Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Esim. Clasulta Nexa: Nexa MYC-4 Älypistorasia 3 kpl | Clas OhlsonPuolittain OT: Onko tietoa etäohjattavien pistorasioiden sarjasta, mihin saa väh. 5 tuollaista pientä pistorasiaa, kaikki samalla kaukosäätimellä, ilman mitään tarpeetonta älylaitebrändäystä? Erinomainen plussa olisi, jos yhteen kanavaan voisi ryhmittää useamman pistorasian saman napin alle. Ei tarvitse tulla 5 rasiaa paketissa, mutta niitä pitää voida ostaa lisää samalle kaukosäätimelle.
Tähän malliin:
Puolittain OT: Onko tietoa etäohjattavien pistorasioiden sarjasta, mihin saa väh. 5 tuollaista pientä pistorasiaa, kaikki samalla kaukosäätimellä, ilman mitään tarpeetonta älylaitebrändäystä? Erinomainen plussa olisi, jos yhteen kanavaan voisi ryhmittää useamman pistorasian saman napin alle. Ei tarvitse tulla 5 rasiaa paketissa, mutta niitä pitää voida ostaa lisää samalle kaukosäätimelle.
Tähän malliin:
Tollasen ostin itselleni, pieniä kuormia ohjaamaan. Näyttäisi olevan kaikki mitä tarvitset.
Vanhemmissa Nexan edullisissa kolmen pistokkern sarjoissa olisi ollut erilliset on ja off-napit. Irtona toki löytyy myös:Muuten tykkään tuosta enemmän kuin Nexasta, kun on oma dedikoitu nappi on- ja off-toiminnoille, vaikkakin Nexassa sama toiminto tapahtuu tuplanapautuksen myötä.
Puhdas arvaus: lähettää off-käskyn kaikkien kolmen nappinsa "nimissä".Taisiko Nexassa jäädä lisäksi epäselväksi voiko pelkästään G-napin taakse laittaa yhden ainoan ryhmän.
Harmi kun tuossa näyttää tulevan enintään vain 3 pistorasiaa mukana. Olisi tarve vähintään neljälle nyt heti alkuun. Eli pitäisi kait ostaa toinen tuollainen kokonainen setti. Myyntikuvan mukaan vain yhtä kaukosäädintä voi käyttää per yksi ja sama pistorasia, joten toinen kaukosäädin olisi siinäkin mielessä turha. Muuten tykkään tuosta enemmän kuin Nexasta, kun on oma dedikoitu nappi on- ja off-toiminnoille, vaikkakin Nexassa sama toiminto tapahtuu tuplanapautuksen myötä. Taisiko Nexassa jäädä lisäksi epäselväksi voiko pelkästään G-napin taakse laittaa yhden ainoan ryhmän.
Harmi kun tuossa näyttää tulevan enintään vain 3 pistorasiaa mukana. Olisi tarve vähintään neljälle nyt heti alkuun. Eli pitäisi kait ostaa toinen tuollainen kokonainen setti. Myyntikuvan mukaan vain yhtä kaukosäädintä voi käyttää per yksi ja sama pistorasia, joten toinen kaukosäädin olisi siinäkin mielessä turha. Muuten tykkään tuosta enemmän kuin Nexasta, kun on oma dedikoitu nappi on- ja off-toiminnoille, vaikkakin Nexassa sama toiminto tapahtuu tuplanapautuksen myötä. Taisiko Nexassa jäädä lisäksi epäselväksi voiko pelkästään G-napin taakse laittaa yhden ainoan ryhmän.
Nexalta löytyy myös kaukosäädin, jossa omat on- ja off-painikkeet ja useamman eri ryhmän ohjaus. Lisäksi löytyy kaukosäätimiä ja pistokkeita myös yksittäin.
Kaukokytkinsarja Nexa MYCR-2, 2 kpl | Clas Ohlson
www.clasohlson.comKaukosäädin LYCT-705 | Clas Ohlson
www.clasohlson.com
Aika hyödyttömiä ovat, yleensä nuo katkaisevat vain toisen johtimen ja releen koskettimissa auki ollessaan on ehkä reilun millin verran väliä. Ja tietty noissa on se vastaanottimen virtalähde koko ajan päällä niin se nyt ainakin räjähtää ylijännitteestä.Mites hyödyllisiä tai hyödyttömiä nämä etäohjattavat pistorasiat ovat sammutettuna salamasuojana (kerrostalossa)? Meinaan löykö isompi ylijänö noista helposti läpi?
Aika hyödyttömiä ovat, yleensä nuo katkaisevat vain toisen johtimen ja releen koskettimissa auki ollessaan on ehkä reilun millin verran väliä. Ja tietty noissa on se vastaanottimen virtalähde koko ajan päällä niin se nyt ainakin räjähtää ylijännitteestä.
Mihin kerrostalossa tarvitsee salamasuojaa? Vai onko jossain ihan pöndellä,että sähkölinjat kulkee edelleen ilmassa?Mulla sattuikin löytymään laatikosta tuollainen täsmälleen jälkimmäisen linkin kanssa (LYCT-705) identtisen näköinen kaukosäädin NEYCT-705. Eli sitten vain enää pistorasioita.
Mites hyödyllisiä tai hyödyttömiä nämä etäohjattavat pistorasiat ovat sammutettuna salamasuojana (kerrostalossa)? Meinaan löykö isompi ylijänö noista helposti läpi?
Mihin kerrostalossa tarvitsee salamasuojaa? Vai onko jossain ihan pöndellä,että sähkölinjat kulkee edelleen ilmassa?
Eiks salaman pusu tule yhteismuotosesti eli myös nollaa pitkin??Voiko ajatella olevan tässä tapauksessa mitään hyötyä, jos yleismittarilla tarkistaa, että kytkee pistorasian niin päin, että katkeaa vaihe, jos siis on toteutettu niin, että kääntämällä vaihtuu katkaistava napa? Lähtökohtaisestihan vaihe taitaa kait aina tulla seinästä vasemman puoleisesta navasta, eli kytkimen "oikein päin" kytkemällä pitäisi mennä oikein.
Ei tarvitse. Mistä se salama sinne pääsisi jos ei ole edes niitä ilmalinjoja? Vaikka olisikin, niin silti kerrostalossa todella harvinaista, että salama jotain rikkoisi.Jaa. Eikös tarvi? Miksi? Siksikö, ettei ole mitään linjastoa ulkosalla näkyvillä, mikä voisi johtaa salaman huoneiston sähköverkkoon? Majailen tällaisessa ~2010 valmistuneessa pienkertsissä Hgin keskustan tuntumassa.
Opetettu on että vaihe väärin vasemmalla ja se pyörii kellon suuntaan. Eli vaihe oikealla tai alhaalla. Tosin standardi ei enää tuota määrää vai liekkö edellinenkään määrännyt, kuitenkin pistorasiat tulisi kaikki olla samoinpäin asennuspaikassa. Mitään vaaraahan tuo ei aiheuta.Voiko ajatella olevan tässä tapauksessa mitään hyötyä, jos yleismittarilla tarkistaa, että kytkee pistorasian niin päin, että katkeaa vaihe, jos siis on toteutettu niin, että kääntämällä vaihtuu katkaistava napa? Lähtökohtaisestihan vaihe taitaa kait aina tulla seinästä vasemman puoleisesta navasta, eli kytkimen "oikein päin" kytkemällä pitäisi mennä oikein.
edit: Ajattelin laittaa Genelecit näiden taakse, mutta siis ukkosella taitaa joutua irrottamaan kokonaan seinästä.
Opetettu on että vaihe väärin vasemmalla ja se pyörii kellon suuntaan. Eli vaihe oikealla tai alhaalla. Tosin standardi ei enää tuota määrää vai liekkö edellinenkään määrännyt, kuitenkin pistorasiat tulisi kaikki olla samoinpäin asennuspaikassa. Mitään vaaraahan tuo ei aiheuta.
Kyllä minä olen pitänyt hyvänä asennustapana, että vaihe on pistorasiassa oikealla.Eipä tuollaista standardia ole ikinä ollutkaan. Jossain EN- pykälissä on suositukset, mutta siinäkin suositellaan laittamaan vaihe vasemmalle (ja valokytkin päälle vipu alhaalla).
Mun tietääkseni ainoa syy tuohon vaihe oikeelle "sääntöön" on ollut aikanaan mittauksen nopeuttaminen. Vanhemmat testerit pakottivat kääntämään mittapistotulpan toisin päin jos vaihe ja nolla ei ollut laitteen haluamilla puolilla.
Opetettu on että vaihe väärin vasemmalla ja se pyörii kellon suuntaan. Eli vaihe oikealla tai alhaalla. Tosin standardi ei enää tuota määrää vai liekkö edellinenkään määrännyt, kuitenkin pistorasiat tulisi kaikki olla samoinpäin asennuspaikassa. Mitään vaaraahan tuo ei aiheuta.
No ihan hyvähän se on vaihe laittaa oikealle ja kytkin niin päin että vipu ylhänä valot on päällä, mutta jos ihan jotain konkreettista pykälää hakee noiden asennustapojen tueksi, niin siellä lukee juuri päinvastoin.Kyllä minä olen pitänyt hyvänä asennustapana, että vaihe on pistorasiassa oikealla.
Ja jo faijalle joka on eläkkeellä opetettiin koulussa, että jos laitat takin roikkumaan vipukatkaisijaan, niin valot sammuu.
Onko nykyään sähkäreitä, jotka ei kytke kytkimiä niin, että ylös valo syttyy ja alas sammuu..?
Poislukien tietysti porraskytkentä.
No menepä käymään ulkomailla. En tiedä onko tuota kytkimen ase toa missään maassa määrätty, mutta maailmanlaajuisesti tuo alhana= päällä lienee kuitenkin se yleisempi ratkaisu (mutu). Vaiheen paikka on kyllä yleensä määritelty jos itse rasia on asennon pakottava.Ihan en jaksa uskoa että tuota olisi jossain määritelty, varsinkin kun 100% valokytkimistä mitä olen käyttänyt on juurikin niinpäin että ylhäällä=päällä ja alhaalla=pois
Kaverille sähkäri laittoi vuos sitten himmentimen tilalle kytkimen joka on alhaalla päällä, vähän hämmentävä.Ihan en jaksa uskoa että tuota olisi jossain määritelty, varsinkin kun 100% valokytkimistä mitä olen käyttänyt on juurikin niinpäin että ylhäällä=päällä ja alhaalla=pois
Sama kokemus itsellä. Tosin ulkomailla kytkimen asennon vaikutus valon käyttäytymiseen saattaa vaihdella ihan maan sisälläkin vaihdettaessa eri hotelliin/paikkaan. Toisaalta taas vanhanaikasessa kytkimessä, missä nipukka naksautetaan ylös tai alas, niin ylhäällä lienee se oikea paikka valojen syttymiseksi?No menepä käymään ulkomailla. En tiedä onko tuota kytkimen ase toa missään maassa määrätty, mutta maailmanlaajuisesti tuo alhana= päällä lienee kuitenkin se yleisempi ratkaisu (mutu). Vaiheen paikka on kyllä yleensä määritelty jos itse rasia on asennon pakottava.
Itseasiassa joskus tutkin vanhaa tuonmallista kytkintä joka oli asennettu juurikin alhana päällä. Siihen oli ihan painettu 1 ja 0 merkinnät, ja 1 sakara olisi ollut väärässä päässä jos se olisi asennettu toisinpäin. Sanoisin että 50-luvun asennus.. Toisaalta taas vanhanaikasessa kytkimessä, missä nipukka naksautetaan ylös tai alas, niin ylhäällä lienee se oikea paikka valojen syttymiseksi?
Mites DCL?Onko olemassa sellaista valaisinpistorasian peitelevyä, joka ei ulkonisi lainkaan?
Ongelma on siis se, että menin ostamaan kattospotin, joka ei sovellukaan meikäläiseen kattopistokkeeseen vaan se kattoon tuleva osa on kapeampi. Kun se on vielä asennettava sokeripalalla niin mietin, irrottaisiko vaan sen kattopistorasian kansi-/kuoriosan ja laittaisi tilalle peitelevyn, jonka keskelle vaan tekisi reiän johdoille. Mutta sen pitäisi tosiaan olla mahdollisimman ohut/littana, ei mielellään lainkaan kattopinnasta ulkoneva.
Ymmärsiköhän kukaan mitään... Ja tilaan toki sähkärin, mutta vain jos pohtimani viritelmä on mahdollinen. Muussa tapauksessa pitänee ostaa toisenlainen valaisin. Saa suositella tyylikkäitä spotteja kahdelle GU10-lampulle, joka asentuu suoraan moderniin kattovalaisinrasiaan JA on valkoinen JA TYYLIKÄS
Edit. Kyseinen murheenkryynivalaisin on tämä:
Philips Pongee spottivalaisin 5,5 W GU10
5,5 W Philips Pongee -spottivalaisin GU10-kannalla on tehokas LED-valaisin, joka tarjoaa tyylikkään spiraalimaisen muotoilun kahdella säädettävällä päällä, jotka luovat tasaisen valkoista valoa makuuhuoneeseen, olohuoneeseen tai eteiseen.www.gigantti.fi
En selvästikään osannut kuvata ongelmaa ymmärrettävästi...Mites DCL?
Ei ole täysin tasaisia, mutta tämmöisiä löytyy E.LITE - Peitelevy jakorasiaan tai Trio tähtiasennuslevy - Veke.fiOnko olemassa sellaista valaisinpistorasian peitelevyä, joka ei ulkonisi lainkaan?
Ongelma on siis se, että menin ostamaan kattospotin, joka ei sovellukaan meikäläiseen kattopistokkeeseen vaan se kattoon tuleva osa on kapeampi. Kun se on vielä asennettava sokeripalalla niin mietin, irrottaisiko vaan sen kattopistorasian kansi-/kuoriosan ja laittaisi tilalle peitelevyn, jonka keskelle vaan tekisi reiän johdoille. Mutta sen pitäisi tosiaan olla mahdollisimman ohut/littana, ei mielellään lainkaan kattopinnasta ulkoneva.
Ymmärsiköhän kukaan mitään... Ja tilaan toki sähkärin, mutta vain jos pohtimani viritelmä on mahdollinen. Muussa tapauksessa pitänee ostaa toisenlainen valaisin. Saa suositella tyylikkäitä spotteja kahdelle GU10-lampulle, joka asentuu suoraan moderniin kattovalaisinrasiaan JA on valkoinen JA TYYLIKÄS
Edit. Kyseinen murheenkryynivalaisin on tämä:
Philips Pongee spottivalaisin 5,5 W GU10
5,5 W Philips Pongee -spottivalaisin GU10-kannalla on tehokas LED-valaisin, joka tarjoaa tyylikkään spiraalimaisen muotoilun kahdella säädettävällä päällä, jotka luovat tasaisen valkoista valoa makuuhuoneeseen, olohuoneeseen tai eteiseen.www.gigantti.fi
Ooh, tuo ensimmäinen on just se mitä tarvitsen! Ja vieläpä ilman ylimääräistä askartelua. Kiitos, kannatti taas kysyä täältäEi ole täysin tasaisia, mutta tämmöisiä löytyy E.LITE - Peitelevy jakorasiaan tai Trio tähtiasennuslevy - Veke.fi
Itse olen käyttänyt ihan sitä vanhanmallista valaisinkoukkulevyä kääntämällä sen nurinpäin että koukku menee katon sisään. Nuo valaisinpistorasiat on kyllä ihan vihoviimeisiä kun aika monen valaisimen kanssa ne eivät oikein sovi nätisti tai pitää viritellä. DCL ei oikein vissiin ole yleistynyt, ensimmäistäkään en itse livenä ole missään nähnyt.Ei ole täysin tasaisia, mutta tämmöisiä löytyy E.LITE - Peitelevy jakorasiaan tai Trio tähtiasennuslevy - Veke.fi
Varmaan sekin toimii jossain tapauksissa, mutta tuon lampun kanssa sekin taitaa olla liian paksu jolloin tuo lamppu jää keskeltä koholle. 2mm oli noiden toisten levyjen paksuus.Itse olen käyttänyt ihan sitä vanhanmallista valaisinkoukkulevyä kääntämällä sen nurinpäin että koukku menee katon sisään. Nuo valaisinpistorasiat on kyllä ihan vihoviimeisiä kun aika monen valaisimen kanssa ne eivät oikein sovi nätisti tai pitää viritellä. DCL ei oikein vissiin ole yleistynyt, ensimmäistäkään en itse livenä ole missään nähnyt.
Jeps, ja nyt tarvittiin mahdollisimman esteettinen / vähiten ruma ratkaisu. Olihan tuolla muoviläpyskäksi hintaa, mutta jos katselen sitä seuraavat 20 vuotta niin ihassama. Kohta saan lisää valoa kattoon ja kaamosta nujerrettua!Varmaan sekin toimii jossain tapauksissa, mutta tuon lampun kanssa sekin taitaa olla liian paksu jolloin tuo lamppu jää keskeltä koholle. 2mm oli noiden toisten levyjen paksuus.
Kyllä minä olen pitänyt hyvänä asennustapana, että vaihe on pistorasiassa oikealla.
ST-käsikirja 34, hyvät asennustavat:
Vakiintuneet käytännöt ovat menettelyjä, jotka ovat sähköasentajien ammattikunnassa muotoutuneet ajan saatossa ja saaneet yleisen hyväksynnän. Esimerkiksi yksivaiheisen pistorasian vaiheen paikka (”vaihe oikealla”), äärijohtimien värien ja eri vaiheiden keskinäinen järjestely (Ru = L1...) tai vaikkapa kytkimien ja pistorasioiden sijoitustavat ovat tällaisia vakiintuneita käytäntöjä. Ne eivät usein suoranaisesti liity turvallisuustekijöihin mutta lisäävät asennuksen selväpiirteisyyttä ja muodostavat ”yhteisesti ymmärrettävän kielen” sähköalan ammattilaisten ja laitteistoja käyttävien henkilöiden välille.
Mutta luonnollisesti noi ei ole mitään määrääviä.
Nuo vaihevärit taitaa olla kyllä ihan standardissa eikä vaan hyvää käytäntöä. Nuo ST kortit ovat ohjeellisia tulkintoja standardista, eikä velvoittavia kuten standardi.ST-käsikirja 34, hyvät asennustavat:
Vakiintuneet käytännöt ovat menettelyjä, jotka ovat sähköasentajien ammattikunnassa muotoutuneet ajan saatossa ja saaneet yleisen hyväksynnän. Esimerkiksi yksivaiheisen pistorasian vaiheen paikka (”vaihe oikealla”), äärijohtimien värien ja eri vaiheiden keskinäinen järjestely (Ru = L1...) tai vaikkapa kytkimien ja pistorasioiden sijoitustavat ovat tällaisia vakiintuneita käytäntöjä. Ne eivät usein suoranaisesti liity turvallisuustekijöihin mutta lisäävät asennuksen selväpiirteisyyttä ja muodostavat ”yhteisesti ymmärrettävän kielen” sähköalan ammattilaisten ja laitteistoja käyttävien henkilöiden välille.
Mutta luonnollisesti noi ei ole mitään määrääviä.
Öö... mitä?Vikakäynneillä yksityisasiakkaiden kodeissa on että nollataan pistorasia siten että vedetään vaiheesta lenkki maahan. Ruova se siellä ihmettelee että kun laittaa pistorasiaan imurin kiinni niin kuuluu hirveä pamaus
No siis tälläinen kokemus joskus sattunut kohdalle. Tee se itse mies kokeili vähän miltä tuntuu olla sähkömies ja teki sitten itsekseen omaan pistorasiaan tuon kuollettavan jumpin. Asuntoon muutti uudet asukkaat ja rouva oli hieman ihmeissään kun pistorasiaan kytki jotain niin kova pamaushan siitä lähtee kyn töpseli tekee oikosulun rasiaanÖö... mitä?
Siis miksi se rasia nollataan? Ja miksi se pamahtaa kun imurin kytkee?
Mistä tuo oikosulku muodostuu? Yhtäkkiä en keksi tilannetta että pistotulpan laittaminen pistorasiaan saisi aikaan oikosulun.No siis tälläinen kokemus joskus sattunut kohdalle. Tee se itse mies kokeili vähän miltä tuntuu olla sähkömies ja teki sitten itsekseen omaan pistorasiaan tuon kuollettavan jumpin. Asuntoon muutti uudet asukkaat ja rouva oli hieman ihmeissään kun pistorasiaan kytki jotain niin kova pamaushan siitä lähtee kyn töpseli tekee oikosulun rasiaan
Itselle tulee mieleen se että jos on nollaluokan pistorasia jossa on vain nolla sekä vaihe, kun siihen kytketään kuormaa perään, niin pitkään homma sujuu kunnes siihen laitetaan viallinen laite joka on oikosulussa.Mistä tuo oikosulku muodostuu? Yhtäkkiä en keksi tilannetta että pistotulpan laittaminen pistorasiaan saisi aikaan oikosulun.
No, alunperin ei ollut mitään mainintaa viallisesta laitteesta ja kun kotikäyttöön tarkoitetut imuritkin ovat yleensä sellaisia joissa ei pistotulpassa edes ole maadoituskontakteja niin vähän tietty pisti ihmetyttämään. Ainoa vaihtoehto mitä itselle tuli mieleen oli että imuriin olisi vaihdettu sukotulppa ja nollaus olisi tehty pistotulpan puolella, jolloin tietty maadoitettuun paistorasiaan työnnettäessä on fifty-sixty mahdollisuus aiheuttaa oikosulku.Itselle tulee mieleen se että jos on nollaluokan pistorasia jossa on vain nolla sekä vaihe, kun siihen kytketään kuormaa perään, niin pitkään homma sujuu kunnes siihen laitetaan viallinen laite joka on oikosulussa.
Kun tehdään maadoitettuun pistorasiaan nollaus eli jumpataan nolla maadotukseen, nolla on sen jälkeen laitteen rungossa. Jos jännite vuotaa runkoon, se saa aikaan oikosulun mikä polttaa sulakkeen.
Kun pistorasia nollataan väärin eli otetaankin nollan sijaan jumppaus maadoitukseen vaiheesta, näin maadoituskieli pistorasiassa on jännitteellinen. Jos siihen kytkee jonkin laitteen missä on vain nolla sekä vaihe, pistorasia toimii normaalisti koska maadoituskieli ei ole pelissä mukana. Mutta jos siihen kytkee jonkun laitteen jonka runkon tulee jännitteelliseksi, voi laite itsessään tehdä oikosulun koska nyt laite saa jännitteen sekä vaiheen kautta että maadoituksen kautta. Eli laite saa nollan nollasta ja vaiheen vaiheestä sekä vaiheen maan kautta, näin päättelisin että oikosulku tapahtuu tämän vuoksi
Edit. Putkimies kuoli sähköiskuun Helsingissä | Rakennuslehti
Esimerkki siitä että tietyillä laitteilla käyttö on vielä ”turvallista” mutta kun jonkun laitteen runko tulee jännitteiseksi, voi olla että polttaa suoraan sulakkeen tai sitten jännite saa vapaasti valua ulos laitteesta tehden tuhojaan omaisuudelle/käyttäjälle
Vaihe oikealla / alas, tämä on se yleinen käytäntö pistorasioiden kanssa.
Yksi tilanne tulee mieleen. Rasvakettimen pistotulppaan oli vuosien aikana pinttynyt niin paljon jäämiä, että kun laittoi seinään oli posahtanut ihan kunnolla (en ite muuta syytä keksinyt). Poltti myös pistorasian koskettimet sellaiseen kuntoon, että pistorasia meni vaihtoon. Rasvakeitin ei edes rikkoutunut ja toimi kun vaihtoi myös pistotulpan (oikkari oli kontaktien välinen). Pidin pistotulppaa pitkään pöydällä, kun oli välillä kiva esitellä, että näinkin voi käydä (pistotulpassa oli ihan kunnon jälet).Mistä tuo oikosulku muodostuu? Yhtäkkiä en keksi tilannetta että pistotulpan laittaminen pistorasiaan saisi aikaan oikosulun.
Saa, asetuksista switch mode, flip.Saako Shellyn kytkettyä valokytkimeen niin, että lampun tila vaihtuisi kytkimestä riippumatta siitä kummassa asennossa kytkin on?