Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Minulla on ollut myös sellaisia rasioita missä on keskellä lattarauta ja siinä reiässä koukku jossa mutteri pitämässä paikallaan. siitä vaan koukku pois ja tuo läpi sekä kiristys tuolla muovihärpättiimellä jos koukun mutteri ei ole samalla kierteellä.
Ainakin kerrostaloissa vaihdetaan yleensä kaikki johdotukset,sähkö,antenni ja puhelinkaapelit.Samoin myös tuon ikäisessä omakotitalossa olisi viisainta uusia kaikki kerralla.Kuinkahan paljon vanhempien talojen sähköpääkeskuksen uusimisen yhteydessä uusitaan taloon tuleva sähkökaapelia? Esim. 1950-luvun taloon
Ainakin kerrostaloissa vaihdetaan yleensä kaikki johdotukset,sähkö,antenni ja puhelinkaapelit.Samoin myös tuon ikäisessä omakotitalossa olisi viisainta uusia kaikki kerralla.
Tiedän kyllä, että kaapelit vaihdetaan huoneistoihin vaan meinasin, että uusitaanko koskaan kerrostalon talojakamoon tulevaa sähkökaapelia paksumpaan? Jos esim. halutaan sähköauton latausmahdollisuus, niin pääsähkökaapelin paksuus ei taida riittää enään eikä sulakkeet.
1950 luvun omakotitalon syöttö on suurella todennäköisyydellä jo uusittu. Jos talon sähköt on alkuperäiset, niin siellä lienee jossain seinällä laatikko jossa uudempi syöttö yhtyy alkuperäiseen.
50-luvun asennuksen alkuperäiset ilmakaapelitkin on hyvin suurella todennäköisyydellä uusittu ilmakaapeleiksi tässä välillä, vaikkei maakaapelointia olisikaan toteutettu.Täällä uusittiin muutama vuosi sitten vasta ilmajohdot maakaapeliksi ja samalla taisi saada talot sen paikallisen operaattorin kuidut.
Ledeille luonnollisesti niille tarkoitettu virtalähde, niin ei tarvitse arpoa ja ihmetellä, jotta miksi ne ledivalot hajosivat.Talossa on useassa huoneessa gu 5.3 -kannalla olleet halogeenit korvattu led-polttimoilla. Yhdessä huoneessa näyttää kuitenkin olevan vielä halogeeni paikoillaan. Tämän vaihtaminen sammuttaa loput kolme samasta valokatkaisijasta sytytettävää valoa jännitteen käydessä liian pieneksi. Ongelma ilmeisesti korjautuisi vaihtamalla muuntajan pienempään (esim. Osram Halotronic HTM 20-70W). Aiheesta oli keskustelua osoitteessa Halogeenispottien vaihtaminen LED-spoteiksi - Valaistus ja sähkötyöt - Suomi24 Keskustelut
Mikä tässä tilanteessa on järkevin tapa edetä? Osramin muuntaja kehiin vai jokin ledeille suunnattu (DC?) muuntaja?
Nineätkö pari sopivaa esinerkkimallia?Ledeille luonnollisesti niille tarkoitettu virtalähde, niin ei tarvitse arpoa ja ihmetellä, jotta miksi ne ledivalot hajosivat.
LED muuntaja 12V, 150W, TRIAC himmennettävä IP66Nineätkö pari sopivaa esinerkkimallia?
LED-muuntaja, 12 V DCNineätkö pari sopivaa esinerkkimallia?
Myös niiden lamppujen vaihtaminen toisiin voi korjata tuon. Pääsääntöisesti tehokkaammat ledit toimivat paremmin.Nineätkö pari sopivaa esinerkkimallia?
LED muuntaja 12V, 150W, TRIAC himmennettävä IP66
Esim noita on käytetty, kun on pistetty muutama pidempi 12V ledinauha.
Mutta jos ei ole ensiöpyolella himmennintä (siis on pelkkä on / off nappi, niin Muutamalle 12V:n led Gu 5,3 lampulle riittää paremmin, kuin hyvin:
LED virtalähde 12V, IP67, 45W
Tuolta voi tilata kuka tahansa.
Ei tuommoisia nimettömiä kyllä mihinkään kehtaa asentaa jos pitää vielä takuut antaa. Vähintään mean well pitää olla powerit.
Mitä noita on kokeiltu, niin paremmin kestävät, kuin esim biltemassa myytävät tuotokset.
Ja meanwelliä saa kuka tahansa hommattua mistä?
Kun kerran sitä suosittelet, niin pistä sitten linkki mistä saa. Muuten on täysin 100%:n turhaa..
Jos nuo on entisellään, niin nuo on valettuja, jotta on saatu varmasti tuo ip luokitus täytettyä. Noita ei siis tuhoa kosteus ja hyönteiset, niinkuin valamattomat, huonosti suojatut tuhoaa.. Konkat on mitälie, ei ole tarvinnut yrittää repiä auki..Yleiselektroniikka on noiden maahantuoja Suomessa eli sieltä saa ja sitten elfalta myös ainakin. Etenkään, kun nuo nimettömät eivät hinnaltaan mitään erityisen halpoja ole. Ainahan täällä jaksetaan konkistakin puhua niin meanwelleistä löytyy sisältä rubyconin konkat ja mitäköhän noista nimettömistä mahtaa löytyä.
Kuva ei näy.Miten tämmöiseen systeemiin tulee liittää lamppu kun johtoja tulee ikään kuin tuplamäärä. Huoneessa on näitä kaksi ja kummallekkin seinässä oma pyöreä himmenninsäädin. Värit siis musta, ruskea, harmaa, sininen ja keltavihreä. En tiedä millainen lamppu tuossa on ollut.
![]()
Yleensä tämmöisissä tilanteissa useimmat täällä vastaa että pyydä sähkäri ihmettelemään. Niitä johtoja ei sinänsä tuu "tuplamäärä" vaan siinä on vaan käytetty piuhaa mihin sopii suojamaa, nolla ja kolme vaihetta, mutta en usko että ne on kolmivaihelamppua kehittäneet.Miten tämmöiseen systeemiin tulee liittää lamppu kun johtoja tulee ikään kuin tuplamäärä. Huoneessa on näitä kaksi ja kummallekkin seinässä oma pyöreä himmenninsäädin. Värit siis musta, ruskea, harmaa, sininen ja keltavihreä. En tiedä millainen lamppu tuossa on ollut.
![]()
Järjestyksessänän noissa mennään (Jos on sähkärin kytkemä), eli KeVI on suojamaa, Sininen 0 ja Ruskea nyt sitten eka, jota kannattaa kokeilla lamppuun kytkeä sinisen pariksi.
Sulake tai päävirrat pois, kun kytket, niin mitään ei satu.
Kysyjän piuhassa ei ollut edes valkoista..No se järjestys riippuu että missä päin suomea olet. Täällä päin lähdettäisiin kokeilemaan musta > ruskea > valkoinen.
Kysyjän piuhassa ei ollut edes valkoista..
Jaa näissä on eri käytäntöjä, täällä päin ainakin L1RU L2MU L3VA/HA.
Ja muroihin kusijalle, 1. Vikiksessä yleensä on tällaisia tekstejä: RCD tms, 30mA, 0.03A, ja sitten painike jossa lukee "test regular" eli painike mitä pitäisi 6kk välein testata painamalla.
2. jos ei keskuskaaviota ole saatavilla, niin paina sitä testipainiketta ja katso mitkä pimenee.
3. kyllä kojerasiaan 2-osaisen pistorasian voi vaihtaa
Ja muroihin kusijalle, 1. Vikiksessä yleensä on tällaisia tekstejä: RCD tms, 30mA, 0.03A, ja sitten painike jossa lukee "test regular" eli painike mitä pitäisi 6kk välein testata painamalla.
2. jos ei keskuskaaviota ole saatavilla, niin paina sitä testipainiketta ja katso mitkä pimenee.
3. kyllä kojerasiaan 2-osaisen pistorasian voi vaihtaa
Ei nyt ihan hirveästi pitäisi olla eroja siinä, mitä värejä käytetään, varsinkin jos tehdään standardin ja hyvän asennustavan mukaisia asennuksia. L1 Ru, L2 Mu, L3 Ha.
Voiko mitään sattua, jos kokeilen käyttää ruskeaa mutta oikea onkin musta?Järjestyksessänän noissa mennään (Jos on sähkärin kytkemä), eli KeVI on suojamaa, Sininen 0 ja Ruskea nyt sitten eka, jota kannattaa kokeilla lamppuun kytkeä sinisen pariksi.
Sulake tai päävirrat pois, kun kytket, niin mitään ei satu.
Ei, se ei vaan toimi jos sitä ei oo kytketty.Voiko mitään sattua, jos kokeilen käyttää ruskeaa mutta oikea onkin musta?
Kummassakin lampunpaikassa ruskea johto on ehkä eniten "tyrkyllä" mistä voisi ehkä päätellä että sitä on käytetty
Yleiselektroniikka on noiden maahantuoja Suomessa eli sieltä saa ja sitten elfalta myös ainakin. Etenkään, kun nuo nimettömät eivät hinnaltaan mitään erityisen halpoja ole. Ainahan täällä jaksetaan konkistakin puhua niin meanwelleistä löytyy sisältä rubyconin konkat ja mitäköhän noista nimettömistä mahtaa löytyä.
1. Milenkiintoinen termi käytetty "regulator". Siiirto- ja jakeluverkoissa on kyllä tätä termiä, mutta silloin on kyseessä esim maasulkuvirran kompensointilaitteistot.Voi olla vähän tyhmiä kysymyksiä sähköasioista, mutta jos sallinette.
1. Vikavirtasuojasta. Jos mulla on kodin seinällä pikasulakkeilla oleva sulaketaulu ja taulussa erillinen painike "earth fault regulator", niin onko tuo vikavirtasuoja?
2. Jos on vikavirtasuoja, niin tarkoittaako se sitä, että kaikki tuon sulaketaulun takana olevat rasiat ovat vikavirtasuojattuja ml. ulkopistorasiat jotka ovat samassa taulussa?
3. Talon ulkopistorasiat ovat yksislottisia. Voiko sähkäri vaihtaa kaksiosaisen pistorasian yksiosaisen tilalle vai vaatiiko taski jotain lisätöitä -> kuluja?
4. Olisin itse vetämässä 6kpl seinään kiinnitettäville led-ulkovaloille 2,5neliön kumikaapelia. Ajatus olisi, että sähkäri kytkee valaisimet jakorasiaan pintalaudan alle ja jakorasiasta sitten vetää yhden kaapelin ulkopistorasiaan. Onko tuo noin yksioikoinen juttu vai pitääkö sähkärin tehdä tuohon liittyen jotain lisätöitä?
Kysymällä toki selviää, mutta olis kiva tietää etukäteen työmäärästä ja siten hieman hinnasta.
1. Milenkiintoinen termi käytetty "regulator". Siiirto- ja jakeluverkoissa on kyllä tätä termiä, mutta silloin on kyseessä esim maasulkuvirran kompensointilaitteistot.
Vikiksessä kyllä on testinamiskan yhteydessä kytkentäkaavio, josta käy ilmi toiminta.
2. Yleensä ei kyllä kaikkia ryhmiä laiteta yhden vikiksen perään, mutta jos se on ryhmäkeskus, niin voi siinä koko kisko olla yhden vikiksen perässä.
3. Voi vaihtaa
4. Voihan ne noinkin tehdä. Ulkokäyttöön kaikki.
Vikavirtasuoja liitetään yleensä DIN-kiskoon ja ne on suunnattu kojeistoihin esim kytkentärasioihin. Sen ei tarvitse kestää esim roiskeita (näissä yleensä kyllä esim-25, tai -40 pakkaskestävyys kuitenkin), koska asennus tulee keskukselle, jossa nuo ulkokäytön vaatimukset tulee täyttyä mikäli keskus ulkona.Lisäkysymys.
Minulla on vikavirtasuojakytkimiä a la biltema. Ovat elektronisia ja pienissäkin sähkökatkoissa kytkeytyvät pois päältä. Pitää käsin käydä laittamassa päälle uudelleen. Luin netistä, että mekaaniset vvsk:t kestävät sähkökatkoja eivätkä tee samaa kuin nämä elektroniset. Yritin etsiä mekaanisia vikavirtasuojia ulkokäyttöön, mutta en löytänyt.
Onko kenelläkään tietoa missä näitä myydään?
Toinen kysymys liittyy ulkopistorasiaan. Jos ulkopistorasia sisältää vvsk:n itsessään, niin onko nämäkin elektronisia eli sähkökatkoissa päältä pois meneviä, vai kenties mekaanisia?
Mekaaninen VVSK ei yleensä toimi kun sähköt katkeaa. "Yleensä" siksi, että onhan mahdollista että sen perässä on jotakin laitteistoa, joka sähkökatkoksen tullessa aiheuttaisi jonkinmoista epäsymmetriaa ja VVSK voi teoriassa toimia. Näin ei kuitenkaan yleensä ole. Kalliita nuo ulkorasiat VVSK:lla on.Okei, eli ulkopistorasia kiinteällä mekaanisella VVSK:lla on sellainen mitä minä tarvitsen. Onhan nyt fakta, että mekaaninen VVSK ulkopistorasia ei ikinä katkaise sähköä pelkän sähkökatkon vuoksi? (vaatisi käyttäjän manuaalista palautusta nappia painamalla)
Selvennän vielä tähän: Suurin osa elektronisista VVSK:sta katkaisee yhteyden pienenkin sähkökatkon takia. Käyttäjän pitää painaa reset nappia jotta sähkönsyöttö palautuu. Kyseessä ei siis ole vaaratilanne/vuoto vaan sähkökatko, missä näin käy. Mekaanisella yrittäisin taklata tuon sähkökatko-ongelman, jota nyt elektronisten kanssa on.
joo.Joo, mä ehkä tarkotin vähän väärin. Ei sen vvsk:n tarvitse toimiakkaan jos ei sähköä taloon tule, mut lähinnä se ettei heitä kytkintä alas ja sähköjen palauduttua sitten odottele että käyttäjä käy palauttamassa vvsk:n takasin toimintaan. Tolla tavalla noi elektroniset tekee. Sit ku sattuu asumaan sellasessa paikassa missä pieniä virtakatkoja on varsinkin talvisin, niin pitää manuaalisesti resetoida jokainen outlet napista, että saa sen takana oleville laitteille virrat takasin.
Mulla on yhdessä talon taulussa vvsk, mutta sitä ei ole kukaan koskaan kytkenyt. Sen taulun takana olisi pari ulkopistorasiaa puolikkaan talon muiden sähköjen kanssa. Loput pari ulkopistorasiaa on sitten vanhan mallin taulujen takana, joka vaatisi sitten hieman päivitystä yleensäkin.
Mitä taulussa olevan vvsk:n käyttöönottaminen työnä tarkoittaa. Kytkeekö sähkäri taulun sisällä halutut x kpl:tta piirejä vvsk:n taakse?
Niin ei sen mekaanisen pitäisi toimia kun sähköt katkeaa, vaan jää kytkin kiinniasentoon katko ajaksi ja kun sähköt palautuu, niin edelleen pitäisi olla kiinni. VVSK köyttöönotto ei ole erityisen kummoinen asia. Kytkee halutun piirin/piirit perään ja testerillä käy tarvittavat testit läpi. Jos vain tilaa riittää, niin ehdottomasti kytkisin keskukselle kaikki vikikset, parempi suojata koko ryhmä.Joo, mä ehkä tarkotin vähän väärin. Ei sen vvsk:n tarvitse toimiakkaan jos ei sähköä taloon tule, mut lähinnä se ettei heitä kytkintä alas ja sähköjen palauduttua sitten odottele että käyttäjä käy palauttamassa vvsk:n takasin toimintaan. Tolla tavalla noi elektroniset tekee. Sit ku sattuu asumaan sellasessa paikassa missä pieniä virtakatkoja on varsinkin talvisin, niin pitää manuaalisesti resetoida jokainen outlet napista, että saa sen takana oleville laitteille virrat takasin.
Mulla on yhdessä talon taulussa vvsk, mutta sitä ei ole kukaan koskaan kytkenyt. Sen taulun takana olisi pari ulkopistorasiaa puolikkaan talon muiden sähköjen kanssa. Loput pari ulkopistorasiaa on sitten vanhan mallin taulujen takana, joka vaatisi sitten hieman päivitystä yleensäkin.
Mitä taulussa olevan vvsk:n käyttöönottaminen työnä tarkoittaa. Kytkeekö sähkäri taulun sisällä halutut x kpl:tta piirejä vvsk:n taakse?
Lisäkysymys.
Minulla on vikavirtasuojakytkimiä a la biltema. Ovat elektronisia ja pienissäkin sähkökatkoissa kytkeytyvät pois päältä. Pitää käsin käydä laittamassa päälle uudelleen. Luin netistä, että mekaaniset vvsk:t kestävät sähkökatkoja eivätkä tee samaa kuin nämä elektroniset. Yritin etsiä mekaanisia vikavirtasuojia ulkokäyttöön, mutta en löytänyt.
Onko kenelläkään tietoa missä näitä myydään?
Toinen kysymys liittyy ulkopistorasiaan. Jos ulkopistorasia sisältää vvsk:n itsessään, niin onko nämäkin elektronisia eli sähkökatkoissa päältä pois meneviä, vai kenties mekaanisia?
Okei, eli ulkopistorasia on hyvä valinta koska mekaaninen.
Tuo kuva jonka tekstiin pastasit, on sama kuva joka pyörii googlessa hakusanalla "mekaaninen vvsk". Monilla foorumeilla jengi sanoo, että tota on saanut Biltemasta aikoinaan. Joka tapauksessa nyt kun googlesta katselin, niin ei helpolla löydy kyllä mekaanisia ip44 vvsk:ta.
Ehkä pyydän sähkärin kytkemään tuon taulussa olevan ainakin osalle rasioista käyttöön. Lopuille voisi sitten hankkia ne ulkoiset erilliset vvsk:t sisältävät pistorasiat.
Kiitos vastauksesta. Mulla on kolme sulketaulua kotona ja noi kaks on vanhoilla sulakkeilla. Eli pyytää tekemään ton pikasulaketaulun kuntoon ja kaksi taulua vois sitten kokonaan vaihdattaa myöhemmin pikasulake/vvsk tauluiksi.
Kiva kun täältä sai jälleen kerran tietoa ja apua! Kiitti vielä!
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.