Kysymyksiä sähkömiehille

[Kuka_kusi_muroihini]

Joo, mä ehkä tarkotin vähän väärin. Ei sen vvsk:n tarvitse toimiakkaan jos ei sähköä taloon tule, mut lähinnä se ettei heitä kytkintä alas ja sähköjen palauduttua sitten odottele että käyttäjä käy palauttamassa vvsk:n takasin toimintaan. Tolla tavalla noi elektroniset tekee. Sit ku sattuu asumaan sellasessa paikassa missä pieniä virtakatkoja on varsinkin talvisin, niin pitää manuaalisesti resetoida jokainen outlet napista, että saa sen takana oleville laitteille virrat takasin.

Mulla on yhdessä talon taulussa vvsk, mutta sitä ei ole kukaan koskaan kytkenyt. Sen taulun takana olisi pari ulkopistorasiaa puolikkaan talon muiden sähköjen kanssa. Loput pari ulkopistorasiaa on sitten vanhan mallin taulujen takana, joka vaatisi sitten hieman päivitystä yleensäkin.

Mitä taulussa olevan vvsk:n käyttöönottaminen työnä tarkoittaa. Kytkeekö sähkäri taulun sisällä halutut x kpl:tta piirejä vvsk:n taakse?

 

[Pakana]

Joo, mä ehkä tarkotin vähän väärin. Ei sen vvsk:n tarvitse toimiakkaan jos ei sähköä taloon tule, mut lähinnä se ettei heitä kytkintä alas ja sähköjen palauduttua sitten odottele että käyttäjä käy palauttamassa vvsk:n takasin toimintaan. Tolla tavalla noi elektroniset tekee. Sit ku sattuu asumaan sellasessa paikassa missä pieniä virtakatkoja on varsinkin talvisin, niin pitää manuaalisesti resetoida jokainen outlet napista, että saa sen takana oleville laitteille virrat takasin.

Mulla on yhdessä talon taulussa vvsk, mutta sitä ei ole kukaan koskaan kytkenyt. Sen taulun takana olisi pari ulkopistorasiaa puolikkaan talon muiden sähköjen kanssa. Loput pari ulkopistorasiaa on sitten vanhan mallin taulujen takana, joka vaatisi sitten hieman päivitystä yleensäkin.

Mitä taulussa olevan vvsk:n käyttöönottaminen työnä tarkoittaa. Kytkeekö sähkäri taulun sisällä halutut x kpl:tta piirejä vvsk:n taakse?

joo.

vvsk:n toimimisella taidetaan tässätapauksessa tarkoittaa sitä kun se aktivoituu ja laukaisee itsensä.

 

[neaa82]

Joo, mä ehkä tarkotin vähän väärin. Ei sen vvsk:n tarvitse toimiakkaan jos ei sähköä taloon tule, mut lähinnä se ettei heitä kytkintä alas ja sähköjen palauduttua sitten odottele että käyttäjä käy palauttamassa vvsk:n takasin toimintaan. Tolla tavalla noi elektroniset tekee. Sit ku sattuu asumaan sellasessa paikassa missä pieniä virtakatkoja on varsinkin talvisin, niin pitää manuaalisesti resetoida jokainen outlet napista, että saa sen takana oleville laitteille virrat takasin.

Mulla on yhdessä talon taulussa vvsk, mutta sitä ei ole kukaan koskaan kytkenyt. Sen taulun takana olisi pari ulkopistorasiaa puolikkaan talon muiden sähköjen kanssa. Loput pari ulkopistorasiaa on sitten vanhan mallin taulujen takana, joka vaatisi sitten hieman päivitystä yleensäkin.

Mitä taulussa olevan vvsk:n käyttöönottaminen työnä tarkoittaa. Kytkeekö sähkäri taulun sisällä halutut x kpl:tta piirejä vvsk:n taakse?

Niin ei sen mekaanisen pitäisi toimia kun sähköt katkeaa, vaan jää kytkin kiinniasentoon katko ajaksi ja kun sähköt palautuu, niin edelleen pitäisi olla kiinni. VVSK köyttöönotto ei ole erityisen kummoinen asia. Kytkee halutun piirin/piirit perään ja testerillä käy tarvittavat testit läpi. Jos vain tilaa riittää, niin ehdottomasti kytkisin keskukselle kaikki vikikset, parempi suojata koko ryhmä.

 

[TCan]

Lisäkysymys.
Minulla on vikavirtasuojakytkimiä a la biltema. Ovat elektronisia ja pienissäkin sähkökatkoissa kytkeytyvät pois päältä. Pitää käsin käydä laittamassa päälle uudelleen. Luin netistä, että mekaaniset vvsk:t kestävät sähkökatkoja eivätkä tee samaa kuin nämä elektroniset. Yritin etsiä mekaanisia vikavirtasuojia ulkokäyttöön, mutta en löytänyt.
Onko kenelläkään tietoa missä näitä myydään?
Toinen kysymys liittyy ulkopistorasiaan. Jos ulkopistorasia sisältää vvsk:n itsessään, niin onko nämäkin elektronisia eli sähkökatkoissa päältä pois meneviä, vai kenties mekaanisia?

Siirrettäviä vikavirtasuojakytkimiä löytyy myös mekaanisina, Biltemakin on sellaista joskus kaupitellut:



Pistorasioiden sisältämät kiinteät vikavirtasuojat ja pääosa keskuksista olevista on mekaanisia. Uusimmat vikavirtasuojamääräykset kielsivät "jännitteestä riippuvaisten" vikavirtasuojien eli käytännössä elektronisten vikavirtasuojien käytön kiinteissä asennuksissa. Tällaisia elektronisia olivat esimerkiksi käytännössä kaikki yhden moduulin levyiset vikavirtajohdonsuojayhdistelmät.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Okei, eli ulkopistorasia on hyvä valinta koska mekaaninen.
Tuo kuva jonka tekstiin pastasit, on sama kuva joka pyörii googlessa hakusanalla "mekaaninen vvsk". Monilla foorumeilla jengi sanoo, että tota on saanut Biltemasta aikoinaan. Joka tapauksessa nyt kun googlesta katselin, niin ei helpolla löydy kyllä mekaanisia ip44 vvsk:ta.
Ehkä pyydän sähkärin kytkemään tuon taulussa olevan ainakin osalle rasioista käyttöön. Lopuille voisi sitten hankkia ne ulkoiset erilliset vvsk:t sisältävät pistorasiat.

 

[Chaos]

Okei, eli ulkopistorasia on hyvä valinta koska mekaaninen.
Tuo kuva jonka tekstiin pastasit, on sama kuva joka pyörii googlessa hakusanalla "mekaaninen vvsk". Monilla foorumeilla jengi sanoo, että tota on saanut Biltemasta aikoinaan. Joka tapauksessa nyt kun googlesta katselin, niin ei helpolla löydy kyllä mekaanisia ip44 vvsk:ta.
Ehkä pyydän sähkärin kytkemään tuon taulussa olevan ainakin osalle rasioista käyttöön. Lopuille voisi sitten hankkia ne ulkoiset erilliset vvsk:t sisältävät pistorasiat.

Ihan samalla vaivalla se sähkäri siellä keskuksellä häslää ja laittaa niihin kaikkiin ryhmiin vikavirtasuojat mihin haluat. Useampaan ryhmään laitatat samalla asennushinnalla, kuin mitä on minimi veloitus, joten maksat vain ekstraa tarvikkeista.

Edit. eikä tarvitse miettiä mitään ihme virityksiä ulos. Ja tadaa, kaikki yhdessä paikassa, todennäköisesti sisällä ilkivallalta suojattuna ja laillisesti.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Kiitos vastauksesta. Mulla on kolme sulketaulua kotona ja noi kaks on vanhoilla sulakkeilla. Eli pyytää tekemään ton pikasulaketaulun kuntoon ja kaksi taulua vois sitten kokonaan vaihdattaa myöhemmin pikasulake/vvsk tauluiksi.
Kiva kun täältä sai jälleen kerran tietoa ja apua! Kiitti vielä!

 

[TCan]

Kiitos vastauksesta. Mulla on kolme sulketaulua kotona ja noi kaks on vanhoilla sulakkeilla. Eli pyytää tekemään ton pikasulaketaulun kuntoon ja kaksi taulua vois sitten kokonaan vaihdattaa myöhemmin pikasulake/vvsk tauluiksi.
Kiva kun täältä sai jälleen kerran tietoa ja apua! Kiitti vielä!

Myös näiden vanhan mallisten tulppataulujen viereen voi asentaa moduulikotelon, johon vikavirtasuojat tulevat. Tällöin keskuksesta lähtevät syöttöjohdot kiertävät tuon vikavirtasuojakotelon kautta. Vikavirtasuojien asennus keskuksen päähän edellyttää, että jos asennuksessa on maadoitettuja pistorasioita niin asennuksessa on erillinen suoja- eli maadoitusjohdin. Jos on vanhaan tyyliin tehty "nollaamalla" vikari laukeaa samantien.

 

[Grazer]

Onko tietoa, missä hinnoissa liikkuvat sähkölaitteistojen käytönjohtajan palkkiot, jos ajattelee tavanomaista KJ-liittymällä varustettua toimistokiinteistöä? Eli kiinteistö, jossa on vain toimistoja, eikä sähköpuolella mitään varavoimaa tms. Teen tuossa vertailua KJ- ja PJ-liittymän hintojen kesken ja käytönjohtajan palkkiolla on tietysti vaikutuksena KJ-liittymän kannattavuuteen.

Esimerkkitapauksessa olen laskenut että KJ-liittymän siirtomaksut tulevat ~7 000EUR edullisemmaksi per vuosi kuin PJ-liittymän, mutta kun taas vastaavasti KJ-liittymä tuo mukanaan käytönjohtajavaatimuksen, niin se tietysti kustantaa jotain. Eli paljonko tuosta 7 000EUR säästöstä saa miinustaa käytönjohtajan palkkioihin, jos lähtökohta on käytönjohtaja, joka käy pari kertaa vuodessa toteamassa että kaikki OK ja pistää nimen muuntamon tarkastusvihkoon.

 

[puik]

Talossa on useassa huoneessa gu 5.3 -kannalla olleet halogeenit korvattu led-polttimoilla. Yhdessä huoneessa näyttää kuitenkin olevan vielä halogeeni paikoillaan. Tämän vaihtaminen sammuttaa loput kolme samasta valokatkaisijasta sytytettävää valoa jännitteen käydessä liian pieneksi. Ongelma ilmeisesti korjautuisi vaihtamalla muuntajan pienempään (esim. Osram Halotronic HTM 20-70W). Aiheesta oli keskustelua osoitteessa Halogeenispottien vaihtaminen LED-spoteiksi - Valaistus ja sähkötyöt - Suomi24 Keskustelut

Mikä tässä tilanteessa on järkevin tapa edetä? Osramin muuntaja kehiin vai jokin ledeille suunnattu (DC?) muuntaja?

Ledeille luonnollisesti niille tarkoitettu virtalähde, niin ei tarvitse arpoa ja ihmetellä, jotta miksi ne ledivalot hajosivat.

LED muuntaja 12V, 150W, TRIAC himmennettävä IP66

Esim noita on käytetty, kun on pistetty muutama pidempi 12V ledinauha.
Mutta jos ei ole ensiöpyolella himmennintä (siis on pelkkä on / off nappi, niin Muutamalle 12V:n led Gu 5,3 lampulle riittää paremmin, kuin hyvin:
LED virtalähde 12V, IP67, 45W

Tuolta voi tilata kuka tahansa.

Vähän myöhässä... Jäi epäselväksi olivatko nuo himmennettäviä vai ei. Itselle ei ole selvinnyt toimiiko nuo halogenien korvaamiseen tarkoitetut himmennettävät AC/DC lamput ledinauhalle tarkoitetulle himmennettävällä virtalähteellä. Jos ei ole himmennettäviä niin tilalle vaan 12V ledivirtalähde sopivalla teholla. Itsellä käytössä Motonetin/Puuilon jne Axxel ja puuilon himmentämättömän ledit, jotai sai 1e/kpl ainakin jossain välissä. Bilteman muuntaja alkoi täällä kusahdella aika nopsaan. Mutta himmennettävien kohdalla olen käyttänyt juuri samoja halotronicceja, vaikka minimikuorma ei ihan täytykkään. Toimii hyvin philipsin warmglow ledien kanssa. Minimivalon säätö onnistui vielä himmentimestä ja menee melkein yhtä himmeäksi kuin halogeni ja värisävy lämpenee. Periaatteessa tuollaisen halogenin korvaajan saisi kai pistää tilalle ilman että, laskeskelee todellista sähkötehoa, mutta tiedä sitten kuinka fiksua.

 

[7iwi]

Onko tietoa, missä hinnoissa liikkuvat sähkölaitteistojen käytönjohtajan palkkiot, jos ajattelee tavanomaista KJ-liittymällä varustettua toimistokiinteistöä? Eli kiinteistö, jossa on vain toimistoja, eikä sähköpuolella mitään varavoimaa tms. Teen tuossa vertailua KJ- ja PJ-liittymän hintojen kesken ja käytönjohtajan palkkiolla on tietysti vaikutuksena KJ-liittymän kannattavuuteen.

Esimerkkitapauksessa olen laskenut että KJ-liittymän siirtomaksut tulevat ~7 000EUR edullisemmaksi per vuosi kuin PJ-liittymän, mutta kun taas vastaavasti KJ-liittymä tuo mukanaan käytönjohtajavaatimuksen, niin se tietysti kustantaa jotain. Eli paljonko tuosta 7 000EUR säästöstä saa miinustaa käytönjohtajan palkkioihin, jos lähtökohta on käytönjohtaja, joka käy pari kertaa vuodessa toteamassa että kaikki OK ja pistää nimen muuntamon tarkastusvihkoon.

Pari tuttua toiminut palkkatyön ohella käytönvalvojana. Toinen sai poron joka vuosi lihanjalostamolla ja toinen viikon etelänmatkan kauppakeskuksesta.

Edit: siis käytön johtajina, ei valvojina

 

[neaa82]

Pari tuttua toiminut palkkatyön ohella käytönvalvojana. Toinen sai poron joka vuosi lihanjalostamolla ja toinen viikon etelänmatkan kauppakeskuksesta.

Käytönvalvojina.... vai olisikohan käytönjohtajina sähkölaistteistolle...

 

[Chaos]

Onko tietoa, missä hinnoissa liikkuvat sähkölaitteistojen käytönjohtajan palkkiot, jos ajattelee tavanomaista KJ-liittymällä varustettua toimistokiinteistöä? Eli kiinteistö, jossa on vain toimistoja, eikä sähköpuolella mitään varavoimaa tms. Teen tuossa vertailua KJ- ja PJ-liittymän hintojen kesken ja käytönjohtajan palkkiolla on tietysti vaikutuksena KJ-liittymän kannattavuuteen.

Esimerkkitapauksessa olen laskenut että KJ-liittymän siirtomaksut tulevat ~7 000EUR edullisemmaksi per vuosi kuin PJ-liittymän, mutta kun taas vastaavasti KJ-liittymä tuo mukanaan käytönjohtajavaatimuksen, niin se tietysti kustantaa jotain. Eli paljonko tuosta 7 000EUR säästöstä saa miinustaa käytönjohtajan palkkioihin, jos lähtökohta on käytönjohtaja, joka käy pari kertaa vuodessa toteamassa että kaikki OK ja pistää nimen muuntamon tarkastusvihkoon.

Muutamasta satasesta/kk ylöspäin pelkkä käytönjohtajuus + mahdolliset säännölliset käynnit erikseen + huolto- ja kunnossapitotyöt.

Sähkölaitteiston käytön johtajan tehtävät

Käytön johtaja huolehtii tai valvoo omasta ja sähkölaitteiston haltijan puolesta seuraavia asioita:

• sähkölaitteiston kuntoa valvotaan riittävästi säännöllisillä huoltoon ja kunnossapitoon kuuluvilla katselmuksilla
• sähkölaitteistossa havaitut puutteet ja viat poistetaan riittävän nopeasti
• sähkölaitteiston käyttötöitä ja niihin rinnastettavia töitä itsenäisesti tekevillä ja valvovilla henkilöillä on riittävä kelpoisuus tai muuten riittävä ammattitaito ja että henkilöt on opastettu tehtäviinsä
• sähkölaitteistolle on olemassa sähköturvallisuuden ylläpitävä, kalenteriaikaan sidottu, koko laitteiston ja myös pienjännitteiset osat kattava kunnossapito-ohjelma
• sähkölaitteiston käyttö on turvallista ja laitteistolle tehdään huolto- ja kunnossapito-ohjelman mukaiset toimenpiteet
• ohjelman mukaisten töiden suorituksesta pidetään kirjaa
• sähkölaitteistolle suoritetaan säädösten edellyttämät määräaikaistarkastukset, tarkastuksen tekee valtuutettu tarkastaja tai laitos. Pöytäkirjoissa mahdollisesti todetut puutteet korjataan.
• säädösten edellyttämät käyttöönotto- ja varmennustarkastukset lisäys-, muutos- ja laajennustöille on tehty
• haltijalle on luovutettu tarkastuspöytäkirjat ja havaitut puutteet on korjattu
• haltijan velvoitteisiin kuuluvat ilmoitukset tehdään
• sähkölaitteiston käyttöön ja hoitoon tarvittavat välineet, piirustukset, kaaviot ja ohjeet ovat käytettävissä ja ajan tasalla.

Sähkölaitteiston haltijan ja käytön johtajan on syytä sopia käytön johtajan tehtävien hoidosta kirjallisesti. Sopimuksesta on käytävä ilmi, miten tehtävät hoidetaan ja kumpi osapuolista huolehtii kunkin tehtävän käytännön tekemisestä. Käytön johtaja on joka tapauksessa velvollinen valvomaan, että toiminta on säädösten ja määräysten mukaista.

 

[7iwi]

Käytönvalvojina.... vai olisikohan käytönjohtajina sähkölaistteistolle...

Aivan, johtajina eikä valvojina.

 

[TCan]

Onko tietoa, missä hinnoissa liikkuvat sähkölaitteistojen käytönjohtajan palkkiot, jos ajattelee tavanomaista KJ-liittymällä varustettua toimistokiinteistöä? Eli kiinteistö, jossa on vain toimistoja, eikä sähköpuolella mitään varavoimaa tms. Teen tuossa vertailua KJ- ja PJ-liittymän hintojen kesken ja käytönjohtajan palkkiolla on tietysti vaikutuksena KJ-liittymän kannattavuuteen.

Esimerkkitapauksessa olen laskenut että KJ-liittymän siirtomaksut tulevat ~7 000EUR edullisemmaksi per vuosi kuin PJ-liittymän, mutta kun taas vastaavasti KJ-liittymä tuo mukanaan käytönjohtajavaatimuksen, niin se tietysti kustantaa jotain. Eli paljonko tuosta 7 000EUR säästöstä saa miinustaa käytönjohtajan palkkioihin, jos lähtökohta on käytönjohtaja, joka käy pari kertaa vuodessa toteamassa että kaikki OK ja pistää nimen muuntamon tarkastusvihkoon.

Hieman mutuilisin, että peruskohteessa muutama satanen per kuukausi. Muistathan, että käytönjohtaja tarvitaan myös PJ-kohteissa, jos liittymisteho on vähintään 1600 kVA. Tosin tällainen kohde tuskin kyseessä...

Käytön johtajan velvollisuuksiin kuuluu muutakin kuin muuntamon "tarkastusvihkon" kuittaaminen. Tosin voi olla, että osa ei juuri muuta teekkään.

 

[neaa82]

Hieman mutuilisin, että peruskohteessa muutama satanen per kuukausi. Muistathan, että käytönjohtaja tarvitaan myös PJ-kohteissa, jos liittymisteho on vähintään 1600 kVA. Tosin tällainen kohde tuskin kyseessä...

Käytön johtajan velvollisuuksiin kuuluu muutakin kuin muuntamon "tarkastusvihkon" kuittaaminen. Tosin voi olla, että osa ei juuri muuta teekkään.

Todella moni ei juuri muuta tee... ja osa vääntään sen yhden ruksinkin väärään paikkaan

 

[0nanias]

Ainakin entisaikaan isommissa firmoissa noita kiinteistöjen käytönjohtajuuksia jaeltiin pahimmillaan kymmeniä per naama niiden normihommien päälle että eipä siinä ole juuri muuta ehtinyt kuin raapia nimeä paperiin.
Oma ex-pomo sanoi että sillä oli Aren vuosina pahimmillaan päälle 30 mutta oli tyyppejä joilla oli reilusti tätäkin enemmän.

En sit tiedä mikä nykyisin on käytäntö noissa.

 

[Troottinin Pulli]

Taustaa: vanha omakotitalo, aikanaan ollut paritalo. Sen takia kaksi sähkömittaria/sulaketaulua talossa vierekkäin. Sähköt tulee taloon tietääkseni ihan yhtä kaapelia pitkin ja haarautuu ennen sulaketauluja.

Nyt sitten aamulla toiselta puolen taloa meni sähköt. Toisella puolella toimii normaalisti. Vaihtelin sulakkeita, ei vaikutusta. Koko toisen sulaketaulun takana olevat sähköt tuntuu olevat kaputt. Sähkömittarit on jokunen vuosi sitten vaihdettu uusiin etäluettaviin. Ongelmallisen puolen mittarissa palaa punaisella kohta w/a ja keltainen vilkkuu kohdassa PKD. Nämä ei sano minulle mitään, eikä ole tullut katsottua miltä näyttää yleensä.

Täytyy myöntää, että en edes tiedä missä meillä on pääsulakkeet, kun ei ole ikinä joutunut niiden kanssa mitään tekemään.

Missähän mahtaisi olla vika näillä spekseillä? Kannattaa varmaan ensin soitella sähköyhtiöön ennen kuin tilaa sähkömiestä ihmettelemään asiaa..?

 

[TheMeII]

Kannattaa varmaan ensin soitella sähköyhtiöön ennen kuin tilaa sähkömiestä ihmettelemään asiaa..?

Sähköyhtiö osais varmaan kertoa mitä se etäluettava valittaa. Se voi auttaa sua tai sähkäriä etsimään ongelmaa.

Edit:
"Merkkivalo W/A ilmoittaa, että mittari hälyttää. Soita silloin Loisteen valvomoon, puhelin 0800 9 2500 (maksuton). Merkkivalo 10 000 imp/kWh kertoo sähkön käytöstä eli valon välähdettyä 10 000 kertaa yksi kWh sähköä on kulunut. Merkkivaloa käytetään apuna tarkastettaessa mittaria. Merkkivalot PKD, BIU ja SRV kertovat laitteen tiedonsiirrosta sähköverkkoon ja näitä tietoja käytetään hyväksi asennushetkellä ja vian etsinnässä."

https://www.loiste.fi/sites/default/files/E120Lt-yleissahko-Ei-kelloa.pdf

 

[Troottinin Pulli]

Jaa-a. Sähköyhtiössä oltiin itsekin ensin, että mitäs ihmettä. Sitten selvisi, että tämä toinen mittari on vain joku vanha keruulaite, joka on jo poistettu käytöstä ja ilmeisesti kaikki tiedot pitäisi näkyä sen toisen mittarin kautta, näin ymmärsin. En kyllä tajua miten tuo nyt noin voi olla ja milloin muuttunut wtf... Olen tosiaan ollut siinä uskossa, että toisen mittarin kautta laskutetaan toinen puoli ja toisen toinen.

Lisäksi nyt tämän toisen puolen sähköt toimii normaalisti mukaanlukien hella tuntuu toimivan täysillä, joten olettaisin, että pääsulake kunnossa ja kaikki vaiheet käytössä.

Ei kai se auta kuin soittaa sähkömies seuraavaksi ihmettelemään asiaa.

Edit: eli miten tuo toinen mittari yht'äkkiä osaakin mitata molempien taulujen kautta kulkevan virran, kun mitään kytkentämuutoksia tms. ei ole tehty. Sähkölasku tullut kuitenkin eriteltynä molemmista puolista erikseen. En enää yhtään tajua miten tämä viritys nyt skulaa, jos tuo toinen "mittari/keruulaite" on kerran kuulemma turha ja sen voisi kokonaan poistaakin.

 

[JiiPee]

Edit: eli miten tuo toinen mittari yht'äkkiä osaakin mitata molempien taulujen kautta kulkevan virran, kun mitään kytkentämuutoksia tms. ei ole tehty. Sähkölasku tullut kuitenkin eriteltynä molemmista puolista erikseen. En enää yhtään tajua miten tämä viritys nyt skulaa, jos tuo toinen "mittari/keruulaite" on kerran kuulemma turha ja sen voisi kokonaan poistaakin.

Jos ne on esim sarjassa eli se toimiva on ns. päätaulu niin sen erittelyn on voinut tehdä niin että päätaulun lukemasta on vähennetty sen orjan lukema.
Siellä päätaululla voi olla erikseen sulakkeet tuolle orjalle ne paukkunu ehkä.

 

[calm]

Edit: eli miten tuo toinen mittari yht'äkkiä osaakin mitata molempien taulujen kautta kulkevan virran, kun mitään kytkentämuutoksia tms. ei ole tehty. Sähkölasku tullut kuitenkin eriteltynä molemmista puolista erikseen. En enää yhtään tajua miten tämä viritys nyt skulaa, jos tuo toinen "mittari/keruulaite" on kerran kuulemma turha ja sen voisi kokonaan poistaakin.

Ei taida sähköyhtiökään tietää mitä ovat kytkeneet. Eiköhän ne sieltä tule tarkistamaan tilanteen, kun otat uudestaan yhteyttä vaan. Mittarille asti kuitenkin on yhtiön hallinnassa olevaa infraa.

 

[Pakana]

Ovat siellä sähköyhtiössä sotkeneet asiat. Ovat todennäköisesti etänä kytkeneet sen "turhan" sähkömittarin pois päältä, samoin kun toimivat tyhjissä asunnoissa tms.

 

[helppo92]

Ei taida sähköyhtiökään tietää mitä ovat kytkeneet. Eiköhän ne sieltä tule tarkistamaan tilanteen, kun otat uudestaan yhteyttä vaan. Mittarille asti kuitenkin on yhtiön hallinnassa olevaa infraa.

Vastuuraja ei ole mittarilla vaan liityntäpisteessä. Tämä voi sijaita esimerkiksi tontin rajalla jakokaapissa tai pylvään nokassa, mistä lähtee liittymiskaapeli. Tuosta eteenpäin ainoastaan etäluettava mittari on sähköverkkoyhtiön vastuulla. Toki on tapauksia, missä verkkoyhtiön kaapeli tulee suoraan pääkeskukseen tai hyvin lähelle sitä.

 

[Pakana]

Kyllä se mittari itsessään on kuitenkin sähköyhtiön vastuulla.

 

[Kvarkki]

Tuskallisen hyvin tuli tuo koettua, kun piti ryhmäkeskukselle vetää uusi johto. Caruna sanoi njet, kun urakoitsija ehdotti, että he voivat irroittaa mittarin päästä ja pistää uuden tilalle. Sieltä tuli sitten joku juniori märkäkorva tekemään kytkennän ja kyseli mun palkkaamalta äijältä koko ajan ns. tyhmiä. Laskun tuonkin tuuhion tekemisistä saan

 

[neaa82]

Myös liittymisjohto voi olla verkkoyhtiön ja usein onkin, jos sitä ei ole uusittu vuoden 1995 jälkeen, sillä 1995 jälkeen rakennetut liittymisjohdot piti jättää pois jakeluverkkoyhtiöiden tuottopohjasta. Siispä se on sittemmin kuulunut asiakkaan vastuulle.
Mittarihan on edelleen verkkoyhtiön omaisuutta, joten myös sen vastuulla.

Kytkennät tietenkin verkkoyhtiön laitteistossa hoitaa verkkoyhtiön kumppani jo ihan vastuiden vuoksi, eikä sitä saa hoitaa mikään Peran asennussähkö Oy...

 

[Kvarkki]

Tässä tapauksessa se Peran asennussähkö ky oli Carunan kumppani. Itkettäis jos ei naurattais. Tässä kaapeli on isketty maahan "joskus", selvästi ennen 1995. Kuka saa tehdä ja mitä ei ollut urakoitsijan mielestä ihan yksiselitteinen juttu, kuulemma riippuu ihan tuurista mikä byrokraatti sinne toiseen päähän luuriin ilmaantuu.

e: Ihan näin maksajan näkökulmasta aivan haistapaskaa, että sitä mun urakoitsijalta kaiken kysynyttä hiirtä joutui odottelemaan useamman päivän ja siitä vielä joutuu maksamaan ylimääräistä. Toki minunkin urakoitsijan edustaja oli mokannut siinä vaiheessa, kun ei ollut vilkaissut mittakeskukseen tutustumiskäynnillä. Olisi voinut sopia sitten verkkoyhtiön kanssa päivän etukäteen (tietää miten siinäkin sitten olisi käynyt ).

 

[Welmari]

Missä teen väärin ja mitä?

400V kompressoriin pitäisi laittaa pistoke.
Kompuran sähköliitäntöjen kannen alta löytyy tämmöistä:



Tuohan menee nyt sitten niin, että L1=harmaa, L2=musta ja L3=ruskea? Sinistä (N) ei ole kompuran johdoissa ja kevi menee tietenkin maahan.
Automaattisulakkeet vaan paukkuu.

Ja joo, sähkömies tietäisi ja pitäisi hankkia, mutta kompura tulee mökille talliin ja mökki on ns. helevetinperseessä, niin sen takia yritän ekaks itse.

 

[Meisseli]

Kuvakulmako se vaan hämää, kun näyttää tuo kevi menevän samaan ruskean vaihejohtimen kanssa?

 

[Welmari]

Kuvakulmako se vaan hämää, kun näyttää tuo kevi menevän samaan ruskean vaihejohtimen kanssa?

Piti käydä ihan tarkastamassa, kun kuva kieltämättä hämää aika hyvin. Ruskea lähtee tuosta keltaisella etiäpäin ja kevi menee ohi runkoon kiinni. Eli kuvakulma hämää juuri sopivasti.

 

[neaa82]

Onko pyörintäsuunta varmasti kunnossa (vaiheistus)

 

[selectamatic]

Onko nyt edes varmaa, että moottori on ehjä?

Sinulla varmaan yleismittari on, niin mittaa töpseli irti maan ja vaiheiden väliä onko suora oikosulku. Jos ei ole, niin pyöräytä vähän akselia ja mittaa uudestaan.

 

[Meisseli]

Pyörimissuunnan lisäksi muutkin speksit voisi esittää, moottorin tyyppikilpi (teho jne)? Millaiset sulakkeet syöttöpäässä? Onko kompura toiminut joskus aiemmin, samassa paikassa vai jossain muualla?

 

[valexi]

No jos sinulla on siellä vikavirtasuojakytkin, niin eikös se laukea joka kerta kun nolla puuttuu. Virtaero vaiheen ja nollan välillä yli 30mA.

 

[Copper]

Pyörimissuuntaa itsekkin kokeilisin vaihtaa, vaikka ei "vahvavirta" olekkaan niin tuttu. Olikohan just tässä ketjussa puhetta noista väreistä. Jossain on käytetty mus-rus-har ja toisella puolella Suomea rus-mus-har.

 

[Meisseli]

No jos sinulla on siellä vikavirtasuojakytkin, niin eikös se laukea joka kerta kun nolla puuttuu. Virtaero vaiheen ja nollan välillä yli 30mA.

Ei se nyt ihan noin mene... Kolmivaihemoottori ei tarvitse nollaa mihinkään. Eikä VVSK siitä sen ihmeemmin suutu.

 

[Welmari]

Onko nyt edes varmaa, että moottori on ehjä?

Sinulla varmaan yleismittari on, niin mittaa töpseli irti maan ja vaiheiden väliä onko suora oikosulku. Jos ei ole, niin pyöräytä vähän akselia ja mittaa uudestaan.

Kompura on uusi, joten olettaisin moottorin olevan ehjä. Yleismittari jäi remppakassiin kotia, mutta pitää kysyä, olisiko jollain lähinaapurilla.

Pyörimissuunnan lisäksi muutkin speksit voisi esittää, moottorin tyyppikilpi (teho jne)? Millaiset sulakkeet syöttöpäässä? Onko kompura toiminut joskus aiemmin, samassa paikassa vai jossain muualla?

Kone yrittää kyllä lähteä pyörimään oikeaan suuntaan, mutta sulake napsahtaa samantien pois päältä, joten ei ehdi kuin liikahtaa hiukan.
Kompura on tämä. Voin vielä kilvestä napata kuvan huomenna. Automaattisulakkeet on taulussa, muuta en niistä tiedä.

No jos sinulla on siellä vikavirtasuojakytkin, niin eikös se laukea joka kerta kun nolla puuttuu. Virtaero vaiheen ja nollan välillä yli 30mA.

Vikavirtasuoja ei napsahda pois päältä, ainoastaan voimavirtapistokkeen kolme sulaketta.

E: Seinän pistokkeen avasin ja siellä oli rus-mus-har. Kokeilin samalla liitännällä kompuran päässä, mutta lopputulos oli sama.

 

[TheMeII]

olen noissa kolmio ja tähtikytkennöissä aika ulalla mutta eikös suomen sähköverkko oo 230v/vaihe jolloin eikö tuo kolmiokytkentä pitäis olla sillo? vai mitä tuo merkintä tarkoittaa?

 

[Copper]

Olisiko tauluun laitettu vähän turha nopeat B?-luokan sulakkeet.

 

[Meisseli]

5,5kW kompura ilman tähti-kolmiokäynnistintä tarvii aika järeät sulakkeet. Käys katsomassa taulusta mitä niissä lukee?

Laitan rahani sille, että sulakkeet ei nyt vaan kestä käynnistyspiikkiä. Kokeile purkaa kompurasta hihnat pois ja kokeile pyöriikö kone tyhjillään?

 

[Welmari]

5,5kW kompura ilman tähti-kolmiokäynnistintä tarvii aika järeät sulakkeet. Käys katsomassa taulusta mitä niissä lukee?

Laitan rahani sille, että sulakkeet ei nyt vaan kestä käynnistyspiikkiä. Kokeile purkaa kompurasta hihnat pois ja kokeile pyöriikö kone tyhjillään?

Eli kutsun sähkömiehen kyläilemään. Saa vaihtaa sulakkeet tauluun ja tehdä varmasti oikeat kytkennät.

 

[Copper]

Eli kutsun sähkömiehen kyläilemään. Saa vaihtaa sulakkeet tauluun ja tehdä varmasti oikeat kytkennät.

Sä näet itte sieltä taulusta minkälainen se sulake on. Esim. C16 on C-käyrä 16A, B16 B-käyrä 16A jne. Valmistajalla ei ole väliä, vaan nuo A,B,C,D ja 6A,10A,16A,32A-merkinnät on standardeja automaattisulakkeissa.

 

[JiiPee]

Tuohan menee nyt sitten niin, että L1=harmaa, L2=musta ja L3=ruskea? Sinistä (N) ei ole kompuran johdoissa ja kevi menee tietenkin maahan.
Automaattisulakkeet vaan paukkuu.

Jos ei ole C-käyrän sulakkeet eli hitaat niin ei varmaan pysy päällä kun kolmiossa koittaa ajaa käyntiin. Haukkaa muistaakseni 7 kertaisen virran käynnistyshetkellä kolmiossa. Jos on C-käyrän sulakkeet jo taulussa niin sitten on 4 vaihtoehtoa:
1) Isommat sulakkeet jolloin varmaan syöttökin menee uusiksi.
2) Tähti-kolmio käynnistin.
3) Tähteen se motti pysyvästi jolloin moottorista ei toki saa kaikkea tehoa käyttöön.
4) Taajuusmuuntaja jolla saa ajettua moottorin käyntiin nätillä kiihotuksella.

Ehkä jotain muitakin konsteja on mutta noi nyt tuli nopeasti mieleen.

 

[Meisseli]

Tähteen se motti pysyvästi jolloin moottorista ei toki saa kaikkea tehoa käyttöön.

Mutta sehän on jo kytketty tähteen?

 

[Meisseli]

Ja niin, itsekin virheellisesti mainitsin tuon tähti-kolmiokytkennän. JOS nuo kytkentäkotelon merkinnät ovat oikein (eli moottorin kilvessä samat arvot) niin ei tuota voi edes kytkeä kuin tähteen, meidän sähköverkossamme. Nuo jännitteet merkkaavat pääjännitettä joka on meillä 400V. Norjasta taitaa löytyä lähin sähköverkko jossa pääjännite on 230V ja siellä tuohon voisi askarrella tähti-kolmiokäynnistimen keventämään käynnistysvirtaa.

Moottorin päässä on siis kuvan perusteella nyt tähtikytkentä ja se on ihan oikein.

 

[neaa82]

Jos vaiheita ristissä, niin kone voi hurahtaa eteenpäin, mutta seuraava vaihe jurnuttaa vastaan ja tällöin suoja laukeaa ylivirran vuoksi. Voihan tuosta myös puuttua kokonaan vaihe, selviää mittauksella. Hyvin mahdollista myös, että suojalaite ei sovellu moottorille.

 

[Meisseli]

Jos vaiheita ristissä, niin kone voi hurahtaa eteenpäin, mutta seuraava vaihe jurnuttaa vastaan ja tällöin suoja laukeaa ylivirran vuoksi.

Tämä onkin ihan ennenkuulumaton systeemi? Ei kolmivaiheoikosulkumoottori voi lähteä ensin yhteen suuntaan ja sitten alkaakin joku vaihe laittaa vastaan.

Se pyörii joko oikeaan tai väärään suuntaan. Aina kun kytkennästä vaihtaa minkä tahansa kahden johtimen paikan keskenään, niin suunta muuttuu. Ei ne vaiheet sen enempää ristissä voi olla, kuin että pyörimissuunta on joko väärin tai oikein. Ja jos se on väärin, niin ei se kone "hurahda eteenpäin".

 

[TheMeII]

jeps, ne vaiheet on joko 1,2,3 tai 3,2,1 mikä tahansa muu 3,1,2; 1,3,2; 2,3,1 tai 2,1,3 on jompikumpi alkuperäisistä (koska se järjestys toistuu ja aloituspisteellä ei ole merkitystä).

 

[neaa82]

Meni tuossa jo näköjään ajatukset, kirjoitukset ja kaikki sejaisin. Olin alkuun kirjoittamassa toista ja jatkanut toisella ajatuksella. Lähinnä siis piti selostaa, että jos sieltä yksi vaihe puuttuu niin voi nyktähtää mutta ei jaksa. Jos se lähtee oikeaan suuntaan nyt tosin, niin pyörintäsuunta on ok (vaiheet voi toki silti olla ristissä, mutta ei se suojaan vaikuttaisi). Jäljelle jää todennäköisesti koneen vika, tai syötön väärä suoja? Löysä liitos?