Kysymyksiä sähkömiehille

[munse]

Kai se vähän riippuu nitkuttelun määrästä. Saahan sen kaapelin sitkeä kaveri nitkuteltua vaikka poikki.

Toki.

Sanotaanko, että tässä tapauksessa oli sellainen 5-10 minuutin riuska muttei korostetun väkivaltainen nitkuttelu.

 

[N1kkel]

Piti ohittaa valokytkin. Tuli nytkytettyä tovi johdinta irti kytkimestä kunnes tajusin, että kytkimessähän on painike, joka helpottaa johtimen irroittamista.

Voiko liiallisella nytkyttämisellä vaurioittaa johdinta? Esimerkiksi poikkipinta-alan pienentyminen kuroutumisen vuoksi. Kyseessä on yksilankainen johdin.

Mahdolliset näkyvät vauriot voi ainakin tarkistaa silmämääräisesti. Johtimia ei pidä kiskoa eikä taivutella liikaa.

Muistanko oikein että olet korkeakoulutettu? Toki sähköasennuksia ei yliopistoissa opeteta.

 

[munse]

Muistanko oikein että olet korkeakoulutettu? Toki sähköasennuksia ei yliopistoissa opeteta

Kone-DI. Sähkö ei siis ole tuttua.

Mutta metallin taivuttelu on. Tässähän on mahdollinen low-cycle fatigue -ilmiö.

 

[ississ]

Kone-DI. Sähkö ei siis ole tuttua.

Mutta metallin taivuttelu on. Tässähän on mahdollinen low-cycle fatigue -ilmiö.

Johtimen lisäksi vastaan on tullut liittimiä joista nitkutus on rikkonut sen pienen jousilevyn joka pitää johdon kiinni.

 

[Trans-Late]

Johtimen lisäksi vastaan on tullut liittimiä joista nitkutus on rikkonut sen pienen jousilevyn joka pitää johdon kiinni.

Jep. Ennemmin sillä nitkuttelulla rikkoo sen liittimeen, kuin johtimen.

 

[jarp]

Onko noi jousiliittimelliset kalusteet tarkoitettu uudelleenkäytettäviksi? Maallikko kysyy, niin en tiiä. Vipuwagot asia erikseen, mutta vaikka joku valokytkimen jousiliittimen painike on niin onneton, että väkisin ottaa osumaa kun johdinta vetää ulos.

Itse oon neuroottisesti ollut uudelleenkäytämättä mitään harrastustoiminnassa, en mielellään ees vipuwagoja, kun eihän ne mitään maksa lopulta.

 

[skude]

Onko noi jousiliittimelliset kalusteet tarkoitettu uudelleenkäytettäviksi? Maallikko kysyy, niin en tiiä. Vipuwagot asia erikseen, mutta vaikka joku valokytkimen jousiliittimen painike on niin onneton, että väkisin ottaa osumaa kun johdinta vetää ulos.

Itse oon neuroottisesti ollut uudelleenkäytämättä mitään harrastustoiminnassa, en mielellään ees vipuwagoja, kun eihän ne mitään maksa lopulta.

Niistähän löytyy vapautuspainikkeet, joilla johdin lähtee kevyesti pois. Monesti joutunut irrottamaan ja koskaan ei ole sen takia jäänyt löysää liitosta.

 

[Tonnin Seteli]

Niistähän löytyy vapautuspainikkeet, joilla johdin lähtee kevyesti pois. Monesti joutunut irrottamaan ja koskaan ei ole sen takia jäänyt löysää liitosta.

Viittasit varmaankin erillisiin liittimiin, mutta vissiin ainakin kytkimissä on ollut sellaisiakin, joissa ei ole varsinaista nappia tai koloa vaan pitäisi tökätä joku muu johtimen viereen ja nyhtää sitten?

Joskus tässä pandemia-aikana alkoi vanha pinta-asennettu tökköjousiliitin-valokytkin temppuilla. Siis ensin valaisin vilkutti, paikansin virheellisesti vian ledipolttimoon joka tuntui olevan edisonkannassa muka löysällä, oire poistui. Hetken päästä oire alkoi uudelleen ja kuului jotain surinaa. Vaihdoin polttimon muka viallisena ja oire poistui taas. Seuraavana päivänä laitoin valon päälle ja katkaisijaan syttyi merkki_vitun_valo, sellainen ärsyttävä kirkas tv:stä tuttu sininen ledi. Aikansa tyyliseen 70-80-taitteessa asennettuun. Epäilin hetken järkeäni, kunnes tajusin että kytkimen liitokseen on syttynyt kaari, painoin sen varovasti pois, kävin avaamassa sulakkeen, totesin kylmäksi ja purin paskan pois. Johdin oli yhä tiukasti paikallaan liittimessä, eikä sitä tästä mallista saanut pois muuten kuin sivuleikkureilla. Tuhoavasti kytkimen jämä purkaen johtimen tynkä toki irtosi, mutta en osannut päätellä muuta kuin että vähän se liitoksen seutu ehti tummaa väriä saada.

Kaikesta päätellen se oli perusparannuksesta asti paikallaan kuivassa asuinhuoneessa koskematta noin 40 vuotta ja sitten vaan porsi. Voi tietysti olla että sitä on kädellä tai harjanvarrella tai jollain kaapin ovella nussittu, mutta aivan virheettömältä ja ehjältä se muuten näytti. Ei ollut nähtävissä että kansi olisi päässyt mihinkään heilumaan johtimia taittaen vaikka tuota olisi nyrkillä operoitu. Liekö asennusvaiheessa sattunut jotain tai kenties epämetalliset osat ajan saatossa hapantuneet antaen sijaa liuskalle.

Kai se tekninen käyttöikä pitäisi ottaa tosissaan ja sijoittaa jossain vaiheessa isompaan uusimiseen kun näennäisen ehjillä asennuksilla alkaa olla ikää.

 

[Pakana]

Hajonneesta kalusteesta noiden irti saaminen voi olla hankalaa, jos siellä on ollut valokaari. Mä vedän johdon poikki jos se ei sieltä suosiolla tule ulos.

 

[Algron28]

Mitähän pykälät sanoo seuraavasta tilanteesta. Vanhempien talossa on keittiössä muuratussa syvennyksessä puuhella. Tuossa vain on aika pimeä kokkailla kun valot tulee kokkaajan seläntakaa. Onkohan pykälien puolesta minkälaiset vaatimukset tuohon puuhellan yläpuolelle valon asentamisesta etäisyyksien yms suhteen.

 

[Grazer]

Mitähän pykälät sanoo seuraavasta tilanteesta. Vanhempien talossa on keittiössä muuratussa syvennyksessä puuhella. Tuossa vain on aika pimeä kokkailla kun valot tulee kokkaajan seläntakaa. Onkohan pykälien puolesta minkälaiset vaatimukset tuohon puuhellan yläpuolelle valon asentamisesta etäisyyksien yms suhteen.

En ainakaan itse äkkiseltään löytänyt SFS 6000:sta muita sääntöjä kuin että laitteen speksien pitää vastata asennusolosuhteita. Eli kunhan on speksattu asennuspaikassa vallitsevalla lämpötilalle.

 

[Algron28]

En ainakaan itse äkkiseltään löytänyt SFS 6000:sta muita sääntöjä kuin että laitteen speksien pitää vastata asennusolosuhteita. Eli kunhan on speksattu asennuspaikassa vallitsevalla lämpötilalle.

Sehän varmaan jotain haastetta tuo sillä tuossa yläpuolellahan on lämmintä kun koko hellataso käy kuumana käytettäessä. Ainakin nykyajan led valoille. Sitten kun tuo on syvennyksessä niin kolmella sivulla on tiiliseinä.

 

[Hyrava]

Sehän varmaan jotain haastetta tuo sillä tuossa yläpuolellahan on lämmintä kun koko hellataso käy kuumana käytettäessä. Ainakin nykyajan led valoille. Sitten kun tuo on syvennyksessä niin kolmella sivulla on tiiliseinä.

En usko että tulee ongelmaa jos valaisin on katossa, onhan siihen jo silloin matkaa lämmönlähteestä ja onhan liesituulettimissakin valoja ja ovat alle metrin päässä liedestä ja joutuvat koko ajan alttiiksi kuumuudelle. Tietty mitään halvinta muovirimpulaa en kohdalle kattoon laittaisi muovin pehmenemisen vuoksi mutta vastaavissa paikoissa olen kyllä nähnyt valaisimia olevan.

 

[N1kkel]

En usko että tulee ongelmaa jos valaisin on katossa, onhan siihen jo silloin matkaa lämmönlähteestä ja onhan liesituulettimissakin valoja ja ovat alle metrin päässä liedestä ja joutuvat koko ajan alttiiksi kuumuudelle. Tietty mitään halvinta muovirimpulaa en kohdalle kattoon laittaisi muovin pehmenemisen vuoksi mutta vastaavissa paikoissa olen kyllä nähnyt valaisimia olevan.

Ympäristön lämpötila tulee huomioida myös kaapelin osalta.

 

[skude]

Miten onko rajoitteita käyttää maakaapeleita ilman konsentrista johdinta? Nexans myy FXQ kaapelia, jossa siis KEVI on oma erillinen johdin. Nopeuttaa asennusta kun ei tarvitse teippailla. Kokemuksia?

FXQ Easy™ 1 kV

www.nexans.fi

 

[Jiispo]

Suojauksen osalta ainakin pientä eroa -enkä nyt äkkiseltään muuta keksikkään niin kun esim. MCMK:n saa tietyissä tilanteissa harkinnan mukaan laittaa minimissään 30cm syvään ilman lisäsuojausta niin ilman konsentrista oltava lisäsuojaus jos alle 70 cm.

 

[Jiispo]

Ympäristön lämpötila tulee huomioida myös kaapelin osalta.

Niin ja sittenhän se lämpötila vaikuttaa kaapelin kuormitettavuuteen eli sulakesuojaukseen.

 

[N1kkel]

Niin ja sittenhän se lämpötila vaikuttaa kaapelin kuormitettavuuteen eli sulakesuojaukseen.

Kyllä, esim. lämpötilan ollessa tarpeeksi suuri, saa kaapelia kuormittaa vain puolella virralla referenssilämpötilaan verrattuna. Luonnollisesti valitaan sellainen sulake, että sen nimellisvirta ei ylitä kaapelin kuormitettavuutta, jossa on huomioitu asennusolosuhteet.

 

[Grazer]

Suojauksen osalta ainakin pientä eroa -enkä nyt äkkiseltään muuta keksikkään niin kun esim. MCMK:n saa tietyissä tilanteissa harkinnan mukaan laittaa minimissään 30cm syvään ilman lisäsuojausta niin ilman konsentrista oltava lisäsuojaus jos alle 70 cm.

Juuri näin SFS 6000 mukaan. Eli tuo FXQ putkitettava jos asennetaan alle 0,7 metrin syvyyteen.

 

[N1kkel]

Miten onko rajoitteita käyttää maakaapeleita ilman konsentrista johdinta? Nexans myy FXQ kaapelia, jossa siis KEVI on oma erillinen johdin. Nopeuttaa asennusta kun ei tarvitse teippailla. Kokemuksia?

FXQ Easy™ 1 kV

www.nexans.fi

Onkos tuolla miten hintaeroa MCMK:hon verrattuna?

 

[Pakana]

Onkos tuolla miten hintaeroa MCMK:hon verrattuna?

Eipä juuri.

Saman verran niissä on kuitenkin kuparia, joka lopulta sen hinnan määrittelee

 

[Jiispo]

Juuri näin SFS 6000 mukaan. Eli tuo FXQ putkitettava jos asennetaan alle 0,7 metrin syvyyteen.

Kourukin kelpaa.

 

[Ding]

Aulatilan katossa on 6 kpl GX70 kantaisia upotettuja valaisimia. Noiden GX70 led lamppujen valikoima on surkea, hinta kova ja valovirta vähän liiankin kova verrattuna vanhoihin loisteputkilamppuihin (700 lm). Siksi suunnitelmissa on vaihtaa ne johonkin järkevämpään ratkaisuun.

Kysymys kuuluukin, että mikä olisi järkevin ratkaisu? Kätevin ratkaisu olisi tietysti sellainen, jossa sähkömies voisi vaihtaa valaisimet suoraan toisiin ilman, että aukkoja tarvitsee ainakaan ruveta pienentämään. GX53 olisi pykälää pienempi ja samantyylinen, mutta taitaa vaatia yleensä paljon pienemmän reiänkin kattoon. Nykyisen valaisimen kehyksen ulkohalkaisija on 16,5 cm. G23 -kannalla olevia upotettuja valaisima löytyy jo kodinhoitohuoneesta, mutta tällaisten saatavuus vaikuttaa heikolta, eikä ulkonäkö ole niin silmiä hivelevä. Kolmas vaihtoehto on kiinteillä ledeillä varustettu upotettava valaisin, joita näyttää nykyään löytyvän aika laaja valikoima, mutta löytyykö tässä kokoluokassa järkeviä vaihtoehtoja?

 

[Illotus]

Kolmas vaihtoehto on kiinteillä ledeillä varustettu upotettava valaisin, joita näyttää nykyään löytyvän aika laaja valikoima, mutta löytyykö tässä kokoluokassa järkeviä vaihtoehtoja?

Kiinteistä ledeistä luultavasti löytyy passeli, mutta se on kyllä aika kallista, kun menee kiertoon koko valaisin kun ledit sammuu. Huonolla tuurilla ekan nyykähdettyä ei löydy toista samanlaista tilalle ja sitten pitääkin miettiä vaihtaako kaikki kerralla vai antaako yhden olla sammuneena.

 

[0nanias]

Aulatilan katossa on 6 kpl GX70 kantaisia upotettuja valaisimia. Noiden GX70 led lamppujen valikoima on surkea, hinta kova ja valovirta vähän liiankin kova verrattuna vanhoihin loisteputkilamppuihin (700 lm). Siksi suunnitelmissa on vaihtaa ne johonkin järkevämpään ratkaisuun.

Kysymys kuuluukin, että mikä olisi järkevin ratkaisu? Kätevin ratkaisu olisi tietysti sellainen, jossa sähkömies voisi vaihtaa valaisimet suoraan toisiin ilman, että aukkoja tarvitsee ainakaan ruveta pienentämään. GX53 olisi pykälää pienempi ja samantyylinen, mutta taitaa vaatia yleensä paljon pienemmän reiänkin kattoon. Nykyisen valaisimen kehyksen ulkohalkaisija on 16,5 cm. G23 -kannalla olevia upotettuja valaisima löytyy jo kodinhoitohuoneesta, mutta tällaisten saatavuus vaikuttaa heikolta, eikä ulkonäkö ole niin silmiä hivelevä. Kolmas vaihtoehto on kiinteillä ledeillä varustettu upotettava valaisin, joita näyttää nykyään löytyvän aika laaja valikoima, mutta löytyykö tässä kokoluokassa järkeviä vaihtoehtoja?

Tyypillinen ratkaisu on korvata vanhat valaisimet pyöreillä paneelimallisilla alasvaloilla kuten esim. hyvin yleisesti käytetty Airam Slim ja vastaavat.

E. Mikäli asennusaukon kokoa on mahdollista kasvattaa niin valikoima laajenee aika hyvin ja valotehoakon alkaa löytymään, 165mm taisi olla aika tyypillinen koko.

 

[djmake]

Tyypillinen ratkaisu on korvata vanhat valaisimet pyöreillä paneelimallisilla alasvaloilla kuten esim. hyvin yleisesti käytetty Airam Slim ja vastaavat.

E. Mikäli asennusaukon kokoa on mahdollista kasvattaa niin valikoima laajenee aika hyvin ja valotehoakon alkaa löytymään, 165mm taisi olla aika tyypillinen koko.

Taisit lukea samaan tapaan väärin, mitä itsekin ensin. Mutta ei, valotehoa ei kaivattu lisää vaan nimenomaan tarjonnassa on liian kirkkaita ledejä. Siis siinä vähäisessä tarjonnassa, mitä noita on.

En äkkiä kyllä muista himmennettävää GX70-kantaista lediä vastaan tulleen varsinkaan helposti saatavilla olevana. Ja kyllä se luokkaa kolmannes lisää valotehoa voi olla jo turhan paljon joihinkin paikkoihin.

Millaisesta tilasta on @Ding kyse? Mitään pesuhuonemallin valaisinta et kuitenkaan olohuoneeseen halua jne. Ja paljonko se olemassa olevan reiän koko on?

 

[JuhaH]

Pientalo rakenteilla ja pitäis hankkia kaapeli tontin reunalla olevan mittarikeskuksen ja talon ryhmäkeskuksen väliin (matkaa noin 15m). Mittarikeskus oli tontin reunalla jo tonttia ostaessa ja se on sinetöity ilmeisesti sähkölaitoksen toimesta (kannen alta löytynee jännitteisiä osia, kun mittaria ei ole asennettu). Pitääkö tuo väli tehdä TN-C vai TN-S järjestelmän mukaisesti? Taloa kiertää 50m Cu16 kaapelia. Entä miten tuo keskusten välinen kaapeli mitoitetaan. Onko näissä joku vakiotapa vai meneekö ihan kuormitettavuuden mukaan. Sen verran lyhyt veto että oikosulkuvirtoihin tuolla ei ole vaikutusta. Pääsulakkeet on 35A ja varautuminen 50A (sähköauto), joten tuohon riittäisi MCMK 3x10+10.

 

[djmake]

Pientalo rakenteilla ja pitäis hankkia kaapeli tontin reunalla olevan mittarikeskuksen ja talon ryhmäkeskuksen väliin (matkaa noin 15m). Mittarikeskus oli tontin reunalla jo tonttia ostaessa ja se on sinetöity ilmeisesti sähkölaitoksen toimesta (kannen alta löytynee jännitteisiä osia, kun mittaria ei ole asennettu). Pitääkö tuo väli tehdä TN-C vai TN-S järjestelmän mukaisesti? Taloa kiertää 50m Cu16 kaapelia. Entä miten tuo keskusten välinen kaapeli mitoitetaan. Onko näissä joku vakiotapa vai meneekö ihan kuormitettavuuden mukaan. Sen verran lyhyt veto että oikosulkuvirtoihin tuolla ei ole vaikutusta. Pääsulakkeet on 35A ja varautuminen 50A (sähköauto), joten tuohon riittäisi MCMK 3x10+10.

Esim D1-2007 ja sivu 301: Uudisasennuksissa PEN-johtimia ei saa käyttää liittymiskohdan jälkeen.

Ja mitä mitoittamiseen tulee niin kyllä se 15m ihan oikeasti vaikuttaa oikosulkuvirtoihin. Tuo on ilmeisesti etäisyys huomioimatta nousuja keskuksille jne joten mittaa tulee selvästi enemmänkin. Eli en ainakaan itse arvo annetuilla tiedoilla mitään vaan kehotan kysymään siltä firmalta, joka on sähkösuunnitelmat tehnyt. Eiköhän siellä ole kaapelikin mitoitettu vastaamaan muuta suunnitelmaa.

 

[JuhaH]

Itse nuo suunnitelmat teen. Pientalot on vaan vähän uusi alue, kun esim on tullu suunniteltua viimeisen 20-vuoden aikana useampia keskijännitekojeikkoja kuin pientaloja. Vedän tuon 5-johdinkaapelilla, kysymys heräsi vaan kun nuo maadoitukset keskellä TN-S -järjestelmää ei ole nekään ihan ongelmattomia, etenkin kun siellä mittarikeskuksella tuskin on maadoitusta.

Voin mä tuon Docwinillä mitoittaakin, mutta kyllä mä suht varma olen että oikosulkuvirrat ei aiheuta ongelmia.


Edit tai no ongelmia voi tulla jos maadoituksia on TN-S järjestelmässä useampia ja nythän niitä tulee vaan yksi - tosin tästä tulee ensimmäinen mun suunnittelema keskus jossa maadoituseletrodi kytketään johonkin muuhun kuin siihen keskukseen missä PEN erotetaan.

 

[N1kkel]

Pientalo rakenteilla ja pitäis hankkia kaapeli tontin reunalla olevan mittarikeskuksen ja talon ryhmäkeskuksen väliin (matkaa noin 15m). Mittarikeskus oli tontin reunalla jo tonttia ostaessa ja se on sinetöity ilmeisesti sähkölaitoksen toimesta (kannen alta löytynee jännitteisiä osia, kun mittaria ei ole asennettu). Pitääkö tuo väli tehdä TN-C vai TN-S järjestelmän mukaisesti? Taloa kiertää 50m Cu16 kaapelia. Entä miten tuo keskusten välinen kaapeli mitoitetaan. Onko näissä joku vakiotapa vai meneekö ihan kuormitettavuuden mukaan. Sen verran lyhyt veto että oikosulkuvirtoihin tuolla ei ole vaikutusta. Pääsulakkeet on 35A ja varautuminen 50A (sähköauto), joten tuohon riittäisi MCMK 3x10+10.

Kaapelin mitoituksessa käytetään korjauskertoimia, joilla huomioidaan kaapelin asennusolosuhteet ja asennustavat. Kannattaa hankkia D1-käsikirja tai tarvittavat SFS 6000-standardit. Kuormitettavuuden laskemista käsittelee standardin SFS 6000: 5-52 liite 52Y.

Ja mitä mitoittamiseen tulee niin kyllä se 15m ihan oikeasti vaikuttaa oikosulkuvirtoihin. Tuo on ilmeisesti etäisyys huomioimatta nousuja keskuksille jne joten mittaa tulee selvästi enemmänkin. Eli en ainakaan itse arvo annetuilla tiedoilla mitään vaan kehotan kysymään siltä firmalta, joka on sähkösuunnitelmat tehnyt. Eiköhän siellä ole kaapelikin mitoitettu vastaamaan muuta suunnitelmaa.

Joo, kyllähän lyhyenkin kaapelin impedanssi vaikuttaa oikosulkuvirtaan, mutta toisaalta pääjohdon ollessa kyseessä Ik-minimivaatimus (oikosulkuvirta) on kevyempi 5 s poiskytkentäajalle.

Siitä olen samaa mieltä, että vajailla lähtötiedoilla ei pysty luotettavia laskelmia tekemään.

Voin mä tuon Docwinillä mitoittaakin, mutta kyllä mä suht varma olen että oikosulkuvirrat ei aiheuta ongelmia.

Laskeehan niitä vaikka kynällä ja paperilla, mutta talon ryhmäkeskuksen oikosulkuvirran laskentaa varten pitäisi tietää oikosulkuvirta pääkeskuksella tai ryhmäkeskusta edeltävän verkon impedanssi.

 

[Jiispo]

Tuolta linkin takaa löytyvällä laskurilla voi jopa yrittää haarukoida pääkeskuksen oikosulkuvirtaa jos verkkoyhtiön puolta pääsee vähän seurailemaan.

SahkoApaja - Johto14

Johto14 Laskentataulukko nousu- ja ryhmäjohtojen max. pituuksien, kosketusjännitteiden, kuormituksien ja oikosulkuvirtojen laskemiseen, ylivirtasuojien 0.2, 0.4 ja 5 s. poiskytkentäajoilla, SFS 6000:2017 mukaisesti. Käytössä mm. uudet kuormitustaulukot johdoille. Esim. käyttöönottotarkastuksen,

sites.google.com

 

[Ra1mo]

Pientalo rakenteilla ja pitäis hankkia kaapeli tontin reunalla olevan mittarikeskuksen ja talon ryhmäkeskuksen väliin (matkaa noin 15m). Mittarikeskus oli tontin reunalla jo tonttia ostaessa ja se on sinetöity ilmeisesti sähkölaitoksen toimesta (kannen alta löytynee jännitteisiä osia, kun mittaria ei ole asennettu). Pitääkö tuo väli tehdä TN-C vai TN-S järjestelmän mukaisesti? Taloa kiertää 50m Cu16 kaapelia. Entä miten tuo keskusten välinen kaapeli mitoitetaan. Onko näissä joku vakiotapa vai meneekö ihan kuormitettavuuden mukaan. Sen verran lyhyt veto että oikosulkuvirtoihin tuolla ei ole vaikutusta. Pääsulakkeet on 35A ja varautuminen 50A (sähköauto), joten tuohon riittäisi MCMK 3x10+10.

Laittaisin AMCMK 4x35+16 kaapelin, näitä taitaa useampi verkkoyhtiökin käyttää usein pientalojen kohdalla. Tuolla kaapelilla saa samaan hintaan vähän enemmän kuormitettavuutta.

 

[nopeehopee]

Eikös sähköyhtiöillä ole aika yleisenä ohjeena että kaava-alueella AXMK 4x25 ja ei kaava-alueella 4x35, joten
pari ropoista säästää kun laittaa AMCMK 4x25+16, jos siis kaava-alueesta kyse. Pystyy helposti kuormittamaan 50A ja ylikin.

Toisaalta sitten jos haluaa sähkärille mukavemman kaapelin kytkeä niin MCMK 4x10+10, mutta tässä tapauksessa ei saa olla yhtään uppoasennusta matkalla, muuten MCMK 4x16+16. MC10 maksanee 10-15e/m kun taas AMC16 5-10€/m.

Ja tosiaan sitten mittaus- eli pääkeskukselta eteenpäin kaikki TN-S eli 5 johdinjärjestelmänä...

 

[Chaos]

Pientalo rakenteilla ja pitäis hankkia kaapeli tontin reunalla olevan mittarikeskuksen ja talon ryhmäkeskuksen väliin (matkaa noin 15m). Mittarikeskus oli tontin reunalla jo tonttia ostaessa ja se on sinetöity ilmeisesti sähkölaitoksen toimesta (kannen alta löytynee jännitteisiä osia, kun mittaria ei ole asennettu). Pitääkö tuo väli tehdä TN-C vai TN-S järjestelmän mukaisesti? Taloa kiertää 50m Cu16 kaapelia. Entä miten tuo keskusten välinen kaapeli mitoitetaan. Onko näissä joku vakiotapa vai meneekö ihan kuormitettavuuden mukaan. Sen verran lyhyt veto että oikosulkuvirtoihin tuolla ei ole vaikutusta. Pääsulakkeet on 35A ja varautuminen 50A (sähköauto), joten tuohon riittäisi MCMK 3x10+10.

Ihan ensimmäisenä kannattaa kysyä paikallisen sähköverkonhaltijan vaatimukset/ohjeet, siellä on yleensä todella tarkkaan kerrottu, että mitä, miten ja mistä saat liittyä verkkoon. Yleensä minimi on ollut 10mm2 kuparia tai 16mm2 alumiinia, mutta poikkeuksiakin on ja nimenomaan suuremmaksi. Todennäköisesti samassa paperissa/ohjeessa on myös kuluttajamaadoitusvaatimukset, esim. osa yhtiöistä pitää tiukasti kiinni siitä, että liittymiskaapeliojaan tulee se 16mm2 20m kuparia lisäksi.

 

[Ding]

Kiitos kaikille jo tähänastisista vinkeistä.

Tyypillinen ratkaisu on korvata vanhat valaisimet pyöreillä paneelimallisilla alasvaloilla kuten esim. hyvin yleisesti käytetty Airam Slim ja vastaavat.

E. Mikäli asennusaukon kokoa on mahdollista kasvattaa niin valikoima laajenee aika hyvin ja valotehoakon alkaa löytymään, 165mm taisi olla aika tyypillinen koko.

Taisit lukea samaan tapaan väärin, mitä itsekin ensin. Mutta ei, valotehoa ei kaivattu lisää vaan nimenomaan tarjonnassa on liian kirkkaita ledejä. Siis siinä vähäisessä tarjonnassa, mitä noita on.

En äkkiä kyllä muista himmennettävää GX70-kantaista lediä vastaan tulleen varsinkaan helposti saatavilla olevana. Ja kyllä se luokkaa kolmannes lisää valotehoa voi olla jo turhan paljon joihinkin paikkoihin.

Millaisesta tilasta on @Ding kyse? Mitään pesuhuonemallin valaisinta et kuitenkaan olohuoneeseen halua jne. Ja paljonko se olemassa olevan reiän koko on?

Mittasin nyt asennusaukon ja se on 130 mm. Valotehoa ei siis kaivata lisää, vaan olemme olleet ihan tyytyväisiä aikaisempaan. Vanhojen lamppujen valoteho olikin 800 lm/kpl, mutta silti yleisin led vastine olisi 1000 lm, joka on 25 % enemmän. Tila on lähes suorakaiteen muotoinen n. 12 m² iso eteinen/aulatila, johon on suora näkymä olohuoneesta. Katto on valkoiseksi maalattua kipsilevyä ja korkeus on 2,4 m. Tässä tilassa ei varsinaisesti oleskella, mutta kuljetaan läpi muihin huoneisiin ja laitetaan ulkovaatteet päälle.

Katselin tuota Airamin mallistoa ja siellä vaikutti olevan paljon himmennettäviä mallejakin. Löytyykö sellaisia himmentimiä, jotka voisi säätää kohdalleen ja jättää rakenteiden sisään, kun sellainen perinteinen säätöpyörämallinen himmennin ei kiinnostaisi, eikä välttämättä ole edes mahdollinen? Valot saa päälle kahdesta eri paikasta, joten tämäkin vaikuttanee asiaan. Toisessa kytkimessä on lisäksi kaksi nappia vierekkäin, joten sen korvaaminen yhdellä himmentimellä aiheuttaisi ainakin jo muita muutoksia.

 

[N1kkel]

Tuolta linkin takaa löytyvällä laskurilla voi jopa yrittää haarukoida pääkeskuksen oikosulkuvirtaa jos verkkoyhtiön puolta pääsee vähän seurailemaan.

SahkoApaja - Johto14

Johto14 Laskentataulukko nousu- ja ryhmäjohtojen max. pituuksien, kosketusjännitteiden, kuormituksien ja oikosulkuvirtojen laskemiseen, ylivirtasuojien 0.2, 0.4 ja 5 s. poiskytkentäajoilla, SFS 6000:2017 mukaisesti. Käytössä mm. uudet kuormitustaulukot johdoille. Esim. käyttöönottotarkastuksen,

sites.google.com

Laskurihan on hieno, mutta vajailla lähtötiedoilla sen käyttö on melkoista arpomista. Jos siellä on esimerkiksi maakaapeloitu verkko, niin on täysin mahdotonta sanoa mitään sähköteknisistä spekseistä. Tai vaikka olisi ilmajohtoverkkoa, niin arpomiseksi menee siltikin.

Liittymän oikosulkuvirtaa voisi kysyä verkkoyhtiöltä, he saattavat antaa esim. laskennallisen arvon, jonka saavat verkkotietojärjestelmästään.

Laittaisin AMCMK 4x35+16 kaapelin, näitä taitaa useampi verkkoyhtiökin käyttää usein pientalojen kohdalla.

Eivät käytä. Jakeluverkon puolella verkkoyhtiön käyttämät PJ-kaapelit ovat AXMK eikä AMCMK.

 

[Pakana]

Hemmetinkö merkirystä sillä sähkölaitoksen kaapelilla on, tuossahan halutaan mittauskeskukselta jatkaa sisään taloon, ja säästää muutaman kympin rahaa.

 

[N1kkel]

Hemmetinkö merkirystä sillä sähkölaitoksen kaapelilla on, tuossahan halutaan mittauskeskukselta jatkaa sisään taloon, ja säästää muutaman kympin rahaa.

Jos vastasit minulle (et yleensäkään käytä lainaus-toimintoa), niin saa kai sitä oikaista asioita, vaikka ne eivät sataprosenttisesti liittyisikään asiaan? Ja eihän kysyjän tavoitteessa sinänsä mitään epäselvää ole.

Eipä tuo sinun viestisikään ihan hirveästi lisäarvoa tuonut keskusteluun tai kysyjälle...

 

[Pakana]

Jos vastasit minulle (et yleensäkään käytä lainaus-toimintoa), niin saa kai sitä oikaista asioita, vaikka ne eivät sataprosenttisesti liittyisikään asiaan? Ja eihän kysyjän tavoitteessa sinänsä mitään epäselvää ole.

Eipä tuo sinun viestisikään ihan hirveästi lisäarvoa tuonut keskusteluun tai kysyjälle...

En vastannut erityisesti sulle, vaan keskustelussa olevaan aiheeseen, ja tiivistin alkuperäisen kysymyksen.

Jos nyt aiheeseen jotain pitää lisätä, niin jos katsotaan että se mcmk 4x10+10 ei riitä (joka on mahdollista jos poikkeuksellisen iso talo, useampi sähköauton laturi, tms), niin normaalisti laitetaan mcmk 4x16+16. 15m matkalla pääsee muutaman kympin halvemmalla käyttämällä alukaapelia, esim amcmk 4x25+16, mutta hintaa puolestaan nostaa se jos jompikumpi tai kumpikin pää tarvii lisäksi palikat jolla alukaapelin saa liittää.

Sinänsä tän asian pohtiminen nettifoorumilla on vähän erikoista, koska vastuu asiasta jää jokatapauksessa sähköurakoitsijalle, ja asiakkaan ainoa päätös on se kuinka isolle pääsulakkeelle tehdään valmius.

 

[uggeli]

Aiheuttaako vanha 80-luvun tulppasulaketaulu haasteita sähköauton laturin asennukselle varustettuna dynaamisella kuormanhallinnalla?
Kokoa ja tilaa siinä kyllä riittää.

 

[Pakana]

Aiheuttaako vanha 80-luvun tulppasulaketaulu haasteita sähköauton laturin asennukselle varustettuna dynaamisella kuormanhallinnalla?
Kokoa ja tilaa siinä kyllä riittää.

Ei

 

[Santori]

Aattelin vetää vesijohdon rantasaunalle ja laittaa saattokaapelin siihen. Itsestään säätyvä. Mitähän tommoset keskimäärin vie sähköä?

 

[lautanen]

n. 10w/metri

 

[JuhaH]

En vastannut erityisesti sulle, vaan keskustelussa olevaan aiheeseen, ja tiivistin alkuperäisen kysymyksen.

Jos nyt aiheeseen jotain pitää lisätä, niin jos katsotaan että se mcmk 4x10+10 ei riitä (joka on mahdollista jos poikkeuksellisen iso talo, useampi sähköauton laturi, tms), niin normaalisti laitetaan mcmk 4x16+16. 15m matkalla pääsee muutaman kympin halvemmalla käyttämällä alukaapelia, esim amcmk 4x25+16, mutta hintaa puolestaan nostaa se jos jompikumpi tai kumpikin pää tarvii lisäksi palikat jolla alukaapelin saa liittää.

Sinänsä tän asian pohtiminen nettifoorumilla on vähän erikoista, koska vastuu asiasta jää jokatapauksessa sähköurakoitsijalle, ja asiakkaan ainoa päätös on se kuinka isolle pääsulakkeelle tehdään valmius.

En vastannut erityisesti sulle, vaan keskustelussa olevaan aiheeseen, ja tiivistin alkuperäisen kysymyksen.

Jos nyt aiheeseen jotain pitää lisätä, niin jos katsotaan että se mcmk 4x10+10 ei riitä (joka on mahdollista jos poikkeuksellisen iso talo, useampi sähköauton laturi, tms), niin normaalisti laitetaan mcmk 4x16+16. 15m matkalla pääsee muutaman kympin halvemmalla käyttämällä alukaapelia, esim amcmk 4x25+16, mutta hintaa puolestaan nostaa se jos jompikumpi tai kumpikin pää tarvii lisäksi palikat jolla alukaapelin saa liittää.

Sinänsä tän asian pohtiminen nettifoorumilla on vähän erikoista, koska vastuu asiasta jää jokatapauksessa sähköurakoitsijalle, ja asiakkaan ainoa päätös on se kuinka isolle pääsulakkeelle tehdään valmius.

Ei ole urakoitsijaa kun meinasin tehdä sähköt itse. Hämminkiä tässä aiheuttaa se, että tontilla on jo Carunan omistuksessa oleva mittauskeskus/jakokaappihimmeli jota en sinetöinnin takia saa auki, että näkisin mitä siellä on. Tuon kaapin ja talon väliin pitäisi saada kaapeli. Järjestely on mulle uusi, vaikka olen suunnitellut satoja keskuksia. Mutta kun työkokemus rajoittuu isoihin liike- ja toimistorakennuksiin ja laajoihin infrahankkeisiin niin tällaista ei ole tullut vastaan. Lisäksi tässä on tullu huomattua, että pientalon rakentaminen on täysin oma maailmansa verrattuna isompiin hankkeisiin, niin pakko varmistella ettei tee tätäkin vaikeimman kautta. Työmaasähkö tulee nyt oman väliaikaisen liittymän kautta ihan eri reittiä kuin lopullinen liittymä.

 

[Pakana]

Ei ole urakoitsijaa kun meinasin tehdä sähköt itse. Hämminkiä tässä aiheuttaa se, että tontilla on jo Carunan omistuksessa oleva mittauskeskus/jakokaappihimmeli jota en sinetöinnin takia saa auki, että näkisin mitä siellä on. Tuon kaapin ja talon väliin pitäisi saada kaapeli. Järjestely on mulle uusi, vaikka olen suunnitellut satoja keskuksia. Mutta kun työkokemus rajoittuu isoihin liike- ja toimistorakennuksiin ja laajoihin infrahankkeisiin niin tällaista ei ole tullut vastaan. Lisäksi tässä on tullu huomattua, että pientalon rakentaminen on täysin oma maailmansa verrattuna isompiin hankkeisiin, niin pakko varmistella ettei tee tätäkin vaikeimman kautta. Työmaasähkö tulee nyt oman väliaikaisen liittymän kautta ihan eri reittiä kuin lopullinen liittymä.

Carunalla on jonkinverran uusilla asuinalueilla tuotu tonttikeskukset valmiiksi rakentamattoman tontin laitaan. Yleensä siihen otetaan lopullinen sähköliittymä heti aloitusvaiheessa ja käytetään keskuksessa olevia pistorasioita.

Kaapit joita mä olen nähnyt eivät ole olleet sinetöityjä sen kummemmin kuin mitä yleensäkin sähkömittarissa on sinetit, ovessa oli muistaakseni jokin kolmioavainlukitus tms..

Se mcmk4x16+16 on selkeä valinta tuohon joka käytännössä kestää sen minkä carunan keskuskin, eikä se 15m pätkä ketään kaada konkurssiin. Alukaapelin kanssa joutuu usein taistelemaan niiden liittimien kanssa jotka ei välttämättä sovellu alumiinille, joten se hintaerokaan ei välttämättä ole merkirtävä.

 

[Jiispo]

Laskurihan on hieno, mutta vajailla lähtötiedoilla sen käyttö on melkoista arpomista. Jos siellä on esimerkiksi maakaapeloitu verkko, niin on täysin mahdotonta sanoa mitään sähköteknisistä spekseistä. Tai vaikka olisi ilmajohtoverkkoa, niin arpomiseksi menee siltikin.

Liittymän oikosulkuvirtaa voisi kysyä verkkoyhtiöltä, he saattavat antaa esim. laskennallisen arvon, jonka saavat verkkotietojärjestelmästään.

Eivät käytä. Jakeluverkon puolella verkkoyhtiön käyttämät PJ-kaapelit ovat AXMK eikä AMCMK.

Joo laitoinhan että "voi jopa yrittää..." -no itselle noiden tarvittavien lähtötietojen selvittely ei niin vaikeaa olisi kun työkseeni verkkoa rakentelen ja toteutuneita oikosulkuvirtojakin mittailen harva se päivä. Ilmajohtoverkossa melko helppoakin -maakaapeliverkko sitten toki vaikeampi ellei reiteistä mitään tietoa ja poikkipinnat vielä vaikeampi arvata -ellei sitten kaappiin salaa kurkkaa...
Monesti noita virtoja mittaillessa tulee ensin arveltuakin paljonkohan näyttää ennenkuin mittaus nappia painaa -välillä arvelu -tai no eihän se ihan täysin arvausta ole kun hieman matkoja ja poikkipintoja mielessään puntaroi -osuu suht lähelle, joskus kauemmaksi, kun ei jotain tajunnut ottaakkaan äkkiseltään huomioon.
Ja täytyyhän tuota mitattua arvoa tietty muutenkin verrata sitten laskennallisiin sen varmistamiseksi että poiskytkentä vaatimukset toteutuu.
Voihan laskureille sitten laittaa lähtöarvoksi 250A -joka ollut jo jonkin aikaa miniminä rakennettavalle verkolle ja katsoa vähän sillä mitä antaisi -mutta jos kyse vanhasta verkosta niin oikosulkuvirrat voi olla sitten pahimmilaaan reippaasti alle 100A varsinkin jossain syrjemmässä.
Mutta verkkoyhtiöltä kysymällä tuon laskennallisen arvon tosiaan saa.

Esim. Elenialla ja JSE:lla yleisin omakotitalojen liittymiskaapeli on AXMK 4x25, pidempiä vetoja sitten 50:llä

 

[JuhaH]

Akateemisesta mielenkiinnosta kyselen että takaavatko sähkölaitokset että jännitehäviöt ei kasva liian suuriksi jos liitymää kuormittaa maksimiteholla. Jos oikosulkuvirrat on pientaloliittymässä rajoilla, niin jännitehäviöt alkaa olla suht hulppeita kun virtaa menee lähelle liittymän maksimeita.

 

[JuhaH]

Carunalla on jonkinverran uusilla asuinalueilla tuotu tonttikeskukset valmiiksi rakentamattoman tontin laitaan. Yleensä siihen otetaan lopullinen sähköliittymä heti aloitusvaiheessa ja käytetään keskuksessa olevia pistorasioita.

Kaapit joita mä olen nähnyt eivät ole olleet sinetöityjä sen kummemmin kuin mitä yleensäkin sähkömittarissa on sinetit, ovessa oli muistaakseni jokin kolmioavainlukitus tms..

Se mcmk4x16+16 on selkeä valinta tuohon joka käytännössä kestää sen minkä carunan keskuskin, eikä se 15m pätkä ketään kaada konkurssiin. Alukaapelin kanssa joutuu usein taistelemaan niiden liittimien kanssa jotka ei välttämättä sovellu alumiinille, joten se hintaerokaan ei välttämättä ole merkirtävä.

Kiitoksia. Jos olis ainoa hankinta niin ei kaataisi, mutta jos puolen miljoonan talossa kaikki hankinnat vetää 30-100% kalliimmalla "varmuuden vuoksi" niin loppusummassa eroa on sadoissa tuhansissa - hieman kärjistäen. Eli pyrin optimoimaan noita kustannuksia joka paikassa. Sähköautoihin on kyllä pakko varautua jollain tasolla. Sinetissä lukee hengenvaara tms. eli kannen alta löytynee jotain jännitteisiä osia, lukitus on perus kolmikara.

 

[N1kkel]

Akateemisesta mielenkiinnosta kyselen että takaavatko sähkölaitokset että jännitehäviöt ei kasva liian suuriksi jos liitymää kuormittaa maksimiteholla. Jos oikosulkuvirrat on pientaloliittymässä rajoilla, niin jännitehäviöt alkaa olla suht hulppeita kun virtaa menee lähelle liittymän maksimeita.

Syöttöpisteen jännite pitää aina olla tiettyjen rajojen sisällä, riippumatta kuormituksesta. Taustalla on jakelujännitteen laatua koskeva standardi ja sähkömarkkinalaki.

 

[Jiispo]

Akateemisesta mielenkiinnosta kyselen että takaavatko sähkölaitokset että jännitehäviöt ei kasva liian suuriksi jos liitymää kuormittaa maksimiteholla. Jos oikosulkuvirrat on pientaloliittymässä rajoilla, niin jännitehäviöt alkaa olla suht hulppeita kun virtaa menee lähelle liittymän maksimeita.

Kyllä verkostolaskenta molemmat laskee ja mitoituksessa siitten huomioidaan -aikalaillahan noi oikosulkuvirrat ja jännitehäviöt "käsikädessä" kulkee -eli kyllä jännitehäviökin pyritäään sallituissa rajoissa pitämään.