Kysymyksiä sähkömiehille

Pitäisi keraaminen liesitaso vaihtaa induktiotasoon. Katsoin ehdokkaiden asennusohjeita ja sentti puuttuvan sieltä sun täältä. Esimerkiksi takaseinään Boschilla halutaan 5,5 senttiä aukon reunasta, mutta eipä tuossa taida olla kuin noin neljä. Miten kirjaimellisesti sähkömiehet ottavat tällaiset puutteet - ovatko ne jollain tavalla velvoittavia, vai loppuuko vastuut sähköturvallisuuteen? Sen takia kysyn, että sähkäri ei tee u-käännöstä: "en laita paikalleen".

Enpä tiennyt että GU5.3 kannalla saa myös 230V lamppuja, powerilta niitä epähuomiossa otin. Jos olisi kanttia, niin muuntaja vaan pois välistä ja 230V lampun paikalleen.

Oho, en tiennyt minäkään. Luulin tuolla kannalla olevan vain 12V-tavaraa.
 
Pitäisi keraaminen liesitaso vaihtaa induktiotasoon. Katsoin ehdokkaiden asennusohjeita ja sentti puuttuvan sieltä sun täältä. Esimerkiksi takaseinään Boschilla halutaan 5,5 senttiä aukon reunasta, mutta eipä tuossa taida olla kuin noin neljä. Miten kirjaimellisesti sähkömiehet ottavat tällaiset puutteet - ovatko ne jollain tavalla velvoittavia, vai loppuuko vastuut sähköturvallisuuteen? Sen takia kysyn, että sähkäri ei tee u-käännöstä: "en laita paikalleen".

Vaaditaanko(han) se tila lämmöntuoton vai tuuletuksen takia? Jos siinä ei ole mitään joka kuumenisi niin että takaseinä voisi syttyä tuleen niin sinne vaan jos mahtuu. Eiköhän sähkäreilläkin ole jonkin verran maalaisjärkeä.
 
Vaaditaanko(han) se tila lämmöntuoton vai tuuletuksen takia? Jos siinä ei ole mitään joka kuumenisi niin että takaseinä voisi syttyä tuleen niin sinne vaan jos mahtuu. Eiköhän sähkäreilläkin ole jonkin verran maalaisjärkeä.

Olettaisin että on merkitty turvaetäisyytenä. Enemmänhän kyllä keraaminen hehkuu kuin induktio. Alle on pistetty vastoin alkuperäistä suunnitelmaa myös ylimmät vetolaatikot, mutta ne voi pitää tyhjinä ja kiilata stoppereilla hieman raolleen ilman liikkumiseksi. Alapuolisia lämpöjä on myös tarkoitus seurata. Keraaminen ei ole alta lämmennyt kovinkaan paljoa, mutta induktio taitaa puhallella hukkalämpönsä sinne. Kumpi sitten lienee isompi lämmön lähde - ohuen eristeen läpi johtuminen hehkuvista vastuksista vai elektroniikan hukkalämpö, se jää nähtäväksi.
 
Olettaisin että on merkitty turvaetäisyytenä. Enemmänhän kyllä keraaminen hehkuu kuin induktio. Alle on pistetty vastoin alkuperäistä suunnitelmaa myös ylimmät vetolaatikot, mutta ne voi pitää tyhjinä ja kiilata stoppereilla hieman raolleen ilman liikkumiseksi. Alapuolisia lämpöjä on myös tarkoitus seurata. Keraaminen ei ole alta lämmennyt kovinkaan paljoa, mutta induktio taitaa puhallella hukkalämpönsä sinne. Kumpi sitten lienee isompi lämmön lähde - ohuen eristeen läpi johtuminen hehkuvista vastuksista vai elektroniikan hukkalämpö, se jää nähtäväksi.
Meillä on ainakin matala ylälaatikko induktion alla ja niin täynnä kaikki vispilöitä ja lastoja että hyvä kun kiinni menee. 7 vuotta ruksuttanut ilman mitään ongelmia eli lämpenemiseen en usko jos kesken pitkän kokkauksen ottaa jotain kamaa laatikosta niin mielestäni tavarat on ihan saman lämpöisiä kuin kokkauksen alussa....
 
Pitäisi keraaminen liesitaso vaihtaa induktiotasoon. Katsoin ehdokkaiden asennusohjeita ja sentti puuttuvan sieltä sun täältä. Esimerkiksi takaseinään Boschilla halutaan 5,5 senttiä aukon reunasta, mutta eipä tuossa taida olla kuin noin neljä. Miten kirjaimellisesti sähkömiehet ottavat tällaiset puutteet - ovatko ne jollain tavalla velvoittavia, vai loppuuko vastuut sähköturvallisuuteen? Sen takia kysyn, että sähkäri ei tee u-käännöstä: "en laita paikalleen".

Sähkäri tuskin edes vilkaisee asennusohjetta muuta kuin kytkennän puolesta.
 
Hei! Minulla olisi kysymys koskien kolmivaihemoottorin tähtikytkennän pyörimis-suunnasta. Alla olevassa kuvassa on kaksi kytkentää, toisessa järjestys on L1=U1, L2=V1 ja L3=W1.
Toisessa L1=U1, L2=W1 ja L3=V1. Onko molemmilla sama pyörimis-suunta vai vaihtuuko?

MOOTTORI Tässä asiaan koskeva kuva.
 
Hei! Minulla olisi kysymys koskien kolmivaihemoottorin tähtikytkennän pyörimis-suunnasta. Alla olevassa kuvassa on kaksi kytkentää, toisessa järjestys on L1=U1, L2=V1 ja L3=W1.
Toisessa L1=U1, L2=W1 ja L3=V1. Onko molemmilla sama pyörimis-suunta vai vaihtuuko?

MOOTTORI Tässä asiaan koskeva kuva.

Vaihtuu.
 
Lämminvesivaraajan sähkö kysymys.

Kaapissa kytkin LVV "yö-off-päällä".

Eilen illalla vesi kylmää eli ei ole edellisenä yönä lämmitänyt.

Päällä asentoon kytkettynä varaajan vaiheista virtakynä näyttää kaikille 3-vaiheelle virtaa. Kontaktori "vetää". Nyt oli viime yön "päällä" asennossa ja aamulla vesi kuumaa.

Yösähköllä (klo 22->) varaajan vaiheista virtakynä ei näytä mtn ja kontaktorista ei kuulu mtn.

Kytkin "yö" asentoon , ohjaus sulake pois, varaajan vaiheista virtakynä ei näytä mtn.

Summarum, summarum, onko nyt tuo kytkimen yö-puoli antautunut ? Varaaja 02/18 ja kytkin ehkä 1988.

IMG_20190404_221329.jpg
 
Olen kuullut oikosulkumoottorien syöttävän loisvirtaa verkkoon, joka puolestaan lisää loistehon määrää. Teho koostuu jännitteen ja virran tulosta. Mitä tulee huomioida, jos laite syöttääkin loisjännitettä verkkoon?
 
Viimeksi muokattu:
Olen kuullut oikosulkumoottorien syöttävän loisvirtaa verkkoon, joka puolestaan lisää loistehon määrää. Teho koostuu jännitteen ja virran tulosta. Mitä tulee huomioida, jos laite syöttääkin loisjännitettä verkkoon?

Tavan kotikäytössä ei tarvi olla huolissaan. Sitten kun puhutaan isommasta mittakaavasta niin siellä on sitten otettu huomioon tuo loisteho ja sen kompensointi. Itse kun olin sähköalaa opiskelemassa niin esim. koulussa oli erillinen konkkaasema kompensoimassa loisteputkien aiheuttama loisteho.

Lämminvesivaraajan sähkö kysymys.

Kaapissa kytkin LVV "yö-off-päällä".

Eilen illalla vesi kylmää eli ei ole edellisenä yönä lämmitänyt.

Päällä asentoon kytkettynä varaajan vaiheista virtakynä näyttää kaikille 3-vaiheelle virtaa. Kontaktori "vetää". Nyt oli viime yön "päällä" asennossa ja aamulla vesi kuumaa.

Yösähköllä (klo 22->) varaajan vaiheista virtakynä ei näytä mtn ja kontaktorista ei kuulu mtn.

Kytkin "yö" asentoon , ohjaus sulake pois, varaajan vaiheista virtakynä ei näytä mtn.

Summarum, summarum, onko nyt tuo kytkimen yö-puoli antautunut ? Varaaja 02/18 ja kytkin ehkä 1988.

IMG_20190404_221329.jpg

Joko kytkin taikka sitten ohjauksen kello antautunut.
 
@JiiPee Jep. Isomissa yrityksissä myös, jos tuottavat paljon loistehoa, maksavat myös korkeampaa siirtomaksua. Eli tuo konkka-aseman tekeminen ei ole huonompi juttu, jos on paljon loisteputkia ja vanhoja moottoreita (isot tehdashallit/tuotantolinjat).
 
Helsingin Energian alueella menee tehomaksu sähkölämmitteisiltä omakotitaloilta, mutta miten on loistehon veloituksen suhteen?
 
Loistehosta ei veloiteta yksityisasiakkailta käytännössä missään päin maailmaa. Ja jengi silti ostelee noita "POWER FACTOR OPTIMIZER" palikoita ebaystä :confused::confused:
 
Lämminvesivaraajan sähkö kysymys.

Kaapissa kytkin LVV "yö-off-päällä".

Eilen illalla vesi kylmää eli ei ole edellisenä yönä lämmitänyt.

Päällä asentoon kytkettynä varaajan vaiheista virtakynä näyttää kaikille 3-vaiheelle virtaa. Kontaktori "vetää". Nyt oli viime yön "päällä" asennossa ja aamulla vesi kuumaa.

Yösähköllä (klo 22->) varaajan vaiheista virtakynä ei näytä mtn ja kontaktorista ei kuulu mtn.

Kytkin "yö" asentoon , ohjaus sulake pois, varaajan vaiheista virtakynä ei näytä mtn.

Summarum, summarum, onko nyt tuo kytkimen yö-puoli antautunut ? Varaaja 02/18 ja kytkin ehkä 1988.

IMG_20190404_221329.jpg

No nyt on kesäaika, eli se yösahköaika on 23-07 tjsp, mutta sen lisäksi kun sähköyhtiöt vaihtoivat nämä etäluettavat mittarit, ne samalla muuttivat yösähköohjauksen porrastetuksi, eli jos se yöaikakello ei ole sun oma, vaan ohjaus tulee sähkömittarista se ohjaus alkaa jossain 23-02 välillä sattumanvaraiseen aikaan.
 
No nyt on kesäaika, eli se yösahköaika on 23-07 tjsp, mutta sen lisäksi kun sähköyhtiöt vaihtoivat nämä etäluettavat mittarit, ne samalla muuttivat yösähköohjauksen porrastetuksi, eli jos se yöaikakello ei ole sun oma, vaan ohjaus tulee sähkömittarista se ohjaus alkaa jossain 23-02 välillä sattumanvaraiseen aikaan.

Aaa. Okei. Eilen naksahti klo 22 ja samalla veti kontaktori. Kävin vielä lauteiden alla möyrimässä varaajalla ja kaikissa vaiheissa oli virtaa. Jäspi 300L vaakatynnyrimalli kyseessä. Toki en tiedä oliko vaikutusta kun tein ns. vuosihuollon, eli varoventtiilin klipsasu ja verkkoon menevän termari kääntö laidasta laitaan. Pitää seurata. Kiitos. Niin, joo ei ole mtn yökelloa näkyvissä, ainoastaan 10A ohjaus sulake LVV.
 
Täälläpäin sähköverkkoyhtiö laskuttaa loistehosta kaikista liittymistä 100A ylöspäin.
Jos on vaikka konepaja ja loisteho maksaa 300e /kk, niin 2000e loistehon kompensointiparisto maksaa äkkiä itsensä takaisin.
Tai sitten ei, jos konffaa väärin pariston, niin maksut vain kasvaa, kuten me kerran kämmäsimme :D
 
Täälläpäin sähköverkkoyhtiö laskuttaa loistehosta kaikista liittymistä 100A ylöspäin.
Jos on vaikka konepaja ja loisteho maksaa 300e /kk, niin 2000e loistehon kompensointiparisto maksaa äkkiä itsensä takaisin.
Tai sitten ei, jos konffaa väärin pariston, niin maksut vain kasvaa, kuten me kerran kämmäsimme :D

Niin, taikasana tässä yhteydessä lienee yritysliittymä. Harva kotiasiakas tosin pyytelee tai tarvitsee 100A liittymää joten saattaa tuollaisissa erikoistapauksissa joutua hivenen säätämään laskutuksen kanssa.
 
Yösähkön kytkeydyttyä päälle sähkökaapissa alkoi aiemmin ns. helvetillinen pärinä. Sähkömies kävi vaihtamassa lämminvesivaraajan kontaktorin tasasuuntaajalliseen malliin (ET321 -> ETC325S) ja puolet pärinöistä häivisi, mutta vieläkin voisi olla hiljaisempaa. No, ehkä tämä melutaso on jo riittävä, mutta utelias luonne, niin viitsiikö joku kertoa, mitä näkyy alla olevassa kuvassa? En siis ole mitään kytkentöjä itse tekemässä nyt, vaan kiinnostaa muuten vain.

Eli vasemmalta alkaen on sähkölämmityksen ohjaus päälle ja pois, sitten lattialämmityksen ohjaus päälle pois yö, sekä lämminvesivaraajan kontaktori, jossa integroituna myös tuo päälle pois yö valinta?

Sitten tulee apukontaktoreita? Miksi näihin on tulostettu lapulle 2K1, 3K1, 1K11 ja 10K11, itse osat ovat kaiketikin ihan samoja? No anyways, yösähkö naksauttaa kaksi keskimmäistä apukontaktoria päälle. Ensimmäinen lienee sähkölämmitykselle, koska se naksahtaa pois päältä ensimmäisestä ohjauskytkimestä. Toinen lienee lattialämmitykselle, koska sitä taas saa ohjattua toisesta kytkimestä. Kolmatta ei tunnu saavan ohjattua mistään muusta kuin kuvan ulkopuolella olevasta "lämmityksen ohjaus" kytkimestä, joka naksauttaa kaikki kontaktorit pois päältä. Mitähän se mahtaa oikein ohjata, voiko tuosta 1K11:sta päätellä, kun periaatteessa täällä ei pitäisi olla kuin sähkölämmitys ja lattialämmitys?

Neljäs kontaktori, sitä ei tunnu saavan ohjattua mistään kytkimestä, mutta muistaakseni päiväsähkön aikaa se taas naksahtaa päälle. Ei mitään hajua mitä se voisi ohjata?

Ei tällä nyt sinänsä ole mitään merkitystä, katotaan tarvitseeko sähkömiestä kutsua vielä noita varten vai ei. Hyvä ukko oli, selitti kaiken mitä teki, mutta en viitsinyt liikaa kysellä, vaikka kiinnostaisikin, etten polta sen aikaa typerillä kysymyksillä...
 
Viimeksi muokattu:
Yösähkön kytkeydyttyä päälle sähkökaapissa alkoi aiemmin ns. helvetillinen pärinä. Sähkömies kävi vaihtamassa lämminvesivaraajan kontaktorin tasasuuntaajalliseen malliin (ET321 -> ETC325S) ja puolet pärinöistä häivisi, mutta vieläkin voisi olla hiljaisempaa. No, ehkä tämä melutaso on jo riittävä, mutta utelias luonne, niin viitsiikö joku kertoa, mitä näkyy alla olevassa kuvassa? En siis ole mitään kytkentöjä itse tekemässä nyt, vaan kiinnostaa muuten vain.

Eli vasemmalta alkaen on sähkölämmityksen ohjaus päälle ja pois, sitten lattialämmityksen ohjaus päälle pois yö, sekä lämminvesivaraajan kontaktori, jossa integroituna myös tuo päälle pois yö valinta?

Sitten tulee apukontaktoreita? Miksi näihin on tulostettu lapulle 2K1, 3K1, 1K11 ja 10K11, itse osat ovat kaiketikin ihan samoja? No anyways, yösähkö naksauttaa kaksi keskimmäistä apukontaktoria päälle. Ensimmäinen lienee sähkölämmitykselle, koska se naksahtaa pois päältä ensimmäisestä ohjauskytkimestä. Toinen lienee lattialämmitykselle, koska sitä taas saa ohjattua toisesta kytkimestä. Kolmatta ei tunnu saavan ohjattua mistään muusta kuin kuvan ulkopuolella olevasta "lämmityksen ohjaus" kytkimestä, joka naksauttaa kaikki kontaktorit pois päältä. Mitähän se mahtaa oikein ohjata, voiko tuosta 1K11:sta päätellä, kun periaatteessa täällä ei pitäisi olla kuin sähkölämmitys ja lattialämmitys?

Neljäs kontaktori, sitä ei tunnu saavan ohjattua mistään kytkimestä, mutta muistaakseni päiväsähkön aikaa se taas naksahtaa päälle. Ei mitään hajua mitä se voisi ohjata?

Ei tällä nyt sinänsä ole mitään merkitystä, katotaan tarvitseeko sähkömiestä kutsua vielä noita varten vai ei. Hyvä ukko oli, selitti kaiken mitä teki, mutta en viitsinyt liikaa kysellä, vaikka kiinnostaisikin, etten polta sen aikaa typerillä kysymyksillä...

Yöajan apurele 1K11 ja kiukaan apurele 10K11.

Keskuksessasi on kytkentä, jonka tarkoitus on rajoittaa verkosta otettavaa huipputehoa, taitaapa olla nimeltään SLY 1.3. En mene takuuseen tuosta numerosta koska en ole vuosiin noita käpistellyt...

Esimerkiksi tämän keskuksen pääkaavion viimeiseltä sivulta löytyy ohjauspiirikaavio tuosta kytkennästä.

https://www.ensto.com/files/documents/keskukset/Paakaaviot/PDF/PESSV165-30_G.pdf
 
Yöajan apurele 1K11 ja kiukaan apurele 10K11.

Keskuksessasi on kytkentä, jonka tarkoitus on rajoittaa verkosta otettavaa huipputehoa, taitaapa olla nimeltään SLY 1.3. En mene takuuseen tuosta numerosta koska en ole vuosiin noita käpistellyt...

Esimerkiksi tämän keskuksen pääkaavion viimeiseltä sivulta löytyy ohjauspiirikaavio tuosta kytkennästä.

https://www.ensto.com/files/documents/keskukset/Paakaaviot/PDF/PESSV165-30_G.pdf

Ah, kiitokset, mahtavaa. Kiukaan relepä tietenkin, jotenkin ei tullut edes mieleen ja en tajunnut, että erilaisia kytkentäkaavioitakin löytyy netistä. Eiköhän homma näillä aukea.

Pitää pyytää sähkömies vaihtamaan vielä nuo loputkin pärisevät releet, kunhan tulee jotain muutakin samalle käynnille. Ei tarvitsisi kyllä asuintiloihin lainkaan laittaa tasasuuntaamattomia releitä, mutta kaikestahan tietenkin nykyään pihistellään, kun halvin tarjous voittaa...
 
Vielä noista apukontaktoreista... Sähkömies arveli, että ne voisi vain vaihtaa uusiin, jos olisivat sitten vähän hiljaisempia. Mutta eikös nekin voisi vaihtaa tasasuunnatuiksi?

Jos oikein tulkitsin niin AEG LS07 10E kontaktoreissa on 4 sulkeutuvaa kosketinta, eli tilalle passais vaikka Hager ESC425S? Sitten SH04 22E kontaktoreissa on 2 sulkeutuvaa ja 2 avautuvaa kosketinta, eli tilalle Hager ESC427S? Noi Hagerithan eivät piiloudu enää peitelevyn alle, kuten nuo AEG:n minikontaktorit, mutta ei kai se mitään haittaa?
 
Juu nuo hagerit käy iham hyvin noiden alkuperäisten aeg-merkkisten tilalle, olen itsekin aikoinaan noilla tavallisia hurisevia releitä ja kontaktoreita korvannut. Suurempi korkeus ei haittaa, kunhan keskuksen kannessa samalla kohtaa on moduuliaukko.

Ainoa ongelma tulee siinä että sähkäri joutuu näkemään hieman vaivaa ja johdottaa kontaktorien ohjaukset uusiksi, koska alkuperäisissä kytkentäjohtimissa tuskin on yhtään ylimääräistä senttiä ja liittimet ovat hieman eri paikoissa.
 
Lämmityspiirissä pitää huomioida myös koskettimien virrankesto, ei pelkästään koskettimien määrä.
 
Lämmityspiirissä pitää huomioida myös koskettimien virrankesto, ei pelkästään koskettimien määrä.

Totta, mutta noi minikontaktorit näyttäisivät olevan 16A ja noi Hagerit 25A, eli pitäisi käydä? Hagereita saa näemmä myös 40A ja 63A versioina, mutta ne eivät mahtuisi kyllä tuonne sähkötauluun enää kun näyttävät olevan leveämpiä.

ABB:lla ainakin näkyy olevan myös minikontaktoreina tasasuuntaajallisia, joten eiköhän tuonne jotkut lähes äänettömät tilalle pysty laittamaan.
 
Totta, mutta noi minikontaktorit näyttäisivät olevan 16A ja noi Hagerit 25A, eli pitäisi käydä? Hagereita saa näemmä myös 40A ja 63A versioina, mutta ne eivät mahtuisi kyllä tuonne sähkötauluun enää kun näyttävät olevan leveämpiä.

ABB:lla ainakin näkyy olevan myös minikontaktoreina tasasuuntaajallisia, joten eiköhän tuonne jotkut lähes äänettömät tilalle pysty laittamaan.

No ei se vastuspiirissä varmaan niin nuukaa. Varsinkin, jos vieressä on jo sopiva esimerkki. Karkea arvausmuisti (mutu) sanoo, että AC-1 kontaktori ja Ith arvojen pitää olla samat, tai isommat.
 
Noniin, harrastuneisuuttani tutkin tarkemmin noita releiden kytkentöjä ja nyt on silleen, että nähdäkseni lämminvesivaraajan kytkennät on tehty väärin. Lämminvesivaraajan kontaktorin yksi vaihe (liitin 3) tulee yökäytön kontaktorilta ja LVV:n kontaktorin ohjaussignaali (liitin A1) tulee jostain syvemmältä ja siinä on aina vaihe yötä päivää. Havaitsin tämän, kun huomasin merkkivalosta LVV:n kontaktorin olevan päällä yölläkin ja tutkin virtakynällä kytkentöjä ja peitelevyn irroitettuani ihan näen omilla silmilläni, että kytkennät on näin tehty (joojoo maallikko ei saa irroittaa jne).

Nähdäkseni nyt on siis mennyt vaiheet ja ohjaussignaalit solmuun sähkäriltä, joka kävi tuon LVV:n kontaktorin vaihtamassa? Tai sitten vanhakin kontaktori oli kytketty väärin ja uusi asennettiin samalla travalla väärin, mutta yhtäkaikki tällöä hetkerllä LVV lämpiää 2 vaiheella päivisin ja 3 öisin. Olenko oikeassa? Helppo virhe tehdä kun tuolölle kontaktorille tulee vain nippu mustia johtoja, sekoitat ne mitttaamatta kytkentöjä, niin väärin meni.

Eli kutsun pikapikaa sähkärin paikalle korjaamaan kytkennät? Onko tässä vaarana, että joku papu paukkuu sähkötaulusta, kun yksi LVV:n vaihe tosiaan tulkee yökäytön kontaktorin kautta?Edit: Ei taida paukkua, yösähkön kontaktori on 16A kanssa ja siihe taitaa tulla suoraan vaihe menemättä minkään kautta?
 
Viimeksi muokattu:
Noniin, harrastuneisuuttani tutkin tarkemmin noita releiden kytkentöjä ja nyt on silleen, että nähdäkseni lämminvesivaraajan kytkennät on tehty väärin. Lämminvesivaraajan kontaktorin yksi vaihe (liitin 3) tulee yökäytön kontaktorilta ja LVV:n kontaktorin ohjaussignaali (liitin A1) tulee jostain syvemmältä ja siinä on aina vaihe yötä päivää. Havaitsin tämän, kun huomasin merkkivalosta LVV:n kontaktorin olevan päällä yölläkin ja tutkin virtakynällä kytkentöjä ja peitelevyn irroitettuani ihan näen omilla silmilläni, että kytkennät on näin tehty (joojoo maallikko ei saa irroittaa jne).

Nähdäkseni nyt on siis mennyt vaiheet ja ohjaussignaalit solmuun sähkäriltä, joka kävi tuon LVV:n kontaktorin vaihtamassa? Tai sitten vanhakin kontaktori oli kytketty väärin ja uusi asennettiin samalla travalla väärin, mutta yhtäkaikki tällöä hetkerllä LVV lämpiää 2 vaiheella päivisin ja 3 öisin. Olenko oikeassa? Helppo virhe tehdä kun tuolölle kontaktorille tulee vain nippu mustia johtoja, sekoitat ne mitttaamatta kytkentöjä, niin väärin meni.

Eli kutsun pikapikaa sähkärin paikalle korjaamaan kytkennät? Onko tässä vaarana, että joku papu paukkuu sähkötaulusta, kun yksi LVV:n vaihe tosiaan tulkee yökäytön kontaktorin kautta?Edit: Ei taida paukkua, yösähkön kontaktori on 16A kanssa ja siihe taitaa tulla suoraan vaihe menemättä minkään kautta?

Veikkaanpa että siinä kahdella vaiheella käymisessä on ollut se ajatus, että päiväsähköllä varaajaa ei tykiteltäisi ihan täydellä teholla, vaan esim. pohjavastuksen lämmitystehoa käytetään pelkästään yösähköllä.
Tämä siis pelkkä mutu näin kristallipallon antaman kuvan perusteella, tarkkaa tietoa tuohon tuskin osaa kukaan antaa ilman että käy paikan päällä koska kytkentään vaikuttaa moni asia asumismuodosta alkaen.
Mutta jos se toimii niin älä korjaa sitä?
 
Vaaditaanko(han) se tila lämmöntuoton vai tuuletuksen takia? Jos siinä ei ole mitään joka kuumenisi niin että takaseinä voisi syttyä tuleen niin sinne vaan jos mahtuu. Eiköhän sähkäreilläkin ole jonkin verran maalaisjärkeä.

Induktioliesissä on paljon tehopuolijohteita, jotka eivät oikein siedä lämpöä (pikkaisen yli 100 astetta ja ne päksähtävät oikariin.

Sen tekia niissä on yleensä tuulettimet, ja niiden imu / poistoaukkojen luona pitää olla tarpeeksi tyhjää, että ilma pääsee kulkemaan.

Ulkokuori ei niissä lämpene merkittävästi käytön aikana, joten sen suhteen turvaetäisyys on melko turha.
 
Veikkaanpa että siinä kahdella vaiheella käymisessä on ollut se ajatus, että päiväsähköllä varaajaa ei tykiteltäisi ihan täydellä teholla, vaan esim. pohjavastuksen lämmitystehoa käytetään pelkästään yösähköllä.
Tämä siis pelkkä mutu näin kristallipallon antaman kuvan perusteella, tarkkaa tietoa tuohon tuskin osaa kukaan antaa ilman että käy paikan päällä koska kytkentään vaikuttaa moni asia asumismuodosta alkaen.
Mutta jos se toimii niin älä korjaa sitä?

Mietin että mahdollisesti voi olla tarkoituksellaki kytketty noin, mutta tuskin on ollut alkuperäinen tarkoituskuitenkaan, koska nythän koko LVV kontaktori on ihan turha koska se on aina vetäneenä? Lisäksi sulakkeet toimii päin persettä, LVV 2. vaiheen sulakkeen kun napsauttaa pois päältä niin tämä katkaisee siis kontaktorilta ohjaussignaalin ja kaikki vaiheet kytkeytyyvät irti. Minkähän sulakkeen takaa ja mikä vaihe tuon yösähkön kontaktorin läpi nyt menee LVV:lle, mahdollisesti menee sama vaihe kahdelle vastukselle...

Edit: Toi yöhähkön kontaktori ei taida olla nyt minkään sulakkeen takana paitsi tietty pääsulakkeen. Olen lisäksi nyt varma, että vanha LVV kontaktori toimi yösähkön mukaan, eli kyllä taisi nyt mennä sähkäriltä piuhat solmuun. Saa luvan tulla korjaamaan...
 
Viimeksi muokattu:
Mietin että mahdollisesti voi olla tarkoituksellaki kytketty noin, mutta tuskin on ollut alkuperäinen tarkoituskuitenkaan, koska nythän koko LVV kontaktori on ihan turha koska se on aina vetäneenä? Lisäksi sulakkeet toimii päin persettä, LVV 2. vaiheen sulakkeen kun napsauttaa pois päältä niin tämä katkaisee siis kontaktorilta ohjaussignaalin ja kaikki vaiheet kytkeytyyvät irti. Minkähän sulakkeen takaa ja mikä vaihe tuon yösähkön kontaktorin läpi nyt menee LVV:lle, mahdollisesti menee sama vaihe kahdelle vastukselle...

Edit: Toi yöhähkön kontaktori ei taida olla nyt minkään sulakkeen takana paitsi tietty pääsulakkeen. Olen lisäksi nyt varma, että vanha LVV kontaktori toimi yösähkön mukaan, eli kyllä taisi nyt mennä sähkäriltä piuhat solmuun. Saa luvan tulla korjaamaan...

Yösähkön kontaktori on plommatun tariffinohjaussulakkeen takana, ohjaus sille tulee verkkoyhtiöltä mittarissa olevan yöaikareleen kautta.
LVV:n kontaktorin asento riippuu siitä miten olet asettanut lämmityksen käyttökytkimen, oliko se ennen kontaktorien vaihtoa yösähköasennossa ja nyt jatkuvalla käytöllä? Ohjausjännite on luultavimmin otettu suoraan sieltä kakkosvaiheelta ja tästä johtuu että kontaktori päästää kun sulake poistetaan.
Pääpiirin kytkennästä en osaa sanoa mitään kytkentöjä näkemättä, mutta enpä ihan hevillä usko että sähkäri olisi pystynyt sitä tyrimään pelkässä kontaktorin vaihdossa.
Asentajia on tietysti joka lähtöön ja virheitä sattuu eli jos sinusta tuntuu että kytkennässä on virhe niin tietysti kannattaa pyytää heppu paikalle korjaamaan asia.
 
Yösähkön kontaktori on plommatun tariffinohjaussulakkeen takana, ohjaus sille tulee verkkoyhtiöltä mittarissa olevan yöaikareleen kautta.
LVV:n kontaktorin asento riippuu siitä miten olet asettanut lämmityksen käyttökytkimen, oliko se ennen kontaktorien vaihtoa yösähköasennossa ja nyt jatkuvalla käytöllä? Ohjausjännite on luultavimmin otettu suoraan sieltä kakkosvaiheelta ja tästä johtuu että kontaktori päästää kun sulake poistetaan.
Pääpiirin kytkennästä en osaa sanoa mitään kytkentöjä näkemättä, mutta enpä ihan hevillä usko että sähkäri olisi pystynyt sitä tyrimään pelkässä kontaktorin vaihdossa.
Asentajia on tietysti joka lähtöön ja virheitä sattuu eli jos sinusta tuntuu että kytkennässä on virhe niin tietysti kannattaa pyytää heppu paikalle korjaamaan asia.

Tarttisi piirtää kuva. Sähkötaulussa on siis LVV:n vaikuttavia kytkimiä sulakkeiden lisäksi vain yksi, eli LVV:n kontaktori ja siihen integroitu kytkin. Tuo kytkin on siis mallia 0-auto-1, jossa 0 on pois päältä, auto on että yösähköllä kontaktori vetää ja 1 on että kontaktori vetää, mutta yösähkön kytkeytyessä päälle kytkin tippuu asentoon auto. Eli mistään ei voi pysyvästi kytkeä LVV:tä jatkuvalle käytölle - vain yhden päivän ajaksi.

Nyt kontaktori vetää siis aina, päivät ja yöt, paitsi tietenkin asennossa 0. Sitä ei voi edes asettaa asentoon 1, koska kontaktorille tulee jatkuvasti signaali "yösähköstä" ja se tiputtaa kytkimen välittömästi takaisin asentoon auto, jos sen koittaa asentoon 1 laittaa. Ennen kuin kontaktori vaihdettiin uuteen, se toimi normaalisti eli päivällä pystyi asettamaan asentoon 1 ja yösähkön kytkeytyessä se tippui tilaan auto - tämän vuoksi oletan hyvin vahvasti, että piuhat on solmussa.

Eli vielä koitan verbaalisesti kuvata tällä hetkellä olevan kytkennän. LVV:lle on kolme sulaketta, käytän niistä nyt (varmaan vääriä) termejä S1, S2, S3. S1 on kytketty LVV:n kontaktorin liittimeen L1, S2 on kytketti kontaktorin liittimeen A1, S3 on kytketty kontaktorin liittimeen L3. Eli kaksi vaihetta menee kontaktorin vaiheisiin kuten pitää, mutta kolmas vaihe menee kontaktorin ohajusnastaan ja kontaktori vetää aina ja iänkaikkisesti, ellei LVV:n sulaketta S2 kytke pois päältä. Ja jos kytkee, niin LVV:n kaikki vaiheet siis pimeneevät. Ja se kontaktorin liitin L2 tulee siis yökäytön releeltä.

En pysty mitenkään mieltämään ym. kytkentää oikeaksi, eikä se vastaa sitä, miten LVV toimi aiemmin. Alkuperäisestä tilanteesta nykytilanteeseen pääsee yksinkertaisesti sillä, että kytkee kontaktoriin liitinten L2:n ja A1 piuhat ristiin ja se onnistuu todella helposti, kaikki piuhat mustia ja samassa nipussa.

Itse olen eri alan ammattilainen ja teen joka päivä virheitä. En näe mitään syytä, miksi sähkäri ei voisi tehdä yhtä lailla virhettä...
 
Viimeksi muokattu:
Liitin kuvan tämän hetken kytkennöistä niiltä osin kuin pystyin itse mittaamaan / visuaalisesti havaoinnoimaan.



Eli ylhäällä on kolme sulaketta, jotka on nimetty "Lämminvesivaraaja" ja tuo iso kontaktori on lämminvesivaraajan kontaktori mallia Hager ETC325S. Minikontaktori on yökäytön kontaktori ja tuo liitin josta sininen johto lähtee, kytkee yösähkön aikaan.

En oikein ymmärrä, miten tämä voisi olla oikea kytkentä? Ymmärrän, että voi olla haluttu tila, että LVV:n kaksi vaihetta lämpiää päivällä ja yöllä lämpiää kolme vaihetta, mutta tällöin ei varmaan ym. kytkentä ole siltikään asiallinen, eikä etenkään tuollainen 0-auto-1 kontaktori ole oikea?

Harrastuneisututani tutkin miten nuo muutkkin kontaktorit on kytketty ja mielestäni kaikki on SLY 1.3:n mukaisesti, kuten linkkasitkin, kiitos siitä (tosin maallikkona en ole varma luinko kaaviota oikein)! Paitsi nyt tuo LVV - joka olisi SLY 1.3:n mukaisesti jos vaihdetaan kahden piuhan paikkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Juu no selkeä virhekytkentä on kyllä kyseessä jos kontaktorin kelalle (A1) menee suoraan L2.
 
Juu no selkeä virhekytkentä on kyllä kyseessä jos kontaktorin kelalle (A1) menee suoraan L2.

Joop, suurkiitokset, kehtaan kysellä sähkärin takaisin paikalle korjaamaan kytkennän...

Kävinpä läpi muutkin samalla kertaa tehdyt asennukset, niin yksi uusi vikavirtasuoja on nahnikassa. Toimii sähköisesti, mutta käyttökytkin on jumissa. Kun vikavirtasuojan laukaisee testinapista, niin se kyllä paukahduksen saattelemana avautuu, mutta vipu ei mainaa liikkua lainkaan, hiiiiitaaasti kääntyy itsestään alas tai jää jumiin puoleen väliin. Samoin vipu on takaisin ylös käännettäessä kovin raskas. Muut samanmalliset vikavirtasuojat toimii liukkaasti ilman mitään kitkaa.

Osaako joku sanoa, onko tämä hyväksyttävää vikavirtasuojalle, vai voidaanko se katsoa vialliseksi? Juuri tämän vikavirtasuojan pitää ehdottomasti toimia, se suojaa saunassa kosketusetäisyydellä olevaa ja kosketeltavaksi tarkoitettua metallikuorista sähkölaitetta (aiemmin täällä mainitsemani saunan sähköinen vedenlämmitin).

Sähkäri vaikutti pätevältä ja asialliselta ja oli tukesin rekisterissä (tarkistin), mutta hivenen kyllä huolimattomuutta on ilmassa, kun nämä molemmat asiat olisivat jääneet kiinni helposti testaamalla ja mittaamalla. Kun minäkin maallikkona nämä huomasin .
 
Joop, suurkiitokset, kehtaan kysellä sähkärin takaisin paikalle korjaamaan kytkennän...

Kävinpä läpi muutkin samalla kertaa tehdyt asennukset, niin yksi uusi vikavirtasuoja on nahnikassa. Toimii sähköisesti, mutta käyttökytkin on jumissa. Kun vikavirtasuojan laukaisee testinapista, niin se kyllä paukahduksen saattelemana avautuu, mutta vipu ei mainaa liikkua lainkaan, hiiiiitaaasti kääntyy itsestään alas tai jää jumiin puoleen väliin. Samoin vipu on takaisin ylös käännettäessä kovin raskas. Muut samanmalliset vikavirtasuojat toimii liukkaasti ilman mitään kitkaa.

Osaako joku sanoa, onko tämä hyväksyttävää vikavirtasuojalle, vai voidaanko se katsoa vialliseksi? Juuri tämän vikavirtasuojan pitää ehdottomasti toimia, se suojaa saunassa kosketusetäisyydellä olevaa ja kosketeltavaksi tarkoitettua metallikuorista sähkölaitetta (aiemmin täällä mainitsemani saunan sähköinen vedenlämmitin).

Sähkäri vaikutti pätevältä ja asialliselta ja oli tukesin rekisterissä (tarkistin), mutta hivenen kyllä huolimattomuutta on ilmassa, kun nämä molemmat asiat olisivat jääneet kiinni helposti testaamalla ja mittaamalla. Kun minäkin maallikkona nämä huomasin .

Itse pitäisin kyseistä vikavirtasuojaa viallisena vaikka se sähköt katkaiseekin. En ole varma löytyykö vikavirtasuojien rakennetta koskevasta standarista vaatimus, että vivun tulee lauetessa mennä ns. ala-asentoon, olettaisin näin. Käyttöönottotarkastuksessa vikavirtasuojan testaushan pitää suorittaa mittarin lisäksi testipainikkeesta, joten sähkärin olisi pitänyt kyllä havaita ko. ongelma.
 
Jos haluaisi hankalaksi heittäytyä, niin voisi kysyä siltä sähkäriltä pöytäkirjaa vikavirtasuojan käyttöönotosta. Epäluuloisempi alkaisi herkästi epäilemään, että onko sen laukaisuvirtoja tai laukaisuaikojakaan mitattu, jos tuollainen tahmeus on jäänyt huomaamatta.
 
Jos haluaisi hankalaksi heittäytyä, niin voisi kysyä siltä sähkäriltä pöytäkirjaa vikavirtasuojan käyttöönotosta. Epäluuloisempi alkaisi herkästi epäilemään, että onko sen laukaisuvirtoja tai laukaisuaikojakaan mitattu, jos tuollainen tahmeus on jäänyt huomaamatta.

Jonkinlaisen mittauspöytäkirjan sain, mutta en osaa lukea sitä. Tehtiin uusia sähköjä useaan rakennukseen, niin mikä mittaus koskee mitäkin...

Mutta joo, laitetaanpa tämäkin korjauslistalle... Vituttaisi jos ei olisi jo koomista.

Edit: No kyllähän tuon pöytäkirjan nyt osasin lukea. Kyseinen vikavirtasuoja 23.5 ms, 18 mA ja testipainike ok pöytäkirjan mukaan... Pitä kysyä kun tulee korjaamaan kontaktorin, että miten painike muka on ok...
 
Viimeksi muokattu:
Noissa vikiksissä on hieman yksilökohtaisia eroja, se vipu on joskus tuollainen tahmealiikkeinen, mutta se ei vaikuta sen suojalaitteen toimintaan. Virtapiiri kyllä katkeaa vaikka sen vivun teippaisi yläasentoon. Sen vivun kyllä pitäisi napsahtaa alas aina kun vikis toimii, mutta koska käytännössä tiedetään että 99% noista ei kukaan tule ikinä koskemaan, niin jos se toimii sähköisesti oikein sitä ei viitsi vaihtaa.

Todennäköisesti sähkäri kyllä vaihtaa sen herkemmin liikkuvaan jos pyydät.
 
Noissa vikiksissä on hieman yksilökohtaisia eroja, se vipu on joskus tuollainen tahmealiikkeinen, mutta se ei vaikuta sen suojalaitteen toimintaan. Virtapiiri kyllä katkeaa vaikka sen vivun teippaisi yläasentoon. Sen vivun kyllä pitäisi napsahtaa alas aina kun vikis toimii, mutta koska käytännössä tiedetään että 99% noista ei kukaan tule ikinä koskemaan, niin jos se toimii sähköisesti oikein sitä ei viitsi vaihtaa.

Todennäköisesti sähkäri kyllä vaihtaa sen herkemmin liikkuvaan jos pyydät.

Kiitos. Minulle riittää että se toimii se vikavirtasuoja kuten pitää. Eli jos on ok että vipu kanittaa niin ok minulle. Tokihan sähkäri vaihtaa kaiken mitä pyytää, mutta laskuttaa kanssa, niin turhia töitä en viitsi tilata...
 
Dodii sähkäri kävi korjaamassa kytkennän ja kaikki kunnossa. Vaihtoi myös lämmityksen kontaktorit AEG LS07 10E -> ABB B6-30-10-80 ja ne ovat nyt kuiskauksen hiljaisia. Mutta tukussa ei ollut yökäytön kontaktoria äänetöntä ja harmi kyllä se on se joka piti sitä kaikkein kovinta pärinää. Päivällä on kuitenkin äänetön sähkötaulu nyt, mahtavaa.

Lompakko ei taida enää kestää neljättä kertaa tilata saman asian takia sähkäriä, minimiveloitus ja kaikkea. Minulla on eläköitynyt ja juoppo sähkömiessukulainen joka ton varmaan voisi ohi kulkiessaan vaihtaa jos hankin osan valmiiksi. Pystyykö joku vahvistamaan, että onko ABB B6-22-00-80 oikea osa AEG SH04 22E:n tilalle?

Ei tuohon yökäytön kontaktoriin ole kytketty mitään avautuviin koskettimiin että en ymmärrä miksi senkin tilalle ei olisi voinut pistää ABB B6-30-10-80:tä mutta kai siinä pitää sit olla tuollainen jossa on kaksi avautuvaa ja kaksi sulkeutuvaa?

Edit: Jaa vai oisko se K6-22Z-80 nyt sitten kuitenkin oikeampi osa tähän tarkoitukseen...?
 
Viimeksi muokattu:
Miten pannuhuoneen säännökset menee. Pitääkö kotitalous tehoisen öljykattilan 6kW sähkövastuksille olla oma turvakytkin pannuhuoneessa vai ei. Keskuksessa kuitenkin on täysin oma 3-vaihe sulake tuolle jolla saa virrattomaksi. Ja vastukset saa öljykattilan termostaatistakin sammuksiin. Lämminvesivaraajissahan ei tuollaisia ole niin miksi öljykattila tarvitsisi erikseen moisen?

Polttimellehan on tietenkin sen oma punainen turvakytkimensä pakollinen ja on oma 1-vaihe sähköpiirinsä kattilassakin.
 
Viimeksi muokattu:
Vanha ulkovalojen valokatkaisijan kansi pitäisi saada uusittua. Mistä löytyisi joko pelkkä pyöreä painonappi tai kokonaan uusi katkaisija, jos pyöreää nappia ei saa irrallaa. Perinteisistä rautakaupoista ei tunnu löytyvän.

Musta keskellä on painonappi, josta valot päälle/pois. Samalla musta osa pyörii, eli toimii himmentimenä.

Kuva selvennykseksi.

15556585301011233496635125242507.jpg
 
Vanha ulkovalojen valokatkaisijan kansi pitäisi saada uusittua. Mistä löytyisi joko pelkkä pyöreä painonappi tai kokonaan uusi katkaisija, jos pyöreää nappia ei saa irrallaa. Perinteisistä rautakaupoista ei tunnu löytyvän.

Musta keskellä on painonappi, josta valot päälle/pois. Samalla musta osa pyörii, eli toimii himmentimenä.

Kuva selvennykseksi.

15556585301011233496635125242507.jpg

Sopisiko näistä toinen? Kytkin
 
Vanha ulkovalojen valokatkaisijan kansi pitäisi saada uusittua. Mistä löytyisi joko pelkkä pyöreä painonappi tai kokonaan uusi katkaisija, jos pyöreää nappia ei saa irrallaa. Perinteisistä rautakaupoista ei tunnu löytyvän.

Musta keskellä on painonappi, josta valot päälle/pois. Samalla musta osa pyörii, eli toimii himmentimenä.

Kuva selvennykseksi.

15556585301011233496635125242507.jpg
Eikö toi nyt ole ihan tavallista ABB:n Jussi sarjaa. Eli jokaisesta sähköasennustarvikkeita myyvästä liikkeestä pitäisi löytyä himmennintä joka sopii tuohon. Voi toki olla ABB kopiokin.
 
Vanha ulkovalojen valokatkaisijan kansi pitäisi saada uusittua. Mistä löytyisi joko pelkkä pyöreä painonappi tai kokonaan uusi katkaisija, jos pyöreää nappia ei saa irrallaa. Perinteisistä rautakaupoista ei tunnu löytyvän.

Musta keskellä on painonappi, josta valot päälle/pois. Samalla musta osa pyörii, eli toimii himmentimenä.

Kuva selvennykseksi.

15556585301011233496635125242507.jpg
Kyllä ainakin tukuissa on hyllyssä tuota pelkkää pyörää nuppia noihin. Nuo ovat melko herkkiä hajoamaan.

E: Tuossahan tuollaisia on myynnissä: SÄÄTIMEN NUPPI JUSSI 2210C+2115C-214P Himmentimen nuppi 2kpl - Tuontitukku.fi verkkokauppa

Sähkönumerolla 2620019 löytyy.
 
Hmm eikö tosiaan ole tapana asuinrakennuksiin asennella äänettömiä apureleitä? Olen koittanut tosiaan etsiä vaihtoehtoja tosiaan tuon AEG SH04 22E:n tilalle ja ainoa löytämäni on tuo ABB K6-22Z, jonka saatavuus on puolestaan nolla. Mitä noihin yökäytön releisiin yleensä pistetään? Vai onko noi AEG:t uutena käytännössä äänettömiä ja pärinä lähinnä kertoo elinkaaren olevan lopussa?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 425
Viestejä
4 511 925
Jäsenet
74 369
Uusin jäsen
ElZurjuZ

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom