Kysymyksiä sähkömiehille

[Pakana]

Mökillä on Celotron kauko-ohjaus jolla saa lämpöjä säädettyä etänä. Saako tuohon rinnalle asennettua Shellyn ohjaamaan vaikka samaa kontaktoria kuin mitä Celotron käskee? Ajatuksena siis lämmityksen pörssi- ja kauko-ohjaus Shellyllä, mutta samalla pitää rinnalla vanha Celotron varmistuksena jos vaikka Shellyyn katkeaa yhteys. Onko mahdollista?

On.

 

[Juissi_]

On.

Kiitos! Entä voiko yhdellä Shellyllä tai Celetronilla ohjata useampaa kontaktoria samaan aikaan? Ajatus tässä taas, että jos patterit ovat jo kontaktorin takana niin voiko lisätä lattialämmityksen toisen kontaktorin taakse ja ohjata noita samalla kertaa vai vaatiiko jotain lisäpalikoita? Oletetaan, että pattereiden kontaktorissa ei siis riitä ampereerit myös lattialämmityksenkin ohjaamiseen.

 

[Pakana]

Kiitos! Entä voiko yhdellä Shellyllä tai Celetronilla ohjata useampaa kontaktoria samaan aikaan? Ajatus tässä taas, että jos patterit ovat jo kontaktorin takana niin voiko lisätä lattialämmityksen toisen kontaktorin taakse ja ohjata noita samalla kertaa vai vaatiiko jotain lisäpalikoita? Oletetaan, että pattereiden kontaktorissa ei siis riitä ampereerit myös lattialämmityksenkin ohjaamiseen.

Siis sillä yhdellä shellyn kärjellä,voi ohjata ihan rajattoman määrän kontaktoreita, se shellyn kärki kestää muistaakseni 10A, ja kun kärjen tehonkesto tulee vastaan voi laittaa kontaktorin ja lisätä kontaktoreita kunnes sen kontaktorin tehonkesto tulee vastaan.. Jne...

Tietysti kaikki kytkeytyvät samanaikaisesti päälle, celotronista en tiedä, mutta shellyjä on myös useammalla lähdöllä, jos haluaa useamman eri aikaan ohjattavan toiminnon.

 

[kryptonian]

Haluaisin nähdä/kuulla miten nuo vanhat (eli siis pyöreä posliini sulakkeen ympärillä) tulppasulake keskukset oikein toimivat? Onko sellaiseen mahdollista asennuttaa Shelly EM laitetta ilman että koko keskusta on aivan pakko päivittää/vaihtaa? Kovin innoissaan ei sähkäri ainakaan ollut kun sellaista kyselin ei DIN kiskoille.

Omaan korvaan vähän hassua jos hellaa ainakin ajetaan yhdellä vaihteella (ymmärrykseni tosin asiasta on rajallinen).

 

[Beauford]

Haluaisin nähdä/kuulla miten nuo vanhat (eli siis pyöreä posliini sulakkeen ympärillä) tulppasulake keskukset oikein toimivat? Onko sellaiseen mahdollista asennuttaa Shelly EM laitetta ilman että koko keskusta on aivan pakko päivittää/vaihtaa? Kovin innoissaan ei sähkäri ainakaan ollut kun sellaista kyselin ei DIN kiskoille.

Omaan korvaan vähän hassua jos hellaa ainakin ajetaan yhdellä vaihteella (ymmärrykseni tosin asiasta on rajallinen).

Ihan samalla tavalla toimii kuin kiskoillakin varustetut keskukset paitsi että kojeet on yleensä parilla ruuvilla kiinni peltilevyssä. Jos kyseessä on siis Shelly EM eikä 3EM niin sitä ei oikein voi keskukseen asentaa mitenkään. Irtotavaraa ei saa keskuksissa olla ja hyväksyttyjä pitimiä ei edes kiskoon mielestäni ole saatavilla. Yksivaiheisia liesiä on runsaasti käytössä esimerkiksi kerrostaloissa ja usein 20A sulakkeen takana. Suurimman osan liesistä saa kytkettyä 1-3 vaiheeseen. Lieden kulutustako tässä nyt ollaan mittaamassa? Vanhat liesien liitäntärasiat on yleensä metallia, joten Shelly toimii luultavasti huonosti tai ei ollenkaan. Sen vaihtaminen muoviseen on kyllä yleensä helppoa ja näissä on hyvin tilaa. Shelly 3EM taas menee kiskoon, jolloin yleensä lisätään vanhan keskuksen viereen muutaman paikan modulikotelo. Periaatteessa, jos vanhassa keskuksessa on tilaa, niin sinne voidaan se kisko lisätä. Tekijän löytäminen edes etäisesti järkevään hintaan voi olla kyllä haastavaa.

 

[Pakana]

Osassa tulppakeskuksia on ne sulakkeen rungot din kiskossa.

 

[Trans-Late]

Osassa tulppakeskuksia on ne sulakkeen rungot din kiskossa.

Jep, näin on. Ennen kuin johdonsuojakatkaisimet tuli, oli 80-luvulla keskuksia, joissa on DIN-kiskot ja DIN-kiskoasenteiset varokepesät. Jos niitä on monessa rivissä, niin rivit on niin lähellä toisiaan, ettei niihin mahdu nykyaikaiset DIN-kalusteet, ellei poista varokepesää myös ylä- tai alapuolelta.

 

[Pakana]

Jep, näin on. Ennen kuin johdonsuojakatkaisimet tuli, oli 80-luvulla keskuksia, joissa on DIN-kiskot ja DIN-kiskoasenteiset varokepesät. Jos niitä on monessa rivissä, niin rivit on niin lähellä toisiaan, ettei niihin mahdu nykyaikaiset DIN-kalusteet, ellei poista varokepesää myös ylä- tai alapuolelta.

Joo, normaalista kolmirivisestä pitää keskimmäinen jättää tyhjäksi, mutta ei ole mitenkään tavattoman harvinaista että noissa on jonkinverran vapaata dinkiskoa. Tai vapaita sulakkeita. Tai onhan se myös mahdollista poistaa muutana ja laittaa johdonsuojat tilalle, muttanyrkkisääntönä, jos päälipellissä on pyöreät reijät sulakkeiden kohdalla siellä ei ole dinkiskoa.

 

[Karonkka]

Haluaisin nähdä/kuulla miten nuo vanhat (eli siis pyöreä posliini sulakkeen ympärillä) tulppasulake keskukset oikein toimivat? Onko sellaiseen mahdollista asennuttaa Shelly EM laitetta ilman että koko keskusta on aivan pakko päivittää/vaihtaa? Kovin innoissaan ei sähkäri ainakaan ollut kun sellaista kyselin ei DIN kiskoille.

Omaan korvaan vähän hassua jos hellaa ainakin ajetaan yhdellä vaihteella (ymmärrykseni tosin asiasta on rajallinen).

Sun pitää löytää joku vanhempi sähkäri, joka on tehny suurimman osan urastaan niiden valurautaisten sukellusvenerunkojen parissa.

Ite maksan vaikka omasta lompakosta työajallakin, ettei tarvitse sekaantua niihin.

Jos sulle sanoo sähkäri ettei voi, niin se johtuu vain siitä ettei se halua tai osaa. Mutta din-kiskon puute ei ole mikään syy vaan tekosyy.

 

[Ed!]

Jos keskuksessa on tilaa niin voisihan sinne ruuvata din- kiskoa pätkän. Usein vaan tulppasulakekeskukset ovat aikalailla täynnä. Ymmärrän kyllä miksei sähkäri halua ruveta tekemään mitään virityksiä, aikaakin varmaan kuluu sopivasti -> vääntöä asiakkaan kanssa

 

[Azaloom]

Mikäs erikoiskärki tuossa etäohjattavan IPX4-suojatun rasian pohjan ruuvissa on? Pitäis saada tollanen kärki, mutten tiedä yhtään mistä aloittaa, kun en tiedä nimeä.

Spoileri

 

[Jaguafgeg]

Mikäs erikoiskärki tuossa etäohjattavan IPX4-suojatun rasian pohjan ruuvissa on? Pitäis saada tollanen kärki, mutten tiedä yhtään mistä aloittaa, kun en tiedä nimeä.

Spoileri

Tri-groove / T-groove voisi olla.

 

[N1kkel]

Mikäs erikoiskärki tuossa etäohjattavan IPX4-suojatun rasian pohjan ruuvissa on? Pitäis saada tollanen kärki, mutten tiedä yhtään mistä aloittaa, kun en tiedä nimeä.

Spoileri

Mitä varten sitä tarvitsee availla?

 

[Ogeli]

Mikäs erikoiskärki tuossa etäohjattavan IPX4-suojatun rasian pohjan ruuvissa on?

Ei mitään hajua tuosta sun ruuvista.
Nää on avannut mulla monta vastaavaa ongelmapurkkia, tosin ahtaat paikat on haaste.

Kärkisarja ”security”, 33 osaa

Kätevä kärjenpidin turvakärjillä ja erikoisterillä: Tarvikkeet: 1 magneettinen kärjenpidike Sisältö: 21 turvakärkeä (reiällä): Torx: TR8, TR10, TR15, TR20, TR25, TR27, TR30, TR35, TR40 Kuusiokolo: H2S, H2,5S, H3S, H4S, H5S, H6S Kuusiokolo tuumamitoituksella: 5/64"...

www.biltema.fi

e: sulake mennyt?

 

[Azaloom]

Ei mitään hajua tuosta sun ruuvista.
Nää on avannut mulla monta vastaavaa ongelmapurkkia, tosin ahtaat paikat on haaste.

Kärkisarja ”security”, 33 osaa

Kätevä kärjenpidin turvakärjillä ja erikoisterillä: Tarvikkeet: 1 magneettinen kärjenpidike Sisältö: 21 turvakärkeä (reiällä): Torx: TR8, TR10, TR15, TR20, TR25, TR27, TR30, TR35, TR40 Kuusiokolo: H2S, H2,5S, H3S, H4S, H5S, H6S Kuusiokolo tuumamitoituksella: 5/64"...

www.biltema.fi

e: sulake mennyt?

Siinä on ilmeisesti IPX4-suojaukseen liittyvä korotettu kumikaulus pistokkeen reunoilla, jota en viitsi leikata rungon tasalle, vaan otan mielellään siististi pois ja tarvittaessa voin ehjänä laittaa takas paikoilleen. Mulla on yks sen muotoinen pistotulppa mikä jää sen kauluksen vuoksi pohjasta joku 8 mm korkeudelle, eli ihan pintakontaktiin.

 

[hyperstaattinen]

Haluaisin pudottaa talomme nykyisen lämminvesivaraajan tehoa. LVV on nyt kytketty kahden 10 A automaattisulakkeen taakse, vaiheet L1 ja L2. Oletin, että lämminvesivaraajassa on kaksi erillistä vastusta ja kun napsautan toisen sulakkeista pois päältä, niin teho tippuu puoleen. Eipä käynytkään niin, vaan LVV ei lämmitäkään silloin lainkaan. Ei ole väliä, kumman sulakkeista napsauttaa pois päältä, vaan molemmissa tapauksissa lämminvesivaraaja ei lämpene lainkaan.

Piti kaivaa asian selvittämiseksi käyttöohjevihko esiin. Siinä sanotaan seuraavaa:
"Lämminvesivaraaja kytketään moninapaiseen käyttökytkimeen. 1-vaiheasennuksessa lämminvesivaraajan teho on 1 kW ja 2-vaiheasennuksessa teho on 3 kW. 3-vaiheasennuksessa teho on 3/6 kW. 6 kW ei standardi." Mukana on myös sähkökaavio

Meillä kytkentä on nyt punaisen nuolen osoittamalla tavalla. Tulkitsenko oikein, mikäli syöttökaapelin nollajohdinta kytketään L2-syöttöjohtimen sijaan termostaatin pisteeseen A, niin laitteen teho putoaa silloin yksivaiheiseksi (sinisellä nuolella osoitettu)? Tällöin teho on 1 kW. Voiko tämänkaltaisesta tehon rajoittamisesta olla laitteelle, lähinnä lämmitysvastukselle, haittaa?

 

[jarp]

Ihan puhtaasta mielenkiinnosta niin miksi haluat pudottaa tehoa? Mutta noinhan tossa manukassa asia esitetään. Toinen vaihtoehto on kytkeä yksi lämmitysvastus kahden vaiheen väliin, jolloin sen jännite on 400V ja teho 3KW ja toinen vaiheen ja nollan väliin, jolloin jännite 230V ja teho 1kW. Sähkärin hommia tietty jne. klausaalit.

 

[hyperstaattinen]

Ihan puhtaasta mielenkiinnosta niin miksi haluat pudottaa tehoa? Mutta noinhan tossa manukassa asia esitetään. Toinen vaihtoehto on kytkeä yksi lämmitysvastus kahden vaiheen väliin, jolloin sen jännite on 400V ja teho 3KW ja toinen vaiheen ja nollan väliin, jolloin jännite 230V ja teho 1kW. Sähkärin hommia tietty jne. klausaalit.

Kiitos asian varmistamisesta. Kyllä, tämä on sähkärin hommia.

Haluan pudottaa tehoa, koska saan näin hyödynnettyä paremmin aurinkosähkön tuottoa. Mittaan Shelly 3 EM -laitteella aurinkosähkön tehoa invertterin syöttöjohdoista, Kun teho ylittää asetetun kynnysarvon, napsauttaa Shelly LVV-ohjausreleen (tai kontaktorin, en tunne termistöä erityisen hyvin) päälle. LVV:n tehon pudotuksella pienempikin aurinkoenergiamäärä voisi käynnistää lämminvesivaraajan lämmityksen. (Tuntinetotus tasaa vaiheiden myynti- ja ostoenergioiden eron). Tästä on myös se hyöty, että lämmitysaika pitenee, joten aurinkoenergiaa saadaan hyödynnettyä pidemmältä ajalta. Näin myyntiin menee vähemmän tuotettua aurinkoenergiaa.

 

[Trans-Late]

Kuinkahan vaikeaa olisi suunnitella ja valmistaa kaksoisläppäpistorasia, jossa pistorasiat olisi käännetty 45 astetta nykyisiin nähden? Eli niihin kytketyt kulmapistotulpalliset johdot lähtisivät suoraan alaspäin, eikä sivuille? Sama koskee myös kulmamallisia esim. keittiön työtasopistorasioita.

 

[Hyrava]

Kuinkahan vaikeaa olisi suunnitella ja valmistaa kaksoisläppäpistorasia, jossa pistorasiat olisi käännetty 45 astetta nykyisiin nähden? Eli niihin kytketyt kulmapistotulpalliset johdot lähtisivät suoraan alaspäin, eikä sivuille? Sama koskee myös kulmamallisia esim. keittiön työtasopistorasioita.

Ainamin meidän keittiön kulmamallisista 3-osaisista pistorasioista (kolme pistorasiaa vierekkäin vaakasuuntaan) lähtee kulmamalliset suko-johdot suoraan alaspäin. Samoin vanhempien takapihalla olevassa läpällisessä tuplapistorasiassa rasiat on niin päin että kulmajohdot lähtevät alaspäin. Nuo kai ovat niitä yleisimpiä malleja ainakin ulkopistorasioissa, en muista että olisin niissä muissa asennoissa noita pistorasioita edes nähneeni.

 

[Trans-Late]

Ainamin meidän keittiön kulmamallisista 3-osaisista pistorasioista (kolme pistorasiaa vierekkäin vaakasuuntaan) lähtee kulmamalliset suko-johdot suoraan alaspäin. Samoin vanhempien takapihalla olevassa läpällisessä tuplapistorasiassa rasiat on niin päin että kulmajohdot lähtevät alaspäin. Nuo kai ovat niitä yleisimpiä malleja ainakin ulkopistorasioissa, en muista että olisin niissä muissa asennoissa noita pistorasioita edes nähneeni.

Outoa. Tosiaan jollain valmistajalla on kolmeosaisia kulmapistorasioita, joissa näin on. Kaksiosaisia läppäpistorasioita taas en ole koskaan nähnyt moisia millään valmistajalla, jos ei jotain Biltema-malleja lasketa, joissa on käytännössä kaksi yksiosaista naitettuna yhteen ja sisäinen johdotuskin pitää itse väkertää.

 

[0nanias]

Kuinkahan vaikeaa olisi suunnitella ja valmistaa kaksoisläppäpistorasia, jossa pistorasiat olisi käännetty 45 astetta nykyisiin nähden? Eli niihin kytketyt kulmapistotulpalliset johdot lähtisivät suoraan alaspäin, eikä sivuille? Sama koskee myös kulmamallisia esim. keittiön työtasopistorasioita.

WDE008290 - Exxact 3-osainen kulmapistorasia - valkoinen - kuluttajapakkaus | Schneider Electric Suomi

Schneider Electric Suomi. WDE008290 - Exxact 3-osainen kulmapistorasia - valkoinen - kuluttajapakkaus.

www.se.com

 

[0nanias]

Kiitos asian varmistamisesta. Kyllä, tämä on sähkärin hommia.

Haluan pudottaa tehoa, koska saan näin hyödynnettyä paremmin aurinkosähkön tuottoa. Mittaan Shelly 3 EM -laitteella aurinkosähkön tehoa invertterin syöttöjohdoista, Kun teho ylittää asetetun kynnysarvon, napsauttaa Shelly LVV-ohjausreleen (tai kontaktorin, en tunne termistöä erityisen hyvin) päälle. LVV:n tehon pudotuksella pienempikin aurinkoenergiamäärä voisi käynnistää lämminvesivaraajan lämmityksen. (Tuntinetotus tasaa vaiheiden myynti- ja ostoenergioiden eron). Tästä on myös se hyöty, että lämmitysaika pitenee, joten aurinkoenergiaa saadaan hyödynnettyä pidemmältä ajalta. Näin myyntiin menee vähemmän tuotettua aurinkoenergiaa.

Pienillä muutoksilla tuon olemassaolevan kytkennän saisi muutettua sellaiseksi, että shelly voisi vaihtaa 1kW ja 3kW tehojen välillä, jolloin tulisi hyödynnettyä myös ne halvat pörssisähkötunnit eikä tarvitsisi pelätä sitä että lämmin vesi saattaa loppua kesken.

 

[Pakana]

Kuinkahan vaikeaa olisi suunnitella ja valmistaa kaksoisläppäpistorasia, jossa pistorasiat olisi käännetty 45 astetta nykyisiin nähden? Eli niihin kytketyt kulmapistotulpalliset johdot lähtisivät suoraan alaspäin, eikä sivuille? Sama koskee myös kulmamallisia esim. keittiön työtasopistorasioita.

Pistorasia - U271 2-OS MAADOITETTU PINTA 16A IP4 - 2433015 - OPAL

Sähköteknisen Kaupan Liitto (STK) ylläpitää sähkönumerojärjestelmää ja tuotetietopalvelua, johon rekisteröidyt tuotteet löytyvät tästä Sähkönumerot.fi-palvelusta.

www.sahkonumerot.fi

 

[Trans-Late]

Pistorasia - U271 2-OS MAADOITETTU PINTA 16A IP4 - 2433015 - OPAL

Sähköteknisen Kaupan Liitto (STK) ylläpitää sähkönumerojärjestelmää ja tuotetietopalvelua, johon rekisteröidyt tuotteet löytyvät tästä Sähkönumerot.fi-palvelusta.

www.sahkonumerot.fi

Jep eli juuri tuollainen "kaksi yksiosaista yhdistettynä" -Biltema/Halpa-Halli (Opal) malli.

Meinasin nyt, että kuinka vaikeaa olisi tehdä tällainen, jossa nuo olisi vaaka-asennossa:

 

[0nanias]

Ei kai se kovin vaikeaa olisi mutta järkevämpää kun vähän miettii sitä kalusteen sisäistä rakennetta, paljon yksinkertaisempi valmistaa noin päin.
Ja aika harvassa paikassa noita edes tarvitsee. Voisi samalla kysyä että miksi ei ole tulppia jotka osoittavat sivulle?

 

[Hyrava]

Jep eli juuri tuollainen "kaksi yksiosaista yhdistettynä" -Biltema/Halpa-Halli (Opal) malli.

Meinasin nyt, että kuinka vaikeaa olisi tehdä tällainen, jossa nuo olisi vaaka-asennossa:

Tosiaan nykyään noita ei näytä olevan juurikaan toisinpäin vaan kaikki on tuolla tavalla käytön kannalta vähän tyhmemmässä asennossa. Pikaisella googletuksella ei oikein löytynyt kuin joku Elkon malli ja kasa "kiinalaisia" malleja tai sitten niitä joissa näyttäisi olevan kaksi tavallista 1-osaista vierekkäin.

Onhan tuo sivuttain oleva simppelimpi valmistaa mutta itsekin tykkäisin enemmän siitä mallista jossa kulmajohdot lähtevät alaspäin. Ennen oli tuokin asia paremmin.

 

[hyperstaattinen]

Pienillä muutoksilla tuon olemassaolevan kytkennän saisi muutettua sellaiseksi, että shelly voisi vaihtaa 1kW ja 3kW tehojen välillä, jolloin tulisi hyödynnettyä myös ne halvat pörssisähkötunnit eikä tarvitsisi pelätä sitä että lämmin vesi saattaa loppua kesken.

Hyvä tietää jatkoa ajatellen, että tällainen on mahdollista. Tällä hetkellä Shellyssä on sääntö, että se käynnistää LVV:n virransyötön joka toinen yö. Näin LVV:n lämmitys on mahdollinen yöaikaan, mikäli päiväajan aurinkosähkötuotto ei riitä lämmittämään vettä riittävästi. Luulenpa, että tuolla yöajan ohjauksella (esim. tunnit 01-05) saavutetaan suurin osa vuorokauden edullisista tunneista (toistaiseksi on kyllä kiinteähintainen sähkösopimus).

Talveksi mainitsemasi tehonvaihtokytkentä toki olisi hyvä, sillä aurinkosähköä ei ole saatavilla edes nimeksi. Voisitko avata ajatustasi, millä periaattein Shellyn saisi ohjaamaan lämminvesivaraajan tehoa?

 

[0nanias]

Hyvä tietää jatkoa ajatellen, että tällainen on mahdollista. Tällä hetkellä Shellyssä on sääntö, että se käynnistää LVV:n virransyötön joka toinen yö. Näin LVV:n lämmitys on mahdollinen yöaikaan, mikäli päiväajan aurinkosähkötuotto ei riitä lämmittämään vettä riittävästi. Luulenpa, että tuolla yöajan ohjauksella (esim. tunnit 01-05) saavutetaan suurin osa vuorokauden edullisista tunneista (toistaiseksi on kyllä kiinteähintainen sähkösopimus).

Talveksi mainitsemasi tehonvaihtokytkentä toki olisi hyvä, sillä aurinkosähköä ei ole saatavilla edes nimeksi. Voisitko avata ajatustasi, millä periaattein Shellyn saisi ohjaamaan lämminvesivaraajan tehoa?

Yksinkertaisimmillaan yhdellä vaihtoreleellä/kontaktorilla jota shelly ohjaa vaikkapa pörssisähköskriptillä. Sisääntuleville kärjille toinen vaiheista sekä N ja ulostulo vastukselle.
Vastuksen toinen pää olisi kytkettynä jatkuvasti toiselle johdonsuojalle kuten nytkin, toista päätä siis vaihdeltaisiin vaiheen ja N välillä sen mukaan paljonko halutaan lämmitystehoa vai halutaanko ollenkaan.

 

[hyperstaattinen]

Yksinkertaisimmillaan yhdellä vaihtoreleellä/kontaktorilla jota shelly ohjaa vaikkapa pörssisähköskriptillä. Sisääntuleville kärjille toinen vaiheista sekä N ja ulostulo vastukselle.
Vastuksen toinen pää olisi kytkettynä jatkuvasti toiselle johdonsuojalle kuten nytkin, toista päätä siis vaihdeltaisiin vaiheen ja N välillä sen mukaan paljonko halutaan lämmitystehoa vai halutaanko ollenkaan.

Kiitos. Tätä täytyy vähän pohdiskella. Manuaalisesti saman hoitaisi keskuksessa olevalla nokkakytkimellä. Kesäksi yksivaiheinen 1 kW teho ja talveksi täysi 2-vaiheinen 3 kW teho. Tämä ei olisi tietenkään yhtä hienostunut ja automaattinen, kuin Shellyn ohjaamana tehty.

 

[Pakana]

Onhan tuo sivuttain oleva simppelimpi valmistaa mutta itsekin tykkäisin enemmän siitä mallista jossa kulmajohdot lähtevät alaspäin. Ennen oli tuokin asia paremmin.

Ennen käytettiin normaalisti vain 1 osaisia pistorasioita märissä tiloissa ihan hinnan takia. Se kaksiosainen, jossa oli käytännösssä kaksi yksiosaista samassa kuoressa, oli myös kallis. Ei ollut asiat paremmin

Kun ensto vielä teki kosti sarjaa siitä oli olemassa 2 osainen vaakamalli, mutta sekin oli olemassa lähinnä siksi että tavalliseen kaksiosaiseen ei mahtunut ajastinkello.

 

[Trans-Late]

Voisi samalla kysyä että miksi ei ole tulppia jotka osoittavat sivulle?

Itse asiassa niitähän kyllä on. Irrallisina ainakin. Valmiina liitosjohtoina en ole löytänyt, enkä tähään hätään löytänyt linkkiä tuohon sivulähtöiseen kulmatulppaankaan, mutta on niitä joskus tullut vastaan.

 

[Hyrava]

Itse asiassa niitähän kyllä on. Irrallisina ainakin. Valmiina liitosjohtoina en ole löytänyt, enkä tähään hätään löytänyt linkkiä tuohon sivulähtöiseen kulmatulppaankaan, mutta on niitä joskus tullut vastaan.

Itse olen yhden valmiin valetun liitosjohdon nähnyt jossa kulma on sivulle mutta kovin ovat harvinaisia. IEC C13-liittimiä (eli niitä esim PC:n poweriin sopivia liittimiä) onkin sitten joka suuntaan kulmana. Sukotulpastakin olen jossain nähnyt sellaisen virityksen jossa se johto kääntyy vähän joka suuntaan jollain nivelvirityksellä mutta vähän epäilyttää moisen liittimen kesto jos sitä kiinnittää ja irroittaa useasti kun nivel on otekohdan ja itse pistorasiaan uppoavan osan välissä.

 

[Trans-Late]

Itse olen yhden valmiin valetun liitosjohdon nähnyt jossa kulma on sivulle mutta kovin ovat harvinaisia. IEC C13-liittimiä (eli niitä esim PC:n poweriin sopivia liittimiä) onkin sitten joka suuntaan kulmana. Sukotulpastakin olen jossain nähnyt sellaisen virityksen jossa se johto kääntyy vähän joka suuntaan jollain nivelvirityksellä mutta vähän epäilyttää moisen liittimen kesto jos sitä kiinnittää ja irroittaa useasti kun nivel on otekohdan ja itse pistorasiaan uppoavan osan välissä.

Joo laitepään naaraspäätä on kyllä joka suuntaan saatavilla, on ylös, alas ja molemmille sivuille.

Tässä sivulähtöinen pistotulppa, mutta noitakin pitää kyllä etsimällä etsiä:

 

[Pakana]

Toisaalta voi tuollaisen sivulähtöisen ostaa ihan vahingossakin, kuten mä tein.

 

[kryptonian]

Jos sulle sanoo sähkäri ettei voi, niin se johtuu vain siitä ettei se halua tai osaa. Mutta din-kiskon puute ei ole mikään syy vaan tekosyy.

Näin mä vähän epäilinkin...

 

[N1kkel]

Seti Oy:ltä on näköjään mahdollista saada tällainenkin lausunto: Sähköalan ammattihenkilö 73 § - SETI - Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy

Mitä sellaista merkitystä tuolla on, että se kannattaisi hankkia? Työnhakua varten? Eikö saman asian kuitenkin aja opiskelu- ja työtodistukset?

 

[Persojet]

Seti Oy:ltä on näköjään mahdollista saada tällainenkin lausunto: Sähköalan ammattihenkilö 73 § - SETI - Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy

Mitä sellaista merkitystä tuolla on, että se kannattaisi hankkia? Työnhakua varten? Eikö saman asian kuitenkin aja opiskelu- ja työtodistukset?

Lähinnä näkisin tuolla olevan mitään arvoa jos arvioidaan esimerkiksi ulkomaisen tutkinnon soveltuvuutta Suomeen.

 

[Supadog]

Ainakin ennen tämä on todistettu työtodistuksilla.

 

[Pakana]

Onhan se tietysti mahdollista että työtodistusta ei saa.

Toisaalta tuon koko setin liikeideahan perustuu erilaisten todistuksen kirjoittamiseen, joten miksi ne eivät tarjoaisi tuollaista?

 

[jml]

Onkohan olemassa vikavirtasuojakytkintä viiveellä (esim. tunti) toimivalla takaisinkytkennällä? Mökillä välillä sähkö katkoo ja mm. pakasteet sais pysyä jäässä mikäli paikalla ei olla.

 

[Chaos]

Onkohan olemassa vikavirtasuojakytkintä viiveellä (esim. tunti) toimivalla takaisinkytkennällä? Mökillä välillä sähkö katkoo ja mm. pakasteet sais pysyä jäässä mikäli paikalla ei olla.

Miksi pakasteet vikavirtasuojan takana ja miksi et vaihda(ta) sitä elektronista vikavirtasuojaa toisenlaiseen? Ja ei, turvalaitteet ei kytkeydy automaattisesti takaisin, missään tilanteessa.

 

[0nanias]

Onkohan olemassa vikavirtasuojakytkintä viiveellä (esim. tunti) toimivalla takaisinkytkennällä? Mökillä välillä sähkö katkoo ja mm. pakasteet sais pysyä jäässä mikäli paikalla ei olla.

Esim. Gewissiltä löytyy ReStart -sarja jota käytetään lähinnä UPS-järjestelmissä.

https://www.amazon.de/-/en/GEWISS-GW90901N-RESTART-AUTOTEST-MODULI/dp/B00AMHSODG

Gewiss Restart vikavirtasuojakytkin

www.hedengren.com

Kylmälaitteen kohdalla voisi toki miettiä että onko vikavirtasuoja täysin välttämätön jos sen laukeamisesta aiheutuu kohtuutonta haittaa ja rahanmenetystä.

 

[Trans-Late]

Ja ei, turvalaitteet ei kytkeydy automaattisesti takaisin, missään tilanteessa.

Mm. ylikuumenemissuoja saattaa kuittaantua automaattisesti, kun lämpötila on jälleen sallituissa rajoissa. Verkon puolella taas pikajälleenkytkennät ja aikajälleenkytkennät on ihan perusjuttuja. Eli väitteesi on väärä, ettei "missään tilanteessa".

 

[djmake]

Esim. Gewissiltä löytyy ReStart -sarja jota käytetään lähinnä UPS-järjestelmissä.

https://www.amazon.de/-/en/GEWISS-GW90901N-RESTART-AUTOTEST-MODULI/dp/B00AMHSODG

Gewiss Restart vikavirtasuojakytkin

www.hedengren.com

Kylmälaitteen kohdalla voisi toki miettiä että onko vikavirtasuoja täysin välttämätön jos sen laukeamisesta aiheutuu kohtuutonta haittaa ja rahanmenetystä.

Laittattaisin kylmälaitteille tosiaan oman ryhmänsä ilman vikavirtasuojaa. On mielestäni väärä tapa korjata ongelmaa laittaa automaattisesti kuittaantuva suoja.

Myös sen vian voisi koittaa paikallistaa. Kunnossa olevassa asennuksessa kunnossa olevilla laitteilla ylimääräisiä laukaisuja ei kuitenkaan normaalisti ole.

Verkon puolella taas pikajälleenkytkennät ja aikajälleenkytkennät on ihan perusjuttuja.

Näin on ja ainakin jokaiselle verkon kanssa tavalla tai toisella toimivalle vähintään termeinä tutut. Toisaalta toki oletuksena tässä ketjussa puhutaan muusta joten sikäli tällaisista ei aina viitsi edes huomauttaa.
Kuvittelisin silti jokaisen sähkärin edes kuulleen mutta ehkäpä näin ei tosiaan ole.

 

[N1kkel]

Näin on ja ainakin jokaiselle verkon kanssa tavalla tai toisella toimivalle vähintään termeinä tutut. Toisaalta toki oletuksena tässä ketjussa puhutaan muusta joten sikäli tällaisista ei aina viitsi edes huomauttaa.
Kuvittelisin silti jokaisen sähkärin edes kuulleen mutta ehkäpä näin ei tosiaan ole.

Sähköala on melko laaja. Kyllä jakeluverkot ovat sen verran oma lajinsa, että en ihmettele vaikka asia tulisi jollekin muita sähköhommia tehneelle asentajalle uutena.

 

[0nanias]

Laittattaisin kylmälaitteille tosiaan oman ryhmänsä ilman vikavirtasuojaa. On mielestäni väärä tapa korjata ongelmaa laittaa automaattisesti kuittaantuva suoja.

Myös sen vian voisi koittaa paikallistaa. Kunnossa olevassa asennuksessa kunnossa olevilla laitteilla ylimääräisiä laukaisuja ei kuitenkaan normaalisti ole.

Näinhän se menee, toimiva laite ei laukaise vikavirtasuojaa ja vikiksen vaihdolla laastaroidaan vian aiheuttamaa oiretta, ei itse vikaa.

 

[algebra]

Näinhän se menee, toimiva laite ei laukaise vikavirtasuojaa ja vikiksen vaihdolla laastaroidaan vian aiheuttamaa oiretta, ei itse vikaa.

Liekkö mahdollista, että vikavirtasuojan laukaisuvirta on pieni (alle hyväksymisrajan) ja laitteen vuotovirta saa tuon laukeamisen aikaiseksi. Hyvin kaukaa haettu, mutta mahdollinen.

 

[Chaos]

Mm. ylikuumenemissuoja saattaa kuittaantua automaattisesti, kun lämpötila on jälleen sallituissa rajoissa. Verkon puolella taas pikajälleenkytkennät ja aikajälleenkytkennät on ihan perusjuttuja. Eli väitteesi on väärä, ettei "missään tilanteessa".

Kyllä, mm. perinteinen lämpörele on aseteltavissa automaattikuittauksella, mutta se ei kyllä ole mikään turvalaite. Juu kyllä jakelun suojareleet, niiden asettelut ja testaukset on tuttuja. Tiedät varmaan myös sen, että on olemassa myös turvareleitä, joita käytetään mm. hätäpysäytys- ja hätäseistoimintoihin ja niissäkin on automaattinen kuittaus/palautusmahdollisuus. Mikäänhän näistä ei varsinaisesti liittynyt millään tavalla kotitalouden vikavirtasuojaan ja sen mahdolliseen automaattiseen palautumiseen mahdollisesta viasta, sähköiskusta tai vastaavasta.

 

[Trans-Late]

Kyllä, mm. perinteinen lämpörele on aseteltavissa automaattikuittauksella, mutta se ei kyllä ole mikään turvalaite. Juu kyllä jakelun suojareleet, niiden asettelut ja testaukset on tuttuja. Tiedät varmaan myös sen, että on olemassa myös turvareleitä, joita käytetään mm. hätäpysäytys- ja hätäseistoimintoihin ja niissäkin on automaattinen kuittaus/palautusmahdollisuus. Mikäänhän näistä ei varsinaisesti liittynyt millään tavalla kotitalouden vikavirtasuojaan ja sen mahdolliseen automaattiseen palautumiseen mahdollisesta viasta, sähköiskusta tai vastaavasta.

Ei liity ei, eikä tarvitse liittyäkään. Kunhan piti päästä kumoamaan väite "ei missään tilanteessa", kun niitä tilanteita oli omassa tiedossasikin jo useita.