Kysymyksiä sähkömiehille

[djmake]

Ja Saksalaisten mielestä on ok lähettää tänne CE-merkitty laite, jossa vaaditaan 50A sulakkeet kiinteistöltä mutta laitteen syöttökaapeli on 5x6mm2 ja pistokkeena 32A. Kuulemma moottorisuojakytkin riittää siihen, että näin saa toimia.

Enpä olisi edes yllättynyt jos samalla itse moottori on tehty pykälää pienemmällä runkokoolla kuin normaalisti on tapana. Niitäkin esityksiä on muutakia tullut vastaan.

Löytysköhän tästä topicista apua kaapeli tv/netti jakamiseen?
Tarkoitus ois siis jakaa olohuoneesta kahteen muuhun huoneeseen kaapelitv/netti.

Millainen kohde? Kerros, rivi, omakoti? Viimeisessä saat tehdä miten haluat, muissa ei ole mitään syytä pidellä. Eli tarkennus tuohon niin asiaa on helpompi miettiä.

 

[lusmux]

Enpä olisi edes yllättynyt jos samalla itse moottori on tehty pykälää pienemmällä runkokoolla kuin normaalisti on tapana. Niitäkin esityksiä on muutakia tullut vastaan.

Tässä laitteessa ei ole pienemmällä rungolla. On Nord Gearsin moottori + vaihteisto niin spesiaali muutenkin. Muissa laitteissa pääsääntöisesti 5,5kW moottori 4kW rungossa tilanpuutteen vuoksi.

 

[Tansu]

Enpä olisi edes yllättynyt jos samalla itse moottori on tehty pykälää pienemmällä runkokoolla kuin normaalisti on tapana. Niitäkin esityksiä on muutakia tullut vastaan.



Millainen kohde? Kerros, rivi, omakoti? Viimeisessä saat tehdä miten haluat, muissa ei ole mitään syytä pidellä. Eli tarkennus tuohon niin asiaa on helpompi miettiä.

Kerrostalo kyseessä.

 

[Anttiapumies]

Löytysköhän tästä topicista apua kaapeli tv/netti jakamiseen?
Tarkoitus ois siis jakaa olohuoneesta kahteen muuhun huoneeseen kaapelitv/netti.

Kaapelointimatkaa olisi yhteensä n. 9 metriä.

Lähtöpään rasia olisi tuossa.
Ilmeisesti minun täytyy käyttää kaapelina koaksiaalikaapeli RG-6? Onko noissa kaapeleissa jotain eroja, kun kuitenkin db luvuista jotain mainintaa noissa? Ja liittiminä IEC uros/naaras liittymiä?
Rasioiksi olisi tarkoitus asentaa pinta-asennuksena. Ilmeisesti MH1 tulisi tämäntapainen rasia: Antennirasia ketjutettava 13dB, 5-1750MHz, Radio/TV, Teleste ja MH2 tälläinen: Antennirasia päättyvä 1dB, 5-1006MHz, TV/Radio, Wisi
Noissa ketjutettavissakin rasioissa näyttäisi olevan noita db lukuja erilaisia, millainen minun tulisi valita? Pitääkö jotain muuta vielä huomioida? Tarkoitus olisi pitää olohuoneessa reititin ja sitten mh2 ostaa vielä erillinen modeemi.

Jos lähdet tuosta rasiasta pistokkeella, on jo vaimennusta sen verran (dB), että jos vielä perään laitat 13 dB vaimennuksella olevan rasian, tuskin tulee siedettävä sinaali perille ollenkaan.
Mahdotonta suositella sinulle antennirasioita väliin ilman mittaustietoa. Todennäköisesti, jos pistokkeella jatkat, on parasta jättää rasiat pois ja laittaa vaan vaimentamattomat t-jakajat väliin.
Antenniverkon balanssia ei pidä mennä sotkemaan omilla virityksillä. Kerrostalossa on helppoa aiheuttaa sellaisia ongelmia, että kaikilla naapureilla verkko "kaatuu", ja silloin voi tulla TI-miehelle taloyhtiön taholta iso lasku. Jokainen antennirasia mitoitetaan verkon pituuden ja jaottimien määrän / rasiavaimennusten kanssa siten, että jokaisessä käyttöpisteessä on mahdollisimman sama vaimennus. Suurimmat vaarat on mennä muuttamaan ketjutettuja rasioita. Silloin kaapelin loppupäässä olevissa rasioissa vaimennus muuttuu ja naapurit suuttuu .
Samoin, jos vaimennus pienenee, saattaa signaali voimistua yli vastaanottimen sallitun toleranssin ja sekin aiheuttaa mm. pikselöintiä, ihan samoin kuin liian heikko signaali.
Jos teet vain "jatkojohdon", homma onnistuu, muissa tapauksissa asia on hyvin epävarma. Jos lähdet pistokkeella ja haluat käyttää välirasioita, tulee vaimennusten olla mielellään 0 db / tai 1 dB. Kaapelina käy hyvin antennikaapeli 75 ohm. Normikaapelin lakennallinen vaimennus on 1 db / 10 m. Korjatkaa, jos muistan väärin.

 

[Tansu]

Jos lähdet tuosta rasiasta pistokkeella, on jo vaimennusta sen verran (dB), että jos vielä perään laitat 13 dB vaimennuksella olevan rasian, tuskin tulee siedettävä sinaali perille ollenkaan.
Mahdotonta suositella sinulle antennirasioita väliin ilman mittaustietoa. Todennäköisesti, jos pistokkeella jatkat, on parasta jättää rasiat pois ja laittaa vaan vaimentamattomat t-jakajat väliin.
Antenniverkon balanssia ei pidä mennä sotkemaan omilla virityksillä. Kerrostalossa on helppoa aiheuttaa sellaisia ongelmia, että kaikilla naapureilla verkko "kaatuu", ja silloin voi tulla TI-miehelle taloyhtiön taholta iso lasku. Jokainen antennirasia mitoitetaan verkon pituuden ja jaottimien määrän / rasiavaimennusten kanssa siten, että jokaisessä käyttöpisteessä on mahdollisimman sama vaimennus. Suurimmat vaarat on mennä muuttamaan ketjutettuja rasioita. Silloin kaapelin loppupäässä olevissa rasioissa vaimennus muuttuu ja naapurit suuttuu .
Samoin, jos vaimennus pienenee, saattaa signaali voimistua yli vastaanottimen sallitun toleranssin ja sekin aiheuttaa mm. pikselöintiä, ihan samoin kuin liian heikko signaali.
Jos teet vain "jatkojohdon", homma onnistuu, muissa tapauksissa asia on hyvin epävarma. Jos lähdet pistokkeella ja haluat käyttää välirasioita, tulee vaimennusten olla mielellään 0 db / tai 1 dB. Kaapelina käy hyvin antennikaapeli 75 ohm. Normikaapelin lakennallinen vaimennus on 1 db / 10 m. Korjatkaa, jos muistan väärin.

Niin joo, parempi sitten toteuttaa noilla antennihaaroittimilla vain. Liekkö mitään keinoa että saisi noita haaroittimia kiinni seinään tai rasian alle piiloon. Oli tarkoitus kuljettaa kaapeli putkikourussa listan päällä niin saisi huomaamaattoman.

 

[djmake]

Jos lähdet tuosta rasiasta pistokkeella, on jo vaimennusta sen verran (dB), että jos vielä perään laitat 13 dB vaimennuksella olevan rasian, tuskin tulee siedettävä sinaali perille ollenkaan.
Mahdotonta suositella sinulle antennirasioita väliin ilman mittaustietoa. Todennäköisesti, jos pistokkeella jatkat, on parasta jättää rasiat pois ja laittaa vaan vaimentamattomat t-jakajat väliin.
Antenniverkon balanssia ei pidä mennä sotkemaan omilla virityksillä. Kerrostalossa on helppoa aiheuttaa sellaisia ongelmia, että kaikilla naapureilla verkko "kaatuu", ja silloin voi tulla TI-miehelle taloyhtiön taholta iso lasku. Jokainen antennirasia mitoitetaan verkon pituuden ja jaottimien määrän / rasiavaimennusten kanssa siten, että jokaisessä käyttöpisteessä on mahdollisimman sama vaimennus. Suurimmat vaarat on mennä muuttamaan ketjutettuja rasioita. Silloin kaapelin loppupäässä olevissa rasioissa vaimennus muuttuu ja naapurit suuttuu .
Samoin, jos vaimennus pienenee, saattaa signaali voimistua yli vastaanottimen sallitun toleranssin ja sekin aiheuttaa mm. pikselöintiä, ihan samoin kuin liian heikko signaali.
Jos teet vain "jatkojohdon", homma onnistuu, muissa tapauksissa asia on hyvin epävarma. Jos lähdet pistokkeella ja haluat käyttää välirasioita, tulee vaimennusten olla mielellään 0 db / tai 1 dB. Kaapelina käy hyvin antennikaapeli 75 ohm. Normikaapelin lakennallinen vaimennus on 1 db / 10 m. Korjatkaa, jos muistan väärin.

Tuossahan se asia oikeastaan tulikin hyvin pitkälti. Ja juuri siksi en lähtenyt toteamaan heti mitään koska kohde ei selvinnyt. Kerrostaloissa ei mitenkään automaattisesti ole tähdessä verkko joten kyllä siellä voi äkkiä tulla naapureilta sanomista ja se vian haku maksaa rahaa, maksajan ollessa aika selvä jos itse on sävelletty.

Tuolla esitetyllä T-haarat ja normia johdon vetoa lähtisin itsekin tuota miettimään. Kokeilu ei maksa juuri mitään ja riski vahingoista on aika pieni. Toisaalta joskus on näkynyt "sarjoja" joissa on pinta-asenteinen seinärasia, kaapeli, haara jne mukana. Tällaisella TI-mallilla saa toki toiseen päähän näppärästi sen rasian mutta alkuperäiseen ei toki kosketa tässäkään kohtaa. Mutta taisi olla tyyliin Lidl tms joka tällaisia on joskus myynyt.

Vaimennus nyt toki riippuu niin kaapelista kuin taajuudestakin. Noilla etäisyyksillä voisi pitää merkityksettömänä. Liittimillä ja haaroilla on äkkiä enemmän merkitystä.

Niin joo, parempi sitten toteuttaa noilla antennihaaroittimilla vain. Liekkö mitään keinoa että saisi noita haaroittimia kiinni seinään tai rasian alle piiloon. Oli tarkoitus kuljettaa kaapeli putkikourussa listan päällä niin saisi huomaamaattoman.

Kun otat kunnolliset, metallikuoriset haarat niin ei tuossa varsinaisesti ongelmaa ole. Kestävät kyllä kiinnittää vähän tukevamminkin vaikkakaan suoraan kiinnikkeitä ei yleensä ole.
Ja toki voit jonkin sopivan kokoisen jakorasiankin katsoa jotta saat sinne piiloon. Normaali AP9 on helposti saatavilla lähes mistä vaan mutta ehkä hieman iso. Toinen vaihtoehto on jokin pieni kotelo johon saat pelkän haaran ja liittimet kyljistä läpi. Kolmas, ehkä helpoin on hakea pätkä sopivan kokoista johtokourua. Haara sinne pl. kyljestä ulos pistävä ko. huoneen liitin.

 

[pulatunnus]

Löytysköhän tästä topicista apua kaapeli tv/netti jakamiseen?

Tarkoitus ois siis jakaa olohuoneesta kahteen muuhun huoneeseen kaapelitv/netti.



Kaapelointimatkaa olisi yhteensä n. 9 metriä.



Lähtöpään rasia olisi tuossa.

Ilmeisesti minun täytyy käyttää kaapelina koaksiaalikaapeli RG-6? Onko noissa kaapeleissa jotain eroja, kun kuitenkin db luvuista jotain mainintaa noissa? Ja liittiminä IEC uros/naaras liittymiä?

Rasioiksi olisi tarkoitus asentaa pinta-asennuksena. Ilmeisesti MH1 tulisi tämäntapainen rasia: Antennirasia ketjutettava 13dB, 5-1750MHz, Radio/TV, Teleste ja MH2 tälläinen: Antennirasia päättyvä 1dB, 5-1006MHz, TV/Radio, Wisi

Noissa ketjutettavissakin rasioissa näyttäisi olevan noita db lukuja erilaisia, millainen minun tulisi valita? Pitääkö jotain muuta vielä huomioida? Tarkoitus olisi pitää olohuoneessa reititin ja sitten mh2 ostaa vielä erillinen modeemi.

Netti, eli yksi nettiliittymä, yksi modeemi, siitä sitten, piuhalla tai langattomasti jako eteenpäin. Kaksi modeemiakin käy, mutta tarvit kaksi liittymää. (harvoin yhteen liittymää, yhdellä kk maksulla saa kahta modeemia). Ja jos haluat samaan kotiverkkoon, niin jo sen takiakin saman reittimen perään ja kotiverkko sitten yleiskaapeloinnilla (esim Cat6) reittimen/kytkimen perään, niin laitteisiin mitkä haluat piuhalla.


Edit:
Koaksit olikin jo tuossa välissä opastettu seikkaperäisesti.

Koaksi on sitten vaikeampi, mutta jos lähdetään siitä että teet itse, niin jatkojohto rasian TV IEC liittimestä, jolla saat vain telkan, jos haluat kaksi telkkaa perään, niin haaroitus väliin. Se riittääkö tasot riippuu kuinka vaihteluvälin ylälaidassa on lähdöstä, pidä johdot kiinni vastaanottimissa. Jos toisen telkan poistat myöhemmin, niin poista samalla haaroitus.
(edit, ei siis marketin halpoja rimpula jatkoja, joko laadukkaat jostain, tai sitten vain kunnollisella RG-6 (oleellista on suojaus), johon kunnon liittimet päihin (haaroitin päihin F liittimet, ei tarvi olla työkalu puristeiset, löytyy avaimellakkin kiristettäviä ja kyllä ihan vanhan mallinnen sormin kiristettäväkin käy, jos se haaroittimen haluat rasiaan, niin ensimmäisen pisteen luo joku jakorasia minkä sisälle, piilotat. Siitä sitten laadukkaalla "laitekaapelilla" telkkoihin (jos jostain löydät f-liitin - IEC uros versio), tai tee tuosta RG-6sta, jos telkat on paikallaan, eli jäykkä kaapeli ei haittaa.

Jos haluat kunnollisen, niin sitten alan asenusfirmaan ja taloyhtiöön yhteyttä. Jos taloyhtiössä tähtiverkko, niin voi olla mahdollisuuksia. Kustannuksia voi säästää jos siitä asunnon tähtipisteestä vedät itse asennusfirman kanssa sovitulla kaapelilla välit reiluilla hännillä, niin asentaja käy sitten kytkemässä rasiat (ja tuo sopivat ja mittaa).


Edit.
Koaksi vedon toimivuuden voi kokeilla ensin vapaalla laittia asennuksella, ja jos jokin härpäke millä voi edes vähän mitata laatua, ennen kuin teet siistin asennuksen.
Jos haluat myös radion niin se vaatii sitten toisen koaksi (no näin vähän yksinkertaistettuna)

Kaapelimodeemin sitten asennat sellaisen olemassa olevan rasian luokse mikä on vapaana.

F-liittimistä, huomaa kun niitä hankit että ovat kaapelille sopivankokoisia.

 

[Moilanen]

Mitenkäs tälläinen tilanne:
Laitteessa 11kW moottori, ja laite vaatii 50A sulakkeet. Kiinteistössä ei haluta/jakseta vaihtaa kaapeleita niin laitteeseen on kytketty 2kpl 5x6mm2 kaapeleita ja keskuksessa on molemmilla kaapeleilla normaalit 25A sulakkeet joka vaiheella. Onko tuo laillinen? Järkevä se ei ainakaan ole, kun laite kuormittuessa ottaa yli 25A virtaa niin aina sieltä paukkuu sulakkeet.

Kaapeleiden rinnankytkentä on sallittu mikäli virta jakautuu niiden kesken tasaisesti eli toisin sanoen ovat samanlaiset ja yhtä pitkät kaapelit eli kuulostaa oikealta. Toki johtimien kuormitettavuudesta ei voi tietää, kun ei tiedä asennusolosuhteita, mutta kyllä yleensä 6mm2:n kuormitettavuus yli 25 A on (tai olikohan 28 A, jos sulakkeet). Mutta jos kerta sulakkeet palaa niin jossain kyllä mättää, eli joko siis virta ei jakaudu syöttöjen kesken tasaisesti, jolloin toisen syötön sulakkeet ehtii palaa ensin, jonka jälkeen palaa sen toisenkin syötön. Tai sitten tuo laite ottaa yli 50 A virtaa, joka on kova virta 11 kW moottorille (pl. toki startti).

Millähän kaavoilla tämä on laskettu....

Kysyjälle: onko koneen teho 11kW kolmiossa vai tähdessä?
Eiköhän nämäkin saa laskettua ihan P=√3*U*I*cosfii. Tuolta kaivat virran. Käynnistysvirrathan ihan eri juttu kun käyttövirta. Käyttövirta on alle 16A jos ei huomioida loisia ja teho on 11kW.

Kyllä se teho on 11 kW huolimatta siitä onko se tähdessä vai kolmiossa. Ja noita loisvirtoja on vähän paha jättää huomioimatta moottorikäytöissä, mitä ihmettä teet pelkällä pätövirran arvolla muutakuin ehkä paperilla?

Ja Saksalaisten mielestä on ok lähettää tänne CE-merkitty laite, jossa vaaditaan 50A sulakkeet kiinteistöltä mutta laitteen syöttökaapeli on 5x6mm2 ja pistokkeena 32A. Kuulemma moottorisuojakytkin riittää siihen, että näin saa toimia.

Jos moottorinsuojakytkimessä on oikosulku- ja ylikuormitussuojaus, niin silloinhan ei välttämättä tarvitse sulakkeita erikseen ellei asennuspaikan oikosulkuvirta ole suurempi kuin moottorinsuojakytkimen katkaisukyky. Eli tarkoittaako sakemanni siis, että kiinteistön pääsulake pitää olla vähintään tuo 50A, että kestää virtapiikit, mutta varsinainen laitteen suojaus tulisi toteuttaa moottorinsuojakytkimellä?

 

[Anttiapumies]

"Kustannuksia voi säästää jos siitä asunnon tähtipisteestä vedät itse asennusfirman kanssa sovitulla kaapelilla välit reiluilla hännillä, niin asentaja käy sitten kytkemässä rasiat (ja tuo sopivat ja mittaa)."

Tämä, jos mikä ei mene taloyhtiössä läpi! Ei isännöitsijät salli asukkaiden omia TI-asennuksia - muiden naapureiden onneksi Eikä asennusfirma sua töihinsä halua....

 

[mikkonen12]

Kyllä se teho on 11 kW huolimatta siitä onko se tähdessä vai kolmiossa. Ja noita loisvirtoja on vähän paha jättää huomioimatta moottorikäytöissä, mitä ihmettä teet pelkällä pätövirran arvolla muutakuin ehkä paperilla?

Jos nyt puhutaan moottorin (mekaanisesta) antotehosta niin 11kW moottori ottaa enemmän kuin 16A. Kaavassa pitää ottaa myös huomioon hyötysuhde P=√3*U*I*cosfii*n
W22 IE2 11 kW 4P 160M 3Ph 380-415/660//460 V 50 Hz IC411 - TEFC - B3T | TEFC W22 IE2 | Cast Iron Frame | General Purpose | AC Motors - IEC | Electric Motors | WEG - Products (21.2A)

 

[djmake]

"Kustannuksia voi säästää jos siitä asunnon tähtipisteestä vedät itse asennusfirman kanssa sovitulla kaapelilla välit reiluilla hännillä, niin asentaja käy sitten kytkemässä rasiat (ja tuo sopivat ja mittaa)."

Tämä, jos mikä ei mene taloyhtiössä läpi! Ei isännöitsijät salli asukkaiden omia TI-asennuksia - muiden naapureiden onneksi Eikä asennusfirma sua töihinsä halua....

Tuossahan isännöitsijän mielipide ei paina mihinkään suuntaan. Ei sinne suuntaan tietoa mene, kuka sen johdon on vetänyt jos luvat omaava yritys kuitenkin hoitaa homman loppuun. Ja muutoinkin isännöitsljöillä on ihan muutakin tekemistä sen sijaan että vahtisi oman alansa ammattilaisten tekemistä tai siis lähinnä sitä, tekeekö joku muu osan.

Myöskään muille naapureille siitä ei mitään haittaa ole jos joku vetää antennikaapelit itse. Ei se kaapeli siitä vetäjästä muuksi muutu.

Oma lukunsa on tottakai se, jos tehdään esim reikiä kaapelia varten ja sattuu vahinko. Ja myös se, ettei vieras yritys tuollaiseen helposti suostu. Tutumman kanssa tuon kaltainen on ihan sovittavissa jos siellä yrityksen puolella on yhtään luottoa tekemiseen.
Mutta niin tuo ei tietenkään toimi että vedetään jotain johtoja jostain johonkin ja kuvitellaan jonkun hoitavan asia loppuun. Tosin isännöitsijä ei tässäkään kohtaa asiasta tiedä mitään. Ei ole sen asennuksen tekevän yrityksen asia tarkistaa, mitä asukas on asunnossaan tehnyt.

 

[Moilanen]

Jos nyt puhutaan moottorin (mekaanisesta) antotehosta niin 11kW moottori ottaa enemmän kuin 16A. Kaavassa pitää ottaa myös huomioon hyötysuhde P=√3*U*I*cosfii*n
W22 IE2 11 kW 4P 160M 3Ph 380-415/660//460 V 50 Hz IC411 - TEFC - B3T | TEFC W22 IE2 | Cast Iron Frame | General Purpose | AC Motors - IEC | Electric Motors | WEG - Products (21.2A)

Juu toki, tarkoitukseni oli vain kyseenalaistaa tuota laskelmaa, jossa jätettiin loisvirta huomioimatta ja saatiin "alle 16 A". Täysin turha laskelma, kun ei tuolla tiedolla tee mitään tässä tapauksessa.

 

[lusmux]

Kaapeleiden rinnankytkentä on sallittu mikäli virta jakautuu niiden kesken tasaisesti eli toisin sanoen ovat samanlaiset ja yhtä pitkät kaapelit eli kuulostaa oikealta. Toki johtimien kuormitettavuudesta ei voi tietää, kun ei tiedä asennusolosuhteita, mutta kyllä yleensä 6mm2:n kuormitettavuus yli 25 A on (tai olikohan 28 A, jos sulakkeet). Mutta jos kerta sulakkeet palaa niin jossain kyllä mättää, eli joko siis virta ei jakaudu syöttöjen kesken tasaisesti, jolloin toisen syötön sulakkeet ehtii palaa ensin, jonka jälkeen palaa sen toisenkin syötön. Tai sitten tuo laite ottaa yli 50 A virtaa, joka on kova virta 11 kW moottorille (pl. toki startti).

Pääosin sulakkeet palaa joko startissa, jos laitteessa on ennestään materiaalia niin käynnistysvirta nousee liian suureksi. Toinen yleinen tilanne on, kun käyttäjät laittavat liikaa kerralla hieman väärää tavaraa laitteeseen ja laitteen syöttöruuvi tukkeutuu ja jumiutuu. Normaalissa käytössä sulakkeet kestävät hyvin.

Jos moottorinsuojakytkimessä on oikosulku- ja ylikuormitussuojaus, niin silloinhan ei välttämättä tarvitse sulakkeita erikseen ellei asennuspaikan oikosulkuvirta ole suurempi kuin moottorinsuojakytkimen katkaisukyky. Eli tarkoittaako sakemanni siis, että kiinteistön pääsulake pitää olla vähintään tuo 50A, että kestää virtapiikit, mutta varsinainen laitteen suojaus tulisi toteuttaa moottorinsuojakytkimellä?

Vanhemmissa laitteissa oli kontaktorin perässä moottorinsuojakytkin, joka on säädetty reiluun 20A. Siinä ei ollut oikosulkusuojausta. Uusimmissa laitteissa suojaus on hoidettu moottorin termistorilla. Kiinteistössä pitää olla juurikin virtapiikkien takia 50A sulakkeet.
Ongelma oli useassa paikassa siinä, kun olisi pitänyt saada 50A sulakkeet kiinteistön keskukseen mutta 32A pistoke laitteen lähettyville. Ei (onneksi) kovin moni viritelmää suostunut tekemään. 63A pistoke tuli seinään mutta mikäli vaihdoimme laitteen pistokkeen isompaan niin jouduimme vaihtamaan kaapelinkin isompaan ja se toi kustannuksia lisää ja näitä yritettiin ujuttaa saksaan mutta sieltä tuli ilmoitus, että moottorinsuojakytkin sääädetty reiluun 20A, saa käyttää 5x6mm2 kaapelia ja 32A pistoketta.

 

[neaa82]

Loistehon voi myös kompensoida moottorissa, toisinsanoen sen voi sille tuottaa lähempänä kuin syötössä. Ja toin lähinnä esille sen, että tuolla 11kW ottoteholla ei mitenkään saa sitä 24A virtaa mitä tarjottiin. Tässä ei tuotu mitenkään esille tehokerrointa, joten olosiko pitänyt lähteä arvaamaan jotakin 0,8-0,9 välille? Ollaan silti siellä 20A pikkeilla vaikka cosfii olisi se 0,8.

Hyötykertoimet on tähän väliin ihan turha sönköttää kun tuskin tässä puhuttiin nyt mistään mekaanisista tehoista. Ihme pätemistarvetta taas ja tarve vääntää asiaa vaikeammaksi kun on.

 

[djmake]

Loistehon voi myös kompensoida moottorissa, toisinsanoen sen voi sille tuottaa lähempänä kuin syötössä.

Tottakai voi ja vieressä voi olla tahtikonekin jos tarpeelliseksi katsotaan. Mutta koska kyse oli 11kW moottorista alkujaan niin oletko jossakin tilanteessa törmännyt tällaisen kompensointiin erikseen? Koko kiinteistön kompensointi toki erikseen.

 

[Anttiapumies]

"Tuossahan isännöitsijän mielipide ei paina mihinkään suuntaan. Ei sinne suuntaan tietoa mene, kuka sen johdon on vetänyt jos luvat omaava yritys kuitenkin hoitaa homman loppuun. Ja muutoinkin isännöitsljöillä on ihan muutakin tekemistä sen sijaan että vahtisi oman alansa ammattilaisten tekemistä tai siis lähinnä sitä, tekeekö joku muu osan."

Olet 100 %:sen väärässä, mutta mitäpä siitä kinaamaan. Antenniurakoitsija ei juoksentele neuvomassa, miten kaapeloidaan ja millä, ja toista kertaa kytkemässä. Ei ammattilainen keikkaansa jaa TI-miehelle, ja homma tehtävissä yhdellä käynnillä, järjetön ajatus räpellellä itse ja luulla, että jotakin kiinnostaa sitten tulla erikseen kytkemään, JA edelleen, taloyhtiöissä on nykyään todella tarkkaa vastuukysymysten vuoksi, kuka siellä asentelee ja mitä. Maailma muuttuu yhä tarkempaan valvontaan ja ammattitaidon todisteluun. Ilman pätevyyttä (todistusta) ei kohta tehdä yhtään mitään...Hyvä vai huono juttu, riippuu tietenkin näkökulmasta.

 

[djmake]

"Tuossahan isännöitsijän mielipide ei paina mihinkään suuntaan. Ei sinne suuntaan tietoa mene, kuka sen johdon on vetänyt jos luvat omaava yritys kuitenkin hoitaa homman loppuun. Ja muutoinkin isännöitsljöillä on ihan muutakin tekemistä sen sijaan että vahtisi oman alansa ammattilaisten tekemistä tai siis lähinnä sitä, tekeekö joku muu osan."

Olet 100 %:sen väärässä, mutta mitäpä siitä kinaamaan. Antenniurakoitsija ei juoksentele neuvomassa, miten kaapeloidaan ja millä, ja toista kertaa kytkemässä. Ei ammattilainen keikkaansa jaa TI-miehelle, ja homma tehtävissä yhdellä käynnillä, järjetön ajatus räpellellä itse ja luulla, että jotakin kiinnostaa sitten tulla erikseen kytkemään, JA edelleen, taloyhtiöissä on nykyään todella tarkkaa vastuukysymysten vuoksi, kuka siellä asentelee ja mitä. Maailma muuttuu yhä tarkempaan valvontaan ja ammattitaidon todisteluun. Ilman pätevyyttä (todistusta) ei kohta tehdä yhtään mitään...Hyvä vai huono juttu, riippuu tietenkin näkökulmasta.

Voisitko opetella lainaamaan viestejä oikein?

Enkä todellakaan ole väärässä tuossa. Isännöitsijää ei varmuudella kiinnosta, kuka on homman hoitanut jos siitä on jonkin firman todistus. Kiinnostusta ei myöskään ole siihen, kuka sen asennuksen teki. Tulisi olla sinullekin todella selvä asia, ettei sillä edes oikeasti ole merkitystä. Kuka vaan saa asentaa kunhan joku vastaa lopputuloksesta. Ja tuossa lainaamassasi lukee juuri niin. Ei todellakaan kiinnosta jos paperilla on jonkun nimi. Joka sekään ei monessa paikassa kiinnosta jollei jotain satu.
Sen osuuden jätit luonnollisesti lainaamatta, jossa kerroin ettei jokainen yritys suostu siihen, että joku muu tekee osan. Lähinnä kommentoit siihen ja lainasit ero osan jotta sait palvelemaan omaa vastaustasi.

Todellisuus on juuri mainittu. Ei sähköjen tai oikeastaan muunkaan osalta taloyhtiöissä kukaan kysele mitään jos itse et ilmoita eikä mitään ongelmia tule. Jos tulee, kysytään tekijä ja suuremmissa muutoksissa toki tartutaan siihen, jollei lupia ole.

Edit: Todellakin toistin todellakaan useamman kerran ja vaikutti todellakin todella huonolta. Ei todellakaan muuta edittiä.

 

[Tansu]

Voisitko opetella lainaamaan viestejä oikein?

Enkä todellakaan ole väärässä tuossa. Isännöitsijää ei varmuudella kiinnosta, kuka on homman hoitanut jos siitä on jonkin firman todistus. Kiinnostusta ei myöskään ole siihen, kuka sen asennuksen teki. Tulisi olla sinullekin todella selvä asia, ettei sillä edes oikeasti ole merkitystä. Kuka vaan saa asentaa kunhan joku vastaa lopputuloksesta. Ja tuossa lainaamassasi lukee juuri niin. Ei todellakaan kiinnosta jos paperilla on jonkun nimi. Joka sekään ei monessa paikassa kiinnosta jollei jotain satu.
Sen osuuden jätit luonnollisesti lainaamatta, jossa kerroin ettei jokainen yritys suostu siihen, että joku muu tekee osan. Lähinnä kommentoit siihen ja lainasit ero osan jotta sait palvelemaan omaa vastaustasi.

Todellisuus on juuri mainittu. Ei sähköjen tai oikeastaan muunkaan osalta taloyhtiöissä kukaan kysele mitään jos itse et ilmoita eikä mitään ongelmia tule. Jos tulee, kysytään tekijä ja suuremmissa muutoksissa toki tartutaan siihen, jollei lupia ole.

Edit: Todellakin toistin todellakaan useamman kerran ja vaikutti todellakin todella huonolta. Ei todellakaan muuta edittiä.

Tarvitseeko tässä kohtaa muutenkaan isännöitsijään ottaa yhteyttä jos vaan jatkan omasta rasiasta tuota kaapelia ja teen haaroittimilla makkareihin mahdollisuuden käyttää tv/nettiä. Ei olisi siis asentamassa rasioita.

 

[ph/ag]

Poistin loisteputkivalaisimen joka sisälsi pari pistorasiaa. Kysymys, voinko laittaa valosta jääneeseen johtoon nyt pelkän pistorasian ilman, että tarvitsee tehdä muitakin muutoksia? (Oma vanhatalo ja tiedostan riskit)

 

[neaa82]

Poistin loisteputkivalaisimen joka sisälsi pari pistorasiaa. Kysymys, voinko laittaa valosta jääneeseen johtoon nyt pelkän pistorasian ilman, että tarvitsee tehdä muitakin muutoksia? (Oma vanhatalo ja tiedostan riskit)

Voit. Kunhan on samaa luokkaa kuin muut tilan rasiat

 

[pulatunnus]

"Kustannuksia voi säästää jos siitä asunnon tähtipisteestä vedät itse asennusfirman kanssa sovitulla kaapelilla välit reiluilla hännillä, niin asentaja käy sitten kytkemässä rasiat (ja tuo sopivat ja mittaa)."

Tämä, jos mikä ei mene taloyhtiössä läpi! Ei isännöitsijät salli asukkaiden omia TI-asennuksia - muiden naapureiden onneksi Eikä asennusfirma sua töihinsä halua....

En tiedä mitä tuossa ajattelet.
Mutta jos kuvitellaan tilanne missä asunnossa on tähtipiste, otat yhteyttä taloyhtiöön ja asennusfirmaan ja asennusfirman kanssa sovit että itse vedät sen kaapelin ja asennufirma kytkee mittaa , tekee paperit.

Niin eroja asennusfirmoissa toki on, mutta osa kyllä ihan mielellään antaa sen kädentaitoisen asiakkaan tehdä se työläin ja aikaa vievän ja yleensä eniten mutinaa aiheuttavan homman.

Jos asennusfirma tuossa hommassa mokaa niin että naapurit kärsii, niin sitten syyttäisin asennusfirmaa.

Isännöitsijää ja taloyhtiöitä kiinnostaa että työ on kunnollinen, ja kuka on vastuussa.

Jos asennusfirmalla on hommista puutetta ja se on osaava tekemään työn niin siististä että kelpaa tilaajalle, niin siitä vaan ja toki suurin osa tilaajista on sellaisia ettei niillä ole kykyä itse muutamaa metria johtoa vetää. Mutta se vähemmistö millä kykyä on, niin heistä osa tekee sen paljon siistimmin kuin keskiverto asennusfirman keskiverto asennus.


Jos se asukas touhuillessaan mokailee jotain, niin jossain koaksin vedossa riskin on lähinnä samat kuin muissakin normaalelissa kotitimpurin touhuissa, rappaukset rapisee, poraa kaapeleihin, putkiin jne. Jos niin käy niin asennusfirma ei ole tehnyt mitään, eikä siis ota noista mitään vastuuta. Sekin siis sille pienempi riski vs oma asentaja. (meinaan että kotiasentajalla kannattaa olla kyky vastata omista mokista ja riskitasoa miettiessä niin kuvat mokat voi tulla latiallistan, taulun, ikea kaapin ym. kanssa)

Lisää riskejä, jos se kotiasentaja kaikista neuvoista huolimatta mokaa sen koaksin vedon, niin ei se asennusfirma sitä hyväksy, joko uusi harjoituskeirros tai asennusfirma asentaa oikein. Ei se ensin väärin asenenttu koaksi naapureiden kaapelin toimivuuteen vaikuta, vaikka kuinka olisi imbetanssi pielessä jne (mutkalla, naulaa läpi jne.).

 

[Moilanen]

Pääosin sulakkeet palaa joko startissa, jos laitteessa on ennestään materiaalia niin käynnistysvirta nousee liian suureksi. Toinen yleinen tilanne on, kun käyttäjät laittavat liikaa kerralla hieman väärää tavaraa laitteeseen ja laitteen syöttöruuvi tukkeutuu ja jumiutuu. Normaalissa käytössä sulakkeet kestävät hyvin.

Vanhemmissa laitteissa oli kontaktorin perässä moottorinsuojakytkin, joka on säädetty reiluun 20A. Siinä ei ollut oikosulkusuojausta. Uusimmissa laitteissa suojaus on hoidettu moottorin termistorilla. Kiinteistössä pitää olla juurikin virtapiikkien takia 50A sulakkeet.
Ongelma oli useassa paikassa siinä, kun olisi pitänyt saada 50A sulakkeet kiinteistön keskukseen mutta 32A pistoke laitteen lähettyville. Ei (onneksi) kovin moni viritelmää suostunut tekemään. 63A pistoke tuli seinään mutta mikäli vaihdoimme laitteen pistokkeen isompaan niin jouduimme vaihtamaan kaapelinkin isompaan ja se toi kustannuksia lisää ja näitä yritettiin ujuttaa saksaan mutta sieltä tuli ilmoitus, että moottorinsuojakytkin sääädetty reiluun 20A, saa käyttää 5x6mm2 kaapelia ja 32A pistoketta.

No sitten ihan ymmärrettävää, että sulakkeet paukkuu. Laitetta ei ilmeisesti ole suunniteltu käynnistettäväksi kuorma päällä ja muutenkin mitoitettu "vähän" liian tiukoille tuolle syötölle. Tai sitten tarvitsisi pehmokäynnistimen, tamun tms.

Loistehon voi myös kompensoida moottorissa, toisinsanoen sen voi sille tuottaa lähempänä kuin syötössä. Ja toin lähinnä esille sen, että tuolla 11kW ottoteholla ei mitenkään saa sitä 24A virtaa mitä tarjottiin. Tässä ei tuotu mitenkään esille tehokerrointa, joten olosiko pitänyt lähteä arvaamaan jotakin 0,8-0,9 välille? Ollaan silti siellä 20A pikkeilla vaikka cosfii olisi se 0,8.

Hyötykertoimet on tähän väliin ihan turha sönköttää kun tuskin tässä puhuttiin nyt mistään mekaanisista tehoista. Ihme pätemistarvetta taas ja tarve vääntää asiaa vaikeammaksi kun on.

Turha sönköttää? Siis moottoreiden tehoista puhuttaessa puhutaan nimenomaan yleensä juuri siitä mikä on arvokilpeen leimattu ja se on nimenomaan se akseliteho eli mekaaninen teho. Eli tässä tapauksessa 11 kW moottori tuottaa akselille tuon tehon. Sähköteho verkosta on sitten jotain muuta (suurempi) ja se riippuu hyötysuhteesta. Tuolla sinun laittamalla kaavalla lasketaan nimenomaan tuo sähköteho. Jos tiedät vain akselitehon kuten tässä tapauksessa niin silloin tarvitset hyötysuhteen, että saat tarkan arvon, jos haluat tuosta kaavasta yrittää ratkoa moottorin ottamaa virtaa.

Edit: Mutta helpompi tuota virtaa on arvioida etsimällä vaikka ABB:n moottorikuvaston ja katsomalla sieltä 11 kW moottorin virtoja. Riippuen hyötysuhdeluokasta ja napaluvusta niin se voi olla kaikkea 19-27 A:n väliltä.

 

[mopnex]

Meillä on asunnossa nyt pinta-asennuksena antennikaapeli. Kyselin hieman ja tuolla seinän sisällä menee kyllä putki. Rasian takaa kun avaa kannen niin siellä pilkottaa kaapeli jota kävi antennitöitä tekevän firman edustaja vähän sörkkimässä (vaihdettiin antennirasiat) ja sanoi että jumissa on. Saako tuota millään hommalla pois ja vedettyä nätisti putkea pitkin uuden antennikaapelin?

 

[JiiPee]

Meillä on asunnossa nyt pinta-asennuksena antennikaapeli. Kyselin hieman ja tuolla seinän sisällä menee kyllä putki. Rasian takaa kun avaa kannen niin siellä pilkottaa kaapeli jota kävi antennitöitä tekevän firman edustaja vähän sörkkimässä (vaihdettiin antennirasiat) ja sanoi että jumissa on. Saako tuota millään hommalla pois ja vedettyä nätisti putkea pitkin uuden antennikaapelin?

No jos se on kerta todettu olevan jumissa niin sitten se on jumissa. Voi se ehkä riuhtomalla pois tulla sieltä mutta yleensä jumin syy on naulassa taikka ruuvissa että se voi olla ettei yhtenä kappaleena sieltä pois tule jos väkivaltaa käyttää. Ja jos siellä on ruuvi taikka naula niin tuskin sinne uuttakaan kaapelia saa menemään.

 

[Hyrava]

Ainakin vanhoissa rakennuksissa yleinen syy noiden putkien jumittamiseen tuntuu olevan rakenteiden eläminen. Itsekin haluaisin vetää yhden langan lisää makuuhuoneen valokytkimeltä kattolampulle mutta vaikka molemmissa päissä putki vaikuttaa varsin tilavalta niin jossakin rakenteiden sisällä on tapahtunut jotakin ja putki on lytyssä eikä vetojousi mahdu läpi. On kokeiltu sekä nylon- että metalliversiota.

Veikkaisin että tiedän ongelmakohdan koska remppaa tehdessä kun otti vanhoja tapetteja pois niin alta paljastui juuri tuolta väliltä rakenteiden elämisestä johtuvia halkeamia ja seinäpinta oli vähän eri tasossa (monta milliä) monien tapetti- ja maalikerrosten alla joten luultavasti putki on läjässä seinän sisällä.

Tietty jos uskaltaisi vanhaa piuhaa käyttää vetolankana niin saattaisi saada yhden langan menemään tuonne mutta riski että vanhaakaan ei enää saa takaisin paikoilleen on kohtalaisen suuri niin ei viitsi edes kokeilla. Pelkkää ML:ää putkeen työntämällä ei tunnu paljaaltaan menemään vaan tökkää toisesta päästä noin 1.5m kohdalla (jossa todennäköisesti tiukka mutka) ja toisesta päästä kokeillessa noin 2m kohdalla (jossa katto vaihtuu seinäksi eli tiukka mutka).

 

[Pakana]

Ite asun juuri 1990 valmistuneessa kerrostalossa ja tässä on hella yksivaiheisena ja 25A sulakkeen takana. Hyvin on riittänyt vaikka isompaa levyä on pitäny täysillä eli numerolla 6. Uunin kyljessä 8.5kW ja näyttää sulaketaulu suoraan yhtä vanhalta kuin talokin.

Mitä edellisessä asunnossa ehdin asua valmistumisen jälkeen 3v (2015 valmistunut) niin siellä oli hella kytketty 3 vaiheen takana sekä 16A per hellan vaihe.

Eihän se isoinkaan levy ole kuin jokin 2,5-3kW tehoinen, ja kyllä se 25A sulake 5,7kW kestää jatkuvaa tehoa, hetken aikaa isompaakin. Kyllä tuosta aktiivikokkailija saa sulakkeen palamaan.

Sinänsä uudemmassa liedessä ei auta vaikka sen levyn pistäisi pienemmälle, koska ne on useimmiten termariohjattuja, ja sen lämmityssyklin aikana ne ottaa maksimivirtaa. Perinteisissä liesissä sen kääntäminen "neloselle" tosiaan pudotti sen tehon puoleen, eikä lämpötilaa, kuten nykyään.

 

[Hyrava]

Jos en ihan väärin muista niin tavallinen tulppasulake kestää tunnin verran noin 1.4x kuormaa eli 10A sulake kestää tunnin 14A virtaa ja 25A sulake jo 35A tunnin verran eli noin 8kW. Harvemmin sitä tulee kovin montaa levyä tuntia yhtäjaksoisesti täysillä pidettyä.

 

[Viliz03]

Enpä olisi edes yllättynyt jos samalla itse moottori on tehty pykälää pienemmällä runkokoolla kuin normaalisti on tapana. Niitäkin esityksiä on muutakia tullut vastaan.

Mikäs ongelma tässä on? Vasta ABB:ltä tuli myyntiin 90kW 280 akselikorkeuden moottori mikä on tehty 250 akselikorkeuksisen moottorin runkoon. Tosin ei siinä kuparissa ja raudassa noin muuten oo säätetty kun S1 käyttöön tarkoitettu.

 

[tlatva]

Kysymys omakotitalon lämminvesivaraajan sähköistä: Normaalisti lämmin vesi lämpenee yöaikaan ja lämmitystä ohjaa sähkötaulussa kontaktori GE Contax 24A. Kontaktorissa on kytkin 0-auto-1 jossa 0 = ei virtaa, auto=yösähkö ja 1=päiväsähkö seuraavaan yösähköön saakka jolloin kytkin palaa automaattisesti auto -asentoon.
Ongelma on ettei 1 -asentoa pysty valitsemaan muulloin kuin yösähkön ollessa päällä. Päiväaikaan asentoa 1 ei saa valittua, kytkin on jäykkä eikä se voimalla painettuna jää 1 -asentoon vaan palaa auto:lle. Eli jos tulee isompi joukko saunavieraita, niistä täytyy tietää edellisenä yönä että saa päivälämmityksen kytkettyä päälle, muuten lämmin vesi loppuu kesken. Lämminvesivaraaja ei siis lämmitä normaalisti yhtään lisää ennen yösähkön kytkeytymistä.
Onko kontaktori rikki vai kuuluuko sen toimia noin? Ikää tuolla lienee 20 vuotta.

 

[calm]

Kysymys omakotitalon lämminvesivaraajan sähköistä: Normaalisti lämmin vesi lämpenee yöaikaan ja lämmitystä ohjaa sähkötaulussa kontaktori GE Contax 24A. Kontaktorissa on kytkin 0-auto-1 jossa 0 = ei virtaa, auto=yösähkö ja 1=päiväsähkö seuraavaan yösähköön saakka jolloin kytkin palaa automaattisesti auto -asentoon.

Enimmäkseen kyllä toimivat niin, että milloin vain voi pakkokäytölle laittaa ja seuraava yösähkökytkentä palauttaa autolle.

 

[djmake]

Kysymys omakotitalon lämminvesivaraajan sähköistä: Normaalisti lämmin vesi lämpenee yöaikaan ja lämmitystä ohjaa sähkötaulussa kontaktori GE Contax 24A. Kontaktorissa on kytkin 0-auto-1 jossa 0 = ei virtaa, auto=yösähkö ja 1=päiväsähkö seuraavaan yösähköön saakka jolloin kytkin palaa automaattisesti auto -asentoon.
Ongelma on ettei 1 -asentoa pysty valitsemaan muulloin kuin yösähkön ollessa päällä. Päiväaikaan asentoa 1 ei saa valittua, kytkin on jäykkä eikä se voimalla painettuna jää 1 -asentoon vaan palaa auto:lle. Eli jos tulee isompi joukko saunavieraita, niistä täytyy tietää edellisenä yönä että saa päivälämmityksen kytkettyä päälle, muuten lämmin vesi loppuu kesken. Lämminvesivaraaja ei siis lämmitä normaalisti yhtään lisää ennen yösähkön kytkeytymistä.
Onko kontaktori rikki vai kuuluuko sen toimia noin? Ikää tuolla lienee 20 vuotta.

Kyllä se rikki on, tuollaisesta toiminnasta kun ei oikeastaan mitään hyötyä ole. Eli uutta kaipaa tilalle.

Toteutustapoja on tässäkin tekijästä riippuen useampia, voi olla mainitsemasi kaltainen kontaktori, voi olla erillistä kytkintä, kontaktori ainoastaan päälle pakotuksella jne. Eli kun tuota hoitaa kuntoon niin riittävät speksit siitä, mitä on ja mitä halutaan niin onnistuu kerrasta.

 

[dena]

Ainakin vanhoissa rakennuksissa yleinen syy noiden putkien jumittamiseen tuntuu olevan rakenteiden eläminen. Itsekin haluaisin vetää yhden langan lisää makuuhuoneen valokytkimeltä kattolampulle mutta vaikka molemmissa päissä putki vaikuttaa varsin tilavalta niin jossakin rakenteiden sisällä on tapahtunut jotakin ja putki on lytyssä eikä vetojousi mahdu läpi. On kokeiltu sekä nylon- että metalliversiota.

Veikkaisin että tiedän ongelmakohdan koska remppaa tehdessä kun otti vanhoja tapetteja pois niin alta paljastui juuri tuolta väliltä rakenteiden elämisestä johtuvia halkeamia ja seinäpinta oli vähän eri tasossa (monta milliä) monien tapetti- ja maalikerrosten alla joten luultavasti putki on läjässä seinän sisällä.

Tietty jos uskaltaisi vanhaa piuhaa käyttää vetolankana niin saattaisi saada yhden langan menemään tuonne mutta riski että vanhaakaan ei enää saa takaisin paikoilleen on kohtalaisen suuri niin ei viitsi edes kokeilla. Pelkkää ML:ää putkeen työntämällä ei tunnu paljaaltaan menemään vaan tökkää toisesta päästä noin 1.5m kohdalla (jossa todennäköisesti tiukka mutka) ja toisesta päästä kokeillessa noin 2m kohdalla (jossa katto vaihtuu seinäksi eli tiukka mutka).

jos vedät yhtä MLää toisesta päästä, ja toinen pää tuntuu liikkuvan ihan kivasti, en kyllä itse pelkäisi vetää sillä kahta uutta piuhaa tilalle. Jos tosissaan joku jumi keskellä ettei vaan fyysisesti mahdu lisäkaapeli niin vetää takaisin ennenkuin tekee jotain peruuttamatonta. Liukkarina nestesaippua ja kaveri tottakai apuun vetoon.

 

[Pakana]

Jos en ihan väärin muista niin tavallinen tulppasulake kestää tunnin verran noin 1.4x kuormaa eli 10A sulake kestää tunnin 14A virtaa ja 25A sulake jo 35A tunnin verran eli noin 8kW. Harvemmin sitä tulee kovin montaa levyä tuntia yhtäjaksoisesti täysillä pidettyä.

Joskus tuota testattiin, tavallinen 4 levyinen lattialiesi täydellä teholla napsautti C25:n alas ehkä suunnilleen minuutissa.

En kyllä enää muista täsmälleen mikä se teho oli, mutta tuollainen perus liesi joita VVO:n vuokrataloon kärrättiin kymmenittäin.

Tuo oli kuitenkin kohtuullisen uusi talo, ja asuntokohtainen pääsulakekin on 35A, jonka takia liedellekin jouti se 25A nalli. Vanhemmissa taloissa asunnon pääsulake on 25A ja liedellä vain 20A.

Kyllähän se malko aktiivista kokkailua edellyttää että se sulake palaa, mutta kyllä varsinkin 20A nallin saa jo melko nopeasti lähtemään, jos siellä on 7,2kW liesitaso takana.

 

[Hyrava]

jos vedät yhtä MLää toisesta päästä, ja toinen pää tuntuu liikkuvan ihan kivasti, en kyllä itse pelkäisi vetää sillä kahta uutta piuhaa tilalle. Jos tosissaan joku jumi keskellä ettei vaan fyysisesti mahdu lisäkaapeli niin vetää takaisin ennenkuin tekee jotain peruuttamatonta. Liukkarina nestesaippua ja kaveri tottakai apuun vetoon.

Sen verran nihkeästi tuntuivat liikkuvan että en uskaltanut kokeilla onneani kun viimeksi oli nuo rasiat auki. Pitää joskus kesällä varmaan ottaa projektiksi kun on ulkona valoisaa eikä haittaa jos on pari päivää lamppu pois katosta.

 

[Miro.Simounen]

Sen verran nihkeästi tuntuivat liikkuvan että en uskaltanut kokeilla onneani kun viimeksi oli nuo rasiat auki. Pitää joskus kesällä varmaan ottaa projektiksi kun on ulkona valoisaa eikä haittaa jos on pari päivää lamppu pois katosta.

Vetojousi vaan kiinni vanhoihin lankoihin ja sillä vetäen paikalleen. Sitten vetojousella uutta lankaa tilalle. Näin ite tein parissa kohtaa, kun eipäilin putken irronneen tai olevan rutussa.

tää osottautunut ihan parhaaksi

Vetojousi, terästä

Vetojousi ammattimaisiin tuloksiin. Käytetään johtojen vetämiseen asennusputkien läpi. Helpottaa työskentelyä hankalissa paikoissa, joissa kaapelit jäävät he...

www.biltema.fi

 

[djmake]

Vetojousi vaan kiinni vanhoihin lankoihin ja sillä vetäen paikalleen. Sitten vetojousella uutta lankaa tilalle. Näin ite tein parissa kohtaa, kun eipäilin putken irronneen tai olevan rutussa.

tää osottautunut ihan parhaaksi

Vetojousi, terästä

Vetojousi ammattimaisiin tuloksiin. Käytetään johtojen vetämiseen asennusputkien läpi. Helpottaa työskentelyä hankalissa paikoissa, joissa kaapelit jäävät he...

www.biltema.fi

Jos ML liikkuu sujuvasti niin toki kokeilisin myös itse (huomioiden, mitä kukakin saa tehdä!!). Toisaalta tässä on kyllä oma riskinsä eli järkeä käyttäen jousen kera. Hymyily nimittäin loppuu kun jousi jää kiinni johonkin kohtaan. Eli jos/kun meno loppuu jousen kera, ei välttämättä kannata kiskoa kovin paljon lisää.

Nimimerkillä varsin varovasti vedetty ja paluusuuntaan "vähän" voimaa käyttäen jäi pala jousta matkalle. Ja tästä taas päästään jousen tyyppiin. Osa on pelkkää kierrettä, osa vaijeria, osa yhdistelmää tms. Hinta korreloi monasti laadun kanssa joten euron jousella ei kannata lähteä kokeilemaan hankalaa paikkaa jos ei halua harmia itselleen. Ei se tukevakaan jousi toki automaattisesti pelasta mutta siitäkin huolimatta. Katkennut oli itsellä kyllä ihan laadukas mutta kierrettä ilman vaijeria ja lyhyen vedon osalta "fiksuna" lähdin sillä kokeilemaan kun muutakaan ei ollut. Ei olisi kannattanut.

Ja huomioida kannattaa myös paikka. Jos olet kivitalossa jossa sähköt betonissa, on se kattorasiaan tms menevät ML:n katkominen varsin hankala asia. Maksaa rahaa ja vaivaa plus tulee pinta-asennusta.

 

[0nanias]

Mä teen vedot yleensä niin että vedän kaikki paitsi yhden langan pois, kiinnitän vedettävät uudet langat siihen viimeiseen, ruiskutan tarvittaessa putkeen vetopäästä silikonisprayta tai voitelen uudet langat jollain kaapeliliukasteella ja vedän langat putkeen.
Jos on vanha talo jossa bitumieristeiset teräsputket niin sitten vedetään mmj:tä lankojen tilalle. Ja jos se ei mahdu niin ei vedetä ollenkaan.

Jos putkeen vedetään vetojousi niin sen on oltava tyhjä, ei mitään sekavetoja jossa jätetään osa vanhoja lankoja putkeen jousen kanssa.

 

[Pakana]

Jos putki on hyvässä kunnossa ja riittävän tilava, niin kyllä sinne helposti tuikkaa lasikuituvaijerin ja nykäisee sillä langan sinne lisää. Teräsvaijeri voi syödä eristeet, joten sillä ei ole kovin hyvä vetää.

Jos niillä vanhoilla kaapeleilla vetää uudet kaapelit, tai vaijerin, niin on tärkeää teipata se huolellisen kireästi kumpaankin suuntaan, niin että sen hommaan voi tarivttaessa peruuttaa, jos se tökkää puolessa välissä.

 

[munse]

Meillä on 90-luvun omakotitalossa kuraeteisen oven ulkopuolella liikkeentunnistimella varustettu ulkovalaisin. Mielestäni siinä on hieman erikoinen ja mahdollisesti laiton sähkötys.

Ulkovalaisimen liikkeentunnistimelle menee ulkoseinän läpi pistotulpalla varustettu johto(pari). Pistotulppa on siis sisäpuolella kuraeteisen pistorasiassa kiinni. Tämän lisäksi ulkovalaisimelle on vedetty johdot sisäpuolella sijaitsevalta valokatkaisimelta, jolla voi ohittaa liikkeentunnistimen. Katkaisimen ollessa kiinni ulkovalaisin palaa jatkuvasti, ja katkaisimen ollessa auki ulkovalaisin syttyy vain liikkeestä.

Tuo pistotulpparatkaisu on kyllä mielenkiintoinen. On outoa, että kiinteää ulkovalaisinta varten on vedetty pistotulpallinen johto seinän läpi.

Lisäksi tästä aiheutuu se ikävä tilanne, että valaisin ei muutu jännitteettömäksi vaikka pistotulppa on irti. Lähtökohtaisesti itse ainakin oletan, että pistotulpallinen sähkölaite on jännitteetön, jos pistotulppa irroitetaan.

Onko tuo asennus laiton?

 

[pulatunnus]

Sinänsä uudemmassa liedessä ei auta vaikka sen levyn pistäisi pienemmälle, koska ne on useimmiten termariohjattuja, ja sen lämmityssyklin aikana ne ottaa maksimivirtaa.

Jos vielä ollaan induktiotasoissa, niin tuollaisiakin virityksi on, mutta olisi aika karmee kokkailijalle jos sellaisen vahngossa hankkii. Ja ei välttämättä termari, vaan ihan harva syklinen päällä/pois ohjaus tehovalinnan mukaan suhde.

 

[Kutvonen]

Haluaisin kylpyhuoneeseen parempan valaistuksen pelkkien peilikaapin led-spottien tilalle. Samalla teen alaslasketun katon 2,45m korkoon. Kylpyhuoneen koko on 2550 x 1550mm ja ideana olisi vetää tunnelmavalaistukseksi ja näköä antamaan led-valonauhat pitkille sivuille upotettuna alumiiniprofiiliin. Riittääkö tuon kokoiseen kylpyhuoneeseen 24V kattovalaisimet yleisvaloiksi vai kannattaako olla 230V? Esim. 2kpl näitä.
Tällä hetkellä ainoa sähkö tulee peilikaapin päälle, jossa on led-muuntaja peilikaapin valoille. Aikomuksena olisi porata peilikaapin päälle reikä levyseinän sisään, josta pujottaisin suojaputken alakaton yläpuolelle. Jos 24V ledit on kelvolliset yleisvaloksi kylppäriin, niin pystynkö lenkittämään 2 x 2,5m nauhat ja 2 x 24V valaisimia yhteen katon yläpuolella ja tuomaan yhden 24V parikaapelin suojaputkessa peilikaapin päälle? Kiinnostaisi kyllä itsetehdä 24V kytkennät ja kutsua sähkäri kytkemään 230V. Kuinkas peilikaapin valot olisi järkevin tehdä? Onko koko ideassa järkeä?Kaapin päälle tietysti muuntaja ledeille.
Nauhaksi ehkä tämä: 6W/m 24V LED-nauha 5m, 60led/m, kosteussuojattu IP67 • Valotehdas - LED-verkkokauppa

 

[TCan]

Haluaisin kylpyhuoneeseen parempan valaistuksen pelkkien peilikaapin led-spottien tilalle. Samalla teen alaslasketun katon 2,45m korkoon. Kylpyhuoneen koko on 2550 x 1550mm ja ideana olisi vetää tunnelmavalaistukseksi ja näköä antamaan led-valonauhat pitkille sivuille upotettuna alumiiniprofiiliin. Riittääkö tuon kokoiseen kylpyhuoneeseen 24V kattovalaisimet yleisvaloiksi vai kannattaako olla 230V? Esim. 2kpl näitä.
Tällä hetkellä ainoa sähkö tulee peilikaapin päälle, jossa on led-muuntaja peilikaapin valoille. Aikomuksena olisi porata peilikaapin päälle reikä levyseinän sisään, josta pujottaisin suojaputken alakaton yläpuolelle. Jos 24V ledit on kelvolliset yleisvaloksi kylppäriin, niin pystynkö lenkittämään 2 x 2,5m nauhat ja 2 x 24V valaisimia yhteen katon yläpuolella ja tuomaan yhden 24V parikaapelin suojaputkessa peilikaapin päälle? Kiinnostaisi kyllä itsetehdä 24V kytkennät ja kutsua sähkäri kytkemään 230V. Kuinkas peilikaapin valot olisi järkevin tehdä? Onko koko ideassa järkeä?Kaapin päälle tietysti muuntaja ledeille.
Nauhaksi ehkä tämä: 6W/m 24V LED-nauha 5m, 60led/m, kosteussuojattu IP67 • Valotehdas - LED-verkkokauppa

En ihan täysin ymmärtänyt kysymystä, mutta: "Riittääkö tuon kokoiseen kylpyhuoneeseen 24V kattovalaisimet yleisvaloiksi vai kannattaako olla 230V?" Se jännitehän ei itsessään valon määrään vaikuta. Useimmiten noille kattoon asennettaville led-spoteille tuodaan 230v ja valaisimen yhteydessä tai valaisimesta erillään on erillinen valaisinkohtainen led-driveri (vakiojännite- tai usein vakiovirtalähde). Led-nauhat toimivat vakiojännitteellä, nauhasta riippuen yleensä 12vdc tai 24vdc.

Jos oikein ymmärsin ajattelit hyödyntää peilikaapin led-muuntajaa syöttämään sähköä myös led-nauhoille. Luultavasti siinä nykyisessä muuntajassa ei edes teho riitä, noista nauhoista tulee 30w lisää. Pitäisi myös varmistaa, että se on vakiojännitelähde 24vdc, jotta soveltuisi noille nauhoille.

Periaatteessa kaikki saa toimimaan yhdellä muuntajalla kunhan muuntajassa on riittävästi potkua ja kaikki valonlähteet syövät samaa jännitettä. Toki silloin kaikki valot ovat yhtäaikaa päällä jos ohjataan muuntajan 230v puolta.

Kun teet alaslasketun katon on sinne samalla helppo tuoda ohjattu sähkö ja sijoittaa tarpeelliset uudet muuntajat yms. uusille valoille ja nauhoille alakaton yläpuolelle huoltoluukun päälle. Suosittelen sähkärin käyttämistä paikan päällä

 

[Kutvonen]

En ihan täysin ymmärtänyt kysymystä, mutta: "Riittääkö tuon kokoiseen kylpyhuoneeseen 24V kattovalaisimet yleisvaloiksi vai kannattaako olla 230V?" Se jännitehän ei itsessään valon määrään vaikuta. Useimmiten noille kattoon asennettaville led-spoteille tuodaan 230v ja valaisimen yhteydessä tai valaisimesta erillään on erillinen valaisinkohtainen led-driveri (vakiojännite- tai usein vakiovirtalähde). Led-nauhat toimivat vakiojännitteellä, nauhasta riippuen yleensä 12vdc tai 24vdc.

Jos oikein ymmärsin ajattelit hyödyntää peilikaapin led-muuntajaa syöttämään sähköä myös led-nauhoille. Luultavasti siinä nykyisessä muuntajassa ei edes teho riitä, noista nauhoista tulee 30w lisää. Pitäisi myös varmistaa, että se on vakiojännitelähde 24vdc, jotta soveltuisi noille nauhoille.

Periaatteessa kaikki saa toimimaan yhdellä muuntajalla kunhan muuntajassa on riittävästi potkua ja kaikki valonlähteet syövät samaa jännitettä. Toki silloin kaikki valot ovat yhtäaikaa päällä jos ohjataan muuntajan 230v puolta.

Kun teet alaslasketun katon on sinne samalla helppo tuoda ohjattu sähkö ja sijoittaa tarpeelliset uudet muuntajat yms. uusille valoille ja nauhoille alakaton yläpuolelle huoltoluukun päälle. Suosittelen sähkärin käyttämistä paikan päällä

Lähinnä mietin, että olisin itse tehnyt 24V hituvirrat. Mahdollisesti lenkittänyt valaisimet yhteen katon yläpuolella, jolloin ei tarvitsisi montaa kaapelia vetää peilikaapin päältä katon yläpuolelle ja säästyisi huoltoluukuilta. Muutaja olisi jäänyt peilikaapin päälle nykyisen paikalle. Ei haittaa vaikka ohjaus toimisi 230V puolelta. Taidanpa silti pyytää sähkäriä käymään.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Lähinnä mietin, että olisin itse tehnyt 24V hituvirrat. Mahdollisesti lenkittänyt valaisimet yhteen katon yläpuolella, jolloin ei tarvitsisi montaa kaapelia vetää peilikaapin päältä katon yläpuolelle. Muutaja olisi jäänyt peilikaapin päälle nykyisen paikalle. Ei haittaa vaikka ohjaus toimisi 230V puolelta. Taidanpa silti pyytää sähkäriä käymään.

Ostat riittävän tehokkaan meanwellin 24v powerin ja kytket valot siihen. Hinta/laatusuhteiltaan parhaimpia powereita ledeille. Poweri tarvitsee 230v, mutta sehän sieltä jo löytyy valmiina.

 

[Illotus]

Katselin tuossa uuteen taloon kiuasta. Aika monessa mainittiin, että jos ohjauspaneeli tulee saunan ulkopuolelle niin pitää viritellä joku ovikytkin. Onkohan tämä pakollista ja missä kohti muuttunut? Jossain kohtihan noita ohjauspaneeleita laitettiin paljon oesuhuoneisiin, enkä kyllä muista mitään ovikytkimiä.

 

[djmake]

Katselin tuossa uuteen taloon kiuasta. Aika monessa mainittiin, että jos ohjauspaneeli tulee saunan ulkopuolelle niin pitää viritellä joku ovikytkin. Onkohan tämä pakollista ja missä kohti muuttunut? Jossain kohtihan noita ohjauspaneeleita laitettiin paljon oesuhuoneisiin, enkä kyllä muista mitään ovikytkimiä.

Laitatko jonkin katsomasi esimerkin jotta nähdään, tarjoaako itse ohjaus mahdollisuuden tällaiseen? Ja oletko nimenomaisesti katsonut paikallisesti ohjattavaa vai IOT-versiota, jota voi ohjata muualtakin?
Samoin kalenteriohjauksen tyylisissä tulee kyseeseen lisävaatimuksia.

Mielestäni standardin määritelmän mukaisesti sauna tulee tarkistaa ennen lämmityksen kytkentää uudelleen. Eli etäohjauksen kohdalla on luonnollista vaatia tarkastus ennen ohjauksen mahdollistamista. Samoin näissä on ominaisuuksia, joka sammuttaa kiukaan oven aukiolon ylittäessä määräajan.

Kunhan tarkennat tosiaan, onko kyse pelkästään paikallisesta ohjauksesta saunan ulkopuolella vai muusta etäohjauksesta niin saadaan kaivettua sopivat pykälät.

 

[Illotus]

Kunhan tarkennat tosiaan, onko kyse pelkästään paikallisesta ohjauksesta saunan ulkopuolella vai muusta etäohjauksesta niin saadaan kaivettua sopivat pykälät.

Luin tästä tuosta Helon Himalaya kiukaan asennusohjeesta. Eli nimenomaan tarkoitan paikallisohjausta kiukaan omasta ohjauspaneelista, joka on sijoitettu pesuhuoneeseen.

 

[0nanias]

SFS 6000-7-703.55 sanotaan näin (kansallinen lisävaatimus):

"Jos saunan kiuasta halutaan kauko-ohjata, se pitää toteuttaa standardin SFS-EN 60335-2-53 mukaisten valmistajan ohjeiden mukaisesti. Ohjeet edellyttävät yleensä, että saunan ovessa on kytkin, joka purkaa kauko-ohjauksen kun ovi avataan."


Ja yleensäkin valmistajan toimittamia asennusohjeita on noudatettava vaikkei jotain tiettyä asiaa välttämättä standardissa olisi vaadittukaan.

 

[djmake]

SFS 6000-7-703.55 sanotaan näin (kansallinen lisävaatimus):

"Jos saunan kiuasta halutaan kauko-ohjata, se pitää toteuttaa standardin SFS-EN 60335-2-53 mukaisten valmistajan ohjeiden mukaisesti. Ohjeet edellyttävät yleensä, että saunan ovessa on kytkin, joka purkaa kauko-ohjauksen kun ovi avataan."


Ja yleensäkin valmistajan toimittamia asennusohjeita on noudatettava vaikkei jotain tiettyä asiaa välttämättä standardissa olisi vaadittukaan.

Olikin kätevämmin käsillä tuo kuin itselläni. Suoraa vaatimustahan tuossa ei ole.
Toisaalta nämä "yleensä"-tyyliset määritelmät ovat välillä haastavia tulkittavia. Kauko-ohjaus on myös hieman tulkinnan varainen. Kysyjän tapauksessa sauna tulee tarkistettua jos ohjaus on pesuhuoneessa eikä mitään muuta etäkäyttöä tai viikkoajastusta ole. Niiden kera tilanne on toinen.

Valmistajan ohjeistus on toki se, jonka mukaan mennään. Toisaalta mainitun Helonkin OK33-sarjan ohjauskeskuksia myydään edelleen eikä niissä ole mitään liitäntämahdollisuutta ovikytkimelle.

 

[janne]

Löytyykö joltain valmistajalta lattialämmityksen älytermostaattia vikavirralla? Pikaisella googlettelulla en löytänyt kun noita ns perusmalleja. Erillistä vikavirtakytkintä en halua ulkonäkösyistä ja vanhaan tulppasulakekeskukseen en viitsisiä vikavirtoja käydä asennuttamaan.