Kysymyksiä sähkömiehille

Kannattaa varmaan samalla siirtää se pistorasian syöttö siihen sähkölaitoksen kaapeliin, kunhan sen kytkee ennen mittaria

Joo, mittarihan on talossa sisällä. Edellisellä sivulla olikin hyvä kuva, jossa ruuveilla tehty kaapeliin liitos. Jos odottais sähkökatkosta ja sitten kumisaappaat jalassa ja toinen käsi taskussa nopeasti tekis nämä kytkennät. Sen jälkeen pistorasiasta saisi niin halpaa sähköä että pitäisi vetää siitä roikka tupaan.
 
Viimeksi muokattu:
Maallikolle sallitut asiat ovat hyvinkin tarkkaan rajatut ja tuollaisen himmentimen asennus menee ihan selkeästi sallittujen asioiden ulkopuolelle.

Himmentimen asentaminen olisi maallikolle sallittua, jos jännite olisi pienoisjännite (maks. 120 VDC tai 50 VAC). Melko varmuudella sieltä löytyy pienoisjännitettä suurempi jännite, joten virallisesti maallikko ei saa tehdä.

Miten se työsuorituksena kuitenkaan käytännössä eroaa valaisimen kytkemisestä sokeripalaan? Enemmän virheen mahdollisuuksia? Myös kaikissa sallituissa maallikkotöissä pitää tietää mitä tekee ja miten työ tehdään turvallisesti.
(Tämä siis omaa pohdintaa, tarkoitus ei ole kannustaa luvattomien sähkötöiden tekoon.)
 
Viimeksi muokattu:
Miten se työsuorituksena kuitenkaan käytännössä eroaa valaisimen kytkemisestä sokeripalaan? Enemmän virheen mahdollisuuksia? Myös kaikissa sallituissa maallikkotöissä pitää tietää mitä tekee ja miten työ tehdään turvallisesti.
(Tämä siis omaa pohdintaa, tarkoitus ei ole kannustaa luvattomien sähkötöiden tekoon.)

Veikkaan että homman nimi on ollut se, että periaatteessa ei ole haluttu että maallikko tekee yhtään mitään sähkötöitä, mutta hampaat irvessä on ollut pakko sallia sisustusvalaisimen asennus jne. poikkeukset, koska jos ei, niin lopputuloksena käytännössä jokainen täysi-ikäinen suomalainen rikkoisi lakia ja se taas vie yleistä lainkuuliaisuutta väärään suuntaan. Ja tämän takia lista sallittuja töitä niin kuin se nyt on.

Ei varmaan ton boksin asennus työsuoritteena olekaan mitenkään hääppönen homma, jos joku neuvoo, voineeko mokata tosiaan sen pahemmin mitä valaisimenkaan asennusta...

Edit: Ton dimmerin nettisivuilla on manuaali, jossa on vikalla sivulla vielä erikseen kytkentäkaavio boksin päälle printatun lisäksi. Tämän perusteella kytkentä onnistunee keneltä tahansa, jos nyt ihan välttämättä haluaa tehdä itse, vaikka laitonta saattaa ollakin riippuen miten tekee.
 
Vanhan talon rempan yhteydessä huomasin että talon seinällä olevaan pihapistorasiaan ei tule maajohtoa ollenkaan. Kiva kun on tullut otettua siitä sähköä kaikille mahdollisille vehkeille. Rasian vieressä menee kuitenkin sähkölaitoksen asentamat taloon menevät johdot, joista maadoituskaapeli on ilman suojakuorta. Voisikohan siitä pistorasiasta vetää väliaikaisratkaisuna maajohdon suoraan siihen kaapeliin?

Edit. maakaapeli -> maadoituskaapeli
Rasia lienee nollaamalla maadoitettu, kuten ne ennen aina olivat. Jos haluat muuttaa sen nykysäädösten mukaisesti maadoitetuksi tilaa sähkäri se tekemään, ei mitään hemmetin viritystä jossa vedetään irtolankoja jostain satunnaisesta vaijerista.
 
Viimeksi muokattu:
Rasia lienee nollattu, kuten ne ennen aina olivat. Jos haluat muuttaa sen nykysäädösten mukaisesti maadoitetuksi tilaa sähkäri se tekemään, ei mitään hemmetin viritystä jossa vedetään irtolankoja jostain satunnaisesta vaijerista.
Niinhän se todennäköisimmin on, jos nyt käsitin oikein ettei sen itse rasian kytkennästä ollut näköhavaintoa.

Toinen vanhoissa taloissa nähty variaatio on raneasennuksena lisätty sukorasia, jossa on vaan tylysti jätetty suojamaakoskettimen ruuviin kytkemättä mitään. Joko masentaja ei ole osannut selvittää kumpi on vaihe, ei ole muuten vaan tiennyt miten nollataan tai on ehkä luullut niitä rautoja koristeiksi tahi kitkakiinnitysmekanismiksi. :kahvi:
 
Toinen vanhoissa taloissa nähty variaatio on raneasennuksena lisätty sukorasia, jossa on vaan tylysti jätetty suojamaakoskettimen ruuviin kytkemättä mitään.
Mä löysin aikoinaan tämmösen autotallin seinästä. Ei vikavirtasuojaa eikä maadoitusta, siitä oli turvallista autoa lämmittää talvisin ja painepesuria käytellä kesäisin.

Oltiin vissiin pari vuotta ehditty jo tässä asua ennen kuin rasiasta hajosi suojakansi ja avasin sen vaihtaakseni rasian, siinä kohtaa tuli korjattua asia.
 
No, paras tapa estää ranetuksia on tietysti lisätä sen ammattimaisen asennuksen kustannuksia. Viimeisin toimi tässä on kielto lisätä 0lk pistorasioita.
 
No, paras tapa estää ranetuksia on tietysti lisätä sen ammattimaisen asennuksen kustannuksia. Viimeisin toimi tässä on kielto lisätä 0lk pistorasioita.
Sanoisin että yksi erittäin suuri syy noille ranetuksille on se, että ketään sähkäriä ei kiinnosta nuo pikkuhommat kuten yhden pistorasian vaihto/lisäys, valokytkimen vaihto jne. Noihin pikkuhommiin ei kertakaikkiaan meinaa saada tekijää tai sitten kustannus on tähtitieteellinen. Itselläni ei ole lupia mutta olen harrastanut elektroniikkaa varmaan ainakin 20v, tehnyt omia verkkojännitteisiä laitteita ja töissä kytkenyt paljonkin muunmuassa 70V/100V kaiutinlinjoja ja tehnyt jotain pieniä verkkojännitteisiä kytkentöjä firman sähkönvalvojan "ohjauksessa" joten tuolla kokemuksella olen kyllä rikkoutuneita pistorasioita ja valokytkimiä itselleni kotona vaihtanut koska pidän itseäni kykenevänä tekemään tuollaisia pikkujuttuja. Eri asia oli esim keittiöremontin yhteydessä kun tehtiin vähän suurempia sähkötöitä kuten lisäiltiin pistorasioita, muutettiin ryhmiä jne, silloin oli kyllä oikea luvat omaava sähkäri paikalla (jo ihan senkin takia että sai taloyhtiölle laput).
 
Mulla oli edelisessä kämpässä kätevää, kun oli vikuripistorasia ulkona, toki tuo aina sillointällöin roikan kanssa napsui. Onneksi oli parin metrin päässä vikuriton pistorasia, roikka siiihen kiinni, ylensä kuului kohinaa maks 10 minuuttia kun oli taas roikan pää kuiva, sitten pystyi siirtämään takas vikurilliseen... :cool:

Kaveri aikoinaan kyseli, että mikä mahtaa olla, kun ulkovalojen sulake palaa. No kipinä oli tuonut ap9siin johdot vain yläpuolelta, eikä ollut puhkonut siihen kondenssireikää alle. Kannen kun otti pois, niin oli koko rasia täynnä vettä.
 
:cool:

Kaveri aikoinaan kyseli, että mikä mahtaa olla, kun ulkovalojen sulake palaa. No kipinä oli tuonut ap9siin johdot vain yläpuolelta, eikä ollut puhkonut siihen kondenssireikää alle. Kannen kun otti pois, niin oli koko rasia täynnä vettä.
En ole koskaan kuullut tuollaisesta "kondenssireiän" puhkomisesta jakorasiaan. Ennenminkin, että siihen ei saa puhkoa reikiä niihin aihioihin mitä ei käytetä.
 
En ole koskaan kuullut tuollaisesta "kondenssireiän" puhkomisesta jakorasiaan. Ennenminkin, että siihen ei saa puhkoa reikiä niihin aihioihin mitä ei käytetä.
Minäkin olen lähinnä huomannut että kaapeleihin jätetään lenkki rasiaan tihkuvan veden estämiseksi ja suositaan alapuolelta rasiaan vientiä.

Miten tarkkaan ottaen työohjeet ja hyvä tapa näissä menevät? Mikä on suorastaan kielletty?
 
Minäkin olen lähinnä huomannut että kaapeleihin jätetään lenkki rasiaan tihkuvan veden estämiseksi ja suositaan alapuolelta rasiaan vientiä.

Miten tarkkaan ottaen työohjeet ja hyvä tapa näissä menevät? Mikä on suorastaan kielletty?
Kyllähän se kalvorasia vesitiivis on yläpuoleltakin tuotujen johtojen kanssa, jos ne on oikein asennettu. Johto ensin työnnetty sisään ja sen jälkeen vedetään ulospäin sen verran, että kalvo pullistuu ulospäin johtoa vasten tiiviisti, eikä toisin päin, että tiivisteen ja johdon yhtymäkohtaan jää vettä keräävä kuoppa.

Ei se rasia täytä enää sen IP-luokitusta, jos sinne ylimääräisiä reikiä puhkotaan. IP-luokitus sisältää vesitiiveyden ja pölytiiveyden. Ei se ole enää kumpaakaan jos tehdän reikiä, joihin ei tule johtoa.
 
Kyllähän se kalvorasia vesitiivis on yläpuoleltakin tuotujen johtojen kanssa, jos ne on oikein asennettu. Johto ensin työnnetty sisään ja sen jälkeen vedetään ulospäin sen verran, että kalvo pullistuu ulospäin johtoa vasten tiiviisti, eikä toisin päin, että tiivisteen ja johdon yhtymäkohtaan jää vettä keräävä kuoppa.

Ei se rasia täytä enää sen IP-luokitusta, jos sinne ylimääräisiä reikiä puhkotaan. IP-luokitus sisältää vesitiiveyden ja pölytiiveyden. Ei se ole enää kumpaakaan jos tehdän reikiä, joihin ei tule johtoa.

Kyllä siellä ap9 on kondensioveden poistoa varten puhkaistava aukko, IP65 luokitus muuttuu tämän avaamalla IP44, löytyy ihan asennusohjeesta.
 
Kyllähän se kalvorasia vesitiivis on yläpuoleltakin tuotujen johtojen kanssa, jos ne on oikein asennettu. Johto ensin työnnetty sisään ja sen jälkeen vedetään ulospäin sen verran, että kalvo pullistuu ulospäin johtoa vasten tiiviisti, eikä toisin päin, että tiivisteen ja johdon yhtymäkohtaan jää vettä keräävä kuoppa.

Ei se rasia täytä enää sen IP-luokitusta, jos sinne ylimääräisiä reikiä puhkotaan. IP-luokitus sisältää vesitiiveyden ja pölytiiveyden. Ei se ole enää kumpaakaan jos tehdän reikiä, joihin ei tule johtoa.
Kyllä se on omasta mielestäni ammattitaitoa ymmärtää, koska on enemmän hyötyä kuin haittaa tehdä se vedenpoistoreikä. Toki IP65 on mennyttä ylimääräisen reiän kanssa mutta siitä huolimatta.
Ja myös sen tulisi olla ammattitaitoa ymmärtää, missä oloissa on parempi olla tuomatta ylhäältä ainoatakaan kaapelia sinne rasiaan. Ja vähintäänkin tehdä siellä alapuolella mainitsemasi jolloin se kuoppa jää sisäpuolle ja on edes teoreettinen mahdollisuus vedellä päästä ulos vaikkei erillistä vesireikää olisikaan.

Yksi oikein mielenkiintoinen paikka on tuntunut olevan pylväissä tms alttiina niin paisteelle kuin sateellekin. Jo se ylhäältä läpi tuotu kaapeli mitä ilmeisemmin elää eri tahtiin pylvään kanssa joten kalvo onkin jossakin kohdassa kuopalla, oli sitten asennettu alkujaan miten tahansa. Ja kun rasia ikääntyy. ei se yläpuoli ole enää silloinkaan tiivis. Ulkopuolinen jäätyminenkin tekee huonolla tuurilla paljon hankalissa paikoissa.
Ja mitä eksoottisempi paikka, sitä varmemmin kaapeleihin ei ole jätetty yhtään ylimääräistä. Mukava uusia niitä pilalle hapettuneita liitoksia siinä sitten.

Eikä AP9 ole ainoa tarjolla oleva rasia. Muitakin on ihan samalla IP65-luokituksella. Läheskään jokainen ei kuitenkaan oikeasti ole mikään täysin tiivis eli hankalammissa oloissa se rasian sisältö nyt vaan ui. Päälle sopiva pakkanen niin siinä jo muuttaa vettä täynnä oleva rasia muotoaankin eikä täytä enää mitään luokitusta.
Joku Schneiderin U56:n tyyppinen rasia ainakin on ollut aika kelvotonta. Kalvot turhan kovia ja vähänkin jää johtoon jännitystä niin tiiviys on melkeinpä siinä. Ei tosin onneksi ole vuosiin ollut tarvetta juurikaan puuttua joten jollakin on varmasti tuoretta tietoa siitä, mitkä rasiat ovat kelvollisia ja mitä ei haastavampaan paikkaan kannata laittaa.

Eri asia on, jos se rasia on jossain räystään alla piilossa tms. Ei sinne kosteus ihan helpolla pääse mutta toisaalta voi miettiä, onko tällaisissa paikoissa myöskään merkitystä jos siinä rasiassa on ylimääräinen reikä. Eikä sen vesireiän todellakaan tarvitse olla suuri.
 
Jos halutaan että kosteutta ei missään tilanteessa rasiaan päädy niin rasian pitää olla täysin ilmatiivis -tietyissä olosuhteissa vesimäärä mitä rasiaan voi kertyä ilmankosteudesta on uskomaton ja kun täydellisen ilmatiiveyden saavuttaminen vaikeaa varsinkaan millään kalvotiivisteillä niin kondensioveden poisto reikä on tärkeä.
 
Kommentoin sen verran @djmake ja @Trans-Late

Sisälle asennettu alakeskus (autotalli), ulkoa tulevassa kaapelissa ei vesilenkkiä, yläkautta asennettu (putki seinän läpi). Tiivisteet "oikein" jne. Keskuksessa oli ~10cm vettä sisällä, kun ovi sentään piti.

Reikä pohjaan, niin keskus olisi ollut "kuiva". Lattia ei sitten niinkään.

Oikeastihan tuokin paska olisi kaiketi pitänyt tehdä kunnolla niin että, vesilenkki ulos --> kaapelia pitkin ei valu vesi rakenteisiin. Sisätiloissa olisin silti tehnyt tippareiän pohjaan.

Muutoinkaan en ikipäivänä asentaisi AP9 rasiaa ulos, kuin alakautta.

Edit: Ja JOS pitää laittaa ulos, niin Wagot siistiin riviin ylös, ja alle se vtun reikä. Olkoot sitten ~IP34, jos paikka kelpaa.
 
Silumiinirasiat parempia jos joutuu jatkuvasti olemaan säiden armolla
Luonnollisesti näin mutta vaatii toki kunnolliset holkkitiivisteet.
Mutta kun sillä rivisähkärillä on vain AP9-paketteja siellä Hiacen perällä niin niillä mennään ja siinä se. Joku muu hoitaa jälkipyykin.

Toisaalta se AP9 käy kyllä moneen sekin mutta joissakin oloissa on vaan paras valaa umpeen koko rasia. Tai jos edes sitä liitosrasvaa ne AL:t täyteen, sekin auttaisi melkoisesti.

Jos halutaan että kosteutta ei missään tilanteessa rasiaan päädy niin rasian pitää olla täysin ilmatiivis -tietyissä olosuhteissa vesimäärä mitä rasiaan voi kertyä ilmankosteudesta on uskomaton ja kun täydellisen ilmatiiveyden saavuttaminen vaikeaa varsinkaan millään kalvotiivisteillä niin kondensioveden poisto reikä on tärkeä.
Kosteuden tiivistyminen on jakorasiassa harvoin niin suuri ongelma kuin yläkautta tuleva vesi. Mutta kyllä, ollaan aivan samaa mieltä. Jo se tiivistyminen tuottaa huonoissa oloissa merkittävästi vettä ja poistolle on syytä olla reitti.

Ja @Copper
Kuulostaa jotenkin valitettavan normaalilta asennukselta kun tehdään, ei ajatella.
Ja kuten edellä, en itsekään katso hyvällä jos AP9-rasiaan tuodaan ylhäältä johtoja jos olosuhteet ovat yhtään heikommat. En tiedä, onko ammattitaidon puutetta vai välinpitämättömyyttä jos tällaisia ei ajatella.

Viimeiseen liittyen... Kun täällä on sekä tuoreampia että kokeneempia asentajia niin kiinnostaisi, käydäänkö koulussa läpi tai opetatteko uusille tuollaisia? Vai jääkö siihen, että se luvat omaava huomaa ja puuttuu asiaan?
 
Viimeiseen liittyen... Kun täällä on sekä tuoreampia että kokeneempia asentajia niin kiinnostaisi, käydäänkö koulussa läpi tai opetatteko uusille tuollaisia? Vai jääkö siihen, että se luvat omaava huomaa ja puuttuu asiaan?
Itse en ole sähköasentaja vaan hituvirtaukko ja olen kaikenlaisia kamera-, hälytin-, kaiutin- ja lähiverkkokaapelointeja tehnyt aikojen saatossa. Koulussa ei muistaakseni mitään kalvorasian asennusjuttuja liiemmin opetettu enkä muutenkaan muista että kukaan olisi tuota neuvonut joten en edes tiedä mistä olen oppinut. Ehkä tuo on vain tullut jostakin kun on katsellut vanhempien duunareiden tekemisiä ja ihan maalaisjärjellä pähkäilemällä. Tai sitten se vaan on jotenkin sisäänrakennettua, monesti on huomannut että on tehnyt jonkun asian ensimmäistä kertaa ihan automaattisesti fiksusti kun taas tiedän joitakin asentajia jotka eivät opi edes moneen kertaan opettamalla hyviä ja järkeviä asennustapoja.
 
Kuulostaa jotenkin valitettavan normaalilta asennukselta kun tehdään, ei ajatella.
Ja kuten edellä, en itsekään katso hyvällä jos AP9-rasiaan tuodaan ylhäältä johtoja jos olosuhteet ovat yhtään heikommat. En tiedä, onko ammattitaidon puutetta vai välinpitämättömyyttä jos tällaisia ei ajatella.

Viimeiseen liittyen... Kun täällä on sekä tuoreampia että kokeneempia asentajia niin kiinnostaisi, käydäänkö koulussa läpi tai opetatteko uusille tuollaisia? Vai jääkö siihen, että se luvat omaava huomaa ja puuttuu asiaan?

Enemmän tuolla kuitu/hituvirroilla teen töitä. Tosin siellä saattaa olla 10-15kW/48VDC kuormaa.

Kaikki työt pitää dokumentoida. Niin säännöllisesti uusilla asentajilla ne menee korjaukseen. Pahin ei ole edes se että, rasiaan tulee vettä. Vaan että se kaapelia pitkin kaikki vesi valuu suoraan rakenteisiin (vesilenkki). Eli ei varmaankaan opeteta. Tästä nyt voisi jatkaa romaanin verran. JOS/KUN palokatkoja avataan, ja vieressä esim. Hiltin "kyltti". Niin ei ku vaan urtsia tilalle. Ei edes palovaahtoa, vaan normi uretaania.
Pitää varmaan jatkaa tuonne "mikä tänään vituttaa" tjsp :)
 
Viimeiseen liittyen... Kun täällä on sekä tuoreampia että kokeneempia asentajia niin kiinnostaisi, käydäänkö koulussa läpi tai opetatteko uusille tuollaisia? Vai jääkö siihen, että se luvat omaava huomaa ja puuttuu asiaan?

Kyllä itte muistelisin että meille opetettiin että läpivienti lenkin kanssa ja reikä hiukan vinoon ulospäin laskevaksi mikäli suinkin mahdollista ja tulppaus.

Mitä noihin jakorasioihin tulee niin muistaakseni meille opetettiin että rasiaan vedenpoistoreikä pohjaan. Sehän riittää kun naulakiinnikkeen naulalla yhden läpivientikalvon tuikkaa puhki.

2000 luvun alussa siis aikuiskoulutuksena opiskelin sähkäriksi.
 
mitä laskukaavoja/laskutoimituksia olis Sähkäriksi hamuavan osattava parhaiten?? prosentti/ funktiot ja jne....?
Valmistuin juuri loppuvuodesta sähköasentajaksi.
ihan yläasteen matematiikalla pärjää.
Aikuis luokka oli meillä ja kaikilta se yläasteen matikka oli päässyt unohtumaan 15-25v aikana mutta kyllä se pikkuhiljaa palautui mieleen.
Ainakaan Jyväskylässä ei ole enää erikseen aikuiskoulutusta. Samassa paikassa viitaniemessä sitä nykyään opiskellaan kuin nuoretkin.
Koulutukseen kuuluu NS. yhteiset aineet äidin kieli ruotsi englanti....
Ne saa hyväksi luettua jos oot joskus aikaisemmin ne opiskellut.
Itse sain kaikki hyväksi luettua 90luvun opinnoista paitsi uutena tullut kestävän kehityksen kurssi joka oli suoritettava.
Jos jotain noista yhteisistä joutuu tekemään niin aikuisena ne voit tehdä kaikki etänä verkon yli.
Ei kuin haku paperit vetämään vain.
 
Tässä olen kovasti miettinyt kattolamppujen toimintaa. Katosta tulee kaksi johtoa. Mutta lampuissa saattaa olla se kolmaskin. Mitä sille kuuluu tehdä kytkennässä?

Edit. Toisaalla on katossakin se kolme johtoa. Ja lampuissa saattaa olla sitten kaksi. Miten tuo tulee kytkeä?
 
Tässä olen kovasti miettinyt kattolamppujen toimintaa. Katosta tulee kaksi johtoa. Mutta lampuissa saattaa olla se kolmaskin. Mitä sille kuuluu tehdä kytkennässä?

Edit. Toisaalla on katossakin se kolme johtoa. Ja lampuissa saattaa olla sitten kaksi. Miten tuo tulee kytkeä?

Riippuu valaisimesta ja rasiasta mistä on kyse. Jos on ns. kruunuvalaisin, niin valaisimessa on johtoina nolla ja kaksi erillistä vaihejohtoa, joihin sähköä tarjoamalla syttyy eri valaisimessa eri lamput. Vastaavasti kattorasiaan voi tulla nolla ja kaksi vaihejohtoa, joita ohjataan erikseen kaksiosaisella kytkimellä.

Jos taas ollaan nykyajassa, niin rasiaan tulee nolla, vaihe ja maadoitus. Vastaavasti valaisimessa on nolla, vaihe ja maadoitus. Näihin kruunuvalaisinta ei saa kytkettyä niin, että osaryhmiä voisi ohjata erikseen.

Kaiken lisäksi vanhoissa asennuksissa johtojen värit saattavat olla melkeinpä mitä sattuu, joten ainoa maallikolle pätevä yleisohje on, että älä kytke, jos et oikeasti tiedä mitä olet tekemässä.
 
Riippuu valaisimesta ja rasiasta mistä on kyse. Jos on ns. kruunuvalaisin, niin valaisimessa on johtoina nolla ja kaksi erillistä vaihejohtoa, joihin sähköä tarjoamalla syttyy eri valaisimessa eri lamput. Vastaavasti kattorasiaan voi tulla nolla ja kaksi vaihejohtoa, joita ohjataan erikseen kaksiosaisella kytkimellä.

Jos taas ollaan nykyajassa, niin rasiaan tulee nolla, vaihe ja maadoitus. Vastaavasti valaisimessa on nolla, vaihe ja maadoitus. Näihin kruunuvalaisinta ei saa kytkettyä niin, että osaryhmiä voisi ohjata erikseen.

Kaiken lisäksi vanhoissa asennuksissa johtojen värit saattavat olla melkeinpä mitä sattuu, joten ainoa maallikolle pätevä yleisohje on, että älä kytke, jos et oikeasti tiedä mitä olet tekemässä.

Jos katosta tulee kaksi johtoa ja lampussa on kolme niin saako sitä kolmatta kytkeä missään olosuhteessa tuohon katosta tulevaan johtoon? Entä voiko lamppu syttyä jos kytkentä on väärin, mutta vaarallinen?
 
Jos katosta tulee kaksi johtoa ja lampussa on kolme niin saako sitä kolmatta kytkeä missään olosuhteessa tuohon katosta tulevaan johtoon? Entä voiko lamppu syttyä jos kytkentä on väärin, mutta vaarallinen?

Minähän vastasin tuohon kysymykseesi useaan otteeseen tuolla toisessa ketjussa ja vastaus oli että riippuu täysin sen huoneen pistorasioista ovatko ne maadoitettuja vaiko ei.
Ja sopivalla virhekytkennällä lamppu voi syttyä myös niin että valaisimen runko on jännitteinen jolloin siitä saa sähköiskun kosketettaessa.
 
Minähän vastasin tuohon kysymykseesi useaan otteeseen tuolla toisessa ketjussa ja vastaus oli että riippuu täysin sen huoneen pistorasioista ovatko ne maadoitettuja vaiko ei.
Ja sopivalla virhekytkennällä lamppu voi syttyä myös niin että valaisimen runko on jännitteinen jolloin siitä saa sähköiskun kosketettaessa.

Toisessa paikassa on maadoitetut töpselipistorasiat toisessa ei. Miksi näitä lamppuja edes tehdään suojamaalla jos ne voivat aiheuttaa hengenvaaran. Miksi se ei vain voin olla niin, että kierteen pohjaan tulee se virta eikä siihen kierteeseen, saati runkoon?

Nyt kun tuossa käytävällä on pistorasia muutettu alkuperäisestä maadoitettuun niin onko se nyt vain lampusta kiinni että jos tuossa on alun perin asennettu ne johdot oikein niin pitääkö tuota nyt mahdollisesti muuttaa?
 
Jos katosta tulee kaksi johtoa ja lampussa on kolme niin saako sitä kolmatta kytkeä missään olosuhteessa tuohon katosta tulevaan johtoon? Entä voiko lamppu syttyä jos kytkentä on väärin, mutta vaarallinen?
Kun lamppu loistaa, niin jäljelle jää 50% mahdollisuus jännitteelliseen lampun kuoreen. Sinun kohdalla karma hoitaa, jos saat siitä sähköiskun (itse aiheutit).
Minua huolettaa se siivooja tmv, joka joskus myöhemmin pyyhkii kostealla pölyjä valaisimesta. Hän saa silloin sähköiskun joka joko tappaa heti tai hän loukkaa itsensä pahastikin pudottuaan siltä keittiöjakkaralta jota käytti.
 
Jos katosta tulee kaksi johtoa ja lampussa on kolme niin saako sitä kolmatta kytkeä missään olosuhteessa tuohon katosta tulevaan johtoon? Entä voiko lamppu syttyä jos kytkentä on väärin, mutta vaarallinen?

Jos katossa on kaksi johtoa ja valaisimessa kolmas keltavihreä, niin sitä ei saa kytkeä mihinkään. Tekemällä omia yhdistelmiä on hyvinkin mahdollisuus tehdä tilanne, että lamppu syttyy ja on hengenvaarallinen.
 
Jos katossa on kaksi johtoa ja valaisimessa kolmas keltavihreä, niin sitä ei saa kytkeä mihinkään. Tekemällä omia yhdistelmiä on hyvinkin mahdollisuus tehdä tilanne, että lamppu syttyy ja on hengenvaarallinen.

No tämä ei pidä paikkaansa.

Tänne kirjoittamineni on kyllä toisinaan yhtä tuuleen huutamista.
 
Noista kalvorasioiden läpivienneistä muistaakseni aikoinaan koulussa käytiin suht perusteellisesti läpi kaikki mahdolliset virheet ja perusjuttuja oli juurikin nämä täällä jo mainitut eli aina kun mahdollista niin alapuolelta vesilenkin kanssa sisään, kalvot läpäistään joko pyöreällä ruuvarilla tai itse kaapeleilla eikä sillä moralla ja tullaan kohtisuoraan läpi jättäen kalvo pullistumaan ulospäin, liittimet ylös ja puhkaistaan se pieni vedenpoistoreikä mikäli rasia on esim. ulkoseinällä. Samoin rakenteiden läpivienneissä ei koskaan mennä alaviistoon.

Joskus kuitenkin on pakko tulla yläpuolelta ja tällöin olen tehnyt niin että ammun läpivientiin sisäpuolelle jotain sopivaa liimamassaa. Esim keskuksen päälle tulevat TETit on helppo "täyttää" sisäpuolelta jolloin tiiviyteen uskaltaa luottaa jopa suorassa vesisateessa.
 
No tämä ei pidä paikkaansa.

Tänne kirjoittamineni on kyllä toisinaan yhtä tuuleen huutamista.


1673083882717.png
 
Miksi näitä lamppuja edes tehdään suojamaalla jos ne voivat aiheuttaa hengenvaaran. Miksi se ei vain voin olla niin, että kierteen pohjaan tulee se virta eikä siihen kierteeseen, saati runkoon?

Siksi, ettei niitä saa kytkeä jos ei tiedä mitä tekee. Eli vaikka valaisimen asennus onkin sallittua maallikolle, niin vain jos on tehtävään perehtynyt tai opastettu.
 
Siksi, ettei niitä saa kytkeä jos ei tiedä mitä tekee. Eli vaikka valaisimen asennus onkin sallittua maallikolle, niin vain jos on tehtävään perehtynyt tai opastettu.
Ja tuohon vielä korostaisin että "Tietää mitä tekee". Pelkkä opastus kun välttämättä anna sitä ymmärrystä mitä tuohon tietämukseen tarvitsee. Tyyliin: "Minua on opastettu kytkemään nämä johdot näiden ruuvien alle, en kyllä tiedä miksi"
 
Toisessa paikassa on maadoitetut töpselipistorasiat toisessa ei. Miksi näitä lamppuja edes tehdään suojamaalla jos ne voivat aiheuttaa hengenvaaran. Miksi se ei vain voin olla niin, että kierteen pohjaan tulee se virta eikä siihen kierteeseen, saati runkoon?

Nyt kun tuossa käytävällä on pistorasia muutettu alkuperäisestä maadoitettuun niin onko se nyt vain lampusta kiinni että jos tuossa on alun perin asennettu ne johdot oikein niin pitääkö tuota nyt mahdollisesti muuttaa?

Katosta tulee kaksi johdinta molemmat on mustia toinen on vaihe ja toinen nolla. Katosta tulevien johtojen värillä ei ole mitään väliä siellä on aina riski, että joku on itse vedellyt eikä johtimia tunnista värien perusteella.

Huom hengenvaarallista. Jos tee-se-itse henkilöllä käytössä ei ole jännitteenkoetinta niin käsin voi kokeilla kumpi on vaihe ja kumpi nolla. Samalla demostroituu mikä on virhekytkennän seuraus joka vakavimmillaan johtaa jonkun kuolemaan.

Valaisimessa on ruskea, sininen ja kelta-vihreä. Ruskea menee lampun kantaan, sininen kierteeseen ja kelta-vihreä valaisimen runkoon.

Vaihe jossa on 230 V kytketään valaisimen ruskeaan ja nolla valaisimen siniseen. Nollan voi kytkeä tietyin ehdoin keltavihreään ja tehdä nollauksen. Jos kytket nyt mustat johdot väärin päin ja teet nollauksen vaiheeseen valaisimen runko on jännitteinen.

Miksi valaisimien rungot maadoitetaan niin tällä varaudutaan vikaan, jossa valaisimen vaihejohdin irtoaa tai katkeaa ja yhdistyy valaisimen runkoon ja valaisimen runko muuttuu jännitteiseksi.
 
Ja tuohon vielä korostaisin että "Tietää mitä tekee". Pelkkä opastus kun välttämättä anna sitä ymmärrystä mitä tuohon tietämukseen tarvitsee. Tyyliin: "Minua on opastettu kytkemään nämä johdot näiden ruuvien alle, en kyllä tiedä miksi"
Useimmiten se menee maallikkotöissä juuri noin, että osataan kytkeä johtimet hienosti "väri väriin", mutta siihenpä se ymmärrys loppuukin. Eli ei ymmärretä isompaa kokonaisuutta, tiedetä säädöksiä tai osata arvioida riskejä. Eihän kaikkea tietysti voi maallikolta vaatiakaan, mutta johonkin näennäisen helppoon hommaan voi liittyä asioita, joita perehtymätön ei välttämättä osaa huomioida.
 
Entä voiko lamppu syttyä jos kytkentä on väärin, mutta vaarallinen?
Ehdottomasti. Samaan tapaan myös sähkölaite voi toimia väärin kytketyssä hengenvaarallisessa pistorasiassa täysin normaalisti niin kauan kun ei tapahdu toista samanaikaista vikaa tai muuta epäonnista kuten pakastimen ja lämpöpatterin samanaikaista koskemista. Meillä löytyi tällainen kun olin koulupoika. Raneasennushistoriaan ei viitannut mikään, vanhaa taloa vaan oli sähkörempattu useasti osittain ja uutta sekä vanhaa värisysteemiä sekaisin, tietenkin kaksijohtimista kaapelia käytössä, sukot nollattuja ja joku tehnyt yhden virheen.
 
Enemmän tuolla kuitu/hituvirroilla teen töitä. Tosin siellä saattaa olla 10-15kW/48VDC kuormaa.

Kaikki työt pitää dokumentoida. Niin säännöllisesti uusilla asentajilla ne menee korjaukseen. Pahin ei ole edes se että, rasiaan tulee vettä. Vaan että se kaapelia pitkin kaikki vesi valuu suoraan rakenteisiin (vesilenkki). Eli ei varmaankaan opeteta. Tästä nyt voisi jatkaa romaanin verran. JOS/KUN palokatkoja avataan, ja vieressä esim. Hiltin "kyltti". Niin ei ku vaan urtsia tilalle. Ei edes palovaahtoa, vaan normi uretaania.
Kuulostaa pelottavasti sellaiselta, mitä kuvittelenkin. Ja joskus varsinkin noiden palokatkojen vuoksi saadaan joku isompi katastrofi aikaan. Toisaalta, mistäpä voit tietää jos kukaan ei viitsi opettaa?

Dokumentointi on myös yksi mielenkiintoinen. Tuntuu, ettei sitä opeteta missään millään tasolla. Eihän moinen mukavaa luonnollisesti läheskään aina ole mutta kyllä sen merkitys pitäisi silti ymmärtää. Siis viimeistään siinä kohdassa, kun joutuu itse tekemään vianhakua dokumentoimattomaan kohteeseen.

Ja tein oletuksen, että uusilla asentajilla tarkoitat lähinnä nuorisopuolelta tulevia kavereita.

Pitää varmaan jatkaa tuonne "mikä tänään vituttaa" tjsp :)
Taidan muuttua sen ketjun vakiokävijäksi jos joudun enemmän vahtimaan muiden tekemisiä :dead:

Kyllä itte muistelisin että meille opetettiin että läpivienti lenkin kanssa ja reikä hiukan vinoon ulospäin laskevaksi mikäli suinkin mahdollista ja tulppaus.

Mitä noihin jakorasioihin tulee niin muistaakseni meille opetettiin että rasiaan vedenpoistoreikä pohjaan. Sehän riittää kun naulakiinnikkeen naulalla yhden läpivientikalvon tuikkaa puhki.

2000 luvun alussa siis aikuiskoulutuksena opiskelin sähkäriksi.
Aikuiskoulutuksessakin on eroja ja osa on mitä on mutta silti siellä vaikuttaisi käytävän paremmin asioita läpi. Johtuu varmasti osin myös siitä, ettei voi opettaa mitä tahansa, osalla on valmiiksi kokemusta ja ymmärrystä kyseenalaistaa asioita.

Toisaalta aikuisilla voi olla niitä aikaisempia, totuttuja tapoja rasitteena. Yhtään nuorisopuolta parempi ei toki tule jos ei olla valmiita muuttamaan tapoja vastaamaan nykyisyyttä.

Noista kalvorasioiden läpivienneistä muistaakseni aikoinaan koulussa käytiin suht perusteellisesti läpi kaikki mahdolliset virheet ja perusjuttuja oli juurikin nämä täällä jo mainitut eli aina kun mahdollista niin alapuolelta vesilenkin kanssa sisään, kalvot läpäistään joko pyöreällä ruuvarilla tai itse kaapeleilla eikä sillä moralla ja tullaan kohtisuoraan läpi jättäen kalvo pullistumaan ulospäin, liittimet ylös ja puhkaistaan se pieni vedenpoistoreikä mikäli rasia on esim. ulkoseinällä. Samoin rakenteiden läpivienneissä ei koskaan mennä alaviistoon.
Tuollaiselle koululle voi antaa kyllä pisteet asiallisesta opetuksesta. Vaikka tuntuukin tavallaan pieneltä asialta, moni asentaja laittaa niitä rasioita uransa aikana järjettömän määrän ja jos kaikki menee pieleen, on ihan huomattava riski tehdä pelkän rasian sisällön lisäksi harmia rakenteille tms.

Valitettavan paljon muuten näkee niitä puukolla puhkottuja. En vain ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt, miksi näin on. Se kaapeli on kuitenkin varmasti käsillä, ollaanhan sitä rasiaan tuomassa. Miksi ei siis sillä? Ja jos jostain syystä ei onnistu, käsillä on ruuvimeisseliä ja muuta huomattavasti puukkoa parempaa välinettä.
Monen kaapelin kuorimiseen on paljon puukkoa parempia välineitä joten kyllä se puukon käyttö rasian puhkomiseen saa ainakin itseni epäilemään myös sitä, miten se kaapelin kuorinta on tehty. Toki kokenut kuorii puukollakin rikkomatta johtimien eristettä mutta jos jo rasian osalta mennään metsään, en ainakaan itse ole kovin luottavainen.

Kiinnostavat kommentit joka tapauksessa kaikilta kolmelta. Kiitos niistä.
 
Minähän vastasin tuohon kysymykseesi useaan otteeseen tuolla toisessa ketjussa ja vastaus oli että riippuu täysin sen huoneen pistorasioista ovatko ne maadoitettuja vaiko ei.
Ja sopivalla virhekytkennällä lamppu voi syttyä myös niin että valaisimen runko on jännitteinen jolloin siitä saa sähköiskun kosketettaessa.
Jotenkin omastakin mielestä turhaa tuoda samasta asiasta vääntäminen ketjusta toiseen, hyvät ja asialliset vastaukset kuitenkin annettu.

Laitetaan linkki siihen toiseen ketjuun niin ehkä täällä ei tule montaa sivua toistoa. Eli:

Pelkällä kuvalla "keskustelu" ei monesti palvele ketään. Kannattaa jatkossa panostaa hieman enemmän kysymykseen / kommenttiin.
 
Sanoisin että yksi erittäin suuri syy noille ranetuksille on se, että ketään sähkäriä ei kiinnosta nuo pikkuhommat kuten yhden pistorasian vaihto/lisäys, valokytkimen vaihto jne. Noihin pikkuhommiin ei kertakaikkiaan meinaa saada tekijää tai sitten kustannus on tähtitieteellinen. Itselläni ei ole lupia mutta olen harrastanut elektroniikkaa varmaan ainakin 20v, tehnyt omia verkkojännitteisiä laitteita ja töissä kytkenyt paljonkin muunmuassa 70V/100V kaiutinlinjoja ja tehnyt jotain pieniä verkkojännitteisiä kytkentöjä firman sähkönvalvojan "ohjauksessa" joten tuolla kokemuksella olen kyllä rikkoutuneita pistorasioita ja valokytkimiä itselleni kotona vaihtanut koska pidän itseäni kykenevänä tekemään tuollaisia pikkujuttuja. Eri asia oli esim keittiöremontin yhteydessä kun tehtiin vähän suurempia sähkötöitä kuten lisäiltiin pistorasioita, muutettiin ryhmiä jne, silloin oli kyllä oikea luvat omaava sähkäri paikalla (jo ihan senkin takia että sai taloyhtiölle laput).
Tähän myös liittyy se että ne jotka ei raneta käyttää sitten puolikuntoisia rikkinäisiä asennuksia jos ongelma on pieni, esim kuoleentunut valokytkin, irtonainen pistorasia joka kuitenkin toimii vielä osittain tai tietyissä tilanteissa.
 
`Kuulin tuossa muuten tänään, että asuntoon jossa oli epämääriset kytkennät pistorasioissa kävivät asiantuntijat vaihtamassa rasitat.
 
Eniten tässä valaisin keskustelussa ottaa silmään, että neuvojat kutsuvat valaisinta lampuksi.
En pitäisi kovin koulutettuna sähköasentajana.

Valaisin on se mikä laitetaan kattoon roikkumaan. Lamppu on se mikä kierretään valaisimen lampunkantaan.
 
Jotenkin omastakin mielestä turhaa tuoda samasta asiasta vääntäminen ketjusta toiseen, hyvät ja asialliset vastaukset kuitenkin annettu.

Laitetaan linkki siihen toiseen ketjuun niin ehkä täällä ei tule montaa sivua toistoa. Eli:


Pelkällä kuvalla "keskustelu" ei monesti palvele ketään. Kannattaa jatkossa panostaa hieman enemmän kysymykseen / kommenttiin.
Siinä taidettiin yrittää sanoa sitä, mitä kuvassa olevassa tekstissä lukee.

"Sen [keltavihreän] kytkeminen muuhun kuin valaisinpistorasian maadoitusliittimeen on hengenvaarallinen virhekytkentä."

Sitä en sitten tiedä miten se valaisimen kytkentään liitty.
 
No tämä ei pidä paikkaansa.

Tänne kirjoittamineni on kyllä toisinaan yhtä tuuleen huutamista.
Jos katosta tulee vain vaihe ja nolla ja valaisin "nollataan" virheellisesti vaiheeseen, eli kytketään valaisimen kevi ja vaihe katon vaiheeseen ja nolla oikein, niin silloinhan se valaisin toimii, mutta jännite on rungossa? Vastaava tilannehan tuo on väärin nollatun pistorasiankin kanssa. Vai mitä minulta meni tässä ohi?
 
Jos katosta tulee vain vaihe ja nolla ja valaisin "nollataan" virheellisesti vaiheeseen, eli kytketään valaisimen kevi ja vaihe katon vaiheeseen ja nolla oikein, niin silloinhan se valaisin toimii, mutta jännite on rungossa? Vastaava tilannehan tuo on väärin nollatun pistorasiankin kanssa. Vai mitä minulta meni tässä ohi?

Tilaan on voitu asentaa maadoitetut pistorasiat nollaamalla ja tällöin katostakaan ei sitä maadoitusjohdinta löydy, tällöin sinne on asennettava tilaluokituksen mukainen maadoitettu kattorasia tai maadoitettava valaisimen runko muilla tavoin koska ei olla enää 0-luokan tilassa.
Huonetta tarkastellaan aina kokonaisuutena eikä pelkkien johtimien perusteella voida sanoa maadoituksesta mitään.
 
Tilaan on voitu asentaa maadoitetut pistorasiat nollaamalla ja tällöin katostakaan ei sitä maadoitusjohdinta löydy, tällöin sinne on asennettava tilaluokituksen mukainen maadoitettu kattorasia tai maadoitettava valaisimen runko muilla tavoin koska ei olla enää 0-luokan tilassa.
Huonetta tarkastellaan aina kokonaisuutena eikä pelkkien johtimien perusteella voida sanoa maadoituksesta mitään.
Eikös jossain vaiheessa vähän aikaa ollut myös sellainen asennustapa, että pistorasiat vaadittiin maadoitetuiksi (erillisellä kevillä), mutta valaisinpisteitä ei, kunnes myöhemmin maadoituspakko ulottui koskemaan niitäkin?

Tuossahan tapauksessa on siis juurikin mahdollista valaisin väärin nollaamalla saada aikaan se hengenvaarallinen tilanne valaisimen silti toimiessa, jos sitä valaisinta siis mennään nollailemaan ja tilassa on maapotentiaalia saatavilla jostain pistorasiaan kytketystä maadoitetusta laitteesta.
 
Eniten tässä valaisin keskustelussa ottaa silmään, että neuvojat kutsuvat valaisinta lampuksi.
En pitäisi kovin koulutettuna sähköasentajana.

Valaisin on se mikä laitetaan kattoon roikkumaan. Lamppu on se mikä kierretään valaisimen lampunkantaan.
Ja tämän kaltainen pilkun viilaaminen ja muiden vähättely palvelee keskustelua miten? Sitäpaitsi tuo väittämäsi on väärinkin, rajasit lamput vain edison-kantaisiin unohtaen kaiken muun.

Ketjuhan on "kysymyksiä sähkömiehille", ei "sähkömiehien keskinäistä keskustelua" joten on aivan normaali ja ammattimainenkin tapa puhua niin, että se maallikko ymmärtää, mistä puhutaan. Ja lampuistahan maaallikot puhuvat. Mitään väärin ymmärryksen vaaraa ei tällaisessa asiayhteyskin huomioiden ole ja jokainen tietää, mistä puhutaan.
Ja sekin on ammattitaitoa ymmärtää, missä kohden on korjattava jotta väärinymmärrystä ei syntyisi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 272
Viestejä
4 503 164
Jäsenet
74 379
Uusin jäsen
Mirle78

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom