Kysymyksiä sähkömiehille

Aikanaan ei tehty tuollaista jos tehtiin pykälien mukaisesti.
Ja ammattikoulussa on varmasti opetettu nimenomaan siksi,mitä EI tehdä. Jos todellakin on opetettu tuon olevan ok, on menty oikein huolella metsään.

Joku varmaan muistaa, onko tuo nyt sitten nimeltään kuolleen miehen kytkentä vai mikä. Itse en ole varma.

Nykystandardista:
SFS 6000-4-46
463.1.2 Käyttökytkimien ei välttämättä tarvitse kytkeä pois piirin kaikkia jännitteisiä johtimia.
Yksivaiheista kytkinlaitetta ei saa asentaa nollajohtimeen lukuun ottamatta valaistuspiirien ohjauslaitteiden
kytkentää.
 
Nykystandardista:
SFS 6000-4-46
463.1.2 Käyttökytkimien ei välttämättä tarvitse kytkeä pois piirin kaikkia jännitteisiä johtimia.
Yksivaiheista kytkinlaitetta ei saa asentaa nollajohtimeen lukuun ottamatta valaistuspiirien ohjauslaitteiden
kytkentää.
"Valaistuspiirien ohjauslaitteiden". Eli sysäriä saa ohjata nollaa katkomalla. Itse valaistuspiiriä ei.
 
Viimeksi muokattu:
Lähtötilanne: Valtakunnan verkosta irti oleva mökki, ~50m päässä oleva aggrekaatti (50m maakaapeli, schuko). Sisällä mökissä ja viereisessä varastossa pari pistorasiaa.
Nyt olisi tarvetta tehokkaammalle aggrekaatille varastolla, mm. klapikoneelle ja samalla syöttää välillä sähköä tällä laitteella niin mökkiin
kuin tuonne 50m päässä olevaan pisteeseen. Miten teen sähköturvallisesti? Tämmöiseen en kuitenkaan ajatellut mennä, vaikka itsekseni siellä touhuankin :-)
DSCF1836.JPG
 
Edit: Sori en lukenut viimeistä virkettä ajatuksella.
 
Ihan yleisellä tasolla. Mahdollisimman lähelle kulutusta tuo kannattaisi laittaa, kun aggrekaattien oikosulkuvirrat on hivenen hentoisia, että laillinen syötön automaattinen poiskytkentä 0,4 s toteutuisi. Tuota yritetään noissa paikata vikavirtasuojalla, mutta ei tuo ihan sama asia ole. Myös alijännitelaukaisu voi olla hyödyllinen suojalaite.

...

Millaista konetta mietit? Teho ja 1- vai 3-vaiheinen? Millainen kaapeli tulee nyt 50 m päästä mökkiin?
 
Saako kylpyhuoneeseen asentaa poistoilmapuhallinta niin, että ohjaus tapahtuu valokatkaisijalla? Puhallin olisi tarkoitus kytkeä lampun tilalle riviliittimeen.
 
Saako kylpyhuoneeseen asentaa poistoilmapuhallinta niin, että ohjaus tapahtuu valokatkaisijalla? Puhallin olisi tarkoitus kytkeä lampun tilalle riviliittimeen.

Ei tuossa mitään ongelmaa ole. Toki tuo ei ole maallikon sähkötöitä.
 
Kiitos vastauksesta. Eikö lampukin saa laittaa riviliittimeen kiinni, niin miksi ei myös puhallinta?

Tarkoitat varmaan liitinrimaa aka "sokeripala"? Puhallin ei ole sisustusvalaisin, niin tuo on yksiselitteisesti kielletty maallikolta.

Lampun paikasta (upotettu jakorasia?) pitää jatkaa kiinteästi puhaltimelle hyvän asennuskäytännön mukaisesti. Luvanvaraisissa sähkötöissä pitää myös AINA tehdä asennukselle käyttöönottotarkastus riippumatta työn pienuudesta, niin en voi sanoa, että anna mennä vaan.

Kaikki ei tee ja muutenkin juttuni kuulostaa jeesustelulta, mutta noi se menee virallisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Joo siis sokeripala kyseessä. Täytyypä kysyä sähkömiestä käymään :tup: Kiitos vielä avusta.
 
Ihan yleisellä tasolla. Mahdollisimman lähelle kulutusta tuo kannattaisi laittaa, kun aggrekaattien oikosulkuvirrat on hivenen hentoisia, että laillinen syötön automaattinen poiskytkentä 0,4 s toteutuisi. Tuota yritetään noissa paikata vikavirtasuojalla, mutta ei tuo ihan sama asia ole. Myös alijännitelaukaisu voi olla hyödyllinen suojalaite.

...

Millaista konetta mietit? Teho ja 1- vai 3-vaiheinen? Millainen kaapeli tulee nyt 50 m päästä mökkiin?
Glans Power WT 3500 olisi jo muualta ennestään, tuntuu riittävän sirkkelille ja halkasukoneelle. Maakaapelia en ole tutkinut, ei ole omia tekosia. Ja saahan sitä kaapelia kaupasta. Kytkennät mietityttävät.
 
Glans Power WT 3500 olisi jo muualta ennestään, tuntuu riittävän sirkkelille ja halkasukoneelle. Maakaapelia en ole tutkinut, ei ole omia tekosia. Ja saahan sitä kaapelia kaupasta. Kytkennät mietityttävät.

Eli siis olisi kaksi aggregaattia viereikkäin joista käytössä olisi jompikumpi? Tarvit syötönvaihtokytkimen yhtälailla kuin kytkettävänä olisi valtakunnanverkko ja varavoima-aggregaatti. Jos meinaat käyttää ison tehon vaatijia siellä pitkän piuhan päässä, niin vie isompi aggregaatti sinne ja unohda kaikki yhteiskäyttöviritykset.
 
Eli siis olisi kaksi aggregaattia viereikkäin joista käytössä olisi jompikumpi? Tarvit syötönvaihtokytkimen yhtälailla kuin kytkettävänä olisi valtakunnanverkko ja varavoima-aggregaatti. Jos meinaat käyttää ison tehon vaatijia siellä pitkän piuhan päässä, niin vie isompi aggregaatti sinne ja unohda kaikki yhteiskäyttöviritykset.
Kaksi aggrekaattia, välimatka ~60m. Se vanha on aikoinaan hankittu veden pumppaamiseen kaivosta, nyt sitä käytetään myös mm. paljuveden pumppaamiseen (on siis lähellä kaivoa/järveä). Se uusi tulee siis lähelle mökkiä, paikkaan, jossa tehdään myös esim. polttopuut tuohon paljuun ;-) Samalla kun halkasukone pyörii, voisi ~400w pumppu tuolla ~60m päässä työntää vettä hissukseen ylämäkeen siihen tynnyriin.

Joka päivä noita puuhommia ei kuitenkaan kukaan jaksa tehdä, joten tuo vanha, toimiva aggrekaattikin voisi joskus tuon veden pumpata. Eikä se kaivo yhtään lähemmäksi mökkiä vuosien varrella ole tullut.
 
Viimeksi muokattu:
Jatketaan tätä. Näin "teeseitsesähkärinä" selvittelin asiaa ja jotain tässä nyt kyllä mättää sähköjen puolesta. Ohessa kuvat joissa näkyy kytkentäkaavio, kytkentä seinässä ja kytkentä lieden puolella.
Eli seinästä tuleva ruskea on kytketty harmaaseen ja lieden puolella harmaata ei ole kytketty mihinkään. Sen sijaan lieden puolella on kytketty ruskea jota ei ole kytketty seinän puolella mihinkään.
Suunnitelma on nyt ottaa harmaa irti seinän puolelta ja laittaa tilalle ruskea. Jos joku sähkömies viitsii katsoa noi kytkennät muilta osin että kaikki ok ja korjaussuunnitelmani on ok niin teen ite ja saadaan liesi samantien käyttöön.
seinä.jpgkytkkaavio.jpgliesi.jpg
Joo, siirrä tuolla rasiassa irtoruksea harmaan tilalle.

Tuo lieden päässä tehty toinen nollaus on kyllä säännön vastainen, mutta käytännön merkitystä sillä ei ole, kun rasiassakin on nollattu.

E: tänne olikin vastailtu sivun verran enemmän kuin tajusin.. no menetys ei ole suuri.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, siirrä tuolla rasiassa irtoruksea harmaan tilalle.

Tuo lieden päässä tehty toinen nollaus on kyllä säännön vastainen, mutta käytännön merkitystä sillä ei ole, kun rasiassakin on nollattu.

E: tänne olikin vastailtu sivun verran enemmän kuin tajusin.. no menetys ei ole suuri.
Ihan kun katsoo kuvan ohjettakin niin shuntit on laitettu väärin. Ei sitä pitäisi edes nollata
 
Haluaisin erästä kuormaa ohjaavaan kytkimeen ns. kontrollivalon, eli että kytkimessä palaisi hohtolamppu, kun kytkin on kiinni ja kuorma siis päällä. Kytkimelle tulee nolla, mutta nyt kävi niin, että hankittu kytkin olikin 6-kytkin, jossa hohtolamppu oli kytketty lähtöliittimien (↑) väliin, eli ilmeisestikin kyseessä on ns. hakuvalo, eli porraskytkennässä hohtolamppu palaa (jos palaa nykyisillä led-valoilla), kun valo ei ole päällä, jos tämän oikein ymmärsin? Hohtolamppu on kytkimessä mahdollista siirtää vaiheliittimen (L) ja lisäliittimen (B) väliin ja jos lisäliittimelle kytketään nolla, niin saadaan aikaan merkkivalo, joka palaa aina, eikös vain?

Ikävä kyllä hohtolamppua ei ole mahdollista kytkeä lisäliittimen (B) ja lähtöliittimen (↑) väliin, jotta tällainen kontrollivalo onnistuisi. Mutta estääkö mikään käyttämästä kutoskytkintä ylösalaisin, eli vaihe tuodaan kytkimen toiseen lähtöön (↑), kuorma taas kytkimen vaiheliittimeen (L) ja hohtolamppu vaiheliittimen (L) ja nollan (B) väliin? Minun järjellä ei pitäisi olla mitään syytä, miksi tämä ei toimisi. Vai kieltääkö joku säädös ja pitää tilata joku kakkoskytkin jossa kontrollivalo?

Karmea paint kötöstys:
 
Viimeksi muokattu:
Etkö tosiaan saa lamppua kummankaan lähtöliittimen ja lisäliittimen väliin?
ABB:n esimerkeissä lamppu on ainakin kytketty siten.
IMG_20210718_090509.jpg

Haluaisin erästä kuormaa ohjaavaan kytkimeen ns. kontrollivalon, eli että kytkimessä palaisi hohtolamppu, kun kytkin on kiinni ja kuorma siis päällä. Kytkimelle tulee nolla, mutta nyt kävi niin, että hankittu kytkin olikin 6-kytkin, jossa hohtolamppu oli kytketty lähtöliittimien (↑) väliin, eli ilmeisestikin kyseessä on ns. hakuvalo, eli porraskytkennässä hohtolamppu palaa (jos palaa nykyisillä led-valoilla), kun valo ei ole päällä, jos tämän oikein ymmärsin? Hohtolamppu on kytkimessä mahdollista siirtää vaiheliittimen (L) ja lisäliittimen (B) väliin ja jos lisäliittimelle kytketään nolla, niin saadaan aikaan merkkivalo, joka palaa aina, eikös vain?

Ikävä kyllä hohtolamppua ei ole mahdollista kytkeä lisäliittimen (B) ja lähtöliittimen (↑) väliin, jotta tällainen kontrollivalo onnistuisi. Mutta estääkö mikään käyttämästä kutoskytkintä ylösalaisin, eli vaihe tuodaan kytkimen toiseen lähtöön (↑), kuorma taas kytkimen vaiheliittimeen (L) ja hohtolamppu vaiheliittimen (L) ja nollan (B) väliin? Minun järjellä ei pitäisi olla mitään syytä, miksi tämä ei toimisi. Vai kieltääkö joku säädös ja pitää tilata joku kakkoskytkin jossa kontrollivalo?

Karmea paint kötöstys:

katso liitettä 646175
 
Etkö tosiaan saa lamppua kummankaan lähtöliittimen ja lisäliittimen väliin?
ABB:n esimerkeissä lamppu on ainakin kytketty siten.
IMG_20210718_090509.jpg

Ei tosiaan yllättävästi saa. Kyseessä Elkon kytkin:



ABB:llä näyttäisi tosiaan saavan no problem, jos ym. kytkentä ei ole sallittu (tai hyvän tavan mukainen), niin pitää sitten vaan käydä hakemssa ABB:tä...
 
Viimeksi muokattu:
Ihan kun katsoo kuvan ohjettakin niin shuntit on laitettu väärin. Ei sitä pitäisi edes nollata
Juu, ei pidäkään nollata, totesin vaan ettei se tuossa tilanteessa teknisesti ongelmaa tuota.

Ei tosiaan yllättävästi saa. Kyseessä Elkon kytkin:

katso liitettä 646293

ABB:llä näyttäisi tosiaan saavan no problem, jos ym. kytkentä ei ole sallittu (tai hyvän tavan mukainen), niin pitää sitten vaan käydä hakemssa ABB:tä...
Kyllä sen kytkimen voi kääntää toisinpäin toimimaan, siis syöttö nuolen puolelta. Niihän se 6kytkennässä toimii normaalistikin.
 
Kysymys mittauskeskuksen vaihdosta

Nykyinen mittauskeskus 25 A on ulkona tolpassa kiinni ja se on tarkoitus uusia maakaapeloinnin yhteydessä ulkorakennuksen seinään, siirtomatka n. 2 metriä.
Uusi mittauskeskus on jo hommattu.
Vanhasta mittauskeskuksesta lähtee seuraavat nousut ja ryhmäjohdot
  • talolle 3x6 mm2 + 6 mm2, tämä kaapeli suojattu pääsulakkeilla 25 A
  • ulkorakennukselle 5x6 mm2, tämä kaapeli suojattu omilla 25 A sulakkeilla
  • 6 kpl 10 A sulakkeilla suojattuja ryhmäjohtoja

Miten kannattaisi tehdä nousujohtojen suojaus uuteen mittauskeskukseen, että suojaus/selektiivisyys toimisi suoraan jos pääsulakekokoa joskus on tarve nostaa? Laitetaanko talon ja ulkorakennuksen nousuille jo nyt valmiiksi 25 A johdonsuojat vaikka pääsulakkeet on myös 25 A?

Onko mittauskeskuksella jotain yleistä asennuskorkeutta? Ajattelin keskuksen ruuvata jo valmiiksi seinään kiinni ennen, kun sähköasentaja tulee keskuksen kytkemään ja kaapelit jatkamaan.
 
Vierasmajaan tulee 2,5mm yksivaiheinen maakaapeli (pituus noin 25 metriä). Mökin sähköt on talon keskuksella yksinään B10-sulakkeen takana ja myös VVSK löytyy. Mökin ulkoseinällä on jakorasia, jossa maakaapeli haaroittuu kahdeksi 3x2,5S piuhaksi joiden päissä on molemmissa yksi pistorasia.

Nyt olisi tarve lisätä mökkiin kaksiosainen valokatkaisin ja kaksi valaisinta.

Ensimmäinen kysymys: Jos sulakekoko pysyy ennallaan, voinee valoihin liittyvät asennukset tehdä 1,5mm kaapelilla?

Toinen kysymys: Onko mitään poikkeusta tai tapaa jolla valoasennuksen voisi tehdä noilla 1,5mm kaapeleilla siten että jäisi optio mahdollisesti käyttää 16 ampeerin sulaketta, jos joku jostain syystä keksii jonkun käyttötarkoituksen jossa enemmän virtaa tarvittaisiin? Vai onko ainoa tapa käyttää myös kaikissa valoasennuksissa 2,5mm kaapelia?

Ajatus siis oli, että isken jakorasian viereen toisen jakorasian, jonne otan syötön tuosta ensimmäisestä. Sitten 5x1,5S tai 4x1,5N kaapelilla kierto tuplakytkimelle, ja saman rasian kautta 3x1,5S piuhat valoille. Valot asennetaan kiinteästi, eli valaisimille ei tule kattorasiaa

Jotenkin tuntuu hassulta jos 2,5mm kaapeli on se vaatimus, kun koko mökissä ei ole kuin kaksi jakorasiaa, eli kenellekään ei pitäisi olla epäselvyyksiä jos toisen rasian kannessa lukee kissan kokoisilla kirjaimilla että se on valaistuksen sähköt..
 
Vierasmajaan tulee 2,5mm yksivaiheinen maakaapeli (pituus noin 25 metriä). Mökin sähköt on talon keskuksella yksinään B10-sulakkeen takana ja myös VVSK löytyy. Mökin ulkoseinällä on jakorasia, jossa maakaapeli haaroittuu kahdeksi 3x2,5S piuhaksi joiden päissä on molemmissa yksi pistorasia.

Nyt olisi tarve lisätä mökkiin kaksiosainen valokatkaisin ja kaksi valaisinta.

Ensimmäinen kysymys: Jos sulakekoko pysyy ennallaan, voinee valoihin liittyvät asennukset tehdä 1,5mm kaapelilla?

Toinen kysymys: Onko mitään poikkeusta tai tapaa jolla valoasennuksen voisi tehdä noilla 1,5mm kaapeleilla siten että jäisi optio mahdollisesti käyttää 16 ampeerin sulaketta, jos joku jostain syystä keksii jonkun käyttötarkoituksen jossa enemmän virtaa tarvittaisiin? Vai onko ainoa tapa käyttää myös kaikissa valoasennuksissa 2,5mm kaapelia?

Ajatus siis oli, että isken jakorasian viereen toisen jakorasian, jonne otan syötön tuosta ensimmäisestä. Sitten 5x1,5S tai 4x1,5N kaapelilla kierto tuplakytkimelle, ja saman rasian kautta 3x1,5S piuhat valoille. Valot asennetaan kiinteästi, eli valaisimille ei tule kattorasiaa

Jotenkin tuntuu hassulta jos 2,5mm kaapeli on se vaatimus, kun koko mökissä ei ole kuin kaksi jakorasiaa, eli kenellekään ei pitäisi olla epäselvyyksiä jos toisen rasian kannessa lukee kissan kokoisilla kirjaimilla että se on valaistuksen sähköt..

Siellä voi olla tuo 2,5mm2 kaapelointi jo siksi että oikosulkuvirta vaatii sen jo 10A sulakkeelle. Jokin kesämökin vierasmaja kuulosta äkkiä sellaiselta paikalta ettei siellä ole kovinkaan kummoisia oikosulkuvirtoja.
 
Jokin kesämökin vierasmaja kuulosta äkkiä sellaiselta paikalta ettei siellä ole kovinkaan kummoisia oikosulkuvirtoja.
Sen takia sinne lienee laitettu B-käyrän johdonsuojakatkaisija. Ja oikosulkuvirta ei välttämättä riitä sulakekoon kasvattamiseen.
 
Unohtui mainita tuo että tietysti oikosulkuvirta sen lopulta määrittää, mutta en usko tästä olevan kyse. Tämä on ihan suht moderni kiinteistö ja 2,5mm kaapelilla on saatu 40 metrin päässä olevaan autotalliin vielä C16 nallit, ja tästä on pöytäkirjakin olemassa. Tämän vierasmajan osalta pöytäkirjaa ei ole, mutta toki tuo pitäisi mitata sitten jos sulaketta joku haluaisi vaihtaa.
 
Vierasmajaan tulee 2,5mm yksivaiheinen maakaapeli (pituus noin 25 metriä). Mökin sähköt on talon keskuksella yksinään B10-sulakkeen takana ja myös VVSK löytyy. Mökin ulkoseinällä on jakorasia, jossa maakaapeli haaroittuu kahdeksi 3x2,5S piuhaksi joiden päissä on molemmissa yksi pistorasia.

Nyt olisi tarve lisätä mökkiin kaksiosainen valokatkaisin ja kaksi valaisinta.

Ensimmäinen kysymys: Jos sulakekoko pysyy ennallaan, voinee valoihin liittyvät asennukset tehdä 1,5mm kaapelilla?

Toinen kysymys: Onko mitään poikkeusta tai tapaa jolla valoasennuksen voisi tehdä noilla 1,5mm kaapeleilla siten että jäisi optio mahdollisesti käyttää 16 ampeerin sulaketta, jos joku jostain syystä keksii jonkun käyttötarkoituksen jossa enemmän virtaa tarvittaisiin? Vai onko ainoa tapa käyttää myös kaikissa valoasennuksissa 2,5mm kaapelia?

Ajatus siis oli, että isken jakorasian viereen toisen jakorasian, jonne otan syötön tuosta ensimmäisestä. Sitten 5x1,5S tai 4x1,5N kaapelilla kierto tuplakytkimelle, ja saman rasian kautta 3x1,5S piuhat valoille. Valot asennetaan kiinteästi, eli valaisimille ei tule kattorasiaa

Jotenkin tuntuu hassulta jos 2,5mm kaapeli on se vaatimus, kun koko mökissä ei ole kuin kaksi jakorasiaa, eli kenellekään ei pitäisi olla epäselvyyksiä jos toisen rasian kannessa lukee kissan kokoisilla kirjaimilla että se on valaistuksen sähköt..

Haistan laittoman sähkötyön.
 
Unohtui mainita tuo että tietysti oikosulkuvirta sen lopulta määrittää, mutta en usko tästä olevan kyse. Tämä on ihan suht moderni kiinteistö ja 2,5mm kaapelilla on saatu 40 metrin päässä olevaan autotalliin vielä C16 nallit, ja tästä on pöytäkirjakin olemassa. Tämän vierasmajan osalta pöytäkirjaa ei ole, mutta toki tuo pitäisi mitata sitten jos sulaketta joku haluaisi vaihtaa.
Miksihän siellä sitten on vierasmajan pistorasioita varten laitettu vain 10 A sulake, jos kaapelina 2,5 mm^2?
 
Miksihän siellä sitten on vierasmajan pistorasioita varten laitettu vain 10 A sulake, jos kaapelina 2,5 mm^2?
Jaa-a. Todennäköisesti keskusksessa on ollut B10 sulake tyhjänä. Kun pöytäkirjaa ei ole, on myös mahdollista että kytkennän on tehnyt joku muu kuin sähkömies.
 
Vierasmajaan tulee 2,5mm yksivaiheinen maakaapeli (pituus noin 25 metriä). Mökin sähköt on talon keskuksella yksinään B10-sulakkeen takana ja myös VVSK löytyy. Mökin ulkoseinällä on jakorasia, jossa maakaapeli haaroittuu kahdeksi 3x2,5S piuhaksi joiden päissä on molemmissa yksi pistorasia.

Nyt olisi tarve lisätä mökkiin kaksiosainen valokatkaisin ja kaksi valaisinta.

Ensimmäinen kysymys: Jos sulakekoko pysyy ennallaan, voinee valoihin liittyvät asennukset tehdä 1,5mm kaapelilla?

Toinen kysymys: Onko mitään poikkeusta tai tapaa jolla valoasennuksen voisi tehdä noilla 1,5mm kaapeleilla siten että jäisi optio mahdollisesti käyttää 16 ampeerin sulaketta, jos joku jostain syystä keksii jonkun käyttötarkoituksen jossa enemmän virtaa tarvittaisiin? Vai onko ainoa tapa käyttää myös kaikissa valoasennuksissa 2,5mm kaapelia?

Ajatus siis oli, että isken jakorasian viereen toisen jakorasian, jonne otan syötön tuosta ensimmäisestä. Sitten 5x1,5S tai 4x1,5N kaapelilla kierto tuplakytkimelle, ja saman rasian kautta 3x1,5S piuhat valoille. Valot asennetaan kiinteästi, eli valaisimille ei tule kattorasiaa

Jotenkin tuntuu hassulta jos 2,5mm kaapeli on se vaatimus, kun koko mökissä ei ole kuin kaksi jakorasiaa, eli kenellekään ei pitäisi olla epäselvyyksiä jos toisen rasian kannessa lukee kissan kokoisilla kirjaimilla että se on valaistuksen sähköt..
Kunhan ryhmää suojaava sulake on 10A, niin voi tehdä 1,5-neliöisellä.

Jos haluat pistorasioille 16A sulakkeet, laita ryhmään 6A välisulake (tai 10A:llakin on vielä selektiivinen suojaus) valaistusjohtoja suojaamaan. Tuon jälkeen voit vaihtaa mökkiä syöttävän sulakkeen 16A:ksi.
 
Täällä kun oli aiemmin puhetta että nollastakin sen tärskyn voi saada. Tässä hyvä esimerkki ameriikan maalta kun on ranetettu. Tuossa maassa melkosesti vapaampaa noitten sähköjen kanssa ranettaminen kuin suomessa.

 
No ei tuo nyrkkisääntö 1,5mm2 = 10A ja 2,5mm2 = 16A noin kylmästi ilman mittauksia automaattisesti päde. Oikosulkuvirrat pitää tietää.

Ja onko laki jotenkin muuttunut kun ittellä on muistikuva että taululta lähtevää syöttöä saa kyllä kasvattaa kaapelin pinta-alaa siis, mutta ei pienentää. Toki ittellä on tiedot lähes 20v takaa, voinu jotain poikkeuksia unohtua.
 
No ei tuo nyrkkisääntö 1,5mm2 = 10A ja 2,5mm2 = 16A noin kylmästi ilman mittauksia automaattisesti päde. Oikosulkuvirrat pitää tietää.
Mitataanko oikeassa elämässä oikosulkuvirtoja muualta kuin pistorasioista? Tässähän oltiin lisäämässä valaisimia, eli olettaen että alkuperäinen asennus 2,5mm kaapeleilla ja B10 sulakkeella on OK, lisäviritys kiinteälle valaistukselle 1.5mm kaapelilla ei muuttane asiaa?

Samahan tuo olisi tehdä 2,5mm johdolla, niin ei tule siitä ainakaan ongelmaa. Lähinnä mietityttää miten hyvin esim 5x2.5S johto taipuu pinta-asenteiseen kaksiosaiseen valaisinkytkimeen, tilaa taitaa olla aika rajatusti.
 
Puhdas pinta-asennus sallii myös 16A johdonsuojan käyttämisen 1,5mm2 ryhmäjohdolla olettaen että oikosulkuvirta ylittyy, ja mikäli se nostetaan tulevaisuudessa kokoon B16 niin vaatimus oli noin 100A mitattu ik epäedullisimmassa pisteessä, toki se pitää varmistaa joko mittaamalla tai laskemalla ennen muutosta.
B10 riittää se kuutisenkymmentä ampeeria eli ei heikon ik:n pitäisi olla mikään ongelma.
 
Itse haistan vain oman pieruni, mutta en minä sitä normaalioloissa täällä internetissä kertoisi. Ajattelin nyt kuitenkin että lienee kohteliasta kertoa, kun kerran kerroit oman nenäsi toiminnasta myös.

Kysymykset on sitä luokkaa et kannattaa jättää ne sähkötyöt ammattilaiselle.
 
Kysymykset on sitä luokkaa et kannattaa jättää ne sähkötyöt ammattilaiselle.
Pään aukonisen sijaan voisit vaikka tarkemmin avata mikä osa alkuperäisestä kysymyksestä oli "sitä luokkaa" että se oikeuttaa pään aukomiseen. Tässähän nimen omaan pyritään sellaiseen asennuksen joka on järkevä, kestää päivänvalon ja on standardin mukainen. Perusrane vain toteaisi ettei parin metrin valosyötön vetäminen pinta-asennuksena millä tahansa langalla aiheuta käytännössä mitään riskiä, mutta se ei riitä minulle vaan haluan myös standardin täyttävän toteutuksen.
 
Vierasmajaan tulee 2,5mm yksivaiheinen maakaapeli (pituus noin 25 metriä). Mökin sähköt on talon keskuksella yksinään B10-sulakkeen takana ja myös VVSK löytyy. Mökin ulkoseinällä on jakorasia, jossa maakaapeli haaroittuu kahdeksi 3x2,5S piuhaksi joiden päissä on molemmissa yksi pistorasia.

Nyt olisi tarve lisätä mökkiin kaksiosainen valokatkaisin ja kaksi valaisinta.

Ensimmäinen kysymys: Jos sulakekoko pysyy ennallaan, voinee valoihin liittyvät asennukset tehdä 1,5mm kaapelilla?

Toinen kysymys: Onko mitään poikkeusta tai tapaa jolla valoasennuksen voisi tehdä noilla 1,5mm kaapeleilla siten että jäisi optio mahdollisesti käyttää 16 ampeerin sulaketta, jos joku jostain syystä keksii jonkun käyttötarkoituksen jossa enemmän virtaa tarvittaisiin? Vai onko ainoa tapa käyttää myös kaikissa valoasennuksissa 2,5mm kaapelia?

Ajatus siis oli, että isken jakorasian viereen toisen jakorasian, jonne otan syötön tuosta ensimmäisestä. Sitten 5x1,5S tai 4x1,5N kaapelilla kierto tuplakytkimelle, ja saman rasian kautta 3x1,5S piuhat valoille. Valot asennetaan kiinteästi, eli valaisimille ei tule kattorasiaa

Jotenkin tuntuu hassulta jos 2,5mm kaapeli on se vaatimus, kun koko mökissä ei ole kuin kaksi jakorasiaa, eli kenellekään ei pitäisi olla epäselvyyksiä jos toisen rasian kannessa lukee kissan kokoisilla kirjaimilla että se on valaistuksen sähköt..

Itse tekisin näin, että syöttävälle keskukselle vaihtaisin sulakkeen C16:ksi ja tekisin mökin seinään oman "minikeskuksen", johon pistorasioille C16 ja valoille C10 johdonsuojakatkaisijat.

Oikosulkuvirroilla ei tässä väliä, kun vikis hoitaa syötön automaattisen poiskytkennän.
 
Täällä kun oli aiemmin puhetta että nollastakin sen tärskyn voi saada. Tässä hyvä esimerkki ameriikan maalta kun on ranetettu. Tuossa maassa melkosesti vapaampaa noitten sähköjen kanssa ranettaminen kuin suomessa.



Esimerkkinä itsekin olen säkärinä saanut 230v tärskyn nollajohdosta, enkä mielestäni menetellyt edes erityisen huolimattomasti. Yksinkertaistettuna homma meni niin, että olin vaihtamassa ryhmäkeskukseen ohjauskontaktoria. Rivissä oli useampi kontaktori. No ensin tietty irti kuorman nallit ja myöskin ohjauskontaktorien ohjaussulake. Kaksinapaisella jännitteenkoettimella mittasin, että kylmänä on niin kuorman syöttö kuin ohjausjännitekin. Ei muuta kuin vaihtohommiin, piuhat irti ja irti ollut nolla löikin kynsille. Hommaa siinä sitten selvittämään, niin irti olleessa nollassa oli jännitteenkoettimen mukaan verkkojännite. Kytkentöjä tarkistelemaan niin, ohjauskontaktorien nollat oli ketjutettu kuten yleensäkin, mutta lisäksi samassa nollaketjussa oli 230/24 rautasydänmuuntaja, joka oli eri sulakkeen takana kuin kontaktorien ohjausjännite. Siitä kun kontaktorin irrotti ja nollaketju katkesi niin rautasydänmuuntajan läpi tuleva verkkojännite jäi kellumaan irti olleen nollan päähän. Miten tuon olisi voinut estää: A: laittamalla koko keskus kylmäksi TAI tarkistamalla nollaketjutuksen kytkennät TAI mittaamalla jännitteet irti olleiden johtimien päistä. Eli ihan vain esimerkkinä, että vahinkoja voi sattua.
 
Itse tekisin näin, että syöttävälle keskukselle vaihtaisin sulakkeen C16:ksi ja tekisin mökin seinään oman "minikeskuksen", johon pistorasioille C16 ja valoille C10 johdonsuojakatkaisijat.

Oikosulkuvirroilla ei tässä väliä, kun vikis hoitaa syötön automaattisen poiskytkennän.

Tavallaan joo, mutta mahdollisissa oikosulkutapauksissa(L-N) olisi hienoa, jos siellä syötössä olisi jotain muutakin kuin vikuri ja mahdollisesti ylimitoitettu johdonsuoja...
 
Tavallaan joo, mutta mahdollisissa oikosulkutapauksissa(L-N) olisi hienoa, jos siellä syötössä olisi jotain muutakin kuin vikuri ja mahdollisesti ylimitoitettu johdonsuoja...
Niin siellähän on syötössä C16 johdonsuoja. Saattaa pystyä jopa suurentamaan, riippuen asennustavoista ja korjauskertoimista.
 
Pään aukonisen sijaan voisit vaikka tarkemmin avata mikä osa alkuperäisestä kysymyksestä oli "sitä luokkaa" että se oikeuttaa pään aukomiseen. Tässähän nimen omaan pyritään sellaiseen asennuksen joka on järkevä, kestää päivänvalon ja on standardin mukainen. Perusrane vain toteaisi ettei parin metrin valosyötön vetäminen pinta-asennuksena millä tahansa langalla aiheuta käytännössä mitään riskiä, mutta se ei riitä minulle vaan haluan myös standardin täyttävän toteutuksen.

Sähköasentaja kyllä tietää noi perusjutut. Itse en lähde maallikoita neuvomaan sähkötöissä. Ja se et huomautan mahdollisesta lain rikkomisesta sekä vaaran aiheuttamisesta ei ole pään aukomista
 
Viimeksi muokattu:
Niin siellähän on syötössä C16 johdonsuoja. Saattaa pystyä jopa suurentamaan, riippuen asennustavoista ja korjauskertoimista.

Joo on siellä tällä hetkellä se B10A. Voi olla, että ravistettu työkalupakkia ja sieltä ei ole muuta löytynyt, mutta on myös täysin mahdollista, että se on mittaamalla todettu ja asennettu sen mukaan. Jos ja kun ei ole käytössä mitään mitattuja tai laskettuja arvoja, niin helpoin on vaan tehdä ne mittaukset ja toteuttaa tulevat modaukset sen mukaan.
 
Joo on siellä tällä hetkellä se B10A. Voi olla, että ravistettu työkalupakkia ja sieltä ei ole muuta löytynyt, mutta on myös täysin mahdollista, että se on mittaamalla todettu ja asennettu sen mukaan. Jos ja kun ei ole käytössä mitään mitattuja tai laskettuja arvoja, niin helpoin on vaan tehdä ne mittaukset ja toteuttaa tulevat modaukset sen mukaan.
Kaikki on mahdollista, mutta luulenpa että tuo B10 on ollut siellä valmiina, kun kerta on vikurinkin perässä. Ellei sitten vikuri ole jälkeenpäin asennettu. Noilla oikosulkuvirroilla kun ei ole vikiksen kanssa oikeastaan mitään merkitystä (5 x nimellistoimintavirta = 150mA =toteutuu aina).
 
Kaikki on mahdollista, mutta luulenpa että tuo B10 on ollut siellä valmiina, kun kerta on vikurinkin perässä. Ellei sitten vikuri ole jälkeenpäin asennettu. Noilla oikosulkuvirroilla kun ei ole vikiksen kanssa oikeastaan mitään merkitystä (5 x nimellistoimintavirta = 150mA =toteutuu aina).

Niin paitsi, että perus vikuri ei toimi oikosulkusuojana(L-N).
 
Niin paitsi, että perus vikuri ei toimi oikosulkusuojana(L-N).
Sitä varten on se johdonsuojakatkaisija, joka mitoitetaan kaapelin kestävyyden mukaan. Ei siinä oikosulkuvirtoja silloin mittailla tai ainakaan katsota mitoitusta syötön nopean poiskytkennän taulukoista. Jos sulla on D1 -käsikirja siinä hollilla, niin lue kappale 43.2 ja kuva 43.4.
 
Sitä varten on se johdonsuojakatkaisija, joka mitoitetaan kaapelin kestävyyden mukaan. Ei siinä oikosulkuvirtoja silloin mittailla tai ainakaan katsota mitoitusta syötön nopean poiskytkennän taulukoista. Jos sulla on D1 -käsikirja siinä hollilla, niin lue kappale 43.2 ja kuva 43.4.

Täytyypä vilkaista kun joskun pääsen takaisin toimistolle.
 
Mitataanko oikeassa elämässä oikosulkuvirtoja muualta kuin pistorasioista? Tässähän oltiin lisäämässä valaisimia, eli olettaen että alkuperäinen asennus 2,5mm kaapeleilla ja B10 sulakkeella on OK, lisäviritys kiinteälle valaistukselle 1.5mm kaapelilla ei muuttane asiaa?

Samahan tuo olisi tehdä 2,5mm johdolla, niin ei tule siitä ainakaan ongelmaa. Lähinnä mietityttää miten hyvin esim 5x2.5S johto taipuu pinta-asenteiseen kaksiosaiseen valaisinkytkimeen, tilaa taitaa olla aika rajatusti.

Itse vetäisin myös valaisimille/kytkimille 2.5mm2 johdon, ihan tulevaisuutta ajatellen, jos jokus vaihtaakin 16A sulakkeeseen se 1.5mm2 kaapeli ei välttämättä riitäkkään. Myös kirjoitukset kuluu, varsinkin jos on ulkoseinässä rasia, ikinä tiedä kuka jatkossa sähköhommia siellä tekee. Ja hyvien asennustapojen (omasta mielestä ainakin) ryhmän kaikkien johtimien on hyvä olla samaa kokoa.
 
Itse vetäisin myös valaisimille/kytkimille 2.5mm2 johdon, ihan tulevaisuutta ajatellen, jos jokus vaihtaakin 16A sulakkeeseen se 1.5mm2 kaapeli ei välttämättä riitäkkään. Myös kirjoitukset kuluu, varsinkin jos on ulkoseinässä rasia, ikinä tiedä kuka jatkossa sähköhommia siellä tekee. Ja hyvien asennustapojen (omasta mielestä ainakin) ryhmän kaikkien johtimien on hyvä olla samaa kokoa.
Pakko nyt kysyä, että millä tutkinnolla ja/tai kokemuksella vastaat? Ihan kaikella kunnioituksella.
 
Sähköasentaja kyllä tietää noi perusjutut. Itse en lähde maallikoita neuvomaan sähkötöissä. Ja se et huomautan mahdollisesta lain rikkomisesta sekä vaaran aiheuttamisesta ei ole pään aukomista
Paljon mielekkäämpää luettavaa kuitenkin olisi, jos virhettä tai typeryyttä kommentoisi kertoen, mikä oli väärin ja miksi, ja mikä olisi oikein. Täällä kuten kaikkialla muuallakin ilmenee, että oikeiden sähköasentajienkin keskuudessa on erimielisyyttä eli puutteellisia, virheellisiä ja luovasti tulkittuja käsityksiä määräyksistä ja hyvästä asennustavasta.

Maallikon neuvominen ei ole salaseuramentaliteetin vastakohta. Maallikon neuvominen on sitä, kun lähtee antamaan ohjeita henkilökohtaisesti kädestä pitäen rautalankaa vääntäen. Edes opettaminen tai luennointi ei ole tätä kielteisessä mielessä maallikon neuvomista. Sitä opetusmateriaaliahan on muuallakin tarjolla.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 156
Viestejä
4 467 167
Jäsenet
73 898
Uusin jäsen
domit

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom