Kysymyksiä sähkömiehille

[algebra]

Joo, latausasema on omien sulakkeiden takana. Kiinteistömme on paritalo ja tuo sähköpääkeskus, jossa on koko kiinteistön pääsulakkeet ja asuntokohtaiset pääsulakkeet (sekä latausaseman sulakkeet) on tuolla yhteisessä teknisessä tilassa. Keväällä kun tuo latausasema kytkettiin, niin muistan että sähkäri manasi tota sähkökaappia ja sen ahtautta. Nyt kun asiat vähitellen palautuu mieleen, niin muistan sähkärin jotenkin maininneen, että nyt nuo latausaseman sulakkeet ovat kahden vikavirtasuojauksen takana, eli kun siellä kaapissa on meidän asunnon vikavirtasuojakytkin, niin ilmeisesti sen perään on vielä kytketty tuo latausaseman johdot? Nyt liikutaan sillä alueella, että en voi varmaksi sanoa onko noin, mutta jotain tämän suuntaista sähkäri silloin sanoi ja ei kuulemma ole kuitenkaan ongelma. Voi olla, että ei liity nyt tähän mitenkään, en sähkökytkentöjä tunne. Vikavirtasuoja ei ollut lauennut.

Mitään sähkökäryä en haistanut, kiersin jokaisen huoneen aamulla. Tuo sulake joka oli alhaalla, niin sen takana on siis yläkerrassa parin makkarin valot ja aulan pistorasiat. Pistorasioihin oli kytketty tietokone ja reititin, jotka olivat yöllä päällä. Nuokin laitteet toimivat kyllä nyt.

Mielenkiintoinen tilanne. Lukemani perusteella, auton latauksella ei pitäisi olla mitään tekemistä yläkerran suojauksen laukeamisen kanssa, varsinkaan kun pääsulakkeet ovat pysyneet eheinä. Molemmat ovat kuitenkin ns. omaa ja itsenäistä ryhmää (toinen mittakeskuksessa ja toinen huoneistokohtaisessa keskuksessa).
Tässä esimerkkikuva Enston paritalon mittakeskuksesta:
- Jos teillä on vastaavanlainen keskus, niin lukemani mukaan sähkäri on tehnyt uuden kytkennän tuon vikavirtasuojan taakse ja lisännyt siihen uuden vikavirtasuojan.

https://static.ensto.com/files/diagrams/EVEP63-35-Y_B.pdf&ved=2ahUKEwjRka3XjKyKAxVMExAIHRejDAoQFnoECBQQAQ&usg=AOvVaw3TZlP5lZV7y0aJm7sI7jZA

 

[Pakana]

Hei, osaisikohan joku alan ammattilainen sanoa, mitä on tapahtunut, tai ainakin antaa vaihtoehtoja mahdollisesta tapahtuman kulusta?

Yöllä noin klo 4.30 aikaan oli ollut sähkökatko. Auto oli latauksessa ja latauksen katkeamisesta oli tullut ilmoitus klo 4.32. Aamulla kun heräsin, niin yläkerrassa osassa huoneita ei valot toimineet ja mm. reititin oli sähköittä. Kävin sulakekaapilla ja siellä olikin "yläkerran valaistus" sulake alhaalla. Yritin nostaa sen ylös, mutta napsahti välittömästi pois. Tässä kohtaa avasin auton sovelluksen ja auto oli jatkanut latausta, mutta tiputtanut latauksen ampeerit 13A -> 6A ja lataustehon perusteella latasi vain yhdellä vaiheella. Otin latauksen pois päältä ja pistin sulakkeen takaisin -> nyt pysyy ylhäällä ja kaikki toimii. Laitoin auton uudelleen lataukseen ja alkoi lataamaan normaalisti 13A 3 vaiheella eli noin 8-9kw:n teholla.

Ei ole aiemmin näin käynyt ja mietinkin että voiko jossakin kytkennöissä olla jotain vikaa? Auton latausasema tähän ainakin jollain tapaa liittyy, eli sen latauksen kun keskeytti niin sain sulakkeen taas ylös ja sen jälkeen lataus toiminut moitteitta 10x isommalla teholla siihen aamun tehoon verrattuna.

Ei tuossa yläkerran sulakkeen palamisessa ole mitään tavatonta. Monella laitteella on iso syöksyvirta kun se kytketään sähköön ensimmäisen kerran, ja kun ryhmän sulake on ollut kauan alhana, niin jokaisen laitteen syöksyvirta kumuloituu sille hetkelle kun sulakkeen kääntää takaisin päälle. Erityisesti B10 suojille tuo saman tein laukeaminen on todella yleistä, kun on sulake jossa on nimenomaan matala piikkivirran kesto.

Auton aivoituksista on paha sanoa.. tuo 6A 1v lataus voi olla jokin vikatiladefaultti, johon äkillinen sähköjen katkeaminen tai outo jännite vehkeen laittanut. Sähkökatkon yhteydessähän on usein myös alijännitteitä tms outouksia, jota nykyään ei vaan näe niin helposti kun ei käytetä hehkulamppuja.

 

[wolteri]

Ei tuossa yläkerran sulakkeen palamisessa ole mitään tavatonta. Monella laitteella on iso syöksyvirta kun se kytketään sähköön ensimmäisen kerran, ja kun ryhmän sulake on ollut kauan alhana, niin jokaisen laitteen syöksyvirta kumuloituu sille hetkelle kun sulakkeen kääntää takaisin päälle. Erityisesti B10 suojille tuo saman tein laukeaminen on todella yleistä, kun on sulake jossa on nimenomaan matala piikkivirran kesto.

Auton aivoituksista on paha sanoa.. tuo 6A 1v lataus voi olla jokin vikatiladefaultti, johon äkillinen sähköjen katkeaminen tai outo jännite vehkeen laittanut. Sähkökatkon yhteydessähän on usein myös alijännitteitä tms outouksia, jota nykyään ei vaan näe niin helposti kun ei käytetä hehkulamppuja.

Tuo auton lataus on varmastikin jokin default-asetus, mikäli latausasemaan kytketty kuormanhallinta ei ole verkossa (reititin oli siis pimeänä). En niinkään tuosta latausaseman käyttäytymisestä ole huolissaan, oli vaan outoa että sitä yläkerran valaistuksen sulaketta ei saanut nostettua ennen kuin auton latauksen katkaisi kokonaan.

Jään seurailemaan tilannetta, kiitos Pakana ja algebra vastauksista!

 

[T. S]

Meillä menee 80 luvun erilliseen autotalliin kolmivaihe maakaapeli 3x2,5+2,5, missä N kääritty vaipan säikeistä. Onko tämä ok kaapeli jos tulevaisuudessa autotalliin tulee 3 vaihe auton latausasema yms., vai olisiko tuo hyvä vaihtaa 4x2,5 + 2,5 kaapeliin.

 

[algebra]

Tuo auton lataus on varmastikin jokin default-asetus, mikäli latausasemaan kytketty kuormanhallinta ei ole verkossa (reititin oli siis pimeänä). En niinkään tuosta latausaseman käyttäytymisestä ole huolissaan, oli vaan outoa että sitä yläkerran valaistuksen sulaketta ei saanut nostettua ennen kuin auton latauksen katkaisi kokonaan.

Jään seurailemaan tilannetta, kiitos Pakana ja algebra vastauksista!

Yksi pieni lisäkysymys. Yrititkö useamman kerran palauttaa lauenneen sulakkeen vai pelkästään kerran?

 

[Pakana]

Joskus aikanaan mulla oli 5 tietokonetta ja lasertulostin (+muita vermeitä) samassa ryhmässä. Jos sähkö oli niin kauan pois että kaikki konkat oli tyhjentyneet sulaketta sai hakata usein 2-5 kertaa ennen kuin pysyi päällä.

 

[algebra]

Joskus aikanaan mulla oli 5 tietokonetta ja lasertulostin (+muita vermeitä) samassa ryhmässä. Jos sähkö oli niin kauan pois että kaikki konkat oli tyhjentyneet sulaketta sai hakata usein 2-5 kertaa ennen kuin pysyi päällä.

Sellainen tilanne siinä on mitä todennäköisemmin ollut.

 

[wolteri]

Yksi pieni lisäkysymys. Yrititkö useamman kerran palauttaa lauenneen sulakkeen vai pelkästään kerran?

Kaksi kertaa yritin palauttaa. Kuulostaa nuo teidän selitykset ihan järkevältä, on hyvin mahdollista tuo.

 

[Pakana]

Toisaalta tuo on myös sellainen että pitää vähän olla ennakkotietoa siitä että siellä on noin käyttäytyvää kuormaa. Jos siellä on ihan oikosulku, niin ei tuollainen johdonsuojan hakkaaminnen kovin tervettä ole.. Tosin päänalli lähtee yleensä aika pian tuolla jos siellä tosiaan oikari on.

 

[Copper]

B10 --> C10? Tietäjät tietää.

Linjasaneeraus ja koko keskus B10 + uudet varaukset jne B16.

Laitoin jo sähkärille spotia.

VTU mitä paskaa.

 

[Pakana]

B10 --> C10? Tietäjät tietää.

Linjasaneeraus ja koko keskus B10 + uudet varaukset jne B16.

Laitoin jo sähkärille spotia.

VTU mitä paskaa.

Tuolle voi olla tekninenkin peruste.. Tosin yleensä se on vaan laiskaa suunnittelua.

 

[greyman]

Yleensähän mennään juuri toiseen suuntaan, eli esim C16->B16 kun oikosulkuvirrat eivät riitä.

 

[Sledge]

Onko kuinka suuri rikos, mikäli katon alas laskun yhteydessä tuo rasia ei jatku yhtämittaisesti tuon uuden katon pintaan? Eli kytkennät on tuossa "välitilassa", johon tietysti pääsee kiinni rasian kannen kautta.
Ongelma on, kun tuo rasian siirto olisi melko haastavaa, ja taas noita rasian korokkeita(AKP7) joutuisi laittamaan sellasen 5-6kpl päällekkäin.

 

[Trans-Late]

Onko kuinka suuri rikos, mikäli katon alas laskun yhteydessä tuo rasia ei jatku yhtämittaisesti tuon uuden katon pintaan? Eli kytkennät on tuossa "välitilassa", johon tietysti pääsee kiinni rasian kannen kautta.
Ongelma on, kun tuo rasian siirto olisi melko haastavaa, ja taas noita rasian korokkeita(AKP7) joutuisi laittamaan sellasen 5-6kpl päällekkäin.

Korotusrenkaita on korkeampiakin, kuin se perusmalli, jota saa rautakaupoista. Jakorasian korotusrengas AK14 on 45mm korkea.

 

[mölyä]

Pörssisähkö on tulossa tähänkin 1984 rakennettuun erillistaloon, ja nyt pitäisi suunnitella seuraavat peliliikkeet jotta saadaan LVV:n ohjaus Shellyyn. Menin ostamaan BF-alesta Shelly Pro 1:n jota vastaaviin asennuksiin suositeltiin, mutta tuolle ilmeisesti tarvitsee vielä jonkun lisäkiskon tällaiseen vanhan malliseen keskukseen? Onko noita luukkuja turvallista mennä ruuvaamaan auki niin että sähköt on päällä, vai parempi laittaa virrat pois? Sähkömies varmasti haluaisi kuitenkin tietää että minkälaiset asennusmahdollisuudet tuossa oikein on, niin pitäisi päästä vilkaisemaan.

Shelly ei tuohon luukun päälle mahdu, korkeussuunnassa ei ole tarpeeksi tilaa kun tuo keskus on eteisessä luukun takana.

Samalla mietin että onko mahdollista tehdä jotain säätöä tai esim. vaihtaa tuollainen termostaatti tarkempaan digimalliin, kun tuo termari on aika kenkku oikean säädön kanssa, ihan millin verran jos liikuttaa kylmempään päin niin lattia ei tunnu juuri lämpenevän ja vastaavasti millin lämpimämpään niin lämpöä piisaa liikaakin. Muistelen jostain keskustelusta että tähän auttaisi vain se että kaivaisi koko anturin pois, siihen en taas oikein ole valmis. Muiden lattialämmitysantureiden kanssa ei ole ongelmaa, enkä halua niihin mitään pörssisähkösäädettävyyttäkään, niin pienen pinta-alan kämpästä ne kuitenkin kattaa.

 

[Trans-Late]

Pörssisähkö on tulossa tähänkin 1984 rakennettuun erillistaloon, ja nyt pitäisi suunnitella seuraavat peliliikkeet jotta saadaan LVV:n ohjaus Shellyyn. Menin ostamaan BF-alesta Shelly Pro 1:n jota vastaaviin asennuksiin suositeltiin, mutta tuolle ilmeisesti tarvitsee vielä jonkun lisäkiskon tällaiseen vanhan malliseen keskukseen? Onko noita luukkuja turvallista mennä ruuvaamaan auki niin että sähköt on päällä, vai parempi laittaa virrat pois? Sähkömies varmasti haluaisi kuitenkin tietää että minkälaiset asennusmahdollisuudet tuossa oikein on, niin pitäisi päästä vilkaisemaan.

Shelly ei tuohon luukun päälle mahdu, korkeussuunnassa ei ole tarpeeksi tilaa kun tuo keskus on eteisessä luukun takana.

Sen verran vanha keskus että tuskin tuolla DIN-kiskoa on noiden luukkujen alla, kun varokepohjatkaan ei ole DIN-kiskossa vaan suoraan keskuksen pohjassa kiinni. Välimalli jostain 80-luvun lopulta oli, että varokepohjat oli DIN-kiskossa ja noiden luukkujen alla oli myös DIN-kiskoja joissa oli matalia kontaktoreita, välireleitä, ovikellomuuntajaa yms. Tuossa ne on todennäköisimmin kaikki sinne keskuksen pohjaan ruuvattu.

 

[mölyä]

Sen verran vanha keskus että tuskin tuolla DIN-kiskoa on noiden luukkujen alla, kun varokepohjatkaan ei ole DIN-kiskossa vaan suoraan keskuksen pohjassa kiinni. Välimalli jostain 80-luvun lopulta oli, että varokepohjat oli DIN-kiskossa ja noiden luukkujen alla oli myös DIN-kiskoja joissa oli matalia kontaktoreita, välireleitä, ovikellomuuntajaa yms. Tuossa ne on todennäköisimmin kaikki sinne keskuksen pohjaan ruuvattu.

Okei, eli pitäisi saada jälkiasennettua sitten se DIN-kisko? Vai olisiko parempi vaihtaa kokonaan toisenlaiseen releeseen tuon Shellyn sijaan?

 

[0nanias]

Ei sinne keskuksen sisään kannata tuota din-kiskoon aasennettavaa relettä alkaa säätämään, suurin ongelma on puuttuva kannen aukko eikä ne din-kiskot koska siistin aukon teko millilleen oikeaan paikkaan on todella vaikeaa.
Keskuksen viereen ulkonen moduulikotelo johon rele asennetaan tai sitten normaali kojerasiaan asennettava shelly plus ja se kalvorasiaan keskuksen viereen ohjaamaan lvv:n kontaktoria.

 

[Pakana]

Jos keskus on syvyyssuunnassa riittävän syvä tuon shellyn voi kyllä jättää sinne sisäänkin..

 

[mölyä]

Ei sinne keskuksen sisään kannata tuota din-kiskoon aasennettavaa relettä alkaa säätämään, suurin ongelma on puuttuva kannen aukko eikä ne din-kiskot koska siistin aukon teko millilleen oikeaan paikkaan on todella vaikeaa.
Keskuksen viereen ulkonen moduulikotelo johon rele asennetaan tai sitten normaali kojerasiaan asennettava shelly plus ja se kalvorasiaan keskuksen viereen ohjaamaan lvv:n kontaktoria.

Okei, mietinkin että tuo Shelly Pro 1 taisi olla vikaostos sen syvyyden vuoksi. Eli parempi lähteä vain hankkimaan Plus ja sitten pyytää kojerasia + kalvorasia-asennus sähkäriltä? Tuonne alemmas varmaankin sen saisi ihan suht siististi, ja sitten johtoveto tuosta luukun reunasta? Aika kapea tila tuossa tosiaan on kyseessä, ulko-oven ja kodinhoitohuoneen sisäoven välillä.

 

[0nanias]

Okei, mietinkin että tuo Shelly Pro 1 taisi olla vikaostos sen syvyyden vuoksi. Eli parempi lähteä vain hankkimaan Plus ja sitten pyytää kojerasia + kalvorasia-asennus sähkäriltä? Tuonne alemmas varmaankin sen saisi ihan suht siististi, ja sitten johtoveto tuosta luukun reunasta? Aika kapea tila tuossa tosiaan on kyseessä, ulko-oven ja kodinhoitohuoneen sisäoven välillä.

Shelly plussa menee kyllä myös tuonne kansien alle ihan kivasti että ulkoisia rasioita ei välttämättä tarvita mutta tosiaan pro menee aika lailla hukkaan kansien alle asennettaessa koska saman toiminnallisuuden saa pelkällä plussalla.

 

[Pn2025]

Miten ABB AKL6 -pistorasiapesästä saa johdot irti irrottamatta sitä katosta? Yleensä ohjeena on painaa työkalulla viereiseen reikään, mutta tässä työkalu jää itse kiinni reikään. Muovikannen avaaminen vaikeaa, kun laite katossa ja silloinkin vastassa on samat jousilukot. ABB:n käyttöohjeista ei ollut hyötyä tähän.

Kuvassa johdot oli pakko laittaa poikki, mutta olisi jatkoa varten hyvä tietää oikea tapa.

 

[Hyrava]

Miten ABB AKL6 -pistorasiapesästä saa johdot irti irrottamatta sitä katosta? Yleensä ohjeena on painaa työkalulla viereiseen reikään, mutta tässä työkalu jää itse kiinni reikään. Muovikannen avaaminen vaikeaa, kun laite katossa ja silloinkin vastassa on samat jousilukot. ABB:n käyttöohjeista ei ollut hyötyä tähän.

Kuvassa johdot oli pakko laittaa poikki, mutta olisi jatkoa varten hyvä tietää oikea tapa.

En tiedä juuri tuosta mallista mutta monessa tuollaisessa "työnnä vain jäykkä johdin sisään" -mallisessa liittimessä johtimen saa irti kääntelemällä sitä ja samalla vetämällä. Esimerkiksi Wagon vastaavan tyylisissä liittimissä tuo irroitus on ihan kerrottu ohjeessa.

 

[Korvakarva]

Hei, vaihtelen lamppua kattoon, lampun loisteputkiversion valmistus on lopetettu ja saatavilla on ainoastaan led versiota, joka ei toimi. Eli katossa on gr 10 q lamppu. Kuvassa näkyy led versio airamin loisteputkiversiosta. Avasin vähän sähköjä pidemmälle niin huomasin että katossa on ballasti johtojen ja pistikkeen välillä. Voisiko tämä estää led lampun toiminnan? Voinko poistaa tämän ballastin ilman ongelmia jotta led versio toimisi?

 

[Cryptic]

Hei, vaihtelen lamppua kattoon, lampun loisteputkiversion valmistus on lopetettu ja saatavilla on ainoastaan led versiota, joka ei toimi. Eli katossa on gr 10 q lamppu. Kuvassa näkyy led versio airamin loisteputkiversiosta. Avasin vähän sähköjä pidemmälle niin huomasin että katossa on ballasti johtojen ja pistikkeen välillä. Voisiko tämä estää led lampun toiminnan? Voinko poistaa tämän ballastin ilman ongelmia jotta led versio toimisi?

Jos tuo uusi LED-polttimo on tehty suoraa 230V verkkokytkentää varten, niin eipä se tuon kuristimen kanssa todennäköisesti tosiaan toimi. Taitaa ainakin virallisesti vaatia sähkömiestä paikalle.

 

[Korvakarva]

Mitenkäs tuo kytkentä tehtäisiin jos sen haluaisi toimimaan helpoiten ilman tuota ballastia.

 

[Korvakarva]

Jos tuo uusi LED-polttimo on tehty suoraa 230V verkkokytkentää varten, niin eipä se tuon kuristimen kanssa todennäköisesti tosiaan toimi. Taitaa ainakin virallisesti vaatia sähkömiestä paikalle.

Toimisiko tämä näin kytkettynä?

 

[Cryptic]

Voi olla, ettei pelkästään näiden kuvien perusteella irtoa mitään "tee näin, niin menee varmasti oikein" -vastauksia, kun lopputulos voi olla pahimmillaan hengenvaarallinen.

Tämän sanottuakin tuon pitäisi olla muuten oikea kytkentä, jos vain se liitettävä valaisin, liitin ja runko on tarkoitettu suoraan 230V-kytkentään. Jos valaisimessa tai sen rungossa on maadoituspiste, kevi/maajohto (PE) pitää liittää siihen. Jos ei ole, sen voi jättää kytkemättä, mutta siihen pitää silti laittaa päähän "sokeripala" tms. estämään ettei se aiheuta oikosulkua missään tilanteessa. Lisäksi noista tulojohdoista ruskea on todennäköisesti vaihe ja sen pitäisi siten mennä L-liittimeen ja sininen nollajohto N-liittimeen, olettaen että nuo siitä edelleen lähtevät johdot on kytketty oikein. Valaisin todennäköisesti toimii kummin päin tahansa, mutta silti.

Disclaimer --> En ole virallisesti sähkömies, eli nämä ohjeet kannattaa ottaa varauksella. Kutsu paikalle sähkömies, jos et ole varma mitä teet.

 

[Korvakarva]

Voi olla, ettei pelkästään näiden kuvien perusteella irtoa mitään "tee näin, niin menee varmasti oikein" -vastauksia, kun lopputulos voi olla pahimmillaan hengenvaarallinen.

Tämän sanottuakin tuon pitäisi olla muuten oikea kytkentä, jos vain se liitettävä valaisin, liitin ja runko on tarkoitettu suoraan 230V-kytkentään. Jos valaisimessa tai sen rungossa on maadoituspiste, kevi/maajohto (PE) pitää liittää siihen. Jos ei ole, sen voi jättää kytkemättä, mutta siihen pitää silti laittaa päähän "sokeripala" tms. estämään ettei se aiheuta oikosulkua missään tilanteessa. Lisäksi noista tulojohdoista ruskea on todennäköisesti vaihe ja sen pitäisi siten mennä L-liittimeen ja sininen nollajohto N-liittimeen, olettaen että nuo siitä edelleen lähtevät johdot on kytketty oikein. Valaisin todennäköisesti toimii kummin päin tahansa, mutta silti.

Disclaimer --> En ole virallisesti sähkömies, eli nämä ohjeet kannattaa ottaa varauksella. Kutsu paikalle sähkömies, jos et ole varma mitä teet.

En saanut tällä kytkennällä valoa aikaiseksi. Löysin ohjeen netistä erilaiseen kytkentään jolla valo välähti ja paloi samantien. Sulake myös pomppasi.

 

[Cryptic]

No se lamppu on sitten entinen. Millainen liitin siinä lampussa itsessään on ja onko siinä mitään merkintöjä? GR10Q-kannalla on on vissiin saatavana 2/4-pinnisiä versioita ja ainakin osassa nelipinnisistä lukee, että "yhteensopiva elektronisten liitäntälaitteiden" kanssa. Tuliko lampun mukana mitään erillistä LED-sytytintä?

Ei noista tosiaan pelkästään näiden kuvien perusteella oikein uskalla enempää arvailla. Edelleen haisee sille, että pyydä paikalle sähkäri, niin ei käy huonosti.

 

[jarp]

Jos nyt on pakko kytkeä itse ilman sähkäriä (disclaimer: ei saa, en suosittele), niin heitä se koko valaisin kuikkaan nyt kun valonlähdekin taisi kärähtää ja laita joku perussiisti E27 valaisin tilalle, niin ei ole kuin kaksi johtoa jotka pitää kytkeä eikä voi mennä väärin:

ENSTO UPPO-/PINTAVALAISIN ALUNETTE AL250 IP54 E27 AC O | Asuntojen yleisvalaisimet

Kostean ja kuivan tilan LED- ja E27-yleisvalaisin joka soveltuu hyvin sekä julkisten että yksityisten tilojen sisä- ja ulkovalaistukseen. Käyttökohteina ovat eteiset, keittiöt, vaate- ja kylpyhuoneet, WC:t, varastotilat, ulkokatokset ja terassit

www.onninen.fi

ENSTO KEHYS ALUNETTE AL250K-V KEHYS VA | Muut valaisinkomponentit

Kostean ja kuivan tilan LED- ja E27-yleisvalaisin joka soveltuu hyvin sekä julkisten että yksityisten tilojen sisä- ja ulkovalaistukseen. Käyttökohteina ovat eteiset, keittiöt, vaate- ja kylpyhuoneet, WC:t, varastotilat, ulkokatokset ja terassit

www.onninen.fi

Linkit onniselle mutta kai noita jostain kuluttajanakin saa ja muitakin perussiistejä on ihan järkihintaan. Joku laittaisi tietty LED-paneelit mutta itse oon tykännyt E27 valaisimista, koska niihin saa sitten sellaisen valonlähteen kuin haluaa kuten esim. älylampun tms. (tosin monesti tulee vastaan rajat ettei tehokkaammat E27 ledit noihin mahdu, mutta noin 1000 lumenin ledit on pääsääntöisesti mahtuneet ja riittää aikalailla aina jos edellinenkin valonlähde on riittänyt)

 

[Vertigo]

Jos nyt on pakko kytkeä itse ilman sähkäriä (disclaimer: ei saa, en suosittele)...

Jos välimerkkejä lähtisi lempimään, niin eikös kattolampun asentaminen ole lainsäädännön puolesta vähän ns. harmaata aluetta. Tai tässä taisi olla joku hieman tulkinnanvarainen pykälä että kiinteitä valaisimia ei saa maallikko asentaa mutta "koristevalaisimia" saa, mutta se kait sitten on vähän tulkinnanvaraista että miten tarkalleenottaen määritellään kiinteä valaisin, äs meneekö raja siinä että roikkuuko lamppu johdostaan kattorasian koukussa vai ruuvataanko se kattoon/seinään kiinni, vai riippuuko se siitä onko valaisimen kohdassa kattorasia vai pelkkä reikä johdoille tms.

Joku pykälät tunteva voinee korjata/tarkentaa mikäli tämä käsitys on väärä ja/tai missä mahtaa mennä kiinteän ja koristevalaisimen* raja?

* tälle lienee pykälissä joku korrektimpikin nimitys...

 

[jarp]

Jos välimerkkejä lähtisi lempimään, niin eikös kattolampun asentaminen ole lainsäädännön puolesta vähän ns. harmaata aluetta. Tai tässä taisi olla joku hieman tulkinnanvarainen pykälä että kiinteitä valaisimia ei saa maallikko asentaa mutta "koristevalaisimia" saa, mutta se kait sitten on vähän tulkinnanvaraista että miten tarkalleenottaen määritellään kiinteä valaisin, äs meneekö raja siinä että roikkuuko lamppu johdostaan kattorasian koukussa vai ruuvataanko se kattoon/seinään kiinni, vai riippuuko se siitä onko valaisimen kohdassa kattorasia vai pelkkä reikä johdoille tms.

Joku pykälät tunteva voinee korjata/tarkentaa mikäli tämä käsitys on väärä ja/tai missä mahtaa mennä kiinteän ja koristevalaisimen* raja?

* tälle lienee pykälissä joku korrektimpikin nimitys...

No niin tosiaan ihan totta, miten oikeus nyt sitten tulkitsisikaan mikä on kiinteä asennus ja mikä ei ja pitääkö olla sokeripala vai saako kytkeä jousiliittimeen, tiedäppä häntä... Mutta pitää nyt toi disclaimer laittaa aina varmuuden vuoksi, että jos joku tappaa itsnesä sähköiskulla, niin ei tule sanomista että kun foorumeilla neuvottiin. Tosiasiallisesti olen itse sitä mieltä, että jos osaa kytkeä niin kytkee, jos ei osaa, niin soittaa sähkärin. Ongelmana sitten kaverit jotka luulevat osaavansa, mutta ovat täysin kujalla, kaiken voi tehdä ihan päin helvettiä vaikka valo syttyisikin ja paskalla tsäkällä iskee valokaarta jossain tilanteessa jne. Itse olin vaihtamassa sukulaiselle just vastaavasti E27 vanhan tuommosen loisteputken tilalle ja se loisteputki oli ihan itte jatkettu jollain jatkojohdolla pätkäistyllä hienosäikeisellä kaapelilla jostain rasiasta, johdon läpiviennit tehty täysin vääristä paikoista ja tiivistetty silikonilla, kuorittu täysin liian lyhyeksi ja kytketty sokeripalalla tietenkin niin, että sokeripalan ruuvi kiristi johtimen eristeeseen jne. en edes muista mitä kaikkea oli tehty päin vittuja, mut ton osalta totesin että soita sähkäri, en halua koskea pitkällä tikullakaan...

Mutta kyllähän tuollaisen modernin E27 valaisimen kytkentä, jossa ei ole edes suojamaadoitusta, on käytännössä täysin mahdotonta mokata ainakaan pahemmin kuin ei-kiinteän valaisimen kytkeminen sokeripalaan, kun jousiliitin ei oikein nappaa kiinni jos on liian lyhyeksi kuorittu jne.

 

[algebra]

En saanut tällä kytkennällä valoa aikaiseksi. Löysin ohjeen netistä erilaiseen kytkentään jolla valo välähti ja paloi samantien. Sulake myös pomppasi.

Nyt taisi mennä L ja N yhteen. Hyvä, että oikosulkusuojaus toimi. Kytkitkö niin, että keltainen oli L (yksi johdin) ja valkoinen N (yksi johdin)? Ihan vain mielenkiinnosta kysyn.

Ja se valo vilahti sen vuoksi kun kummallakin navalla oli L ja N kytkettynä yhteen (ennen kuin oikosulkusuojaus toimi).

 

[Pakana]

Jos välimerkkejä lähtisi lempimään, niin eikös kattolampun asentaminen ole lainsäädännön puolesta vähän ns. harmaata aluetta. Tai tässä taisi olla joku hieman tulkinnanvarainen pykälä että kiinteitä valaisimia ei saa maallikko asentaa mutta "koristevalaisimia" saa, mutta se kait sitten on vähän tulkinnanvaraista että miten tarkalleenottaen määritellään kiinteä valaisin, äs meneekö raja siinä että roikkuuko lamppu johdostaan kattorasian koukussa vai ruuvataanko se kattoon/seinään kiinni, vai riippuuko se siitä onko valaisimen kohdassa kattorasia vai pelkkä reikä johdoille tms.

Joku pykälät tunteva voinee korjata/tarkentaa mikäli tämä käsitys on väärä ja/tai missä mahtaa mennä kiinteän ja koristevalaisimen* raja?

* tälle lienee pykälissä joku korrektimpikin nimitys...

Se mainitaan erikseen että "sokeripalaliitäntäisen" kattovalaisimen asennus on sallittu maallikolle. Tuon kun pitää mielessä, niin voidaan tulkita että maallikko saa asentaa valaisimen, jos valaisimelle tulee vastaavanlainen syöttö kuin tuolle sokeripalallekin. Eli jakorasiaan asennettavan valaisimenkin saa asentaa, jos jakorasiassa ei ole muita liitäntöjä, vaan vain se valaisimen syöttö.

Sähköteknisestihän sillä ei ole merkitystä millä mekanismilla valaisin pysyy paikallaan, joten se ei voi olla rajoittava tekijä.

 

[jinx1980]

Se mainitaan erikseen että "sokeripalaliitäntäisen" kattovalaisimen asennus on sallittu maallikolle. Tuon kun pitää mielessä, niin voidaan tulkita että maallikko saa asentaa valaisimen, jos valaisimelle tulee vastaavanlainen syöttö kuin tuolle sokeripalallekin. Eli jakorasiaan asennettavan valaisimenkin saa asentaa, jos jakorasiassa ei ole muita liitäntöjä, vaan vain se valaisimen syöttö.

Sähköteknisestihän sillä ei ole merkitystä millä mekanismilla valaisin pysyy paikallaan, joten se ei voi olla rajoittava tekijä.

Joka jakorasiaanhan tulee sokeripalaa vastaava syöttö - viimeistään sen jälkeen kun on irrottanut (tai katkonut) sen olemassa olevan valaisinpistorasian johdot irti. Eikä tuo mainintakaan sitä tarkoita etteikö niitä johtoja saisi irroittaa, koska olethan kytkemässä "sokeripalaliitäntäistä" valaisinta - joka siis on sallittua kytkeä.

 

[Pakana]

Joka jakorasiaanhan tulee sokeripalaa vastaava syöttö - viimeistään sen jälkeen kun on irrottanut (tai katkonut) sen olemassa olevan valaisinpistorasian johdot irti. Eikä tuo mainintakaan sitä tarkoita etteikö niitä johtoja saisi irroittaa, koska olethan kytkemässä "sokeripalaliitäntäistä" valaisinta - joka siis on sallittua kytkeä.

Jakorasiassa on normaalisti kaikennäköisiä kytkentöjä, joilla sähköjä jaellaan eri kaapeleihin, siitä tuo jakorasia nimitys.

Tarkoitin nyt että jos on vartavasten valaisinkytkentää varten tehty rasia jossa ei ole muita johtoja kuin ne valaisimen kytkentään tarkoitetut, tuo voidaan tulkita sokeripalaliitäntää vastaavaksi.

 

[N1kkel]

Jakorasiassa on normaalisti kaikennäköisiä kytkentöjä, joilla sähköjä jaellaan eri kaapeleihin, siitä tuo jakorasia nimitys.

Tarkoitin nyt että jos on vartavasten valaisinkytkentää varten tehty rasia jossa ei ole muita johtoja kuin ne valaisimen kytkentään tarkoitetut, tuo voidaan tulkita sokeripalaliitäntää vastaavaksi.

Näinhän se on eli jakorasiassa voi olla jännitteisiä johtimia, vaikka valaisimelle ei tule sähköä.

 

[jinx1980]

Minkälainen vetojousi ”kuuluu” hankkia ja pitäisikö niitä olla peräti 2 eripituutta? Tarve olisi vieläpä 2 talon sähköistykseen eli pienellä säästöllä ei ole mitään merkitystä, pääasia ettei vituta töitä tehdessä.

Nykyään on näköjään myös nylonista tehtyjä.

Onko eroa puuilo/motonet/tokmanni/k-rauta tarjonnalla/laadulla?

Nopeasti arvioiden 10m ei riitä jokaiseen vetoon, 20m riittänee. Putkitettuna ulkoseinien rasiat&kytkimet ja sitten atk+antennirasiat. Loput tulee putkijohdolla ja näköään telluakin saa sillä.

 

[FisgeBulla]

K-vetari

Vetari - Tuotteet

www.vetari.fi

 

[Kilkenblad]

Minkälainen vetojousi ”kuuluu” hankkia ja pitäisikö niitä olla peräti 2 eripituutta? Tarve olisi vieläpä 2 talon sähköistykseen eli pienellä säästöllä ei ole mitään merkitystä, pääasia ettei vituta töitä tehdessä.

Nykyään on näköjään myös nylonista tehtyjä.

Onko eroa puuilo/motonet/tokmanni/k-rauta tarjonnalla/laadulla?

Nopeasti arvioiden 10m ei riitä jokaiseen vetoon, 20m riittänee. Putkitettuna ulkoseinien rasiat&kytkimet ja sitten atk+antennirasiat. Loput tulee putkijohdolla ja näköään telluakin saa sillä.

Pyöreä lasikuituinen. Kelaan menee se 30m mikä riittää mihin tahansa. Itsellä Wurthiltä mutta en tiedä mistä parhaiten kuluttaja saa tuollaisen ostettua.

Ei ainakaan sellaisia halpoja missä ohkasta metallilaattaa.

Kyllä:

Kaapelinsyöttöjärjestelmä, -vetolaite CPS 2 eShopista

Kaapelinvetolaite CPS 2, Vaijerin nopea ulossyöttö ja sisäänveto auttaa säästämään aikaa ja kustannuksia Würth Oy:ltä

eshop.wurth.fi

Ei:

Sähkökaapelin vetojousi 3,2mm 15metriä | Motonet Oy

www.motonet.fi

 

[Pakana]

Pitkä vetari on ehkä yleiskäyttöisin, mutta sitä saa olla usein selvittelemässä. Johtuu vähän paikasta mikä vetojousi on paras.

Vetari on siis kaksikerroksinen vaijeri, jonka saa jäykistettyä kieputtamalla sitä esim kämmenen ympäri.

 

[Andan]

Pyöreä lasikuituinen. Kelaan menee se 30m mikä riittää mihin tahansa. Itsellä Wurthiltä mutta en tiedä mistä parhaiten kuluttaja saa tuollaisen ostettua.

Ei ainakaan sellaisia halpoja missä ohkasta metallilaattaa.

Kyllä:

Kaapelinsyöttöjärjestelmä, -vetolaite CPS 2 eShopista

Kaapelinvetolaite CPS 2, Vaijerin nopea ulossyöttö ja sisäänveto auttaa säästämään aikaa ja kustannuksia Würth Oy:ltä

eshop.wurth.fi

Ei:

Sähkökaapelin vetojousi 3,2mm 15metriä | Motonet Oy

www.motonet.fi

Lisäisin tähän kuitenkin sen kommentin, että jostain putkesta se metallinen saattaa mennä paremmin läpi ja lasikuituinen ei ollenkaan. Muuten tuota lasikuituista on kyllä mukavampi käyttää.

 

[Jzoid]

TLDR; Kattovalaisin ja katosta kaksi johtoa: molemmat sinivalkoisia. Valo toimii, mutta onko turvallinen?

Pitkä tarina:

Uusi kattovalaisin tuli hankittua ja sitä varten pitikin ottaa "pistotulppa-alusta" pois katosta ja ujuttaa se sokeripalaan. Ajatuksena tuntui nurinkuriselta ja askel historian suuntaan.

Mikään sähkötietäjä en ole, mutta Googlea osaan käyttää. Vaihdoista tuli selvittyä, vaikka aikaisemman johdon kytkentä ei tulppapistokkeesta lähtenytkään ilman johdon leikkausta, kun ruuvi oli kuollut paikalleen ja ei irronnut millään. Sulake tietty pois päältä näitä tehdessä.

Kummallisin asia oli, kun uuden valaisimen mukana tullutta kiinteää sokeripalaa olin yhdistämässä katosta tulleisiin kahteen johtoon. Molemmissa siis kaksi johtoa. Kattovalaisimen johdot ruskea ja sininen, selkeitä.

Mutta... katosta tulevat johdot olin aluksi katsonut ja kuvannut olevan valkoinen ja toinen puoliksi valkoinen, puoliksi sininen (ihan kuin käsivärjätty). Googlella ajattelin, että sinivalkoinen osuva sinistä johtoa vasten nollausta varten.

Kun olin sitten kiinnittämässä ahdasta omalla kuvulla ja sokeripalalla olevaa uutta valaisinta, niin huomasin, että se katosta tuleva valkoinen johto oli myös samalla tapaa valkoinen, jonka toinen (aikaisemmin kattoa vasten ollut) puoli oli kanssa sininen. Eli molemmat katosta tulleet johdot ovat sinivalkoisia.

Siinä vaiheessa ajattelin asian olevan 50/50 osuuko oikein arvaamalla. No, johdot kiinni, sulake päälle ja valo syttyi.

Pitkän tarinan päätteeksi: voiko noi kuitenkin olla väärinpäin, vaikka valo palaa? Onko turvallinen? Netissä tuli vastaan (vaikkakin vain keskusteluissa), että valo syttyy joka tapauksessa jos vaihe ja nollaus sekaisin, mutta sähköiskuvaara on olemassa?

 

[Grez]

Voivat olla kumminpåin vaan ja silti valo palaa. Jos valaisin on suojaeristetty, niin sitten on turvallinen kummin päin vaan. Sinänsä sen luulisi olevankin, jos kerran uusi ja vain kaksi johdinta.

 

[jinx1980]

Millasia vesikiertoisia lattialämmitystermari variantteja on huoneisiin johdotuksen suhteen? löytyy 24V ja 230V systeemeitä ja sitten langattomia, vähän epäselväksi jäi että pärjääkö johdollisessa setupissa 3x1,5S:llä vai kannattaako vetää jakotukin ja termarin väliin suosiolla 5x1,5S (N kaapelia kun ei kannata erikseen ostaa jos tarvitaan yli 2 johdinta ohjaukseen)?

Termarin mallia ei ole päätetty ja johdotus tarttis tehdä valmiiksi...

 

[pelle]

Hei, vaihtelen lamppua kattoon, lampun loisteputkiversion valmistus on lopetettu ja saatavilla on ainoastaan led versiota, joka ei toimi. Eli katossa on gr 10 q lamppu. Kuvassa näkyy led versio airamin loisteputkiversiosta. Avasin vähän sähköjä pidemmälle niin huomasin että katossa on ballasti johtojen ja pistikkeen välillä. Voisiko tämä estää led lampun toiminnan? Voinko poistaa tämän ballastin ilman ongelmia jotta led versio toimisi?

Mulla oli kans ongelma löytää sopivaa lamppua tuollaiseen. Stayprolta löytyi vielä tuohon sopiva: 3051699 Osram 4050300816982 Pienloistelamppu 28 W / 835, GR10Q
Toki tuo oli vähän kellertävä verrattuna aiempaan 4000K värisävyyn.

 

[Pakana]

Millasia vesikiertoisia lattialämmitystermari variantteja on huoneisiin johdotuksen suhteen? löytyy 24V ja 230V systeemeitä ja sitten langattomia, vähän epäselväksi jäi että pärjääkö johdollisessa setupissa 3x1,5S:llä vai kannattaako vetää jakotukin ja termarin väliin suosiolla 5x1,5S (N kaapelia kun ei kannata erikseen ostaa jos tarvitaan yli 2 johdinta ohjaukseen)?

Termarin mallia ei ole päätetty ja johdotus tarttis tehdä valmiiksi...

Perus systeemissä on 2 lankaa itse termarin sähköön, ja kolmas palaava ohjaamaan toimilaitetta, eli 3x1,5s ei sovellu. Yleensä termarit ketjutetaan, esim 5x1,5n voi tehdä kolmen termarin ketjun.

On olemassa myös systeemejä, jossa riittää 2 lankaa termarille, mutta ne ei ole kovin yleisiä.

 

[jinx1980]

Perus systeemissä on 2 lankaa itse termarin sähköön, ja kolmas palaava ohjaamaan toimilaitetta, eli 3x1,5s ei sovellu. Yleensä termarit ketjutetaan, esim 5x1,5n voi tehdä kolmen termarin ketjun.

On olemassa myös systeemejä, jossa riittää 2 lankaa termarille, mutta ne ei ole kovin yleisiä.

Roger eli vedän varmaankin sitten 5x1,5S:llä. Ja ilmeisesti joka aparaatilla onnistuu sitten siis 3 ketjut?

tämmöistä esim katsoin niin tuossa vissiin on vain 2 johdolla (pienoisjännitteellä varmaan saisi keviäkin "väärinkäyttää" tarvittaessa ).

https://www.lksystems.fi/download/66899/fi.33.c.148_lk-huonetermostaatti-s2-24v-no.pdf?1737014318826

Tuo ketjutettavissa 2:lla narulla ja data menee samoissa johdoissa
"Huonetermostaatti säätää huonelämpötilaa lähettämällä langallisia radiosignaaleja lattialämmitysjakotukin vieressä olevaan LK Kytkentärasiaan. Kytkentärasian kautta ohjataan kyseisen piirin toimilaitetta."

Ilmeisesti siis toimilaitekin vaikuttaa asiaan että tarvitaanko niitä paluujohtimia?

EDIT: voiko tuota edes ketjuttaa https://www.lksystems.fi/download/1...opas_lk-kytkentarasia-v2-no.pdf?1737016184860, tuon mukaan jokaisestakytkentä boksin lähdöstä pitäisi vetää oma johto termarille (ei myöskään kerrota montaako termaria 1 lähtö jaksaisi syöttää)? Ja jos voisi ketjuttaa niin jos unohdetaan kevi, niin miten 4:llä johdolla saadaan 3 laitetta, oletan että "maa" (sin) pinni 2, "vaihe" (rusk) pinni 4 ja sitten paluukanavana joko musta tai ruskea eli saisi vain 2 laitetta mikäli ei keviä pienoisjännitteellä käytä?

 

[Pakana]

Roger eli vedän varmaankin sitten 5x1,5S:llä. Ja ilmeisesti joka aparaatilla onnistuu sitten siis 3 ketjut?

tämmöistä esim katsoin niin tuossa vissiin on vain 2 johdolla (pienoisjännitteellä varmaan saisi keviäkin "väärinkäyttää" tarvittaessa ).

https://www.lksystems.fi/download/66899/fi.33.c.148_lk-huonetermostaatti-s2-24v-no.pdf?1737014318826

Tuo ketjutettavissa 2:lla narulla ja data menee samoissa johdoissa
"Huonetermostaatti säätää huonelämpötilaa lähettämällä langallisia radiosignaaleja lattialämmitysjakotukin vieressä olevaan LK Kytkentärasiaan. Kytkentärasian kautta ohjataan kyseisen piirin toimilaitetta."

Ilmeisesti siis toimilaitekin vaikuttaa asiaan että tarvitaanko niitä paluujohtimia?

EDIT: voiko tuota edes ketjuttaa https://www.lksystems.fi/download/1...opas_lk-kytkentarasia-v2-no.pdf?1737016184860, tuon mukaan jokaisestakytkentä boksin lähdöstä pitäisi vetää oma johto termarille (ei myöskään kerrota montaako termaria 1 lähtö jaksaisi syöttää)? Ja jos voisi ketjuttaa niin jos unohdetaan kevi, niin miten 4:llä johdolla saadaan 3 laitetta, oletan että "maa" (sin) pinni 2, "vaihe" (rusk) pinni 4 ja sitten paluukanavana joko musta tai ruskea eli saisi vain 2 laitetta mikäli ei keviä pienoisjännitteellä käytä?

No eihän sitä nyt voi luvata että joka aparaatti toimii samalla johdotuksella.
Se "varmasti toimii" ratkaisu on 4x jokaiselle termarille.

Halvin systeemi on yleensä 230v suoralla toimilaiteohjauksella, jolloin se termari vaatii L, N ja ohjaus. 5x1,5s kaapelilla noita voi laittaa 2 ketjuun kytkemällä noin kuten selostit (tosin 5. johdin on harmaa), N kaapelilla saa kolmen ketjun.

Yleensä noissa linkin sysyeemien kaltaisissa laitteistoissa sitä yksittäistä teholähtöä ei ole rajoitettu mitenkään, niin että ettei ketjutus ole ongelma, mutta ei tuotakaan voi luvata.