Kysymyksiä sähkömiehille

[Napalaikka]

Vaikee kyllä uskoa että kukaan sähköasentajan paperit saanut tekisi tuollaista jälkeä, tai edes harjoittelija. Sen verran rajusti on vedetty metsään.

 

[N1kkel]

No jos on uudiskohde kyseessä, niin eikös siellä ole pakollisena sähköurakoitsija ja -suunnittelija sekä valvoja. Harvemmin siellä urakoitsijalla on muita kun sähkömiehiä tekemässä sähkötöitä, koska se ei ole laillista.

Mistä tiedät, etteivät nuo ole vaikka harjoittelijan tai perus raksamiehen tekemiä räpellyksiä?

Pätevyydet ja urakointioikeudet on firmassa yhdellä, mutta sähköasennuksia ei silti saa tehdä kuka tahansa. Työntekijöillä täytyy olla koulutus ja/tai työkokemusta, että sähköjä saa asentaa.

Kyllä, pitää olla sähköalan ammattihenkilö. Viimeinen lause tosin koskee itsenäistä työskentelyä. Esim. sähköalan opiskelija voi tehdä sähköasennuksia sähköalan ammattihenkilön valvonnassa (ja sähkötöiden johtajan suostumuksella), vaikka koulutus/työkokemusvaatimus ei täyttyisikään.

 

[Trans-Late]

Mistä tiedät, etteivät nuo ole vaikka harjoittelijan tai perus raksamiehen tekemiä räpellyksiä?

Viimeinen lause koskee itsenäistä työskentelyä. Esim. sähköalan opiskelija voi tehdä sähköasennuksia sähköalan ammattihenkilön valvonnassa (ja sähkötöiden johtajan suostumuksella), vaikka koulutus/työkokemusvaatimus ei täyttyisikään.

Kyllä. Juuri näin. Itsenäisesti niitä sähköjä siellä työmailla asennetaan, eli koulutus ja työkokemus pitää olla. Ammattilaisen valvonnassa ja opastamana voi sitten juurikin esim. opiskelija tehdä.

 

[smario]

Kyllä. Juuri näin. Itsenäisesti niitä sähköjä siellä työmailla asennetaan, eli koulutus ja työkokemus pitää olla. Ammattilaisen valvonnassa ja opastamana voi sitten juurikin esim. opiskelija tehdä.

Ja jos oikein nipotetaan niin myös se kaapeleiden asennus, naulaaminen ja vetäminen paikoilleen on sähkötyötä. Jos ei maallikko tuota tee urakoitsijan valvomana ja opastamana niin silloin ollaan tässäkin ketjussa oltu monta kertaa siinä tilanteessa että on rikottu sähköturvallisuuslakia.

 

[Ponsu]

Mistä tiedät, etteivät nuo ole vaikka harjoittelijan tai perus raksamiehen tekemiä räpellyksiä?

Kyllä, pitää olla sähköalan ammattihenkilö. Viimeinen lause tosin koskee itsenäistä työskentelyä. Esim. sähköalan opiskelija voi tehdä sähköasennuksia sähköalan ammattihenkilön valvonnassa (ja sähkötöiden johtajan suostumuksella), vaikka koulutus/työkokemusvaatimus ei täyttyisikään.

No minä tiedän, ettei tuota ole kukaan sähkömies valvonut.

 

[Pakana]

Mitäs mieltä tälläsistä asennuksista uudiskohteessa?


Tämä nyt selvästi määräysten vastainen. ML pätkillä otettu jakorasiasta valaisimen liitäntälaitteelle putkettomana sähköt. Kansi puuttuu, rasia kiinnittämättä.

Tuo rasian kiinnittämättömyys on vähän sellainen että se nyt voitaisiin hyväksyä, mutta kansi ja kaapeli valaisimelle tuossa kyllä pitäisi olla. Tosin käytännössä noita kannettomia jakorasioita näkee melko paljon noissa alaslasketuissa katoissa, ehkä tuota ratkaisua puolustellaan sillä että ettei sinne käsin pääse ilman että sen valon irroittaa. Todennäköisesti ei vaan ole viitsitty sitä kantta näkertää sinne, kun on hankala paikka.

Lieden sähköt. MMJ pätkä siirtokannesta, johon heitetty päähän naaras pistotulppa. MMJ ei vissiin puolikiinteässä asennuksessa ole OK?
Onko tuo viritys muutenkaan kovin virallinen?

Ei tuo nyt varsinaisesti kiellettykään ole jos se olisi MMJ:n sijaan notkealla kaapelilla. Onko siellä jokin miniliesi kun vain sukolla tulee sähkö?

Mites tämä? Jakorasian kanteen porattu reikä, josta otettu valaisimen piuha. Ei mitään vedonpoistoa.

Jos tuossa olisi vedonpoisto, niin ei tuossa virhettä ole. Periaatteessa tuon voisi asentaa myös niin että tuo valaisimelle tuleva johto tulisi vedonpostonysän läpi, mutta ei se nysä tuollaiselle kalustekaapelille riitä, niin että jokin muu vedonpoisto sinne pitäisi jokatapauksessa rakentaa.

No jos on uudiskohde kyseessä, niin eikös siellä ole pakollisena sähköurakoitsija ja -suunnittelija sekä valvoja. Harvemmin siellä urakoitsijalla on muita kun sähkömiehiä tekemässä sähkötöitä, koska se ei ole laillista.

Ei pakollista ole kuin sähkötarkastuspöytäkirja. Omakoti- ja paritaloissa useimmiten lienee kuitenkin vain yksi henkilö joka hoitaa suunnittelun urakoinnin ja valvoo itse itseään.

Varmennustarkastukset tulee sitten isommissa kohteissa, kuten nyt varmaan tuossakin jos taloyhtiöstä puhutaan, mutta eihän se varmentaja kierrä joka paikkaa repimässä auki, vaan tekee pistokokeita. Ja käytännössä olen huomannut että ne kiinnittävät eniten huomiota merkintöihin ja papereihin, ei niinkään varsinaisiin asennuksiin.

 

[nopeehopee]

Aikalailla samanlaista jälkeä kun kerran tarkasteltiin virolaisen raksafirman tekemiä loma-asuntoja, ja heidän mitä lie käyttämää virolaista sähköurakoitsijaa. Ei urakointilupia Suomessa, ja oli kyllä jälki sen mukaista. Ei muistaakseni löytynyt yhtäkään vedonpoistoa rasioista, ja joskus saattoi jopa MMJ lähteä kytkimen rasialta pistorasialle, mutta MMJ oli kuorittu jo puolivälistä matkaa ja toki putkettomana tehty.

 

[N1kkel]

No minä tiedän, ettei tuota ole kukaan sähkömies valvonut.

Ei virallinen vaatimus työskentelyn valvonnasta takaa sitä, että käytännössä työmaalla joku sähkäri herkeämättä selän takana valvoo sitä harjoittelijaa.

Enkä väitä, että nuo olisi tehnyt harjoittelija, mutta mistä sinä pystyt tietämään, että nuo on tehnyt sähköalan ammattihenkilö eikä joku "rane"? Niin, et mistään.

 

[0nanias]

Me tehdään alihankintana jonkin verran noita SU määrättyjä takuukorjauksia muille konsernin firmoille joiden toimialana on uudiskohteet ja harmi kyllä jälki on todella usein tuota.
Työvoiman vaihtuvuus on suurta ja firman kirjoilla pysyvät työntekijät ovat usein niitä jotka eivät mihinkään parempaan urakkaporukkaan kelpaa.
Kaikilla asentajilla on kuitenkin ihan suomessa hankittu sähköasentajan perustutkinto, eli ranetuksista ei oikein voi puhua koska tekijänä on ainakin paperilla ihan ammattimies.
Mutta eipä se tutkintolappu tarkoita yhtään mitään enää nykypäivänä.

 

[Pakana]

Tuskin nuo ovat minkään harjoittelijan tekemiä.. Harjoittelijat harvoin tekevät mitään ilman että niiden käskee tehdä jotain.

 

[Trans-Late]

Ja jos oikein nipotetaan niin myös se kaapeleiden asennus, naulaaminen ja vetäminen paikoilleen on sähkötyötä. Jos ei maallikko tuota tee urakoitsijan valvomana ja opastamana niin silloin ollaan tässäkin ketjussa oltu monta kertaa siinä tilanteessa että on rikottu sähköturvallisuuslakia.

Aivan, juuri näin. Eikä tarvitse edes nipottaa, vaan kaapeleiden ja rasioiden asennus (mikäli oletus on, että ne on tarkoitus ottaa käyttöön ja niissä on tarkoitus johtaa yli 50VAC- tai yli 120VDC -sähköä), on mitä suurimissa määrin sähkötyötä, jossa tekijän on omattava määrätyt kriteerit, eli koulutus ja kokemus. Vaikkei itse asentaja sähköpätevyyksiä tai urakointioikeuksia tarvitsekaan, vaan ne on sillä firman pomolla, niin sitä ei pidä sekoittaa siihen, että käytännön asennustyötä saisi silti tehdä kuka tahansa ilman koulutusta tai kokemusta.

Putkipuolella taas on niin, että asennuksia saa tehdä kuka vaan, kenen työt kvv-työnjohtaja suostuu ottamaan vastuulleen.

Sähkötöihin taas ei saa palkata asentajaa, kenellä ei ole riittävää kokemusta ja koulutusta riippumatta katsooko sähkötöidenjohtaja henkilön luotettavaksi asentajaksi vai ei. Tässäkin ketjussa oli jo tehokkaasti sekoitettu sähköpätevyys, urakointioikeus ja oikeus tehdä sähkötyötä.

 

[Pakana]

Sähkötöihin taas ei saa palkata asentajaa, kenellä ei ole riittävää kokemusta ja koulutusta riippumatta katsooko sähkötöidenjohtaja henkilön luotettavaksi asentajaksi vai ei.

Tokihan sä tajuat että tuossa on sellainen paradoksi ettei sähköasentaja saa kokemusta jos se ei tee niitä sähkötöitä?

 

[Trans-Late]

Tokihan sä tajuat että tuossa on sellainen paradoksi ettei sähköasentaja saa kokemusta jos se ei tee niitä sähkötöitä?

Tämähän ei ollut minun keksintöni. Ensimmäinen vuosi koulutuksen jälkeen pitäisi tehdä töitä jonkun valvonnassa. Sitten on sitä kokemusta, että saa työmailla asentaa itsenäisesti. Sitten on vielä vanhan lain mukaisia asentajia, jotka eivät tarvinneet koulutusta, vaan koulutuksen pystyi korvaamaan kuuden vuoden työkokemuksella ja riittävillä alan perustiedoilla.

 

[Satelite]

Tämähän ei ollut minun keksintöni. Ensimmäinen vuosi koulutuksen jälkeen pitäisi tehdä töitä jonkun valvonnassa. Sitten on sitä kokemusta, että saa työmailla asentaa itsenäisesti. Sitten on vielä vanhan lain mukaisia asentajia, jotka eivät tarvinneet koulutusta, vaan koulutuksen pystyi korvaamaan kuuden vuoden työkokemuksella ja riittävillä alan perustiedoilla.

Ei muuten ole noin... vuosi ei riitä. Riippuen ässäluokan kurssista ei ihan vuosi riitä.

 

[Pakana]

Tämähän ei ollut minun keksintöni. Ensimmäinen vuosi koulutuksen jälkeen pitäisi tehdä töitä jonkun valvonnassa. Sitten on sitä kokemusta, että saa työmailla asentaa itsenäisesti. Sitten on vielä vanhan lain mukaisia asentajia, jotka eivät tarvinneet koulutusta, vaan koulutuksen pystyi korvaamaan kuuden vuoden työkokemuksella ja riittävillä alan perustiedoilla.

Niin, siis tarkoitat että itsenäisesti ei saa työskennellä ilman sitä kokemusta, vaikka kirjoitat että ei saa palkata töihin..

Tuo "itsenäisesti" työskentelykin on sitten käyhtännössä aika epämääräinen käsite. Ei sen uudenkaan sähkärin vieressä kokoajan voi seistä joku katsomassa mitä se tekee. Käytännössähän se menee niin että kun se kokeneempi kaveri on ollut siinä "parina" häärämässä aikansa, sen jälkeen se kaveri tekee omin nokkineen ne hommat, koska oletus nyt on että normaali ihminen osaa vielä seuraavanakin päivänä jatkaa samalla tavalla tekemistä.

 

[Trans-Late]

Ei muuten ole noin... vuosi ei riitä. Riippuen ässäluokan kurssista ei ihan vuosi riitä.

Riittävän ammattitaitoiseksi valvomaan ja itsenäisesti tekemään koulutustaan ja työkokemustaan vastaavan alan sähkö- ja käyttötyötä katsotaan se, joka on mainittuihin töihin opastettu ja joka on:
...
4) suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä; taikka

5) hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.

Edelleenkään minkään S-luokan turvallisuustutkintoa ei asentaja tarvitse. Nyt sekoitat jälleen urakointi- ja sähkötöiden johtajan oikeuksiin.

 

[Trans-Late]

Niin, siis tarkoitat että itsenäisesti ei saa työskennellä ilman sitä kokemusta, vaikka kirjoitat että ei saa palkata töihin..

Tuo "itsenäisesti" työskentelykin on sitten käyhtännössä aika epämääräinen käsite. Ei sen uudenkaan sähkärin vieressä kokoajan voi seistä joku katsomassa mitä se tekee. Käytännössähän se menee niin että kun se kokeneempi kaveri on ollut siinä "parina" häärämässä aikansa, sen jälkeen se kaveri tekee omin nokkineen ne hommat, koska oletus nyt on että normaali ihminen osaa vielä seuraavanakin päivänä jatkaa samalla tavalla tekemistä.

Juu, no tuo "ei saa palkata" oli vähän väärä ilmaisu. Sitä itsenäistä työskentelyä meinasin. Ja todellisuus ja käytäntö tosiaan ei varmasti mene niin, että vuoden ajan joku katsoo perään. Eikä sillä varmasti sitä edes tarkoiteta, että vieressä fyysisesti seisoo koko ajan joku, vaan luultavasti, että jonkun pitäisi edes päällisin puolin todeta, että tämä "harjoittelemassa" oleva kaveri tekee asiallista jälkeä.

 

[Pakana]

Ja mun puhtaasti perstuntumaan perustuvan otannan perusteella sanoisin että ne nuoret/kokemattomat asentajat ei ole oikeastaan se asennuksissa oikova porukka, vaan ne kokeneet ja hommaan jo vuosikymmen sitten kyllästyneet, sekä ihmiset joiden perusasenne on aina evvk.

 

[essim0n]

Yllä olevissa kuvissa voinut käydä rasioiden osalta se että sähkäri putkittanut / johdottanut rasiat kohdilleen ja viime hetkillä tullut tieto että tuleekin upotettavat paneelit kattoihin jolloin rasiat jätetty siihen viereen päälle joka kyllä on fine kun niihin käsiksi päästään. Monesti nuo on piilossa jossain ihan muualla mitä on tullut vastaan. Voi toki olla että ei sähkäri tiennyt oikeeta metodia tuohon.
Joskus myös timpureiden pitäisi kantaa vastuu noista rasioista, lähinnä niiden kiinnittelystä yms. mutta yleisin mitä hiljan on kuullut että "ei kuulu mulle". Urakat hinnoiteltu niin kireelle että kenelläkään ole kiinnostusta vahtia / odottaa muita vaan mennään perse edellä puuhun.

Mitä noista muista voisi sanoa niin käytännössä samat mitä Pakana, ei ole nuo vielä edes pahimmasta päästä mitä noissa kohteissa tulee vastaan. Toisessa kuvassa luulen että luettu kuvia väärin / keittiö muuttunut lennosta ja uunin rasia jäänyt väärille hoodeille, liesitason johto riittänyt / vaihdettu mutta ei erillisuunin, joka niissäkin kyllä on vaihdettavissa pidempään, osassa ainakin.

Kevennyksenä tästä halukkaalle juuri käytöstä purettu ulkopistorasia, erään vuokrakohteen tallin seinästä. VVS ja Kevi myydään erikseen

 

[valexi]

Kevennyksenä tästä halukkaalle juuri käytöstä purettu ulkopistorasia, erään vuokrakohteen tallin seinästä. VVS ja Kevi myydään erikseen

Oliko tuossa vaan kaks eri vaihetta?
Rälläkkä saattaa ottaa aika hyvät jengat 400V jänöllä.

 

[Pakana]

Oliko tuossa vaan kaks eri vaihetta?
Rälläkkä saattaa ottaa aika hyvät jengat 400V jänöllä.

taitaa kuitenkin olla vaan vanhat värit

 

[valexi]

Joo totta. Vitsi tais olla siinä, että maadoitettu pistorasia ilman nollausta tai keviä.

 

[Trans-Late]

Joo totta. Vitsi tais olla siinä, että maadoitettu pistorasia ilman nollausta tai keviä.

Ja ulkopistorasiana sisäpistorasia ML-johtimilla pinnassa.

 

[essim0n]

Ja ulkopistorasiana sisäpistorasia ML-johtimilla pinnassa.

Jep, ja näitä oli eri puolilla kohdetta. ML-lankojen päässä sisällä oli sokeripala, pätkä 2x0,5 lapamatoa ja europistoke.

 

[Erkkimerkki]

Tuossa lieden jatkopistorasiassa on vielä sellainen juttu, että tuota pistorasiaa on tuskin vikavirtasuojattu. Nykyään asuinrakennuksissa saa olla ilman vikavirtasuojaa pistorasiat vain kylmäkoneille.

 

[Tonnin Seteli]

Tuossa lieden jatkopistorasiassa on vielä sellainen juttu, että tuota pistorasiaa on tuskin vikavirtasuojattu. Nykyään asuinrakennuksissa saa olla ilman vikavirtasuojaa pistorasiat vain kylmäkoneille.

Niinkö? Onko lähdettä? Tietoni voi olla vanhaa, mutta kyllä se vvsk-vapaus myös pistorasioissa viimeksi koski paikallaan käytettäviä laitteita, joille on oma pistorasia. Siis kylmäkoneen lisäksi esimerkiksi pesukone, lämpöpumppu tai liesi. Erillinen rasia selkeästi paikkaan, jossa sitä ei muuhun käytetä, merkitään "vain vesipumppu, ei vikavirtasuojaa" ja tilassa riittävästi muita vvsk rasioita.

Tähän ei sitten mitenkään liity se, että jotkut laitevalmistajat edellyttävät vvsk käyttöä vaikkapa lämpöpumpussa myös kiinteästi asennettuna(itsellä täysin laillinen tuore asennus ilman vvsk pistorasian kautta, kyseessä ei psykoosivalmistajan tuote joten myös ohjeen mukainen).

 

[essim0n]

Niinkö? Onko lähdettä? Tietoni voi olla vanhaa, mutta kyllä se vvsk-vapaus myös pistorasioissa viimeksi koski paikallaan käytettäviä laitteita, joille on oma pistorasia. Siis kylmäkoneen lisäksi esimerkiksi pesukone, lämpöpumppu tai liesi. Erillinen rasia selkeästi paikkaan, jossa sitä ei muuhun käytetä, merkitään "vain vesipumppu, ei vikavirtasuojaa" ja tilassa riittävästi muita vvsk rasioita.

Tähän ei sitten mitenkään liity se, että jotkut laitevalmistajat edellyttävät vvsk käyttöä vaikkapa lämpöpumpussa myös kiinteästi asennettuna(itsellä täysin laillinen tuore asennus ilman vvsk pistorasian kautta, kyseessä ei psykoosivalmistajan tuote joten myös ohjeen mukainen).

Kiinteät laitteet joilla on ns oma pistorasia, voidan jättää vikavirtasuojaamatta. Pistorasian pitäisi olla siten ettei siihen lennosta vaihdella muita laitteita, kuten tuossa erillisuunin tapauksessa. Tai erikseen sitten merkataan vaikka että " Vain jääkaapille" tms.
Tila missä pistorasia on vaikuttaa tottakai vikavirtasuojaukseen. Vaikka esim pistorasiat olisivat pyhitetty pesutornille mutta nämä sijaitsevat märkätilassa, nämä vikavirtasuojataan.

Edit: Sähköinfo antoi sen verran infoa tähän että käytännössä kaikki pistorasiat vikavirtasuojataan, pois lukien jääkaappi / pakastin. Itsekkin olin tuossa ylläolevassa tiedossa, ovat muutamaan otteeseen säätänyt SFS tässä välissä. Valaistustahan ei tarvinnut vikavuojata pois lukien kosteat tilat mutta tämä laajennettiin 2017-18 koskemaan kaikkea valaistusta.

 

[Trans-Late]

Kyllä näin on, että kaikki kotitalouksien pistorasiat pitää nykyään vikavirtasuojata pl. kylmälaitteiden pistorasiat. Ei riitä enää merkintä "vain sille ja sille laitteelle".

 

[Hammer Schultz]

Nopea kysymys sähköturvallisuudesta; millaiset johdot ovat lapsille vaarallisia (eli 0-2v jotka tykkäävät syödä kaikkea), saako usb-c/micro-usb piuhoista säkärin jos laittaa suuhun? Käsittääkseni noissa ei virtaa ole ulkopinnoissa ja jännitteet myös pieniä (läppärin laturissa 20V 3,25A), mitä sanoo asiantuntijat? Pistokkeet on suojattu tulpilla mutta latausjohtoja on (liikaa) lattiatasolla, mietin että miten näiden kanssa tulisi menetellä?

 

[jinx1980]

Ja ulkopistorasiana sisäpistorasia ML-johtimilla pinnassa.

Nämä nyt on vähän tämmöisiä vyö&henskelit&kypärä tyylisiä juttuja. Mitään käytännön merkitystähän sillä ei ole onko sulla IP20 vai IP44 rasia pihalla kunhan se rasia on riittävän ison lipan alla. Samoin jos katon rajasta tulee ML:t rasialle joka on 1,5m korkeudessa niin kohtuullisen maagisia asioita saa tapahtua että tuo ML:n eriste tuosta hajoaa (käytännössä sitä pitää hakata/kolhia jollain teräväkulmaisella objektilla tai odottaa N kpl vuosikymmeniä että se hapertuu) ja sitten senkin jälkeen siihen pitää jonkun mennä ehdoin tahdoin käpistelemään (joo, täysin hapertuneet eristeet ja veijo heilauttaa niihin alumiinitikkailla ) että voisi edes saada tälliä ja siinäkin tapauksessa eristystä lienee riittävästi (ja kontakti on niin nopea) ettei tuosta käytännössä tule mitään muuta kuin huomio vaihtaa ML uuteen...

Pykälien mukaan toki kummatkin on niin väärin kuin voi olla, mutta jos tuollaiset olisi ihan oikeasti vaarallisia niin kehitysmaissa ihmiset olisivat jo kuolleet sukupuuttoon... Tostakin kun laittaa MMJ:tä ML:n tilalle niin käytännön turvallisuus on jo täydellinen, mutta voi siihenkin kiskaista sopivasti metallivartisella kirveellä ja tilanne ei eroa ML&alutikkaat tapauksesta mitenkään...

 

[Pakana]

Nopea kysymys sähköturvallisuudesta; millaiset johdot ovat lapsille vaarallisia (eli 0-2v jotka tykkäävät syödä kaikkea), saako usb-c/micro-usb piuhoista säkärin jos laittaa suuhun? Käsittääkseni noissa ei virtaa ole ulkopinnoissa ja jännitteet myös pieniä (läppärin laturissa 20V 3,25A), mitä sanoo asiantuntijat? Pistokkeet on suojattu tulpilla mutta latausjohtoja on (liikaa) lattiatasolla, mietin että miten näiden kanssa tulisi menetellä?

Kyllähän siitä usb:stäkin pienen sähköiskun saa jos sen suuhun laittaa, mutta ei vaarallista. Tai oikeastaan ei voida puhua sähköiskusta, mutta epämiellyttävältä se kieltäpitkin kulkeva sähkö tuntuu. Voit kokeilla itse esim 9V nepparipatterilla. Siinä on ne liittimet sopivasti jotta voit tökätä sen kieltä vasten, ei tunnu kivalta, mutta ei ole vaarallistakaan.

Jos mennään tuonne yli 20V niin sanoisin että on jo mahdollisuudet saada pieni palovamma suuhun siitä sähköstä, mutta vaarallista se ei ole vieläkään. Jotta sähköisku olisi vaarallinen sen pitäisi mennä ihmisen "läpi". Eli esim kädestä jalkaan. Eli vaikka siinä latausliittimessä olisi täysi 230V jännite, mutta suojaerotettuna, niin tuollaista läpimenevää sähköiskua siitä ei voi saada, vaan esim jos sitä sopivasti sormeilisi, niin sähköisku tapahtuisi siinä sormenpään alueella, joka aiheuttaisi kyllä palovammoja, mutta ei olisi hengenvaarallinen. Suussa se tietysti voisi aiheuttaa melko pahojakin palovaurioita.

Halpislatureissa on ollut sitä ongelmaa että ne ei välttämättä olekaan suojaerotettuja. Eli vaikka se jännite sieltä johdon päästä mitattuna on esim tuon 5V, niin jos jännite mitataankin maata vasten (siis sähköverkon maadoitusta, lämmityspatteria, tiskipöytää tms vasten), niin se onkin 230V. Tuollaista vikaahan ei välttämättä huomaa normaalissa käytössä ollenkaan, jos se USB liittimen metallinen ulkoreunus ei ole ollenkaan sähköisessä yhteydessä mihinkään, ja ladattavissa laitteissa ei ole sähköistä yhteyttä laitteen kuoreen.

 

[essim0n]

Nämä nyt on vähän tämmöisiä vyö&henskelit&kypärä tyylisiä juttuja. Mitään käytännön merkitystähän sillä ei ole onko sulla IP20 vai IP44 rasia pihalla kunhan se rasia on riittävän ison lipan alla. Samoin jos katon rajasta tulee ML:t rasialle joka on 1,5m korkeudessa niin kohtuullisen maagisia asioita saa tapahtua että tuo ML:n eriste tuosta hajoaa (käytännössä sitä pitää hakata/kolhia jollain teräväkulmaisella objektilla tai odottaa N kpl vuosikymmeniä että se hapertuu) ja sitten senkin jälkeen siihen pitää jonkun mennä ehdoin tahdoin käpistelemään (joo, täysin hapertuneet eristeet ja veijo heilauttaa niihin alumiinitikkailla ) että voisi edes saada tälliä ja siinäkin tapauksessa eristystä lienee riittävästi (ja kontakti on niin nopea) ettei tuosta käytännössä tule mitään muuta kuin huomio vaihtaa ML uuteen...

Pykälien mukaan toki kummatkin on niin väärin kuin voi olla, mutta jos tuollaiset olisi ihan oikeasti vaarallisia niin kehitysmaissa ihmiset olisivat jo kuolleet sukupuuttoon... Tostakin kun laittaa MMJ:tä ML:n tilalle niin käytännön turvallisuus on jo täydellinen, mutta voi siihenkin kiskaista sopivasti metallivartisella kirveellä ja tilanne ei eroa ML&alutikkaat tapauksesta mitenkään...

Noni, tästähän ne tee-se-itse miehet ottavat lisää vettä myllyyn että se onkin fine. Onneksi ei asuta kehitysmaissa.

 

[Pakana]

Kehitysmaassa on ihmishenki kuitenkin aika paljon halvempi, ja joku sähköiskuun kuoleva on vaan välttämätön paha.

Äärimmäisessä köyhyydessä menee prioriteetit kovasti eri tavalla kuin yltäkylläisyydessä.

 

[jakkeee]

Olen teollisuuden puoltelta hankkinut itselle S2 pätevyydet ja nyt on edessä ensimmäinen ok-talon sähköistys. Teoria on pientalopuolellekkin suurinpiirtein hallussa mutta käytännön vinkkejä kaipaisin itse asennuksiin joita en kauheasti ole pientalopuolella tehnyt. Myös pahimmat sudenkuopat olisi hyvä tiedostaa ennen urakan aloitusta mikäli sellaisia nyt on missä voisi mennä vikaan. Perus Ok-talo kyseessä. Lähinnä seuraavanlaisia tällähetkellä mielessä:

Maalämpöpumppu, tarviiko olla vikavirran takana? Asennusohje sanoo että mikäli kiinteistö on varustettu vikavirtasuojin niin MLP olisi laitettava oman vikurin taakse, onko näin?

Kojerasioiden ja jakorasioiden kiinnitykseen vinkkejä, mikä on luottavin/paras tapa? Kojerasiat varmaan paras kiinnittää väliseinien runkopuihin nauloin/ruuvein? Jos ei runkopuita juuri siinä kohtaa niin toimiiko rasiatuet+liimaus vai ennemmin levyseinärasia näihin paikkoihin?
Jakorasiat aluslautaan koolausten väliin, onko aluslaudat itsessään kiinnitettävä lisäksi vai voiko jättää "liukumaan" jolloin saa vielä parin sentin säätövaran myöhemmäksi?

Antennia varten 16kevi maston maadoitukseen + pari kappaletta antennikaapeleita yläpohjan kautta? Tarviiko muuta.. Onko tuo antennimaston maadoitus OK tuoda RK:n potentiaalintasauskiskoon vai kannattaako viedä suorinta reittiä isäinmaahan/elektrodiin.

Huonetermostaattien kaapelointi; kaapeloidaanko jokainen yksitellen jakotukille? MMJ 5x1,5S? vai riippuuko minkälainen tukki/toimilaitteet...

Sitten vielä jos joku osaisi suositella hyvää kalustesarjaa, varmaankin ne ovat jussi vs impressivo vs exxact?

Kiitos vastauksista

 

[valexi]

Kyllä näin on, että kaikki kotitalouksien pistorasiat pitää nykyään vikavirtasuojata pl. kylmälaitteiden pistorasiat. Ei riitä enää merkintä "vain sille ja sille laitteelle".

Onpas tiukentunut. Eli ilmalämpöpumppu, keskuspölynimuri ja IV-kone myös?

 

[jakkeee]

Onpas tiukentunut. Eli ilmalämpöpumppu, keskuspölynimuri ja IV-kone myös?

... ja jakotukki mikäli liitetään pistorasiaan?


SFS 6000-4-41:2017 painos 4 Liite 41X
kyllä sanoo että vikavirtasuojaus
voidaan jättää pois pistorasioista, jotka pysyvästi syöttävät
määrättyä laitetta, ja laitteen syötön katkeamisesta voi aiheutua suurta haittaa.
Tällaisten laitteiden liittämiseen tarkoitetut pistorasiat pitää sijoittaa siten, että siihen ei ole normaalisti
mahdollista liittää mitä tahansa laitteita. Pistorasian pitää sijaita sellaisessa paikassa, ettei se ei
ole helposti luokse päästävissä silloin, kun siihen kytkettävä laite on paikallaan.

ELI, mikäli pistorasia syöttää tiettyä laitetta ja on paikassa johon maallikko ei normaalisti pääse käsiksi, voidaan siitä jättää vikavirtasuojaus pois. Esim. juurikin erillisuuni, IV-kone jne. kunhan asentaja huolehtii pistorasian sijoituksen. Jos jollakulla on uudempaa tietoa niin kertokoon mutta tuo on uusimmasta standardista.

 

[Trans-Late]

Onpas tiukentunut. Eli ilmalämpöpumppu, keskuspölynimuri ja IV-kone myös?

Jos ne on pistotulpalla, niin kyllä. Ja valaistus tosiaan nykyään kokonaisuudessaan myös. Ennen sai vvsk:n jättää pois, jos pistorasiaan ei ollut helposti kytkettävissä kädessä pidettävää laitetta ja pr oli merkitty "vain [laitteelle x]", esim. apk:n pistorasia allaskaapissa. Enää ei.

 

[Tonnin Seteli]

Halpislatureissa on ollut sitä ongelmaa että ne ei välttämättä olekaan suojaerotettuja. Eli vaikka se jännite sieltä johdon päästä mitattuna on esim tuon 5V, niin jos jännite mitataankin maata vasten (siis sähköverkon maadoitusta, lämmityspatteria, tiskipöytää tms vasten), niin se onkin 230V.

Tämähän on selitys sille, että Venäjällä kuolee myös ei-vaikutusvaltaisia henkilöitä jopa mobiililaitetta käyttäessään saamiinsa sähköiskuihin. Siis yhdistettynä laitteen käyttöön kylvyssä, vikavirtasuojattomuuteen ja mahdollisesti asennusvirheeseen.

 

[Pakana]

Maalämpöpumppu, tarviiko olla vikavirran takana? Asennusohje sanoo että mikäli kiinteistö on varustettu vikavirtasuojin niin MLP olisi laitettava oman vikurin taakse, onko näin?

Pykälän mukaan ei tarvitse, mutta jos valmistaja vaatii, niin sitten laitettava. Mukavan monimerkityksellinen tuollainen ilmaisu, mutta perimmäinen tarkoitus lienee että jos se asennetaan vikiksen taakse, sille pitää olla omansa, eikä yhteinen vikis jonkun toisen ryhmän kanssa. Tuo maalämpöpumppukin lienee laite jossa pieniä vuotovirtoja voi esiintyä vaikka kone on ihan ok.
[/QUOTE]

Kojerasioiden ja jakorasioiden kiinnitykseen vinkkejä, mikä on luottavin/paras tapa? Kojerasiat varmaan paras kiinnittää väliseinien runkopuihin nauloin/ruuvein? Jos ei runkopuita juuri siinä kohtaa niin toimiiko rasiatuet+liimaus vai ennemmin levyseinärasia näihin paikkoihin?
Jakorasiat aluslautaan koolausten väliin, onko aluslaudat itsessään kiinnitettävä lisäksi vai voiko jättää "liukumaan" jolloin saa vielä parin sentin säätövaran myöhemmäksi?

Joo.. kojerasia 90 naulalla/ruuvilla runkotolppaan, ja mä laitan ainakin aina pistorasiaan lisäksi toiselle puolelle rasiatuen abb rasioiden kanssa joissa itsessään ei ole mitään tukea. Rempparasiaa voi myös käyttää, tai sitten hommaa niitä puoliympyröitä jolla purkin saa takaa kiinnitettyä levyyn.. Niissä tosin jää siihe levyn ulkopinnalle pieni kohouma, ja jotkin rasiat ei suostu asettumaan täysin sileästi levyävasten noiden kanssa. Sitä perinteistä rempparasiaa jossa on pienet metallikynnet ei mielestäni kannata pistorasian kanssa käyttää, ne kynnet on niin pienet että sen purkin repii ajan kanssa kipsilevystä läpi.
[/QUOTE]

Antennia varten 16kevi maston maadoitukseen + pari kappaletta antennikaapeleita yläpohjan kautta? Tarviiko muuta.. Onko tuo antennimaston maadoitus OK tuoda RK:n potentiaalintasauskiskoon vai kannattaako viedä suorinta reittiä isäinmaahan/elektrodiin.

Sinne ryhmiksen sisään sitä ei pitäisi vetää, vaan pääpotentiaalintasaukseen joka on yleensä ryhmiksen vieressä, mutta voi sen myös maadoittaa suoraan jortaaniinkin. Mikä nyt tuntuu hyvältä.
[/QUOTE]

Huonetermostaattien kaapelointi; kaapeloidaanko jokainen yksitellen jakotukille? MMJ 5x1,5S? vai riippuuko minkälainen tukki/toimilaitteet...

Aika pirusti eri vaihtoehtoja, mutta tietääkseni mikään skenaario ei kieltäydy toimimasta jos käytössä on mmj5x1,5 jokaiselle termarille. Tai no periaatteessa jokin ip pohjainen, mutta tuo on jo niin spessua että tuo pitää osata tilaajan ilmoittaa etukäteen.

Sitten vielä jos joku osaisi suositella hyvää kalustesarjaa, varmaankin ne ovat jussi vs impressivo vs exxact?

Makuasia. Asentajan kannalta ei merkittäviä eroja, pl Impressivosarjan läppäpistoriasia, jota ei kannata asentaa "röpelöiselle" seinälle, se vesikaulus ei toimi, ja seinää pitkin valuva vesi valuu rasian sisään, ja aiheuttaa vikiksen laukeamisia ja rasian ruostumista. Perinteinen 2os kosti on rakenteellisesti paras ulkorasia. Enston Introssa pitää huomioida että kytkimessä merkitty "ylös" on päinvastoin kuin suomalainen asennustapa, jossa kytkimet ovat "väärin päin".


E: Lainaukset päin vittua

 

[smario]

Jos ne on pistotulpalla, niin kyllä. Ja valaistus tosiaan nykyään kokonaisuudessaan myös. Ennen sai vvsk:n jättää pois, jos pistorasiaan ei ollut helposti kytkettävissä kädessä pidettävää laitetta ja pr oli merkitty "vain [laitteelle x]", esim. apk:n pistorasia allaskaapissa. Enää ei.

Nämäkin on vähän hölmöjä välillä. Jos leikkaankin sen valetun pistotulpan IV-koneesta pois ja laitan 1 osasen pistorasian tilalle turvakytkimen niin sitten se IV-kone ei enää tarvitsekaan vikavirtasuojaa..

 

[essim0n]

Nämäkin on vähän hölmöjä välillä. Jos leikkaankin sen valetun pistotulpan IV-koneesta pois ja laitan 1 osasen pistorasian tilalle turvakytkimen niin sitten se IV-kone ei enää tarvitsekaan vikavirtasuojaa..

Tämä on totta.. mutta tämä koskeekin nyt uudisasennuksia. Ryhmyreissä jo valmiina ne 3-5 vikisryhmää johon ne helppo lajitella että tulee siinä samalla suojaus. Jos kämppä tehty muutama vuosi taaksepäin niin ei silloisten asetusten mukaan vikistä vaadittu eikä niitä tarvitse lähteä nyt enään muuttelemaan.

Edit:
Tuo vikavirta yleisesti jakaa niin mielipiteitä ja ihan syystäkin, onhan se toimiessaan hyvä laitos mutta toisaalta myös työjarru kun rälläkkä vuotaa aavistuksen kuorissaan eikä vikis pysy päällä kun pitäisi pakoputkea pistää poikki.
Monesti ihmiset haluaa sinne rintamamiestaloonsa ulkorasioita joka puolelle ja kysyvätkin että voisitko laittaa nämä Tokmannilta haetut rasiat kun se vikavirtasuoja maksaa liikaa, enhän tätä itse voi tehdä. VVS tai sitten joku muu laittaa tokmannia.

En halua sitä itse kuulla kun myöhemmin isäntä ottaa kynsilleen siitä kolmesti jatketusta ja teipatusta roikasta jonka isältään peri ja on hyväksi havaittu ja sitten tietyt tahot rupee soittelemaan.
Mutta nämähän ovat näitä "jos ja jos", onhan ne rintamamiestalon pesuhuoneen 2x2,5 vedetyt ja nollattut pistorasiatkin toiminut hienosti 45vuotta vaikka halki ja väljä, jos ja jos.

 

[Jiispo]

ELI, mikäli pistorasia syöttää tiettyä laitetta ja on paikassa johon maallikko ei normaalisti pääse käsiksi, voidaan siitä jättää vikavirtasuojaus pois. Esim. juurikin erillisuuni, IV-kone jne. kunhan asentaja huolehtii pistorasian sijoituksen. Jos jollakulla on uudempaa tietoa niin kertokoon mutta tuo on uusimmasta standardista.

Sivuutit tämän hyvin oleellisen: "ja laitteen syötön katkeamisesta voi aiheutua suurta haittaa."

 

[jinx1980]

IV-koneen pysähdys kesken 5v loman aiheuttaa suurta haittaa ts. vetää talon homeeseen jollain aikajänteellä. Jatkuvasti simahtava uuni/liesi/mikro näännyttää käyttäjänsä viikossa. Lisäksi nuo on standardin tekstiä jota voi tulkita käytännössä niin luovasti kuin haluaa... Mutta kaiki talotekniikka tuon piiriin nyt ainakin kuuluu, ruuanvalmistaminen luovasti tulkiten ja säilöminen varmasti.

 

[Tonnin Seteli]

Nämäkin on vähän hölmöjä välillä. Jos leikkaankin sen valetun pistotulpan IV-koneesta pois ja laitan 1 osasen pistorasian tilalle turvakytkimen niin sitten se IV-kone ei enää tarvitsekaan vikavirtasuojaa..

Onhan se aivokuollutta. Jos tämä tosiaan on osa pakottavaa määräystä eikä suositusosaa, jota on parikin kertaa ennenkin tulkittu päin helvettiä. Täytynee tästä eteenpäin kiinteissä laitteissa kytkeä melkein kaikki puolikiinteästi turvakytkimen taakse, jotta saa tehtyä oikein. Valita vielä erikseen sellaisia, joita valmistaja ei kiellä asentamasta normaaliin tapaan. Aivan saatanan sairasta paskaa. Mikään paskavesipumppu, ilppi tai edes pesukone ei millään tavalla kuulu vikavirtasuojaukseen.

Ei se ole vähän hölmöä vaan täysin järjenvastaista pakottaa asentamaan esimerkiksi asunnon lämmittimiä vikavirtasuojan taakse. Edelleen useimmissa asunnoissa on ilman keviä ja vvsk, ja on vielä vuosikymmeniä. Harvoin kukaan kuolee siksi, että ilppi on normaalissa pistorasiassa lautalattiahuoneessa. Moni on varmaan jo ehtinyt kuolla vitutukseen siksi, että talo jäätyi ja putket halkesivat.

Valaistus on myös täysin pöhkö idea VVSK-pakkoon, etenkin kun se kai koskee vain asuinhuoneistoa. Autotallissa vissiin ei ole samoja riskejä.

 

[TAspect]

Vaihdoin koneeseen RTX 3080 näytönohjaimen asennuksen yhteydessä virtalähteeksi Corsair RMx 1000W -mallin.

Ongelmana noin 75% todennäköisyydellä virtalähteen kytkimestä virrat päälle laittaminen aktivoi asunnon katkaisijan, joka sammuttaa valaisimet ja pistorasiat.
Katkaisimen resetoimalla kaikki toimii normaalisti joka kerta. Isoin haitta on kakkoskoneen sammuminen, jonka joutuu sitten käymään laittamaan takaisin päälle.

Kone on virtajohdolla suoraan seinässä kiinni, ei jaettu roikalla.

Mitään ongelmia ei ole konetta käytettäessä, pelkästään silloin kun painan virtalähteen katkaisijaa koneen ollessa poissa päältä.
Mitähän asialle voisi tehdä?

 

[V.R]

Valaistus on myös täysin pöhkö idea VVSK-pakkoon, etenkin kun se kai koskee vain asuinhuoneistoa. Autotallissa vissiin ei ole samoja riskejä.

Suojaa käyttäjiä jotka itse asentelevat kirpparilta ostamiaan metallirunkoisia valaisimia kattoon, mutta johdinvärit ei olekaan ihan yksiin nykyvärien kanssa. Ja kyllähän E27-lampunvaihdossakin pitää olla hereillä ettei koske jännitteisiin osiin.

 

[Meisseli]

Onhan se aivokuollutta. Jos tämä tosiaan on osa pakottavaa määräystä eikä suositusosaa, jota on parikin kertaa ennenkin tulkittu päin helvettiä.

En mä kyllä ymmärrä miksi se kiinteä laite edelleenkään tarvitsisi vikavirtasuojaa. Standardi sanoo että lisäsuojaus voidaan jättää pois pistorasioista, jotka pysyvästi syöttävät määrättyä laitetta, ja laitteen syötön katkeamisesta voi aiheutua suurta haittaa. Kylmälaitteet on mainittu ESIMERKKINÄ, ei ainoana mahdollisena.

Tietenkin jos laitteen oma asennusohje sitä vaatii, niin asia muuttuu, mutta yleinen sähköasennusstandardi ei mun mielestä sitä edelleenkään ehdottomasti vaadi. Myös edelleen ne vaatimukset pätevät, että pistorasia pitää sijoittaa niin ettei siihen ole normaalisti mahdollista liittää mitä tahansa (ILPin tapauksessa ainakin mulla se pistorasia on katonrajassa sisäyksikön vieressä, ei siihen mitään muuta kytketä ilman jakkaraa) ja tarvittaessa merkitä opaskilvellä ja tilassa täytyy olla käytettävissä vikavirtasuojattuja rasioita.

Tässä ketjussa on kyllä jo parikin kirjoittajaa tainnut julistaa, että nykyään VAIN kylmälaite kuuluisi tämän poikkeuksen piiriin. Missä näin määrätään? SFS 6000-4-41:2017 Liite 41X ei ainakaan tätä velvoitetta sisällä. Kylmälaitteet mainitaan esimerkkinä, ei ainoana poikkeuksena.

 

[Trans-Late]

Lauteiden alle sijoitettava varaaja taas pitää vikavirtasuojata vaikka valmistajan ohjeiden vastaisesti, vaikka ainoa mahdollisuus on kytkeä se kiinteällä syötöllä, koska löylyhuoneessa ei saa olla yhtäkään pistorasiaa.

 

[Pakana]

Vaihdoin koneeseen RTX 3080 näytönohjaimen asennuksen yhteydessä virtalähteeksi Corsair RMx 1000W -mallin.

Ongelmana noin 75% todennäköisyydellä virtalähteen kytkimestä virrat päälle laittaminen aktivoi asunnon katkaisijan, joka sammuttaa valaisimet ja pistorasiat.
Katkaisimen resetoimalla kaikki toimii normaalisti joka kerta. Isoin haitta on kakkoskoneen sammuminen, jonka joutuu sitten käymään laittamaan takaisin päälle.

Kone on virtajohdolla suoraan seinässä kiinni, ei jaettu roikalla.

Mitään ongelmia ei ole konetta käytettäessä, pelkästään silloin kun painan virtalähteen katkaisijaa koneen ollessa poissa päältä.
Mitähän asialle voisi tehdä?

Siellä lienee vaan liikaa kuormaa. Tuollainen iso poweri voi ottaa melko julman virtapiikin käynnistyksessä.

Tietysti jos se on nimenomaan vikis kun laukeaa, niin uusi poweri voi hieman vuotaa - tai sitten vaan vikis on loppu.

En mä kyllä ymmärrä miksi se kiinteä laite edelleenkään tarvitsisi vikavirtasuojaa. Standardi sanoo että lisäsuojaus voidaan jättää pois pistorasioista, jotka pysyvästi syöttävät määrättyä laitetta, ja laitteen syötön katkeamisesta voi aiheutua suurta haittaa. Kylmälaitteet on mainittu ESIMERKKINÄ, ei ainoana mahdollisena.

Eihän sitä kiinteää laitetta tarvitse vikavirtasuojata (ellei valmistaja erikseen sitä edellytä), vaan se pistorasia. Pykälässä kun lähdetään siitä että jos on pistorasia, siihen tökätää mummolta peritty rikkinäinen metallirunkoinen hiustenkuivaaja.

Mä olen todennut että yksinkertaisinta on pistää kaapeli poikki, ja asentaa se turvakytkimellä. Noissa uunien, mikrojen yms rasioissa se vikiksen käyttö ei nyt kummoinen vaiva ole, niitä vikiksiä kun jokatapuksessa keskuksessa on.

 

[napsa]

En mä kyllä ymmärrä miksi se kiinteä laite edelleenkään tarvitsisi vikavirtasuojaa. Standardi sanoo että lisäsuojaus voidaan jättää pois pistorasioista, jotka pysyvästi syöttävät määrättyä laitetta, ja laitteen syötön katkeamisesta voi aiheutua suurta haittaa. Kylmälaitteet on mainittu ESIMERKKINÄ, ei ainoana mahdollisena.

Kysytään näin päin, mitä haittaa siitä vvs:stä on pistorasiassa missä käytetään vain yhtä laitetta? Harvoin se vvs laukeaa ilman syytä. Yhtälailla siihen kiinteään laitteeseen voi tulla vika, missä tilanteessa vvs voi pelastaa hengen. Ja esim. kylmälaitteille ja muille mitä käytetän tietystä pistorasiasta, voi laittaa oman vvs, niin laukeaa vain jos siihen laitteeseen tulee vika.