Kysymyksiä sähkömiehille

Tuo tuli mulle nyt vähän puskista, mutta ei tuollaista muutosta mielestäni katsota sähkölaitteiston valmistukseksi kun se tehdään siellä asiakkaan tiloissa siinä missä muutkin asennustyöt. Tietenkään se sähkökaappi ei ole enää sen alkuperäisen valmistajan tyyppikaappi, mutta jos tuohon pitäisi alkaa soveltamaan sähkölaitteiston valmistajan vaatimuksia, niin eikö se silloin koskisi myös sitä nykyisen kaapin viereen lisättävää dinkiskokoteloa johon lätkitään vikiksiä ja johdonsuojia kun orkkiskaappi on täynnä tai muuten vaan epäkäytännöllinen?
 
Tuo tuli mulle nyt vähän puskista, mutta ei tuollaista muutosta mielestäni katsota sähkölaitteiston valmistukseksi kun se tehdään siellä asiakkaan tiloissa siinä missä muutkin asennustyöt. Tietenkään se sähkökaappi ei ole enää sen alkuperäisen valmistajan tyyppikaappi, mutta jos tuohon pitäisi alkaa soveltamaan sähkölaitteiston valmistajan vaatimuksia, niin eikö se silloin koskisi myös sitä nykyisen kaapin viereen lisättävää dinkiskokoteloa johon lätkitään vikiksiä ja johdonsuojia kun orkkiskaappi on täynnä tai muuten vaan epäkäytännöllinen?

Niin jos luet nuo mun aikaisemmat viestit uudelleen, ja vielä ajatuksella. Vanhaan keskukseen ei oltasi lisäämässä mitään. Eikä varsinkaan tekemässä mitään harakiri laajennuksia. Vaan uusi SKP ulkoseinään, josta sitten syöttö RK:lle
 
Niin jos luet nuo mun aikaisemmat viestit uudelleen, ja vielä ajatuksella. Vanhaan keskukseen ei oltasi lisäämässä mitään. Eikä varsinkaan tekemässä mitään harakiri laajennuksia. Vaan uusi SKP ulkoseinään, josta sitten syöttö RK:lle
Juu, en mä ainakaan ole tuolla tekemässä mitään, vaan kunhan nyt keskustelen tekniikasta.
 
Jos UTU on speksannu SPK/RK/MK:n 25A, ja laittaneet siihen tyyppikilven. Niin mitäpä luulet että vakuutusyhtö käyttää?!

Vakuutusyhtiö voi halutessaan vahingon sattuessa tutkia vian aiheuttajan. Se tarra keskuksen kyljessä voi antaa toki osviittaa, mistä vahinko olisi voinut aiheutua(Jos laitettu ylisuuret sulakkeet). Jos olet vaihtanut komponentit esim 50A nimellisvirran mukaisesti niin ei silloin vahingon aiheuttaja ole liian pieni pääkytkin tai liian ohuet johdot tms. Eli sillä tarralla ei vahinkotilanteessa ole mitään merkitystä.
 
Ei koske paikanpäällä tehtäviä muutostöitä. Jos kasaat keskuksen kotona niin silloin sinut katsotaan valmistajaksi ja kyseiset määräykset koskevat. Mut työkohteessa tehtävät lisäykset/muutokset eivät ole tämän alaisuudessa.

Olet oikeassa, mutta myös paikanpäällä tehtävät muutokset pitää pystyä todentamaan, että ne täyttävät sen hetkiset määräykset.
 
Minkälaisella mitoituksella on muuten se sähköyhtiön syöttö yleensä toteutettu näissä perinteisissä 3x25A kohteissa? Onko se tarkasti juuri tuolle vai onko niissä jätetty kasvatus varaa?
 
Minkälaisella mitoituksella on muuten se sähköyhtiön syöttö yleensä toteutettu näissä perinteisissä 3x25A kohteissa? Onko se tarkasti juuri tuolle vai onko niissä jätetty kasvatus varaa?

Voi olla alue/yhtiökohtaisia eroja mutta yleensä vähintään pykälän verran tuosta on voinut kasvattaa ilman että tarttee lähteä lakua uusimaan.

EDIT: https://www.nurmijarvensahko.fi/wp-content/uploads/Liite2NSVOyliittymiskaapelit-20120301.pdf

Mutta tapauskohtaistahan toi on. Jossain saattaa olla vielä todella vanhoja syöttöjä joissa ei varoja juurikaan ole.
 
Viimeksi muokattu:
Minkälaisella mitoituksella on muuten se sähköyhtiön syöttö yleensä toteutettu näissä perinteisissä 3x25A kohteissa? Onko se tarkasti juuri tuolle vai onko niissä jätetty kasvatus varaa?

Maakaapeleissa uudisasennukset minimissään 10mm2 kuparia tai 16mm2 alumiinia. Jotain vanhoja on saatettu 6mm2 kuparilla. Asennustavasta riippuen näiden kaapeleiden kuormitettavuuden osalta suurin mahdollinen pääsulake putki/ilman 50A/63A, vanha 6mm2 kupari 35A/50A.
 
Kaverin puolesta kyselen.. Automaatioinssi miettii saisko joskus tulevaisuudessa S2-pätevyydet. Virallisia teitä hyvin ämpyileviä vastauksia aiheesta. Täytyykö soveltuvan työkokemuksen käytännössä aina olla sähköasentajan työkokemusta vai voiko esim sähköinssiksi kouluttautumalla päästä tenttimään S2-pätevyyksiä jos tekee esim sähkösuunnittelua sen jälkeen työkseen?

Eli käytännössä lähdenkö kouluttautumaan sähköasentajaksi vai sähköinssiksi jos haluan joskus pistää oman sähkö/rau virman pystyyn?
 
Nyt olis kaksi kysymystä...

eka... Nykyään vain jääkaappipakastimen saa liittää vikavirrattomaan ryhmään. Miksi keskuksissa on runsaasti johdon suojia ja niukalti vikavirtalaukaisimia? Pitääkö / kannattaako keskus kalustaa uudelleen ja lisätä vikavirtalaukaisimia vai onko tässä nyt jokin jippo ? http://search.abb.com/library/Downl...LanguageCode=fi&DocumentPartId=&Action=Launch

toka. Voiko/saako nykyään samasta jakorasiasta jakaa virran useasta ryhmästä ja jos saa miten ryhmät yleensä merkitään rasiaan? Mielessä on esimerkiksi tilanne huoneen valaisimien ja pistorasioiden jakaminen, kun ne on asennettu eri ryhmään.
 
Kaverin puolesta kyselen.. Automaatioinssi miettii saisko joskus tulevaisuudessa S2-pätevyydet. Virallisia teitä hyvin ämpyileviä vastauksia aiheesta. Täytyykö soveltuvan työkokemuksen käytännössä aina olla sähköasentajan työkokemusta vai voiko esim sähköinssiksi kouluttautumalla päästä tenttimään S2-pätevyyksiä jos tekee esim sähkösuunnittelua sen jälkeen työkseen?

Eli käytännössä lähdenkö kouluttautumaan sähköasentajaksi vai sähköinssiksi jos haluan joskus pistää oman sähkö/rau virman pystyyn?
Yksi vaihtoehto on palkata yritykseesi S2 pätevyyden omaava henkilö sähkötöiden johtajaksi, jonka luvilla työtä tehdään.

Nyt olis kaksi kysymystä...

eka... Nykyään vain jääkaappipakastimen saa liittää vikavirrattomaan ryhmään. Miksi keskuksissa on runsaasti johdon suojia ja niukalti vikavirtalaukaisimia? Pitääkö / kannattaako keskus kalustaa uudelleen ja lisätä vikavirtalaukaisimia vai onko tässä nyt jokin jippo ? http://search.abb.com/library/Downl...LanguageCode=fi&DocumentPartId=&Action=Launch
Kuten linkin keskuskaaviosta voi nähdä, niin yhden vikurin takana on usea johdonsuojakatkaisija. Keskuksia kalustetaan/muokataan tarpeen mukaan, ei komponentteja kannata sinne huvikseen lisäillä.

Oikea termi on muuten vikavirtasuoja(kytkin) eikä vikavirtalaukaisin.
 
Kiinteästi asennetut liedet, kiukaat, (lämpö)pumput, jakotukit ja palovaroittimet saa esimerkiksi myös jättää standardin mukaan ilman vikavirtasuojausta. Valmistajan asennusohjeissa voi toki olla standardeista poikkeavia vaatimuksia.
Nyt olis kaksi kysymystä...

eka... Nykyään vain jääkaappipakastimen saa liittää vikavirrattomaan ryhmään. Miksi keskuksissa on runsaasti johdon suojia ja niukalti vikavirtalaukaisimia? Pitääkö / kannattaako keskus kalustaa uudelleen ja lisätä vikavirtalaukaisimia vai onko tässä nyt jokin jippo ? http://search.abb.com/library/Downl...LanguageCode=fi&DocumentPartId=&Action=Launch
 
Nyt olis kaksi kysymystä...

eka... Nykyään vain jääkaappipakastimen saa liittää vikavirrattomaan ryhmään. Miksi keskuksissa on runsaasti johdon suojia ja niukalti vikavirtalaukaisimia? Pitääkö / kannattaako keskus kalustaa uudelleen ja lisätä vikavirtalaukaisimia vai onko tässä nyt jokin jippo ? http://search.abb.com/library/Downl...LanguageCode=fi&DocumentPartId=&Action=Launch

Saa muitakin kuin vain jääkaappi/pakastimen kytkeä ilman vikavirtasuojaa, esim palovaroittimet, ovikello ym kiinteät asennukset kytketään ilman vikavirtasuojaa.

1F1-4F3 ilman ja loput vikavirtasuojan takana. Helpompi lisätä se yksittäinen vikavirtasuoja, mitä ehkä tarvitsee, kuin purkaa niitä, jos kaikki olisi vikavirtasuojan takana.
 
Jääkaappi ja pakastin ovat ainoat pistorasiat jotka saa jättää ilman vikistä.
Lähtökohtaisesti kaikki (puoli)kiinteästi kytketyt laitteet ei ole vikiksen takana... Tai toisinpäin, vain pistorasiat ja valaisimet vaaditaan vikiksen taakse.
 
Nyt olis kaksi kysymystä...

toka. Voiko/saako nykyään samasta jakorasiasta jakaa virran useasta ryhmästä ja jos saa miten ryhmät yleensä merkitään rasiaan? Mielessä on esimerkiksi tilanne huoneen valaisimien ja pistorasioiden jakaminen, kun ne on asennettu eri ryhmään.

Kiitos vastauksista. Jotenkin tulee mieleen tuostakin esimerkkikaapista, että se on jo aika iso, mutta silti tarttee aika paljon lisää vikavirtoja, jos sähköistää muutaman makkarin ja keittiön. Entä toinen kysymys, miten usean ryhmän jakaminen samasta jakorasiasta?
 
Kiitos vastauksista. Jotenkin tulee mieleen tuostakin esimerkkikaapista, että se on jo aika iso, mutta silti tarttee aika paljon lisää vikavirtoja, jos sähköistää muutaman makkarin ja keittiön. Entä toinen kysymys, miten usean ryhmän jakaminen samasta jakorasiasta?

Ei niitä vikiksiä tarvitse niin paljoa ne on tarkoitettu kosketus/henkilösuojiksi. Kyseisessä keskuksessa on pari ryhmää per 40A vikis ei jokaiselle huoneelle tarvitse omaa vikavirtaa.

Uudehkossa kerrostalo kaksiossa näytti olevan yhteensä 2 vikistä.
 
Jotenkin järkevästi nuo kannattaa silti jaotella, ettei ole niinkuin mulla joku edellinen neropatti laittanut. Ulkopistorasia kun laukasee vikiksen, niin pimeänä on tallin ja navetan ilpit ja lämmityskattila.
Muutama uusi vikis tossa odottelee asennusmotivaatiota, että saa jaoteltua eri lailla.
 
Ja jos yhden vikiksen takana on liikaa laitteita se tulee laukeamaan ihan vaan kumuloituvasta vuotovirrasta.
 
Jääkaappi ja pakastin ovat ainoat pistorasiat jotka saa jättää ilman vikistä.
Lähtökohtaisesti kaikki (puoli)kiinteästi kytketyt laitteet ei ole vikiksen takana... Tai toisinpäin, vain pistorasiat ja valaisimet vaaditaan vikiksen taakse.
Pahoittelen tämän moneen kertaan jauhetun aiheen lisäpöyhimistä(syy on tietysti sen putinin, jonka mielestä standardien ei tarvitse olla julkisia ja avoimia), mutta onko todella näin? Voihan jotain talotekniikkaakin olla pistorasioihin kytkettynä, ja ainakin aiemmin tällainen oli myös hyväksyttävä syy tehdä ei-vvsk pistorasia nimenomaan tiettyä laitetta varten. Teknisesti ajatellen on aivokuollutta pakottaa kriittisiä järjestelmiä niissä hyödyttömien ja luotettavuutta vaarantavien turvalaitteiden taakse.

Viime vuonna mainittiin tällaista:
SFS 6000-4-41:2017 painos 4 Liite 41X
kyllä sanoo että vikavirtasuojaus
voidaan jättää pois pistorasioista, jotka pysyvästi syöttävät
määrättyä laitetta, ja laitteen syötön katkeamisesta voi aiheutua suurta haittaa.
Tällaisten laitteiden liittämiseen tarkoitetut pistorasiat pitää sijoittaa siten, että siihen ei ole normaalisti
mahdollista liittää mitä tahansa laitteita. Pistorasian pitää sijaita sellaisessa paikassa, ettei se ei
ole helposti luokse päästävissä silloin, kun siihen kytkettävä laite on paikallaan.

ELI, mikäli pistorasia syöttää tiettyä laitetta ja on paikassa johon maallikko ei normaalisti pääse käsiksi, voidaan siitä jättää vikavirtasuojaus pois. Esim. juurikin erillisuuni, IV-kone jne. kunhan asentaja huolehtii pistorasian sijoituksen. Jos jollakulla on uudempaa tietoa niin kertokoon mutta tuo on uusimmasta standardista.
Olin tähän saakka käsittänyt, että tämä olisi minimivaatimus ja houreet pelkistä kylmäkoneista vain jonkin oppikirjan tulkinta ja yhden ihmisen mielipide.

Pitääkö siis jatkossa kaikki kiinteästi käytettävät pistotulppalaitteet katkoa johdoista ja asentaa turvakytkimeen, jos haluaa asentaa erilliseen ei-vvsk syöttöön? Sehän maagisesti tekee niistä turvallisia eikä enää jokainen laitetta käyttävä kuole sähköiskuun. :think:

Tulkitsen "suurta haittaa" jopa esimerkiksi NAS-järjestelmää syöttävän pistorasian ominaisuudeksi. Tosin kai senkin liitäntäjohdon voi katkaista ja laittaa kiinteään suojakytkinboksiin.
 
Viimeksi muokattu:
toka. Voiko/saako nykyään samasta jakorasiasta jakaa virran useasta ryhmästä ja jos saa miten ryhmät yleensä merkitään rasiaan? Mielessä on esimerkiksi tilanne huoneen valaisimien ja pistorasioiden jakaminen, kun ne on asennettu eri ryhmään.

En nyt aivan varma ole mitä tarkoitat mutta:
SFS 6000:
"
521.8.3 Jos useiden piirien liitoksia tehdään samassa kytkentärasiassa, kunkin piirin liittimet pitää
erottaa eristävillä välilevyillä lukuun ottamatta EN 60998 mukaisia liittimiä tai EN 60947-7 mukaisia
riviliittimiä.
"

-Tais olla niin että aika moni liitin on noiden standardien mukaisia...
 
Tuo "suurta haittaa" on tässä se tulkinnanvarainen kohta, ja itsensä tärkeäksi tuntevat ovat päättäneet että se tarkoittaa kylmäkoneita.
 
Tuo "suurta haittaa" on tässä se tulkinnanvarainen kohta, ja itsensä tärkeäksi tuntevat ovat päättäneet että se tarkoittaa kylmäkoneita.
Juuri tämä mystiikka tässä minua hämmentää. Millä lihaksilla, kuka ja kenen mandaatilla? Onko se siis vain hyihyi, jos kytketään lämpöpumppu tai puhallin omaan vaikeasti saatavaan pistorasiaan ei-vvsk syöttöön, vai pääseekö siitä käräjille? Onko se vain jonkun kusipään mielestä väärin, vai oikeasti kielletty?

Edit: tarkoitan siis tietenkin tässä, että tehdään nyt 7.3.2022 se uusi pistorasia tällaista varten. Vanhaanhan toki saa liittää monenlaista laitetta varsin väljillä kriteereillä, ja käyttäjän toimenpiteistähän siinä joka tapauksessa on kysymys eikä asennuksesta.

Edit2: Onhan tämä tiukka tulkinta aika mottipäinen kaikkiaan. Se vaatimus vaikeasta paikasta, merkinnästä ja vvsk-sukoista(vieläpä riittävän monista) samassa tilassa antaisi ymmärtää, että tällä poikkeuksella oikeasti saa tehdä jotain, muutakin kuin jääkaappipakastimen rasian. Eihän koko muotoilussa olisi mitään järkeä, jos se tarkoittaisi vain kylmäkoneita. Silloin olisi kirjoitettu, että _kylmäkoneita_.
 
Viimeksi muokattu:
Käytännössä joku kusipää jolla on pari numeroa liian isot saapikkaat on tuon päättänyt.
 
Käytännössä joku kusipää jolla on pari numeroa liian isot saapikkaat on tuon päättänyt.
Mutta onko tämä legitiimi määräys? Jos standardi selvästi sallii tietyn asian, niin tuleeko siitä kielletty jonkun hessuhopon myllykirjeellä?

Siis jos vaikkapa minä olisin kansallismuseon suurprokuraattori ja julkaisisin techbbs:llä tai facebookin salaisessa sähkäriryhmässä tiedonannon, että tästä eteenpäin vihreällä tapetilla varustettuihin huoneisiin ei enää saa asentaa europistorasioita, niin tästähän ei seuraisi paskaa niskaan sellaisia asentavalle urakoitsijalle.
 
Sähköinfo oy on se taho joka nuo pykälät yleensä ekana tulkitsee ja kirjoittaa niisä oman raamattunsa. Harvalla riittää kivekset niitä vastaan alkaa vääntämään.
 
Taas kysymys ryhmistä. Helsingin kaupungin asennussuosituksissa on, että valaistus ja pistorasiat jaotellaan omiin ryhmiin. Kytkimien ja kojeiden ST-kortissa on ohjeistettu "imuripistokkeen" asennus valokytkimen alle. Saako ko. pistorasiassa käyttää kaupungin ohjeistuksen vastaisesti samaa ryhmää ja syöttöä, millä teho syötetään valolle? Tuntuu järjen köyhältä tuoda pistorasialle oma syöttö, kun valaistukselle pitää nykyään olla muutenkin vikis.
 

Liitteet

  • Screenshot_2022-03-12-15-58-29-121.jpeg
    Screenshot_2022-03-12-15-58-29-121.jpeg
    396,3 KB · Luettu: 59
Jos tuo on siis Helsingin ohje niiden omiin kohteisiin, niin silloinhan se on noin tehtävä, kun se on noin tilattu.

Pykälä ei kiellä laittamasta valaistusta ja pistorasioita samaan ryhmään, siitä tuli vaan tapa aiemmin kun valaistus ei ollut vikiksen takana.
 
Jos tuo on siis Helsingin ohje niiden omiin kohteisiin, niin silloinhan se on noin tehtävä, kun se on noin tilattu.

Pykälä ei kiellä laittamasta valaistusta ja pistorasioita samaan ryhmään, siitä tuli vaan tapa aiemmin kun valaistus ei ollut vikiksen takana.

Kohde ei ole Hesassa. Ihmettelen vaan, että mistä se vaatimus sinne on tullut ja pohjautuuko se johonkin määräykseen...
 
Kohde ei ole Hesassa. Ihmettelen vaan, että mistä se vaatimus sinne on tullut ja pohjautuuko se johonkin määräykseen...
Ei perustu määräykseen, mutta jos asiakas tuollaisen haluaa, niin silloinhan asiakas sen saa, sen suhteen hyvin yksinkertaista.

IHan samoinhan on esim monissa kohteissa käytettävä tapa laittaa pesutiloihin ip44 sähkökalusteet, vaikka pykälissä noita vaaditaan vain poikkeuksellisessa tilanteessa.
 
Kohde ei ole Hesassa. Ihmettelen vaan, että mistä se vaatimus sinne on tullut ja pohjautuuko se johonkin määräykseen...

Tulisikohan tuo vaatimus ihan käytettävyydestä, eli ei mene koko tila pimeäksi, jos sulake/johdonsuoja/vikis laukeaa jonkin laitteen vikaantuessa.
 
Tulisikohan tuo vaatimus ihan käytettävyydestä, eli ei mene koko tila pimeäksi, jos sulake/johdonsuoja/vikis laukeaa jonkin laitteen vikaantuessa.
Näinhän se yleensä on. Ei haluta pimeessä hamuta sulaketaululle ettimään sopivaa vipua kun hiustenkuivaava vetäisee pistokkeet kylmiksi.
 
Ikkunattomassa pesutilassa tuota on muistaakseni vaadittu virallisemmaltakin taholta ainakin uudisrakennuksissa.
 
Olisiko huippuimurin säätöön jotain pienempää/upotettavaa säädintä alla olevan mollukan sijasta? Käykö nuo kaikki yksi yhteen vai pitääkö paikkansa olla joku tietty, kuvassa nykyinen säädin:
1647687415540.png

Esimerkiksi tällainen sopiiko? Nopeudensäädin EC-moottorille
 
Viimeksi muokattu:
Olisiko huippuimurin säätöön jotain pienempää/upotettavaa säädintä alla olevan mollukan sijasta? Käykö nuo kaikki yksi yhteen vai pitääkö paikkansa olla joku tietty, kuvassa nykyinen säädin:
1647687415540.png

Esimerkiksi tällainen sopiiko? Nopeudensäädin EC-moottorille
Onko sulle tulossa liesituuletinta? Se ohjaus voidaan myös osaan niistä kytkeä jolloin ei tule mitään ylimääräistä säädintä enää.
 
Olisiko huippuimurin säätöön jotain pienempää/upotettavaa säädintä alla olevan mollukan sijasta? Käykö nuo kaikki yksi yhteen vai pitääkö paikkansa olla joku tietty, kuvassa nykyinen säädin:
1647687415540.png

Esimerkiksi tällainen sopiiko? Nopeudensäädin EC-moottorille
Tuo linkitetty laite on ec moottorille, jos kyse ei ole uudesta tai uudehkosta asennuksesta, niin tarviit sinne perinteisen moottorisäätimen, jotka ovat luokkaa 4-5x tuon hintaisia.
 
Olisiko huippuimurin säätöön jotain pienempää/upotettavaa säädintä alla olevan mollukan sijasta? Käykö nuo kaikki yksi yhteen vai pitääkö paikkansa olla joku tietty, kuvassa nykyinen säädin:

Tuon nykyisen saa ehkä asennettua jälkäteen uppoasenteiseen väliseinärasiaan (esim. ABB AUS74) avaamalla säätimen ja poistamalla pintakotelon takaosan, mutta ei se paljoa lämmitä mikäli kaapeli tulee pinnassa.
 
Tuon nykyisen saa ehkä asennettua jälkäteen uppoasenteiseen väliseinärasiaan (esim. ABB AUS74) avaamalla säätimen ja poistamalla pintakotelon takaosan, mutta ei se paljoa lämmitä mikäli kaapeli tulee pinnassa.

Tulipa avattua tämä, näemmä taitaa onnistua asennus upporasiaan 70x70 mm ja 65mm noiden keskireikien välimatka.IMG_20220319_190435.jpg
IMG_20220319_190411.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Ei tule tuon yhteyteen, tämä on ihan poistoilmaa varten.
Ja liesituulettimelle on oma kanava? ;)

Maailma on täynnä virheellisiä asennuksia, meilläkin on poisto huippuimurilla, mutta keittiöön on jälkikäteen asennettu omalla moottorilla oleva liesituuletin samaan kanavistoon. Eli jos alkaa tulla käryä ja laittaa liesituulettimen päälle niin se sama haju puhalletaan kaikkiin muihinkin huoneisiin :whistling:
Tässäkin huipparin ohjaus on siinä liesituulettimen läheisyydessä, varmaan alunperin ollut vain kupu avattavalla "pellillä" ja imua on saanut tuosta lisää.

Noissa liesituulettimen ohjaamissa yleisen ilmanvaihdon huippu-imureissa tavallinen ongelma on "vääränlainen" ohjaus, liesituulettimesta ei pitäisi pystyä sammuttamaan huippu-imuria (joka on muuhunkin kuin kärynpoistoon tarkoitettu) koska muuten ihmiset sammuttavat koko kämpän ilmanvaihdon kun eivät ymmärrä.
 
Ja liesituulettimelle on oma kanava? ;)

Maailma on täynnä virheellisiä asennuksia, meilläkin on poisto huippuimurilla, mutta keittiöön on jälkikäteen asennettu omalla moottorilla oleva liesituuletin samaan kanavistoon. Eli jos alkaa tulla käryä ja laittaa liesituulettimen päälle niin se sama haju puhalletaan kaikkiin muihinkin huoneisiin :whistling:
Tässäkin huipparin ohjaus on siinä liesituulettimen läheisyydessä, varmaan alunperin ollut vain kupu avattavalla "pellillä" ja imua on saanut tuosta lisää.

Noissa liesituulettimen ohjaamissa yleisen ilmanvaihdon huippu-imureissa tavallinen ongelma on "vääränlainen" ohjaus, liesituulettimesta ei pitäisi pystyä sammuttamaan huippu-imuria (joka on muuhunkin kuin kärynpoistoon tarkoitettu) koska muuten ihmiset sammuttavat koko kämpän ilmanvaihdon kun eivät ymmärrä.
Liesituuletin aktiivihiilisuodattimella ihan ja huoneilmaan poistuu. Integroitu kaappiin
 
tietääkös kukaan saako tuollaiseen poistoilmapuhaltimeen "älykästä" säädintä, jota voisi ohjata etäältä?
meillä on yläkerrassa tuo säätönuppi, 230v 250VA ja sauna on alakerrassa. normaalisti teho on yleensä pienellä, mutta suihkun ja saunan jälkeen on tarve nostaa nopeutta täysille. olisi kätevää jos saisi helpolla alakertaan napin, jolla saa esim 30-60 minuutiksi tuon puhaltimen täysille.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 504
Viestejä
4 509 658
Jäsenet
74 411
Uusin jäsen
pp78

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom