei olisi standardin mukainen ratkaisu. Mikään ei kaiketi estä alarivin pistorasioiden tiivistämistä vierekkäin, jolloin sinne mahtuisi energiamittari ja yliriviin kellon tilalle vikavirtasuoja ja 9mm välimoduuli peittämään puolikkaan paikan.

Koitan rakennella tämän edullisesti vanhaa hydyntäen, enkä vaihtaa koko rasiaa. Kaikki todennäköisesti pitää kuitenkin heittää romukoppaan muutaman vuoden kuluttua kun/jos koko järjestelmä uusitaan. Naapuriakaan nyt kiinnosta latailut, niin kuluja ei saa jaettua.

Ymmärsinkö oikein, että johdonsuoja ollaan korvaamassa vikavirtasuojalla, eikä yhdistelmälaitteella?
 
Ymmärsinkö oikein, että johdonsuoja ollaan korvaamassa vikavirtasuojalla, eikä yhdistelmälaitteella?
Ei kun nyt vanha johdonsuoja jää. Yhdistelmälaitteessa olisi kaiketi pitänyt olla vielä erillinen vikavirtasuoja molemmille pistorasioille 2 din paikan koossa, että se vastaisi lataukselle asetettuja vaatimuksia, enkä ainakaan itse sellaista ole löytänyt. Nyt suunnitelmana on avata pistorasioiden välistä tilaa kWh-mittarin tarpeisiin niin saa erillisen leveämmän vikavirtasuojan tuonne.
 
Ei kun nyt vanha johdonsuoja jää. Yhdistelmälaitteessa olisi kaiketi pitänyt olla vielä erillinen vikavirtasuoja molemmille pistorasioille 2 din paikan koossa, että se vastaisi lataukselle asetettuja vaatimuksia, enkä ainakaan itse sellaista ole löytänyt. Nyt suunnitelmana on avata pistorasioiden välistä tilaa kWh-mittarin tarpeisiin niin saa erillisen leveämmän vikavirtasuojan tuonne.

Jos tuota itse kerran täytyy rakennella, niin ei toi ainakaan huonommaksi mene jos sinne lisäät sen vikavirtasuojan ja samalla muutat sen toisen pistorasian kellolliseksi, niin tulee lisää tilaa käyttöön(ilmeisesti toinen kello jää?)

Tässä olis valmis ilman mittausta ja uusilla osilla ja tuo on modattavissa sille mittaukselle todella helposti: AUTO PR 4 P autolämmityspistorasia pylvääseen
Näkyy myös kellorasia mitä tarkoitin, jos vanhaa täytyy rakennella.
 
Sen verran kauan on opinnoista, mutta voiko 12 V nimellisjännitteellisessä aurinkosähköjärjestelmässä käyttää tavallisia 230 V tarkoitettuja kytkimiä ja pistorasioita jos ne virrankeston puolesta sopii?
Voi, kunhan juurikin huomioi ettei ylitä virrankestoa. Tosin pistorasioita en käyttäisi koska tavan schukoissa ei ole polariteettia vaan pistotulpan voi laittaa kumminpäin vain. Itsellä on mökillä niitä "aurinkosähkö" dc pistotulppia ja rasioita jotka muistuttaa normaalia maadoittamatonta pistorasiaa mutta toinen kontakti on paksumpi joten ei mene kuin yksin päin. Ulkonäkökin on siisti ja vastas normi pistorasioita.
 
Sen verran kauan on opinnoista, mutta voiko 12 V nimellisjännitteellisessä aurinkosähköjärjestelmässä käyttää tavallisia 230 V tarkoitettuja kytkimiä ja pistorasioita jos ne virrankeston puolesta sopii?
Voi, kunhan juurikin huomioi ettei ylitä virrankestoa. Tosin pistorasioita en käyttäisi koska tavan schukoissa ei ole polariteettia vaan pistotulpan voi laittaa kumminpäin vain. Itsellä on mökillä niitä "aurinkosähkö" dc pistotulppia ja rasioita jotka muistuttaa normaalia maadoittamatonta pistorasiaa mutta toinen kontakti on paksumpi joten ei mene kuin yksin päin. Ulkonäkökin on siisti ja vastas normi pistorasioita.
Kaverillahan on mökillä vedetty sähköt silleen, että normi pistorasiaan on merkitty + ja -.

Sitten normaalisti sieltä saa ulos 12V DC aurinkosähkön perässä ja sitten kun se laittaa aggregaatin päälle, niin sieltä saa 230V AC. Aika hurja asennus.
 
Kaverillahan on mökillä vedetty sähköt silleen, että normi pistorasiaan on merkitty + ja -.

Sitten normaalisti sieltä saa ulos 12V DC aurinkosähkön perässä ja sitten kun se laittaa aggregaatin päälle, niin sieltä saa 230V AC. Aika hurja asennus.
No huhhuh... Montaa viritystä on nähnyt tai kuullut mutta kyllä tuolla pääsee listalla todella korkealle.
Ainoa oikea toimenpide tuollaisessa on tavalla tai toisella ainakin yrittää estää moisen käyttö lopullisesti. Sillä toki pääsee Darwin-listalle jos tekijältä itseltään lähtee henki tuollaisen vuoksi mutta sivullisia pitäisi myös osata ajatella.
 
Kaverillahan on mökillä vedetty sähköt silleen, että normi pistorasiaan on merkitty + ja -.

Sitten normaalisti sieltä saa ulos 12V DC aurinkosähkön perässä ja sitten kun se laittaa aggregaatin päälle, niin sieltä saa 230V AC. Aika hurja asennus.
Aika hurja kötöstys. Miten tuo syötön vaihto tapahtuu?
 
Aika hurja kötöstys. Miten tuo syötön vaihto tapahtuu?
Sillä on siellä aggregaatin luona aurinkopaneelien akustot, joista laitetaan shukopistoke seinään. Aggregaattiin on tehty kaksipäinen shuko johto, jolloin tuon johdon vaihtamalla aggregaatin tai akuston välillä vaihdetaan tasavirran ja vaihtovirran välillä.
 
Sillä on siellä aggregaatin luona aurinkopaneelien akustot, joista laitetaan shukopistoke seinään. Aggregaattiin on tehty kaksipäinen shuko johto, jolloin tuon johdon vaihtamalla aggregaatin tai akuston välillä vaihdetaan tasavirran ja vaihtovirran välillä.

No niin. Että ihan perinteinen darwin-piuha on tehty. Siinä ei tarvi enää odottaa, että tapahtuuko vahinko joskus, vaan että milloin se tappava vahinko tapahtuu. Sen lisäksi, että mökki palaa, kun sen 12 voltin laite onkin unohtunut rasiaan kiinni ja sinne tuupataan vähän enemmän. Kaikipuolin täysin laiton ja erityisen vaarallinen viritys.

230 VAC katkaisija ei toimi nimellisvirtaansa asti 12 VDC:llä. Valokaari jää palamaan paljon pienemmällä virralla ja sitäpä ei sitten katkaistakaan kuin sammuttamalla syöttö. Tavallisille valokatkaisijoille ei yleensä edes ole speksattu tasavirtakäyttöä.
 
Käytännössä ne tavalliset valokytkimet kyllä toimii 12vdc valokytkiminä, ei valoissa niin isot virrat kulje, mutta pistorasioissa sukon käyttäminen on kyllä aika hasardi kytkentä.

Jos niitä aurinkosähköpistorasioita tarvii, niin sinne kyllä kannattaisi laittaa joko niitä elkon aurinkosähkörasioita jossa tapit on erikokoiset, tai sitten vaikka autosähköissä käytettyjä hellapistokkeita, tärkeimpänä se että ei ole mahdollista vahingossa tökätä 12V laitetta 230V sukorasiaan. Se 12V sukopistorasiassahan ei ole mikään vaaratekijä, mutta se 12V laite joka on modattu suko pistotulpalle on.
 
Jos niitä aurinkosähköpistorasioita tarvii, niin sinne kyllä kannattaisi laittaa joko niitä elkon aurinkosähkörasioita jossa tapit on erikokoiset

Vinkkinä, että näitä on jotenkin hankalanoloista löytää mistään hyllystä, mutta monessa Motonetissa on.

Sit siitä alkuperäisestä hazardi-asennuksesta, niin tuskinpa siellä on sulakkeitakaan missään välissä? On kyllä harvinaisen monta tapaa käräyttää mökki / tappaa joku onnistuttu rakentamaan samaan pirttiin...
 
Voiko samassa kaapelikourussa viedä sekä sähkökaapelia että datakaapelia? Tuleeko häiriötä tms?

Makuuhuoneisiin pitäisi lisätä pistorasioita pintavetona ja samalla siirtää datapistokkeen paikan vähän parempaan kohtaan. Lähinnä nyt siis kartoitan että onnistuuko esim jalkalistassa kuljettaa molempia kaapeleita ennenkuin alan kyselemään sähkömieheltä tarkemmin.
 
Voiko samassa kaapelikourussa viedä sekä sähkökaapelia että datakaapelia? Tuleeko häiriötä tms?

Makuuhuoneisiin pitäisi lisätä pistorasioita pintavetona ja samalla siirtää datapistokkeen paikan vähän parempaan kohtaan. Lähinnä nyt siis kartoitan että onnistuuko esim jalkalistassa kuljettaa molempia kaapeleita ennenkuin alan kyselemään sähkömieheltä tarkemmin.
Voi viedä ja näin hyvin usein toimitaan.
 
Näin ajattelinkin, jostain vain luin että ei kannata tehdä niin hyvä varmistella. Entä kuinka TV-kaapeli? Se unohtui kysyä, osittain kulkisi nykyisessä kaapelikourussa.
Voi ja semmoista valmista putkitettua johtoa myydään valmiina missä saman putken sisällä menee sähkö, antenni ja verkko.
 
Kyllähän data ja sähkö joskus on pakko vetää vierekkäin, esim juuri jalkalistan takana, kun muutakaan reittiä ei ole, mutta ei se mitenkään erityisen hyvä ratkaisu ole, data ja sähkökaapelit tulisi vetää toisistaan erillään jos kulkevat samansuuntaisesti.

Voi ja semmoista valmista putkitettua johtoa myydään valmiina missä saman putken sisällä menee sähkö, antenni ja verkko.
Tuollaiseen en ole kyllä koskaan törmännyt, sitä 2xcat6+koksu putkea on kyllä myynnissä, mutta ei sinne mtään poe sähköä kummempaa ole tarkoitettu.
 
Jos dataa ja sähköä haluaa samaan kouruun laittaa, niin eristys pitäisi olla kaikissa kaapeleissa sama. Ja se harvoin toteutuu hituvirta kaapeleissa
 
Jos dataa ja sähköä haluaa samaan kouruun laittaa, niin eristys pitäisi olla kaikissa kaapeleissa sama. Ja se harvoin toteutuu hituvirta kaapeleissa
Tähän jatkoksi tarkennus, mitä tarkoitat eristyksellä. Ja mieluusti viittaus pykälään jossa asia ohjeistetaan. Muuten jää Esson baarin tasolle.
 
Jos dataa ja sähköä haluaa samaan kouruun laittaa, niin eristys pitäisi olla kaikissa kaapeleissa sama. Ja se harvoin toteutuu hituvirta kaapeleissa

Iät ja ajat niitä on samoissa kouruissa viety ja samoilla hyllyillä. Kun nyt seuraavan kerran menet johonkin toimistoon niin tsekkaappa ihan huvikseen siellä seinillä olevia kouruja, siellä on sähkötöpselit ja verkkotökselit samassa kourussa jolloin ne piuhatkin on 100% varmuudella samassa kourussa.
Sen verran noissa yleensä säädetään että hituvirta pihat hyllyn toiselle puolelle ja sähköt toiselle puolelle.
 
Tähän jatkoksi tarkennus, mitä tarkoitat eristyksellä. Ja mieluusti viittaus pykälään jossa asia ohjeistetaan. Muuten jää Esson baarin tasolle.

Tarkalleen ottaen kaapeleiden jännitteen kesto pitää olla sama eli käytännössä eristys. Saattaa olla SFS 6002 -standardissa tai jossain muussa teollisuuden sähköasennuksia koskevassa standardissa. Noita kun ei ilmaiseksi saa ja enää työn puolestakaan ole pääsyä noihin, niin jää valitettavaksi nyt pykälä löytymättä
 
Tarkalleen ottaen kaapeleiden jännitteen kesto pitää olla sama eli käytännössä eristys. Saattaa olla SFS 6002 -standardissa tai jossain muussa teollisuuden sähköasennuksia koskevassa standardissa. Noita kun ei ilmaiseksi saa ja enää työn puolestakaan ole pääsyä noihin, niin jää valitettavaksi nyt pykälä löytymättä

En nyt ulkomuistista muista, miten kaapelit oli määritelty, mutta johtimet ja johtimien peruseristys pitää olla suurimman jännitetason, mitä esim. niputettuna keskuksen sisällä. Tosin sitten keskusstandardi muistaakseni erottelee eri jännitetason johtimet erilleen.
 
Tarkalleen ottaen kaapeleiden jännitteen kesto pitää olla sama eli käytännössä eristys. Saattaa olla SFS 6002 -standardissa tai jossain muussa teollisuuden sähköasennuksia koskevassa standardissa. Noita kun ei ilmaiseksi saa ja enää työn puolestakaan ole pääsyä noihin, niin jää valitettavaksi nyt pykälä löytymättä
En nyt ulkomuistista muista, miten kaapelit oli määritelty, mutta johtimet ja johtimien peruseristys pitää olla suurimman jännitetason, mitä esim. niputettuna keskuksen sisällä. Tosin sitten keskusstandardi muistaakseni erottelee eri jännitetason johtimet erilleen.
Eikös normaalisti kouruun vedettävässä ethernet-parikaapelissa olekin riittävä merkitty eristysjännite? Tietenkään niihin ei siis saa kytkeä verkkojännitettä, vaan enintään esim. PoE:n 48V, mutta kuoressa kuitenkin lukee esim. 300 V. Isoja lukuja niissä aina oli, kun joskus koulussa tehtiin kiinteitä asennuksia.

Eikä se tosiaan näin maallikonkaan järjellä tietenkään tarvitse olla sama. Totta kai sähkökaapelissa saa olla isompikin jännitteen kesto. Ja voihan se siinä ethernet-kaapelissakin olla isompi kuin tuo 300 V.
 
Ostin ja kytkin lapselle uuden kattolampun. Katossa oli musta,sininen ja kevi. Lampussa taas vain musta ja sininen.
Eli kytkin vaiheen ja nollajohtimen ja suojamaa jäi kytkemättä. Lamppu muovirunkoinen led-lamppu missä muuntaja.
Tähän asti homma on omasta mielestä ok.
Lamppu kuitenkin on kokoajan päällä riippumatta valokatkaisijan asennosta?

Lampun saa toki sammutettua kaukosäätimellä mutta olenko kuitenkin kytkenyt johdot jotenkin väärin?
 
Ostin ja kytkin lapselle uuden kattolampun. Katossa oli musta,sininen ja kevi. Lampussa taas vain musta ja sininen.
Eli kytkin vaiheen ja nollajohtimen ja suojamaa jäi kytkemättä. Lamppu muovirunkoinen led-lamppu missä muuntaja.
Tähän asti homma on omasta mielestä ok.
Lamppu kuitenkin on kokoajan päällä riippumatta valokatkaisijan asennosta?

Lampun saa toki sammutettua kaukosäätimellä mutta olenko kuitenkin kytkenyt johdot jotenkin väärin?
Oletko varma, että se yksi johto on varmasti kevi ettei siellä ole kruunukytkintä ollut tai ole? Itsellä ollut tuommoisia lamppuja joskus ja kyllä ne kytkimestä sammui. Lähtisin ne kytkennät tarkistamaan/mittaamaan mitä johdoista tulee.
 
Jos on pelkkä vihreä tai keltainen niin vanhassa talossa se voi tulla katkaisijalta. Voihan joku ollu kytkeny kevin katkaisimelta. Sen takia aina mitataan ja tutkitaan noita sätöksiä ettei oma henki mene.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 233
Viestejä
4 865 507
Jäsenet
78 623
Uusin jäsen
Tml57

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom