Kysymyksiä sähkömiehille

Joka jakorasiaanhan tulee sokeripalaa vastaava syöttö - viimeistään sen jälkeen kun on irrottanut (tai katkonut) sen olemassa olevan valaisinpistorasian johdot irti. Eikä tuo mainintakaan sitä tarkoita etteikö niitä johtoja saisi irroittaa, koska olethan kytkemässä "sokeripalaliitäntäistä" valaisinta - joka siis on sallittua kytkeä.
Jakorasiassa on normaalisti kaikennäköisiä kytkentöjä, joilla sähköjä jaellaan eri kaapeleihin, siitä tuo jakorasia nimitys.

Tarkoitin nyt että jos on vartavasten valaisinkytkentää varten tehty rasia jossa ei ole muita johtoja kuin ne valaisimen kytkentään tarkoitetut, tuo voidaan tulkita sokeripalaliitäntää vastaavaksi.
 
Jakorasiassa on normaalisti kaikennäköisiä kytkentöjä, joilla sähköjä jaellaan eri kaapeleihin, siitä tuo jakorasia nimitys.

Tarkoitin nyt että jos on vartavasten valaisinkytkentää varten tehty rasia jossa ei ole muita johtoja kuin ne valaisimen kytkentään tarkoitetut, tuo voidaan tulkita sokeripalaliitäntää vastaavaksi.
Näinhän se on eli jakorasiassa voi olla jännitteisiä johtimia, vaikka valaisimelle ei tule sähköä.
 
Minkälainen vetojousi ”kuuluu” hankkia ja pitäisikö niitä olla peräti 2 eripituutta? Tarve olisi vieläpä 2 talon sähköistykseen eli pienellä säästöllä ei ole mitään merkitystä, pääasia ettei vituta töitä tehdessä.

Nykyään on näköjään myös nylonista tehtyjä.

Onko eroa puuilo/motonet/tokmanni/k-rauta tarjonnalla/laadulla?

Nopeasti arvioiden 10m ei riitä jokaiseen vetoon, 20m riittänee. Putkitettuna ulkoseinien rasiat&kytkimet ja sitten atk+antennirasiat. Loput tulee putkijohdolla ja näköään telluakin saa sillä.
 
Minkälainen vetojousi ”kuuluu” hankkia ja pitäisikö niitä olla peräti 2 eripituutta? Tarve olisi vieläpä 2 talon sähköistykseen eli pienellä säästöllä ei ole mitään merkitystä, pääasia ettei vituta töitä tehdessä.

Nykyään on näköjään myös nylonista tehtyjä.

Onko eroa puuilo/motonet/tokmanni/k-rauta tarjonnalla/laadulla?

Nopeasti arvioiden 10m ei riitä jokaiseen vetoon, 20m riittänee. Putkitettuna ulkoseinien rasiat&kytkimet ja sitten atk+antennirasiat. Loput tulee putkijohdolla ja näköään telluakin saa sillä.

Pyöreä lasikuituinen. Kelaan menee se 30m mikä riittää mihin tahansa. Itsellä Wurthiltä mutta en tiedä mistä parhaiten kuluttaja saa tuollaisen ostettua.

Ei ainakaan sellaisia halpoja missä ohkasta metallilaattaa.

Kyllä:

Ei:
 
Pitkä vetari on ehkä yleiskäyttöisin, mutta sitä saa olla usein selvittelemässä. Johtuu vähän paikasta mikä vetojousi on paras.

Vetari on siis kaksikerroksinen vaijeri, jonka saa jäykistettyä kieputtamalla sitä esim kämmenen ympäri.
 
Pyöreä lasikuituinen. Kelaan menee se 30m mikä riittää mihin tahansa. Itsellä Wurthiltä mutta en tiedä mistä parhaiten kuluttaja saa tuollaisen ostettua.

Ei ainakaan sellaisia halpoja missä ohkasta metallilaattaa.

Kyllä:

Ei:
Lisäisin tähän kuitenkin sen kommentin, että jostain putkesta se metallinen saattaa mennä paremmin läpi ja lasikuituinen ei ollenkaan. Muuten tuota lasikuituista on kyllä mukavampi käyttää.
 
TLDR; Kattovalaisin ja katosta kaksi johtoa: molemmat sinivalkoisia. Valo toimii, mutta onko turvallinen?

Pitkä tarina:

Uusi kattovalaisin tuli hankittua ja sitä varten pitikin ottaa "pistotulppa-alusta" pois katosta ja ujuttaa se sokeripalaan. Ajatuksena tuntui nurinkuriselta ja askel historian suuntaan.

Mikään sähkötietäjä en ole, mutta Googlea osaan käyttää. Vaihdoista tuli selvittyä, vaikka aikaisemman johdon kytkentä ei tulppapistokkeesta lähtenytkään ilman johdon leikkausta, kun ruuvi oli kuollut paikalleen ja ei irronnut millään. Sulake tietty pois päältä näitä tehdessä.

Kummallisin asia oli, kun uuden valaisimen mukana tullutta kiinteää sokeripalaa olin yhdistämässä katosta tulleisiin kahteen johtoon. Molemmissa siis kaksi johtoa. Kattovalaisimen johdot ruskea ja sininen, selkeitä.

Mutta... katosta tulevat johdot olin aluksi katsonut ja kuvannut olevan valkoinen ja toinen puoliksi valkoinen, puoliksi sininen (ihan kuin käsivärjätty). Googlella ajattelin, että sinivalkoinen osuva sinistä johtoa vasten nollausta varten.

Kun olin sitten kiinnittämässä ahdasta omalla kuvulla ja sokeripalalla olevaa uutta valaisinta, niin huomasin, että se katosta tuleva valkoinen johto oli myös samalla tapaa valkoinen, jonka toinen (aikaisemmin kattoa vasten ollut) puoli oli kanssa sininen. Eli molemmat katosta tulleet johdot ovat sinivalkoisia.

Siinä vaiheessa ajattelin asian olevan 50/50 osuuko oikein arvaamalla. No, johdot kiinni, sulake päälle ja valo syttyi.

Pitkän tarinan päätteeksi: voiko noi kuitenkin olla väärinpäin, vaikka valo palaa? Onko turvallinen? Netissä tuli vastaan (vaikkakin vain keskusteluissa), että valo syttyy joka tapauksessa jos vaihe ja nollaus sekaisin, mutta sähköiskuvaara on olemassa?
 
Voivat olla kumminpåin vaan ja silti valo palaa. Jos valaisin on suojaeristetty, niin sitten on turvallinen kummin päin vaan. Sinänsä sen luulisi olevankin, jos kerran uusi ja vain kaksi johdinta.
 
Millasia vesikiertoisia lattialämmitystermari variantteja on huoneisiin johdotuksen suhteen? löytyy 24V ja 230V systeemeitä ja sitten langattomia, vähän epäselväksi jäi että pärjääkö johdollisessa setupissa 3x1,5S:llä vai kannattaako vetää jakotukin ja termarin väliin suosiolla 5x1,5S (N kaapelia kun ei kannata erikseen ostaa jos tarvitaan yli 2 johdinta ohjaukseen)?

Termarin mallia ei ole päätetty ja johdotus tarttis tehdä valmiiksi...
 
Viimeksi muokattu:
Hei, vaihtelen lamppua kattoon, lampun loisteputkiversion valmistus on lopetettu ja saatavilla on ainoastaan led versiota, joka ei toimi. Eli katossa on gr 10 q lamppu. Kuvassa näkyy led versio airamin loisteputkiversiosta. Avasin vähän sähköjä pidemmälle niin huomasin että katossa on ballasti johtojen ja pistikkeen välillä. Voisiko tämä estää led lampun toiminnan? Voinko poistaa tämän ballastin ilman ongelmia jotta led versio toimisi?

IMG_20250110_103439.jpg


IMG_20250110_104126.jpg


IMG_20250110_104130.jpg
Mulla oli kans ongelma löytää sopivaa lamppua tuollaiseen. Stayprolta löytyi vielä tuohon sopiva: 3051699 Osram 4050300816982 Pienloistelamppu 28 W / 835, GR10Q
Toki tuo oli vähän kellertävä verrattuna aiempaan 4000K värisävyyn.
 
Millasia vesikiertoisia lattialämmitystermari variantteja on huoneisiin johdotuksen suhteen? löytyy 24V ja 230V systeemeitä ja sitten langattomia, vähän epäselväksi jäi että pärjääkö johdollisessa setupissa 3x1,5S:llä vai kannattaako vetää jakotukin ja termarin väliin suosiolla 5x1,5S (N kaapelia kun ei kannata erikseen ostaa jos tarvitaan yli 2 johdinta ohjaukseen)?

Termarin mallia ei ole päätetty ja johdotus tarttis tehdä valmiiksi...
Perus systeemissä on 2 lankaa itse termarin sähköön, ja kolmas palaava ohjaamaan toimilaitetta, eli 3x1,5s ei sovellu. Yleensä termarit ketjutetaan, esim 5x1,5n voi tehdä kolmen termarin ketjun.

On olemassa myös systeemejä, jossa riittää 2 lankaa termarille, mutta ne ei ole kovin yleisiä.
 
Perus systeemissä on 2 lankaa itse termarin sähköön, ja kolmas palaava ohjaamaan toimilaitetta, eli 3x1,5s ei sovellu. Yleensä termarit ketjutetaan, esim 5x1,5n voi tehdä kolmen termarin ketjun.

On olemassa myös systeemejä, jossa riittää 2 lankaa termarille, mutta ne ei ole kovin yleisiä.
Roger eli vedän varmaankin sitten 5x1,5S:llä. Ja ilmeisesti joka aparaatilla onnistuu sitten siis 3 ketjut?

tämmöistä esim katsoin niin tuossa vissiin on vain 2 johdolla (pienoisjännitteellä varmaan saisi keviäkin "väärinkäyttää" tarvittaessa :)).

Tuo ketjutettavissa 2:lla narulla ja data menee samoissa johdoissa
"Huonetermostaatti säätää huonelämpötilaa lähettämällä langallisia radiosignaaleja lattialämmitysjakotukin vieressä olevaan LK Kytkentärasiaan. Kytkentärasian kautta ohjataan kyseisen piirin toimilaitetta."

Ilmeisesti siis toimilaitekin vaikuttaa asiaan että tarvitaanko niitä paluujohtimia?

EDIT: voiko tuota edes ketjuttaa https://www.lksystems.fi/download/1...opas_lk-kytkentarasia-v2-no.pdf?1737016184860, tuon mukaan jokaisestakytkentä boksin lähdöstä pitäisi vetää oma johto termarille (ei myöskään kerrota montaako termaria 1 lähtö jaksaisi syöttää)? Ja jos voisi ketjuttaa niin jos unohdetaan kevi, niin miten 4:llä johdolla saadaan 3 laitetta, oletan että "maa" (sin) pinni 2, "vaihe" (rusk) pinni 4 ja sitten paluukanavana joko musta tai ruskea eli saisi vain 2 laitetta mikäli ei keviä pienoisjännitteellä käytä?
 
Viimeksi muokattu:
Roger eli vedän varmaankin sitten 5x1,5S:llä. Ja ilmeisesti joka aparaatilla onnistuu sitten siis 3 ketjut?

tämmöistä esim katsoin niin tuossa vissiin on vain 2 johdolla (pienoisjännitteellä varmaan saisi keviäkin "väärinkäyttää" tarvittaessa :)).

Tuo ketjutettavissa 2:lla narulla ja data menee samoissa johdoissa
"Huonetermostaatti säätää huonelämpötilaa lähettämällä langallisia radiosignaaleja lattialämmitysjakotukin vieressä olevaan LK Kytkentärasiaan. Kytkentärasian kautta ohjataan kyseisen piirin toimilaitetta."

Ilmeisesti siis toimilaitekin vaikuttaa asiaan että tarvitaanko niitä paluujohtimia?

EDIT: voiko tuota edes ketjuttaa https://www.lksystems.fi/download/1...opas_lk-kytkentarasia-v2-no.pdf?1737016184860, tuon mukaan jokaisestakytkentä boksin lähdöstä pitäisi vetää oma johto termarille (ei myöskään kerrota montaako termaria 1 lähtö jaksaisi syöttää)? Ja jos voisi ketjuttaa niin jos unohdetaan kevi, niin miten 4:llä johdolla saadaan 3 laitetta, oletan että "maa" (sin) pinni 2, "vaihe" (rusk) pinni 4 ja sitten paluukanavana joko musta tai ruskea eli saisi vain 2 laitetta mikäli ei keviä pienoisjännitteellä käytä?
No eihän sitä nyt voi luvata että joka aparaatti toimii samalla johdotuksella.
Se "varmasti toimii" ratkaisu on 4x jokaiselle termarille.

Halvin systeemi on yleensä 230v suoralla toimilaiteohjauksella, jolloin se termari vaatii L, N ja ohjaus. 5x1,5s kaapelilla noita voi laittaa 2 ketjuun kytkemällä noin kuten selostit (tosin 5. johdin on harmaa), N kaapelilla saa kolmen ketjun.

Yleensä noissa linkin sysyeemien kaltaisissa laitteistoissa sitä yksittäistä teholähtöä ei ole rajoitettu mitenkään, niin että ettei ketjutus ole ongelma, mutta ei tuotakaan voi luvata.
 
No eihän sitä nyt voi luvata että joka aparaatti toimii samalla johdotuksella.
Se "varmasti toimii" ratkaisu on 4x jokaiselle termarille.

Halvin systeemi on yleensä 230v suoralla toimilaiteohjauksella, jolloin se termari vaatii L, N ja ohjaus. 5x1,5s kaapelilla noita voi laittaa 2 ketjuun kytkemällä noin kuten selostit (tosin 5. johdin on harmaa), N kaapelilla saa kolmen ketjun.

Yleensä noissa linkin sysyeemien kaltaisissa laitteistoissa sitä yksittäistä teholähtöä ei ole rajoitettu mitenkään, niin että ettei ketjutus ole ongelma, mutta ei tuotakaan voi luvata.
Mikähän idea tuollaisessa 24V systeemissä "kytkentäbokseineen" on?

Esim tämä 230V termari maksaa ~saman kuin tuo S2: https://lvinetti.fi/wp-content/uploads/2023/11/CUBIC-huonetermostaatti-kayttoohje-.pdf sisältäen automaattisen 3min/100h testin ja viikkokellon

24V ja 230V toimilaitteet saman hintaiset

jostain netin syövereistä löytyi 400e tuo lk:n 24V kytkentäboksi (Kytkentärasia LK) eli eihän tässä ole mitään järkeä? Vähän paskempi kokonaisuus reilusti kalliimpaan hintaan kun noita kytkentärasioita tarvitsee vielä ylä-&alakertaan omansa. Ja kun tommoinen boksi 10v päästä korkkaa niin varaosaa et saa mistään :).

Onko joku syy miksi ei tekisi "halpaa" 230V systeemiä?
 
Mikähän idea tuollaisessa 24V systeemissä "kytkentäbokseineen" on?

Esim tämä 230V termari maksaa ~saman kuin tuo S2: https://lvinetti.fi/wp-content/uploads/2023/11/CUBIC-huonetermostaatti-kayttoohje-.pdf sisältäen automaattisen 3min/100h testin ja viikkokellon

24V ja 230V toimilaitteet saman hintaiset

jostain netin syövereistä löytyi 400e tuo lk:n 24V kytkentäboksi (Kytkentärasia LK) eli eihän tässä ole mitään järkeä? Vähän paskempi kokonaisuus reilusti kalliimpaan hintaan kun noita kytkentärasioita tarvitsee vielä ylä-&alakertaan omansa. Ja kun tommoinen boksi 10v päästä korkkaa niin varaosaa et saa mistään :).

Onko joku syy miksi ei tekisi "halpaa" 230V systeemiä?

NC (virrattomana kiinni) toimilaitteet on huomattavasti yleisempiä kun kyseessä on 230v toimilaite. A2004 toimilaitetta käyttää aika moni lattialämmitystoimittaja.
Normaalistihan nuo toimilaitteiden ja termostaattien toimitus kuuluu lattialämmmitysurakaan.
 
NC (virrattomana kiinni) toimilaitteet on huomattavasti yleisempiä kun kyseessä on 230v toimilaite. A2004 toimilaitetta käyttää aika moni lattialämmitystoimittaja.
Normaalistihan nuo toimilaitteiden ja termostaattien toimitus kuuluu lattialämmmitysurakaan.
Niin ne tässäkin kuuluu urakkaan tai voin vaihtaa toiseen tai jättää kokonaan kokonaan pois ja hankkia itte kilut tilalle. Hyvitykset tulee heidän hintojen mukaan suoraan.

Aika selvää jo nyt että tuota 24V himmeliä ei tule vaan katson 230V tilalle.

Yhtäkkiä en ymmärrä miksi 230V käyttäisi nc ja 24V no, ihan samalla lailla se sähkö katkeaa kummastakin ja on ihan herran hallussa onko kiertovesipumpulla sähköä vaiko eikö ole.

Onko tuolla nc/no oikeasti mitään väliä, moni 230V termari näyttäisi tukevan kumpaakin eli sinänsä sen voi valita vapaasti.

Langatonta en myöskään halua.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
265 012
Viestejä
4 589 586
Jäsenet
75 538
Uusin jäsen
Jallinaama

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom