Kysymyksiä sähkömiehille

Ei sille mitään estettä ole periaatteessa. Seuraava kysymys voisi olla mihin semmoista asunnon sisällä tarvitaan?

Löytyyhän kerrostaloista jo hellaa/saunaa mitkä sen 3-vaihetta monesti vaativat.
Käytännössä monesti on este eikä ole kolmevaiheisia laitteita. Varsinkin vanhemmissa on tosiaan vain yksivaiheisia syöttöjä.
Jos uudempi kohde ja taululle asti tulee kolmivaiheinen, silloin rajoittava tekijä ovat enää syötön sulakkeet.

kuva siitä sähkökaapista auttaa jos kysyjä ei ole itse varma.
 
Toteuttamiskelpoisuus riippuu luonnollisesti kohteesta, mutta miten menee vastuukysymykset eli mitä kaikkia muutoksia osakas saa huoneistoonsa tehdä/teetättää? Eihän se kovin merkittävä sähkötyö sinänsä ole, mutta yhtiöissäkin lienee eroja...
 
Kiinteät sähköasennukset taloyhtiön vastuulla + muutostyöilmoitus vaaditaan, joten taloyhtiön kanssa joutuu asioimaan. Sinänsä jos on asiallinen tarve (kiinnostaa, mihin ihmeeseen tarvitaan kolmivaihevirtaa kerrostalossa?) niin miksipä eivät antaisi lupaa, mutta jos aikoo vaikka jotain kolmivaiheista betonimyllyä pyröitellä niin voipi olla hankalampaa...
 
Kempin Mig/mag hitsaus koneeseen.
Tuossa on monta ongelmakohtaa. Hitsaaminen on tulityötä, jota ei saisi tehdä edes autotallissa... lisäksi hitsauskone voisi aiheuttaa sähkön laadun häiriöitä koko talon sähköverkkoon. Eikä sulakkeet todennäköisesti kestäisi koneen virtapiikkejä muutenkaan, vaikka huoneistoon tulisikin kolme vaihetta.

Kerrostaloasunnot kun eivät lähtökohtaisesti ole suunniteltu hitsauspajoiksi...
 
Viimeksi muokattu:
Oli varmaan trolli mut hitsaamisesta nyt kuuluu niin tunnistettava ääni, et on varmaan kohtuunopeasti palokunta ja poliisi paikalla, kun hommaan alkaa...
 
Jos liitänteho 3x16 riittää hitsille niin 90-luvun ja uudempiin onnistuu kyl helposti.
 
Kohti unelmia....saa sitä Ranettaa yöllä parvekkeella kun muut nukkuu....

Suattaapi olla jotta lähistön optiset palovaroittimet innostuvat, ja joku ohestakatsoja saattaa rimpauttaa kypäräpäiset miehetkin paikalle, kun parvekkeella loimottaa sähkönsininen.

Tuhoon tuomittu idea.
 
Jotenkin kuvittelisi että aikomus oli vetää roikka johonkin ulos jossa hitsailla. Ja tosiaan, jos kämpässä on kolmivaihe liittymä, niin teknisesti se kolmivaihepistorasia on mahdollinen, eikä isokaan mig niin paljoa virtaa ota että tuottaisi ongelmaa.

Suurin ongelma on kuitenkin ensisijaisesti sosiaalinen.
 
Ei välttämättä. Ja koko skenaario on muutenkin niin järjetön, että sitä ei edes kannata spekuloida pidemmälle.


Aina voi haihatella, mutta sähköteknistä estettä ei kyllä 99% ole. Kun pääsulakkeet 3x25A niin voidaan hyvin ottaa 3x16A lähtö hitsille.
 
Aina voi haihatella, mutta sähköteknistä estettä ei kyllä 99% ole. Kun pääsulakkeet 3x25A niin voidaan hyvin ottaa 3x16A lähtö hitsille.
Hienoa, että täällä on selvännäkijöitä, jotka näkee kohteen sulakekootkin internetin välityksellä. Osasit varmaan myös kristallipallosta katsoa, tuleeko ryhmäkeskukseen 3-vaiheinen syöttö. :hmm:

P.S. Kerrostalon ollessa kyseessä oikeampi termi on noususulakkeet, ei pääsulakkeet. Pääsulakkeet ovat kerrostaloissa "hieman" suuremmat...
 
Hienoa, että täällä on selvännäkijöitä, jotka näkee kohteen sulakekootkin internetin välityksellä. Osasit varmaan myös kristallipallosta katsoa, tuleeko ryhmäkeskukseen 3-vaiheinen syöttö. :hmm:

P.S. Kerrostalon ollessa kyseessä oikeampi termi on noususulakkeet, ei pääsulakkeet. Pääsulakkeet ovat kerrostaloissa "hieman" suuremmat...
Lueppa viesti uudestaan. 99% vähintään onnistuu, ei kaikkiin ja näkemättä ei voi toki luvata.
 
Hienoa, että täällä on selvännäkijöitä, jotka näkee kohteen sulakekootkin internetin välityksellä. Osasit varmaan myös kristallipallosta katsoa, tuleeko ryhmäkeskukseen 3-vaiheinen syöttö. :hmm:

P.S. Kerrostalon ollessa kyseessä oikeampi termi on noususulakkeet, ei pääsulakkeet. Pääsulakkeet ovat kerrostaloissa "hieman" suuremmat...
"Noususulakkeet" ja "nousujohto" on vanhaa termistöä, tosin yleisesti käytettyä edelleen. Jossain vaiheessa keskusten välisiä johtoja alettiin kutsumaan nousujohtojen sijasta virallisesti pääjohdoiksi ja niitä syöttäviä sulakkeita pääsulakkeiksi, vaikkei ne koko kiinteistön pääsulakkeet olisikaan. Ne on silti sen syötettävän keskuksen pääsulakkeet. Joten kyllä ne kerrostalossa siellä mittauskeskuksessa sijaitsevat asuntojen ryhmäkeskuksia syöttävät 3x25A ovat asuntojen pääsulakkeet.
 
"Noususulakkeet" ja "nousujohto" on vanhaa termistöä, tosin yleisesti käytettyä edelleen. Jossain vaiheessa keskusten välisiä johtoja alettiin kutsumaan nousujohtojen sijasta virallisesti pääjohdoiksi ja niitä syöttäviä sulakkeita pääsulakkeiksi, vaikkei ne koko kiinteistön pääsulakkeet olisikaan. Ne on silti sen syötettävän keskuksen pääsulakkeet. Joten kyllä ne kerrostalossa siellä mittauskeskuksessa sijaitsevat asuntojen ryhmäkeskuksia syöttävät 3x25A ovat asuntojen pääsulakkeet.
Standardissa SFS 6000 puhutaan nykyään pääjohdoista kyllä, tosin en ole kuullut kenenkään käyttävän sitä nimitystä ja ainakin yhdessä ST-julkaisussa vuodelta 2017 oli vielä käytössä termit "noususulakkeet" ja "nousujohto". Niin myös minulle aikoinaan opetettiin.

Toisaalta huomasin myös, että standardissa ei määritellä "ryhmäkeskusta" tai "pääsulakkeita". Eli virallisesti kai pitäisi puhua jakokeskusta syöttävästä pääjohdosta? :hmm:
 
Mikäs idea tässä on?

1672185222286.png
Willi veikkaus mittarin ohitus
 
Nuo kiertävät sähkökatkohan voidaan toteuttaa nykyään myös katkomalla sähköjä liittymäkohtaisesti, eikä kaupunginosittain. Tuolla virityksellähän se sähkö ei lakkaa kulkemasta vaikka mittari sen katkaiseekin. Tosin kuvittelisin että mittari antaa jokun vikailmon eteenpäin jos sähkö ei katkeakaan.
 
Kysymys Shelly 3EM:n kytkennästä, joita tuli kaksi laitetta hommattua. Lyhyesti homman juoni: pääkeskukselta tulee syöttö talon keskukselle ja siitä on syöttö erilliselle saunarakennukselle. Tarkoitus olisi laittaa talon keskukseen molemmat shellyt ja kytkeä ne niin että toinen mittaa talon keskukseen kokonaiskulutusta ja toinen saunarakennukselle lähtevää kulutusta. Näin saisi talon, saunan ja muun kiinteistön kulutuksen eriteltyä. Myös molempien shellyjen releet on tarkoitus valjastaa ohjaamaan toinen LVV:n kontaktoria ja toinen pihavaloja.

Sähkäri kävi kartoittamassa kyseisien laitteiden asennusta talon keskukseen ja hetken päätä raavittuaan sai pähkäiltyä miten homman saisi tehtyä. Mutta hän meinasi että molemmat shellyt vaatisi omat sulakkeet VA-C johdoille, eli pitäisi lisätä 6kpl automaattisulakkeita lisää kun yhtään sulaketta ei ollut vapaana. Kysymys onkin että voisiko molemmat shellyjen VA-C johdot laittaa samojen sulakkeiden taakse? Laiton vai tuleeko siitä mahdollisesti jotain mittavirhettä? Kuitenkin mitataan jännitettä samoista vaiheista kaapin sisälle. Kysyin tätä myös sähkäriltä mutta vastaus oli hieman epäselvä ja jäin miettimään. Kyseessä Ohjaus-sähkö Oy:n kaappi 80-luvulta 25A pääsulakkeilla ja onneksi asennuskiskoa on vapaana noin 25cm, johon sulakkeet ja shellyt näyttivät hyvin mahtuvat.

Sähkärin mukaan kaappiin on jätetty johdoihin tarpeettoman paljon ylimääräistä pituutta, kun suurinpiirtein jokainen teki jonkun edes-takaisin lenkin sivulla ja sähkäri meinasit että joutuu niitä siivomaan että saa laitteet ja pihdit yleensäkin mahtumaan. Arvioi hommaan kuluvan noin 3-4h, joka perusteltuna kuulosti ihan kohtuulliselta. Alkuun kuvittelin että homma on lähinnä näps-kops ja tunnissa valmis. Onko tämä ihan linjassaan yleisessä tasolla?

Kuvakaappaus manuaalista ja vielä linkki shellyn tuotesivulle.
Shelly 3-phase.png
 
Sähkäri kävi kartoittamassa kyseisien laitteiden asennusta talon keskukseen ja hetken päätä raavittuaan sai pähkäiltyä miten homman saisi tehtyä. Mutta hän meinasi että molemmat shellyt vaatisi omat sulakkeet VA-C johdoille, eli pitäisi lisätä 6kpl automaattisulakkeita lisää kun yhtään sulaketta ei ollut vapaana. Kysymys onkin että voisiko molemmat shellyjen VA-C johdot laittaa samojen sulakkeiden taakse? Laiton vai tuleeko siitä mahdollisesti jotain mittavirhettä?

Minkähänlaiset johdonsuojat sähkäri meinasi niille laittaa?

No, eihän se oikeasti mitään siihen erikseen kaipaa ja jos jotain olisi laittamassa, niin ne sitten olisi tyyliin 100 mA sulakkeet, että hommassa olisi mitään järkeä. Kiinakuva on vähän huono esitys, mutta se yrittää kertoa, että ota jännitemittaukset niiltä samoilta sulakkeilta/johdonsuojilta mistä virrankin mittaat. Jos samaan keskukseen laittaa useamman mittauksen, niin kyllä ne jännitteet voi samasta kohtaa mitata, ei sulakkeiden yli niin isoa jännite-eroa tule, että sillä satunnaiselle kotikäyttäjälle olisi merkitystä.
 
Minkähänlaiset johdonsuojat sähkäri meinasi niille laittaa?

No, eihän se oikeasti mitään siihen erikseen kaipaa ja jos jotain olisi laittamassa, niin ne sitten olisi tyyliin 100 mA sulakkeet, että hommassa olisi mitään järkeä. Kiinakuva on vähän huono esitys, mutta se yrittää kertoa, että ota jännitemittaukset niiltä samoilta sulakkeilta/johdonsuojilta mistä virrankin mittaat. Jos samaan keskukseen laittaa useamman mittauksen, niin kyllä ne jännitteet voi samasta kohtaa mitata, ei sulakkeiden yli niin isoa jännite-eroa tule, että sillä satunnaiselle kotikäyttäjälle olisi merkitystä.
Samaa mieltä ja kyllä datasheetissä pitäisi olla mainintaa siitä, että millaista ulkoista suojausta laite kaipaa, jos kaipaa.
 
Kyllähän se on ollut tapana suojata noi virtamuuntajien jännitemittaukset, yleisin taitaa olla 10A, mutta kaikki 2-10A:n väliltä käy.
 
Minkähänlaiset johdonsuojat sähkäri meinasi niille laittaa?

No, eihän se oikeasti mitään siihen erikseen kaipaa ja jos jotain olisi laittamassa, niin ne sitten olisi tyyliin 100 mA sulakkeet, että hommassa olisi mitään järkeä. Kiinakuva on vähän huono esitys, mutta se yrittää kertoa, että ota jännitemittaukset niiltä samoilta sulakkeilta/johdonsuojilta mistä virrankin mittaat. Jos samaan keskukseen laittaa useamman mittauksen, niin kyllä ne jännitteet voi samasta kohtaa mitata, ei sulakkeiden yli niin isoa jännite-eroa tule, että sillä satunnaiselle kotikäyttäjälle olisi merkitystä.
En osaa niistä tarkemmin sanoa, kovasti oli niitä menossa jo hakemaan. Perusteli tätä ettei voi laittaa pienempää johtoa 25A sulakkeen takaa, eikä se isompi edes mahtuisi laitteiden liittimiin, niin täytyisi laittaa sulakkeen tai siis ilmeisesti johdonsuojan kautta. Kun en ole asiantuntija niin ei oikein osannut kysellä tarkentavia kysymyksiä. Jäi vain hieman epäilys että meneeköhän tämä nyt ihan oikein, tuntuu hieman turhalta laittaa nuo 6kpl johdonsuojia jännitteenmittauksen takia.

Edit:
Kyllähän se on ollut tapana suojata noi virtamuuntajien jännitemittaukset, yleisin taitaa olla 10A, mutta kaikki 2-10A:n väliltä käy.
Okei, eli siis on ihan normaali käytäntö.
 
Viimeksi muokattu:
En osaa niistä tarkemmin sanoa, kovasti oli niitä menossa jo hakemaan. Perusteli tätä ettei voi laittaa pienempää johtoa 25A sulakkeen takaa, eikä se isompi edes mahtuisi laitteiden liittimiin, niin täytyisi laittaa sulakkeen tai siis ilmeisesti johdonsuojan kautta. Kun en ole asiantuntija niin ei oikein osannut kysellä tarkentavia kysymyksiä. Jäi vain hieman epäilys että meneeköhän tämä nyt ihan oikein, tuntuu hieman turhalta laittaa nuo 6kpl johdonsuojia jännitteenmittauksen takia.

Edit:

Okei, eli siis on ihan normaali käytäntö.


Erillisiä johdonsuojia ei välttämättä tarvitse lisätä. Nykyisessä keskuksessa mahdollisesti ohjaus sulake josta voi ottaa jännitteen noille, jolloin erilliset kontaktorit lvv ja ulkovalolle. Jos ulkovalaistus ilman kontaktoria niin silloin jännitteen voi ottaa ulkovalaistuksen ryhmästä (max 10A). Noin tunnin homma plus matkat.
 
En osaa niistä tarkemmin sanoa, kovasti oli niitä menossa jo hakemaan. Perusteli tätä ettei voi laittaa pienempää johtoa 25A sulakkeen takaa, eikä se isompi edes mahtuisi laitteiden liittimiin, niin täytyisi laittaa sulakkeen tai siis ilmeisesti johdonsuojan kautta. Kun en ole asiantuntija niin ei oikein osannut kysellä tarkentavia kysymyksiä. Jäi vain hieman epäilys että meneeköhän tämä nyt ihan oikein, tuntuu hieman turhalta laittaa nuo 6kpl johdonsuojia jännitteenmittauksen takia.
Sulakkeen/JSK nimellisvirta ei saa ylittää johtimen kuormitettavuutta eli virrankestoa. Eli jännitteen mittausjohtimia ei voi vetää suoraan mistään 25 A sulakkeiden takaa, koska tuo Shellyn johdin ei ole mitoitettu niin suurelle virralle. Siksi väliin tarvitaan pienempi suoja.
 
Erillisiä johdonsuojia ei välttämättä tarvitse lisätä. Nykyisessä keskuksessa mahdollisesti ohjaus sulake josta voi ottaa jännitteen noille, jolloin erilliset kontaktorit lvv ja ulkovalolle. Jos ulkovalaistus ilman kontaktoria niin silloin jännitteen voi ottaa ulkovalaistuksen ryhmästä (max 10A). Noin tunnin homma plus matkat.
En lähtisi itsekään lisäilemään ainakaan kuutta johdonsuojaa, siellä keskuksella on tosiaan varmasti sopivat 10A suojat joillakin ryhmillä (ja joka vaiheessa). Ottaisin sieltä.
Tai jos ehdottomasti haluaa lisätä niin kolme riittää. Tässä kohdassa laittaisin oikeastaan mahdollisimman pienet. 0,5A automaatit riittävät varmasti mutta harvoinpa taitaa sähkärillä olla ainakaan valmiiksi tuollaisia joten eiköhän se oli 2A, joka löytyy. Ehkä.

Suoraan pääsulakkeiden takaa ei toki oteta eli tavalla tai toisella tulee suojat välissä olla.

Ja jos tosiaan tuossa hommassa saa mainitun 3-4 tuntia menemään niin miehessä on vikaa. Nuo Shellyt laittaa aivan varmasti tuossa mainitsemassasi tunnissa. Ja sikäli pessimistinen olen tuollaisten omiin releisiin että laittaisin ulkovaloille kontaktorin ja ohjaus Shellystä. Jos keskus on oikein hankala niin voi vaatia sen puolen tuntia extraa tuo ohjauspuoli mutten näe mitään variaatiota, jolla saisi kahta tuntia, saati enempää menemään aikaa.
Kokonaan eri asia olisi jos keskuksessa ei ole tilaa ja joutuisi tekemään suurempaa uudelleen järjetelyä, ehkä uutta koteloa rinnalle, uusia reikiä jne. Mutta tässä kohdassa oli mainittu tilaa olevan hyvin.
 
En osaa niistä tarkemmin sanoa, kovasti oli niitä menossa jo hakemaan. Perusteli tätä ettei voi laittaa pienempää johtoa 25A sulakkeen takaa, eikä se isompi edes mahtuisi laitteiden liittimiin, niin täytyisi laittaa sulakkeen tai siis ilmeisesti johdonsuojan kautta. Kun en ole asiantuntija niin ei oikein osannut kysellä tarkentavia kysymyksiä. Jäi vain hieman epäilys että meneeköhän tämä nyt ihan oikein, tuntuu hieman turhalta laittaa nuo 6kpl johdonsuojia jännitteenmittauksen takia.

Mutta kun ei sitä jännitemittausta tarvi ottaa suoraan siitä pääsulakkeiden takaa. Siellä taulussa on valmiiksi kyllä niitä pienempiä sulakkeita, joiden takaa ottaa. Vaikka niiltä saunarakennukselle meneviltä, oletettavasti 16 A sulakkeilta. Kokonaistehon mittaukseen siinä toki syntyy pieni virhe alaspäin jos saunan lähdössä on kova kuorma, mutta kyllä mittaustarkkuus kotitarvemittaajalle riittää edelleen.

Toki kaupallisessa toiminnassa tehtäisi useammilla lisäpalikoilla, mutta sitten mittarinakaan tuskin olisi satasen kiina-shelly.
 
Toki kaupallisessa toiminnassa tehtäisi useammilla lisäpalikoilla, mutta sitten mittarinakaan tuskin olisi satasen kiina-shelly.
Jos tuollainen tehdään rahalla niin yleensä paikkakin on sellainen, jossa ei edes oteta suoraan jännitteen mittausta vaan tarvitaan jännitemuuntajat erikseen ja mittaukseen tuodaan 0-100V Ja suojaukset sitten kohteen mukaan. Luonnollisesti muuntajat huomioiden korjataan näyttämä oikeaksi. Muttei verkkojännitteen mittauksessa useinkaan tarvita mitään montaa desimaalia.

Muttei jännitteen mittaus ole sikäli mitään erikoista tiedettä, kyllä satasen Shellykin voi mitata varsin tarkkaan. Vaihteluväli on kuitenkin todella pieni ja ehkä Shellynkin pystyy siihen kalibroimaan. En tiedä, itsellä on vasta odottamassa moinen mutta kunhan asennettua saa, pitää katsoa, miten tarkka on.
Suurempi ongelma Shellyssä on virtamuuntajat. Ovat todella reilusti turhan suurelle virralle normi okt ja vastaaviin käyttöihin joten tarkkuus kärsii siitä enemmän vs jännite.
 
mitä laskukaavoja/laskutoimituksia olis Sähkäriksi hamuavan osattava parhaiten?? prosentti/ funktiot ja jne....?
Kirjasto ja amiksen matikan ja sähkötekniikan kirja lainaan. Sillä tuo avautuu parhaiten. Mutta prosenttilaskut kuuluvat kyllä silti pitkästi aivan muille aloille.

Eikä se perus sähkäri lopulta normissa päivätyössä kovinkaan paljon laske. Toki matikkaa ei saa vihata tai sitten ala on aivan väärä.
Amk ja varsinkin yliopistotasolla lasketaan sitten aivan eri tapaan. Mukaan tulee myös fysiikka joten lukion pitkä matikka tai vastaavat tiedot ei ole ollenkaan huono asia.

Mitä lopulta siis haluat tietää? Jos amikseen halajat ja sähkäriksi niin kyllä sillä ysiluokan matikalla pääsee alkuun ja loppu opetetaan.
 
amikseen /aikuiskoulutukseen sähkärin perustutkintoon halajan....
Ei vaadi mitään kovin erityistä matikkaa ja kuten edellä, kirjasto auttaa jos haluaa ennaltaa opiskella.

Siellä koulussakin pitäisi osata lukea. Eli lue nyt uudelleen @JiiPee postaus. Vastaus oli jo siinä samassa varsin selvästi.
Toisaalta voisi arpoa, ettet ole kuin peruskoulun suorittanut. Silloin aikuiskoulutus tulee harvoin kyseeseen.
 
Toisaalta voisi arpoa, ettet ole kuin peruskoulun suorittanut. Silloin aikuiskoulutus tulee harvoin kyseeseen.

Ainakin 2000 alussa onnistui tuolta pohjalta kun itse sen silloin kävin.


Ainakin itsellä se aikuiskoulutuksena oli 1,5v koska sellaisi yleisaineita oli paljon vähemmän mitä amiksessa. Matikkaa oli, englantia oli sitten jotain liiketoiminta juttuja vähän muuten se oli kyllä varsin tiiviisti itse sähköalaan liittyvää, lisäksi käsittääkseni ihan oikeita asennustöitä aikuiskoulutuksen puolella tehdään paljon enemmän ja vähemmän ns. labrarottana kasaillaan niitä muovilaatikoita.
 
Hei tekkiäly!

Haluaisin saada kattokruunun Hue-valaistuksen piiriin ja sen sijaan, että ostan kymmentä kallista hehkua, tilasin ao. ”dimmerin”. Käsitykseni mukaan laittamalla ko. kapistuksen sokeripalan tilalle lampun kattorasiaan saisin kruunun tottelemaan zigbeetä kunhan vain led-hehkut itsessään tykkäävät himmentyä.

kysymys: miten kytken tämän?
Ohjeita ei tullut mukana suoraan laitteessa olevaa kuvaa enempää (ks. linkki).
Osaan kyllä perus ”sokeripalat” laittaa, mutta tässä tuli nyt sitten vähän epävarma olo, kun on 2 x L, 2 x N ja vielä 1 x power out. Käsittääkseni nuo ylemmät paikat ovat vain sitä varten, jos käyttäisin tässä suoraan katkaisijaa.
Heti tuli mieleen vaan laittaa suoraan L ja N parit katosta ja lampusta vastaaviin paikkoihin, mutta sitten toisaalta tuo Power out myös jotenkin viittaisi, että laitan lampun siihen.

Tuote:
 
Hei tekkiäly!

Haluaisin saada kattokruunun Hue-valaistuksen piiriin ja sen sijaan, että ostan kymmentä kallista hehkua, tilasin ao. ”dimmerin”. Käsitykseni mukaan laittamalla ko. kapistuksen sokeripalan tilalle lampun kattorasiaan saisin kruunun tottelemaan zigbeetä kunhan vain led-hehkut itsessään tykkäävät himmentyä.

kysymys: miten kytken tämän?
Ohjeita ei tullut mukana suoraan laitteessa olevaa kuvaa enempää (ks. linkki).
Osaan kyllä perus ”sokeripalat” laittaa, mutta tässä tuli nyt sitten vähän epävarma olo, kun on 2 x L, 2 x N ja vielä 1 x power out. Käsittääkseni nuo ylemmät paikat ovat vain sitä varten, jos käyttäisin tässä suoraan katkaisijaa.
Heti tuli mieleen vaan laittaa suoraan L ja N parit katosta ja lampusta vastaaviin paikkoihin, mutta sitten toisaalta tuo Power out myös jotenkin viittaisi, että laitan lampun siihen.

Tuote:

Tuotteen linkin kun avaa niin käyttöohjeen saa ladattua kun painaa sivulla olevaan "Lataa", löytyy "Tuotetiedot" vierestä. Käyttöohjeista löytyy kytkentäkaavio.
 
Tuotteen linkin kun avaa niin käyttöohjeen saa ladattua kun painaa sivulla olevaan "Lataa", löytyy "Tuotetiedot" vierestä. Käyttöohjeista löytyy kytkentäkaavio.


Ei hitto :D

Kiitti! Tuli tyhmä olo kaupan päälle.

Eli lamppu 1. ja 4. slotteihin, katon piuhat 3. ja 5. slotteihin, mikäli oikein osasin äkkiseltään sitä lukea…
 
Viimeksi muokattu:
Hei tekkiäly!
kysymys: miten kytken tämän?
Ohjeita ei tullut mukana suoraan laitteessa olevaa kuvaa enempää (ks. linkki).

Tuohan ei ole normipulliaiselle sallittu kytkettävä. Laitteen pinnassa oleva kuva kyllä kertoo kahteenkin kertaan miten se on kytkettävä.
 
En lähtisi itsekään lisäilemään ainakaan kuutta johdonsuojaa, siellä keskuksella on tosiaan varmasti sopivat 10A suojat joillakin ryhmillä (ja joka vaiheessa). Ottaisin sieltä.
Tai jos ehdottomasti haluaa lisätä niin kolme riittää. Tässä kohdassa laittaisin oikeastaan mahdollisimman pienet. 0,5A automaatit riittävät varmasti mutta harvoinpa taitaa sähkärillä olla ainakaan valmiiksi tuollaisia joten eiköhän se oli 2A, joka löytyy. Ehkä.

Suoraan pääsulakkeiden takaa ei toki oteta eli tavalla tai toisella tulee suojat välissä olla.

Ja jos tosiaan tuossa hommassa saa mainitun 3-4 tuntia menemään niin miehessä on vikaa. Nuo Shellyt laittaa aivan varmasti tuossa mainitsemassasi tunnissa. Ja sikäli pessimistinen olen tuollaisten omiin releisiin että laittaisin ulkovaloille kontaktorin ja ohjaus Shellystä. Jos keskus on oikein hankala niin voi vaatia sen puolen tuntia extraa tuo ohjauspuoli mutten näe mitään variaatiota, jolla saisi kahta tuntia, saati enempää menemään aikaa.
Kokonaan eri asia olisi jos keskuksessa ei ole tilaa ja joutuisi tekemään suurempaa uudelleen järjetelyä, ehkä uutta koteloa rinnalle, uusia reikiä jne. Mutta tässä kohdassa oli mainittu tilaa olevan hyvin.

Mutta kun ei sitä jännitemittausta tarvi ottaa suoraan siitä pääsulakkeiden takaa. Siellä taulussa on valmiiksi kyllä niitä pienempiä sulakkeita, joiden takaa ottaa. Vaikka niiltä saunarakennukselle meneviltä, oletettavasti 16 A sulakkeilta. Kokonaistehon mittaukseen siinä toki syntyy pieni virhe alaspäin jos saunan lähdössä on kova kuorma, mutta kyllä mittaustarkkuus kotitarvemittaajalle riittää edelleen.

Toki kaupallisessa toiminnassa tehtäisi useammilla lisäpalikoilla, mutta sitten mittarinakaan tuskin olisi satasen kiina-shelly.

Kiitos rautalangoista kaikille neuvojille. Nyt alkaa tämä asia uppoamaan tajuntaan, tällä periaatteella alunperin kuvittelin kytkennän menevän. Mutta kun sähkäri alkoi voivottelemaan ettei ole vapaita suojia ja siihen esitin kysymyksen että eikö jännitemittausta voi ottaa jostain nykyisien sulakkeiden/suojien välistä, mihin sähkäri vastasi hyvin tuimasti ettei niin voi tehdä, vaan kyllähän se jännite täytyy ottaa suoraan kiskolta(?) pääsulakkeiden jälkeen. Tästä taisi jäädä itselleni väärinymmärrys.

Saunarakennuksen lähdöille on myös 25A sulakkeet, joten niistähän ei voi suoraan ottaa. Mutta kaapissa näyttäisi olevan useampikin 10A suoja ja sijoittelusta päätellen jokaiselle vaiheelle. Myös hyvä pointti tuon laitteen omat releet, ei varmasti kannata yrittää ajaa täyttä kuormaa niiden läpi. Yritin myös hahmotella hieman työvaiheita sähkärin suunnitelman mukaan ja en kyllä keksi miten tähän voisi käyttää noin paljon aikaa. Jos puheet pitäisi paikkaansa niin vaikuttaisi aika kehnolta diililtä ajan ja lisäyksien puolesta. Täytyy vielä keskustella sähkärin kanssa jos saisi järkeiltyä hommaa hieman yksinkertaisemmaksi.

Tosiaan ei tässä mitään absoluuttista tarkkuutta haeta ja laitteiden olemuksestakin huomaa ettei mahdottomia odotuksia ole, sen verran hentoisen oloisia käikäleitä on kyseessä. Mutta olen enemmän kuin tyytyväinen jos päästää edes lähelle jotain 1% tarkkuuksia mitä muut käyttäjät ovat raportoineet.
 
Onko eri valmistajien johdonsuojakatkaisimet yhteensopivia? Lähinnä sitä mietin, kun on olemassa tappimallisia ja haarukkamallisia virtakiskoja, meneekö kaikkiin haarukkamallinen? Näitäkin haarukoita taitaa olla erimuotoisia eri valmistajilla.
 
Tuohan ei ole normipulliaiselle sallittu kytkettävä. Laitteen pinnassa oleva kuva kyllä kertoo kahteenkin kertaan miten se on kytkettävä.

Näinkö on, ettei tosiaan saisi itse kytkeä?
Luulin, että ei olisi perusjampalle sallittua vasta siinä tapauksessa, että laittaisi tuon ylälaitaan kytkettävän painokytkimen ketjuun mukaan.

Voin kyllä hyvin pyytää sähkärikaverin kahville, että katsoo tuon samalla, mutta vaikka olisi pari palvelusta aukikin, niin olin keilaillut, että olisi kätevämpää ja nopeampaa itse tuo laittaa.
 
Näinkö on, ettei tosiaan saisi itse kytkeä?
Luulin, että ei olisi perusjampalle sallittua vasta siinä tapauksessa, että laittaisi tuon ylälaitaan kytkettävän painokytkimen ketjuun mukaan.

Voin kyllä hyvin pyytää sähkärikaverin kahville, että katsoo tuon samalla, mutta vaikka olisi pari palvelusta aukikin, niin olin keilaillut, että olisi kätevämpää ja nopeampaa itse tuo laittaa.

Jos siihen tulee sähköt, niin lähtökohtaisesti ei ole sallittua. Poikkeukset on listattu ja niitä ei ole paljoa. Valaisimenkin saa asentaa kattoon sokeripalalla vain siksi, että ko. toimenpide on listattu poikkeukseksi (toi laite ei ole sokeripala ja oikein kun jeesustellaan, niin en ole ihan varma että saisiko edes sokeripalaa vaihtaa uuteen teoriassa, vaikka ajatus onkin absurdi ettei saisi). Dimmerin diyttäminen valaisimeen ei kyllä enää ole tätä. No sitten tietenkin oli poikkeuksena sähköalaan liittyvä harrastustoiminta, joka on ok jos kyseessä ei ole kiintä asennus ja en tiedä voitaisiinko spekuloida(?), että ensin voi harrastuksena modata valaisimeen dimmerin (jos sen saisi siihen valaisimeen itseensä, eikä kattoon) ja sen jälkeen laittaa se pistotulpalla kattoon, mutta nyt on joka tapauksessa vähän silleen, että jos pitää kysyä, että miten tää tehdään, niin älä. Asennusohje kun on painettu laitteen kanteen, kuten mainittiinkin.
 
Voisitteko kertoa miten 1-vaihe valaisinkisko (kosketinkisko?) asennetaan käytännössä kattorasiaan? Olen yrittänyt löytää vastausta internetistä mutta tuloksetta.
 
Jos siihen tulee sähköt, niin lähtökohtaisesti ei ole sallittua. Poikkeukset on listattu ja niitä ei ole paljoa. Valaisimenkin saa asentaa kattoon sokeripalalla vain siksi, että ko. toimenpide on listattu poikkeukseksi (toi laite ei ole sokeripala ja oikein kun jeesustellaan, niin en ole ihan varma että saisiko edes sokeripalaa vaihtaa uuteen teoriassa, vaikka ajatus onkin absurdi ettei saisi). Dimmerin diyttäminen valaisimeen ei kyllä enää ole tätä. No sitten tietenkin oli poikkeuksena sähköalaan liittyvä harrastustoiminta, joka on ok jos kyseessä ei ole kiintä asennus ja en tiedä voitaisiinko spekuloida(?), että ensin voi harrastuksena modata valaisimeen dimmerin (jos sen saisi siihen valaisimeen itseensä, eikä kattoon) ja sen jälkeen laittaa se pistotulpalla kattoon, mutta nyt on joka tapauksessa vähän silleen, että jos pitää kysyä, että miten tää tehdään, niin älä. Asennusohje kun on painettu laitteen kanteen, kuten mainittiinkin.

No jos oikein asiaa tulkitaan nihilistisesti niin vetää tuon palikan vaikka kuumaliimalla lampun pohjaan kiinni ja johdottaa lampun ja lutikan välin.. Näinollen olet valmistanut valaisimen, jonka tietysti saat kytkeä sinne sokeripalaan koska mitään lupia ei vaadita esim. valaisimen valmistamiseen. Vastuun toki otat siittä sitten itte.
 
Voisitteko kertoa miten 1-vaihe valaisinkisko (kosketinkisko?) asennetaan käytännössä kattorasiaan? Olen yrittänyt löytää vastausta internetistä mutta tuloksetta.
Ostat kiskon jonka päässä on soveltuva pistoke, jonka kytket sitten katossa olevaan valaisinpistorasiaan.

Jos olet alan ammattilainen, joka tuon muuten saa kytkeä, niin se kytketään kuten mikä tahansa valaisin, L ruskeaan, N siniseen, Maa keviin. Jos jokin johdin puuttuu, niin selvität kuinka nykyinen toteutus on ennen kuin jatkat.
 
Näinkö on, ettei tosiaan saisi itse kytkeä?

Maallikolle sallitut asiat ovat hyvinkin tarkkaan rajatut ja tuollaisen himmentimen asennus menee ihan selkeästi sallittujen asioiden ulkopuolelle.

 
Maallikolle sallitut asiat ovat hyvinkin tarkkaan rajatut ja tuollaisen himmentimen asennus menee ihan selkeästi sallittujen asioiden ulkopuolelle.

Mutta jos se himmennnin on asennettu valaisimeen, niin sen saa kytkeä, niinkuin @JiiPee tuossa aiemmin totesi...
 
Vanhan talon rempan yhteydessä huomasin että talon seinällä olevaan pihapistorasiaan ei tule maajohtoa ollenkaan. Kiva kun on tullut otettua siitä sähköä kaikille mahdollisille vehkeille. Rasian vieressä menee kuitenkin sähkölaitoksen asentamat taloon menevät johdot, joista maadoituskaapeli on ilman suojakuorta. Voisikohan siitä pistorasiasta vetää väliaikaisratkaisuna maajohdon suoraan siihen kaapeliin?

Edit. maakaapeli -> maadoituskaapeli
 
Viimeksi muokattu:
Vanhan talon rempan yhteydessä huomasin että pihapistorasiaan ei tule maajohtoa ollenkaan. Kiva kun on tullut otettua siitä sähköä kaikille mahdollisille vehkeille. Rasian vieressä menee kuitenkin sähkölaitoksen asentamat taloon menevät johdot, joista maakaapeli on ilman suojakuorta. Voisikohan siitä pistorasiasta vetää väliaikaisratkaisuna maajohdon suoraan siihen kaapeliin?
Kannattaa varmaan samalla siirtää se pistorasian syöttö siihen sähkölaitoksen kaapeliin, kunhan sen kytkee ennen mittaria
 
en tiedä voitaisiinko spekuloida(?), että ensin voi harrastuksena modata valaisimeen dimmerin (jos sen saisi siihen valaisimeen itseensä, eikä kattoon) ja sen jälkeen laittaa se pistotulpalla kattoon
Ei kai tällaista tarvitse spekuloida. Sisustusvalaisimissa on ennenkin voinut olla elektroniikkaa eikä siitä ole ollut mitään puhetta. Sisustusvalaisinten rakentelu harrastuspohjalta on aina mainittu sallittuna maallikkotyönä. Tuskin se kielletyksi muuttuu sillä, että uudemmista valistusmateriaaleista aletaan sopivasti unohtaa tämä maininta.

Eikä sitä amatöörivalaisinta millään pistutulpalla tarvitse kytkeä vaan sen voi liittää samoilla ehdoilla kuin tehdastekoisenkin, eli myös "sokeripalaan" jos sellainen rasiassa on.

Vaatimus pistotulpasta koskee muita kuin valaisimia. Siis esimerkiksi audiolaitteet ja radioamatöörilaitteet, joita myös saa "maallikkona" rakennella ja erilaisia ehtoja ja määritelmiä erilaiset puoliviralliset tahot omakeksiminään esittelevät lakina.

Jos olen väärässä, kuulen siitä mielelläni. Siihen tarvitaan sitten vankat lähdeviitteet merkittävästä lainsäädäntömuutoksesta, joka on jäänyt kokonaan julkisuudessa käsittelemättä.

E: Lisäselvityksenä vetoan siihen, että käsittääkseni sisustusvalaisinten rakentelupoikkeus periytyy käsittääkseni ajalta, jolloin jotain valaisinpistotulppia ei tunnettu. En tiedä milloin moiset on edes keksitty.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
259 318
Viestejä
4 504 254
Jäsenet
74 380
Uusin jäsen
Santtuv

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom