Kysymyksiä sähkömiehille

Myös sen vian voisi koittaa paikallistaa. Kunnossa olevassa asennuksessa kunnossa olevilla laitteilla ylimääräisiä laukaisuja ei kuitenkaan normaalisti ole.

Jos siirtolinjat räpsyvät niin miten vikavirtasuoja reagoi; pitääkö ne nollata manuaalisesti vai muistaako ne tilan jossa ne ovat olleet? Mun omat vanhan talon pistorasioissa olevat vikavirtasuojat eivät muista, vaan nollaantuvat aina. Ja mökkioloissa riittänee se että on ilmakaapeli jonka lähellä puiden oksia jotka ilmajohtoja kopeloivat.
 
Jotain elektronisia vikavirtasuojia oli jotka sammuivat aina jos sähkö katkesi, mutta en mö noita tuon tyyppisiä ole nähnyt kuin sellaisia jatkojihdossa olevia. Normaali kiinteistösähkön vikavirtasuoja pysyy kyllä päällä vaikka sähköt kuinka katkeilisivat.

Vikis voi kyllä hajota niin että siitätulee ylettömän herkkä, niin että laukeaa jo pwlkästään normaalista laitteen läpi kulkevasta virrasta.
 
Liekkö mahdollista, että vikavirtasuojan laukaisuvirta on pieni (alle hyväksymisrajan) ja laitteen vuotovirta saa tuon laukeamisen aikaiseksi. Hyvin kaukaa haettu, mutta mahdollinen.
Näitä on. Kerran yhdessä paikassa oli samoilla arvoilla olevat vikikset, mutta eri merkkiset. Ulkovaloilla toinen ei meinannut pysyä millään ylhäällä, mutta kun vaihtoi vikikset päikseen toisen ryhmän kanssa, niin molemmat toimi hienosti.
 
Minulla hajosi ikivanha loisteputkivalaisin kylppäristä ja ruuvasin sen pois peilin päältä tarkoituksena parkkeerata johdot sokerinpalaan odottamaan uuden led-valaisimen asennusta ja itse valaisimen laittamiseksi kierrätykseen. Valaisimen takaa paljastui neljä johtoa, jotka sitten innostuin mittaamaan: yksi jatkuva vaihe, yksi valokytkimen takana oleva vaihe, nolla ja maa. Itse valokytkimen takana on kaksi lamppua, saunan ja kylpyhuoneen valaisimet.

Mittarilla havaitsin, että kytkimen takana olevan kylpyhuoneen liitännän vaiheen jännite on 17-19 V silloinkin, kun kytkin on auki (pois päältä). Se langan otsikon mukainen kysymys sähkömiehille: kuinka paljon on "normaali määrä" jännitettä kytkimen takana olevassa vaihejohdossa virran ollessa kytkettynä pois päältä ja mistä jännite on peräisin?
 
Minulla hajosi ikivanha loisteputkivalaisin kylppäristä ja ruuvasin sen pois peilin päältä tarkoituksena parkkeerata johdot sokerinpalaan odottamaan uuden led-valaisimen asennusta ja itse valaisimen laittamiseksi kierrätykseen. Valaisimen takaa paljastui neljä johtoa, jotka sitten innostuin mittaamaan: yksi jatkuva vaihe, yksi valokytkimen takana oleva vaihe, nolla ja maa. Itse valokytkimen takana on kaksi lamppua, saunan ja kylpyhuoneen valaisimet.

Mittarilla havaitsin, että kytkimen takana olevan kylpyhuoneen liitännän vaiheen jännite on 17-19 V silloinkin, kun kytkin on auki (pois päältä). Se langan otsikon mukainen kysymys sähkömiehille: kuinka paljon on "normaali määrä" jännitettä kytkimen takana olevassa vaihejohdossa virran ollessa kytkettynä pois päältä ja mistä jännite on peräisin?
"Haamujännite" indusoituu viereisestä johtimesta.

Se mikä on normaali taso riippuu mittarista, sopivalla mittarilla verkkojänniteen sieltä voi mitata.

Normaalia.
 
Vaihtojännite synnyttää johtimen ympärille ajan funktiona muuttuvan magneettikentän ja muuttuva magneettikenttä sitten indusoi viereiseen johtimeen jännitteen.

Mittarin sisääntuloimpedanssi vaikuttaa lukemaan. Suuri tuloimpedanssi vaikuttaa mitattavaan piiriin mahdollisimman vähän, mutta mittari voi näyttää ns. haamujännitteitä. Joissakin mittareissa on pienen impedanssin alue, jolla mittari kuormittaa mitattavaa piiriä enemmän, mutta vaimentaa haamujännitteet.
 
Minulla hajosi ikivanha loisteputkivalaisin kylppäristä ja ruuvasin sen pois peilin päältä tarkoituksena parkkeerata johdot sokerinpalaan odottamaan uuden led-valaisimen asennusta ja itse valaisimen laittamiseksi kierrätykseen. Valaisimen takaa paljastui neljä johtoa, jotka sitten innostuin mittaamaan: yksi jatkuva vaihe, yksi valokytkimen takana oleva vaihe, nolla ja maa. Itse valokytkimen takana on kaksi lamppua, saunan ja kylpyhuoneen valaisimet.

Mittarilla havaitsin, että kytkimen takana olevan kylpyhuoneen liitännän vaiheen jännite on 17-19 V silloinkin, kun kytkin on auki (pois päältä). Se langan otsikon mukainen kysymys sähkömiehille: kuinka paljon on "normaali määrä" jännitettä kytkimen takana olevassa vaihejohdossa virran ollessa kytkettynä pois päältä ja mistä jännite on peräisin?
Olen mittaillut eri asiakkaiden luona kytkinten jännitteitä kun ne on pois päältä asennossa, joku kytkin päästää 70 volttia läpi, pahin mitä mitannut on 100v. Jos siellä johdon päässä onkin ollut led lamppu joka tarvii syttyäkseen matalan jännitteen niin on asiakkaat ollu vähä ihmeissään et heillä palaa tai välkkyy valot vaikka kytkin on pois päältä. Yleensä kytkimen vaihto uuteen on poistanut ongelman. Tai jos on ollut merkkivalollisia kytkimiä, ne vuotaa yleensä kans läpi, ongelma poistunut kun merkkivalosta on luovuttu
 
Pitäisi uusia X kohteen vanha 80-luvun tulpilla oleva ryhmäkeskus nykyaikaiseen versioon, mikä ei tule mahtumaan suoraan vanhan tilalle, jonka takia X määrä olemassa olevista piuhoista ei tule riittämään pituudeltaan uuteen keskukseen.

Voiko riittämättömiä piuhoja jatkaa suoraan keskuksen sisällä, jos ei niin miten ne pitää hoitaa?

Ilmeisesti ryhmäkeskuksen voi vaihtaa, ettei nykyisiä määräyksiä (KeVi, VVS jne) tarvitse noudattaa?

Edit: Tarkistuksen jälkeen uusi keskus mahtuisikin vanhan tilalle, jos/kun pääsulakkeet ja mittari siirretään.

Mistä tulee vielä lisäkysymys, kun nousujohtojakin joudutaan varmaankin jatkamaan, niin ei aiheuta ongelmia?

Kyllä. Sähkömiestä tarvitaan, kuten myös sähköyhtiötä tekemään mittarin siirron.
 
Pitäisi uusia X kohteen vanha 80-luvun tulpilla oleva ryhmäkeskus nykyaikaiseen versioon, mikä ei tule mahtumaan suoraan vanhan tilalle, jonka takia X määrä olemassa olevista piuhoista ei tule riittämään pituudeltaan uuteen keskukseen.

Voiko riittämättömiä piuhoja jatkaa suoraan keskuksen sisällä, jos ei niin miten ne pitää hoitaa?

Ilmeisesti ryhmäkeskuksen voi vaihtaa, ettei nykyisiä määräyksiä (KeVi, VVS jne) tarvitse noudattaa?

Edit: Tarkistuksen jälkeen uusi keskus mahtuisikin vanhan tilalle, jos/kun pääsulakkeet ja mittari siirretään.

Mistä tulee vielä lisäkysymys, kun nousujohtojakin joudutaan varmaankin jatkamaan, niin ei aiheuta ongelmia?

Kyllä. Sähkömiestä tarvitaan, kuten myös sähköyhtiötä tekemään mittarin siirron.
Sinne laitetaan yleensä riviliittimet joilla lyhyet johdot jatketaan.

Kyllä tuohon keskuksenkin vaihtoon on olemassa omat määräyksensä ja suositukset, mutta keskuksen saa kyllä vaihtaa uusimatta koko talon sähköjä.

0-luokan ryhmien turvallisuuden parantamiseksi vikavirtasuoja on ihan hyvä, ei niitä vikiksiä kannata normaali ryhmissä vältellä, joissa ne selkeästi parantavat turvallisuutta olemattoman pienellä haitalla.
 
Pitäisi uusia X kohteen vanha 80-luvun tulpilla oleva ryhmäkeskus nykyaikaiseen versioon, mikä ei tule mahtumaan suoraan vanhan tilalle, jonka takia X määrä olemassa olevista piuhoista ei tule riittämään pituudeltaan uuteen keskukseen.

Voiko riittämättömiä piuhoja jatkaa suoraan keskuksen sisällä, jos ei niin miten ne pitää hoitaa?

Ilmeisesti ryhmäkeskuksen voi vaihtaa, ettei nykyisiä määräyksiä (KeVi, VVS jne) tarvitse noudattaa?

Edit: Tarkistuksen jälkeen uusi keskus mahtuisikin vanhan tilalle, jos/kun pääsulakkeet ja mittari siirretään.

Mistä tulee vielä lisäkysymys, kun nousujohtojakin joudutaan varmaankin jatkamaan, niin ei aiheuta ongelmia?

Kyllä. Sähkömiestä tarvitaan, kuten myös sähköyhtiötä tekemään mittarin siirron.

Jos ja kun pääsulakkeita ja mittaria siirretään kannattaa selvittää paikalliselta sähkölaitokselta saako mittarin siirtää sisälle toiseen paikkaan vai vaativatko siirtoa ulos tai reittiavaimia sisälle.
 
Ihan järjetöntä puuhaa vaihtaa ryhmäkeskus uuteen ihan vaan vaihtamisen ilosta jos kulutuspisteisiin ei tehdä muutoksia.
Jos kentälle tehdään muutoksia kuten esim. lisätään ryhmiä niin sitten vaihto voi tulla ajankohtaiseksi mutta se että päästään eroon "vanhan ajan sulakkeista" on ehkä turhin peruste ikinä.
 
Sinne laitetaan yleensä riviliittimet joilla lyhyet johdot jatketaan.

Kyllä tuohon keskuksenkin vaihtoon on olemassa omat määräyksensä ja suositukset, mutta keskuksen saa kyllä vaihtaa uusimatta koko talon sähköjä.

0-luokan ryhmien turvallisuuden parantamiseksi vikavirtasuoja on ihan hyvä, ei niitä vikiksiä kannata normaali ryhmissä vältellä, joissa ne selkeästi parantavat turvallisuutta olemattoman pienellä haitalla.

Hyvä eli ei sitten ongelmia.
VVS:iä tulee kyllä. Pääpointti oli vain varmistaa, ettei kaikkia sähköjä tarvitse pistää nykyisiin standardeihin.

Jos ja kun pääsulakkeita ja mittaria siirretään kannattaa selvittää paikalliselta sähkölaitokselta saako mittarin siirtää sisälle toiseen paikkaan vai vaativatko siirtoa ulos tai reittiavaimia sisälle.

Tuokin vielä, mutta sinällään sillä nyt ei ole niiiiin väliä. En tietysti sitä kyllä ulos haluaisi, saatika avaimia antaa tai voihan sitä varmaan siirron jälkeen vaihtaa lukon.. :)

Ihan järjetöntä puuhaa vaihtaa ryhmäkeskus uuteen ihan vaan vaihtamisen ilosta jos kulutuspisteisiin ei tehdä muutoksia.
Jos kentälle tehdään muutoksia kuten esim. lisätään ryhmiä niin sitten vaihto voi tulla ajankohtaiseksi mutta se että päästään eroon "vanhan ajan sulakkeista" on ehkä turhin peruste ikinä.

Se olisi kyllä vähän hönttiä vaihtaa vaihtamisen ilosta.
 
Sfs-6000

Siis mitä viittauksia sä odotat?
Tässä päästään taas siihen samaan käsittämättömän typerään vääryyteen ja outouteen, että meillä on tällaisia pyhiä kirjoituksia jotka eivät ole vapaasti luettavissa.

Ei mahdu oikeustajuuni kun minulla on kuitenkin kiinteistön omistajana pahimmillaan aika paljon vastuuta, mitään papereita ei missään ole paitsi jostain tuoreesta muutostyöstä. Ihan kuluttajan ominaisuudessakin minun pitäisi voida varmistua ainakin siinä laajuudessa minkä näen, että asentaja on kulloinkin tehnyt kuten standardi sanoo. Tai onhan minulla tietysti mahdollisuus, mutta on absurdi ajatus että lähtisin ostelemaan jotain törkyhintaisia kirjoja saadakseni tiedon jonka kuuluu olla vapaasti webistä saatavilla.
 
Tässä päästään taas siihen samaan käsittämättömän typerään vääryyteen ja outouteen, että meillä on tällaisia pyhiä kirjoituksia jotka eivät ole vapaasti luettavissa.

Ei mahdu oikeustajuuni kun minulla on kuitenkin kiinteistön omistajana pahimmillaan aika paljon vastuuta, mitään papereita ei missään ole paitsi jostain tuoreesta muutostyöstä. Ihan kuluttajan ominaisuudessakin minun pitäisi voida varmistua ainakin siinä laajuudessa minkä näen, että asentaja on kulloinkin tehnyt kuten standardi sanoo. Tai onhan minulla tietysti mahdollisuus, mutta on absurdi ajatus että lähtisin ostelemaan jotain törkyhintaisia kirjoja saadakseni tiedon jonka kuuluu olla vapaasti webistä saatavilla.
Jos nuo standardit olisivat edes inhimillisen hintaisia niin joku harrastajakin noita saattaisi jopa ostaa mutta tuossa SFS-6000:ssakin taitaa olla kymmeniä osia ja kaikki maksaa ainakin yksittäin 50e-200e luokkaa joten jos haluaa useamman osan niin joutuu kyllä maksamaan itsensä kipeäksi. Ja joissakin standardeissa käyttöoikeudetkin on ihan älyttömiä, esimeksiksi suojattuja PDF-tiedostoja jotka ei suostu kaikilla koneilla aukeamaan tms.
 
Tässä päästään taas siihen samaan käsittämättömän typerään vääryyteen ja outouteen, että meillä on tällaisia pyhiä kirjoituksia jotka eivät ole vapaasti luettavissa.

Ei mahdu oikeustajuuni kun minulla on kuitenkin kiinteistön omistajana pahimmillaan aika paljon vastuuta, mitään papereita ei missään ole paitsi jostain tuoreesta muutostyöstä. Ihan kuluttajan ominaisuudessakin minun pitäisi voida varmistua ainakin siinä laajuudessa minkä näen, että asentaja on kulloinkin tehnyt kuten standardi sanoo. Tai onhan minulla tietysti mahdollisuus, mutta on absurdi ajatus että lähtisin ostelemaan jotain törkyhintaisia kirjoja saadakseni tiedon jonka kuuluu olla vapaasti webistä saatavilla.
Ymmärtääkseni standardit saa kyllä lainattua kirjastosta.
 
Jos nuo standardit olisivat edes inhimillisen hintaisia niin joku harrastajakin noita saattaisi jopa ostaa mutta tuossa SFS-6000:ssakin taitaa olla kymmeniä osia ja kaikki maksaa ainakin yksittäin 50e-200e luokkaa joten jos haluaa useamman osan niin joutuu kyllä maksamaan itsensä kipeäksi. Ja joissakin standardeissa käyttöoikeudetkin on ihan älyttömiä, esimeksiksi suojattuja PDF-tiedostoja jotka ei suostu kaikilla koneilla aukeamaan tms.
Näinhän se on, vaatii jonkun ihme pluginin asentamisen, että edes aukeaa. Ainakaan omissa versioissa ei ole edes mahdollisuutta valita/kopioida tekstiä.
 
Tässä päästään taas siihen samaan käsittämättömän typerään vääryyteen ja outouteen, että meillä on tällaisia pyhiä kirjoituksia jotka eivät ole vapaasti luettavissa.

Ei mahdu oikeustajuuni kun minulla on kuitenkin kiinteistön omistajana pahimmillaan aika paljon vastuuta, mitään papereita ei missään ole paitsi jostain tuoreesta muutostyöstä. Ihan kuluttajan ominaisuudessakin minun pitäisi voida varmistua ainakin siinä laajuudessa minkä näen, että asentaja on kulloinkin tehnyt kuten standardi sanoo. Tai onhan minulla tietysti mahdollisuus, mutta on absurdi ajatus että lähtisin ostelemaan jotain törkyhintaisia kirjoja saadakseni tiedon jonka kuuluu olla vapaasti webistä saatavilla.
Tukes/laki velvoittaa, että ne on urakoitsijalla. Jos mietityttää meneekö pykälien mukaan niin kysy. Pätevyyden omaava tekijä myös vastaa työstään.

Tukesilla löytyy myös ilmoitus, mikäli koet tehdyn työn jäljen vaaralliseksi: Ilmoitus

Lisäksi voidaan miettiä osaako maallikko oikeasti tulkita oikein kaiken mitä standardit sanoo. Kyllähän kuka vaan osaa katsoa lääkärinkin tietokantoja, mutta kenellä on se taito luotettavasti lukea ja tulkita asiaa.
 
Lisäksi voidaan miettiä osaako maallikko oikeasti tulkita oikein kaiken mitä standardit sanoo. Kyllähän kuka vaan osaa katsoa lääkärinkin tietokantoja, mutta kenellä on se taito luotettavasti lukea ja tulkita asiaa.
Keskivertoihmisen ymmärryksen kyseenalaistamiseen yhdyn täysin. Kuitenkin kuvailemani ongelma on nähdäkseni ihan todellinen ja periaatteellisesti ihan selkeä. Meillä on materiaalia, joka painoarvoltaan rinnastuu lakiin, asetuksiin tai viranomaisohjeeseen, ja se on piilotettu eikä esteettömästi saatavilla.
 
Keskivertoihmisen ymmärryksen kyseenalaistamiseen yhdyn täysin. Kuitenkin kuvailemani ongelma on nähdäkseni ihan todellinen ja periaatteellisesti ihan selkeä. Meillä on materiaalia, joka painoarvoltaan rinnastuu lakiin, asetuksiin tai viranomaisohjeeseen, ja se on piilotettu eikä esteettömästi saatavilla.

SFS-standardit ovat rahalla saatavissa kuin kaikki muutkin rakentamiseen liittyvät määräykset, eivät ne ole ilmaisia edes alalla työskenteleville. Sama koskee CENELECin ja IEC:n julkaisemia lähdestandardeja joten en näe miksi asiassa olisi mitään ongelmaa?

Tuote

Toki olisihan se nautinnollista kun asiakaskäynnillä haljennutta pistorasiaa vaihtaessa joku jokakodin sademies alkaisi tenttaamaan että tuleeko julkiseen parkkihalliin sijoitettavan valaisimen rakenteen kestää yli 5 joulen iskuenergia?
 
Meidän olisi tarkoitus tehdä remonttia ja samalla vaihtaa kellastuneet pistorasiat ja kytkimet. Kysymys kytkimistä. Onko kytkimissä jokin standardikiinnitys eli pystynkö ostamaan muutamalla eurolla uuden halvan kytkimen ja taustalevyn alla olevaan katkaisimeen? Vai pitääkö tohon olla jonkin tietyn valmistajan kytkin ja osaako kukaan sanoa mitä kytkimiä nämä nykyiset ovat?
 

Liitteet

  • 20230411_194327.jpg
    20230411_194327.jpg
    141,3 KB · Luettu: 69
  • 20230411_194339.jpg
    20230411_194339.jpg
    96,1 KB · Luettu: 72
  • 20230411_204927.jpg
    20230411_204927.jpg
    125,6 KB · Luettu: 64
Meidän olisi tarkoitus tehdä remonttia ja samalla vaihtaa kellastuneet pistorasiat ja kytkimet. Kysymys kytkimistä. Onko kytkimissä jokin standardikiinnitys eli pystynkö ostamaan muutamalla eurolla uuden halvan kytkimen ja taustalevyn alla olevaan katkaisimeen? Vai pitääkö tohon olla jonkin tietyn valmistajan kytkin ja osaako kukaan sanoa mitä kytkimiä nämä nykyiset ovat?

Kaikkien uppomallisten kytkinten pitäisi käydä tuohon myynnistä poistuneen Artic-mallisen tilalle. Suosittelen että vaihdat samalla myös peitelevyn samaan sarjaan.
Suosituimpia ovat Schneiderin Exxact -sarja sekä ABB:lta Jussi ja Impressivo -sarjat.
 
Meidän olisi tarkoitus tehdä remonttia ja samalla vaihtaa kellastuneet pistorasiat ja kytkimet. Kysymys kytkimistä. Onko kytkimissä jokin standardikiinnitys eli pystynkö ostamaan muutamalla eurolla uuden halvan kytkimen ja taustalevyn alla olevaan katkaisimeen? Vai pitääkö tohon olla jonkin tietyn valmistajan kytkin ja osaako kukaan sanoa mitä kytkimiä nämä nykyiset ovat?
Sitten ne parin euron halpispaskat kannattaa jättää ostamatta, menee jo asennuksessa sen verran enemmän aikaa että tulee teettäessä tappiota.

Joskus itelle ostin jostain alelaarista muutaman halpiskytkimen ja pistorasian joutavaan varastoon. Kytkiessä jo päätin että ei enää ikinä, muovit niin paskaa että saa varoa asentaessa, pistorasiaan ei meinannut saada 2,5mm2 johtimia mahtumaan millään ja maadoitettu pistotulppa ei tuonne mennyt kuin väkivalloin jolloin pistorasia oli entinen.

Jos teettää, niin halvempi ostaa laatua. Vaikka siltä sähkäriltä, sillä on alennukset tukkuun...

Itse en ole sähkäri, joten olen puolueeton puhumaan.
 
Sitten ne parin euron halpispaskat kannattaa jättää ostamatta, menee jo asennuksessa sen verran enemmän aikaa että tulee teettäessä tappiota.

Joskus itelle ostin jostain alelaarista muutaman halpiskytkimen ja pistorasian joutavaan varastoon. Kytkiessä jo päätin että ei enää ikinä, muovit niin paskaa että saa varoa asentaessa, pistorasiaan ei meinannut saada 2,5mm2 johtimia mahtumaan millään ja maadoitettu pistotulppa ei tuonne mennyt kuin väkivalloin jolloin pistorasia oli entinen.

Jos teettää, niin halvempi ostaa laatua. Vaikka siltä sähkäriltä, sillä on alennukset tukkuun...

Itse en ole sähkäri, joten olen puolueeton puhumaan.
Ja osa sähkäreistä ei edes suostu niitä halvimpia paskakytkimiä ja -pistorasioita asentamaan. Toki kaupoista saa nykyään ihan samoja kalusteita kuin sähkärit tukusta hakevat mutta eipä siinä mitään säästä kun sähkäri saa omilla alennuksillaan kalusteen tukusta yleensä halvemmalla.
 
menee jo asennuksessa sen verran enemmän aikaa että tulee teettäessä tappiota
Ja osa sähkäreistä ei edes suostu niitä halvimpia paskakytkimiä ja -pistorasioita asentamaan.
Ja jos meinaa raneasentaa, niin sama juttu. Ei kannata sabotoida omaa työtään markan tarvikkeilla, joiden asentamisesta tulee paha mieli vaikka se onnistuisi.
 
Eikö kysyjällä ollut tarkoituksena vaihtaa vain muoviosat? Tämänhän saa maallikkokin tehdä ihan itte. Vaan saako pelkkiä muovilirpakkeita ja käykö modernit Exxactit noiden tilalle...
 
Eikö kysyjällä ollut tarkoituksena vaihtaa vain muoviosat? Tämänhän saa maallikkokin tehdä ihan itte. Vaan saako pelkkiä muovilirpakkeita ja käykö modernit Exxactit noiden tilalle...
Ei taida saada pelkkiä muoviosia erikseen eikä eri sarjojen osat oikein kovin hyvin sovi yleensä yhteen eli menee koko kalusteen vaihdoksi yleensä.
 
Sfs-6000

Siis mitä viittauksia sä odotat?
Siihen osaan jota sovelletaan kysyjän tilanteessa eli keskuksen vaihdossa.

(Oon vaan laiska kun en itse juuri nyt jaksa standardeja kaivella esille. )

Ei niitä ymmärrä ammattilainenkaan, siksi on D1. :lol:
No "rivisähkäri" ei varmaan ymmärräkään, mutta sähköpätevyyden omaavien ammattilaisten pitäisi ainakin osata standardeja tulkita.
 
SFS-standardit ovat rahalla saatavissa kuin kaikki muutkin rakentamiseen liittyvät määräykset, eivät ne ole ilmaisia edes alalla työskenteleville. Sama koskee CENELECin ja IEC:n julkaisemia lähdestandardeja joten en näe miksi asiassa olisi mitään ongelmaa?

Tuote

Toki olisihan se nautinnollista kun asiakaskäynnillä haljennutta pistorasiaa vaihtaessa joku jokakodin sademies alkaisi tenttaamaan että tuleeko julkiseen parkkihalliin sijoitettavan valaisimen rakenteen kestää yli 5 joulen iskuenergia?
Itse kuulun siihen porukkaan, joka ei ainakaan nykyistä hintatasoa ymmärrä ja yhtä vähän tuota edellä mainittua pdf-muotoisen paskomista ties millä älyttömyydellä. Et voi olla varma, toimiiko se rahalla ostettu oikeasti siinä laitteessa, missä pitäisi.

Jo se riittäisi todella pitkälle jos D1 olisi järkevän hintainen. Mutta näinhän ei ole. Ja kun hinnoittelu on muutoinkin järjetöntä, läheskään kaikilla ei ole tuoreita kirjoja hyllyssä vaikka näin virallisesti tulisikin olla. D1 auttaisi myös sitä ranea, joka tekee kuitenkin, oli osaamista tai ei. Virheitä tulisi vähemmän jos olisi tietoa. Toki toisaalta osaa kannustaa tekemään enemmän ja riski kasvaa mutta osa ymmärtäisi osaamattomuutensa ja jättäisi tekemättä tai tekisi oikein.

"Yritys maksaa, ihan sama". Totta, niin pääsääntöisesti tekee. Muttei läheskään jokainen osta joka ainoaa tarjolla olevaa opusta joten taas sovelletaan kun ei ole tietoa. Ja esim itse pidän mieluusti ainakin pj ja kj -kirjat kotonakin hyllyssä. Nyt pitäisi taas laittaa rahaa kiinni kun tuo pj-puoli happani. Ei kieltämättä suuresti kiinnosta ja ne viiden vuoden välein tulevat muutoksetkin voisi myydä erillisinä lisälehtinä mutta ei tietenkään.
Eikä pidä unohtaa opiskelijoita. Vaikka alea saavatkin niin huonossa tapauksessa tämänkin kevään tutkintoon osallistuvat ovat ostaneet aikaisemmin vanhat kirjat ja nyt vaaditaan uudet.

Kaiken pitämistä mahdollisimman hankalasti ja kalliisti saatavilla vaikeuttaa muutenkin turhaan montaa asiaa. Sähköpuoli nyt ei se paras esimerkki ole mutta RT-kortiston saatavilla olo säästäisi varmasti vuositasolla todella reilun summan rahaa. Ei niitä tee se itse -remppoja tehtäisi niin usein päin jotain jos tietoa olisi saatavilla. Samaten osattaisiin kyseenalaistaa muiden tekemisiä. Jos ammattilainen häiriintyy niistä kyselyistä niin vaihtakoot alaa.

Nämä kriittisimmät standardit voisi aivan mainiosti rahoittaa verovaroin. Hyötyjä olisi paljon.

No "rivisähkäri" ei varmaan ymmärräkään, mutta sähköpätevyyden omaavien ammattilaisten pitäisi ainakin osata standardeja tulkita.
Pitäisikö? Mallihan tuntuu olevan se, että ensin tulee standardi ja sitten seuraava taho keksii sen, miten mitäkin kohtaa tulisi tulikita. Näistä saadaan sitten jonkinlainen lopullinen tulkinta.

Olen jokseenkin vakuuttunut, että ainakin se S3-luvat omaava avaa D1:n ja katsoo siitä. Miksei laajemmat oikeudetkin omaava jos normisti ei kiinteistöpuolen kanssa ole tekemisissä. Käytän itsekin muistin virkistämiseksi välillä tuota ja vasta jatkona standandia jos on tarpeen. Mutta toki, viimeistään KJ-puolella on pakko lukea suoraan standardeja ja ymmärtää lukemansa.

Sitä en tiedä, käsittelläänkö jossain koulussa varsinaisesti standardien tulkintaa mahdollisen tutkintoon harjoittelun lisäksi. Oma kokemus sanoo turhan kevyelle jätetyn.
 
SFS-standardit ovat rahalla saatavissa kuin kaikki muutkin rakentamiseen liittyvät määräykset, eivät ne ole ilmaisia edes alalla työskenteleville. Sama koskee CENELECin ja IEC:n julkaisemia lähdestandardeja joten en näe miksi asiassa olisi mitään ongelmaa?
Tietenkään ongelma ei rajoitu tai keskity sähköalaan, mutta ketjun aiheen puolesta tuli vaan mieleen huomauttaa juuri sähköalaa koskien. Tilanne on aika karmea yleisestikin.

Meillä saattaa tässä kohtaa olla perustavanlaatuinen yhteiskuntasopimuksesta lähtevä erimielisyys, joten turha siitä on väitellä. Tarkennan vielä, että sikäli kun on kysymys pakollisista lakisääteisistä asioista normaalissa elämässä, kaiken säännöstön tulee tietenkin olla vapaata tekijänoikeuksista ja vapaasti esteettömästi kenen tahansa milloin vain luettavissa ja eteenpäin julkaistavissa. Erilaiset rahantekoskeemat proprietarydokumentaatioilla voi sitten pitää siellä kaupallisella puolella b2b-tuotteissa ja vuolla kultaa ihan vapaasti. Minusta kenenkään ei pitäisi joutua hyväksymään sellaista fasismia(huomaa tämä termi kerrankin oikeassa yhteydessä ja merkityksessä sekä aiheesta käytettynä), että vaikkapa oman kodin rakenteita ja laitteistoja koskeva säännöstö on jokin maksullinen liikesalaisuus ja rentseekingfirman tuote. Jotkut ovat tietysti eri mieltä eivätkä näe asiain tilassa mitään ongelmaa.
 
Pitäisikö? Mallihan tuntuu olevan se, että ensin tulee standardi ja sitten seuraava taho keksii sen, miten mitäkin kohtaa tulisi tulikita. Näistä saadaan sitten jonkinlainen lopullinen tulkinta.

Olen jokseenkin vakuuttunut, että ainakin se S3-luvat omaava avaa D1:n ja katsoo siitä. Miksei laajemmat oikeudetkin omaava jos normisti ei kiinteistöpuolen kanssa ole tekemisissä. Käytän itsekin muistin virkistämiseksi välillä tuota ja vasta jatkona standandia jos on tarpeen. Mutta toki, viimeistään KJ-puolella on pakko lukea suoraan standardeja ja ymmärtää lukemansa.

Sitä en tiedä, käsittelläänkö jossain koulussa varsinaisesti standardien tulkintaa mahdollisen tutkintoon harjoittelun lisäksi. Oma kokemus sanoo turhan kevyelle jätetyn.
Standardin uudistukset nyt ovatkin oma lukunsa, mutta pääsääntöisesti en pitäisi standardeja ylitsepääsemättömän vaikeina lukea tai tulkita, jos on sähköalan koulutus ja osaa sisäistää lukemansa. Toki sitä pitää osata myös soveltaa käytäntöön, mutta puhutaanko nyt muka liian kovista vaatimuksista?
 
Meillä on portaiden välitasanteella kaksi valaisinta, ihan siihen tasanteelle lattiaan asennettuna. Ne ovat kuitenkin jo 15v vanhat, toimivat todella huonosti joten uudet valaisimet pitää hommata. Nykyiset ovat asennettuna ihan kojerasiaan, eli olisiko ehdotuksia kojerasiaan asennettavista valaisimista? Tulee mieleen lähinnä etsiä jotain terassivalaisimia.
 

 
Siihen osaan jota sovelletaan kysyjän tilanteessa eli keskuksen vaihdossa.

(Oon vaan laiska kun en itse juuri nyt jaksa standardeja kaivella esille. )

No "rivisähkäri" ei varmaan ymmärräkään, mutta sähköpätevyyden omaavien ammattilaisten pitäisi ainakin osata standardeja tulkita.
Oman kokemuksen mukaan SETI tulkitsee melko erikoisesti niiden henkilöiden työkokemuksen, jotka eivät ole olleet vetämässä MMJ:tä. Tiedän tapauksia, jossa esim. vuosien kokemus sähkökeskuksien suunnittelusta ei riittänyt SETI:lle. Olivat vailla esim. omakotitalojen sähkösuunnittelukokemusta. Toinen erikoinen tapaus oli telakalla työskennellyt sähköasentaja, joka veti laivasähköjä, sekään työkokemus ei kelvannut. Molemmat hakivat sähköpätevyyttä S2.
Sähköpätevyyden saa kohtalaisen helposti, kun on ollut "oikeanlaisissa" hommissa.
 
Oman kokemuksen mukaan SETI tulkitsee melko erikoisesti niiden henkilöiden työkokemuksen, jotka eivät ole olleet vetämässä MMJ:tä. Tiedän tapauksia, jossa esim. vuosien kokemus sähkökeskuksien suunnittelusta ei riittänyt SETI:lle. Olivat vailla esim. omakotitalojen sähkösuunnittelukokemusta. Toinen erikoinen tapaus oli telakalla työskennellyt sähköasentaja, joka veti laivasähköjä, sekään työkokemus ei kelvannut. Molemmat hakivat sähköpätevyyttä S2.
Sähköpätevyyden saa kohtalaisen helposti, kun on ollut "oikeanlaisissa" hommissa.
Samanlaisen käsityksen olen saanut, mutta miten tuo näkökulma nyt liittyy asiaan?

Sähköpätevyyden saamiseksi pitää suorittaa Tukesin kirjallinen koe, jonka aineistona ovat juurikin standardit, lait ja asetukset. Tukesin tutkintoihin 1&2 pitää jo jotain osatakin, vaikka minusta se kaikista laajinkaan eli 1 ei kovin vaikea edes ollut läpäistä.
 
Siis sen pätevyyden saamiseksi pitää olla myös työkokemusta, kenen tahansa valmistuneen sähköpuolen inssin pitäisi pystyä se kirjallinen koe läpäistä ihan heittämällä, mutta halutaan että se hommista vastaava on myös jotenkin kärryillä käytännön asiosita, eikä olla pelkän teorian varassa.
 
Itsellä on noiden lupien hakemisesta jo aikaa, mutta muistelisin että työkokemuksen ja hyväksytyn turvallisuustutkinnon lisäksi katsottiin myös koulutusta.

Itsellä ei ammattikoulupohjalta sähkövoimatekniikan puolelta ollut ongelmia, mutta samalla kurssilla ollut automaatioinsinööri ei saanut pätevyystodistusta ennen kuin oli käynyt joitain opintopisteitä hakemassa lisää.
Olimme kummatkin olleet teollisuuden sähköasennustöissä silloisen työuran ja kiinteistösähköistä ei ollut autotallia tjsp. kummempaa kokemusta.

Noita tutkintoja sähköalallakin on puhelinasentajasta verkkomestariin ja kaikissa varmasti toisistaan poikkeava opintosisältö.
 
Siis sen pätevyyden saamiseksi pitää olla myös työkokemusta, kenen tahansa valmistuneen sähköpuolen inssin pitäisi pystyä se kirjallinen koe läpäistä ihan heittämällä, mutta halutaan että se hommista vastaava on myös jotenkin kärryillä käytännön asiosita, eikä olla pelkän teorian varassa.
Tuohan on itsestäänselvää.

Korjataan kuitenkin sen verran, että ainakaan AMK-puolella ei olla pelkästään teorian varassa. Inssiopinnot sisältävät myös käytäntöä mm. pakollisten harjoittelujaksojen, projektien ja laboratoriotöiden muodossa.

Eipä ihan joka sähkärikään ole esim. tehnyt 100 kV suurjännitetestejä tai suojarelekonfigurointia tms. joita parhaimmillaan korkeakouluissa on mahdollista päästä tekemään. Eli ei siellä pelkästään teoriaa lasketa kynä sauhuten. ;)
 
Standardin uudistukset nyt ovatkin oma lukunsa, mutta pääsääntöisesti en pitäisi standardeja ylitsepääsemättömän vaikeina lukea tai tulkita, jos on sähköalan koulutus ja osaa sisäistää lukemansa. Toki sitä pitää osata myös soveltaa käytäntöön, mutta puhutaanko nyt muka liian kovista vaatimuksista?
Sähköalan koulutus on melkoisen joustava käsite mutta kyllä, osin puhutaan silti liian kovista vaatimuksista tai ehkä paremminkin epäselvistä standardeista. Moni asia on yksiselitteisesti kerrottu mutta ihan vvsk ja se, mihin ei tarvitse laittaa riittää tuottamaan epäselvyyttä. Samaa asiaa kirjoitetaan sitten tulkintana standardin ulkopuolella ja kuten vaikka tässä ketjussa, tulkintoja on silti varsin monia. Tämän kaltaisia ei mielestäni saisi olla ollenkaan varsinkaan niissä asioissa, joita luetaan matalammallakin koulutuksella.

Mitä ylemmäs mennään ja mitä enemmän noita tarvitsee, sitä helpommaksi muuttuu. Helppolukuisempiakin teoksia on eli kyllä ihan jo se tiedon löytäminen nopeutuu ja helpottuu huomattavasti kun tarvetta on usein.

Oman kokemuksen mukaan SETI tulkitsee melko erikoisesti niiden henkilöiden työkokemuksen, jotka eivät ole olleet vetämässä MMJ:tä. Tiedän tapauksia, jossa esim. vuosien kokemus sähkökeskuksien suunnittelusta ei riittänyt SETI:lle. Olivat vailla esim. omakotitalojen sähkösuunnittelukokemusta. Toinen erikoinen tapaus oli telakalla työskennellyt sähköasentaja, joka veti laivasähköjä, sekään työkokemus ei kelvannut. Molemmat hakivat sähköpätevyyttä S2.
Sähköpätevyyden saa kohtalaisen helposti, kun on ollut "oikeanlaisissa" hommissa.
SETIllä on tosiaan hyvinkin mielenkiintoisia tulkintoja mutta S2 vaatii jo kohtuulaajaa kokemusta joten en toisaalta ihmettele jos pelkät laivasähköasennukset eivät riitä. Sitäkään en ihmettele jos ilman okt (tai laajempaa) suunnittelukokemusta ei käy. Miten olet vastuussa tuollaisista jos omakohtaista kokemusta ei ole ollenkaan?

Sähköpätevyyden saamiseksi pitää suorittaa Tukesin kirjallinen koe, jonka aineistona ovat juurikin standardit, lait ja asetukset. Tukesin tutkintoihin 1&2 pitää jo jotain osatakin, vaikka minusta se kaikista laajinkaan eli 1 ei kovin vaikea edes ollut läpäistä.
Vaikeudesta voidaan varmaan olla montaa mieltä, tuleehan noissa myös hylkyjä vaikka tarjolla on ties mitä preppauskurssia. Toisaalta on tietysti aivan eri asia jos opiskelujen aikana / päätteeksi osallistuu vs vaikka vasta 10 vuotta myöhemmin.

Itse en pidä yhtään olevista kysymyksistä tyyliin "pitääkö olla ensiaputaulu...." ja vastaus on jossain eksoottisessa liitteessä yhdellä lauseella "suositellaan". Todellisuudessa ei kukaan taida tarkistaa tällaisia, se taulu laitetaan joka tapauksessa.
Ainakin yhtenä vuotena (en muista vuotta) on ollut laskutehtävä, jossa oikeaoppisesti pyöristäen ja desimaaleja käyttäen lopputulos ei ole väärin pyöristyksiä tehden lasketun mallivastauksen mukainen. Ja jotain muitakin älyttömyyksiä noissa on ollut. En enää muista mutta tutkinnon vastaanottajatkin ovat antaneet palautetta tuollaisista. Näin puhui mm. se joka oman kokeeni aikanaan on tarkastanut.

Siis sen pätevyyden saamiseksi pitää olla myös työkokemusta, kenen tahansa valmistuneen sähköpuolen inssin pitäisi pystyä se kirjallinen koe läpäistä ihan heittämällä, mutta halutaan että se hommista vastaava on myös jotenkin kärryillä käytännön asiosita, eikä olla pelkän teorian varassa.
S3 on varmasti heittämällä inssille, S2 pitäisi sekin olla. S1 tuo mukanaan reilummin materiaalia ja jos et siihen kirjakasaan yhtään paneudu ennalta, voi mennä käsille ihan ajan loppumisen takia. Ja viitaten edelliseen, noissa on turhaan erinäistä kompakysymystä tms.

Työkokemusvaatimukset ovat toki varsin helposti perusteltavissa. Välillä silti valitettavasti kuulee puheita "sain helposti luvat kun kirjotettiin vaan paperi". Edes tulorekisteristä voisi olla hyvä tarkistaa, onko työsuhde oikeasti ollut olemassakin mainitun ajan.

Itsellä on noiden lupien hakemisesta jo aikaa, mutta muistelisin että työkokemuksen ja hyväksytyn turvallisuustutkinnon lisäksi katsottiin myös koulutusta.

Itsellä ei ammattikoulupohjalta sähkövoimatekniikan puolelta ollut ongelmia, mutta samalla kurssilla ollut automaatioinsinööri ei saanut pätevyystodistusta ennen kuin oli käynyt joitain opintopisteitä hakemassa lisää.
Olimme kummatkin olleet teollisuuden sähköasennustöissä silloisen työuran ja kiinteistösähköistä ei ollut autotallia tjsp. kummempaa kokemusta.

Noita tutkintoja sähköalallakin on puhelinasentajasta verkkomestariin ja kaikissa varmasti toisistaan poikkeava opintosisältö.
Tottakai katsotaan koulutusta, sehän on kuitenkin se ensimmäinen ja tärkein edellytys lupien saannille.

Et tuossa kertonut, mistä luvista on puhe mutta olettaisin S2 koska S3 irtoaa varsin kevyesti. Mutta pieleen on automaatiopuolen koulutus rakennettu jos siihen ei ole sisällytetty S2:n vaatimusten mukaisia opintoja. Tiedän monta, joilla on tuolla koulupohjalla S2 joten ainakin osa kouluista on huomioinut tämän ja näin voisi oletusarvoisesti ajatella olevan.
Lisä / täydentävät opinnot ovatkin sitten oma lukunsa. SETI soveltaa melkoisesti ja ainakin neuvoo yhtä, tekee toista. Luottamus ei ehkä ole kaikkein suurin tuohon tahoon.

Työkokemus on, kuten jo edellä mainittua, mielenkiintoisempi asia. Paperilla oleva ja todellinen ei aina kohtaa ja lupien saanti voi jäädä siitä kiinni tai toisaalta luvat saada turhan kevyellä. Tuo kiinteistöpuoli ehkä mielenkiintoisin sikäli, ettei sitä läheskään kaikilla kovinkaan laajalti ole ja silti lupia saadaan.

Korjataan kuitenkin sen verran, että ainakaan AMK-puolella ei olla pelkästään teorian varassa. Inssiopinnot sisältävät myös käytäntöä mm. pakollisten harjoittelujaksojen, projektien ja laboratoriotöiden muodossa.

Eipä ihan joka sähkärikään ole esim. tehnyt 100 kV suurjännitetestejä tai suojarelekonfigurointia tms. joita parhaimmillaan korkeakouluissa on mahdollista päästä tekemään. Eli ei siellä pelkästään teoriaa lasketa kynä sauhuten. ;)
Oikeastaan kuvasit sen, mihin olisi mahdollisuudet mutta joka ei yllättäen toteudu läheskään aina. Oikeastaan labrat ovat ainoa, josta ei kovinkaan helposti pääse luistamaan mutta projektit tarkoittaa helposti opettajille jonkin turhanaikaisen teettämistä jotta saavat itse olla rauhassa. Ja harjoittelut luonnollisesti hyväksiluetutetaan jonkun työtodistuksen perusteella jos jotain sopivaa suinkin on olemassa.

Mutta paljon on luonnollisesti kiinni omasta halusta. Onhan kouluissa kalustoa ja mahdollisuuksia ja omalla aktiivisuudella siitä voi ottaa maksimihyödyn irti.

Ps. Missä on 100 kV labra amk:ssa? Kuopiossa Savonian tiloissa taitaa olla joku, volteista en tiedä. Muita ei heti muistu mieleen.
 
Samanlaisen käsityksen olen saanut, mutta miten tuo näkökulma nyt liittyy asiaan?

Sähköpätevyyden saamiseksi pitää suorittaa Tukesin kirjallinen koe, jonka aineistona ovat juurikin standardit, lait ja asetukset. Tukesin tutkintoihin 1&2 pitää jo jotain osatakin, vaikka minusta se kaikista laajinkaan eli 1 ei kovin vaikea edes ollut läpäistä.
Nykyään ei kyllä juurikaan tarvitse osata oikeasti materiaalin sisältöä, poislukien laskuharjoitukset + taulukoista etsittävä tieto. Sähköturvallisuustutkinnossa saa käyttää sähköistä materiaalija, josta tiedon etsiminen löytyy todella nopeasti, kunhan osaa käyttää "Ctrl+F". Ja ponttini oli se, että sähköpätevyys ei mielestäni tee sähköalan ammattilaista (sähköturvallisuustutkintoa esim. ammattikorkeakoulut järjestävät oppilaille) ja SETI:n kirjava tulkitseminen hankaloittaa monen ammattilaisen todistuksien saamista.
 
Viimeksi muokattu:
SETIllä on tosiaan hyvinkin mielenkiintoisia tulkintoja mutta S2 vaatii jo kohtuulaajaa kokemusta joten en toisaalta ihmettele jos pelkät laivasähköasennukset eivät riitä. Sitäkään en ihmettele jos ilman okt (tai laajempaa) suunnittelukokemusta ei käy. Miten olet vastuussa tuollaisista jos omakohtaista kokemusta ei ole ollenkaan?
Eivät kaikki yksinkertaisesti saa OKT-kokemusta omalla urallaan, mutta se nähdään kaikkein arvoikkaimmaksi työkokemukseksi. Tiedän tämän suunnittelijan taustan niin hän oli valmistunut sähköasentajaksi ja sen jälkeen AMK-insinööriksi. Työkokemusta oli juurikin keskuksien suunnitelusta ja muuten ehdot täyttyivät kirkkaasti.
Samat lainalaisuudet täyttyvät ihan muuallakin kuin OKT-kohteissa. Suojalaitteet toimivat samalla tavalla, johdot kestävät kuormitusta siinä missä muuallakin, kun on mitoitettu oikein.
 
Nykyään ei kyllä juurikaan tarvitse osata oikeasti materiaalin sisältöä, poislukien laskuharjoitukset + taulukoista etsittävä tieto. Sähköturvallisuustutkinnossa saa käyttää sähköistä materiaalija, josta tiedon etsiminen löytyy todella nopeasti, kunhan osaa käyttää "Ctrl+F". Ja ponttini oli se, että sähköpätevyys ei mielestäni tee sähköalan ammattilaista (sähköturvallisuustutkintoa esim. ammattikorkeakoulut järjestävät oppilaille) ja SETI:n kirjava tulkitseminen hankaloittaa monen ammattilaisen todistuksien saamista.
Ai nyt on sallittu jo sähköinen... Ehkä se on kehitystä mutta "hieman" eriarvoista vs paperilla tehtynä.
Eikä sitä materiaalia ennenkään ole voinut osata, sitä on yksinkertaisesti aivan liian paljon. Epäilen, ettei kukaan koskaan edes lue kaikkea läpi. Mutta aikaisemmin on pitänyt olla ajatusta, mitä etsitään ja mistä enkä toisaalta pidä sitä pahana. Pelkkä ctrl+f on jotain, johon ei pidä ihan sokeasti luottaa.

Eikä tietenkään tee ammattilaista. Eihän tuo lopulta ole kuin välttämätön paha. Kun vielä se voimassaolokin lyhennettiin viiteen vuoteen, osa voi joutua käymään kahdesti. Palvelee oikeastaan vain rahastusta.

Eivät kaikki yksinkertaisesti saa OKT-kokemusta omalla urallaan, mutta se nähdään kaikkein arvoikkaimmaksi työkokemukseksi. Tiedän tämän suunnittelijan taustan niin hän oli valmistunut sähköasentajaksi ja sen jälkeen AMK-insinööriksi. Työkokemusta oli juurikin keskuksien suunnitelusta ja muuten ehdot täyttyivät kirkkaasti.
Samat lainalaisuudet täyttyvät ihan muuallakin kuin OKT-kohteissa. Suojalaitteet toimivat samalla tavalla, johdot kestävät kuormitusta siinä missä muuallakin, kun on mitoitettu oikein.
Tuosta esimerkissäsi vaikuttaa silti siltä, että ihan oikein on mennyt. "riittävän laaja-alainen" on huono määritelmä vaatimuksissa mutta
Lisäksi työkokemukseen tulee sisältyä vähintään vuoden pituinen riittävän laaja-alainen työkokemus kiinteistöjen tai vastaavien kohteiden sähkölaitteistojen rakentamis-, suunnittelu-, tarkastus-, käyttö- tai asennusvalvontatehtävistä.
Vaihtoehtoja on siis muitakin ja oikeastaan mennään aika kevyellä jos OKT-puolta suuremmasta ei ole kokemusta. Itselläkään lupia hakiessa todistuksissa puhuttu OKT-puolesta yhtään mitään eikä se ollut mikään ongelma kun muuta soveltuvaa oli.

Mutta tottakai kiinteistöpuoli on tärkeä. Kun oikeuksia ei ole rajattu sen enempää, osa toimii nimenomaan tuolla puolella ja aika heikoilla mennään jos ennalta ei olisi mitään kokemusta. Eikä se kokemuksen vaatiminen ole SETIn vika, yhtä vähän se, jos tai oikeammin kun lupia jää sen vuoksi saamatta. Mutta tarvitseeko jokainen edes lupia? Vastaavasti niihin on mahdollisuudet sitten kun tehtäväkenttä laajenee. Kiinteistöpuolen täyttää kuitenkin varsin helposti jos sille puolelle siirtyy.

SETIn tulkinnoista olinkin jo edellisessä viestissä samaa mieltä. Nythän arvioijia on ollut jonkin aikaa kaksi, ennen oli vain yksi. On silti jokseenkin kestämätön tilanne, että luvat ovat yhden tai kahden henkilön takana ja tuloksen tasalaatuisuudesta on turhan paljon eriäviä mielipiteitä. "tulkitsemme hakijan eduksi" on sekin lähinnä vitsi.
Se hyvä puoli tuossa toimijassa on, ettei asioida tarvitse monen ollenkaan, muille riittää pitkästi kerta.
 
Ai nyt on sallittu jo sähköinen... Ehkä se on kehitystä mutta "hieman" eriarvoista vs paperilla tehtynä.
Eikä sitä materiaalia ennenkään ole voinut osata, sitä on yksinkertaisesti aivan liian paljon. Epäilen, ettei kukaan koskaan edes lue kaikkea läpi. Mutta aikaisemmin on pitänyt olla ajatusta, mitä etsitään ja mistä enkä toisaalta pidä sitä pahana. Pelkkä ctrl+f on jotain, johon ei pidä ihan sokeasti luottaa.
Paperille tehdään laskuharjoitukset ja ei niitäkään ole pakko paperille tehdä. Jos en nyt ihan väärin muista, tämä on ollut voimassa kahtena suorituskertana.

Vaihtoehtoja on siis muitakin ja oikeastaan mennään aika kevyellä jos OKT-puolta suuremmasta ei ole kokemusta. Itselläkään lupia hakiessa todistuksissa puhuttu OKT-puolesta yhtään mitään eikä se ollut mikään ongelma kun muuta soveltuvaa oli.
Sehän se, että vaatimukset vaihtelevat ja tulkinnan kirjo on hyvin laaja. Olisi näitä esimerkkejä toki toiseenkin suuntaan.
Ei omallakaan kohdalla ollut mitään vaikeuksia, kun vain pyysi työnantajalta yksityiskohtaisen todistuksen työtehtävistä.
 
Viimeksi muokattu:
Eivät kaikki yksinkertaisesti saa OKT-kokemusta omalla urallaan, mutta se nähdään kaikkein arvoikkaimmaksi työkokemukseksi. Tiedän tämän suunnittelijan taustan niin hän oli valmistunut sähköasentajaksi ja sen jälkeen AMK-insinööriksi. Työkokemusta oli juurikin keskuksien suunnitelusta ja muuten ehdot täyttyivät kirkkaasti.
Samat lainalaisuudet täyttyvät ihan muuallakin kuin OKT-kohteissa. Suojalaitteet toimivat samalla tavalla, johdot kestävät kuormitusta siinä missä muuallakin, kun on mitoitettu oikein.
Itseasiassa aika yksipuoleista se kokemus on jos pelkkiä okt kohteita on tehnyt, ei sekään hyvä ole.
 
@djmake innostui kirjoittamaan oikein urakalla, mihin kaikkeen tässä nyt pitäisi jaksaa vastata? :D
Jaa-a... Ehkä unohtaa kaiken lukemansa ja jatkaa niinkuin mitään ei olisi tapahtunut :whistling:

Sehän se, että vaatimukset vaihtelevat ja tulkinnan kirjo on hyvin laaja. Olisi näitä esimerkkejä toki toiseenkin suuntaan.
Ei omallakaan kohdalla ollut mitään vaikeuksia, kun vain pyysi työnantajalta yksityiskohtaisen todistuksen työtehtävistä.
Ne liian helposti oikeuksia saaneet taitavat olla paremmin niitä, joilla paperi vs todellisuus eivät ole ihan yhteneviä. Itsekin tiedän muutamia, joilla ei normaalin järjen mukaan olisi ollut mahdollisuuksia lupiin mutta silti ne on saatu. Ja omalla kohdallasi työkokemus oli selvästi kuranttia. Ei se yksityiskohtainen todistus riitä jos kokemus on vajaata. Voi olla, että kääntyy jopa hakijaa vastaan ja yleisemmän tason paperilla tulos olisi ollut toinen.

Mutta jollakin tasolla vaatimuksien vaihtelu on tottakai pakko ymmärtää. Varmasti joku S3 on aika simppeli mutta lähdeppä yksityiskohtaisesti erittelemään S1:n vaatimusten mukaiset. Onkin jo hieman eri tyylinen ja jos / kun työnantajia on useita, vanhoilta tarkemman pyytäminen on helposti haastavaa tms. Lisäksi sitten työnantajat, joilla todistuksia saattaa kirjoittaa jopa sellainen, joka ei asiasta tiedä mitään.
Eli auttamatta ollaan tilanteessa, jossa joku voittaa ja joku häviää. Valitettavaahan se on mutta totta kuitenkin.

Itseasiassa aika yksipuoleista se kokemus on jos pelkkiä okt kohteita on tehnyt, ei sekään hyvä ole.
Enpä tiedä, meneekö edes läpi jos ei ole tehty montaa osa-aluetta. Mutta oikeassahan toki olet, kyllä siinäkin osaaminen / kokemus on varsin rajoittunutta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
264 122
Viestejä
4 572 139
Jäsenet
75 382
Uusin jäsen
Pn2025

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom