Kysymyksiä sähkömiehille

Carunalla on jonkinverran uusilla asuinalueilla tuotu tonttikeskukset valmiiksi rakentamattoman tontin laitaan. Yleensä siihen otetaan lopullinen sähköliittymä heti aloitusvaiheessa ja käytetään keskuksessa olevia pistorasioita.

Kaapit joita mä olen nähnyt eivät ole olleet sinetöityjä sen kummemmin kuin mitä yleensäkin sähkömittarissa on sinetit, ovessa oli muistaakseni jokin kolmioavainlukitus tms..

Se mcmk4x16+16 on selkeä valinta tuohon joka käytännössä kestää sen minkä carunan keskuskin, eikä se 15m pätkä ketään kaada konkurssiin. Alukaapelin kanssa joutuu usein taistelemaan niiden liittimien kanssa jotka ei välttämättä sovellu alumiinille, joten se hintaerokaan ei välttämättä ole merkirtävä.
Kiitoksia. Jos olis ainoa hankinta niin ei kaataisi, mutta jos puolen miljoonan talossa kaikki hankinnat vetää 30-100% kalliimmalla "varmuuden vuoksi" niin loppusummassa eroa on sadoissa tuhansissa - hieman kärjistäen. Eli pyrin optimoimaan noita kustannuksia joka paikassa. Sähköautoihin on kyllä pakko varautua jollain tasolla. Sinetissä lukee hengenvaara tms. eli kannen alta löytynee jotain jännitteisiä osia, lukitus on perus kolmikara.
 
Akateemisesta mielenkiinnosta kyselen että takaavatko sähkölaitokset että jännitehäviöt ei kasva liian suuriksi jos liitymää kuormittaa maksimiteholla. Jos oikosulkuvirrat on pientaloliittymässä rajoilla, niin jännitehäviöt alkaa olla suht hulppeita kun virtaa menee lähelle liittymän maksimeita.
Syöttöpisteen jännite pitää aina olla tiettyjen rajojen sisällä, riippumatta kuormituksesta. Taustalla on jakelujännitteen laatua koskeva standardi ja sähkömarkkinalaki.
 
Akateemisesta mielenkiinnosta kyselen että takaavatko sähkölaitokset että jännitehäviöt ei kasva liian suuriksi jos liitymää kuormittaa maksimiteholla. Jos oikosulkuvirrat on pientaloliittymässä rajoilla, niin jännitehäviöt alkaa olla suht hulppeita kun virtaa menee lähelle liittymän maksimeita.

Kyllä verkostolaskenta molemmat laskee ja mitoituksessa siitten huomioidaan -aikalaillahan noi oikosulkuvirrat ja jännitehäviöt "käsikädessä" kulkee -eli kyllä jännitehäviökin pyritäään sallituissa rajoissa pitämään.
 
Ei ole urakoitsijaa kun meinasin tehdä sähköt itse. Hämminkiä tässä aiheuttaa se, että tontilla on jo Carunan omistuksessa oleva mittauskeskus/jakokaappihimmeli jota en sinetöinnin takia saa auki, että näkisin mitä siellä on. Tuon kaapin ja talon väliin pitäisi saada kaapeli. Järjestely on mulle uusi, vaikka olen suunnitellut satoja keskuksia. Mutta kun työkokemus rajoittuu isoihin liike- ja toimistorakennuksiin ja laajoihin infrahankkeisiin niin tällaista ei ole tullut vastaan. Lisäksi tässä on tullu huomattua, että pientalon rakentaminen on täysin oma maailmansa verrattuna isompiin hankkeisiin, niin pakko varmistella ettei tee tätäkin vaikeimman kautta. Työmaasähkö tulee nyt oman väliaikaisen liittymän kautta ihan eri reittiä kuin lopullinen liittymä.

Nyt kun tiedetään, että verkonhaltija on Caruna, niin myös heidän sivuilta löytyy urakoitsijaohjeet todella helposti ja kattavasti. Ja nopealla vilkaisulla liittymisjohdon minimit on cu16 ja al25 ja liittymäpisteen oikosulkuvirraksi luvataan 3x25A-3x50A liittymille vähintään 250A. Paitsi erityisessä poikkeustapauksessa 3x25A liittymän osin oikosulkuvirta on vähintään 180A. Loput täältä ja täältä.
 
Nyt kun tiedetään, että verkonhaltija on Caruna, niin myös heidän sivuilta löytyy urakoitsijaohjeet todella helposti ja kattavasti. Ja nopealla vilkaisulla liittymisjohdon minimit on cu16 ja al25 ja liittymäpisteen oikosulkuvirraksi luvataan 3x25A-3x50A liittymille vähintään 250A. Paitsi erityisessä poikkeustapauksessa 3x25A liittymän osin oikosulkuvirta on vähintään 180A. Loput täältä ja täältä.
Liittymisjohtohan tuolla tontilla on jo Carunan rakentamana ja se päättyy Carunan omistamaan mittauskeskukseen. Riittävästi kun tätä täällä pähkii niin alkaa kirkastumaan itsellenikin. Tuo talolle tuleva piuha on mittarin jälkeen niin periaatteessa sähkölaitokselle ei pitäisi olla väliä millainen se on kunhan on 5-johtiminen.
 
Liittymisjohtohan tuolla tontilla on jo Carunan rakentamana ja se päättyy Carunan omistamaan mittauskeskukseen. Riittävästi kun tätä täällä pähkii niin alkaa kirkastumaan itsellenikin. Tuo talolle tuleva piuha on mittarin jälkeen niin periaatteessa sähkölaitokselle ei pitäisi olla väliä millainen se on kunhan on 5-johtiminen.

Ei, se Carunan purkki siellä, oli sitten mittauskeskus tai jotain muuta, on ehkä se liittymispiste, josta sitten erittäin todennäköisesti lähtee se sinun kaapeli sinne sinun pääkeskukselle, se on liittymisjohto.
 
Kiitoksia. Jos olis ainoa hankinta niin ei kaataisi, mutta jos puolen miljoonan talossa kaikki hankinnat vetää 30-100% kalliimmalla "varmuuden vuoksi" niin loppusummassa eroa on sadoissa tuhansissa - hieman kärjistäen. Eli pyrin optimoimaan noita kustannuksia joka paikassa. Sähköautoihin on kyllä pakko varautua jollain tasolla. Sinetissä lukee hengenvaara tms. eli kannen alta löytynee jotain jännitteisiä osia, lukitus on perus kolmikara.
Puolen miljoonan talo ja sähkötyöt mallia "tein itse ja säästin". :D

No, en epäile sinun ammattitaitoasi, mutta vaikuttaa että kaikista perusasioista et ole aivan selvillä. Ainakin kaapelin mitoitus pitäisi olla ihan peruskauraa.
 
Nyt kun sähkäreiden oppimääristä oli keskustelua, niin tuli mieleen. Sukulainen linkkasi oppikirjan minkä ammattilentäjät joutuu opiskelemaan sähköopia. Maallikon silmiin näyttää varsin kovalta setiltä.

Jos totta puhutaan niin ihan peruskauraa nuo mitä tuossa opuksessa käsitellään. Enkä puhu nyt ilmailusta vaan sähköopista yleisesti jos alaa lähtee opiskelemaan.
 
Eikös sähköyhtiöillä ole aika yleisenä ohjeena että kaava-alueella AXMK 4x25 ja ei kaava-alueella 4x35, joten
pari ropoista säästää kun laittaa AMCMK 4x25+16, jos siis kaava-alueesta kyse. Pystyy helposti kuormittamaan 50A ja ylikin.

Toisaalta sitten jos haluaa sähkärille mukavemman kaapelin kytkeä niin MCMK 4x10+10, mutta tässä tapauksessa ei saa olla yhtään uppoasennusta matkalla, muuten MCMK 4x16+16. MC10 maksanee 10-15e/m kun taas AMC16 5-10€/m.

Ja tosiaan sitten mittaus- eli pääkeskukselta eteenpäin kaikki TN-S eli 5 johdinjärjestelmänä...
Mitään kaapelia ei pysty hatusta heittämällä mitoittamaan jos ei tiedä syöttävän puolen oikosulkuvirtaa, vedettävän kaapelin pituutta sekä kaapelin suunniteltua maksimikuormaa jonka perusteella sitten laskee tarvittavan paksuuden. Tuossa nyt karkeasti naamalle heitettynä parametrit. Kaapelin tyyppi, asennustapa yms. toki vaikuttaa myös.
 
Puolen miljoonan talo ja sähkötyöt mallia "tein itse ja säästin". :D

No, en epäile sinun ammattitaitoasi, mutta vaikuttaa että kaikista perusasioista et ole aivan selvillä. Ainakin kaapelin mitoitus pitäisi olla ihan peruskauraa.

Sama fiilis ja epäilys heräsi Jos JuhaH tekee isompia kohteita niin pitäiskö oikeasti olla huolissaan. Ymmärrän et esim teollisuudessa yms. Oleva asiantuntija ei välttämättä osaa pientalopuolen kytkentöjä, mutta liittymisjohdon mitoitus ja keskuksen oven avaaminen aiheuttaa noin paljon kysymyksiä...
 
Kyllä mä ne kytkennät osaan, talo rakentuu hartiapankkihankkeena ja teen käytännössä kaiken muunkin itse - ja säästän :) Boldataan nyt vielä tämä kohta: Liittymisjohtoa en mitoita, koska se on tosissaan jo sähkölaitoksen toimesta tontille rakennettuna. Keskuksen avaaminen tuottaa sen takia ongelmia, kun se tontilla oleva jakokaappiosa on sähkölaitoksen lukituksessa ja mittauskeskusosassa on sähkölaitoksen sinetti, jossa lukee hengenvaara. Multa löytyy kyllä rälläkkä ja voimapihdit, niin mitäs Skude ehdotat toimintamalluksi: rälläkällä jakokaapin ovesta sisään, ja voimapihdeillä mittauskeskus kyselemättä auki, että näen mitä ne on syöny. Jokainen Carunan asiakaspalvelun kanssa asioinut varmaan ymmärtää miksen kysele asiaa suoraan sähkölaitokselta. Mutta homma alkaa olla selvä, niin lopetellaan ennenkuin menee liikaa henkilöiden arvosteluksi. Kiitoksia kaikille asiallisia vastauksia antaneille.

eikä tämä nyt muutenkaan ihan triviaalilta vaikuta, kun täälläkin 90% vastauksista menee varsinaisen aiheen ohi…
 
Viimeksi muokattu:
Keskuksen avaaminen tuottaa sen takia ongelmia, kun se tontilla oleva jakokaappiosa on sähkölaitoksen lukituksessa ja mittauskeskusosassa on sähkölaitoksen sinetti, jossa lukee hengenvaara. Multa löytyy kyllä rälläkkä ja voimapihdit, niin mitäs Skude ehdotat toimintamalluksi: rälläkällä jakokaapin ovesta sisään, ja voimapihdeillä mittauskeskus kyselemättä auki, että näen mitä ne on syöny.

Siis eli eikö ole pääsyä "omalla" sähkömittarille ollenkaan? Ja onko pääsyä pääsulakkeille, vai missä ne on?
 
Ei ole urakoitsijaa kun meinasin tehdä sähköt itse. Hämminkiä tässä aiheuttaa se, että tontilla on jo Carunan omistuksessa oleva mittauskeskus/jakokaappihimmeli jota en sinetöinnin takia saa auki, että näkisin mitä siellä on. Tuon kaapin ja talon väliin pitäisi saada kaapeli. Järjestely on mulle uusi, vaikka olen suunnitellut satoja keskuksia. Mutta kun työkokemus rajoittuu isoihin liike- ja toimistorakennuksiin ja laajoihin infrahankkeisiin niin tällaista ei ole tullut vastaan. Lisäksi tässä on tullu huomattua, että pientalon rakentaminen on täysin oma maailmansa verrattuna isompiin hankkeisiin, niin pakko varmistella ettei tee tätäkin vaikeimman kautta. Työmaasähkö tulee nyt oman väliaikaisen liittymän kautta ihan eri reittiä kuin lopullinen liittymä.
Mikäli sinä itse teet sähkösi, sinulta pitää löytyä mittari millä keskuksen oikosulkuvirran voi mitata. Kovin mielelläni kyseenalaistaisin työkokemuksesi omakotitalojen sähköasennuksista ja kokonaan itse tekemisen mielekkyyden. Ei kannata kiireellä opetella sellaista asiaa, jonka sujuva osaan vaatii ainakin parinkymmenen omakotitaloprojektin verran kokemusta. Omakotitaloissa on todella paljon sellaisia pieniä käytännön asioita mitä ei teollisuuspuolella tule edes vastaan. Esimerkkeinä vaikka KNX, Plejd, Wiser. Myös attiavalun kautta putkittaminen, yleensäkin jäykällä putkella putkitus, keskuksen sijoittelu, sähkökalusteiden sijoittelu, sisä- ja ulkovalaistuksen erilaiset ratkaisut, huonekalujen huomiointi sähkösuunnittelussa, kaikki sellaisia asioita, jotka ovat selvää vain sellaiselle, joka on kyseisiä asennuksia tehnyt. Suosittelen että otat projektiin kaveriksi jonkun vanhan opiskelukaverin, jolla on oma sähköfirma ja joka on tehnyt paljon omakotitaloja. Jos kaveri on hyvä ja luotettava, säästät tällä enemmän kuin yksin tekemällä ikinä. Tällä varmistat ainakin sen, että seiniä tai lattiaa ei tarvitse jälkikäteen aukoa kun jotain unohtui. Esimerkkinä lattialämmityksen termostaatin anturin putki.

Huomioithan että sinulla tulee olla Tukes -numero, jotta voit esimerkiksi tilata sähkölaitokselta mittaroinnin. Ja jos itse kokonaan teet, tulisi sinulla itselläsi olla sähköpätevyys. Toivottavasti kukaa ei ota nimillensä sellaisten töitä, jotka ovat kyseisissä asennuksissa kokemattomia.

Jo pelkästään tavaroiden hankkiminen ja niiden kustannustason selvittäminen on ihan oma maailmansa. Tunnen sähkösuunnittelijoita, jotka ovat ostaneen "halvalla suoraan onniselta" omakotitalonsa tarvikkeet, vaikka todellisuudessa olisivat saaneet sähköfirman kautta ne 30% halvemmalla. Ja sitten on erikseen ne "insinöörit" jotka ajattelevat säästävänsä ostamalla kaikki sähkötarvikkeet aliexpressistä:dead:

Teksti saattaa kuulostaa paikoin rankaltakin, mutta se on oman projektisi parhaaksi. Harjoittele mieluummin muiden projekteilla:cigar2:
Saatat olla maailman paras neurokirurgi, mutta silti en antaisi sinun tehdä silmäleikkausta.
 
Mikäli sinä itse teet sähkösi, sinulta pitää löytyä mittari millä keskuksen oikosulkuvirran voi mitata. Kovin mielelläni kyseenalaistaisin työkokemuksesi omakotitalojen sähköasennuksista ja kokonaan itse tekemisen mielekkyyden. Ei kannata kiireellä opetella sellaista asiaa, jonka sujuva osaan vaatii ainakin parinkymmenen omakotitaloprojektin verran kokemusta. Omakotitaloissa on todella paljon sellaisia pieniä käytännön asioita mitä ei teollisuuspuolella tule edes vastaan. Esimerkkeinä vaikka KNX, Plejd, Wiser. Myös attiavalun kautta putkittaminen, yleensäkin jäykällä putkella putkitus, keskuksen sijoittelu, sähkökalusteiden sijoittelu, sisä- ja ulkovalaistuksen erilaiset ratkaisut, huonekalujen huomiointi sähkösuunnittelussa, kaikki sellaisia asioita, jotka ovat selvää vain sellaiselle, joka on kyseisiä asennuksia tehnyt. Suosittelen että otat projektiin kaveriksi jonkun vanhan opiskelukaverin, jolla on oma sähköfirma ja joka on tehnyt paljon omakotitaloja. Jos kaveri on hyvä ja luotettava, säästät tällä enemmän kuin yksin tekemällä ikinä. Tällä varmistat ainakin sen, että seiniä tai lattiaa ei tarvitse jälkikäteen aukoa kun jotain unohtui. Esimerkkinä lattialämmityksen termostaatin anturin putki.

Huomioithan että sinulla tulee olla Tukes -numero, jotta voit esimerkiksi tilata sähkölaitokselta mittaroinnin. Ja jos itse kokonaan teet, tulisi sinulla itselläsi olla sähköpätevyys. Toivottavasti kukaa ei ota nimillensä sellaisten töitä, jotka ovat kyseisissä asennuksissa kokemattomia.

Jo pelkästään tavaroiden hankkiminen ja niiden kustannustason selvittäminen on ihan oma maailmansa. Tunnen sähkösuunnittelijoita, jotka ovat ostaneen "halvalla suoraan onniselta" omakotitalonsa tarvikkeet, vaikka todellisuudessa olisivat saaneet sähköfirman kautta ne 30% halvemmalla. Ja sitten on erikseen ne "insinöörit" jotka ajattelevat säästävänsä ostamalla kaikki sähkötarvikkeet aliexpressistä:dead:

Teksti saattaa kuulostaa paikoin rankaltakin, mutta se on oman projektisi parhaaksi. Harjoittele mieluummin muiden projekteilla:cigar2:
Saatat olla maailman paras neurokirurgi, mutta silti en antaisi sinun tehdä silmäleikkausta.
Pöh.

Jos kiinteistösähköistä ei ole mitään kokemuksia, niin hyvä olisi tietysti asiaan vähän tutustua, mutta mikäpä sen parempi harjoittelukohde kuin oma.

Ja tosiaan sitä mittarointiakaan ei tarvitse tilata jos caruna on sen asentanut jo tyhjälle tontille.

Knx on oma systeeminsä, ja suhteellisen harvinainen, johon ryhtyvät tietävät kyllä mihin sormensa iskevät, ja nuo zigbee yms mainitut langattomat systeemit ovat samoja romuja mitä marketissa myydään muutenkin pulliaisille, vaan huonommalla yhteensopivuudella.

Sähkökaluista kannattaa tietysti koota lista ja pyytää niistä könttätarjous, ja hankkia ne muutamat täydentävät rojut sitten kovalla hinnalla mistä vaan.
 
eikä tämä nyt muutenkaan ihan triviaalilta vaikuta, kun täälläkin 90% vastauksista menee varsinaisen aiheen ohi…
Vajailla lähtötiedoilla on aika hankalaa lähteä mitoittamaan yhtään mitään. Ainakaan kovin luotettavasti.

Annoin sitä paitsi vinkit, mistä lähteä etsimään tietoa kaapelin kuormitettavuuden laskennasta. D1-käsikirja on hyvä, siinä standardeja on selitetty käytännönläheisesti.

Asut vuokralla?

Ei puolenmiljoonan talossa ole mitään kovin erikoista, ja suurella osalla ihmisista ei ole varaa ostaa valmista.
Ei sinänsä olekaan erikoista, huvitti vain että maksukykyä ilmeisesti on 500k€ taloon, mutta sähköt päätetään vetää itse ja kysellään ihan perusasioita. :D

Kaikki eivät jaksaisi vaivautua ellei ole pakko. Eihän se toki minulle kuulu ja kukin tyylillään.
Knx on oma systeeminsä, ja suhteellisen harvinainen, johon ryhtyvät tietävät kyllä mihin sormensa iskevät, ja nuo zigbee yms mainitut langattomat systeemit ovat samoja romuja mitä marketissa myydään muutenkin pulliaisille, vaan huonommalla yhteensopivuudella.
Kiinteistöjen automaatio on tätä päivää eikä KNX nyt niin erikoinen tai harvinainen enää ole.
 
Viimeksi muokattu:
Ei sinänsä olekaan erikoista, huvitti vain että maksukykyä ilmeisesti on 500k€ taloon, mutta sähköt päätetään vetää itse ja kysellään ihan perusasioita. :D

Eihän se toki minulle kuulu ja kukin tyylillään.
Kiinteistöjen automaatio on tätä päivää eikä KNX nyt niin erikoinen tai harvinainen enää ole.
Sulla ei nyt jotenkin ole nuo summat hallussa. Maksukykyä 500k taloon tarkoittaa kuitenkin käytännössä keskiluokkaista työssäkäyvää perhettä, ei miljoonatuloja.

Jos 100k pystyy laittamaan hartiapankista sillä on normaalille ihmiselle aika iso merkitys, vain sosiaalipummille ja miljoonatuloilla tuolla ei ole paskan väliä.

Ja knx löytyy luokkaa alle 2% taloista, tuoko ei ole harvinainen? Sen erikoisuudesta en nyt osaa sanoa, ei kai se sen erikoisempi ole kuin mikään muukaan väyläpohjainen järjestelmä.

E: tuon alle 2% heitin perustuen asuntomessuihin, jossa kuitenkin tuollaiset järjeslmät lienevät yliedustettuina, mitään kunnollista dataa mulla ei noista ole.
 
Viimeksi muokattu:
Ja knx löytyy luokkaa alle 2% taloista, tuoko ei ole harvinainen? Sen erikoisuudesta en nyt osaa sanoa, ei kai se sen erikoisempi ole kuin mikään muukaan väyläpohjainen järjestelmä.

E: tuon alle 2% heitin perustuen asuntomessuihin, jossa kuitenkin tuollaiset järjeslmät lienevät yliedustettuina, mitään kunnollista dataa mulla ei noista ole.
Ei minullakaan ole dataa, mutta pointti on enemmänkin se, että jos nyt olisin taloa rakentamassa, niin kyllä laittaisin (tai ainakin kovasti harkitsisin) siihen automaatiojärjestelmän esim. KNX.

Edelleen, jokainen tehköön kuten tahtoo.
 
Viimeksi muokattu:
Mikäli sinä itse teet sähkösi, sinulta pitää löytyä mittari millä keskuksen oikosulkuvirran voi mitata. Kovin mielelläni kyseenalaistaisin työkokemuksesi omakotitalojen sähköasennuksista ja kokonaan itse tekemisen mielekkyyden. Ei kannata kiireellä opetella sellaista asiaa, jonka sujuva osaan vaatii ainakin parinkymmenen omakotitaloprojektin verran kokemusta. Omakotitaloissa on todella paljon sellaisia pieniä käytännön asioita mitä ei teollisuuspuolella tule edes vastaan. Esimerkkeinä vaikka KNX, Plejd, Wiser. Myös attiavalun kautta putkittaminen, yleensäkin jäykällä putkella putkitus, keskuksen sijoittelu, sähkökalusteiden sijoittelu, sisä- ja ulkovalaistuksen erilaiset ratkaisut, huonekalujen huomiointi sähkösuunnittelussa, kaikki sellaisia asioita, jotka ovat selvää vain sellaiselle, joka on kyseisiä asennuksia tehnyt. Suosittelen että otat projektiin kaveriksi jonkun vanhan opiskelukaverin, jolla on oma sähköfirma ja joka on tehnyt paljon omakotitaloja. Jos kaveri on hyvä ja luotettava, säästät tällä enemmän kuin yksin tekemällä ikinä. Tällä varmistat ainakin sen, että seiniä tai lattiaa ei tarvitse jälkikäteen aukoa kun jotain unohtui. Esimerkkinä lattialämmityksen termostaatin anturin putki.

Huomioithan että sinulla tulee olla Tukes -numero, jotta voit esimerkiksi tilata sähkölaitokselta mittaroinnin. Ja jos itse kokonaan teet, tulisi sinulla itselläsi olla sähköpätevyys. Toivottavasti kukaa ei ota nimillensä sellaisten töitä, jotka ovat kyseisissä asennuksissa kokemattomia.

Jo pelkästään tavaroiden hankkiminen ja niiden kustannustason selvittäminen on ihan oma maailmansa. Tunnen sähkösuunnittelijoita, jotka ovat ostaneen "halvalla suoraan onniselta" omakotitalonsa tarvikkeet, vaikka todellisuudessa olisivat saaneet sähköfirman kautta ne 30% halvemmalla. Ja sitten on erikseen ne "insinöörit" jotka ajattelevat säästävänsä ostamalla kaikki sähkötarvikkeet aliexpressistä:dead:

Teksti saattaa kuulostaa paikoin rankaltakin, mutta se on oman projektisi parhaaksi. Harjoittele mieluummin muiden projekteilla:cigar2:
Saatat olla maailman paras neurokirurgi, mutta silti en antaisi sinun tehdä silmäleikkausta.
Mulla on sovittuna kaveri joka tekee varmennustarkastuksen ja Tukesilta saatu pätevyystodistus sähkötöiden tekemiseen. Mitä tässä on kavereiden raksoilla pyörinyt niin aika vähän noita putkituksia näkee, ihan MMJ:llä keskukselta rasioille näyttää ammattilaisetkin tekevän. Tukkukorttikin on työnantajan puolesta, mutta esim taloon.comista saa suunnilleen samaan tasoon kuin tukun lähtöhinta- 50-60% alennukset (+alv) plus että tiedät hinnan ostohetkellä. Kytkentöjä olen tehnyt sen 20-vuotta vuoteen 2016 asti kun noita sai itselle ja lähisukulaisille tehdä ilman todistuksiakin koulutuksen ansiota. Nyt on sitten maksettu paperista että saan tehdä jatkossakin.

KNX on musta raikas tuulahdus 90-luvulta ja tuota ei ole tulossa, mutta tämä on toinen tarina. Se automaatio mitä tähän taloon tulee pyörii langattomasti TCP/IP:llä niin kaapelointi on suht yksinkertaista :) Ja tosissaan kuten olen aiemmin kertonut, niin kokemus on toimisto- ja liikekiinteistöistä (eikä teollisuudesta) eli ollaan jo vähän lähempänä sitä mitä omassa projektissa pitää osata. Kaikki mainitsemasi asiat on ihan tuttua kauraa ja kyllä ne kytkimet ja rasioinnit osaa maallikkokin sijoitella jos vähän miettii - ei se mitään rakettitiedettä todellakaan ole. Mitään erikoista ei ole tulossa, ja kaikkein vähiten mitään valmistajakohtaisia integroituja automaatiojärjestelmiä. Koulutus on talotekniikan eikä sähkövoimatekniikan puolelta, niin koulutuksenkin on ihan pientalopuolelta - tosin muutaman vuosikymmenen takaa.
 
Kaikki mainitsemasi asiat on ihan tuttua kauraa ja kyllä ne kytkimet ja rasioinnit osaa maallikkokin sijoitella jos vähän miettii - ei se mitään rakettitiedettä todellakaan ole.
Tuohon on vaan ihan pakko kommentoida että ei ainakaan kaikki suunnittelijatkaan osaa sijoitella pistorasioita ja valokytkimiä järkevästi. Aika monesti näkee että esimerkiksi eteisen valokytkin jää aukeavan oven taakse eli kun tulet sisään niin pitää ovi ensin sulkea että pääsee laittamaan valot päälle tai ennen oli puhelinpistorasioita ihan älyttömissä paikoissa johon ei saanut mitään puhelinpöytää lähimaillekaan. Tai sitten on joku pistorasia sellaisessa paikassa että joku ovi tai kaappi estää sen käyttämisen. Toki jos olisi käyttänyt edes pari sekuntia noiden sijoittelun miettimiseen, tuollaisia aivopieruja ei olisi päässyt käymään. Ovat vaan edelleen varsin yleisiä.
 
Ihan sivuhuomiona KNX tuli omaan taloon ja oli kyllä varsin vaivaton kaapeloida ja konffata. Sopivasti valikoituna kaikki palikatkin oli kohtuuhintaisia Saksasta tilaten. 2019-2020 ei ihan hirveästi ollut langallisia vaihtoehtoja omilla reunaehdoilla, melkoisen iso osa kaikesta kotiautomaatiopöhinästä on joko langatonta tai erittäin diy.
 
Tuohon on vaan ihan pakko kommentoida että ei ainakaan kaikki suunnittelijatkaan osaa sijoitella pistorasioita ja valokytkimiä järkevästi. Aika monesti näkee että esimerkiksi eteisen valokytkin jää aukeavan oven taakse eli kun tulet sisään niin pitää ovi ensin sulkea että pääsee laittamaan valot päälle tai ennen oli puhelinpistorasioita ihan älyttömissä paikoissa johon ei saanut mitään puhelinpöytää lähimaillekaan. Tai sitten on joku pistorasia sellaisessa paikassa että joku ovi tai kaappi estää sen käyttämisen. Toki jos olisi käyttänyt edes pari sekuntia noiden sijoittelun miettimiseen, tuollaisia aivopieruja ei olisi päässyt käymään. Ovat vaan edelleen varsin yleisiä.
Nykyään 3D-mallien myötä törmäystarkastelu on helpottunut, kun rakenteiden, putkien ym. paikat näkee suunnitteluvaiheessa ja pistorasiat ym. sijoitetaan suunnitelmaan 3D-objekteina.
 
Tuohon on vaan ihan pakko kommentoida että ei ainakaan kaikki suunnittelijatkaan osaa sijoitella pistorasioita ja valokytkimiä järkevästi. Aika monesti näkee että esimerkiksi eteisen valokytkin jää aukeavan oven taakse eli kun tulet sisään niin pitää ovi ensin sulkea että pääsee laittamaan valot päälle tai ennen oli puhelinpistorasioita ihan älyttömissä paikoissa johon ei saanut mitään puhelinpöytää lähimaillekaan. Tai sitten on joku pistorasia sellaisessa paikassa että joku ovi tai kaappi estää sen käyttämisen. Toki jos olisi käyttänyt edes pari sekuntia noiden sijoittelun miettimiseen, tuollaisia aivopieruja ei olisi päässyt käymään. Ovat vaan edelleen varsin yleisiä.
Nuo kytkimien sijoittelut on ihan perusohjeissa kahvan puolella, suurin ongelma on se että arkkitehdin jäljiltä on usein kuvissa vääränkätisiä ovia, joka sitten työmaalla korjataan, mutta vasta kun kytkin on jo asennettu.

Ne perus sähkörasioiden suunnitteluohjeet on varsin yksinkertaiset, paljon enemmän ongelmia aiheuttaa isojen tilojen kytkimien sijoittelut. Tai ainakin silloin kun ne koittaa tehdä jonkin logiikan mukaan.
 
Tuohon on vaan ihan pakko kommentoida että ei ainakaan kaikki suunnittelijatkaan osaa sijoitella pistorasioita ja valokytkimiä järkevästi. Aika monesti näkee että esimerkiksi eteisen valokytkin jää aukeavan oven taakse eli kun tulet sisään niin pitää ovi ensin sulkea että pääsee laittamaan valot päälle tai ennen oli puhelinpistorasioita ihan älyttömissä paikoissa johon ei saanut mitään puhelinpöytää lähimaillekaan. Tai sitten on joku pistorasia sellaisessa paikassa että joku ovi tai kaappi estää sen käyttämisen. Toki jos olisi käyttänyt edes pari sekuntia noiden sijoittelun miettimiseen, tuollaisia aivopieruja ei olisi päässyt käymään. Ovat vaan edelleen varsin yleisiä.
Tuo nyt kertoo enemmän täydellisestä välinpitämättömyydestä kuin osaamisesta. Se ei oikeasti vaadi insinöörin papereita että ymmärtää kytkimen olevan avatun oven takaa hankalasti käytettävissä - ihan maalaisjärki riittää. Nythän tilanne on suht ideaali, kun suunnittelija, asentaja ja loppukäyttäjä on sama taho - pitäis ainakin kommunikaation pelata. Eikä tarvitsella kinastella tahon x kanssa että kenen vika kun suunnittelija on tehnyt hommat päin seiniä - kun ei ole kiireessä tai motivaationpuutteessaan muuta kyenny, asentaja asentanut vittuillakseen tai lisätöiden toivossa suunnitelmien mukaan, vaikka tiedostaa niissä olevan virheitä ja valvovaa tahoa homma ei ole jaksanut vähempää kiinnostaa. Kuten se valitettavan usein ammattilaisten hoitamana menee.. juu teen mieluummin itse ja säästän hermoja ja rahoja.
 
Nythän tilanne on suht ideaali, kun suunnittelija, asentaja ja loppukäyttäjä on sama taho - pitäis ainakin kommunikaation pelata. Eikä tarvitsella kinastella tahon x kanssa että kenen vika kun suunnittelija on tehnyt hommat päin seiniä - kun ei ole kiireessä tai motivaationpuutteessaan muuta kyenny, asentaja asentanut vittuillakseen tai lisätöiden toivossa suunnitelmien mukaan, vaikka tiedostaa niissä olevan virheitä ja valvovaa tahoa homma ei ole jaksanut vähempää kiinnostaa. Kuten se valitettavan usein ammattilaisten hoitamana menee.. juu teen mieluummin itse ja säästän hermoja ja rahoja.
Onhan se noinkin, että silloin saa just sellaisen kuin haluaa eikä tarvitse käyttää aikaa yhteydenpitoon. Toisaalta ihminen ei aina huomaa omia virheitään ennen ne tulevat esille toisen ihmisen kautta ja sitten voi itsekin todeta, että "totta, eihän tuossa olekaan järkeä".

Dokumentointi kannattaa myöskin tehdä kunnolla eli ei pelkästään tupakka-askin kanteen.
 
Tarvii, jos sähkötyöt tehdään kelpoisuustodistuksella.

Nyt on pakko myöntää, että en osannut ajatella kuviota, että kaveri, joka on valtuutettu tarkastaja, eli jolla on pätevyydet, hoitaa varmennuksen ja itse työt tehdään kelpoisuustodistuksella.
 
tai ennen oli puhelinpistorasioita ihan älyttömissä paikoissa johon ei saanut mitään puhelinpöytää lähimaillekaan.
Ja kun saneerattiin ja vedettiin ethernet-kaapelointi asuntoihin, laitettiin se RJ45-seinärasia pintana samaan kohtaan missä se vanha puhelinpistorasiakim oli; muuten hyvä, muttei sillä tehnyt mitään siinä kohtaa, kun ei sähköpistorasiaa lähimaillakaan.
 
[QUOTE="JuhaH, post: 12130915, Keskuksen avaaminen tuottaa sen takia ongelmia, kun se tontilla oleva jakokaappiosa on sähkölaitoksen lukituksessa ja mittauskeskusosassa on sähkölaitoksen sinetti, jossa lukee hengenvaara. Multa löytyy kyllä rälläkkä ja voimapihdit, niin mitäs Skude ehdotat toimintamalluksi: rälläkällä jakokaapin ovesta sisään, ja voimapihdeillä mittauskeskus kyselemättä auki, että näen mitä ne on syöny.
[/QUOTE]

En tiedä minkälaisesta kaapista on kyse, mutta ne mitä Carunan yhdistelmäkaappeja tullut itsellä vastaan niin tosiaan kolmioavaimella pääsee näkemään mittarin ja pääsulakkeet sekä työmaapistorasian mikäli kaapissa sellainen on(kaikissa ei ole).
Mikäli normaali katujakokaappi, niin silloin toki ei mitään asiaa kaapille ja silloin verkkoyhtiöltä liittymän tekniset tiedot, jonka pohjalta voi mitoitttaa liittymisjohdon.
 
eikä tämä nyt muutenkaan ihan triviaalilta vaikuta, kun täälläkin 90% vastauksista menee varsinaisen aiheen ohi…
Kyseessä on aivan triviaali asia mutta kuten itsekin jo aikoja sitten totesin, huonoilla lähtötiedoilla ei vaan kannata arpoa varsinkaan mitään kriittistä. Toisaalta kovinkaan suuri yllätys ei ole, että niillä huonoilla tiedoilla seuraa arvuuttelua, mistä lopulta oikein on kyse.

En nyt osoita vain sinua mutta tässä on jälleen aivan tyypillinen esimerkki siitä, miten tässä ketkussa on keskusteltu reilu 130 sivua.
-Kysymys vajailla lähtötiedolla
-Arvuuttelu, mistä on oikein kyse
-Varoittelu "vain sähkärien hommia"
-Lisätietoja muttei täydellisiä
-Arvotaan lisää
-"kyllä minä osaa nämä hommat, miksette ymmärrä sitä?"
-"et anna kovin hyvää kuvaa osaamisestasi"
-jnejne...

Ihan jo keskustelun otsikonkin perusteella silti jokainen täällä oleva ammattilainen taitaa olettaa kysyjän amatööriksi eikä halua huonoin lähtötiedoin vastauksia jaella eikä kaikissa asioissa ollenkaan, vastuunsa pitää tuntea kuitenkin anonyymissäkin keskustelussa.

Ja kuten joku jo sanoikin, suosittelen lämpimästi itsekin sen D1:n hankkimista. Ammattilainen osaa myöntää, ettei osaaminen riitä kaikkeen ja hankkii se tarvittavan lisätiedon.
 
Ihan jo keskustelun otsikonkin perusteella silti jokainen täällä oleva ammattilainen taitaa olettaa kysyjän amatööriksi eikä halua huonoin lähtötiedoin vastauksia jaella eikä kaikissa asioissa ollenkaan, vastuunsa pitää tuntea kuitenkin anonyymissäkin keskustelussa.
Tarkoitatko moraalista vastuuta? Miten juridinen vastuu neuvojen antamisen suhteen menee? Vastuu sähkölaitteiston turvallisuudesta on kuitenkin laitteiston haltijalla ja kaikkia sähkötöitä varten pitää olla riittävän perehtynyt. Ja yleisen elämänkokemuksen perusteella voisi pitää selviönä, että netin keskustelupalstalla oleva tieto voi olla virheellistä. En tosin ole juristi...
 
Tarkoitatko moraalista vastuuta? Miten juridinen vastuu neuvojen antamisen suhteen menee? Vastuu sähkölaitteiston turvallisuudesta on kuitenkin laitteiston haltijalla ja kaikkia sähkötöitä varten pitää olla riittävän perehtynyt. Ja yleisen elämänkokemuksen perusteella voisi pitää selviönä, että netin keskustelupalstalla oleva tieto voi olla virheellistä. En tosin ole juristi...
Nimenomaisesti moraalista. Varsinkin tämän kaltaisesta pitkästä ketjusta selviää tiedon haluavalle monesti se, kuka on ammattilainen ja kuka ei ole. Jos ammattilaiseksi todettu (tai ainakin sellaiseksi kuviteltu) antaa vääriä neuvoja, muodostuu tästä kyllä riskiä Ammattilaiselle tulisi olla muutoinkin kokemuksen perusteella aika selvä, että netissä jaettuun tietoon luottaa kuitenkin osa ja tekee sen mukaisesti.

Juristi en ole myöskään itse mutta jos tietoisesti ammattilainen jakaa virheellistä tietoa ja sen seurauksena joltakin lähtee henki niin enpä olisi yllättynyt ylläpidon saadessa yhteydenoton neuvojan jäljittämiseksi. Pienemmissä asioissa jää neuvot uskovan vastuulle varmasti aika pitkälti mutta toisaalta täällä kyllä aika paljon muistutellaankin siitä vastuusta ja itse tekemisen riskeistä.
 
Kyseessä on aivan triviaali asia mutta kuten itsekin jo aikoja sitten totesin, huonoilla lähtötiedoilla ei vaan kannata arpoa varsinkaan mitään kriittistä. Toisaalta kovinkaan suuri yllätys ei ole, että niillä huonoilla tiedoilla seuraa arvuuttelua, mistä lopulta oikein on kyse.

En nyt osoita vain sinua mutta tässä on jälleen aivan tyypillinen esimerkki siitä, miten tässä ketkussa on keskusteltu reilu 130 sivua.
-Kysymys vajailla lähtötiedolla
-Arvuuttelu, mistä on oikein kyse
-Varoittelu "vain sähkärien hommia"
-Lisätietoja muttei täydellisiä
-Arvotaan lisää
-"kyllä minä osaa nämä hommat, miksette ymmärrä sitä?"
-"et anna kovin hyvää kuvaa osaamisestasi"
-jnejne...

Ihan jo keskustelun otsikonkin perusteella silti jokainen täällä oleva ammattilainen taitaa olettaa kysyjän amatööriksi eikä halua huonoin lähtötiedoin vastauksia jaella eikä kaikissa asioissa ollenkaan, vastuunsa pitää tuntea kuitenkin anonyymissäkin keskustelussa.

Ja kuten joku jo sanoikin, suosittelen lämpimästi itsekin sen D1:n hankkimista. Ammattilainen osaa myöntää, ettei osaaminen riitä kaikkeen ja hankkii se tarvittavan lisätiedon.
Tuo vajain lähtötiedoin kysely ei kyllä sinäänsä pelkästään tämän ketjun ongelma ole ja varsinkin silloin se herättää epäilyjä kun tulee tunne että osa asioista jätetään tarkoituksella epämääräisiksi. Ammattilaiset kuitenkin tietävät sähkön vaarat ja osaavat arvioida miten ja missä riskit on ja koska moni seikka riippuu yksityiskohdista tai jostain todetuista/mitatuista asioista niin se vastauksen antaminenkin menee näissä helposti arvailuksi mikä taas sotii sähköpuolen turvallisuuslähtökohtaa vastaan (mitataan, todetaan, ei oleteta).
 
Nimenomaisesti moraalista. Varsinkin tämän kaltaisesta pitkästä ketjusta selviää tiedon haluavalle monesti se, kuka on ammattilainen ja kuka ei ole. Jos ammattilaiseksi todettu (tai ainakin sellaiseksi kuviteltu) antaa vääriä neuvoja, muodostuu tästä kyllä riskiä Ammattilaiselle tulisi olla muutoinkin kokemuksen perusteella aika selvä, että netissä jaettuun tietoon luottaa kuitenkin osa ja tekee sen mukaisesti.

Juristi en ole myöskään itse mutta jos tietoisesti ammattilainen jakaa virheellistä tietoa ja sen seurauksena joltakin lähtee henki niin enpä olisi yllättynyt ylläpidon saadessa yhteydenoton neuvojan jäljittämiseksi. Pienemmissä asioissa jää neuvot uskovan vastuulle varmasti aika pitkälti mutta toisaalta täällä kyllä aika paljon muistutellaankin siitä vastuusta ja itse tekemisen riskeistä.
Tarkoituksellinen väärän tiedon levittäminen on tietysti oma juttunsa. Mikään ei kuitenkaan poista esimerkiksi sitä perusvaatimusta, että sähkötyön tekijän tulee olla riittävän perehtynyt tehtävään ja sähköturvallisuuteen. Voidaanko riittävänä perehtymisenä pitää keskustelufoorumilta saatua opastusta, kun tiedon oikeellisuudesta ei ole takeita eikä kysyjä myöskään voi varmistua, että onko neuvojen antaja oikeasti sähköalan ammattihenkilö? Ja sähkölaitteiston haltija on se, joka vastaa, että laitteisto ei vaaranna ihmisten terveyttä eikä omaisuutta.

Viisainta on toki ottaa varman päälle ja sen verran ammattiylpeyttä pitää olla, ettei ala neuvomaan, jos ei ole tarpeeksi hyvin selvillä mistä tilanteessa on kyse. Ja monesti täällä kyllä aika nopeasti korjataan, jos jokin on väärää tietoa.

Tuo vajain lähtötiedoin kysely ei kyllä sinäänsä pelkästään tämän ketjun ongelma ole ja varsinkin silloin se herättää epäilyjä kun tulee tunne että osa asioista jätetään tarkoituksella epämääräisiksi. Ammattilaiset kuitenkin tietävät sähkön vaarat ja osaavat arvioida miten ja missä riskit on ja koska moni seikka riippuu yksityiskohdista tai jostain todetuista/mitatuista asioista niin se vastauksen antaminenkin menee näissä helposti arvailuksi mikä taas sotii sähköpuolen turvallisuuslähtökohtaa vastaan (mitataan, todetaan, ei oleteta).
Jokin yksityiskohta voi jossain tapauksissa muuttaa tilannetta siten, että asennus ei olekaan enää standardin mukainen ja laillinen.
 
Viimeksi muokattu:
Mitäköhän standardi sanoo eri jänniteisistä virtapiireistä samassa MMJ:ssä? Schneiderin 1-10 V himmennin/kytkin voiko kaikki 4 karvaa (Vaihe, Lähtö, dim + ja dim -) kulkea samassa kaapelissa vai pitäisikö himmennyksille olla oma johto?
 
Mitäköhän standardi sanoo eri jänniteisistä virtapiireistä samassa MMJ:ssä? Schneiderin 1-10 V himmennin/kytkin voiko kaikki 4 karvaa (Vaihe, Lähtö, dim + ja dim -) kulkea samassa kaapelissa vai pitäisikö himmennyksille olla oma johto?

Voi kulkea samassa kaapelissa kunhan johtimen eriste on mitoitettu suurimman kaapelissa kulkevan jännitteen mukaan.
 
Mitäköhän standardi sanoo eri jänniteisistä virtapiireistä samassa MMJ:ssä? Schneiderin 1-10 V himmennin/kytkin voiko kaikki 4 karvaa (Vaihe, Lähtö, dim + ja dim -) kulkea samassa kaapelissa vai pitäisikö himmennyksille olla oma johto?
Se 0-10v ohjaus ei ole kuitenkaan suojajännitteinen laite, vaikka pienoisjännite onkin. Sama pätee esim daliin.
 
Jos on asennettu 32A voimapistorasia, riittääkö tämä 22kW sähköauton lataukseen?
Riittää jos se on myös 32A sulakkeella.

Se pistorasiahan on oltava vähintään 32A mallinen jos sulakkeet ovat jotain 20-32 välillä. 25A on sellainen melkoyleinen voimavirtapistorasia, joka on tietysti mekaanisesti tuo 32A.
 
Riittää jos se on myös 32A sulakkeella.

Se pistorasiahan on oltava vähintään 32A mallinen jos sulakkeet ovat jotain 20-32 välillä. 25A on sellainen melkoyleinen voimavirtapistorasia, joka on tietysti mekaanisesti tuo 32A.

Todennäköisesti on 32A sulakkeiden takana, kun kyseisessä kiinteistössä toiminut kauppa ja samassa rakennuksessa löytyy myös ravintola. 6mm2 kaapeli näytti menevän rasiaan
 
32A ei ole ainakaan tulppasulakkeena mikään yleinen koko ja D3 35A on liian suuri joten 25A todennäköisin jos lähdössä ei ole kahvoja tai johdonsuojia.
 
Tokihan siihen latausasemaan (tai hätätapauksessa autoon) voi sitten määrittää että maksimivirta on 25A jolloin autot lataa max 17kW teholla. En itse ainakaan lähtisi tuon takia vaihtamaan paksumpia kaapeleita.

Auton varaan jättäminen tuo on toki vähän kämäistä ainakin jos latailee myös julkisilla asemilla, jolloin sen muuttaminen jompaan kumpaan suuntaan unohtuu kuitenkin joku kerta.

Useimmat sähköautothan ei edes lataa 11kW isommalla teholla, kun ovat arvioineet sen 22kW hidaslatauksen tarpeen marginaaliseksi ja keskittyneet pikalataukseen.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
259 278
Viestejä
4 502 625
Jäsenet
74 376
Uusin jäsen
wookie

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom