Kysymyksiä sähkömiehille

Eikös jossain vaiheessa vähän aikaa ollut myös sellainen asennustapa, että pistorasiat vaadittiin maadoitetuiksi (erillisellä kevillä), mutta valaisinpisteitä ei, kunnes myöhemmin maadoituspakko ulottui koskemaan niitäkin?

Tuossahan tapauksessa on siis juurikin mahdollista valaisin väärin nollaamalla saada aikaan se hengenvaarallinen tilanne valaisimen silti toimiessa, jos sitä valaisinta siis mennään nollailemaan.

En jaksa muistaa onko tuollaista ollut mutta se ei muuta asiaa miten rungon maadoituksen kohdalla tulisi toimia. Nollaluokan tilassa mennään entisajan määräyksillä ja ykkösluokan tilassa tämän hetken määräysten mukaan mitä maadoituksiin tulee.

PEN-liitos on aina riski, mutta miksi se juuri nyt muuttuu vaaralliseksi kun sitä on tässäkin ketjussa vuosikaudet neuvottu tekemään pistorasioiden kohdalla joissa kuolettavan sähköiskun mahdollisuus on vielä suurempi?
Minun mielestäni ihmisten ei tulisi käyttää muita kuin suojaeristettyjä valaisimia niin kaikki pääsisivät vähemmällä.
 
En jaksa muistaa onko tuollaista ollut mutta se ei muuta asiaa miten rungon maadoituksen kohdalla tulisi toimia. Nollaluokan tilassa mennään entisajan määräyksillä ja ykkösluokan tilassa tämän hetken määräysten mukaan mitä maadoituksiin tulee.

PEN-liitos on aina riski, mutta miksi se juuri nyt muuttuu vaaralliseksi kun sitä on tässäkin ketjussa vuosikaudet neuvottu tekemään pistorasioiden kohdalla joissa kuolettavan sähköiskun mahdollisuus on vielä suurempi?
Minun mielestäni ihmisten ei tulisi käyttää muita kuin suojaeristettyjä valaisimia niin kaikki pääsisivät vähemmällä.
Kyse oli koko ajan siitä, jos se nollaus tehdään väärin. Eli ei ymmärretä mitä ollaan kytkemässä mihinkin, vaan luullaan, että "kun randomilla kokeilee, ja kun se toimii ja sulake pysyy ylhäällä, niin se on pakko olla oikein ja hyvä", niin kyllä silloin on hyvinkin mahdollista aikaansaada se tilanne, että valaisin toimii, mutta vaihe on sen rungossa.
 
Kyse oli koko ajan siitä, jos se nollaus tehdään väärin. Eli ei ymmärretä mitä ollaan kytkemässä mihinkin, vaan luullaan, että "kun randomilla kokeilee, ja kun se toimii ja sulake pysyy ylhäällä, niin se on pakko olla oikein ja hyvä", niin kyllä silloin on hyvinkin mahdollista aikaansaada se tilanne, että valaisin toimii, mutta vaihe on sen rungossa.

Kyllä mutta jos ei tiedä niin ei tulisi kytkeä mitään. Ja sehän on mainittu siellä tekstissäkin jossa tuo poikkeus sallitaan maallikon tekemäksi sähkötyöksi.
 
Miten käytännössä homma menee kun tarvetta olisi pistorasialle vaatehuoneeseen.
Vaatehuoneessa on ainoastaan kattovalaisin ja siinä kaikki. Lähimmät pistorasiat ovat sitten muissa huoneissa.

Jos olen ymmärtänyt oikein niin siitä kattovalosta ei tässä tilanteessa ole mitään hyötyä?
 
Miten käytännössä homma menee kun tarvetta olisi pistorasialle vaatehuoneeseen.
Vaatehuoneessa on ainoastaan kattovalaisin ja siinä kaikki. Lähimmät pistorasiat ovat sitten muissa huoneissa.

Jos olen ymmärtänyt oikein niin siitä kattovalosta ei tässä tilanteessa ole mitään hyötyä?

Voihan sinne valaisinrasiaan tulla kuitenkin aina päällä oleva vaihe, joka käy kierroksen sitten kytkimellä kääntymässä. Tän mulla sähkäri eka tarkasti, kun oli varovaisissa toiveissa et saisko valaisimelta vedettyä pistorasian... No ei tullut joten jäi homma tekemättä.

Toisessa huoneessa lisättiin pistorasia siten, että kun huoneen seinän takana oli toisessa huoneessa pistorasia about samalla kohtaa, niin sähkäri laittoi sit saneeraurasian ja veti seinän läpi. Tuli niin siisti asennus, ettei uskoisi jälkiasenteiseksi.
 
Voihan sinne valaisinrasiaan tulla kuitenkin aina päällä oleva vaihe, joka käy kierroksen sitten kytkimellä kääntymässä. Tän mulla sähkäri eka tarkasti, kun oli varovaisissa toiveissa et saisko valaisimelta vedettyä pistorasian... No ei tullut joten jäi homma tekemättä.

Toisessa huoneessa lisättiin pistorasia siten, että kun huoneen seinän takana oli toisessa huoneessa pistorasia about samalla kohtaa, niin sähkäri laittoi sit saneeraurasian ja veti seinän läpi. Tuli niin siisti asennus, ettei uskoisi jälkiasenteiseksi.
Tässähän ne tärkeimmät olivatkin.

Jos siellä vaatehuoneessa on kattovalaisimen alla jakorasia, mitä luultavammin sinne tulee myös suora vaihe. Siis varsinkin, jos myös valokatkaisija on siellä vaatehuoneen puolella.

Ja seinän läpi vientejä voi monessa paikassa tehdä yllättävän helposti.

Toki asunnon / talon ikäkin vaikuttaa. Jos kyseessä on vanhempi, on suurempi mahdollisuus putkitettuun asennukseen. Tällöin voi sen suoraan vaiheen lisätä helpommin jos sitä ei ole. Ja jos taas katkaisija on muussa tilassa eikä johdotusta pysty muuttamaan, voi tulla kyseeseen Johdoton tms langaton ratkaisu. Tällöin vanhan katkaisijan voi jättää käyttämättä, vaatehuoneeseen saadaan suora vaihe ja valaisin edelleen ohjattua erikseen.

Edit... Johdoton ei tuollaisenaan ole se selkein joten tarkennus:
Ei toki ainoa mutta esimerkkinä.
 
Viimeksi muokattu:
Vieläköhän löytyy vaatehuoneen valaisimia joissa itsessään on kytkin. Mielestäni tommonen valo vaatehuoneessa varsin näppärä. Ittellä sellainen oli kun asustelin 70 luvulla rakennetussa kerrostalossa.
Ovi siis painaa valaisimessa olevaa jousikuormitteista nappia ja sammuttaa valon. Yksinkertainen ja toimiva. Valaisin siis oven yläpuolella.
 
Vieläköhän löytyy vaatehuoneen valaisimia joissa itsessään on kytkin. Mielestäni tommonen valo vaatehuoneessa varsin näppärä. Ittellä sellainen oli kun asustelin 70 luvulla rakennetussa kerrostalossa.
Ovi siis painaa valaisimessa olevaa jousikuormitteista nappia ja sammuttaa valon. Yksinkertainen ja toimiva. Valaisin siis oven yläpuolella.
Taitaa olla mennyttä tuommoiset. Mikset laita liiketunnistimella olevaa valoa? Parilla kympillä saa jo vaatehuoneeseen kelvollisen.
 
Taitaa olla mennyttä tuommoiset. Mikset laita liiketunnistimella olevaa valoa? Parilla kympillä saa jo vaatehuoneeseen kelvollisen.
Liiketunnistimet ovat toki syrjäyttäneet monestakin syystä ja monessa paikassa nuo kytkimelliset. Eli sikäli olet oikeassa.
Toisaalta taas tuollainen vanhempi (laadukas) kytkimellinen kestää ikuisesti ja on immuuni oikeastaan kaikelle ulkopuoliselle häiriölle, joka osaa halppisliiketunnistimista sytyttelee.

Mutta itse kysymykseen et vastannut enkä valitettavasti osaa sitä tehdä itsekään. En tiedä, onko tuollaisia vielä olemassa mutta kriittisemmässä paikassa ovessa olisi rajakytkin, joka ohjaa sitä valaistusta. Vaatekomeroon toki yliampuvaa.
 
Vieläköhän löytyy vaatehuoneen valaisimia joissa itsessään on kytkin. Mielestäni tommonen valo vaatehuoneessa varsin näppärä. Ittellä sellainen oli kun asustelin 70 luvulla rakennetussa kerrostalossa.
Ovi siis painaa valaisimessa olevaa jousikuormitteista nappia ja sammuttaa valon. Yksinkertainen ja toimiva. Valaisin siis oven yläpuolella.
Kiinnostuin kanssa ja tämä löytyi pikaisella haulla. Tuo kiinni johdolliseen seinävalaisimeen ja kytkin ruuvataan oven karmiin.
 
Kiinnostuin kanssa ja tämä löytyi pikaisella haulla. Tuo kiinni johdolliseen seinävalaisimeen ja kytkin ruuvataan oven karmiin.
Ihan väärä katkaisin siihen käyttöön mitä halutaan.

Pitäisi olla tyyliltään tämmöinen
US $2.35 5% Off | Bcsongben closet cabinet light switch automatic reset switch household cabinet door control switch Wardrobe light switch
2.27€ 5% OFF|Bcsongben Closet Cabinet Light Switch Automatic Reset Switch Household Cabinet Door Control Switch Wardrobe Light Switch - Switches - AliExpress eli painuessa pohjaan valo sammuu ja noustessa valo syttyy.
 
Viimeksi muokattu:
Asensin puhallinkonvektorin (vesikeskuslämmitys) (linkki) pistotulppa-asennuksena, vaikka laitteen ohjeessa opastetaan asemaan kiinteästi. Mittasin pistorasiasta vaiheen ja nollan ja laitoin pistotulpan pistorasiaan "oikein päin", jotta konvektorin vaihe ja nolla tulevat oikein. Onkohan pistotulpan asennolla oikeasti merkitystä, elikkä koituuko siitä ongelmaa, jos joku kääntää pistotulpan toisin päin ja vaihe ja nolla vaihtavat paikkaa? Ilmalämpöpumppuja näkee myös toisinaan asennettavan pistotulpalla ja niissä kaiketi sama ongelma, kun pistotulpan voi kytkeä pistorasiaan vapaasti?

edit. Taloon on uusittu kaikki sähköt 2017 ja pistotulpassa, sekä -rasiassa suojamaadoitus.

wiringdiag.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Asensin puhallinkonvektorin (vesikeskuslämmitys) (linkki) pistotulppa-asennuksena, vaikka laitteen ohjeessa opastetaan asemaan kiinteästi. Mittasin pistorasiasta vaiheen ja nollan ja laitoin pistotulpan pistorasiaan "oikein päin", jotta konvektorin vaihe ja nolla tulevat oikein. Onkohan pistotulpan asennolla oikeasti merkitystä, elikkä koituuko siitä ongelmaa, jos joku kääntää pistotulpan toisin päin ja vaihe ja nolla vaihtavat paikkaa? Ilmalämpöpumppuja näkee myös toisinaan asennettavan pistotulpalla ja niissä kaiketi sama ongelma, kun pistotulpan voi kytkeä pistorasiaan vapaasti?

edit. Taloon on uusittu kaikki sähköt 2017 ja pistotulpassa, sekä -rasiassa suojamaadoitus.

wiringdiag.jpg
Todennäköisesti on merkitystä ja saattaa hajota jos kytkee väärinpäin.
Yhessä saneerauskohteessa oli kytketty konvektorit pistotulpilla noin ja niitä hajoili kun oli irrotettu ja laitettu tulppa väärinpäin takasi.
Tietenkin mallikohtaista ja voi olla että tämä malli ei ole moksiskaan mutta en lähtisi riskeeraamaan.
 
Asensin puhallinkonvektorin (vesikeskuslämmitys) (linkki) pistotulppa-asennuksena, vaikka laitteen ohjeessa opastetaan asemaan kiinteästi. Mittasin pistorasiasta vaiheen ja nollan ja laitoin pistotulpan pistorasiaan "oikein päin", jotta konvektorin vaihe ja nolla tulevat oikein. Onkohan pistotulpan asennolla oikeasti merkitystä, elikkä koituuko siitä ongelmaa, jos joku kääntää pistotulpan toisin päin ja vaihe ja nolla vaihtavat paikkaa? Ilmalämpöpumppuja näkee myös toisinaan asennettavan pistotulpalla ja niissä kaiketi sama ongelma, kun pistotulpan voi kytkeä pistorasiaan vapaasti?

edit. Taloon on uusittu kaikki sähköt 2017 ja pistotulpassa, sekä -rasiassa suojamaadoitus.

wiringdiag.jpg
Lähtökohtaisesti valmistajan asennusohjeita pitää noudattaa. Ja ainakaan minä en pysty tuon kaavion perusteella tekemään kovin kummoisia johtopäätöksiä laitteen sisäisestä sielunelämästä.
 
Viimeksi muokattu:
Asensin puhallinkonvektorin (vesikeskuslämmitys) (linkki) pistotulppa-asennuksena, vaikka laitteen ohjeessa opastetaan asemaan kiinteästi. Mittasin pistorasiasta vaiheen ja nollan ja laitoin pistotulpan pistorasiaan "oikein päin", jotta konvektorin vaihe ja nolla tulevat oikein. Onkohan pistotulpan asennolla oikeasti merkitystä, elikkä koituuko siitä ongelmaa, jos joku kääntää pistotulpan toisin päin ja vaihe ja nolla vaihtavat paikkaa? Ilmalämpöpumppuja näkee myös toisinaan asennettavan pistotulpalla ja niissä kaiketi sama ongelma, kun pistotulpan voi kytkeä pistorasiaan vapaasti?

edit. Taloon on uusittu kaikki sähköt 2017 ja pistotulpassa, sekä -rasiassa suojamaadoitus.

wiringdiag.jpg
Jos noin tekee niin kannattaa valita sellainen pistorasia, jossa ei ole mahdollisuuksia pistotulppaa kääntämällä muuttamalla vaiheen ja nollan paikkaa.
 
Ollaan yritetty tässä työporukalla etsiä mistä löytyisi standardista kohta joka varsinaisesti kieltäisi MMJ:n eli PVC eristeisen kaapelin asentamisen betonivaluun. Mahtaisiko joku tietää oikeasti löytyykö tällaista kohtaa standardeista tai että mistä kaikista osioista tieto pitää yhdistää kun mitään suoraa kieltoa ei varsinaisesti löydy?
 
Ollaan yritetty tässä työporukalla etsiä mistä löytyisi standardista kohta joka varsinaisesti kieltäisi MMJ:n eli PVC eristeisen kaapelin asentamisen betonivaluun. Mahtaisiko joku tietää oikeasti löytyykö tällaista kohtaa standardeista tai että mistä kaikista osioista tieto pitää yhdistää kun mitään suoraa kieltoa ei varsinaisesti löydy?

Nyt en muista miten asia uusimmissa standarteissa on ilmaistu, sallittu vai ei.

Mutta taitaa kaikki valmistajat kieltää oman mmj:n asentamisen suoraan valuu.
 
Nyt en muista miten asia uusimmissa standarteissa on ilmaistu, sallittu vai ei.

Mutta taitaa kaikki valmistajat kieltää oman mmj:n asentamisen suoraan valuu.
Juu, pikaisella vilkaisulla eri valmistajien MMJ-spekseihin löytyi kaikista tämäntyylinen maininta:
Asennuskaapeli kiinteään sisä- ja ulkoasennukseen. Ei maahan eikä suoraan betonivaluun. Voidaan upottaa laastilla täytettyyn uraan. Johdineriste on suojattava UV-säteilyltä. Asennus on tehtävä kansallisten asetusten ja määräysten mukaisesti.
En katsonut kuin kolmen ekana googlella vastaan tulleen valmistajan dataa mutta eiköhän kaikilla ole samanlainen teksti.
 
Ymmärsinkö oikein, että MMJn ulkokuorta ei siis tarvitse UV-suojata vaan vain pitää huoli että sisäjohdinten eristeet ei saa auringonvaloa? (Olisi vähän epäilyttävä asennus jos ne olisi näkyvissä)
 
Ollaan yritetty tässä työporukalla etsiä mistä löytyisi standardista kohta joka varsinaisesti kieltäisi MMJ:n eli PVC eristeisen kaapelin asentamisen betonivaluun. Mahtaisiko joku tietää oikeasti löytyykö tällaista kohtaa standardeista tai että mistä kaikista osioista tieto pitää yhdistää kun mitään suoraa kieltoa ei varsinaisesti löydy?

ST 51.70:
2.6 Johdon asennus valettuun lattiaan Kaapelit voidaan asentaa betonivaluun joko käyttämällä putkea mekaanisena lisäsuojana tai mekaanisesti riittävän lujaa kaapelityyppiä. Ilman putkea voidaan valuun asentaa vain mekaanisella tai sähkömekaanisella suojakerroksella varustettuja kaapeleita (esim. armeeratut kaapelit, MCMK tai AMCMK). Asennettaessa kaapeli suoraan betonivaluun on varmistuttava siitä, että se ei vahingoitu lattiavalun tai laitteiden ja kalusteiden kiinnittämisen takia. Kaapeli pyritään asentamaan riittävän syvälle ja kiinnittämään siten, ettei se pääse valun aikana liikkumaan. Putkitettaessa MMJ-johtoa varten asennetaan vähintään putkikokoa JM 20. Putkitukset lattiavalusta väliseinän sisään tulee tehdä uppoasennustarvikkeita käyttäen. Putkitus on huomioitava siinä vaiheessa, kun seinää tai lattiaa tehdään riippuen siitä, kumpi tehdään ensin. Parempaa äänieristystä edellyttävissä seinissä saatetaan edellyttää pinta-asennusta, jolloin putkitus voidaan tehdä myös väliseinän ulkopuolelle.
 
Ollaan yritetty tässä työporukalla etsiä mistä löytyisi standardista kohta joka varsinaisesti kieltäisi MMJ:n eli PVC eristeisen kaapelin asentamisen betonivaluun. Mahtaisiko joku tietää oikeasti löytyykö tällaista kohtaa standardeista tai että mistä kaikista osioista tieto pitää yhdistää kun mitään suoraa kieltoa ei varsinaisesti löydy?

Se kielto on varmaan siitä syystä että betonivaluja voi tehdä niin monella tavalla. Varmaan jos pumpulla lorotellaan kurat esim lattiaan niin siinä ei ole kyllä mitään vaaraa että se naminami pääsisi vahingoittumaan.
Mutta jos huisketaan vanhaan tyyliin eli lykitään kottikärryillä kuraa sinne ja lapioilla sitten tongitaan sitä paskakasaa levälle niin en yhtään yllättyisi jos sen naminamin onnistuisi joku rikkomaan.
MCMK:ssa on huomattavasti vahvempi eristys. Joskus hukkapätkällä tuli ihan kokeiltua. Siihen sai pistolapion kanssa polkasta aivan surutta nurmikolla, mitään muuta ei käynyt kuin MCMK painui kaksinkerroin syvälle nurmikkoon. Naminamin kanssa varmasti olis kuori ollu rikki.
Eli säännöt tarttee olla sellaiset että ne kattaa myös ne wörst case skenaariot.

Kuten tuossa jo olikin maininta niin valmistaja sallii uraan asennuksen ja kurat päälle. Sitä en sitten tiedä että miten tuota suomen lakia tulkitaan että onko se suomessa edes noin sallittua asentaa betoniin mutta tuossahan ei ole mitään vaaraa rikkoa sitä kaapelia.

Ymmärsinkö oikein, että MMJn ulkokuorta ei siis tarvitse UV-suojata vaan vain pitää huoli että sisäjohdinten eristeet ei saa auringonvaloa? (Olisi vähän epäilyttävä asennus jos ne olisi näkyvissä)

Kyllä se näin on tulkittava. Herää vaan kysymys että missä mahdollisesti olisi sellainen tilanne että karvat olis paljaana suoraan auringonvalolle alttiina? Jossain ranetuksessa toki, mutta muuten ei kyllä oikein tule mieleen mitään tilannetta.
 
Herää vaan kysymys että missä mahdollisesti olisi sellainen tilanne että karvat olis paljaana suoraan auringonvalolle alttiina? Jossain ranetuksessa toki, mutta muuten ei kyllä oikein tule mieleen mitään tilannetta.

Ei uusissa asennuksissa kovin paljoa, mutta käytössä paljonkin eli liittymiskaapelit talojen seinillä ja pylväissä olevilla pääkeskuksille hyvin usein MMJ:ä jotka kytketty syöttävään AMKAan niin että eristetyt johtimet näkyvillä. ja ei noita koskaan suojattu ole. MMJ eristeet ei kyllä ole minkäänlainen ongelma aurin
AXMK ja aurinko uv 2 (Custom).jpg
gon suhteen toisin kuin AXMK liittymiskaapelien joissa johdineristeet ei kestä aurinkoa.
 
Ei uusissa asennuksissa kovin paljoa, mutta käytössä paljonkin eli liittymiskaapelit talojen seinillä ja pylväissä olevilla pääkeskuksille hyvin usein MMJ:ä jotka kytketty syöttävään AMKAan niin että eristetyt johtimet näkyvillä. ja ei noita koskaan suojattu ole. MMJ eristeet ei kyllä ole minkäänlainen ongelma aurin
AXMK ja aurinko uv 2 (Custom).jpg
gon suhteen toisin kuin AXMK liittymiskaapelien joissa johdineristeet ei kestä aurinkoa.

Jos törkkäät tuohon sormella.

1673635509627.png


Miten käy.
 
Yhtä huonosti kuin törkkäisit sormen pistorasian maadoituskoskettimiin.
Ja tuohon vielä lisäten, että kyllä se itse liitinkin on metallia joten on aivan turha miettiä pelkkää johtimen eristämätöntä pätkää tuossa kohdassa.

Mutta valitettavasti @Aikoja kokee tarpeelliseksi trollata tässä ja toisessa(tm) sähköä käsittelevässä ketjussa.
Eihän siinäkään muutoin mitään mutta silloinkin jonkun on oikeastaan pakko korjata. Muuten jollekin voi jäädä aivan suotta väärä käsitys eikä palvele ketään, jos aletaan kuvittelemaan normien AMKA-asennusten olevan jonkinlainen riski.

Mikähän tuon tarkoitus on?
16mm2 kupari lähtee alaspäin eli aivan normaali maadoitus. Ja kun kuvaa katselee tarkemmin niin kannatinvaijerilta tulee pätkä päällystettyä johdinta tuohon liittimelle.
 
Muistan kun asuttiin omakotitaloalueen viimeisessä nurkassa. Siinä oli sitten sähkötolppa sellainen puinen, ehkä siinä meni vain puhelin kaapeli. Mutta siinä oli sellainen jonkinlainen "varus" onko se sellainen nimeltään, mutta varmaan tuki että päädystä ei kaatuisi suuntaan. Mutta siinä oli sellaiset muoviset suojalieriöt aika pitkällä matkalla. No joka tapauksessa kavereitten kanssa aina oltiin että kuka saa sen joukkion heitettyä kuin keihästä sinne tolpan tappiin saakka. Se oli hienoa aikaa.

Edit. Mikä ihmeen tarkoitus niillä siinä oli edes?
 
Viimeksi muokattu:
Muistan kun asuttiin omakotitaloalueen viimeisessä nurkassa. Siinä oli sitten sähkötolppa sellainen puinen, ehkä siinä meni vain puhelin kaapeli. Mutta siinä oli sellainen jonkinlainen "varus" onko se sellainen nimeltään, mutta varmaan tuki että päädystä ei kaatuisi suuntaan. Mutta siinä oli sellaiset muoviset suojalieriöt aika pitkällä matkalla. No joka tapauksessa kavereitten kanssa aina oltiin että kuka saa sen joukkion heitettyä kuin keihästä sinne tolpan tappiin saakka. Se oli hienoa aikaa.

Edit. Mikä ihmeen tarkoitus niillä siinä oli edes?

Harus. Ne keltamustat muovit on ihan vain havainnoimisen helpottamiseksi. Harmaata ohutta vaijeria ei huomaa kovinkaan helposti.
 
Harus. Ne keltamustat muovit on ihan vain havainnoimisen helpottamiseksi. Harmaata ohutta vaijeria ei huomaa kovinkaan helposti.

Sehän se oli. Mutta se oli vinkeätä kun heiteltiin niin joskus se otti niin että se alkoi väpättämään ja eihän se sinne tappiin asti noussut, mutta kun sai juuri oikeassa kulmassa nousemaan niin pärähti kattoon asti.

Edit. Niin ja ainahan se oli ruohoa leikatessa siinä vähän esteenä, mutta ei se nyt minkäänlainen ongelma ollut. Enemmänhän ne oli lukuisat pensaat mitä pihamaalla oli ja puut etc. kivet ja männynkävyt.
 
16mm2 kupari lähtee alaspäin eli aivan normaali maadoitus. Ja kun kuvaa katselee tarkemmin niin kannatinvaijerilta tulee pätkä päällystettyä johdinta tuohon liittimelle.

Itseasiassahan tuo 16mm2 kuparin pätkä tulee noilta AMKAssa olevilta ylijännitesuojilta ja on kytketty tuolla liittimellä AMKAn 35mm2 vaihejohdosta tehtyyn maadoitusjohtoon joka kytketty myös AMKAn kannatusvaijerrin eli PEN johtoon. -vaihtuu sitten taas alhaalla maadoituksen suojaputken luona maahan meneväksi kupariksi.
 
Itseasiassahan tuo 16mm2 kuparin pätkä tulee noilta AMKAssa olevilta ylijännitesuojilta ja on kytketty tuolla liittimellä AMKAn 35mm2 vaihejohdosta tehtyyn maadoitusjohtoon joka kytketty myös AMKAn kannatusvaijerrin eli PEN johtoon. -vaihtuu sitten taas alhaalla maadoituksen suojaputken luona maahan meneväksi kupariksi.
Joo, käsi pystyyn virheen merkiksi. Ei saisi katsella kännyn ruudulla, siinä jä ylijännitesuojat huomaamatta ja näytti normilta maadoitukselta.
Hyvä kun korjasit.
 
Joo, käsi pystyyn virheen merkiksi. Ei saisi katsella kännyn ruudulla, siinä jä ylijännitesuojat huomaamatta ja näytti normilta maadoitukselta.
Hyvä kun korjasit.

Näissä sähköasioissa ei koskaan kannata luulla mitään. Sitä mieltä minä olen.

Olenhan toki ollut sähköfirmassa töissäkin ja kytkemässä uusia talouksia sähkömittarin päähän.
 
Näissä sähköasioissa ei koskaan kannata luulla mitään. Sitä mieltä minä olen.

Olenhan toki ollut sähköfirmassa töissäkin ja kytkemässä uusia talouksia sähkömittarin päähän.
Niin... Kirjoittamassani ei ollut varsinaisesti virhettä, ainoastaan puute. Pylväässä oli maadoitus ja jos sinne pylvääseen kiipeäisi, näkisi ne ylijännitesuojat. Ei siis mitään epäselvää ja maallikolle paikka, jonne ei ole mitään asiaa.

Kokonaan eri asia on antaa neuvoja johonkin ja sitähän moni tässäkin ketjussa välttelee, lähtötiedot kun ovat usein todella puutteelliset. Kokenut tekijä voi silti monesti päätellä ja kertoa, miltä asia vaikuttaa.

Opastettu henkilökin saa tehdä tiettyjä asioita ilman varsinaista koulutusta. Eli se, jos olet ammattilaisen valvonnassa tehnyt jotain, ei toisaalta pätevöitä mihinkään. Eikä tuota ymmärrystä siitä, miksi jokin asia tehdään niin kuin tehdään.

Tämä väittämä ei jotenkaan vaan viesteissäsi oikein paista.
Valitettavasti juuri näin.
 
Tämä väittämä ei jotenkaan vaan viesteissäsi oikein paista.

Ottamatta kantaa edelliseen viestittäjään niin kyllä näin olen ollut.

Olen tasan tarkkaan tiennyt mitä tehdä. Koska tiennyt juurikin mitä tulee mihinkin ja mitä ei tule.

Näissä vanhoissa rakennuksissa ei ole tiennyt.

Edit. Kytkentöjä myös erilaisien festarien tolppiin, jossa kytketty erillinen Tolppa jossa mittari, ja mitä kyseinen tapahtuma kuluttaa.
 
Opastettu henkilökin saa tehdä tiettyjä asioita ilman varsinaista koulutusta. Eli se, jos olet ammattilaisen valvonnassa tehnyt jotain, ei toisaalta pätevöitä mihinkään. Eikä tuota ymmärrystä siitä, miksi jokin asia tehdään niin kuin tehdään.

Itte olin ennen koulutusta työharjoittelussa asennusfirmassa 4kk työkohteena oli kerrostalo. Alkuun tein ihan rotan hommia vaan kuten valmistelin kojerasioita, puhkoin reijät ja laitoin nysät. Loppuajasta en oikeen muuta sitten tehnytkään kuin kytkin asuntojen keskuksia kun muut asentajat touhusi kiinteistön pääkeskuksen parissa.
Eihän toi nyt välttämättä niin "vaativa" homma ollut kun identtisiä keskuksia oli aika paljon, hiukan toki oli variaatioita riippuen asunnon koosta. Mutta kuitenkin homma joka oli syytä tehdä huolella. Vastuuta tosiaan sain kokoajan lisää kun näkivät että minua ala oikeasti kiinnosti enkä ollut vaan työkkärin pakolla lähettämä tyyppi.
 
Pitäisi asentaa uusi kattovalaisin. Vanha on pistotulpallinen, uusi tulee suoraan jakorasiaan.

Ongelma on rasian yhden johtimen (suojamaa) lyhyys. Valaisimen pohja on melko leveä, joten johdinta ei yletä kiinnittämään valaisimen liittimeen. Miten johdinta saa jatkaa?
 
Kerran Saksassa porasin betoniseinään reikiä listojen kiinnittämistä varten kun valot ja porakone sammui. Reiästä tuli pieni savupilvi ja otsoonin haju.

MMJn tapainen kaapeli oli laitettu paikalle ennen kuin seinä oli valettu. Siellä ihmettelin miten tämä nyt saisi korjattua kun oli asennettu ilman putkea, eikä nyt ihan heti tullut mieleen MMJn nimeä saksaksi, niin soitto ja paikallinen sähkäri apuun. Nauroi ja antoi vasara ja taltta mulle ja käski tehdä isompi kolo. Wagolla jatkettiin ja päälle akryylimassaa ja laasti.

Sähkärin kanssa keskustelin vähän, ja häntä ihan hirvitti kun kerroin että Suomessa ei saa laittaa betoniin ilman putkea mutta voi laittaa kaapelit suoraan puuseinälle tai puuseinän sisälle. Hän tuumi että Suomessa kai palaa taloja poroksi joka toinen päivä sellaisella.

Aika mielenkiintoista vaikka periaatteessa samat standardit käytössä niin käytäntö ja tulkinta ovat hyvin erilaisia.
 
Pitäisi asentaa uusi kattovalaisin. Vanha on pistotulpallinen, uusi tulee suoraan jakorasiaan.

Ongelma on rasian yhden johtimen (suojamaa) lyhyys. Valaisimen pohja on melko leveä, joten johdinta ei yletä kiinnittämään valaisimen liittimeen. Miten johdinta saa jatkaa?
Ihan sokeripalalla / wagolla
 
Kerran Saksassa porasin betoniseinään reikiä listojen kiinnittämistä varten kun valot ja porakone sammui. Reiästä tuli pieni savupilvi ja otsoonin haju.

MMJn tapainen kaapeli oli laitettu paikalle ennen kuin seinä oli valettu. Siellä ihmettelin miten tämä nyt saisi korjattua kun oli asennettu ilman putkea, eikä nyt ihan heti tullut mieleen MMJn nimeä saksaksi, niin soitto ja paikallinen sähkäri apuun. Nauroi ja antoi vasara ja taltta mulle ja käski tehdä isompi kolo. Wagolla jatkettiin ja päälle akryylimassaa ja laasti.

Sähkärin kanssa keskustelin vähän, ja häntä ihan hirvitti kun kerroin että Suomessa ei saa laittaa betoniin ilman putkea mutta voi laittaa kaapelit suoraan puuseinälle tai puuseinän sisälle. Hän tuumi että Suomessa kai palaa taloja poroksi joka toinen päivä sellaisella.

Aika mielenkiintoista vaikka periaatteessa samat standardit käytössä niin käytäntö ja tulkinta ovat hyvin erilaisia.
Sen mitä ihan harrastuksen pohjalta on netistä katsellut videoita muiden maiden sähköasennuksista niin omasta mielestä suomen asennustavat on jokseenkin sieltä järkevimmästä päästä samoin kun asennusmateriaalit laadun kannalta.
 
Tos juttelin tutun sähkömiehen kanssa niin kertoi että just oli käynyt hänen sukulaiselleen niin että vaikka kuinka oli muovinen niin kun oli ruuvannut kiinni sen lampun kuoren niin oli saanut tällit. Koska se ruuvi oli uponnutkin liian syvälle.
 
Kerran Saksassa porasin betoniseinään reikiä listojen kiinnittämistä varten kun valot ja porakone sammui. Reiästä tuli pieni savupilvi ja otsoonin haju.

MMJn tapainen kaapeli oli laitettu paikalle ennen kuin seinä oli valettu. Siellä ihmettelin miten tämä nyt saisi korjattua kun oli asennettu ilman putkea, eikä nyt ihan heti tullut mieleen MMJn nimeä saksaksi, niin soitto ja paikallinen sähkäri apuun. Nauroi ja antoi vasara ja taltta mulle ja käski tehdä isompi kolo. Wagolla jatkettiin ja päälle akryylimassaa ja laasti.

Sähkärin kanssa keskustelin vähän, ja häntä ihan hirvitti kun kerroin että Suomessa ei saa laittaa betoniin ilman putkea mutta voi laittaa kaapelit suoraan puuseinälle tai puuseinän sisälle. Hän tuumi että Suomessa kai palaa taloja poroksi joka toinen päivä sellaisella.

Aika mielenkiintoista vaikka periaatteessa samat standardit käytössä niin käytäntö ja tulkinta ovat hyvin erilaisia.
Miksi Suomessa taloja palaisi yhtään enempää, jos sähköasennukset on tehty puurakenteisiin asianmukaisesti? Oikeanlaisten asennustapojen noudattaminen, ja oikein mitoitetut kaapelit ja ylivirtasuojat estävät kaapelin lämpötilaa nousemasta liian korkeaksi.

Ja sähköpalo voi saada alkunsa myös viallisesta sähkölaitteesta/komponentista, huonosta liitoksesta tai sähkökeskuksesta, jolloin se betonin sisään upotettu kaapeli ei tuo lisähyötyä.

Olisikohan taustalla vaan se, että jokin asia on itselle vierasta. Minua esimerkiksi hirvittää ulkomailla käytetty kaasulla lämmittäminen, kun olen nähnyt videoita, missä koko torppa mossahtaa taivaan tuuliin ja sen perusteella kaasulämmitys on helvetin vaarallista, vaikka tuskin se ihan niin menee.
 
Kerran Saksassa porasin betoniseinään reikiä listojen kiinnittämistä varten kun valot ja porakone sammui. Reiästä tuli pieni savupilvi ja otsoonin haju.

MMJn tapainen kaapeli oli laitettu paikalle ennen kuin seinä oli valettu. Siellä ihmettelin miten tämä nyt saisi korjattua kun oli asennettu ilman putkea, eikä nyt ihan heti tullut mieleen MMJn nimeä saksaksi, niin soitto ja paikallinen sähkäri apuun. Nauroi ja antoi vasara ja taltta mulle ja käski tehdä isompi kolo. Wagolla jatkettiin ja päälle akryylimassaa ja laasti.

Sähkärin kanssa keskustelin vähän, ja häntä ihan hirvitti kun kerroin että Suomessa ei saa laittaa betoniin ilman putkea mutta voi laittaa kaapelit suoraan puuseinälle tai puuseinän sisälle. Hän tuumi että Suomessa kai palaa taloja poroksi joka toinen päivä sellaisella.

Aika mielenkiintoista vaikka periaatteessa samat standardit käytössä niin käytäntö ja tulkinta ovat hyvin erilaisia.

Varmaan ammattilaisena tiedätkin. Mutta muille tiedoksi:

MMJ "väistää" aika hyvin porakonetta, jos/kun jossain puisessa väliseinässä. Vielä jos sattuu olemaan putkitettu, niin "väistää" melkein helpommin. Vaikka olisi villoitettu seinä, niin siltikin.

Toistaiseksi ("kop kop") en ole onnistunut yhteenkään kaapeliin osumaan. "Vahingot" on enemmänkin sattunut kun sulakkeet on merkattu päin helvettiä. Pimensin kerran Kerava/Sipoo/Järvenpää/Tuusula alueelta ~30kpl matkapuhelin tukiasemia. No tarkemmin niin onnistuin räppäämään radiolinkit kylmäksi.

Edit: Kuitenkin joku miettii/kysyy että mitäs tuossa sitten pitää tehdä. Sähköt takaisin päälle, odotusta pari minuuttia, että radiolinkit lähtee käyntiin ja saavat yhteydet. Sitten ns. "lakki kouraan" ja soitto teleoperaattorin verkonhallintaan, että nyt kävi näin, tsekkaatteko että kaikki lähti takaisin käyntiin (tietyn valmistajan GSM on sellainen että, niitä joutuu etänä potkimaan/reboottaamaan).
 
Viimeksi muokattu:
Edit: Kuitenkin joku miettii/kysyy että mitäs tuossa sitten pitää tehdä. Sähköt takaisin päälle, odotusta pari minuuttia, että radiolinkit lähtee käyntiin ja saavat yhteydet. Sitten ns. "lakki kouraan" ja soitto teleoperaattorin verkonhallintaan, että nyt kävi näin, tsekkaatteko että kaikki lähti takaisin käyntiin (tietyn valmistajan GSM on sellainen että, niitä joutuu etänä potkimaan/reboottaamaan).
Tästä tuli mieleen että itseä aina hirvittää kun joutuu pitkään päällä olleiden laitteiden sähköt käyttämään kylmänä. Aina se hetki kun vääntää sähköjä takaisin päälle ja toivoo että kaikki lähtee vielä päälle ja toimimaan.
 
Tästä tuli mieleen että itseä aina hirvittää kun joutuu pitkään päällä olleiden laitteiden sähköt käyttämään kylmänä. Aina se hetki kun vääntää sähköjä takaisin päälle ja toivoo että kaikki lähtee vielä päälle ja toimimaan.

Sähkökatkon jälkeen yleensä se, ja varsinkin se, viihde-elektroniikka hajoaa. Konkat kypsynyt ajat sitten jne. Sama se on tuolla isossa kaavassa. Joku Nokian Ultrasite (tuskin enää missään on DE34:stä) ollut käynnissä sen ~20vuotta. Sähköt poikki ja akut tyhjäksi. Niin on kyllä herra hallussa lähteekö se paska enää käyntiin :)
 
Varmaan ammattilaisena tiedätkin. Mutta muille tiedoksi:

MMJ "väistää" aika hyvin porakonetta, jos/kun jossain puisessa väliseinässä. Vielä jos sattuu olemaan putkitettu, niin "väistää" melkein helpommin. Vaikka olisi villoitettu seinä, niin siltikin.

Toistaiseksi ("kop kop") en ole onnistunut yhteenkään kaapeliin osumaan. "Vahingot" on enemmänkin sattunut kun sulakkeet on merkattu päin helvettiä. Pimensin kerran Kerava/Sipoo/Järvenpää/Tuusula alueelta ~30kpl matkapuhelin tukiasemia. No tarkemmin niin onnistuin räppäämään radiolinkit kylmäksi.

Edit: Kuitenkin joku miettii/kysyy että mitäs tuossa sitten pitää tehdä. Sähköt takaisin päälle, odotusta pari minuuttia, että radiolinkit lähtee käyntiin ja saavat yhteydet. Sitten ns. "lakki kouraan" ja soitto teleoperaattorin verkonhallintaan, että nyt kävi näin, tsekkaatteko että kaikki lähti takaisin käyntiin (tietyn valmistajan GSM on sellainen että, niitä joutuu etänä potkimaan/reboottaamaan).
Saattaa väistää, jos on asianmukaisesti asennettu.

Dokumentointipuutteet ovat valitettavan yleisiä sähköalalla. Eipä se sinun vika voi olla, jos dokumentointi on virheellinen. Toisaalta, olisiko merkintöjen oikeellisuuden voinut kohtuudella varmistaa?

Sähkökatkon jälkeen yleensä se, ja varsinkin se, viihde-elektroniikka hajoaa. Konkat kypsynyt ajat sitten jne. Sama se on tuolla isossa kaavassa. Joku Nokian Ultrasite (tuskin enää missään on DE34:stä) ollut käynnissä sen ~20vuotta. Sähköt poikki ja akut tyhjäksi. Niin on kyllä herra hallussa lähteekö se paska enää käyntiin :)
Samaten pitkään hyllyssä seisseen taajuusmuuttajan konkkien elvyttämistä ei sovi unohtaa...voi tulla äkkiä kalliiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Saattaa väistää, jos on asianmukaisesti asennettu.

Dokumentointipuutteet ovat valitettavan yleisiä sähköalalla. Eipä se sinun vika voi olla, jos dokumentointi on virheellinen. Toisaalta, olisiko sen oikeellisuuden voinut kohtuudella tarkistaa?

Kyllähän se oli 100% omaa syytä. Ikinä ei pitäisi tarkistamatta tehdä mitään. No siitä(kin) tuli opittua. Ja korjattua ne prkleen merkinnät.
 
Kyllähän se oli 100% omaa syytä. Ikinä ei pitäisi tarkistamatta tehdä mitään. No siitä(kin) tuli opittua. Ja korjattua ne prkleen merkinnät.
Siinä on lisäksi hyvä esimerkki, miksi sähkötöissäkin jännitteettömyys pitää aina myös mittaamalla todentaa. Merkintöihin kun ei pidä liikaa luottaa.
 
Eipä tuollaista tahatonta sähkön katkaisua voi oikein ennakoida jos merkinnät ovat väärin, ja sen merkinnän paikkansapitävyyden varmistaminenkin on aika hankalaa.

Sinänsä on ihan sama minkä sähkön katkaisee, aina on joku joka on valmis siitä närkästymään. Käytännössä tuo sosiaalinen paine on mielestäni suuri syy siihen että sähkärit menee minkään jännitteisen systeemin lähelle.
 
Hei tietäjät!

Saako tallin seinään asentaa 32A kiinteän voimavirtapistorasian, jos tallissa on 3 x 25A pääsulakkeet?

32A pistorasia tulisi luonnollisesti 20A sulakkeiden perään. Johtimet ovat 5 x 6 mm2 pistorasialta keskukselle. Tarkoituksena on siis laittaa yksivaiheinen sähköauto (Nissan Leaf 2022) tuohon lataukseen. Latausasemaan tulee lisäksi dynaaminen kuormanhallinta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 272
Viestejä
4 503 164
Jäsenet
74 379
Uusin jäsen
Mirle78

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom