Kysymyksiä sähkömiehille

Jos työnnän yleismittarin "piipparin" pistorasiaan josta sähköt on katkaistu, niin miksi nollan ja vaiheen välillä piippaa? Eikö ne ole silloin oikosulussa, jos niiden välillä on yhteys keskuksen päässä. Mistään mittään ymmärrä. Pistorasia kuitenkin toimii.

Kyllähän siellä jotain vikaa on, jos kyseinen pistorasiaryhmä on sähkötön ja kaikki muut pistorasiat ovat tyhjiä ja muuten keskuksella on sähköt päällä. Jos taas koko keskus on sähkötön ja mittaa pistorasiasta noin, niin esim. yksikin hehkulamppu päälle jätetyssä valaisimessa tekee tuon, se hehkulanka on nollan ja vaiheen välillä.
 
Sekään ei varmaan ole mahdotonta, että jostain esim. kapasitiivisesti tai induktiivisesti kytkeytyvä jännite aiheuttaisi tuollaisen mittausvirheen.
 
Sekään ei varmaan ole mahdotonta, että jostain esim. kapasitiivisesti tai induktiivisesti kytkeytyvä jännite aiheuttaisi tuollaisen mittausvirheen.
Mittari mittaa vastus ja diodialueella TASAJÄNNITTEELLÄ, joten on mahdotonta.

Siellä voi olla laitteita kiinni, jolloin menee niiden kautta, siksi se piippailee..
 
Mitkä osat tilaan että saan uuden peitelevyn tuohon? Ruuvi pitäisi varmaankin olla keskellä samalla tavalla? Ei väliä mitä sarjaa on kun saisi puhtaan valkoisen...

levy.jpg
 
Kiitos molemmille. Exxact-valikoimaa itse katselin mutta sen keskiölevy näytti siltä ettei sovi :btooth:
 
Kyllähän siellä jotain vikaa on, jos kyseinen pistorasiaryhmä on sähkötön ja kaikki muut pistorasiat ovat tyhjiä ja muuten keskuksella on sähköt päällä. Jos taas koko keskus on sähkötön ja mittaa pistorasiasta noin, niin esim. yksikin hehkulamppu päälle jätetyssä valaisimessa tekee tuon, se hehkulanka on nollan ja vaiheen välillä.

Kiitos, tästä lienee kysymys. Ainakin mikroaaltouuni oli kiinni tuossa samassa ryhmässä jonka sulake oli alhaalla mittauksen ajan.
 
Mitäs sähkömiehet tuumaa tästä?
Kolmen lapsen kuolemaan johtanut tulipalo Levillä syttyi lattialämmityksestä - Onnettomuustutkintakeskus

Palo syttyi lautalattian alla olleesta sähkötoimisesta lattialämmityksestä. Lämmityskaapelin asennuksessa oli tehty virheitä. Kaapeli oli taivutettu liian tiukalle mutkalle ja kiinnitetty kaapelin eristeitä vaurioittavalla tavalla. Näiden vaurioiden johdosta kaapeli vikaantui ja sytytti sen läheisyydessä olleen puun

Jos siellä on mökin omistaja tehnyt vähän tee-se-itse meiningillä lattialämmitysasennuksia, niin ei mielestäni mitään syytä jättää tutkimatta kuolemantuottamuksena.
 
230V ledlampuissa kyllä.. Tai ei nyt ehkä monesti, mutta halpislampuissa. Niissäkin tuo perustuu siihen sähköverkon suhteellisen jämptiin 50Hz taajuuteen. Tuollaiset "elektroniset halogeenimuuntajat" antavat ulos kaikkea muuta kuin jämptiä 50Hz taajuutta, ei sellaiseen pysty mitenkään sarjakonkkaa mitoittamaan.



Nuo ns. korvauslamput jotka ovat halogeenin korvaaviksi tarkoitettu, on nimenomaan suunniteltu toimimaan niillä halogeenilamppujen sekalaisilla powereilla. Joskus tietysti tulee vastaan tilanne että ne ei toimi, mutta yleensä ne kyllä toimivat jos muuntaja ja lamppu ovat laadukkaita.



Voi tietysti kokeilla muuntajan/lamppujen toimivuuden laittamalla suoraan siihen muuntajaan pistokkeelisen kaapelin ja kokeilla suoraan pistorasiasta niitä, uskon että toteat että muuntajat ja lamput ovat ehjiä.

Tuo vikakuvaus viittaa vahvasti siihen että ongelma on siellä "kytkimessä" joka tässätapauksessa on kenties jokin transistorikytkentä liesituulettimen ohjausboksissa.

Tässä muutama kuva koko himmelistä. Taitaa mennä siihen että odotan että saisi sähkärin joskus paikalle. Saisi samalla vetää pinta-asennuksena yhden uuden pistorasian.


https://1drv.ms/u/s!AucEBE8-l6xXif0g97n43vzc6-48Iw

https://1drv.ms/u/s!AucEBE8-l6xXif0hnln1HfZHASSMFA
 
Jos siellä on mökin omistaja tehnyt vähän tee-se-itse meiningillä lattialämmitysasennuksia, niin ei mielestäni mitään syytä jättää tutkimatta kuolemantuottamuksena.
Miksi ensinnäkin epäilet lähtökohtaisesti, että mökin omistaja olisi tehnyt jotain? Noin niinkuin yleisesti ko. alueen mökeistä voin kertoa että monet ovat ensinnäkin a) taloyhtiöitä b) mökki jaettu useampaan "salkkuun" eli olet voinut ostaa esim. 1/6 osuuden ja jotkut muut omistavat loput 5/6 c) paikka on helvetin pitkälle muusta suomesta -> ihan huvikseen tuonne ei kukaan lähde ranettamaan mitään d) iso osa mökeistä on pääsääntöisessä vuokrabusineksessa -> omistaja ei välttämättä ole edes käynyt mökissä "ikinä" -> mökin vuokrausta hoitava firma hoitaa tarvittaessa jonkun korjaamaan jos jostain korjattavaa on.

Jos arvata saan niin on ihan rakentamisen jälkeisessä kuosissa tuo lattialämmitys ja omistaja tuskin on mökkiä rakentanut...

Ihan perus asennusvirheeltähän tuo kuulosta, laattalattiassa ei olisi aiheuttanut "mitään", nyt vaan kävi näin... Siellä on ollut kaikkea muutakin sähköhäikkää rapsan mukaan.
 
Höpö höpö. Jos haluat vaihevirran, niin joko käytät pääjännitettä ja kolmivaihetehon kaavaa, tai sitten käytät vaihejännitettä pääjännitteen sijasta.

Komppaan. Kyllä se on 21,7 A per vaihe jos vastuskuorma on jaettu 5 kW per vaihe. 15 kW/(400v x neliöjuuri3)=21,7A tai 5 kW / 230v = 21,7A
 
Kiukaan teho on 15kW pääjännitteen ollessa 380V kuten kysyjä alkuperäisessä postauksessaan ilmoittaa. Ei 400V. Jos haluatte päteä niin pätekää kunnolla.
 
Kiukaan teho on 15kW pääjännitteen ollessa 380V kuten kysyjä alkuperäisessä postauksessaan ilmoittaa. Ei 400V. Jos haluatte päteä niin pätekää kunnolla.
Joo joo, höpö höpö myös. Suomessa ei ole ollut 380V tarjolla pitkiin aikoihin, joten ihan turhaa löpertelyä, vai onko pilkkua noin kiva hinkata. 400V on pääjännite ja sillä on laskettava vaihevirrat mikäli ne haluaa tietää. Kilven arvot siis nykyisellään hieman alakanttiin tehossa, virrassa ja jännitteessä.
 
Mitäs sähkömiehet tuumaa tästä?
Kolmen lapsen kuolemaan johtanut tulipalo Levillä syttyi lattialämmityksestä - Onnettomuustutkintakeskus

Palo syttyi lautalattian alla olleesta sähkötoimisesta lattialämmityksestä. Lämmityskaapelin asennuksessa oli tehty virheitä. Kaapeli oli taivutettu liian tiukalle mutkalle ja kiinnitetty kaapelin eristeitä vaurioittavalla tavalla. Näiden vaurioiden johdosta kaapeli vikaantui ja sytytti sen läheisyydessä olleen puun

Jos siellä on mökin omistaja tehnyt vähän tee-se-itse meiningillä lattialämmitysasennuksia, niin ei mielestäni mitään syytä jättää tutkimatta kuolemantuottamuksena.
Tai sitten siellä on käynyt hiiri / rotta jyrsimässä kaapelin paskaksi.
 
Tai sitten siellä on käynyt hiiri / rotta jyrsimässä kaapelin paskaksi.
Eiköhän onnettomuustutkijat osaa tuon oikein tulkita kun kerran ovat työvirheen löytäneet.En kyllä haluaisi olla työn tehneen sähkärin enkä firman housuissa.
 
Eiköhän onnettomuustutkijat osaa tuon oikein tulkita kun kerran ovat työvirheen löytäneet.En kyllä haluaisi olla työn tehneen sähkärin enkä firman housuissa.
Ihmisiä nekin on ja nyt tuho on ollut paha, joten joudutaan päättelemään ja mutuilemaan melkoisen voimakkaasti..


Virheellisesti taitettu lämmityskaapeli ei ole automaattisesti se syy. Syy voi olla ihanhyvin myös joku muu.

Ainoastaan se on saatu luotettavasti selville, että palo on alkanut tietyltä alueelta. Samoin kaapelissa on voinut olla valmistusvirhe.

Tosin esim ukkosen takia tuollainen asennus palavaan materiaaliin on kyllä lähinnä typerää..

Onkohan tuo mitenkin yleistä?

-----------------------
Paljon mielenkiintoisempaa tuossa on tuo epäilty tukehtuminen palohälyttimestä huolimatta.
 
Joo joo, höpö höpö myös. Suomessa ei ole ollut 380V tarjolla pitkiin aikoihin, joten ihan turhaa löpertelyä, vai onko pilkkua noin kiva hinkata. 400V on pääjännite ja sillä on laskettava vaihevirrat mikäli ne haluaa tietää. Kilven arvot siis nykyisellään hieman alakanttiin tehossa, virrassa ja jännitteessä.

Mun mielestä on vaan hieman huvittavaa, että naljaillaan toisen laskuvirheelle ja sitten lasketaan omat laskelmat kymmenesosa-ampeerin tarkkuudella mutta vääriä lähtöarvoja käyttäen jolloin lopputulos on ihan yhtä lailla virheellinen. Mutta sähköalallahan riittää että menee vähän sinne päin?
 
Kiukaan teho on 15kW pääjännitteen ollessa 380V kuten kysyjä alkuperäisessä postauksessaan ilmoittaa. Ei 400V. Jos haluatte päteä niin pätekää kunnolla.

Joo joo, höpö höpö myös. Suomessa ei ole ollut 380V tarjolla pitkiin aikoihin, joten ihan turhaa löpertelyä, vai onko pilkkua noin kiva hinkata. 400V on pääjännite ja sillä on laskettava vaihevirrat mikäli ne haluaa tietää. Kilven arvot siis nykyisellään hieman alakanttiin tehossa, virrassa ja jännitteessä.

Mun mielestä on vaan hieman huvittavaa, että naljaillaan toisen laskuvirheelle ja sitten lasketaan omat laskelmat kymmenesosa-ampeerin tarkkuudella mutta vääriä lähtöarvoja käyttäen jolloin lopputulos on ihan yhtä lailla virheellinen. Mutta sähköalallahan riittää että menee vähän sinne päin?

Niin, ei kai se kiukaan teho siitä 15kW:sta mihinkään muutu, jos jännite on 380V vs. 400V? Virtaahan tuossa ensinäkin laskettiin.

Typerää huudella että lähtöarvot väärin. Voidaan kuitenkin olettaa että kysyjä on Suomessa niin silloin se on 400V, sanoo kilvet mitä vain.

En ole sähkäri, mutta ihan noin jo mutuna olettaisin itsekkin nuo asiat tuollein.
 
Joo joo, höpö höpö myös. Suomessa ei ole ollut 380V tarjolla pitkiin aikoihin, joten ihan turhaa löpertelyä, vai onko pilkkua noin kiva hinkata. 400V on pääjännite ja sillä on laskettava vaihevirrat mikäli ne haluaa tietää. Kilven arvot siis nykyisellään hieman alakanttiin tehossa, virrassa ja jännitteessä.
Noin viiden prosentin vaihtelu käyttöpaikassa kuormitettuna mitattaessa on aika vähän. Oikeastaan se ei ole mitään. Tarpeetonta viisastelua. Yhtä hyvin voisi nyt alkaa miettiä, miten väärin on että murtoluku 220/230 ei ole sama kuin 380/400. Kauheaa. Nehän näyttävät ihan kolmen merkitsevän tarkkuudella ilmoitetuilta luvuilta. Eivät toki ole.

Ei ole mikään ameriikanihme, jos kotona tavallisesta schukopistorasiasta saa mitattua 240 tai 215 volttia.

Toki täytyy ymmärtää, että tyyppikilven lukemalla 380 V ja 400 V samantehoisissa vastuksissa on eri resistanssi.

Niin, ei kai se kiukaan teho siitä 15kW:sta mihinkään muutu, jos jännite on 380V vs. 400V? Virtaahan tuossa ensinäkin laskettiin.
:confused:

Tokihan sähkövastuksen teho muuttuu, kun jännite muuttuu. Syynä on sellainen ohmin laiksi kutsuttu juttu. Toisin sanoen sähkökiuas ei ole hakkurimuuntajatyyppinen vakiotehoa antava ja karkeasti myös ottava laite samoin kuin jokin ledinauhasysteemi. Vakioresistanssin yli vaikuttavan jännitteen muuttuessa noin 5% muuttuu myös virta sen 5%, jolloin teho muuttuu enemmän kuin 5%. Resistiivisessä kuormassa voidaan vaihtojännitteen ja -virran tehollisarvoja käyttäen laskea aivan samoin yksinkertaistetusti kuin tasavirtapiirissä. Yllä on tässä ketjussa selitetty kaksi selkeää tapaa joko pääjännitteen tai vaihejännitteen kautta. Siitä vaan soveltamaan peruskaavoja.
 
Niinkuin sanoin niin vaihtovirta ei ole vahvintapuolta. Mutta kuten sanoit että voi soveltaa samoin kuin tasavirralla. Teho (P) = jännite (U) x virta (I). Vastuksen resistanssi (R) ei muutu, joten P(15kW) = U x I. Ja virtaahan tässä koko ajan ollaan oltu laskemassa. Ihan eri tulosta 380 vs. 400V.

Menikö mulla vai sulla nyt jotain ohi? Kun sanoin ettei se teho siitä mihinkään muutu.
 
Niinkuin sanoin niin vaihtovirta ei ole vahvintapuolta. Mutta kuten sanoit että voi soveltaa samoin kuin tasavirralla. Teho (P) = jännite (U) x virta (I). Vastuksen resistanssi (R) ei muutu, joten P(15kW) = U x I. Ja virtaahan tässä koko ajan ollaan oltu laskemassa. Ihan eri tulosta 380 vs. 400V.

Menikö mulla vai sulla nyt jotain ohi? Kun sanoin ettei se teho siitä mihinkään muutu.
Jos tehoksi ilmoitetaan 15 kW 400 V jännitteellä, teho on 15 kW jännitteen ollessa edelleen se 400 V.

Jos taas tehoksi ilmoitetaan 15 kW 380 V jännitteellä, teho on enemmän jännitteen ollessa 400 V.

Tämä ei kuitenkaan ole kovin valtava ero, koska toteutuva pääjännitteen tehollinen arvo käyttöpaikassa, varsinkin kuormitettuna ja muunkin käytön mukaan vaihtelee. Ero on silti olemassa. 380 voltin mukaan 15-kilowattiseksi määritelty laite on erilainen kuin 400 voltin nimellisarvon mukaan 15-kilowattiseksi määritelty laite. Niissä on eri resistanssi ja ne tuottavat eri tehon käytettynä samassa liittymässä samoissa olosuhteissa samalla hetkellä.
 
Jos tehoksi ilmoitetaan 15 kW 400 V jännitteellä, teho on 15 kW jännitteen ollessa edelleen se 400 V.

Jos taas tehoksi ilmoitetaan 15 kW 380 V jännitteellä, teho on enemmän jännitteen ollessa 400 V.

Tämä ei kuitenkaan ole kovin valtava ero, koska toteutuva pääjännitteen tehollinen arvo käyttöpaikassa, varsinkin kuormitettuna ja muunkin käytön mukaan vaihtelee. Ero on silti olemassa. 380 voltin mukaan 15-kilowattiseksi määritelty laite on erilainen kuin 400 voltin nimellisarvon mukaan 15-kilowattiseksi määritelty laite. Niissä on eri resistanssi ja ne tuottavat eri tehon käytettynä samassa liittymässä samoissa olosuhteissa samalla hetkellä.

Täh?? Pitäis varmaan mennä nukkumaan, kännissä ainakaan kannata tämmösiä ajatella, mutta

Mutta jos:
P 15Kw = U 380V, niin I = 39,47A, tai
P 15Kw = U 400V, niin I = 37,5A.

Ihan sama vaikka lykkäisi sinne vastukseen 1000V, niin silloin P 15Kw = U 1000V, ja 15A. Vastus on edelleen vastus, ei se sieltä ainakaan mystisesti jännitteen mukaan muutu.
 
15kw on nimellisteho 380 voltilla ja se nimenomaan muuttuu.

P = V^2/R

Kuten sanoit, vastus on ja pysyy, jännite muuttuu.
 
15kw on nimellisteho 380 voltilla ja se nimenomaan muuttuu.

P = V^2/R

Kuten sanoit, vastus on ja pysyy, jännite muuttuu.
Vastustyyppisen kuorman P(400V)/P(380V) Teho nousee 10,8%. Tietysti useimpien materiaalien vastus on lämpötilan funktio s.e. kun lämpötila kasvaa, niin vastuskin kasvaa, joska kompensoi tätä vähäsen.

Muuntajilla ja moottoreilla menee eritavoin, mutta jos on liian ahne mitoitus, niin lepovirta (teho) voi kasvaa ihan jonkinverran.
 
Täh?? Pitäis varmaan mennä nukkumaan, kännissä ainakaan kannata tämmösiä ajatella, mutta

Mutta jos:
P 15Kw = U 380V, niin I = 39,47A, tai
P 15Kw = U 400V, niin I = 37,5A.

Ihan sama vaikka lykkäisi sinne vastukseen 1000V, niin silloin P 15Kw = U 1000V, ja 15A. Vastus on edelleen vastus, ei se sieltä ainakaan mystisesti jännitteen mukaan muutu.

Nimenomaan se vastus pysyy samana. Ei ole olemassa 15kW vastusta, vaan on olemassa ~9,6ohmin vastus, joka antaa 380V jännitteellä 15kW tehon, ja vastaavasti 400V jännitteellä sama 9,6ohminen vastus antaa 16,7kW tehon.

Tämä nyt siis olettaen että siellä on yksi iso vastus kahden vaiheen välissä, käytännössähän siellä on useampi pienempi tehoinen/suurempi resistanssinen vastus vaiheiden kesken jaettuna, mutta perus matematiikka ei oikeastaan muutu mihinkään.

Tuon sun olettaman mukaan toimisi jokin vakioteholla toimiva laite, joka automaattisesti vähentää virrankulutusta jännitteen noustessa, vastus ei kuitenkaan toimi näin, vaan jännitteen noustessa virtakin nousee jolloin teho nousee kahta kauheammin.
 
En tiedä, mutta en niljaillut tarpeetonta, vaan korjasin aika räikeän virheen. Vaihevirtoja laskettiin, mutta aivan päin perset*ä. Se, että joku alkoi mussuttaa 380 vs. 400, niin sillä ei tässä ollut läheskään samaa merkitystä kuin alkuperäisellä virheellä. Minä laskin 400V, koska 380 V et Suomessa enää saa ilman kikkailuja. Ja juu, laskin annetulla 15kW teholla. Todellisuudessa tietenkin teho on kilpiarvoa pikkasen korkeampi, mutta ei se sulakekokoon tässä tapauksessa vaikuta. Siitähän se lähti alun perin....
 
Viimeksi muokattu:
Nimenomaan se vastus pysyy samana. Ei ole olemassa 15kW vastusta, vaan on olemassa ~9,6ohmin vastus, joka antaa 380V jännitteellä 15kW tehon, ja vastaavasti 400V jännitteellä sama 9,6ohminen vastus antaa 16,7kW tehon.

Tämä nyt siis olettaen että siellä on yksi iso vastus kahden vaiheen välissä, käytännössähän siellä on useampi pienempi tehoinen/suurempi resistanssinen vastus vaiheiden kesken jaettuna, mutta perus matematiikka ei oikeastaan muutu mihinkään.

Tuon sun olettaman mukaan toimisi jokin vakioteholla toimiva laite, joka automaattisesti vähentää virrankulutusta jännitteen noustessa, vastus ei kuitenkaan toimi näin, vaan jännitteen noustessa virtakin nousee jolloin teho nousee kahta kauheammin.

Vanha kunnon WITUnPUImURI pätee tähän ongelmaan mainiosti ja menee juurikin noin kuin sanoit.
 
Ihmisiä nekin on ja nyt tuho on ollut paha, joten joudutaan päättelemään ja mutuilemaan melkoisen voimakkaasti..


Virheellisesti taitettu lämmityskaapeli ei ole automaattisesti se syy. Syy voi olla ihanhyvin myös joku muu.

Ainoastaan se on saatu luotettavasti selville, että palo on alkanut tietyltä alueelta. Samoin kaapelissa on voinut olla valmistusvirhe.

Tosin esim ukkosen takia tuollainen asennus palavaan materiaaliin on kyllä lähinnä typerää..

Onkohan tuo mitenkin yleistä?

-----------------------
Paljon mielenkiintoisempaa tuossa on tuo epäilty tukehtuminen palohälyttimestä huolimatta.

Tutkintaa suorittavat ihmiset sanovat että asennusvirhe liian pienellä säteellä ja virheellisellä kiinnitystavalla josta seurannut eristeen rikkoutuminen - jonka seurauksena mökin sähköjärjestelmä oireillut ennen paloa ja olisi ollut estettävissä jos vianetsintä tehty pätevin mittauksin.

Ilmeisesti sinulla kuitenkin tarkempaa tietoa kaapelin valmistusvirheistä, kannattaisi ilmoittaa TUKES & tutkintskeskus niin saavat vedettyä erän pois markkinoilta ja valmistajan vastuuseen.
 
Tutkintaa suorittavat ihmiset sanovat että asennusvirhe liian pienellä säteellä ja virheellisellä kiinnitystavalla josta seurannut eristeen rikkoutuminen - jonka seurauksena mökin sähköjärjestelmä oireillut ennen paloa ja olisi ollut estettävissä jos vianetsintä tehty pätevin mittauksin.

Ilmeisesti sinulla kuitenkin tarkempaa tietoa kaapelin valmistusvirheistä, kannattaisi ilmoittaa TUKES & tutkintskeskus niin saavat vedettyä erän pois markkinoilta ja valmistajan vastuuseen.

Mutuilu syystä ei poista muita mahdollisuuksia edelleenkään, tutkipa asiaa mikä instanssi tahansa. Fakta kun on se, että kaapeli on siitäkohti palanut paskaksi totaalisesti, jolloin esim eristevaurio muusta syystä tai kaapelin rakenne ei käy enää ilmi. Eli tuota syytä ei edelleenkään voida sanoa täysin luotettavasti ja käydä sen perusteella lynkkaamaan ketään.
Esitetty syy on mahdollinen syy, tutkijan oletus. Oletuksissa voi aina olla virheitä (esim mainitsemani).
 
WC jossa on käsipesu allas lattiakaivolla ja käsisuihku, lasketaanko tälläinen tila märkätilaksi ja IP luokitus sähkökalusteissa pitää olla IP44?
 
WC jossa on käsipesu allas lattiakaivolla ja käsisuihku, lasketaanko tälläinen tila märkätilaksi ja IP luokitus sähkökalusteissa pitää olla IP44?

Ihan suihkutilassakin voi käyttää ihan normaaleita jos etäisyys on riittävän kaukana siitä suihkusta. Googlella löytyy ne tarkat etäisyydet milloin voi käyttää normaaleita ja milloin vaaditaan paremmin suojattua.
 
WC jossa on käsipesu allas lattiakaivolla ja käsisuihku, lasketaanko tälläinen tila märkätilaksi ja IP luokitus sähkökalusteissa pitää olla IP44?
"WC-tila, jossa on lattiakaivo ja alapesusuihku, katsotaan suihkuhuoneeksi
vain, jos siinä on koko vartalon pesua varten varattu tila."

Eli IP21 riittää, kunhan on "riittävän kaukana" roiskuvasta vedestä.
 
Meinasin viimeinkin asentaa kylppärin lattialämmitykseen Deviregin 527 ajastimen. Nykyisin lattialämmitys on pelkän katkaisijan takana, eikä mukavuuslämmön ohjaaminen termostaatilla ole järkevästi toteutettavissa. Kuitenkin kesällä olisi mukava tiputtaa tehoa hivenen.

No tuote ehti poistua valikoimasta tässä muutaman vuoden vatuloinnin aikana. Onkohan vastaavaa tehonsäädintä olemassa? Ainakaan itse en ihan heti löytänyt korvaajaa.
 
Mitenkä ootta toteuttanut erillisen lieden ja uunin kytkennän kun kämppään tulee vain 1v sähkö? Kylmästi vaan lisää pistorasian sen 20a sulakkeen perään uunille ja rokrok?
 
Mitenkä ootta toteuttanut erillisen lieden ja uunin kytkennän kun kämppään tulee vain 1v sähkö? Kylmästi vaan lisää pistorasian sen 20a sulakkeen perään uunille ja rokrok?
`
Eikö sinne kyökkiin tule 16A takaa pistorasioille syöttöä? Sieltä se on paras haarottaa sille uunille jos ei uusi veto taululta tule kysymykseen. Siitä 20A syötöstä ei kyllä voi suoraan ottaa. Tai ainahan sen voi toteuttaa mutta jotta siitä laillisen saa niin ei se ihan niin onnistu että jakorasia väliin ja rokrok.
 
Tuoha se on toinen vaihtoehto, kohdetta en ole vaan vielä nähnyt. Toisaalta ois fiksumpaa saada liesi ja uuni sen 20a sulakkeen perään, ettei sitten rupea polttamaan pääsulaketta jouluruokia laittaessa. Sääntöjen puitteissa se ei toki onnistu
 
Tuoha se on toinen vaihtoehto, kohdetta en ole vaan vielä nähnyt. Toisaalta ois fiksumpaa saada liesi ja uuni sen 20a sulakkeen perään, ettei sitten rupea polttamaan pääsulaketta jouluruokia laittaessa. Sääntöjen puitteissa se ei toki onnistu

Uunin vieressä olevaan kaappiin reikä ja sinne pieni DIN kotelo johon 16A sulake jonka taakse laittaa sen uunin niin silloinhan se on laillinen.
 
Mitenkä ootta toteuttanut erillisen lieden ja uunin kytkennän kun kämppään tulee vain 1v sähkö? Kylmästi vaan lisää pistorasian sen 20a sulakkeen perään uunille ja rokrok?

Kai se laitevalinta on tehty sen mukaan, että on yksivaihesyöttö? Paremmissa laitteissa levyjä ja uunia ohjataan fiksusti, ettei sulakkeet pauku, kun laittaa liian monta levyä päälle.
 
Jos 20A syöttö liedelle, niin sinne pitäisi silloin valita se 4,5kW liesitaso ja vetää uunille oma uusi syöttönsä. Jos on vanha asunto jossa vaan 25A pääsulake, niin silloin sen pääsulakkeen polttaminen liettä ja uunia käyttämällä on kyllä mahdollista.

Jos sen uunin haaroittaa siitä 20A syötöstä, niin sillä pitäisi silloin olla tosiaan se oma sulakkeensa/johdonsuoja siinä välissä.
 
Jos 20A syöttö liedelle, niin sinne pitäisi silloin valita se 4,5kW liesitaso ja vetää uunille oma uusi syöttönsä. Jos on vanha asunto jossa vaan 25A pääsulake, niin silloin sen pääsulakkeen polttaminen liettä ja uunia käyttämällä on kyllä mahdollista.

Jos sen uunin haaroittaa siitä 20A syötöstä, niin sillä pitäisi silloin olla tosiaan se oma sulakkeensa/johdonsuoja siinä välissä.
Jos kuvitellaan, että uuni ja liesitaso mahtuisi 20 A perään (max tuo 4,5 kW otto), niin saiko tuon muuten kytkeä sen 20A perään samalle kytkentäpisteelle? Jos joku pitäisi näitä erillisuunia ja liesitasoa samassa pisteessä? Olisivat rinnakakain rasiassa. En muista oliko tuossa jotakin erillistä ohjetta, kun tuohan olisi periaatteessa kuin olisi lattialiesi tyyliä, mutta erilliset liitäntäjohdot. Olisi toki hieman tehoton yhdistelmä tuollainen
 
Oletan tuon olevan lux royal imurista?
Korjaussarja olemassa Lux D820 (1R) virtakytkimen korjaussarja

Ja ymmärtääkseni ainut järkevä korjaus tuohon on tuo korjaussarja, kun alkuperäistä kytkintä ei saa mistään.
Kiitos! Täydellinen ratkaisu ja veikkaus meni oikein. Juuri tuo painike korjattavana.

Kone hörähtää käyntiin yhdistämällä nuo kaksi kuvassa näkyvää metalliosaa jousinapin molemmille puolille, joten tuskin on suuri synti kolvata siihen omaa keinukytkintä tilalle?
 
Kiitos! Täydellinen ratkaisu ja veikkaus meni oikein. Juuri tuo painike korjattavana.

Kone hörähtää käyntiin yhdistämällä nuo kaksi kuvassa näkyvää metalliosaa jousinapin molemmille puolille, joten tuskin on suuri synti kolvata siihen omaa keinukytkintä tilalle?

Eikai sille mitään estettä ole. Onhan se tonnin imuri niin kannattaa se korjata. Tuon korjaussarjan tarkoitus on, että saa alkuperäisestä ulkopuolella olevasta kytkimestä sen sitten vielä toimimaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 381
Viestejä
4 510 675
Jäsenet
74 358
Uusin jäsen
Lucas moilanen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom