Kysymyksiä sähkömiehille

Tuli päästyä opiskelemaan sähköalaa aikuiskoulutuksena. Kouluttajat tuntuu olevan lievästi kahvilla selittäessään funktioita (tai sitten en vaan tajua niitä) ja niiden laskemista, onko jollain vinkata hyvää lähdemateriaalia sähköalan matematiikkaan? Plussaa jos asiaa käydään vähän syvällisemminkin läpi ja vaikka rautalangasta vääntämällä.

Jotenkin iOSin laskin tuntuu kankealta käyttää tien päällä, onko ehdotuksia millä korvata se?
 
Tuli päästyä opiskelemaan sähköalaa aikuiskoulutuksena. Kouluttajat tuntuu olevan lievästi kahvilla selittäessään funktioita (tai sitten en vaan tajua niitä) ja niiden laskemista, onko jollain vinkata hyvää lähdemateriaalia sähköalan matematiikkaan? Plussaa jos asiaa käydään vähän syvällisemminkin läpi ja vaikka rautalangasta vääntämällä.

Jotenkin iOSin laskin tuntuu kankealta käyttää tien päällä, onko ehdotuksia millä korvata se?

Ei liity suoraan sähköalaan, koulutus on hyvin usein Suomessa todella heikkotasoista. Youtubessa on hyvää matskua englanniksi esim Khan Academyn videot. Funktiot ei taida liittyä sähköalaan et yleiset matematiikan matskut käy ja loppujenlopuksi kun ymmärtää matematiikan, niin sähköalan laskut on aikas helppoja sen jälkeen.

Itsellä laskimena Casio ClassPad, tuntui olevan aika suosittu kapistus... Voisi olla paljon parempikin monelta osin, mut ei ole ainakaan laskimesta jäänyt kiinni sähköinssipuolen laskut...
 
Parviäly apua!
Mulla on tollanen Clenayourcar DAS 6 epäkesko kiillotuskone joka lienee geneerinen monen muun kanssa ehkä jopa Bilteman kanssa.
Kaveri pudotti sen lattialle ja siitä murtui rungosta pää jossa johdon vedonpoisto kiinni.
Avasin laitteen ja liimasin palan takaisin epoksilla.
Nyt kasaamassa takaisin ja huomasin että kevi johto on irti.
Omasta mielestä kevi oli kiinni kun purin sen mutta en löydä paikkaa missä olisi voinut olla...AAaargh...
Laite on pääosin muovikuorinen mutta kohta missä laikka kiinni on metallia.

Nyt siis pähkäilen onko kevi ollut jossain kiinni ja jos on niin missä?

Ainoa paikka johon teoriassa mielestäni toi voi mennä on nuolen osoittama ruuvi mutta sekin hieman pieni tuolle johdolle?
(Tai vastakkaiselle puolelle samanlaisen ruuvin alle)
Apuja?

EDIT: Detailingworld sivulla samantyyppisessä koneessa ei edes ole keviä johdossa. Kuva lisätty.

Tärkein kuva eli laitteen arvokilpi puuttuu. Jos siinä on kaksi sisäkkäistä neliötä niin maadoitusta ei tule kytkeä mihinkään.
 
Signaalivaikutuksista ja häiriöistä puhumattakaan, kun kaapelia mennään jatkamaan.

Kerrotko miten paljon F-liitin jatkon kanssa aiheutetaan häiriöitä taikka signaalin heikkenemistä? Se on kuitenkin umpinainen paketti eli pitää häiriöt vähintään yhtä hyvin ulkona kuin se koksin punos. Mikäli se liitos tehdään oikein.

mutta määräysten mukaan tehtäessä antennijohdot pitää antenniverkon komponenttien välillä olla yhtenäisiä.

Missäs tällainen määräys on? Itse en moista muista koulutuksesta jonka kävin 2000 luvun alkupuolella liittyen digitaaliseen anteenitekniikkaan. Sen ymmärrän että se on suositus mutta suositus ei tarkoita että missään tapauksessa ei saa tehdä jatkosta. Joskus se jatkos vaan joudutaan tekemään ja sitä varten on myös olemassa siihen tarkoitukseen olevat liittimet.

Vai meinaatko että maassa menevän koksin jos rasvanäppikaivurikuski katkaisee niin koko koksi tulee vaihtaa vaikka kilometrin matkalta kun ei missään tapauksessa saa tehdä jatkosta?
 
Vai meinaatko että maassa menevän koksin jos rasvanäppikaivurikuski katkaisee niin koko koksi tulee vaihtaa vaikka kilometrin matkalta kun ei missään tapauksessa saa tehdä jatkosta?
Tuohon tietänet varmasti itsekin vastauksen. Ei tuo nyt ole ollenkaan verrannollinen asia kiinteistön sisäisiin kaapelointeihin. Ei sitä maakaapeliakaan millään f-liitin-jatkolla jatketa. Joka tapauksessa jokainen liitoskohta heikentää signaalia.
 
Tuohon tietänet varmasti itsekin vastauksen. Ei tuo nyt ole ollenkaan verrannollinen asia kiinteistön sisäisiin kaapelointeihin. Ei sitä maakaapeliakaan millään f-liitin-jatkolla jatketa. Joka tapauksessa jokainen liitoskohta heikentää signaalia.

Eli mitään määräystä ei ole olemassa joka ehdottomasti kieltää koksin jatkamisen.

Asia siis kunnossa.
 
Kokemuksen perusteella koksin jatkaminen ei ole sinäänsä ongelma hyvin tehtynä. Toki se jatko mittauksissa näkyy mutta ei se oikein tehtynä merkittävä näkymä ole. Paras toki on jos jatkoja ei ole.
 
Tuli päästyä opiskelemaan sähköalaa aikuiskoulutuksena. Kouluttajat tuntuu olevan lievästi kahvilla selittäessään funktioita (tai sitten en vaan tajua niitä) ja niiden laskemista, onko jollain vinkata hyvää lähdemateriaalia sähköalan matematiikkaan? Plussaa jos asiaa käydään vähän syvällisemminkin läpi ja vaikka rautalangasta vääntämällä.

Jotenkin iOSin laskin tuntuu kankealta käyttää tien päällä, onko ehdotuksia millä korvata se?
Eli sähköalan perustutkinto? Eipä siinä kovin kummoisia funktioita edes tarvitse osata.

Ei liity suoraan sähköalaan, koulutus on hyvin usein Suomessa todella heikkotasoista.
Usein myös opiskelijoiden huono motivaatio on syy sille, ettei koulutuksesta saa kaikkea irti.
 
Tärkein kuva eli laitteen arvokilpi puuttuu. Jos siinä on kaksi sisäkkäistä neliötä niin maadoitusta ei tule kytkeä mihinkään.
Kaksi sisäkkäistä neliötä on.
Tuntuu vaan jotenkin erikoiselta että laitteeseen joka tärisee olisi jätetty johto irralleen.
Tuohan voi ottaa oikosulun tuolta, ainakin kannattaisi lyhentää toi paljas pää johdosta ainakin pois?
 

Liitteet

  • Screenshot_2022-10-31-19-25-29-47_92460851df6f172a4592fca41cc2d2e6.jpg
    Screenshot_2022-10-31-19-25-29-47_92460851df6f172a4592fca41cc2d2e6.jpg
    891,8 KB · Luettu: 43
Kaksi sisäkkäistä neliötä on.
Tuntuu vaan jotenkin erikoiselta että laitteeseen joka tärisee olisi jätetty johto irralleen.
Tuohan voi ottaa oikosulun tuolta, ainakin kannattaisi lyhentää toi paljas pää johdosta ainakin pois?

Onko se ollu sulla aina toi härveli? Jos ei niin joku edellinen pellepeloton on voinu siihen johdon uusia.
 
Kaksi sisäkkäistä neliötä on.
Tuntuu vaan jotenkin erikoiselta että laitteeseen joka tärisee olisi jätetty johto irralleen.
Tuohan voi ottaa oikosulun tuolta, ainakin kannattaisi lyhentää toi paljas pää johdosta ainakin pois?

Kyllä, sen voi katkaista vaikka kokonaan pois jos siltä tuntuu. Ja jos myöhemmin tulee tarvetta vaihtaa uusi tulppa johtoon niin siinä voi käyttää myös maadoitettua tulppaa kunhan jättää maan kytkemättä.
 
Onko se ollu sulla aina toi härveli? Jos ei niin joku edellinen pellepeloton on voinu siihen johdon uusia.
Joo on uutena ostettu.
Toki tilasin ton cleanyourcar.uk:a eli en tiedä olisiko vaihtaneet siellä uk pistokkeesta sukoon?
Ymmärtääkseni uk pistokkeessakin on kyllä suojamaadoitus.
 
Eli sähköalan perustutkinto? Eipä siinä kovin kummoisia funktioita edes tarvitse osata.

Usein myös opiskelijoiden huono motivaatio on syy sille, ettei koulutuksesta saa kaikkea irti.

Sepä juuri.

Esimerkkinä pari kysymystä tehtäväpaperista:
"Kuinka iso on aineen lämpötilakerroin, jos sen vastus tuplaantuu kun lämpötila muuttuu 256 Celsiusastetta. Mikä aine on kyseessä?"
"Paljonko on 50 m mittaisen ja 1,5 mm2 poikkipinta-alaisen kuparilangan langan vastus 80 Celsiusasteen lämpötilassa?"

Tunnustan, että kulutin tuohon tuhottomasti aikaa, kun herättelin omaa matikkapäätä joka on ollut umpiunessa parikymmentä vuotta.
Odotan innolla mitä seuraavat tehtävät tuo tullessaan.
 
Sepä juuri.

Esimerkkinä pari kysymystä tehtäväpaperista:
"Kuinka iso on aineen lämpötilakerroin, jos sen vastus tuplaantuu kun lämpötila muuttuu 256 Celsiusastetta. Mikä aine on kyseessä?"
"Paljonko on 50 m mittaisen ja 1,5 mm2 poikkipinta-alaisen kuparilangan langan vastus 80 Celsiusasteen lämpötilassa?"

Tunnustan, että kulutin tuohon tuhottomasti aikaa, kun herättelin omaa matikkapäätä joka on ollut umpiunessa parikymmentä vuotta.
Odotan innolla mitä seuraavat tehtävät tuo tullessaan.

Eikö missään materiaalissa ole annettu kaavoja ja taulukoita? Jälkimmäiseen löytyy suoraan kaava, pitää vain taulukosta katsoa (tai jostain etsiä) kuparin resisiivisyys ja lämpötilakerroin. Ja ensimmäiseenkin tarvitsee lämpötilakerroin taulukkoa.

Tuli päästyä opiskelemaan sähköalaa aikuiskoulutuksena. Kouluttajat tuntuu olevan lievästi kahvilla selittäessään funktioita (tai sitten en vaan tajua niitä) ja niiden laskemista, onko jollain vinkata hyvää lähdemateriaalia sähköalan matematiikkaan? Plussaa jos asiaa käydään vähän syvällisemminkin läpi ja vaikka rautalangasta vääntämällä.

Jotenkin iOSin laskin tuntuu kankealta käyttää tien päällä, onko ehdotuksia millä korvata se?

Ihan mielenkiinnosta, puhuuko opettaja oikeasti funktioista opettaessa näitä?
 
Eikö missään materiaalissa ole annettu kaavoja ja taulukoita? Jälkimmäiseen löytyy suoraan kaava, pitää vain taulukosta katsoa (tai jostain etsiä) kuparin resisiivisyys ja lämpötilakerroin. Ja ensimmäiseenkin tarvitsee lämpötilakerroin taulukkoa.



Ihan mielenkiinnosta, puhuuko opettaja oikeasti funktioista opettaessa näitä?

Ei ole jaettu taulukoita ja kaavioita, senpä takia niissä aikaa menikin.
Opettaja on pariin kertaan puhunut funktioista ja toisena hetkenä yhtälöistä, joten minullakin tais mennä puurot ja vellit sekaisin.
 
Juurikin näin, ei vaan tullut mieleen, että noin se on helpointa tehdä. Jos piuhoissa on sen verran varaa (alle 10 cm riittää.) Oma pirtti, joten ei ole mitään yhteisantenneja.

Tämmösten pienten hommien huono puoli on, että niihin ei millään tahdo saada sähkäriä. Ketään ei kiinnosta ottaa 15 min hommaa.

Tai kääntää 90 astetta. Eli ostaa kehyksen, jossa reiät pystyssä ja antennirasialle sovitteen. Ei tarvitse johtoja irrotella ja riittävät varmasti.

Jos siis on tuplapistorasia...

Noh, silti menee kielletyn puolelle, eli en ota vastuuta.
 
Viimeksi muokattu:
Seinässä on vierekkäin antenniliittimet ja yksi pistorasia yhteisessä kehyksessä. Saako niiden paikat vaihtaa maallikko itse? Mitään kytkentöjä tuossa ei tarvitse tehdä. Pistorasia on aivan kiinni toisessa seinässä, joka haittaa sen käyttöä.

Riippuen kehyksestä ja kalusteesta pistorasian kääntö omassa kojerasiassaan 90ast voi olla mahdollista ja siihen et tarvitse sähkäriä.
 
Saako maallikko purkaa katosta uuden mallisen valaisinpistorasian jotta saisi asennettua plafondin katonmyötäisesti? Ja lisäksi: saako maallikko irroittaa kattoon tällä tavoin asennetun valaisimen?
 
Saako maallikko purkaa katosta uuden mallisen valaisinpistorasian jotta saisi asennettua plafondin katonmyötäisesti?
Ei saa, mutta voi.

Avointa kannetonta rasiaa ei sitten kuulu katossa olla edes näkösuojassa sokeripalaa käytettäessäkään.
Ja lisäksi: saako maallikko irroittaa kattoon tällä tavoin asennetun valaisimen?
Jaa sokeripalalla kytketyn sisustusvalaisimen asuinhuoneessa? Saa.
 
Ja maallikko saa vaihtaa sokeripalan valaisinpistorasiaan, joten eiköhän sen saa tehdä toisinkin päin.
 
Ja maallikko saa vaihtaa sokeripalan valaisinpistorasiaan, joten eiköhän sen saa tehdä toisinkin päin.
No näin minäkin mielelläni tulkitsisin, mutta tähän on aina vastattu jyrkemmällä tulkinnalla. Tarkoittaa kuulemma vain niihin rasiasta ulos tuleviin johtimiin asennettavaa erillistä valaisinpistorasiaa.

Kaikkein hyperanaalein tulkinta on, että sitä olemassa olevaa sokeripalaa ei saisi irrottaa vaan pitää ruuvata siihen joku räpellys jatkoksi - tai jos sokeripala puuttuu, tilata asennusliike laittamaan johtimiin sellainen.

Aina kiinnostaa myös tulkinta siitä, kun vanhassa talossa on valaisinrasia ilman rasiaa eli pelkästään kaapeli on vedetty pinnassa katonreunan jakorasiasta keskelle kattoa, jossa sen päässä on sokeripala erillisen ripustuskoukun vieressä. Kun vaihdan tähän irtovalaisimen toiseen, se on varmasti sallittu maallikkotyö. Kun viereisessä huoneessa on kiinteä loisteputkivalaisin jonka puran pois ja laitan tilalle irtovalaisimen, se onkin yhtäkkiä ranetus - vaikka sähkötyö on sama ja koukun ruuvaus kattoon on ainoa ero asennuksessa. :smoke:
 
Ja maallikko saa vaihtaa sokeripalan valaisinpistorasiaan, joten eiköhän sen saa tehdä toisinkin päin.
Ei saa maallikko vaihtaa sokeripalan tilalle valaisinpistorasiakantta. Sokeripalan saa vaihtaa valaisinliitinpistorasiaan, joka on eri asia kuin valaisinpistorasia. Valaisinpistorasiakansi on kiinteää asennusta ja tuo valaisinliitinpistorasia ei, joten sen saa maallikko laittaa sokeripalan tilalle. Se on siis irrallinen johtojen päähän sokeripalan tilalle tuleva naarasvalaisinpistoke. Harvinainen mutta niitäkin on. Tuollainen:
53Airam_iso_1113503.jpgimages.png
 
No näin minäkin mielelläni tulkitsisin, mutta tähän on aina vastattu jyrkemmällä tulkinnalla. Tarkoittaa kuulemma vain niihin rasiasta ulos tuleviin johtimiin asennettavaa erillistä valaisinpistorasiaa.
Jep. Ehdinkin tuossa jo vastata, mutta juuri sitä se tarkoittaa. Valaisinliitinpistorasia siis.
 
Miten nämä Shellyt asennetaan sähkökeskukseen? Ilmeisesti jää kokonaan piiloon, eikä näihin tarvitse asentamisen jälkeen koskea?

Kyseessä siis Shelly EM: Shelly EM + 50A Clamp

Onko tuo kontaktorin ohjaus mitattavasta virrasta riippumaton eli voi käyttää tarpeen tullen miten haluaa?
 
Onko himmennin sökö jos siihen kytkettyjen valojen kirkkaus seilaa eestaas himmeästä kirkkaaksi? Ei vilku, vaan ikäånkuin sykkii välillä hieman himmentyen ja taas kirkastuen.
Voi olla myös ihan vaan yhteensopivuusongelma himmentimen ja valojen välillä etenkin jos ledit ja vanha himmennin kyseessä. Perinteiset himmentimet vaativat usein yli 20W kuormaa toimiakseen kunnolla ja osa ei toimi senkään jälkeen.
Himmennin on tämä ja spotit käsittääkseni neljä kappaletta näitä. Käsitteekseni pitäisi olla yhteensopivat keskenään?
 
Haluaisin asennuttaa vanhojen lattialämmitystermostaattien tilalle uudet termarit, joissa voi säätää lämmitystä kellonaikojen mukaan jne. Toinen vanhoista on vikavirtasuojallinen Ensto ECO 16A FJW ja toinen Devireg 528.
Tarvitseeko Enston tilalle olla vikavirtasuojallinen malli? En löytänyt nykyvalikoimista kuin yhden sellaisen mallin mutta se on 10A enkä tiedä oman kaapelin tehoa. Vai voiko sähkäri asentaa helposti vikavirtasuojan keskukseen ja tilalle käy käytännössä mikä vain malli?
Voiko Deviregin tilalle ottaa minkä merkkisen termarin tahansa vai onko parempi olla esim. Devireg Opti/Touch?
Yritin kysellä näitä myyvistä liikkeista mutta tuli vähän ristiriitaisia vastauksia. En haluaisi tilata sähkäriä paikalle, jos termareita ei saisikaan asennettua.
 

Liitteet

  • 036A8234-7AC9-4C53-BC9A-22B28DA9A6DE.jpeg
    036A8234-7AC9-4C53-BC9A-22B28DA9A6DE.jpeg
    1,1 MB · Luettu: 43
  • D89B24A3-9B64-48B6-9AC4-6446C03EEF42.jpeg
    D89B24A3-9B64-48B6-9AC4-6446C03EEF42.jpeg
    941,2 KB · Luettu: 44
Haluaisin asennuttaa vanhojen lattialämmitystermostaattien tilalle uudet termarit, joissa voi säätää lämmitystä kellonaikojen mukaan jne. Toinen vanhoista on vikavirtasuojallinen Ensto ECO 16A FJW ja toinen Devireg 528.
Tarvitseeko Enston tilalle olla vikavirtasuojallinen malli? En löytänyt nykyvalikoimista kuin yhden sellaisen mallin mutta se on 10A enkä tiedä oman kaapelin tehoa. Vai voiko sähkäri asentaa helposti vikavirtasuojan keskukseen ja tilalle käy käytännössä mikä vain malli?
Voiko Deviregin tilalle ottaa minkä merkkisen termarin tahansa vai onko parempi olla esim. Devireg Opti/Touch?
Yritin kysellä näitä myyvistä liikkeista mutta tuli vähän ristiriitaisia vastauksia. En haluaisi tilata sähkäriä paikalle, jos termareita ei saisikaan asennettua.
Eiköhän ton Enston alle sovi vikuri niinkuin tossa toisessakin.
Itellä Devin termareita kolme käytössä, oon ollu tyytyväinen. Toki lämpötilojen asetukset vois olla selkeempiääkin, mutta eipä noita tarvi asennuksen jälkeen muutella.
 
Tauluun voi laittaa yksittäiselle ryhmälle myös näitä yhdistelmiä. Sen jälkeen voi laittaa minkä termarin haluaa. Jos nykyisessä on vikavirtasuoja niin se on varmaan syystä siellä ja helpointa laittaa sinne taululle tuollaisia 1 paikkaisia yhdistelmiä sen johdonsuojan tilalle.


Tuossa toinen C16 malli. Nämä on ihan käyttökelpoisia, kun haluaa vetää koko vanhan yksittäisen ryhmän vikavirran sietoiseksi vaikka jälkikäteen. Luokkaa +50 € tulee hintaa, eikä tosiaan vaadi esim uutta paikkaa, kun DIN suojan vain saa vaihdettua esim täyteen tauluun.

 
Viimeksi muokattu:
Tauluun voi laittaa yksittäiselle ryhmälle myös näitä yhdistelmiä. Sen jälkeen voi laittaa minkä termarin haluaa. Jos nykyisessä on vikavirtasuoja niin se on varmaan syystä siellä ja helpointa laittaa sinne taululle tuollaisia 1 paikkaisia yhdistelmiä sen johdonsuojan tilalle.


Tuossa toinen C16 malli. Nämä on ihan käyttökelpoisia, kun haluaa vetää koko vanhan yksittäisen ryhmän vikavirran sietoiseksi vaikka jälkikäteen. Luokkaa +50 € tulee hintaa, eikä tosiaan vaadi esim uutta paikkaa, kun DIN suojan vain saa vaihdettua esim täyteen tauluun.



Tommonen yhden moduulin vikis ei täytä tyypillisiä vaatimuksia (elektroninen kun pitäisi olla mekaaninen)
 
Ja esim itsellä on joku viisas ottanut valaistuksen ja lattialämmön samasta ryhmästä. Kiva könytä pilkkopimeässä paskalta pois, jos lattialämpö jostain syystä laukoo vikurin...
 
Ja esim itsellä on joku viisas ottanut valaistuksen ja lattialämmön samasta ryhmästä. Kiva könytä pilkkopimeässä paskalta pois, jos lattialämpö jostain syystä laukoo vikurin...
Hyvä huomio josta päästään toiseen hyvään huomioon. Jotain hätävaloa olisi kiva saada siellä hätää helpottamassa istuessaan(tai kellarissa tai vaikka missä) jos siellä tulee pimeää vaikka kunnon sähkökatkon takia. Erilaisia huonoja halpoja paristokäyttöisiä ratkaisuja on saatavilla, taskulamppukin on jonkinasteinen ratkaisu ja erillinen hätävalaistus on kotioloissa aika HC. Mikä eteen kun tällaista parannusta alkaa miettiä?
 
Mikä eteen kun tällaista parannusta alkaa miettiä?
Jos kotona on vielä E27-kantaisia valaisimia niin sinne löytyy lamppua jossa on itsessään akku: LED pallolamppu akulla E27 7 W 3000 K 500 lm | Motonet Oy

Toimii normaalisti valokatkaisijasta myös silloin kun sähköt on poikki. Siinä täytyy olla joko noituutta tai sitten lamppu haistelee nollan ja vaiheen välistä yhteyttä ja osaa sen perusteella totella valokatkaisijaa myös ilman verkkovirtaa.
 
Kysytäänpäs fiksummilta tämmöistä :

- kylppärissä ~90 luvulla asennettu sähköinen lattialämmitys, termostaatti samaa ikäluokkaa (Eberle 525).
- tuli jokunen aika sitten tsekattua/putsattua lämpötila anturi kun tuntui ettei pelannut normisti (nyt pelaa..).
- samalla takaraivoon nousi ajatus termostaatin päivittämisestä älylliseen (koska sähkön säästö, vaikka maksaahan se sähkärikin..)

Kiinnitin huomiota että termarille tulee vaan 3 johtoa + anturin 2, "uusissa" termareissa näyttäisi olevan 2x sisään & 2x ulos + anturi.

Kysymys kuuluukin että arvaako sitä tilailla silmää ja lompakkoa miellyttävän älytermarin odottelemaan sähkäriä vai onko tossa ohjauksessa jotain huomioitavaa?

Ohessa pari kuvaa Eberlen kytkennöistä (anturin johdot irti).
 

Liitteet

  • IMG_20221104_104655_edit_381285608390774.jpg
    IMG_20221104_104655_edit_381285608390774.jpg
    1,9 MB · Luettu: 176
  • IMG_20221105_112149_edit_381250103843904.jpg
    IMG_20221105_112149_edit_381250103843904.jpg
    1,4 MB · Luettu: 175
Kysytäänpäs fiksummilta tämmöistä :

- kylppärissä ~90 luvulla asennettu sähköinen lattialämmitys, termostaatti samaa ikäluokkaa (Eberle 525).
- tuli jokunen aika sitten tsekattua/putsattua lämpötila anturi kun tuntui ettei pelannut normisti (nyt pelaa..).
- samalla takaraivoon nousi ajatus termostaatin päivittämisestä älylliseen (koska sähkön säästö, vaikka maksaahan se sähkärikin..)

Kiinnitin huomiota että termarille tulee vaan 3 johtoa + anturin 2, "uusissa" termareissa näyttäisi olevan 2x sisään & 2x ulos + anturi.

Kysymys kuuluukin että arvaako sitä tilailla silmää ja lompakkoa miellyttävän älytermarin odottelemaan sähkäriä vai onko tossa ohjauksessa jotain huomioitavaa?

Ohessa pari kuvaa Eberlen kytkennöistä (anturin johdot irti).

Niin että tuon vanhan huonetermarin irroitit, putsasit ja kytkit takaisin mutta nyt muka tilailet sähkärin asentamaan sen tulevan budjettitermarisi jonka hankit itse?
 
Niin että tuon vanhan huonetermarin irroitit, putsasit ja kytkit takaisin mutta nyt muka tilailet sähkärin asentamaan sen tulevan budjettitermarisi jonka hankit itse?
Kyllä, tuttu sähkäri saa tulla kytkemään.

Oliko tässä joku ongelma?

Eipä tuossa anturin tsekkauksessa tarvi muihin kytkentöihin koskea.

Taisi olla väärä paikka kysellä tästä..
 
Lähtökohtaisesti nää jutut kannattaa kyllä kysellä siltä tutulta sähkäriltä joka tulee sen kytkemään. Paljon vähemmän ongelmia, verrattuna siihen että täällä yritetään netin yli mahdollisesti puutteellisin lähtötiedoin neuvoa ja sitten meneekin jotain vikaan ja se tuttu sähkäri huomaakin heti paikan päällä, että nyt on epäsopivia vehkeitä kohteeseen.
 
Kysytäänpäs fiksummilta tämmöistä :

- kylppärissä ~90 luvulla asennettu sähköinen lattialämmitys, termostaatti samaa ikäluokkaa (Eberle 525).
- tuli jokunen aika sitten tsekattua/putsattua lämpötila anturi kun tuntui ettei pelannut normisti (nyt pelaa..).
- samalla takaraivoon nousi ajatus termostaatin päivittämisestä älylliseen (koska sähkön säästö, vaikka maksaahan se sähkärikin..)

Mitähän sinä siitä putsasit ja tsekkasit? Lattia-anturi tuskin on sillälailla sotkeutunut, että se siitä ulkoisesti putsaamalla paranee. Meillä oli tuosta vielä 10 vuotta vanhempia eberlen lattiatermareita. Niistä toisesta oli anturin arvo vaeltanut niin pieleen, että lämmitys oli täysin on-off, toisen 'toimivan' hystereesikin oli semmoinen, että kytkentäjaksot olivat luokkaa puoli vuorokautta. Enston BT-termarilla asumismukavuus nousi huimasti ja varmasti sähkönkulutuskin laski melko huimasti, kun autotallin lämmön sai asetettua nollaan asteeseen jatkuvan +5 - +15 -vaelluksen sijaan.

Kyllähän tuossakin mallissa olisi mahdollisuus kierrättää nollajohto termarin kautta, mutta siinä ei ole kuin yksinapainen kytkin, niin ei se ikinä katkea. Uudemmissa termareissa on kaksinapainen kytkin ja rele, mutta kyllä sähköasentaja nekin osaa tuohon korvaavaksi kytkeä.
 
Onkohan tämä ihan hyväksytty kaapeli maan alle asennettavaksi? Muita merkintöjä en tuosta akkiseltään löytänyt.

Kyseinen johto lähtee omakotitalon terassin valaisimesta ja menee maan alta pihan keskellä olevaan koriste-tier valaisimeen. Lähtöpäässä ei ainakaan näy mitään suojaputkea, loppupäässä tulee tolpan sisällä ylös. Vikavirtasuojia ei taida tuosta 70-luvun sähkökaapista löytyä.

Tarkoitus olisi laittaa tuon valaisimen viereen korkeampi tolppa ja sinne led valonheittimet ja sähkäri käy sitten kytkemässä uuteen tolppaan, vanha tolppa siis kokonaan pois.

Ja oliko se niin, että kiinteät valaisimet voi laittaa pistorasioilla? Helpottais sitten jos/kun tarvii lisätä tai vaihtaa valaisimia, tarkoitus valaista ~koko piha tuolla yhdellä tolpalla. Hattu tulee tolpan nokkaan niin ei ole sateen armoilla.
Noniin, aloin vaihtaamaan valaisinta ja tämä maakaapeli olikin kaksinapainen. Keskellä yksisäikeinen ja sen ympärillä toinen johdin. Tämä oli kytketty sokeripalan kaikkiin liittimiin. Olin ymmärtänyt että ulkona pitäisi olla aina kolmenapainen johto. Voiko tämän kytkeä uuteen valaisimeen vai meneekö koko kaapeli kuitenkin vaihtoon?
 

Liitteet

  • IMG_20221105_142853.jpg
    IMG_20221105_142853.jpg
    2 MB · Luettu: 238
Noniin, aloin vaihtaamaan valaisinta ja tämä maakaapeli olikin kaksinapainen. Keskellä yksisäikeinen ja sen ympärillä toinen johdin. Tämä oli kytketty sokeripalan kaikkiin liittimiin. Olin ymmärtänyt että ulkona pitäisi olla aina kolmenapainen johto. Voiko tämän kytkeä uuteen valaisimeen vai meneekö koko kaapeli kuitenkin vaihtoon?
Siinä on vaihe ja PEN-johdin. Ihan normaalia vanhan ajan asennusta. Kytket vaiheen vaiheeseen ja PENin nollaan ja suojamaahan. Tuo PENin haaroitus vaan pitäisi tehdä jotenkin asiallisemmin liittimellä eikä suoraan jakamalla säikeet kahteen nippuun. Sellainen muunto-Wago jossa on liittimet kahdelle ML-johtimelle on hyvä. Toisen päähän painettavaan liittimeen tuo PEN-johdin kokonaisuudessaan ja toisen pään kahteen liittimeen jäykät ML:t sininen ja kevi.
 
Niin että tuon vanhan huonetermarin irroitit, putsasit ja kytkit takaisin mutta nyt muka tilailet sähkärin asentamaan sen tulevan budjettitermarisi jonka hankit itse?
En tiedä keskiverto kotiranesta, mutta itsehän varmaan voisin toimia juuri noin. Vaikka otan kuntokartoitusmielessä vapauksia availla tuhmasti vääriä kansia ja saatan jopa vahingossa kytkeä jotain vähäistä, niin kyllä mä silti sähkärin pyytäisin uutta lattialämmitystermaria vaihtamaan. Aika kriittinen kohde, ja minullahan ei oikein ole taitoa arvioida, onko esim itse vastuskaapeli vielä ok.
 
Tämähän on tuttu juttu. Joku kun kysyy sähköistä millä tahansa foorumilla jotakin, niin yleensä siihen joku sähkömies jumalan armosta kommentoi, että "hyi, ei saa tehdä itse tms".
Olisi hiljaa tai antaisi oikeaa tietoa. Se mahdollinen itse ranettaja sen kuitenkin tekee itse jos on tehdäkseen, ei se vinoilulla muuksi muutu, mutta oikea vinkki voi mahdollisesti pelastaa virheeltä.
 
Neuvomisen ja varoittaminen halu riippuu varmaan siitäkin, haluaako joku ranen taivaaseen lähdön vastuulleen kun neuvo meneekin väärin, esimerkiksi jos kytkennöissä on alunperin jo jotain tunnistamatonta tai väärin tehtyä, ja aletaan tekemään olettamuksia tietämättä tilannetta.
 
Tämähän on tuttu juttu. Joku kun kysyy sähköistä millä tahansa foorumilla jotakin, niin yleensä siihen joku sähkömies jumalan armosta kommentoi, että "hyi, ei saa tehdä itse tms".
Olisi hiljaa tai antaisi oikeaa tietoa. Se mahdollinen itse ranettaja sen kuitenkin tekee itse jos on tehdäkseen, ei se vinoilulla muuksi muutu, mutta oikea vinkki voi mahdollisesti pelastaa virheeltä.

Ja entäpä jos se neuvottava ymmärtää jotain väärin tai tekee jonkun muun virheen mikä ammattilaiselle on itsestäänselvyys? Laki nyt kuitenkin on laki eikä sähkäreillä ole mitään velvollisuutta neuvoa ketään tuollaisissa asioissa.
On muuten erittäin tuttu juttu tuo narina siitä ettei suostu aina neuvomaan.
 
Tämähän on tuttu juttu. Joku kun kysyy sähköistä millä tahansa foorumilla jotakin, niin yleensä siihen joku sähkömies jumalan armosta kommentoi, että "hyi, ei saa tehdä itse tms".
Olisi hiljaa tai antaisi oikeaa tietoa. Se mahdollinen itse ranettaja sen kuitenkin tekee itse jos on tehdäkseen, ei se vinoilulla muuksi muutu, mutta oikea vinkki voi mahdollisesti pelastaa virheeltä.
Juuri näin! Itsekkin raneksi tunnustaudun, tosin todella isolla harkinnalla ja mihinkään ryhmäkeskuksiin en koske. Valokatkaisijan voin vaihtaa (ja olenkin vaihtanut), mutta hyvät valokuvat alkuperäisesta kytkennästä ja isoa harkintaa ja jos vähänkään epäilyttää, niin sitten kysellään tai ei kosketa. Ja sitten se tärkein, eli kohde virrattomaksi (sulakkeelta) ja vielä varmistaa (esim. sellaisella kynällä) että se on oikeasti virraton.
Lisäksi kytkennät kunnolla kiinni, muttei niin hyvin että esim. ruuvit korkkaa. :)
 
Ketjun otsikko "Kysymyksiä sähkömiehille" Oleellinen kohta viestistä lainauksessa.
Kysymys kuuluukin että arvaako sitä tilailla silmää ja lompakkoa miellyttävän älytermarin odottelemaan sähkäriä vai onko tossa ohjauksessa jotain huomioitavaa?
Ei tässä tarvi ruveta piruileen kun ei kukaan ole mitään ranetusneuvoja joilla saa ittensä hengiltä kysynytkään.
Vastaus siihen kysymykseen: tilaa vain kyllä se oikea sähkäri osaa sen oikein kytkeä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
264 166
Viestejä
4 577 070
Jäsenet
75 368
Uusin jäsen
MarkoMuss

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom