Kysymyksiä sähkömiehille

[Ormu]

Niin runkohan on puuta ja napit on juurikin muovia että ei se nyt hirveesti varmaan anna sähköä mihinkään ylimääräsiin kohteisiin. Pidänkö vaan maadoitetussa pistorasiassa vai mitä tekisitte?

Laita vikavirtasuoja väliin, niin ei lähde henki, jos tuosta sattuu epätodennäköisen sähköiskun saamaan.

Jos talo on uusi, pistorasiat on voitu vikavirtasuojata jo valmiiksikin.

 

[valexi]

Tänne kai kuuluu myös kysymys mikä koskee sähkökiuasta. Eli perjantaina ennen reissuun lähtöä tuli käytyä saunassa ja napsautteli muutaman kipinän säätönamiskojen vastakkaiselta puolelta. Mitään käryä en haistanut mutta heitin kiukaan pois päältä ja sulakkeen napsautin myös alas. Onko tämä nyt merkki vastuksen rikkoitumisesta vai jostain muusta?

Näinkö? Tuossa meni vastus...

 

[MrAatu]

Laita vikavirtasuoja väliin, niin ei lähde henki, jos tuosta sattuu epätodennäköisen sähköiskun saamaan.

Jos talo on uusi, pistorasiat on voitu vikavirtasuojata jo valmiiksikin.

Toki toikin. Antenni todennäköisesti vuotaa sen verran ettei pysy päällä. Sekin kun on kaikkine muine vehkeen liittimien kanssa hengenvaarallinen riippuen pistokkeen asennosta ilman erotusmuuntajaa.

Noide konkat kun vuotavirroiltaan ihan hulluja.

 

[Ormu]

Toki toikin. Antenni todennäköisesti vuotaa sen verran ettei pysy päällä. Sekin kun on kaikkine muine vehkeen liittimien kanssa hengenvaarallinen riippuen pistokkeen asennosta ilman erotusmuuntajaa.

Noide konkat kun vuotavirroiltaan ihan hulluja.

Jos radio on liitetty talon antenniverkkoon ja se laukaisee vikavirtasuojan, tuollainen auttaa:

TV/RADIO ANTENNIEROTIN - PARTCO verkkokauppa


Jos radiota ei ole liitetty talon antenniverkkoon, kyseistä ongelmaa ei tietenkään ole.

 

[JiiPee]

Toki toikin. Antenni todennäköisesti vuotaa sen verran ettei pysy päällä. Sekin kun on kaikkine muine vehkeen liittimien kanssa hengenvaarallinen riippuen pistokkeen asennosta ilman erotusmuuntajaa.

Noide konkat kun vuotavirroiltaan ihan hulluja.

Joo en tiedä että onko porukalla täällä kokemusta siitä kun television antennia kerrostalossa koittaa saada reikään ja sitten sormi on niin että koskettaa siihen johdon runkoon ja seinäliittimen runkoon niin sieltä saattaa saaha ihan tujakat tärskyt. Johtuen siitä kun naapurin mummon ikivanhassa televisiossa konkat vuotaa niin pahasti että laskee 110v läpitte runkoon ja sitä myötä antenniverkkoon ja siitä sinun näpeillesi.
Ei siihen kuole mutta ei se kivalta tunnu sormissa.

 

[Ormu]

Joo en tiedä että onko porukalla täällä kokemusta siitä kun television antennia kerrostalossa koittaa saada reikään ja sitten sormi on niin että koskettaa siihen johdon runkoon ja seinäliittimen runkoon niin sieltä saattaa saaha ihan tujakat tärskyt. Johtuen siitä kun naapurin mummon ikivanhassa televisiossa konkat vuotaa niin pahasti että laskee 110v läpitte runkoon ja sitä myötä antenniverkkoon ja siitä sinun näpeillesi.
Ei siihen kuole mutta ei se kivalta tunnu sormissa.

Ei tuo johdu antenniverkosta tai muista laitteista, vaan ihan omasta telkkarista. Eikä kyseessä ole vika vaan ominaisuus.


(edit: Periaatteessa olisi tietysti mahdollista luoda tilanne, jossa kävisi noin päin. Mutta käytännössä sellaista tuskin vastaan tulee.)

 

[MrAatu]

Joo en tiedä että onko porukalla täällä kokemusta siitä kun television antennia kerrostalossa koittaa saada reikään ja sitten sormi on niin että koskettaa siihen johdon runkoon ja seinäliittimen runkoon niin sieltä saattaa saaha ihan tujakat tärskyt. Johtuen siitä kun naapurin mummon ikivanhassa televisiossa konkat vuotaa niin pahasti että laskee 110v läpitte runkoon ja sitä myötä antenniverkkoon ja siitä sinun näpeillesi.
Ei siihen kuole mutta ei se kivalta tunnu sormissa.

Toikin. Mutta tosiaan kun noissa vanhoissa eristys on se koppa ja nupit. Rungon ollen suoraa pistokkeen asennosta riippuen nolla tai vaihe. Eli jo sen takia vikavirtasuoja haasteellinen. Lisäksiksi noi vuotavat konkat jotka putkiradioissa on isolla vuodolla jollei vaihdettu. Helpoimmalla pääsee sillä suojaerotusmuuntajalla rungon kelluen maahan vuodoissa tai liitoksissa maahan oleviin laitteisiin.

 

[Algron28]

Toikin. Mutta tosiaan kun noissa vanhoissa eristys on se koppa ja nupit. Rungon ollen suoraa pistokkeen asennosta riippuen nolla tai vaihe. Eli jo sen takia vikavirtasuoja haasteellinen. Lisäksiksi noi vuotavat konkat jotka putkiradioissa on isolla vuodolla jollei vaihdettu. Helpoimmalla pääsee sillä suojaerotusmuuntajalla rungon kelluen maahan vuodoissa tai liitoksissa maahan oleviin laitteisiin.

Eikös tuo runko suoraan vaiheessa ollut vain yleisvirtakoneissa jollainen tuo kuvan radio ei tainnut olla?

 

[Dr. Who]

Osaisiko joku sähkömies auttaa eli minulla on tuollainen wanha radio 60 luvulta ja sitä ei ilmeisesti saa laittaa maadoitettuun pistorasiaan? Mitenkäs se olisi helpoin saada turvalliseksi. Virtajohdon vaihto uuteen tai saako siihen jotain muunninta pistorasiaan tjs? Virtajohtoon tulee harmaa ja musta johto mutta vähän on vaikee saada hyvää kuvaa. Kysykää toki lisää jos jotakin kiinnostaa.

katso liitettä 134171

katso liitettä 134172

Tuo ruskea on virtajohto oikealla puolen kuvaa.

katso liitettä 134173

Mä vein juuri mun putkiradion huoltoon ammattilaiselle kun radiopuolella vähän häikkää ja johto vaihdettu laittomasti, radio toki toimi noinkin mutta haluan että on turvallinen ja toimii 100% kuin uusi 60v sitten, kannattaa pitää toimintakuntoisena näitä kun ei enään meinaa saada ja jos ei tiedä mitä tehdä niin radio korjaajia löytyy.

 

[Eramaankettu]

Eikös tuo kuulu s3 piiriin ja kun maadoittaa rungon sekä mittaa kaikki metalliosat sekä maadoituspisteen väliltä (alle x ohm, jota nyt en muista, mutta veikkaa 3ohm) niin purkki on tehty asianmukaisesti maadoitetuksi.

 

[MrAatu]

En kyllä moista kapinetta ole nähnyt, että tarkoituksella olisi runko jännitteiseksi tehty. Eihän siinä olisi mitään järkeä.

Vanhois putkivehkeis noita nyt kuitenkin on. Ei kaikissa vaan joissain. Runko kun on suojassa kuorien ja nuppien takana niin ei se kosketeltavanakaan ole ollut.

Hiukan ennen 14 minuutin kohtaa


Videossa oli myös mainittu perään kondensaattorit. Myös muuntajallisis.

 

[Algron28]

En kyllä moista kapinetta ole nähnyt, että tarkoituksella olisi runko jännitteiseksi tehty. Eihän siinä olisi mitään järkeä.

Käsittääkseni ainoastaan yleisvirtavastaanottimissa on voinut metallirunko olla jännitteinen. Noita on ymmärtääkseni tehty joskus ennen 50-lukua ja silloinkaan ei kovin yleinen toteutustapa ja lähinnä philips tehnyt joitain laitteita. Laitteen tunnistaa siitä että se toimii sekä vaihto että tasasähköllä ja ei sisällä verkkomuuntajaa.

 

[anonyymi]

Mä vein juuri mun putkiradion huoltoon ammattilaiselle kun radiopuolella vähän häikkää ja johto vaihdettu laittomasti, radio toki toimi noinkin mutta haluan että on turvallinen ja toimii 100% kuin uusi 60v sitten, kannattaa pitää toimintakuntoisena näitä kun ei enään meinaa saada ja jos ei tiedä mitä tehdä niin radio korjaajia löytyy.

Mitä tällänen homma maksoi? Se näissä on perseestä että postissa nyt ei paljo kannata lähetellä minnekkään.

 

[Dr. Who]

Mitä tällänen homma maksoi? Se näissä on perseestä että postissa nyt ei paljo kannata lähetellä minnekkään.

No mä vein Helsingistä Hämeenlinnaan kun kesäloma matkalla oltiin ja vielä en ole saannut radiota takaisin. Arvio täydelliselle läpikäynnille oli 100-200€, eli sinne vaihdetaan kuunnon maadoitettu johto ja siihen tarvittavat muutokset, korjataan radiopuoli, sekä vaihdetaan kaikki komponentit uusiin ja puhdistus mekaanisille osille.

Postilla ei kannatta lähettää, mitään järkeä tuossa 100-200€ ei ole, mutta kun radion ilmaiseksi sain ja toimi noin niinku pääsääntöisesti niin pakko se on saattaa toimintaan, on niin siistissä kunnossa muuten.

 

[anonyymi]

No mä vein Helsingistä Hämeenlinnaan kun kesäloma matkalla oltiin ja vielä en ole saannut radiota takaisin. Arvio täydelliselle läpikäynnille oli 100-200€, eli sinne vaihdetaan kuunnon maadoitettu johto ja siihen tarvittavat muutokset, korjataan radiopuoli, sekä vaihdetaan kaikki komponentit uusiin ja puhdistus mekaanisille osille.

Postilla ei kannatta lähettää, mitään järkeä tuossa 100-200€ ei ole, mutta kun radion ilmaiseksi sain ja toimi noin niinku pääsääntöisesti niin pakko se on saattaa toimintaan, on niin siistissä kunnossa muuten.

No eihän se paha ole jos sitä radiota käyttää oikeasti. Harrastukset maksaa.

Sillee jos ajattelee tuota omaakin radiota niin mitä järkee ostaa jotain pistoke hässäköitä joka maksaa satasen jos huollossa saa johdon vaihdettua ja paljon muutakin melkeen samaan hintaan...

 

[Dr. Who]

No eihän se paha ole jos sitä radiota käyttää oikeasti. Harrastukset maksaa.

Kyllä sitä tulee aina silloin tällöin fiilisteltyä ja toi ASA on hyvä sointinen radio.

 

[JiiPee]

Ei tuo johdu antenniverkosta tai muista laitteista, vaan ihan omasta telkkarista. Eikä kyseessä ole vika vaan ominaisuus.


(edit: Periaatteessa olisi tietysti mahdollista luoda tilanne, jossa kävisi noin päin. Mutta käytännössä sellaista tuskin vastaan tulee.)

No kyllä se nyt vain on täysin mahdollista ja vanhojen kerrostalojen ketjuverkoissa ihan yleistä. Onhan se toki mahdollista että sen oman televiosiosi konkat vuotaa kanssa.
Muistaakseni tähtiverkossa tätä ongelmaa ei esiinny.

Nykypäivänä tilanne on toki muuttunut. Omat kokemukset on lähes 20v takaa jolloin on tullut sähköasentajan koulutus käytyä ja hiukan myöhemmin digitaalisen antennitekniikan kurssit. Tuolloin kyseisten aiheiden opettaja joka oli myös elektroniikka korjaaja kertoili näitä syitä miksi tuossa kuvailemassani tilanteessa niitä tärskyjä tulee.

 

[Tonnin Seteli]

Kyllä noihin kaikkiin A1 tulee kaapeli. Alla parempi kuva.
Eli tuo 41k2 ilmeisesti on siis pihavalojen ohjaus? 41k1 ja 42k1 ei tee mitään?
Mutta paukkumisen syy pysyy yhä mysteerinä? No ylihuomenna on taas perjantai, saa nähdä toistuuko vielä. Ainakin nyt tiedän minkä sulakkeen napata pois niin ei tarvitse koko taloa pimentää.

Spoileri

Kiitos kun laitoit kuvan spoileriin, jotta sitä ei näe kirjautumatta. Koska Androidilla ei pysty ilman peppukipua postaamaan, piti tulla työasemalle valittamaan.

 

[KoessiKenguru]

Kaupunkien keskustoissa ikänsä asuneella on edessä muutto haja-asutusalueelle, jossa taloon tulee sähköt vielä ilmalinjoja pitkin. Kun kuitenkin tuota tekniikkaa on kerääntynyt nurkkiin, onko jotain järkevää keinoa suojata laitteita esim. ukkosen aiheuttamilta piikeiltä tai sähkökatkoilta? Vai onko se vanha keino vetää töpselit irti seinästä se varmin ja toimivin? Tietokonerompe ja olohuoneen mediavempeleet tulee etäohjattavan pistorasian taakse (TP-Link HS110), mutta pelkkä etänä virtojen katkaisu tuskin hirveästi auttaa jos salama lyö talon vieressä olevaan sähköpylvääseen.

Kerrostaloissa asuneena ei ole tullut pahemmin välitettyä ukkosista mutta nyt pitänee opetella ottaa nuo asiat huomioon ihan eri tavalla.

 

[7iwi]

Kaupunkien keskustoissa ikänsä asuneella on edessä muutto haja-asutusalueelle, jossa taloon tulee sähköt vielä ilmalinjoja pitkin. Kun kuitenkin tuota tekniikkaa on kerääntynyt nurkkiin, onko jotain järkevää keinoa suojata laitteita esim. ukkosen aiheuttamilta piikeiltä tai sähkökatkoilta? Vai onko se vanha keino vetää töpselit irti seinästä se varmin ja toimivin? Tietokonerompe ja olohuoneen mediavempeleet tulee etäohjattavan pistorasian taakse (TP-Link HS110), mutta pelkkä etänä virtojen katkaisu tuskin hirveästi auttaa jos salama lyö talon vieressä olevaan sähköpylvääseen.

Kerrostaloissa asuneena ei ole tullut pahemmin välitettyä ukkosista mutta nyt pitänee opetella ottaa nuo asiat huomioon ihan eri tavalla.

Ilmassa kulkevat puhelinjohdot ovat isompi uhka ukkosella, entä ne sähkölinjat. Ylijännitesuojat keskukseen ovat hyvä suoja ja lisämaadoitukset toinen. Tuollaisen etäohjattavan pistorasian muutaman millin kytkentäväli ei paljon ukkosta hidasta, jos pääsee talon sähköverkossa jylläämään. Onhan se tullut jo pitkän matkaa ilmassakin alas maahan.

 

[Rahakone]

Kaupunkien keskustoissa ikänsä asuneella on edessä muutto haja-asutusalueelle, jossa taloon tulee sähköt vielä ilmalinjoja pitkin. Kun kuitenkin tuota tekniikkaa on kerääntynyt nurkkiin, onko jotain järkevää keinoa suojata laitteita esim. ukkosen aiheuttamilta piikeiltä tai sähkökatkoilta? Vai onko se vanha keino vetää töpselit irti seinästä se varmin ja toimivin? Tietokonerompe ja olohuoneen mediavempeleet tulee etäohjattavan pistorasian taakse (TP-Link HS110), mutta pelkkä etänä virtojen katkaisu tuskin hirveästi auttaa jos salama lyö talon vieressä olevaan sähköpylvääseen.

Kerrostaloissa asuneena ei ole tullut pahemmin välitettyä ukkosista mutta nyt pitänee opetella ottaa nuo asiat huomioon ihan eri tavalla.

Ups virtapiikkisuojalla pc perään niin paras. Yleensä niissä on joku takuukin että jos hajoo kuitenki vaikka ollut suoja käytössä niin korvaa tyyliin 50k asti. Riippuen brändistä.

 

[KoessiKenguru]

Ups virtapiikkisuojalla pc perään niin paras. Yleensä niissä on joku takuukin että jos hajoo kuitenki vaikka ollut suoja käytössä niin korvaa tyyliin 50k asti. Riippuen brändistä.

Kiitos vinkistä, UPS pitänee laittaa ostoslistalle. Onko merkeistä kokemusta, onko merkillä väliä?

 

[Rahakone]

Riippuu paljonko siellä nyt on tavaraa kiinni ja kauanko haluu että kestää ilman sähköö mutta joku tällänen on perusvarma APC Back-UPS CS 500VA - UPS toimistoon 123,90 €

Jos haluu vaan suojata eikä mitään akkua niin ne ei maksa kuin jotain parikymppiä...

 

[Eramaankettu]

Eikös sen upsin pidä perjaatteessa olla online upsi, jotka ovat kalliimpia, että mitään oikeasti suojaa. Jollain offline upsilla ei ole suojan kannalta niin tekemistä.. http://www.apc.com/salestools/SADE-5TNM3Y/SADE-5TNM3Y_R7_EN.pdf

Jos sinulla on asianmukainen poweri PC:ssä, niin onhan siinäkin ylivirtasuoja

 

[elmo]

Mulla oli ja on vieläkin joku perus budjetti apc upsi, missä ainoastaan nas Drobo FS kiinni. En nyt yhtään muista toimintaperiaatetta, mutta standby arvaten. No kun tuli se ukonilma ja sähkökatko niin kas kummaa Drobo FS oli tiltissä. Hajosi niin erikoisesti, että muuten toimii ja sai pingattua, mutta jaot ei näkyneet ja hallinta-ohjemalla ei päässyt kiinni. Kiitos uniikin systeemin ainut keino pelastaa tiedostot oli ostaa toinen Drobo mihin sai levyt siirrettyä.

Tuosta on kohta 2v, mutta en ole vieläkään saanut aikaiseksi ostettua kunnollista online upsia. . Toki voihan se piikki kiertää myös lähiverkon kautta? Toki kait tuohonkin väliin saa jotain suojauksia? Tuohon uuteen kun menee tupla gigaset johdot niin normi upsin 1 sisään 1 ulos ei riitä.

 

[uaz1]

Eikös sen upsin pidä perjaatteessa olla online upsi, jotka ovat kalliimpia, että mitään oikeasti suojaa.

Näin juuri. Offline UPS:n ovat pääsääntöisesti sellaisia, että valtakunnanverkko tulee normitilassa sellaisenaan läpi ja sähkökatkon sattuessa käännetään akuille. Online UPS sitten erottaa lähdöt valtakunnanverkosta.

 

[valexi]

Mulla ainakin on joku vanha APC 350 ES, jossa ainakin manuaalin mukaan pitäisi olla jokin surge/lightning protection.

 

[Eramaankettu]

Kyllä, samaa luokkaa kun jossain "jatkojohdoissa".. Se ei silti ole 100% varma eikä sitä sellaisena kannata markkinoida & mainostaa. Lähinnä nyt vain itse huomautin asiasta, parempi se toki on kuin ei mitään, mutta älä ihmettele jos takana jotain leviää. Online upsin kanssa luultavammin upsi hajoaa, akut hajoaa tms kuin itse piikki lyö läpi. Tuo kaikki riippuu vähän siitä, onko esim THD:tä (Total harmonic distortion) rajoille (tai jopa yli) saakka vai pelkääkö vain ukkosta. Mulla kokemuksia enemmän juuri transienteista ja näin online upsit ovat ainoa vaihtoehto..

APC PM1W-GR ‐ylijännitesuoja 12,90 € tuossakin on siis ylijännitesuoja, mutta tämäkään ei ole galvaanisesti erotettu (kuten parhaimmat marine upsit ainakin on)

 

[Ormu]

Eikös sen upsin pidä perjaatteessa olla online upsi, jotka ovat kalliimpia, että mitään oikeasti suojaa. Jollain offline upsilla ei ole suojan kannalta niin tekemistä.. http://www.apc.com/salestools/SADE-5TNM3Y/SADE-5TNM3Y_R7_EN.pdf

Jos sinulla on asianmukainen poweri PC:ssä, niin onhan siinäkin ylivirtasuoja

Näin juuri. Offline UPS:n ovat pääsääntöisesti sellaisia, että valtakunnanverkko tulee normitilassa sellaisenaan läpi ja sähkökatkon sattuessa käännetään akuille. Online UPS sitten erottaa lähdöt valtakunnanverkosta.

Voi offline-/LI-upsissakin olla verkkopuolella ylijännitesuoja. En tiedä, millaisia niissä käytännössä on. Online-malli on toki varmempi.

Online-upsin haittapuoli on korkeampi energiankulutus ja jäähdytyksen tarve verkkokäytössä.

 

[Eramaankettu]

Eipä noissa nyt niin kummoset jäähdyttimet ole 1KVA saakka. Toki elinikä niin akuille kuin laitteille on paras jos lämpötila on akuilla lähempänä 20 astetta ja elektroniikalla 40 tms.

Suurin ongelma taitaa olla tuo hinta, joka on suunnilleen 1k€ 1KVA UPSista.

Ja tosiaan, ei ollut tarkoitus väittää, ettei halvemmissa upseissa olisi jonkin näköistä ylijännite suojaa, mutta kuten sanottu. Hyvässä virtalähteessä on yhthälailla suoja. Samalla lailla siis se 20€ ylijännite suoja suojaa kuin se 100-200€ turha upsi ja parhaan suojan saa tosiaan glavaanisella online upsilla, joka tosin maksaa sen tonnin.

Poistun pätemästä takavasemmalle

 

[jarp]

Hhrmrh Ikean lampun asennus. Puupaneelikatossa on upotus, siellä rasia, ei koukkua. Valaisinpistorasian voisi asentaa siis helposti (tai siis sellaisen irti ruuvasin jos nyt tarkkoja ollaan), mutta Ikean plafondipa ei sellaista tuekaan, vaan se on riivattava suoraan kattoon - koukkuun. Koukkua ei ole. Vaihtoehtoisesti sen voi vetää ruuveilla kiinni kattoon, mutta ruuvin reikien välimatka on sellainen, että ne osuvat katossa olevaan upotukseen - mutta ei kuitenkaan kattorasian ruuvinreikin. En kykene millään ymmärtämään, miksi valaisimessa ei ole noita standardeja reikiä, jotta sen saisi suoraan tuohon katossa olevaan rasiaan kiinni. Kenties, koska Ikea.

Onko asiallinen ja laillinen asennus, että vedän valaisimen yhdestä reiästä pultin tuohon katossa olevaan rasiaan, käännän valaisimen hieman sivulle ja vedän puuruuveilla parista kohtaa kiinni kattoon? Johdot eivät jää puristuksiin ja valaisimen painon pitäisi kestää enemmän kuin hyvin. Tällaisia asennuksiahan näkee joka toisessa asunnossa, mutta onko tarkkaanottan asiallinen ja laillinen?

Jatkuva murheenkryyni nämä valaisimet, suurimpaan osaan ei mahdu loisteputket/ledi-lamput, valaisinpistorasiat ovat aina täysin perseestä ja ilman niitäkin on vain ongelmia...

 

[jarp]

Kaupunkien keskustoissa ikänsä asuneella on edessä muutto haja-asutusalueelle, jossa taloon tulee sähköt vielä ilmalinjoja pitkin. Kun kuitenkin tuota tekniikkaa on kerääntynyt nurkkiin, onko jotain järkevää keinoa suojata laitteita esim. ukkosen aiheuttamilta piikeiltä tai sähkökatkoilta? Vai onko se vanha keino vetää töpselit irti seinästä se varmin ja toimivin? Tietokonerompe ja olohuoneen mediavempeleet tulee etäohjattavan pistorasian taakse (TP-Link HS110), mutta pelkkä etänä virtojen katkaisu tuskin hirveästi auttaa jos salama lyö talon vieressä olevaan sähköpylvääseen.

Kerrostaloissa asuneena ei ole tullut pahemmin välitettyä ukkosista mutta nyt pitänee opetella ottaa nuo asiat huomioon ihan eri tavalla.

Sama homma itsellä, juuri muutettiin. Laitoin kaikkialle varmuuden vuoksi tällaiset:

APC PM8-GR ‐ylijännitesuoja 29,90 €

Tutkin aika pitkään noita ylijännitesuojia ja APC tuntui olevan asiallisin (esim. kun se menee paskaksi ylijännitteestä, niin se pimenee, eikä anna sähkön kulkea mutta ilman suojausta kuten suurin osa muista) ja toisaalta myös niin edullinen, että kestää kukkaro ostaa joka huoneeseen tuollainen.

En tiedä miten pitkälle tuollaisilla pääsee, eiköhän kaikki kilahda paskaksi jos lähelle osuu, mutta jos tuo nyt herkimmät laitteet sattuisi suojaamaan, kun kauemmaksi iskee. Käsittääkseni jos kunnon suojausta halutaan, niin sähkömies pystyy asentelemaan sitten vähän parempaa rautaa rajalle.

 

[Eramaankettu]

Hhrmrh Ikean lampun asennus. Puupaneelikatossa on upotus, siellä rasia, ei koukkua. Valaisinpistorasian voisi asentaa siis helposti (tai siis sellaisen irti ruuvasin jos nyt tarkkoja ollaan), mutta Ikean plafondipa ei sellaista tuekaan, vaan se on riivattava suoraan kattoon - koukkuun. Koukkua ei ole. Vaihtoehtoisesti sen voi vetää ruuveilla kiinni kattoon, mutta ruuvin reikien välimatka on sellainen, että ne osuvat katossa olevaan upotukseen - mutta ei kuitenkaan kattorasian ruuvinreikin. En kykene millään ymmärtämään, miksi valaisimessa ei ole noita standardeja reikiä, jotta sen saisi suoraan tuohon katossa olevaan rasiaan kiinni. Kenties, koska Ikea.

Onko asiallinen ja laillinen asennus, että vedän valaisimen yhdestä reiästä pultin tuohon katossa olevaan rasiaan, käännän valaisimen hieman sivulle ja vedän puuruuveilla parista kohtaa kiinni kattoon? Johdot eivät jää puristuksiin ja valaisimen painon pitäisi kestää enemmän kuin hyvin. Tällaisia asennuksiahan näkee joka toisessa asunnossa, mutta onko tarkkaanottan asiallinen ja laillinen?

Jatkuva murheenkryyni nämä valaisimet, suurimpaan osaan ei mahdu loisteputket/ledi-lamput, valaisinpistorasiat ovat aina täysin perseestä ja ilman niitäkin on vain ongelmia...

Olemassaolevaa valaisinpistorasiaa ei saa poistaa tai maalikko sellaista asentaa.

Vastaus kysymyksen laillisuuteen siis..

Oikea tapa taitaisi olla kytkeä valaisimeen se valaisinpistoke ja porailla se kattoon siihen viereen miten nyt rakenteet kulkeekaan ja lyödä töpseli kiinni.

 

[jarp]

Oikea tapa taitaisi olla kytkeä valaisimeen se valaisinpistoke ja porailla se kattoon siihen viereen miten nyt rakenteet kulkeekaan ja lyödä töpseli kiinni.

Ah kiitos, tehdääs näin niin ei ole viritys. Koolaukset näyttävät menevän ihan vierestä, niin ei pitäisi olla ongelmia saada kunnolla kiinni.

 

[elmo]

Sain vihdoin 3v jälkeen laitettua kellokytkimen pihavaloille (ennen posottaneet yöt läpeensä pelkän hämäräkytkimen takana). Siinä kun uupui N kaapeli lähettyviltä ja teippailin nollasta L2:sen ja kevistä N:n (toki molemmista päistä) aloin miettimään, jotta meneeköhän se ihan nyt näin. Tästä oli joskus kokeneemman asentajan kanssa juttua ja oli sitä mieltä, että ei vaihetta, mutta nollan voi tehdä. Onko tuo oikeasti noin? Googlella löyty joku stanu katkelma missä sanotaan, että pitäisi merkitä koko johtimen matkalta mikä nyt ei MMJ:ssä luonnollisesti onnistu. Nyt kyseessä ei ole kuin parin metrin pintaveto minkä voi vaihtaa toiseen kaapeliin, mutta kunhan jäi taas mietityttämään...

 

[uaz1]

Ulkomuistista, ja usein tullut nähtyäkkin. KEVIiä ei ikinä saa kayttää edes teipattuna. Nollaa voi käyttää teipattuna just esim. ohjaukseen. Muutoin kaapelointi vaihtoon.

Näin juuri. KeViä ei saa muuttaa muuksi ikinä. Muuten voi teippaamalla vaihtaa johtimen käyttöä.

 

[uaz1]

Voi offline-/LI-upsissakin olla verkkopuolella ylijännitesuoja. En tiedä, millaisia niissä käytännössä on. Online-malli on toki varmempi.

Käytännössä varmaan jokaisessa onkin. Ongelmana on, että salamaniskun aiheuttama transientti on niin nopea, ettei tuo välttämättä kerkeä olemaan se ensimmäinen siipeensä saava komponentti.

 

[elmo]

Joo näemmä ainut mikä PE voi olla on PEN kun merkitsee päät sinisellä. Liekö tätä kautta tullut se väärin ymmärrys. Pitää vaihtaa 5x1,5 väliin kun sellasta löytyy nurkista.

 

[kurkimies]

Koskas kerrostaloissa on ruvettu käyttämään yksivaihejärjestelmän tilalla kolmivaihejärjestelmää? Nykyisessä vuokra-asunto on sen verran uusi, että hellakin on kolmen vaiheen takana ja oon muuttamassa -90 luvun alussa olevaan kerrostaloon, jossa on yhden vaiheen takana.

Tuli sähkösopimus tehtyä ja vahvistus kotiin eli asunnon pääsulake ois 1x25A.

 

[Eramaankettu]

Täh. Kai se pääsulake voi olla 1x25 vaikka on kolme vaihetta? RMS tehoa toi on?

 

[Rensu]

Täh. Kai se pääsulake voi olla 1x25 vaikka on kolme vaihetta? RMS tehoa toi on?

Täh? Kai sitä nyt joka vaiheella on oma sulake?

 

[Eramaankettu]

En tunne rakennetta mutta minun erikoisalallani kaikki sulskkeet on oltava it verkossa yhden sulakkeen takans koska ei ole "nollaa".
Eli 230 vac tulee muuntajalla kahden vaiheen väliltä eikä 450 ja nollan väliltä. Näissä on pakko olla molemmat vaiheet katkaisevat katkaisijat.
Noilla perus keraamisilla sulakkeilla on hyvä erotuskyky, joten niitä on suosittu pääsulakkeina. Nyt taitaa olla jo automaatit ja etälukulaiteet kulutukselle.

 

[lusmux]

Näin juuri. KeViä ei saa muuttaa muuksi ikinä. Muuten voi teippaamalla vaihtaa johtimen käyttöä.

Jännästi tuotakin joissain teollisuuden laitteissa käytetään edelleen. Tullut vastaan laitteita missä on kevi muutettu muuhun käyttöön ja perustellaan sillä, että käytössä on 24vdc jännite ja kaapeli menee muovisille napeille jotka on muovikotelossa.
Helpompaa omasta mielestä olisi vaan vaihtaa se kaapeli (viime laitteessa 18x0.75mm2) sellaiseen missä ei ole keviä mukana.

 

[jarp]

offtopic: juuri tämän takia vihaan kattovalaisimien asentamista. Koskaan ei käytetä mitään standardeja ja kiinnitykset pitää tehdä mallilla "patentti".

Asensin loputkin valaisemat kattoon ja pakko kyllä avautua. Juuri näin, miten on mahdollista, että vuonna 2018 ei edelleenkään saada valaisimia helposti ja nopeasti kattoon? Yksi asia on tietenkin se, että tuollainen "nykyaikainen" kattokoukku+pistorasia on mekaanisesti täysin perseestä, mutta kyllä niihinkin hyvin suunnitellun valaisimen saa luotettavasti kiinni. Mutta ei, 99.999% tapauksissa valaisimen kattoa vasten tuleva osa jää puoliksi kantamaan valaisinpistorasiaa vasten - ei siis ole niin pieni, että kiristyisi tukevasti valaisinpistorasiaa vasten, mutta ei myöskään niin suuri, että kiristyisi nätisti kattoa vasten. Ei ei, jää puoliksi kantamaan ja koska koukkuvirityksellä ei saa kiristettyä tasaisesti joka suunnasta, niin valaisin kenottaa sitten milloin mihinkin suuntaan. Siinä sitä sitten tönitään kunnes melkein on suorassa ja sitten on pakko vain antaa olla. Yksi (1) plafondi on tullut koskaan ikinä vastaan, jossa kattoa vasten tuleva osa oli niin suuri, että valaisin oli helppo ja ilo kiinnittää ja istui suorassa.

Sitten jos ei ole valaisinpistorasiaa, niin perseestä sekin on. Joskus on koukku, jolloin melkein saa siistin asennuksen, ellei koukku ole sitten pinta-asennetussa rasiassa, jolloin ongelmat ovat samat. Jos ei ole koukkua, niin olisi tuhannen taalan paikka kiinnittää valaisin katon sisässä olevaan rasiaa about standardivlillä olevilla ruuveilla, mutta kas kun valaisimessa joko on tai ei ole sopivat kiinnitysreiät. Jos ei ole sopivat, niin sitten vedetään puuruuveilla kattoon miten sattuu vinoon jne.

Sitten kun valaisin on ähkitty kattoon, niin aletaan sovittamaan polttimoita. Mutta haha, tuyrha toivo, 99.9999% valaisimista on edelleenkin suunniteltu Ediston-hehkulampuille. Ihan turha kuvitella, että sinne mahtuisi energiansäästölamput tai ledilamput. Vähintäänkin lamppu jää kantamaan valaisimen rakenteita vasten ja sitten toivotaan, että polttimon kanta on metallilärpäkkeellä kiinni, että sitä voi vähän taivutella ja sitten varotaan, ettei lamppu osu taas valaisimen lasuun. Usein on kiinni muoviklipsuilla joita ei taviuteta yhtään mihinkään. Monesti lampuissa on myös heijastimet, mutta ne ovat niin onnettomat lärpäkkeet, että eivät toimi kuin sen pirun Edison-polttimon kanssa. Onneksi pulverimaalatut valkoiset valaisimet heijastavat joka tapauksessa.

Että tällaista. Käytännössä jokainen painii tämmöisten ongelmien kanssa, mutta teollisuus ei kykene ratkaisemaan. Käsittämätöntä...

Edit: Asensin itse nyt nuo valaisimet kattoon laittamalla kattoon avointen siistit ripustusrasiat koukulla, joiden päälle nuo valaisimet istuvat todella hyvin ja koukkukiinnitys on tukeva ja ei heilu. Tiedä sitten olisiko noita saanut itse asentaa, mutta olen varma, että asennus on laadukas.

Samalla huomasin, että yhdestä kattorasiasta puuttui suojamaa. Tai siis kevin pää näkyi kyllä rasiassa, se oli kuorimaton ja taiteltu huolellisesti muiden johtojen alle. Samalla löytyi yksi käyttämätön nollajohdin vastaavalla tavalla kuorimatta ja taitletuna. En uskaltanut alkaa kytkemään suojamaata, kun en tiedä miksi sitä ei ole kytketty jne. Tiedä sitten, pitäisikö kysyä sähkäriltä, kun seuraavan kerran tarttee tilata paikalle (sähkötaulun kontaktori vaihtamaan, voi jeesus mitä pärinää pitää yösähkön aikaan), jos kytkisi sen. Ei sillä, tuossa on paljasta metallipintaa tuossa valaisimessa niin vähän, että ei liene väliksi...

 

[Algron28]

Asensin loputkin valaisemat kattoon ja pakko kyllä avautua. Juuri näin, miten on mahdollista, että vuonna 2018 ei edelleenkään saada valaisimia helposti ja nopeasti kattoon? Yksi asia on tietenkin se, että tuollainen "nykyaikainen" kattokoukku+pistorasia on mekaanisesti täysin perseestä, mutta kyllä niihinkin hyvin suunnitellun valaisimen saa luotettavasti kiinni. Mutta ei, 99.999% tapauksissa valaisimen kattoa vasten tuleva osa jää puoliksi kantamaan valaisinpistorasiaa vasten - ei siis ole niin pieni, että kiristyisi tukevasti valaisinpistorasiaa vasten, mutta ei myöskään niin suuri, että kiristyisi nätisti kattoa vasten. Ei ei, jää puoliksi kantamaan ja koska koukkuvirityksellä ei saa kiristettyä tasaisesti joka suunnasta, niin valaisin kenottaa sitten milloin mihinkin suuntaan. Siinä sitä sitten tönitään kunnes melkein on suorassa ja sitten on pakko vain antaa olla. Yksi (1) plafondi on tullut koskaan ikinä vastaan, jossa kattoa vasten tuleva osa oli niin suuri, että valaisin oli helppo ja ilo kiinnittää ja istui suorassa.

Sitten jos ei ole valaisinpistorasiaa, niin perseestä sekin on. Joskus on koukku, jolloin melkein saa siistin asennuksen, ellei koukku ole sitten pinta-asennetussa rasiassa, jolloin ongelmat ovat samat. Jos ei ole koukkua, niin olisi tuhannen taalan paikka kiinnittää valaisin katon sisässä olevaan rasiaa about standardivlillä olevilla ruuveilla, mutta kas kun valaisimessa joko on tai ei ole sopivat kiinnitysreiät. Jos ei ole sopivat, niin sitten vedetään puuruuveilla kattoon miten sattuu vinoon jne.

Sitten kun valaisin on ähkitty kattoon, niin aletaan sovittamaan polttimoita. Mutta haha, tuyrha toivo, 99.9999% valaisimista on edelleenkin suunniteltu Ediston-hehkulampuille. Ihan turha kuvitella, että sinne mahtuisi energiansäästölamput tai ledilamput. Vähintäänkin lamppu jää kantamaan valaisimen rakenteita vasten ja sitten toivotaan, että polttimon kanta on metallilärpäkkeellä kiinni, että sitä voi vähän taivutella ja sitten varotaan, ettei lamppu osu taas valaisimen lasuun. Usein on kiinni muoviklipsuilla joita ei taviuteta yhtään mihinkään. Monesti lampuissa on myös heijastimet, mutta ne ovat niin onnettomat lärpäkkeet, että eivät toimi kuin sen pirun Edison-polttimon kanssa. Onneksi pulverimaalatut valkoiset valaisimet heijastavat joka tapauksessa.

Että tällaista. Käytännössä jokainen painii tämmöisten ongelmien kanssa, mutta teollisuus ei kykene ratkaisemaan. Käsittämätöntä...

Edit: Asensin itse nyt nuo valaisimet kattoon laittamalla kattoon avointen siistit ripustusrasiat koukulla, joiden päälle nuo valaisimet istuvat todella hyvin ja koukkukiinnitys on tukeva ja ei heilu. Tiedä sitten olisiko noita saanut itse asentaa, mutta olen varma, että asennus on laadukas.

Samalla huomasin, että yhdestä kattorasiasta puuttui suojamaa. Tai siis kevin pää näkyi kyllä rasiassa, se oli kuorimaton ja taiteltu huolellisesti muiden johtojen alle. Samalla löytyi yksi käyttämätön nollajohdin vastaavalla tavalla kuorimatta ja taitletuna. En uskaltanut alkaa kytkemään suojamaata, kun en tiedä miksi sitä ei ole kytketty jne. Tiedä sitten, pitäisikö kysyä sähkäriltä, kun seuraavan kerran tarttee tilata paikalle (sähkötaulun kontaktori vaihtamaan, voi jeesus mitä pärinää pitää yösähkön aikaan), jos kytkisi sen. Ei sillä, tuossa on paljasta metallipintaa tuossa valaisimessa niin vähän, että ei liene väliksi...

Suurinosa hankalasti asennettavista valaisimista on tehty niin paskasti koska ne on pitänyt tehdä mahdollisimman halvalla. Sitten ihmiset onnessaan ostaa niitä halpakaupoista ja kehuu kun on niin nätti ja halpa ja sähkäri kiroaa kun ei meinaa saada asennettua.


Mutta mutta, noihin valaisinpistorasioihin (ja sitä myötä kattokansiinhan) oli tulossa se joku uusi standarti tai tyyppi. Onko kellään kokemusta tuoko tuo parannusta asiaan. Itse en ole tainnut nähdä vielä muuta kuin jossain esitteessä. Kyseessä oli siis sellainen missä se pistotulppa uppoaa kokonaan sinne kannen alle.

 

[Eramaankettu]

Asensin loputkin valaisemat kattoon ja pakko kyllä avautua. Juuri näin, miten on mahdollista, että vuonna 2018 ei edelleenkään saada valaisimia helposti ja nopeasti kattoon? Yksi asia on tietenkin se, että tuollainen "nykyaikainen" kattokoukku+pistorasia on mekaanisesti täysin perseestä, mutta kyllä niihinkin hyvin suunnitellun valaisimen saa luotettavasti kiinni. Mutta ei, 99.999% tapauksissa valaisimen kattoa vasten tuleva osa jää puoliksi kantamaan valaisinpistorasiaa vasten - ei siis ole niin pieni, että kiristyisi tukevasti valaisinpistorasiaa vasten, mutta ei myöskään niin suuri, että kiristyisi nätisti kattoa vasten. Ei ei, jää puoliksi kantamaan ja koska koukkuvirityksellä ei saa kiristettyä tasaisesti joka suunnasta, niin valaisin kenottaa sitten milloin mihinkin suuntaan. Siinä sitä sitten tönitään kunnes melkein on suorassa ja sitten on pakko vain antaa olla. Yksi (1) plafondi on tullut koskaan ikinä vastaan, jossa kattoa vasten tuleva osa oli niin suuri, että valaisin oli helppo ja ilo kiinnittää ja istui suorassa.

Sitten jos ei ole valaisinpistorasiaa, niin perseestä sekin on. Joskus on koukku, jolloin melkein saa siistin asennuksen, ellei koukku ole sitten pinta-asennetussa rasiassa, jolloin ongelmat ovat samat. Jos ei ole koukkua, niin olisi tuhannen taalan paikka kiinnittää valaisin katon sisässä olevaan rasiaa about standardivlillä olevilla ruuveilla, mutta kas kun valaisimessa joko on tai ei ole sopivat kiinnitysreiät. Jos ei ole sopivat, niin sitten vedetään puuruuveilla kattoon miten sattuu vinoon jne.

Sitten kun valaisin on ähkitty kattoon, niin aletaan sovittamaan polttimoita. Mutta haha, tuyrha toivo, 99.9999% valaisimista on edelleenkin suunniteltu Ediston-hehkulampuille. Ihan turha kuvitella, että sinne mahtuisi energiansäästölamput tai ledilamput. Vähintäänkin lamppu jää kantamaan valaisimen rakenteita vasten ja sitten toivotaan, että polttimon kanta on metallilärpäkkeellä kiinni, että sitä voi vähän taivutella ja sitten varotaan, ettei lamppu osu taas valaisimen lasuun. Usein on kiinni muoviklipsuilla joita ei taviuteta yhtään mihinkään. Monesti lampuissa on myös heijastimet, mutta ne ovat niin onnettomat lärpäkkeet, että eivät toimi kuin sen pirun Edison-polttimon kanssa. Onneksi pulverimaalatut valkoiset valaisimet heijastavat joka tapauksessa.

Että tällaista. Käytännössä jokainen painii tämmöisten ongelmien kanssa, mutta teollisuus ei kykene ratkaisemaan. Käsittämätöntä...

Edit: Asensin itse nyt nuo valaisimet kattoon laittamalla kattoon avointen siistit ripustusrasiat koukulla, joiden päälle nuo valaisimet istuvat todella hyvin ja koukkukiinnitys on tukeva ja ei heilu. Tiedä sitten olisiko noita saanut itse asentaa, mutta olen varma, että asennus on laadukas.

Samalla huomasin, että yhdestä kattorasiasta puuttui suojamaa. Tai siis kevin pää näkyi kyllä rasiassa, se oli kuorimaton ja taiteltu huolellisesti muiden johtojen alle. Samalla löytyi yksi käyttämätön nollajohdin vastaavalla tavalla kuorimatta ja taitletuna. En uskaltanut alkaa kytkemään suojamaata, kun en tiedä miksi sitä ei ole kytketty jne. Tiedä sitten, pitäisikö kysyä sähkäriltä, kun seuraavan kerran tarttee tilata paikalle (sähkötaulun kontaktori vaihtamaan, voi jeesus mitä pärinää pitää yösähkön aikaan), jos kytkisi sen. Ei sillä, tuossa on paljasta metallipintaa tuossa valaisimessa niin vähän, että ei liene väliksi...

Tässävaiheessa haluaisin nähdä kuvan Ei siksi, että ilmoittaisin tukesille, mutta kun en tavallaan täysin tajua.

Asentajan ja maalikon ero on myös siinä, että tajuaa tehdä aina käyttöönottotarkastuksen.
En lähde nussimaan pilkkua tuon kytkennän osalta, koska olen niin huono hahmottamaan mitä tarkoitat, että riski ymmärtää väärin on liian suuri.


Sähköturvallisuuslaki 1135/2016 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®

43 §
Sähkölaitteiston käyttöönottotarkastus
Sähkölaitteisto saadaan ottaa käyttöön vasta, kun käyttöönottotarkastuksessa on riittävässä laajuudessa selvitetty, että siitä ei aiheudu 6 §:ssä tarkoitettua vaaraa tai häiriötä. Käyttöönottotarkastus on tehtävä myös sähkölaitteiston muutos- ja laajennustöille. Sähkölaitteiston rakentajan tulee huolehtia sähkölaitteiston käyttöönottotarkastuksesta. Jos rakentaja laiminlyö velvollisuutensa tai on estynyt huolehtimaan niistä, tulee sähkölaitteiston haltijan huolehtia tarkastuksesta.

Sähkölaitteiston rakentajan tulee laatia käyttöönottotarkastuksesta sähkölaitteiston haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja vähäisiksi katsottavia töitä lukuun ottamatta. Näissäkin tapauksissa on sähkölaitteiston testausten tulokset kuitenkin tarvittaessa annettava laitteiston haltijalle.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin käyttöönottotarkastuspöytäkirjan sisällöstä sekä niistä vähäisiksi katsottavista töistä, joista pöytäkirjaa ei tarvitse tehdä.

Karkeasti sanoisin, että KEVIN jatkuvuus, varsinkin metalli valaisimissa jne, jotka eivät ole siis suojaerotettuja (pitäisi olla jossain lippulapussa/tarrassa luokka)
Keviä ei pitäisi kytkeä mihinkään muuhun kuin keviin. Enhän minä tiedä edes sinun talon rakennusvuotta, jotta voisin sanoa koskeeko tuo vanhaa värikoodausta vai uutta
Helppo kuitenkin mitata resistanssi vaikka sähköpatterin ja karvan väliltä, siellä tosin saattaa olla joku kurkkimassa tai sitten ei...
Sekä oikosulkuvirran testaus. Maalikolla harvoin on laitteita, ellei oikkarilla aiheuta ja testaa onko riittävän nopea poiskytkentä

Mitä taas itselle noihin valaisimiin tulee, niin olet täysin oikeassa. Jotkun ovat aivan helvetin kohtuuttoman kalliita (DESIGN) ja silti päin vittu suunniteltuja ja kaikki järestäin huonotehoisia. Itse ratkaisin ongelman rakentamalla oman valaisimen, johon kyllä tuhlaantui aikaa aika helvetisti sekä tottakai kaikki puun (minun tapauksessa) työstökoneet oli jo saatavilla.

 

[Jamboa]

Mitä taas itselle noihin valaisimiin tulee, niin olet täysin oikeassa. Jotkun ovat aivan helvetin kohtuuttoman kalliita (DESIGN) ja silti päin vittu suunniteltuja ja kaikki järestäin huonotehoisia. Itse ratkaisin ongelman rakentamalla oman valaisimen, johon kyllä tuhlaantui aikaa aika helvetisti sekä tottakai kaikki puun (minun tapauksessa) työstökoneet oli jo saatavilla.

Tekstissäsi on kyllä hyviä pointteja. Kuitenkin, mikäli valaisinpistorasian irroittaminen ja siihen "sokeripalalla" valaisimen kytkeminen on "laitointa", niin lienee itsetehdyn valaisimen sähköverkkoon kytkeminenkin? En sano että itse tehty valaisin on oikein tehtynä mitenkään vaarallinen, mutta virheen ja vahingon mahdollisuus on molemmissa tapauksissa. Keskiverto tallaajaa kun miettii, niin yleisesti en toivoisi ihmisten tekevän edes jatkojohtoja itse...

 

[Eramaankettu]

Kyllä, jatkojohto on maalikkoduuni "jos tietää mitä tekee".

Juuri tuon käyttöönottotarkastuksen takia maalikkoduunit ja sähkäriduunit on erikseen.

 

[jarp]

Tässävaiheessa haluaisin nähdä kuvan Ei siksi, että ilmoittaisin tukesille, mutta kun en tavallaan täysin tajua.

Asentajan ja maalikon ero on myös siinä, että tajuaa tehdä aina käyttöönottotarkastuksen.
En lähde nussimaan pilkkua tuon kytkennän osalta, koska olen niin huono hahmottamaan mitä tarkoitat, että riski ymmärtää väärin on liian suuri.

Siis mitä kohtaa viestissäni tarkoitat? Ripustusrasiaa, vai irti olevaa keviä + nollajohdinta? En tiedä miksi kevi ja nolla on irti ja kuorimatta, talossa on kyllä tehty käyttöönottotarkastus rakennusvaiheessa. Koska nolla ja kevi oli katossa kuorimatta, niin en usko, että kukaan niitä on käyttöönottotarkastuksenkaan jälkeen sörkkinnyt ja katkonut.

Tai mistä sitä tietää, talo on siis edellisen omistajan rakentama 2000-luvulla, minulla ei ole mitään hajua mitä aiemmin on tehty tai tekemättä. Jumalaton määrä täällä on sähköjä, joista kaikista en ole ihan varma onko ollut rakennusvaiheessa vai onko myyjän tekemiä ja jos on myyjän tekemiä niin onko ollut tarvittava pätevyys (kaveri on joku insinööri että mahdollisesti onkin).

Ripustusrasian osalta ei kai käyttöönottotarkastusta tarvitse tehdä, eikö se ole ihan normaalia valaisimen kytkemistä jonka saa lisäksi maallikkokin tehdä?

"Edellä 55 §:ssä säädetyistä vaatimuksista voidaan lisäksi poiketa seuraavissa maallikkotöissä:

1) enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotus ja kiinnitys, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotyöt sekä näihin rinnastettavat työt;"

Keviä ei pitäisi kytkeä mihinkään muuhun kuin keviin.

Tulikohan väärinymmärrys... Ei keviä oltu kytketty siis mihinkään, ei nollaan, ei mihinkään. Eli katossa olevassa rasiassa on valaisinta varten vaihe ja nolla (ruskea ja sininen) ja tämän lisäksi kuorimattomana toinen nolla ja sitten kevi. Eli joku virhe siellä on tehty, koska kevi ei ole kytkettävissä (ilman että sitä kuorii ja en halua kuoria itse koska en tiedä miksi tuo on noin) ja joku kuorimaton nollajohdin irtaallaan, kaikissa muissa rasioissa on asiallisesti ollut vaihe, nolla ja kevi kuten pitääkin.

Tarkoituksena on siis jossain vaiheessa tilata sähkäri paikalle muissakin asioissa, niin samalla voisi pyytää tuota katsomaan, että saataisiin valaisin suojamaadoitettua asiallisesti.

Edit: Lisätään vielä, että toi hämärä kattorasia on ihan hiton täynnä piuhaa, melkein pursuaa yli. Siitä on varmaan haaroitettu sähköt about kaikille muille valaisimille talossa. En ole mitannut, että onko siellä oleva irtonainen sininen johdin edes kytketty mihinkään, voihan se olla vaan joku irtojohdin joka ei mene mihinkään.

 

[kurkimies]

Lämpöpumppujen sähköasennuksissa asennusvirheitä ja oikeudettomia sähkötöitä

Lämpöpumppujen sähköasennuksissa asennusvirheitä ja oikeudettomia sähkötöitä

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tietoon on viime aikoina tullut vaarallisia puutteita lämpöpumppuasennusten sähköasennuksissa. On käynyt ilmi, ettei sähköasennukset tehneellä yrityksellä ole ollut töihin vaadittavaa sähkötyöoikeutta. Oikeudettomasti ja ammattitaidottomasti tehdyt sähköasennukset voivat aiheuttaa sähköiskun tai tulipalon vaaran ja vahinkotapauksessa korvausvelvoitteen.

Yrityksen sähkötyö- ja kylmäasennusoikeudet voi tarkistaa Tukesin verkkosivuilta löytyvästä rekisteristä.

Kylmäalalla (f-kaasuja sisältävät laitteet) toimivien yritysten ja henkilöiden on haettava pätevyys ennen toiminnan aloittamista. Jos lämpöpumppuja asentava yritys tekee kylmäasennusten lisäksi pumpun verkkoliitännän vaatimat sähkötyöt, tarvitaan myös sähkötyöoikeus.

Kylmäasennusten lisäksi laitteen liittäminen sähköverkkoon vaatii vähintään syöttökaapelin kytkennän. Uuteen paikkaan asennettava lämpöpumppu edellyttää usein kaapelin asentamisen syöttävältä keskukselta asti. Asennustyöhön voi sisältyä lisäksi mm. pistorasian tai turvakytkimen asennus, kaapelireittien rakentaminen ja joskus jopa muutostöitä syöttävään keskukseen.

Sähkötöihin vaaditaan erillinen oikeus

Lämpöpumppujen sähköasennukset sekä pumppujen korjaus- ja huoltotyöt edellyttävät erillistä oikeutta tehdä sähkötöitä eli nimettyä vastuuhenkilöä (sähkötöiden johtaja) ja ilmoituksen tekemistä Tukesille. Lisäksi vaaditaan tarpeelliset mittalaitteet käyttöönottotarkastuksen tekemistä varten ja luonnollisesti ammattitaitoinen, työhön perehdytetty asentaja. Käytettävissä on oltava myös työssä sovellettavat, voimassa olevat sähköturvallisuutta koskevat säännökset.

Sähköturvallisuuslain mukaan sähkötöiden johtaja on nimettävä ennen sähkötöiden aloittamista ja hänen on oltava kyseisen yrityksen palveluksessa. Kun tehdään lämpöpumppujen sähköasennuksia, töiden johtajalla on oltava vähintään sähköpätevyys S3 silloin, kun keskukseen liitetään yksittäisen laitteen syöttökaapeli eikä keskukseen tarvitse tehdä rakenteellisia muutoksia. Jos keskuksen rakennetta muutetaan tai tehdään laajempia asennuskokonaisuuksia, töiden johtajalla on oltava vähintään sähköpätevyys S2. Sähkötöiden johtaja vastaa tehtyjen asennusten turvallisuudesta ja asentajien riittävästä ammattitaidosta.

Käyttöönottotarkastus on työsuorituksen olennainen osa

Asentajan on aina tehtävä käyttöönottotarkastus sähköasennuksille, joilla lämpöpumppu liitetään verkkoon. Tarkastus on tehtävä ennen laitteen käyttöönottoa. Käyttöönottotarkastuksessa on mittaamalla varmistettava suojajohtimen jatkuvuus sekä ylivirta-, oikosulku- ja mahdollisen vikavirtasuojauksen toimivuus. Mittausten lisäksi asennus on tarkastettava silmämääräisesti. Asennustodistus luovutetaan asennetun laitteen haltijalle.

Säädökset: Sähköturvallisuuslaki (1135/2016) 53 - 55 §, 57 - 59 §