Kysymyksiä sähkömiehille

[0nanias]

Olisiko huippuimurin säätöön jotain pienempää/upotettavaa säädintä alla olevan mollukan sijasta? Käykö nuo kaikki yksi yhteen vai pitääkö paikkansa olla joku tietty, kuvassa nykyinen säädin:

Tuon nykyisen saa ehkä asennettua jälkäteen uppoasenteiseen väliseinärasiaan (esim. ABB AUS74) avaamalla säätimen ja poistamalla pintakotelon takaosan, mutta ei se paljoa lämmitä mikäli kaapeli tulee pinnassa.

 

[mt247]

Tuon nykyisen saa ehkä asennettua jälkäteen uppoasenteiseen väliseinärasiaan (esim. ABB AUS74) avaamalla säätimen ja poistamalla pintakotelon takaosan, mutta ei se paljoa lämmitä mikäli kaapeli tulee pinnassa.

Tulipa avattua tämä, näemmä taitaa onnistua asennus upporasiaan 70x70 mm ja 65mm noiden keskireikien välimatka.

 

[PornReindeer]

Ei tule tuon yhteyteen, tämä on ihan poistoilmaa varten.

Ja liesituulettimelle on oma kanava?

Maailma on täynnä virheellisiä asennuksia, meilläkin on poisto huippuimurilla, mutta keittiöön on jälkikäteen asennettu omalla moottorilla oleva liesituuletin samaan kanavistoon. Eli jos alkaa tulla käryä ja laittaa liesituulettimen päälle niin se sama haju puhalletaan kaikkiin muihinkin huoneisiin
Tässäkin huipparin ohjaus on siinä liesituulettimen läheisyydessä, varmaan alunperin ollut vain kupu avattavalla "pellillä" ja imua on saanut tuosta lisää.

Noissa liesituulettimen ohjaamissa yleisen ilmanvaihdon huippu-imureissa tavallinen ongelma on "vääränlainen" ohjaus, liesituulettimesta ei pitäisi pystyä sammuttamaan huippu-imuria (joka on muuhunkin kuin kärynpoistoon tarkoitettu) koska muuten ihmiset sammuttavat koko kämpän ilmanvaihdon kun eivät ymmärrä.

 

[mt247]

Ja liesituulettimelle on oma kanava?

Maailma on täynnä virheellisiä asennuksia, meilläkin on poisto huippuimurilla, mutta keittiöön on jälkikäteen asennettu omalla moottorilla oleva liesituuletin samaan kanavistoon. Eli jos alkaa tulla käryä ja laittaa liesituulettimen päälle niin se sama haju puhalletaan kaikkiin muihinkin huoneisiin
Tässäkin huipparin ohjaus on siinä liesituulettimen läheisyydessä, varmaan alunperin ollut vain kupu avattavalla "pellillä" ja imua on saanut tuosta lisää.

Noissa liesituulettimen ohjaamissa yleisen ilmanvaihdon huippu-imureissa tavallinen ongelma on "vääränlainen" ohjaus, liesituulettimesta ei pitäisi pystyä sammuttamaan huippu-imuria (joka on muuhunkin kuin kärynpoistoon tarkoitettu) koska muuten ihmiset sammuttavat koko kämpän ilmanvaihdon kun eivät ymmärrä.

Liesituuletin aktiivihiilisuodattimella ihan ja huoneilmaan poistuu. Integroitu kaappiin

 

[banks]

tietääkös kukaan saako tuollaiseen poistoilmapuhaltimeen "älykästä" säädintä, jota voisi ohjata etäältä?
meillä on yläkerrassa tuo säätönuppi, 230v 250VA ja sauna on alakerrassa. normaalisti teho on yleensä pienellä, mutta suihkun ja saunan jälkeen on tarve nostaa nopeutta täysille. olisi kätevää jos saisi helpolla alakertaan napin, jolla saa esim 30-60 minuutiksi tuon puhaltimen täysille.

 

[Pakana]

tietääkös kukaan saako tuollaiseen poistoilmapuhaltimeen "älykästä" säädintä, jota voisi ohjata etäältä?
meillä on yläkerrassa tuo säätönuppi, 230v 250VA ja sauna on alakerrassa. normaalisti teho on yleensä pienellä, mutta suihkun ja saunan jälkeen on tarve nostaa nopeutta täysille. olisi kätevää jos saisi helpolla alakertaan napin, jolla saa esim 30-60 minuutiksi tuon puhaltimen täysille.

Tuo täysille laittaminen on helppo, mikä tahansa kärkeä ohjaava laite tekee tuon, laittaa kärjen tuon säätimen rinnalle, niin että se ohittaa säätimen, niin sillä se imuri menee täysille.

Ehkä siinä jokin vaihtokärki kannattaa olla , en tiedä mitä tuollainen säädin tekee jos sinne tulee jännite lähtöpuolellekin, mutta se täysille laittaminen on siis hyvin yksinkertaista.

 

[Sikatiiker]

tietääkös kukaan saako tuollaiseen poistoilmapuhaltimeen "älykästä" säädintä, jota voisi ohjata etäältä?
meillä on yläkerrassa tuo säätönuppi, 230v 250VA ja sauna on alakerrassa. normaalisti teho on yleensä pienellä, mutta suihkun ja saunan jälkeen on tarve nostaa nopeutta täysille. olisi kätevää jos saisi helpolla alakertaan napin, jolla saa esim 30-60 minuutiksi tuon puhaltimen täysille.

Riippuu edelläkin ilmenneestä kysymyksestä puhaltimen säätöpotikasta. Eli EC-puhaltimia voidaan ohjata esim 0-10V jänniteviestillä potikalta kun taas mt247:n postaamassa kuvassa puhaltimen säätönupin läpi menee ainoastaan puhaltimen käyttöjännite 230VAC. Eli puhaltimessa ei silloin luultavasti ole heikkovirtaohjaukselle liityntää.

Jos heikkovirtaohjaus on puhaltimessa mahdollinen, sen jälkeen selvitykseen ohjataanko sitä ON/OFF releellä (lisäaikapainike/kytkin) vai ohjataanko sitä 0-10V säätöviestillä (potikka).

 

[banks]

Riippuu edelläkin ilmenneestä kysymyksestä puhaltimen säätöpotikasta. Eli EC-puhaltimia voidaan ohjata esim 0-10V jänniteviestillä potikalta kun taas mt247:n postaamassa kuvassa puhaltimen säätönupin läpi menee ainoastaan puhaltimen käyttöjännite 230VAC. Eli puhaltimessa ei silloin luultavasti ole heikkovirtaohjaukselle liityntää.

Jos heikkovirtaohjaus on puhaltimessa mahdollinen, sen jälkeen selvitykseen ohjataanko sitä ON/OFF releellä (lisäaikapainike/kytkin) vai ohjataanko sitä 0-10V säätöviestillä (potikka).

jees.
eli kuormitusta kestävän etäohjattava vaihtokytkin väliin,
jolla ohitetaan tuo säätönupikka niin, että sinne puhaltimeen menee suoraa 230v. hyvä idea.

 

[Eräilves]

Mitähän sähkärit sanoisi pistorasioitten vaihtamisen hinnaksi? Talossa n. 15 maadoittamatonta pistorasiaa, ja haluaisin maadoitetuksi vaihtaa.

 

[djmake]

Mitähän sähkärit sanoisi pistorasioitten vaihtamisen hinnaksi? Talossa n. 15 maadoittamatonta pistorasiaa, ja haluaisin maadoitetuksi vaihtaa.

Tarkennuksena rakennuksen iän voisi mainita. Tai vaihtoehtoisesti se, jos tiedät, onko asennukset tehty putkittamalla.

Tuossa vaihdossa on tosiaan sellainen pikku ongelma, että keviä ei mitä luultavammin ole rasiolle vedetty ja jos asennuksia ei ole putkitettu, tulee hommasta nopeasti todella työläs ja luonnollisesti myös kallis.

 

[Eräilves]

Tarkennuksena rakennuksen iän voisi mainita. Tai vaihtoehtoisesti se, jos tiedät, onko asennukset tehty putkittamalla.

Tuossa vaihdossa on tosiaan sellainen pikku ongelma, että keviä ei mitä luultavammin ole rasiolle vedetty ja jos asennuksia ei ole putkitettu, tulee hommasta nopeasti todella työläs ja luonnollisesti myös kallis.

Rakennusvuosi on - 78. Keviä ei tietääkseni ole vedettynä, putkituksesta en tiedä. Keittiö, vessat, vaatehuone yms paikoissa on kuitenkin maadoitetut pistorasiat, mutta jos kohtuu hinnalla muuallekin kämppää sais nii mieluusti vaihtas

 

[juhaa]

Erittäin todennäköisesti ne putket sieltä löytyy.
Valitettavasti ”nykyisin” säästetään ja jätetään ne putket laittamatta. Ei hyvä.

 

[Pakana]

Mitähän sähkärit sanoisi pistorasioitten vaihtamisen hinnaksi? Talossa n. 15 maadoittamatonta pistorasiaa, ja haluaisin maadoitetuksi vaihtaa.

Miksi sä haluaisit ne vaihtaa maadoitetuiksi?

 

[Jiispo]

Miksi sä haluaisit ne vaihtaa maadoitetuiksi?

Vois myös kysyä että onko tarkoitus että vedetään erillinen suojajohto keskukselta asti vai kelpaako nollaukset?

 

[Jees]

Pitäisi rakentaa harrastushommaa varten "teollisuusuuni", jonka tilavuus on vajaa 2 kuutiota. Lämpöä pitäisi saada vähintään 90 astetta, mieluiten 120.
Halvin tapa, jonka keksin olisi ostaa 20 eurolla käytetty sähkökiuas niin tulisi säädin ja termostaattikin mukana. Saako pienten sähkökiukaiden termostaatista irti 120 astetta, kenties modaamalla? Ja koska tila on pieni niin voinko kytkeä kolmivaihekiukaasta vain yhden vaiheen (sen, josta menee virta myös logiikalle)? Yksi 2kw vastus riittäisi varmaan, mutta yksivaihekiukaita käytettynä vaikea löytää.

 

[juhaa]

Voi käyttää vain yhtä vaihetta.

 

[Persojet]

Vois myös kysyä että onko tarkoitus että vedetään erillinen suojajohto keskukselta asti vai kelpaako nollaukset?

Onko se nollaus kelpaamis kysymys? Eikö se ole kiellettyä muuta kuin yksittäisessä rasiassa?

 

[Vladimir Computin]

Onko se nollaus kelpaamis kysymys? Eikö se ole kiellettyä muuta kuin yksittäisessä rasiassa?

15 yksittäistä rasiaa tuossa tapauksessa, eli kyllä tuo nollaaminen on ihan sallittua

 

[Chaos]

15 yksittäistä rasiaa tuossa tapauksessa, eli kyllä tuo nollaaminen on ihan sallittua

Nollaaminen uudisasennuksissa ei ole ollut sallittua tällä vuosituhannella. Ja jos sinne vaihdetaan maadoitetut kalusteet, niin sinne sitten vedellään kevit keskukselta.

 

[JiiPee]

Nollaaminen uudisasennuksissa ei ole ollut sallittua tällä vuosituhannella. Ja jos sinne vaihdetaan maadoitetut kalusteet, niin sinne sitten vedellään kevit keskukselta.

Ja vikikset.

 

[Eräilves]

Miksi sä haluaisit ne vaihtaa maadoitetuiksi?

Eikö se ole turvallisuuskysymys? Toki enpä ole keltään kuullut, että ikinä mitään olisi tapahtunut maadoittamattomasta pistorasiastakaan, mutta periaatteesta kuitenkin. Saisi maadoitettua kytketyt laitteet ainakin..

 

[Chaos]

Eikö se ole turvallisuuskysymys? Toki enpä ole keltään kuullut, että ikinä mitään olisi tapahtunut maadoittamattomasta pistorasiastakaan, mutta periaatteesta kuitenkin. Saisi maadoitettua kytketyt laitteet ainakin..

Joskus mietin samaa omassa talossa ja kierreltyäni kämpän ympäri, löysin muistaakseni ainoastaan muutamia pistorasiaan liitettäviä laitteita missä on suojamaadoitus, joten en nähnyt ja kokenut pitää kiirettä pistorasioiden vaihdolla, vaihtuu kyllä kun remontit etenee, mutta mitään suurta hyötyä siitä ei ole, jos jotain haluaa tehdä, niin vikavirtasuojien asennus keskukseen. Noista laitteista imuri on kyllä kaikkiaan se mielenkiintoisin, ulkoisesti täysin muovia joten voisi yhtä hyvin olla luokan II sähkölaite ja litteällä pistotulpalla, mutta ei. Aateekoot, mokkamasterin, mikroaaltouunin ja jääkaappipakastimen ymmärrän hyvin, muuta ei muistaakseni ollut.

 

[ississ]

Noista laitteista imuri on kyllä kaikkiaan se mielenkiintoisin, ulkoisesti täysin muovia joten voisi yhtä hyvin olla luokan II sähkölaite ja litteällä pistotulpalla, mutta ei.

Imuri onkin mielenkiintoinen. Käytän tallissa pientä kuiva/märkäimuria joka on ulkoisesti kokonaan muovia eikä siinä ole maadoitusta.
Ja kun imuroi esimerkiksi puupurua maadoitetusta vannesahasta niin laitteiden välille tulee kyllä aika hyvä jännite. Ei näkyvää valokaarta mutta sen verran että tuntuu. Arvaan että ilmavirta + sen mukana kulkeva puru/jne tuottaa mukavat määrät staattista.
Varmaan pitäisi olla maadoitettu imuri metalliletkulla

 

[jarp]

Eikö se ole turvallisuuskysymys? Toki enpä ole keltään kuullut, että ikinä mitään olisi tapahtunut maadoittamattomasta pistorasiastakaan, mutta periaatteesta kuitenkin. Saisi maadoitettua kytketyt laitteet ainakin..

Eikös maadoittamattomien pistorasioiden henkilöturvallisuus perustu siihen, ettei tiloista saa löytyä mitään maadoitettua pistettä johon henkilö voisi maadoittaa itsensä samalla kun saa tärskyt vioittuneesta laitteesta? Lisäksi jos laitteista suurin osa on joka tapauksessa kaksoiseristettyjä, ei suojamaadoitettuja, niin tointaakohan tuota alkaa työntämään suuria summia rahaa sähköjen uusiksi tekemiseen keskukselta asti, jos muuten on kaikki asiallisessa kunnossa?

Mutta sitä piti kysymäni mielenkiinnosta, että vikiksethän ei suojamaata tartte toimiakseen, eli onko sallittua asentaa keskukseen vikikset, vaikka pistorasiat olisivatkin nollaluokaa? Eikö tämä nosta henkilöturvallisuuden niin korkealle tasolle, että kustannustehokkainta olisi teetättä tämä ja jättää pistorasiat rauhaan?

 

[Pakana]

Joo, siis jos tarkoitus on nostaa turvallisuustasoa, niin tehokkain tapa siihen on lisätä keskuksen päähän vikavirtasuoja. Pistorasian maadoittaminen ei käytännössä asuinkäytössä tilannetta erityisemmin muuta, koska käytettävät laitteet ei ole maadoitettuja, pl jotkin pesu- ja keittiökoneet, joille on se maadoitettu rasia jo valmiina.

Käytännössä perinteinen peltikoppainen pöytäpc on ainoa maasoitettu laite normi kodissa.

. Noista laitteista imuri on kyllä kaikkiaan se mielenkiintoisin, ulkoisesti täysin muovia joten voisi yhtä hyvin olla luokan II sähkölaite ja litteällä pistotulpalla, mutta ei.

Se litteä europistorasia on max 2,5A virralle, jonka takia isompivirtaiset suojaerotetut laitteet käyttää sitä sukoa jossa ei ole maadoituspinnejä.

 

[Chaos]

Se litteä europistorasia on max 2,5A virralle, jonka takia isompivirtaiset suojaerotetut laitteet käyttää sitä sukoa jossa ei ole maadoituspinnejä.

No juurikin tuon takia joskus ihmettelin kyseistä ratkaisua ja siinä on kyllä suko maadoitusliuskoilla päässä. Kaikki ehdot tuolle eurotulpalle täyttyy, mutta.. no ei tuota kannata sen enempää miettiä.

 

[Persojet]

Mutta sitä piti kysymäni mielenkiinnosta, että vikiksethän ei suojamaata tartte toimiakseen, eli onko sallittua asentaa keskukseen vikikset, vaikka pistorasiat olisivatkin nollaluokaa? Eikö tämä nosta henkilöturvallisuuden niin korkealle tasolle, että kustannustehokkainta olisi teetättä tämä ja jättää pistorasiat rauhaan?

Kyllähän se vikis sen suojamaan tarvii. Ei se nollatussa rasiassa toimi keskuksen päässä. Sellainen vikis toimii nollatussa jonka voi tökätä siihen pistokkeeseen kiinni, kun se ei välitä vaikka ne yhdistyisi myöhemmin.

 

[Meisseli]

Kyllähän se vikis sen suojamaan tarvii. Ei se nollatussa rasiassa toimi keskuksen päässä.

Ei tässä ollut kyse nollatusta rasiasta, vaan nollaluokan rasiasta. Kyllä sellaisen syöttöön voi vikiksen asentaa keskuksen päähän ja toimii henkilösuojauksena aivan hyvin.

 

[jarp]

Jeps ja eikö se vikis nyt suojaa myös nollattuakin rasiaa ihan hyvin? Ei toki "tunnista" jos laite vikaantuu ja vuotaa virtaa suojamaahan, koska pistorasian suojamaa on nollattu nollaan ja vikis näkee yhtä suuret virrat vaiheessa ja nollassa, mutta het kun käyttäjä tarttuu laitteen peltikuoreen alkaa vikavirta kulkemaan oikeaan maahan ja vikis napsuu (jos sulake ei kerennyt palaa jo aiemmin)?

 

[0nanias]

Jeps ja eikö se vikis nyt suojaa myös nollattuakin rasiaa ihan hyvin? Ei toki "tunnista" jos laite vikaantuu ja vuotaa virtaa suojamaahan, koska pistorasian suojamaa on nollattu nollaan ja vikis näkee yhtä suuret virrat vaiheessa ja nollassa, mutta het kun käyttäjä tarttuu laitteen peltikuoreen alkaa vikavirta kulkemaan oikeaan maahan ja vikis napsuu (jos sulake ei kerennyt palaa jo aiemmin)?

Nollattuun rasiaan vikavirtasuojaa ei saa asentaa, koska pen-johdinta/suojamaata ei saa katkaista. Siellä suojakoskettimessa pitää olla johtavuus maahan myös vikisen lauettua.

 

[Jiispo]

Rasioiden vaihto maadoitetuksi ei ole mitään uudisasennusta, joten nollauksetkin sallittua vikavirtasuojakytkimiäkään ei ole pakko asentaa.
Tarkemmin:
SFS 6000-8-802 Täydentävät vaatimukset Sähköasennusten korjaus muutos ja laajennustyöt

 

[Pakana]

Eihän niille ole pakko tehdä mitään ,mutta jos tarkoitus on turvallisuustason parantaminen, niin vikavirtasuoja kytkin on huomattavasti tehoklaampi tapa kuon tuo maadoitus.

Mulla on kyllä muistikuva että niitä ketjun rasioita ei saisi nollata erikseen, vaan pitäisi tehdä ekassa, mutta en nyt jaksa alkaa kirjaa ettimään kun ei ole mun ongelma.

 

[djmake]

Mulla on kyllä muistikuva että niitä ketjun rasioita ei saisi nollata erikseen, vaan pitäisi tehdä ekassa, mutta en nyt jaksa alkaa kirjaa ettimään kun ei ole mun ongelma.

Pitänee tarkistaa myöhemmin jos on tarve. Mutta oma muistikuva vuosien takaa on tuosta aiheesta jakorasia tai ketjun viimeinen rasia. Toisaalta ei kuulu omaan tonttiin joten en halua lukita vastausta sen osalta, onko nollaamiseen kysytyn kaltaisessa tullut viimeisimmässä päivityksessä jotain lisäehtoja.
Joka tapauksessa ketjussa olevia ei nollata erikseen joten rasioita vaihtaessa on pakko vetää keviä ainakin johonkin välille jos jokaiselle pistorasialle ei tule suoraan jakorasialta syöttöä. Ja vanhemmissa harvemmin on näin. Toisaalta "seinän läpi" tms vetoja tuollaisissa on usein joten niissä nollaus ei taas ole ongelma.

Yllä joka tapauksessa ok pointteja ja raha vs saavutettu hyöty kannattaa miettiä ensin ja vasta sitten vaihtaa rasioita.

 

[Veiko1]

Ihan mielenkiinnosta kyselen siis ihan hypoteettisena tilanteena. Eli liedelle tulee 2×6mm ja 25A. Elikkäs nollaus tehdään seinässä olevassa rasiassa liedeltä tulevan kevin ja nollajohtimen välillä? Liedessä "liuskoilla" 1, 2 ja 3 vaihe yhteen ja vaihe 1 kiinni, nolla nollaan ja kevi maadoitukseen?
Siis ihan hypoteettisena tilanteena tämä.

 

[Pakana]

Ihan mielenkiinnosta kyselen siis ihan hypoteettisena tilanteena. Eli liedelle tulee 2×6mm ja 25A. Elikkäs nollaus tehdään seinässä olevassa rasiassa liedeltä tulevan kevin ja nollajohtimen välillä? Liedessä "liuskoilla" 1, 2 ja 3 vaihe yhteen ja vaihe 1 kiinni, nolla nollaan ja kevi maadoitukseen?
Siis ihan hypoteettisena tilanteena tämä.

Joo.
Tosin liedessä sen ei ole pakko olla juuri 1 vaiheessa, mä yleensä koitan laittaa sen 2. tai yleensä siihen mikä on niiden liuskojen keskimmäinen.

 

[Rollerix]

Kuinka tärkeää on katkaista virta pääkytkimestä kun vaihtaa palaneen tulppasulakkeen?

Tukesin Kodin sähköturvallisuusoppaassa niin kehoitetaan kategorisesti tekemään.

https://www.google.com/url?q=[URL]h...10197/8647605/Kodin_sahkoturvallisuus_web.pdf

Stekin ohjeen mukaan sen voisi tehdä myös ilman virran katkaisua, jos varavaloa ei ole.

Sulakkeen vaihto | STEK

Jätä sähköön liittyviä kysymyksiäsi täällä > Sulakkeen vaihto Asuntojen sähköasennuksissa käytetään tulppavarokkeita. Varoke koostuu keskukseen kiinteästi asennetusta varokepesästä, sulakkeesta, jonka sisällä on liian suuren virran takia sulava metallilanka ja varokekannesta, jolla...

stek.fi

Maalaisjärki sanoo että katkaisu varmaan periaatteessa turvallisempaa. Jos kuitenkin virran katkaisu ei ole mahdotonta mutta aiheuttaa ylimääräistä työtä kun jotkut laitteet pitää käynnistää ja ehkä säätää uudelleen, onko sulakkeen vaihto virta päällä käytännössä oikeasti kuinka riskaabelia?

 

[Mikkos]

Kuinka tärkeää on katkaista virta pääkytkimestä kun vaihtaa palaneen tulppasulakkeen?

Tukesin Kodin sähköturvallisuusoppaassa niin kehoitetaan kategorisesti tekemään.

https://www.google.com/url?q=[URL]h...10197/8647605/Kodin_sahkoturvallisuus_web.pdf

Stekin ohjeen mukaan sen voisi tehdä myös ilman virran katkaisua, jos varavaloa ei ole.

Sulakkeen vaihto | STEK

Jätä sähköön liittyviä kysymyksiäsi täällä > Sulakkeen vaihto Asuntojen sähköasennuksissa käytetään tulppavarokkeita. Varoke koostuu keskukseen kiinteästi asennetusta varokepesästä, sulakkeesta, jonka sisällä on liian suuren virran takia sulava metallilanka ja varokekannesta, jolla...

stek.fi

Maalaisjärki sanoo että katkaisu varmaan periaatteessa turvallisempaa. Jos kuitenkin virran katkaisu ei ole mahdotonta mutta aiheuttaa ylimääräistä työtä kun jotkut laitteet pitää käynnistää ja ehkä säätää uudelleen, onko sulakkeen vaihto virta päällä käytännössä oikeasti kuinka riskaabelia?

Jos sulake on selkeästi vaan poksahtanu ei muuta kuin maalaisjärkeä käyttäen sulakekotelon ruuvaus auki ja uus tilalle ja sillä hyvä. Jos näyttää että sulakekotelo on kovinkin rapea ja että saattaa hajota tai kierteet jäädä paikoilleen niin sitten varovaisuutta..

E: ja lisätään vielä että kun uusi sulake saa kontaktin niin pieni sininen väläys käy. Ei pidä säikähtää. Se on ihan normaalia kun sähkö alkaa taas kulkemaa. Jos sulake sen sijaan taas poksahtaa kun rippikoululaisen immenkalvo niin sitten pitää miettiä taas tarkemmin missä vika.

 

[Kilkenblad]

Kuinka tärkeää on katkaista virta pääkytkimestä kun vaihtaa palaneen tulppasulakkeen?

Tukesin Kodin sähköturvallisuusoppaassa niin kehoitetaan kategorisesti tekemään.

https://www.google.com/url?q=[URL]h...10197/8647605/Kodin_sahkoturvallisuus_web.pdf

Stekin ohjeen mukaan sen voisi tehdä myös ilman virran katkaisua, jos varavaloa ei ole.

Sulakkeen vaihto | STEK

Jätä sähköön liittyviä kysymyksiäsi täällä > Sulakkeen vaihto Asuntojen sähköasennuksissa käytetään tulppavarokkeita. Varoke koostuu keskukseen kiinteästi asennetusta varokepesästä, sulakkeesta, jonka sisällä on liian suuren virran takia sulava metallilanka ja varokekannesta, jolla...

stek.fi

Maalaisjärki sanoo että katkaisu varmaan periaatteessa turvallisempaa. Jos kuitenkin virran katkaisu ei ole mahdotonta mutta aiheuttaa ylimääräistä työtä kun jotkut laitteet pitää käynnistää ja ehkä säätää uudelleen, onko sulakkeen vaihto virta päällä käytännössä oikeasti kuinka riskaabelia?

Jos sulake on selkeästi vaan poksahtanu ei muuta kuin maalaisjärkeä käyttäen sulakekotelon ruuvaus auki ja uus tilalle ja sillä hyvä. Jos näyttää että sulakekotelo on kovinkin rapea ja että saattaa hajota tai kierteet jäädä paikoilleen niin sitten varovaisuutta..

E: ja lisätään vielä että kun uusi sulake saa kontaktin niin pieni sininen väläys käy. Ei pidä säikähtää. Se on ihan normaalia kun sähkö alkaa taas kulkemaa. Jos sulake sen sijaan taas poksahtaa kun rippikoululaisen immenkalvo niin sitten pitää miettiä taas tarkemmin missä vika.

Maalaisjärjellä menisin myös. Jos et tiedä miksi pääsulake on palanut niin aina kaikki sähköt pois.

Jos taas tiedät vaikka että pääsulakkeista on yksi palanut tiukoilla talvipakkasilla kun on ollut liikaa kuormaa, niin sammuta ensin uunin, kiukaan ja patterit/lattialämmöt jonka termarit ei syty. Ja sen jälkeen pääsulaketta vaihtamaan.

Ei tee sulakepohjalle hyvää jos tulee valokaarta kovin kuormallisena kytkemisestä. Voi aiheuttaa herkemmin jatkossa sulakkeiden palamista.

 

[Tonnin Seteli]

Maalaisjärki sanoo että katkaisu varmaan periaatteessa turvallisempaa. Jos kuitenkin virran katkaisu ei ole mahdotonta mutta aiheuttaa ylimääräistä työtä kun jotkut laitteet pitää käynnistää ja ehkä säätää uudelleen, onko sulakkeen vaihto virta päällä käytännössä oikeasti kuinka riskaabelia?

Maallikkokin voi kertoa, että tavanomaisen kotitalouden tulppasulakkeen irrottaminen tai vaihto jännitteellisenä on järkeä käyttäen turvallista. Pääkytkimen avaamiseen ohjeistaminen kategorisesti on kuitenkin ymmärrettävää, koska järjenkäyttö on kaukana siitä, mitä voidaan olettaa.

Jos ei yhtään tajua, niin tulppasulakkeen vaihtohan on aina ihan helvetin vaarallista. Aika moni humanisti työntäisi lähtökohtaisesti sulakkeen ensin sormella perseestä työntäen pesään ja alkaisi sen jälkeen(jos ei sattunut mitään) ropaamaan sulakekantta päälle. Samoin jo sulaketta irrottaessa se ei joskus syystä x tulekaan kannen mukana, ja sehän varmaan on apinan vaistolla olevinaan loogista ottaa sormin pois - mitä ei tietenkään saa missään tapauksessa tehdä. Joskushan irrotettava proppu on myös ehjä, syystä tai toisesta.

 

[Pakana]

Jos sulake on palanut oikosulun takia se pitää kyllä melkoisen paukahduksen kun uuden ruuvaa sinne paikalleen siihen samaan oikosulkuun.

Mun mielestä niissä tosivanhoissa sulakekansissa ei ole alunalkaenkaan ollut sitä lasia, jolloin se voi sylkeä sen nastan käsille sieltä. Tuskin siinä missään tilanteessa niin paljon voimaa on että jaksaa ampua sen nastan lasista läpi, vaikka niitä risoja laseja joskus näkeekin.

 

[Rollerix]

Maallikkokin voi kertoa, että tavanomaisen kotitalouden tulppasulakkeen irrottaminen tai vaihto jännitteellisenä on järkeä käyttäen turvallista. Pääkytkimen avaamiseen ohjeistaminen kategorisesti on kuitenkin ymmärrettävää, koska järjenkäyttö on kaukana siitä, mitä voidaan olettaa.

Jos ei yhtään tajua, niin tulppasulakkeen vaihtohan on aina ihan helvetin vaarallista. Aika moni humanisti työntäisi lähtökohtaisesti sulakkeen ensin sormella perseestä työntäen pesään ja alkaisi sen jälkeen(jos ei sattunut mitään) ropaamaan sulakekantta päälle. Samoin jo sulaketta irrottaessa se ei joskus syystä x tulekaan kannen mukana, ja sehän varmaan on apinan vaistolla olevinaan loogista ottaa sormin pois - mitä ei tietenkään saa missään tapauksessa tehdä. Joskushan irrotettava proppu on myös ehjä, syystä tai toisesta.

Joo tuo olikin hyvä huomio että kaikenlaista odottamatonta voi tapahtua. Joku voisi yrittää irrottaa jumiutuneen sulakkeen käsin. Oma itsesuojeluvaisto sen varmaan estäisi muttei ehkä kaikilla ja sikäli kategorinen ohje hyvä. Ja sanotaanhan tuossa Stekinkin ohjeessa että pitää silloin noudattaa erityistä varovaisuutta jos ei kytke päävirtaa pois.

 

[N1kkel]

Maallikkokin voi kertoa, että tavanomaisen kotitalouden tulppasulakkeen irrottaminen tai vaihto jännitteellisenä on järkeä käyttäen turvallista. Pääkytkimen avaamiseen ohjeistaminen kategorisesti on kuitenkin ymmärrettävää, koska järjenkäyttö on kaukana siitä, mitä voidaan olettaa.

Jos ei yhtään tajua, niin tulppasulakkeen vaihtohan on aina ihan helvetin vaarallista. Aika moni humanisti työntäisi lähtökohtaisesti sulakkeen ensin sormella perseestä työntäen pesään ja alkaisi sen jälkeen(jos ei sattunut mitään) ropaamaan sulakekantta päälle. Samoin jo sulaketta irrottaessa se ei joskus syystä x tulekaan kannen mukana, ja sehän varmaan on apinan vaistolla olevinaan loogista ottaa sormin pois - mitä ei tietenkään saa missään tapauksessa tehdä. Joskushan irrotettava proppu on myös ehjä, syystä tai toisesta.

Ja vaarallisen sulakkeen vaihdosta tekee myös, jos toisellä kädellä nojaa metalliseen maadoitettuun koteloon samaan aikaan, kun toisella vaihtaa sulaketta. Siinä siis sähkövirta kiertäisi kädestä käteen, jos toisella kädellä menee jännitteiseen osaan koskemaan.

Maalaisjärki ei vielä takaa, että tajuaisi sähkötekniikasta juuri mitään tai että osaisi arvioida kaikki riskit.

 

[Catrik]

Maalaisjärkihän ei pitäisi edes olla minkään valtakunnan kehu, enkä ymmärrä miksi sitä usein käytetään sellaisena. Sehän tarkoittaa vain luulemista. "Olen vaihtanut sulakkeita päävirta päällä 30 vuotta enkä ole koskaan saanut sähköiskua joten tässä ei ole mitään vaaraa". "isäni on sähköasentaja ja hän on aina vaihtanut sulakkeet päävirta päällä joten se on oikea tapa."

Turvallisuuteen vaikuttavissa asoissa pitää olla TIETOA eikä maalaisjärkeä. PItää tietää mitä ne riskit on, ja jos oikoo poiketa jostain ohjeista niin pitää tietää miksi se ohje on olemassa. Se, että joku muu on tehnyt joskus jonkun asian jotenkin ei ole tietoa vaan luulemista eli maalaisjärkeä.

Itselle ei ole koskaan tullut mieleenkään tuollainen vaaratilanne että joku työntäisi sormensa tulppasulakkeen pesään, vaikka erittäin mahdollinen tilannehan tuo on jos henkilöllä ei ole riittävästi tietoa ja ymmärrystä siitä mitä on tekemässä.

 

[Pakana]

Itselle ei ole koskaan tullut mieleenkään tuollainen vaaratilanne että joku työntäisi sormensa tulppasulakkeen pesään, vaikka erittäin mahdollinen tilannehan tuo on jos henkilöllä ei ole riittävästi tietoa ja ymmärrystä siitä mitä on tekemässä.

Ei sieltä pesästä yleensä sormeensa sähköiskua saa*, ellei nyt ole todella ohuet sormet, mutta jos sinne pesään työntää sulakkeen paljaaltaan, niin sen kyllä huomaa ettei sen niin pitänyt mennä.

Eikä se ole mitenkään mahdoton ajatuskulku että sen sulakkeen työntääkin suoraan sinne pesään. Mä olen ammattilaisena joskus aloittanut käden liikkeen jossa työnnän sulakkeen sinne sulakepesään, kunnes käden lähestyessä taulua aivot ehtivät väliin.

* jos siellä on jokin kolmivaihelaite takana, niin silloin siinä ulkokierteessä voi olla toisen vaiheen jännite, tai jos sulakepohja puuttuu, niin sormi ylttää kyllä jännitteiseen osaan... Tai jokin riittävän iso sulake jossa se sulakkeen pää on sormea isompi.

 

[Rollerix]

Kyllä tässä semmoinen johtopäätös tulee että se päävirran poiskytkentä on ihan perusteltua. Ei niitä kaikkia riskejä osaa varsinkaan maallikko edes arvata. Vanha sanontahan kuuluu ettei vahinko tule kello kaulassa. Ja aika usein on kuullut kun jollekulle on käynyt pahasti että siitä kerrottaessa sanotaan "en olis ikinä uskonut että..."

 

[Tonnin Seteli]

Itselle ei ole koskaan tullut mieleenkään tuollainen vaaratilanne että joku työntäisi sormensa tulppasulakkeen pesään, vaikka erittäin mahdollinen tilannehan tuo on jos henkilöllä ei ole riittävästi tietoa ja ymmärrystä siitä mitä on tekemässä.

Samoin voi tosiaan käydä horjahdus tai ihan pelkkä aivopieru, kuten @Pakana kertoo että meinasi käydä paljas sulake kädessä. Ikivanha tulppavaroke ei ole rakenteena nykynormin mukaista turvallisuuskulttuuria edustava laite, siis loppukäyttäjän operoitavaksi kuten se kotitalouksissa on. Samahan ongelma yleisemmin liitetään valaisinten kierrekantoihin, joissa se on tunnettu vaaranpaikka. Vielä pirullisempi itse asiassa, koska missä tahansa valaisimessa saattaa vaihe olla kierteen puolella, ja pistotulppaan liitettävissä näin onkin peräti 50% ajasta.

Toki edisonkantojen kanssa yleensä käy tuuri ja sopivaa nollapotentiaalia ei ole käsillä, kun tampioidaan pimeässä nurkassa olohuoneen jalkalampun kanssa, mutta kuivin käsin lautalattialla villasukat jalassa eikä edes juuri silloin nojata patteriin. Saattaa koko kirottu 60-luvun lamppu vuotaa runkoon vuosikymmeniä aiheuttaen saman vaaran silloinkin kun sitä vain siirretään tai siivotaan, eikä kukaan ikinä edes huomaa mitään. Tilastollisesti pelottavammalta kuulostaa saman kuvittelemani vanhan esimerkkirintamamiestalon kellariportaikon alla oleva sähkötaulu, jossa on varmuuden vuoksi hyvä teräksinen pannuhuoneen ovenkarmi johon nojata, ellei asukas tajua ottaa sähkötaulun reunasta toisella kädellä kiinni ja/tai läpsytellä suoraan saunasta paljain jaloin betonilattialla.

Kyllä tässä semmoinen johtopäätös tulee että se päävirran poiskytkentä on ihan perusteltua. Ei niitä kaikkia riskejä osaa varsinkaan maallikko edes arvata.

Muotoilisin asian niin, että tällainen ohjeistus on ihan(tai erittäin) perusteltua yleisellä tasolla. Kun itse maallikkona avaan sulakekannen jännitteellisenä, tilanne on saamani ohjeistuksen ansiosta sellainen, että noudattamillani käyttötoimenpiteen työtavoilla riskit ovat vähäisiä tai helposti hallittavia.

 

[Hyrava]

ohjeistus on ihan(tai erittäin) perusteltua yleisellä tasolla. Kun itse maallikkona avaan sulakekannen jännitteellisenä, tilanne on saamani ohjeistuksen ansiosta sellainen, että noudattamillani käyttötoimenpiteen työtavoilla riskit ovat vähäisiä tai helposti hallittavia.

Juu, vahvasti samaa mieltä, tavan tallaajille parempi ohjeistaa "idioottivarma tapa" operaatioon, kuitenkin joku kämmää jotain. Itse kyllä ymmärrän perinteisen tulppasulakkeen toiminnan ja riskit joten uhmaan kuolemaa ja vaihdan tulppasulakkeet livenä. Tosin, kaikille tutuille olen kyllä maininnut että jos ei ole ihan varma mitä tekee niin mieluummin soittaa mulle kuin ottaa sähköiskun. Aika moni nykyään osaa vaihtaa tulppasulakkeen turvallisesti, osa varmuuden vuoksi katkoo pääkytkimestä. Itse en omassa kämpässä viitsi pääkytkintä kääntää kun niin moni laite vaatii töitä jos sähköt katkeaa.

 

[Rollerix]

Muotoilisin asian niin, että tällainen ohjeistus on ihan(tai erittäin) perusteltua yleisellä tasolla. Kun itse maallikkona avaan sulakekannen jännitteellisenä, tilanne on saamani ohjeistuksen ansiosta sellainen, että noudattamillani käyttötoimenpiteen työtavoilla riskit ovat vähäisiä tai helposti hallittavia.

Ongelmana tuossa vain on se, että maallikkona ei koskaan kovin hyvin voi tietää sitä kuinka hyvä se ohjeistus on ollut riskien suhteen, ts. onko esim. jotain jäänyt puuttumaan. Ja tuossa voi sitten olla hajontaa maallikoiden kesken.

 

[Niämine]

...alkaa tää sulakkeenvaihtokeskustelu meneen aika amerikkalaisvaikutteiseks...

 

[Tonnin Seteli]

...alkaa tää sulakkeenvaihtokeskustelu meneen aika amerikkalaisvaikutteiseks...

Siis turvallisuus- ja vastuuhysteeriseksi? Joo, vähäsen. Tosin sitähän on kaikki sähköalaa koskeva keskustelu ja lainsäädäntö Suomessa.

Käsittääkseni valloissa on kuitenkin sähkön kanssa selvästi vapaampaa. En ole tarkkaan tutustunut saako pykälien mukaan monin paikoin niin tehdä, mutta ei sitä ainakaan kovin paljon ihmetellä kun jokakodin remonttireiska asentaa kodinsähköjä itse. Ei ole meikäläisittäin tuttua samaa kynnystä kuin sydänleikkauksen tai liikennelennon suorittamiselle, että saa yhden perkeleen pistorasian vaihtaa omaan taloon.