Kysymyksiä sähkömiehille

Joo.

Jos haetaan maksimaalista tarkkuutta ne va vb vc pitäisi olla saman sulakkeen takana kuin mitattavakin, mutta käytännössä se mittavirhe on mitätön ja todennäköisesti laitteen sisäinen virhe on moninkertainen.

Sopiiko tuo Shelly 3EM (Shelly 3EM) kuinka hyvin koko talon mittauksiin ja onnistuuko kytkentä teknisen tilan (ryhmä?)keskukseen?

Olen laittamassa tilaukseen ja mittaustiedot tulisi Home Assistantiin käytettäväksi. Tarkoitus olisi ehkä tehdä myös pientä kuormien hallintaa eli voisi sallia esim. sähköauton laturille isompia virtoja, jos pääsulakkeet antaa myöden. Onkohan ohjauksen tarvetta olla kuinka nopea, jos mahdolliset ylitykset muutostilanteissa on maltillisia? Eikös sulakkeet kuitenkin kestä hetkellisesti hieman nimellisvirtaa suurempaakin virtaa?
 
Sopiiko tuo Shelly 3EM (Shelly 3EM) kuinka hyvin koko talon mittauksiin ja onnistuuko kytkentä teknisen tilan (ryhmä?)keskukseen?

Olen laittamassa tilaukseen ja mittaustiedot tulisi Home Assistantiin käytettäväksi. Tarkoitus olisi ehkä tehdä myös pientä kuormien hallintaa eli voisi sallia esim. sähköauton laturille isompia virtoja, jos pääsulakkeet antaa myöden. Onkohan ohjauksen tarvetta olla kuinka nopea, jos mahdolliset ylitykset muutostilanteissa on maltillisia? Eikös sulakkeet kuitenkin kestä hetkellisesti hieman nimellisvirtaa suurempaakin virtaa?
 
Sopiiko tuo Shelly 3EM (Shelly 3EM) kuinka hyvin koko talon mittauksiin ja onnistuuko kytkentä teknisen tilan (ryhmä?)keskukseen?

Olen laittamassa tilaukseen ja mittaustiedot tulisi Home Assistantiin käytettäväksi. Tarkoitus olisi ehkä tehdä myös pientä kuormien hallintaa eli voisi sallia esim. sähköauton laturille isompia virtoja, jos pääsulakkeet antaa myöden. Onkohan ohjauksen tarvetta olla kuinka nopea, jos mahdolliset ylitykset muutostilanteissa on maltillisia? Eikös sulakkeet kuitenkin kestä hetkellisesti hieman nimellisvirtaa suurempaakin virtaa?
Ryhmäkeskukseen tai vastaavaan paikkaan tuo on tarkoitettukin asennettavaksi.

Sitä en tiedä kuinka vikkelästi tuo toimii, pääsulake itsessään kyllä kestää hetkellistä ylikuormitusta.
 
Onkohan ohjauksen tarvetta olla kuinka nopea, jos mahdolliset ylitykset muutostilanteissa on maltillisia? Eikös sulakkeet kuitenkin kestä hetkellisesti hieman nimellisvirtaa suurempaakin virtaa?
25A hitaat pääsulakkeet kestää jotain 30A jatkuvaa kuormaa tunteja ja hetkellisesti 34A kuormia (minuutteja). Nämä nyt hihavakiona kokemuksella.
Tarkemmat ajat ja virrat voit katsoa @Satelite viestistä

Eli riippuu peruskuormasta ja sähköauton laturin ottamasta tehosta.
 
25A hitaat pääsulakkeet kestää jotain 30A jatkuvaa kuormaa tunteja ja hetkellisesti 34A kuormia (minuutteja). Nämä nyt hihavakiona kokemuksella.
Tarkemmat ajat ja virrat voit katsoa @Satelite viestistä

Eli riippuu peruskuormasta ja sähköauton laturin ottamasta tehosta.

Tähän oikeastaan liittyen. Olin jotenkin kuvitelmissa, että voisin saada 25 A pääsulakkeilla helpostikin yli 16 A latausvirtaa sähköautolle. Mutta onko asia ihan noin suoraviivaista? Tavoitteena olisi ollut esim. enintään 20 A yhdestä vaiheesta, jos vain muu kuormitus on riittävän vähäistä.

Antaako pykälät ja määräykset mahdollisuuden tuohon asennuksen puolesta? Johto tulee vedettäväksi ryhmäkeskukselta ja tarvittaessa asennetaan alakeskus. Ja joo, yksivaiheiseen sähköauton lataukseen olisi tulossa ja vaihtoehtona ei ole hankkia kolmesta vaiheesta lataavaa autoa.
 
Tähän oikeastaan liittyen. Olin jotenkin kuvitelmissa, että voisin saada 25 A pääsulakkeilla helpostikin yli 16 A latausvirtaa sähköautolle. Mutta onko asia ihan noin suoraviivaista? Tavoitteena olisi ollut esim. enintään 20 A yhdestä vaiheesta, jos vain muu kuormitus on riittävän vähäistä.

Antaako pykälät ja määräykset mahdollisuuden tuohon asennuksen puolesta? Johto tulee vedettäväksi ryhmäkeskukselta ja tarvittaessa asennetaan alakeskus. Ja joo, yksivaiheiseen sähköauton lataukseen olisi tulossa ja vaihtoehtona ei ole hankkia kolmesta vaiheesta lataavaa autoa.
Kyllä sen 20a saa jos pääsulakkeet 25A. Toki ei hirveesti muuta kuormaa salli.

On itselläkin 32A pistoke 20A nallien perässä 25A syötöllä hallissa.

Kaikkeen kun ei tuo 16A voimavirta riitä.
 
Kyllä sen 20a saa jos pääsulakkeet 25A. Toki ei hirveesti muuta kuormaa salli.

On itselläkin 32A pistoke 20A nallien perässä 25A syötöllä hallissa.

Kaikkeen kun ei tuo 16A voimavirta riitä.

Tuohon tyyliin tulisi täälläkin. Hyvä, jos se on sallittu asennustapa.

On tuohon kaavailemaani laturiin olemassa adapteri 16 A rasialle, jolloin maksimivirraksi tulisi automaattisesti 16 A. Toisaalta sama olisi sitten hankkia suoraan se 16 A maksimivirralla oleva laturi. Eihän tuohon mahdottoman suurta eroa tule 16 ja 20 A:n latauksen välille, mutta jonkinlainen kuitenkin.
 
Ja joo, yksivaiheiseen sähköauton lataukseen olisi tulossa ja vaihtoehtona ei ole hankkia kolmesta vaiheesta lataavaa autoa.

No entäs tulevaisuudessa kun vaihdat autoa?
3,6kW x 12h = 43,2kWh. Tuolla energialla ajaa 216km joka ikinen päivä olettaen että auto kuluttaa 20kWh/100km.

Itse vetäisin valmiuden 11kW lataukseen, jättäisin pari vaihetta tulevaisuuden varalle ja unohtaisin tuon 20A vinokuormageneraattorin.
 
Mulla on Biltemasta ostettu perus sähkökynä joka toimii juuri niinkuin pitää.
Mutta minkä helvetin takia muutaman tunnin jälkeen kun se on käyttämättä niin se alkaa hehkua yksikseen punaisena? Mitään sähkölaitetta lähelläkään. Pitää aina ottaa patteri pois että ei hehku miten missäkin.
 
Mulla on Biltemasta ostettu perus sähkökynä joka toimii juuri niinkuin pitää.
Mutta minkä helvetin takia muutaman tunnin jälkeen kun se on käyttämättä niin se alkaa hehkua yksikseen punaisena? Mitään sähkölaitetta lähelläkään. Pitää aina ottaa patteri pois että ei hehku miten missäkin.
Tarkoitat sellaista kontaktitonta jänniteilmaisinta eli sellainen muovinen puikko jossa ledi syttyy kun sohii jännitteistä johtoa? En luota noihin alkuunkaan, iltselläni on noita ollut 2kpl, molemmat tosin "korruptiokrääsänä" saatuja, toinen jossa kyljessä luki Fluke ja toinen oli ihan joku noname-tekele. Pääsääntöisesti nuo toimivat ihan ok, mutta välillä tosiaan hehkuivat punaisena vaikka oli monen metrin päässä kaikesta sähköisestä tyyliin keskellä isoa huonetta ja välillä vaikka laittoi ihan varmasti jännitteisen johtimen viereen niin silti ei syttynyt. totesin että jännitteettämyyttä noilla ei voinut luotettavasti varmistaa mutta jos lamppu syttyi niin kohde oli mahdollisesti jännitteellinen.

Eli käytännössä olivat niin epävarmoja vekottimia että parin sekoilun jälkeen viskasin SERriin kun ei voinut yhtään luottaa noihin. Tosin, manuaalissakin taisi lukea että ei saa käyttää jännitteettömyyden todentamiseen vaan ainoastaan jännittellisyyden toteamiseen.
 
Tuollaisessa sähkökaapissa ollut voimapistotulppa kiinni (kaapin ovi ollut aina kiinni, eli ei ole päässyt sadevedet sisään), mutta nyt ei liitin enää lähde pistokkeesta irti vaikka kuinka rynkyttelisi. Tuntui että alkoi sähkökaapin pistoke jo löystymään kiinnityksistään kun alkoi käyttämään voimaa.. Pitäiskö kutsua sähkäri, vai ottaa tuo virrattomaksi ja jatkaa irroitusyrityksiä itse?

23.png
 
Tuollaisessa sähkökaapissa ollut voimapistotulppa kiinni (kaapin ovi ollut aina kiinni, eli ei ole päässyt sadevedet sisään), mutta nyt ei liitin enää lähde pistokkeesta irti vaikka kuinka rynkyttelisi. Tuntui että alkoi sähkökaapin pistoke jo löystymään kiinnityksistään kun alkoi käyttämään voimaa.. Pitäiskö kutsua sähkäri, vai ottaa tuo virrattomaksi ja jatkaa irroitusyrityksiä itse?

23.png
Isolla todennäköisyydellä pistoke hapettunut/ sulanut kiinni rasiaan. Soita sähkäri ja pyydä ottamaan kaappiin sopiva rasia mukaan kun tulee käymään
 
Tarkoitat sellaista kontaktitonta jänniteilmaisinta eli sellainen muovinen puikko jossa ledi syttyy kun sohii jännitteistä johtoa? En luota noihin alkuunkaan, iltselläni on noita ollut 2kpl, molemmat tosin "korruptiokrääsänä" saatuja, toinen jossa kyljessä luki Fluke ja toinen oli ihan joku noname-tekele. Pääsääntöisesti nuo toimivat ihan ok, mutta välillä tosiaan hehkuivat punaisena vaikka oli monen metrin päässä kaikesta sähköisestä tyyliin keskellä isoa huonetta ja välillä vaikka laittoi ihan varmasti jännitteisen johtimen viereen niin silti ei syttynyt. totesin että jännitteettämyyttä noilla ei voinut luotettavasti varmistaa mutta jos lamppu syttyi niin kohde oli mahdollisesti jännitteellinen.

Eli käytännössä olivat niin epävarmoja vekottimia että parin sekoilun jälkeen viskasin SERriin kun ei voinut yhtään luottaa noihin. Tosin, manuaalissakin taisi lukea että ei saa käyttää jännitteettömyyden todentamiseen vaan ainoastaan jännittellisyyden toteamiseen.

Toi jännitekynä on yllättävän näppärä palaneiden tulppasulakkeiden etsintään. Kohteessa jossa keskuksessa toista sataa tulppaa ja huonot merkinnät tuli huomattua.
 
Tämmönen kysymys:
kerrostaloasunnon terassilla on pistorasia, jonka vieressä ulkovalaisin, jonka voi kytkeä johdolla tuohon pistorasiaan. Pistorasia todettiin sähköasentajan toimesta toimivaksi alkuvuodesta. Pistorasia itsessään on hyvin tiukka ja pistoketta piti painaa kovaa, että se upposi pistorasiaan. Nyt kun eilen kytkin valaisen pistokkeen pistorasiaan, meni pistoke sisään helpommin ja valaisin toimi. Huomasin kuitenkin, että nyt kun pistoketta rasiaan työntää, syttyy valaisimeen valo jo ennen kuin koko pistoke on rasiaan työnnetty. Mieleeni tuli, että onko tuo rasia jotenkin hajonnut sisältä, esim maadoitus tai muu osa?
 
Tämmönen kysymys:
kerrostaloasunnon terassilla on pistorasia, jonka vieressä ulkovalaisin, jonka voi kytkeä johdolla tuohon pistorasiaan. Pistorasia todettiin sähköasentajan toimesta toimivaksi alkuvuodesta. Pistorasia itsessään on hyvin tiukka ja pistoketta piti painaa kovaa, että se upposi pistorasiaan. Nyt kun eilen kytkin valaisen pistokkeen pistorasiaan, meni pistoke sisään helpommin ja valaisin toimi. Huomasin kuitenkin, että nyt kun pistoketta rasiaan työntää, syttyy valaisimeen valo jo ennen kuin koko pistoke on rasiaan työnnetty. Mieleeni tuli, että onko tuo rasia jotenkin hajonnut sisältä, esim maadoitus tai muu osa?
Kyllä se sähköinen kontakti syntyy jo ennen, kuin pistoke on täysin pohjassa.
 
Katossa vaikuttaisi olevan useampi maajohto vedetty samaan rullaan? Otanko tuosta siis valaisimeen yhden, ja huputan loput piiloon? Uudessa valaisimessa on siis sininen, ruskea, ja keltavihreä. Olen ennen nähnyt vain jokaista johtoa tulevan katosta yhden kappaleen. Miten nuo saa tuosta edes avattua?
 

Liitteet

  • mj.png
    mj.png
    207,9 KB · Luettu: 197
Viimeksi muokattu:
Katossa vaikuttaisi olevan useampi maajohto vedetty samaan rullaan? Otanko tuosta siis valaisimeen yhden, ja huputan loput piiloon? Uudessa valaisimessa on siis sininen, ruskea, ja keltavihreä. Olen ennen nähnyt vain jokaista johtoa tulevan katosta yhden kappaleen. Miten nuo saa tuosta edes avattua?
Tuosta nipusta pitää haaroittaa se suojamaajohdin valaisimelle pätkällä kevi-johdinta. Et voi tuosta irrottaa yhtään johdinta. Tuosta on muutenkin lähtenyt vanhanaikainen kierrettävä huppuliitin kokonaan irti, eikä niihin voi edes lisätä johtimia kun ovat kertakäyttöisiä. Katko tuo kierretty nippu, kuori uudestaan, lisää valaisimelle menevä kevi ja yhdistä Wagolla.
 
Tuosta nipusta pitää haaroittaa se suojamaajohdin valaisimelle pätkällä kevi-johdinta. Et voi tuosta irrottaa yhtään johdinta. Tuosta on muutenkin lähtenyt vanhanaikainen kierrettävä huppuliitin kokonaan irti, eikä niihin voi edes lisätä johtimia kun ovat kertakäyttöisiä. Katko tuo kierretty nippu, kuori uudestaan, lisää valaisimelle menevä kevi ja yhdistä Wagolla.
Voiko maadoitusjohdon jättää pois ja huputtaa tuon nipun? Lampussa itsessään on kiinni 3-paikkainen sokeripala. Voiko siihen vain vetää sinisen ja ruskean?
 
Voiko maadoitusjohdon jättää pois ja huputtaa tuon nipun? Lampussa itsessään on kiinni 3-paikkainen sokeripala. Voiko siihen vain vetää sinisen ja ruskean?
Ei suojamaadoitettua valaisinta saa suojamaadoitetussa tilassa jättää suojamaadoittamatta. On se kevi kytkettävä.
 
Tämmönen kysymys:
kerrostaloasunnon terassilla on pistorasia, jonka vieressä ulkovalaisin, jonka voi kytkeä johdolla tuohon pistorasiaan. Pistorasia todettiin sähköasentajan toimesta toimivaksi alkuvuodesta. Pistorasia itsessään on hyvin tiukka ja pistoketta piti painaa kovaa, että se upposi pistorasiaan. Nyt kun eilen kytkin valaisen pistokkeen pistorasiaan, meni pistoke sisään helpommin ja valaisin toimi. Huomasin kuitenkin, että nyt kun pistoketta rasiaan työntää, syttyy valaisimeen valo jo ennen kuin koko pistoke on rasiaan työnnetty. Mieleeni tuli, että onko tuo rasia jotenkin hajonnut sisältä, esim maadoitus tai muu osa?
Kyllä se sähköinen kontakti syntyy jo ennen, kuin pistoke on täysin pohjassa.
Näin on. Pistotulpan kontakteista voi huolimaton saada sähköiskunkin jos on sopiva yhdistelmä, eli tulpassa kokonaan paljaat tavalliset piikit ja reunukseton vanhan tyylinen nollaluokan rasia. Nykyään riski on vähäisempi kun on vähemmän noita vanhoja rasioita ja lisäksi niin paljon eurotulppia, mutta vanhan kämpän rasioiden ja pölynimurin kanssa on syytä tämä ymmärtää. Tietysti nollaluokan rasia on nollaluokan tilassa eli todennäköisin vamma olisi sormen polttaminen pahasti jos osuu molempiin, mutta voi vanhoissa kämpissä olla keskuslämmityspatteri väärässä paikassa tai jokin viallinen jalkalamppu, jolloin tuokin riski saattaa olla hengenpaikka.
 
Ei suojamaadoitettua valaisinta saa suojamaadoitetussa tilassa jättää suojamaadoittamatta. On se kevi kytkettävä.
Okei. Katsoin STEKin sivuilta, ja siellä on tuo valaisimen asennus. Jos valitsee että valaisimessa on nuo 3 johtoa, mutta katossa vain 2, asennetaan lamppuun nuo 2 ja jätetään maa kytkemättä koska sitä ei ole. Outoa ettei siellä kielletä moista asennusta. Samassa tilassa on 4 valaisimen paikkaa. Kahdessa on kevi, kahdessa ei. Tässä oli aiemmilla omistajilla kyllä lamput jokaisessa.
 
Okei. Katsoin STEKin sivuilta, ja siellä on tuo valaisimen asennus. Jos valitsee että valaisimessa on nuo 3 johtoa, mutta katossa vain 2, asennetaan lamppuun nuo 2 ja jätetään maa kytkemättä koska sitä ei ole. Outoa ettei siellä kielletä moista asennusta. Samassa tilassa on 4 valaisimen paikkaa. Kahdessa on kevi, kahdessa ei. Tässä oli aiemmilla omistajilla kyllä lamput jokaisessa.

Nythän tilanne on se, että vaikka tuohon rasiaan tulee kevi (ja se on siitä haaroitettu eteenpäin), niin jostain syystä valaisimelle ei ole keviä otettu tuosta nipusta, vaikka vaihe ja nolla on. Ei tällaista tilannetta voine kuluttajalle erikseen ohjeistaa, kun tilannetta ei varmaan pitäisi ylipäätään syntyä. Oisko tossa ollut rakennusvaiheessa kiinteästi asennettu kaksoiseristetty valaisin tms. joka ei ole keviä tarttenut ja se on jäänyt vetämättä tms. en tiedä. Munkin kämpässä oli vähän vastaavia asennuksia ja sähkäri sitten lisäili johtoja jälkikäteen.

NO. Kato nyt eka, onko se sinun uusi valaisin oikeasti suojamaadoitettu, eli että lähteekö siitä sokeripalalta valaisimelle päin mitään. Isossa osassa sisustusvalaisimia, mitä oon itse pyöritellyt, niin on niissä joo sokeripala jossa on keveille paikka, mutta sitä ei ole kytketty mihinkään, koska valaisin ei ole suojamaadoitettu. Jos näin, niin eiköhän kytkentä ilman keviä ole ihan bueno (mutta eihän toi nippu paljaaksi voi jäädä siltikään).

Jos taas ei, niin kuten joku mainitsi, niin nippu poikki ja modernilla wagolla yhteen ja valaisimelle oma kevi, mutta täähän taas virallisesti vaatisi sen sähkärin (ja sikäli ei kannata ranettaa, että jonnekihan muualle tosta noi kevit lähtee, ettei tule katkottua suojamaita muualta).
 
Katossa vaikuttaisi olevan useampi maajohto vedetty samaan rullaan? Otanko tuosta siis valaisimeen yhden, ja huputan loput piiloon? Uudessa valaisimessa on siis sininen, ruskea, ja keltavihreä. Olen ennen nähnyt vain jokaista johtoa tulevan katosta yhden kappaleen. Miten nuo saa tuosta edes avattua?

Tuossa nyt on esillä tilanne, mihin maallikolla ei ole mitään asiaa mennä koskemaan. Jos asut taloyhtiössä, tilaa kiinteistöhuollon kautta sähköasentaja korjaamaan tilanne. Normaalikäyttäjän sallittu liitäntäpiste on vanhoissa asennuksissa sokeripalan toisella puolen ja sokeripalan lisäksi tuosta nyt puuttuu rasian kansi ja maadoitushaaroituksen suojaus.
 
Okei. Katsoin STEKin sivuilta, ja siellä on tuo valaisimen asennus. Jos valitsee että valaisimessa on nuo 3 johtoa, mutta katossa vain 2, asennetaan lamppuun nuo 2 ja jätetään maa kytkemättä koska sitä ei ole. Outoa ettei siellä kielletä moista asennusta. Samassa tilassa on 4 valaisimen paikkaa. Kahdessa on kevi, kahdessa ei. Tässä oli aiemmilla omistajilla kyllä lamput jokaisessa.
Se koskee tilannetta, että tilassa ei ole suojamaadoitusta. Nyt siellä on, joten valaisinpisteetkin täytyy olla suojamaadoitettuja. Olikohan jossain välissä aikakausi, että pistorasiat piti olla suojamaadoitettuja, mutta valaisinpisteiltä sitä ei vaadittu. Sitä en osaa sanoa, miksi siellä osassa valaisinpisteitä suojamaadoitus on ja osassa ei.
 
Tuossa nyt on esillä tilanne, mihin maallikolla ei ole mitään asiaa mennä koskemaan. Jos asut taloyhtiössä, tilaa kiinteistöhuollon kautta sähköasentaja korjaamaan tilanne. Normaalikäyttäjän sallittu liitäntäpiste on vanhoissa asennuksissa sokeripalan toisella puolen ja sokeripalan lisäksi tuosta nyt puuttuu rasian kansi ja maadoitushaaroituksen suojaus.
Sähkömies on tilattu edellisten kommenttien perusteella. Kannen otin itse irti, koska plafondi oli tarkoitus laittaa kattoon kuten muissakin huoneissa. Jäi tekemättä, koska tässä ei sitä keviä ole. Ihan omakotitalo tämä on, mutta täällä menee mm. kaikki sähköviennit suoraan kattopaneelien päällä ilman mitään putkituksia.
 
No entäs tulevaisuudessa kun vaihdat autoa?
3,6kW x 12h = 43,2kWh. Tuolla energialla ajaa 216km joka ikinen päivä olettaen että auto kuluttaa 20kWh/100km.

Itse vetäisin valmiuden 11kW lataukseen, jättäisin pari vaihetta tulevaisuuden varalle ja unohtaisin tuon 20A vinokuormageneraattorin.

Ihan hyvä pointti ja 11 kW menikin tilaukseen. Kuormanhallinnan kanssa latausajat ovat kyllä käytännössä aina riittävät 3,6 kW tehollakin.

Vikavirta-asiat vaan hieman hämmentävät vielä. Valintana oli go-e Gemini Flex 11 kW eli voimavirtapistorasiaan kytkettävä malli. Lisäksi tuohon saatavilla schuko-adapteri.

Latauslaitteen ohjeessa on seuraava maininta:
"go-e Chargerissa on sisäinen FI-suo-
jamoduuli, jossa on tasavirtatunnistus
(20 mA AC ja 6 mA DC). Siksi rakennuk-
sessa on käytettävä ainoastaan A-tyypin
FI-moduulia, ellei paikallisissa määräyk-
sissä toisin mainita."

Ryhmäkeskuksesta löytyy pistorasioille vikavirtasuojauksia merkinnällä CDA425K. Voimavirtapistorasiaa ei ole vielä kytketty tai edes kaapeleita vedetty, mutta eikös sekin tule vikavirtasuojauksen perään? Asia kaikilta osin ok? Olisi voinut ehkä näitäkin selvitellä etukäteen...
 
Ihan hyvä pointti ja 11 kW menikin tilaukseen. Kuormanhallinnan kanssa latausajat ovat kyllä käytännössä aina riittävät 3,6 kW tehollakin.

Vikavirta-asiat vaan hieman hämmentävät vielä. Valintana oli go-e Gemini Flex 11 kW eli voimavirtapistorasiaan kytkettävä malli. Lisäksi tuohon saatavilla schuko-adapteri.

Latauslaitteen ohjeessa on seuraava maininta:
"go-e Chargerissa on sisäinen FI-suo-
jamoduuli, jossa on tasavirtatunnistus
(20 mA AC ja 6 mA DC). Siksi rakennuk-
sessa on käytettävä ainoastaan A-tyypin
FI-moduulia, ellei paikallisissa määräyk-
sissä toisin mainita."

Ryhmäkeskuksesta löytyy pistorasioille vikavirtasuojauksia merkinnällä CDA425K. Voimavirtapistorasiaa ei ole vielä kytketty tai edes kaapeleita vedetty, mutta eikös sekin tule vikavirtasuojauksen perään? Asia kaikilta osin ok? Olisi voinut ehkä näitäkin selvitellä etukäteen...

Juu eli kuten ohjeessa mainitaan niin syöttävässä kaapelissa on oltava A-tyypin vikavirtasuoja jollainen mm. tuo Hagerin CDA on ja mikäli lisäät voimavirtapistorasian siihen niin sekin vaatii vikavirtasuojan koska mennään tämän päivän standardien mukaan. SESKO ry:n lataussuositus antaa yksinkertaisetetussa muodossa kohtalaiset pohjat sähköautojen lataukseen. https://sesko.fi/wp-content/uploads/2021/11/SESKO_lataussuositus_2021-02-17.pdf
e. Monet tuossa mainitut asiat ovat pelkkiä suosituksia kuten maakaapeloinnin putkittaminen, mutta mm. vikavirtasuojaus on vaatimus, joten kannattaa huomioida sanamuodot.
 
Juu eli kuten ohjeessa mainitaan niin syöttävässä kaapelissa on oltava A-tyypin vikavirtasuoja jollainen mm. tuo Hagerin CDA on ja mikäli lisäät voimavirtapistorasian siihen niin sekin vaatii vikavirtasuojan koska mennään tämän päivän standardien mukaan. SESKO ry:n lataussuositus antaa yksinkertaisetetussa muodossa kohtalaiset pohjat sähköautojen lataukseen. https://sesko.fi/wp-content/uploads/2021/11/SESKO_lataussuositus_2021-02-17.pdf
e. Monet tuossa mainitut asiat ovat pelkkiä suosituksia kuten maakaapeloinnin putkittaminen, mutta mm. vikavirtasuojaus on vaatimus, joten kannattaa huomioida sanamuodot.

Kiitos taas. Kaikki siis niin kuin kuuluukin ja uuden kaapelin vedon yhteydessä asentajan pitäisi myös tietää vaatimukset eli mm. tuon vikavirtasuojauksen.

Paperissa versiossa oli muuten kirjoitusmuotona, että rakennukseen saa asentaa vain yhden A-tyypin FI-moduulin, ellei paikallinen...
 
Toi sähköauto lautauslaitehan siis vaatii saatanan kalliin B-tyypin vikavirtasuojan ellei laturissa ole tasavirtatunnistusta, jolloin normaali ja halpa A-tyypin riittää. Siksi manuskassa siis kerrotaan että siinä on.

Sähkärin pitäis nää tietää mutta kyllä oma sähkäri oli kujalla aiheesta...
 
Ei ne sähkärit mitään oraakkeleita ole mitkä tietää kaikki mahdolliset erilaiset laitteet ja niiden kytkennän ja asennuksen erityisvaatimukset. Koulussa opetetaan perus pistorasia/valaisin kytkennät ja loput oppii tekemällä. Jos ei ikinä ole nähnyt jotain latausasemaa tai mitä tahansa laitetta mitä on menossa asentamaan niin kyllä se pitää selvittää siinä paikan päällä manuaalista miten se työ sitten viimekädessä tehdään. Helpottaa tietysti jos on saanut etukäteen jo manuaalin tai edes jotain ohjeita siitä mitä pitää ottaa huomioon.
 
Jaa pääs harjoittelemaan (melkein) talven sähkökatkoksia. Meni kerrostalon kämpästä 90% pimeeksi kun laitoin saunan päälle (joku harvian ~6kw postilaatikko, 10v vanha). Lämpes vähän aikaa ja sitten kuului iso "naps" ja valot ym. lähti. Kiukaaseen jäi yksi vastus hehkumaan, kaksi pimeänä. Kaksi kiukaan vaihetta oli sulakekaapista pimeänä.

Mikään muu sulake ei ollut lauennut eikä vikavirtasuoja mutta kiuas vei mennessään sähköt muualtakin. Kokeilin kaikki ees taas ilman vaikutusta. Pari rasiaa on päällä joten sai jääkaapin päälle jatkoroikalla ja tietokoneen :smoke:

Jännempi juttu, joskus pari kk sitten havaitsin että sauna lämpeää hitaasti ja siinä oli tällöinkin kaksi vastusta pois pelistä + kaksi sulaketta pimeänä. Hämärän peittoon jäi missä vaiheessa tämä oli tapahtunut. Oli ollut kuukausia pois käytöstä muutenkin. Mutta kiukaan loput vastukset toimi ok kun nappas sulakkeet päälle ja toimi pitkään senkin jälkeen joten unohdin että mitään ongelmaa edes oli.

Nyt varmaan voi todeta että kiuas on syypää tähän "blackouttiin" vai voisiko syynä olla joku muu...mutta mikä siinä kiukaassa nyt sulakkeita räpsii sitten? Jos vastus on menossa huonoksi niin voiko se aiheuttaa tämmöistä ongelmaa?

Huoltomies kävi alakerrassa toteamassa että 2 sulaketta kolmesta pimeänä (25A kpl). Ei ollut mitään erikoista kuormaa muuten kämpässä, pari valoa, jääkaappi jne. Korjauksen jälkeen kiuas toimii taas...mutta arvaako tuota sitten käyttää.
 
Huoltomies kävi alakerrassa toteamassa että 2 sulaketta kolmesta pimeänä (25A kpl). Ei ollut mitään erikoista kuormaa muuten kämpässä, pari valoa, jääkaappi jne. Korjauksen jälkeen kiuas toimii taas...mutta arvaako tuota sitten käyttää.

Kaksi vastusta poikki sopivasti. Varmaan kivillä toisiinsa kiilattu, että kun liikkuvat, niin tulee oikosulku kahden vaiheen välille. Ei muuta kun kiuaskaupasta uutta tilalle.
 
Kaksi vastusta poikki sopivasti. Varmaan kivillä toisiinsa kiilattu, että kun liikkuvat, niin tulee oikosulku kahden vaiheen välille. Ei muuta kun kiuaskaupasta uutta tilalle.

Kuulostaa potentiaaliselta selitykseltä. Kun kiuas on kylmä niin pitää nakella kivet mäkeen ja katsoa näkyykö mitään. Mutta alkaa haiskahtaan että kiuaskauppaan on syytä mennä joka tapauksessa, jotain hämärää tuossa on...
 
Kuulostaa potentiaaliselta selitykseltä. Kun kiuas on kylmä niin pitää nakella kivet mäkeen ja katsoa näkyykö mitään. Mutta alkaa haiskahtaan että kiuaskauppaan on syytä mennä joka tapauksessa, jotain hämärää tuossa on...

Sellaisiakin on tullut vastaan, että kiukaan kytkinosa (tämä missä on termari ja muut säädöt) on rikki ja polttaa sulakkeet
 
Jaa pääs harjoittelemaan (melkein) talven sähkökatkoksia. Meni kerrostalon kämpästä 90% pimeeksi kun laitoin saunan päälle (joku harvian ~6kw postilaatikko, 10v vanha). Lämpes vähän aikaa ja sitten kuului iso "naps" ja valot ym. lähti. Kiukaaseen jäi yksi vastus hehkumaan, kaksi pimeänä. Kaksi kiukaan vaihetta oli sulakekaapista pimeänä.

Mikään muu sulake ei ollut lauennut eikä vikavirtasuoja mutta kiuas vei mennessään sähköt muualtakin. Kokeilin kaikki ees taas ilman vaikutusta. Pari rasiaa on päällä joten sai jääkaapin päälle jatkoroikalla ja tietokoneen :smoke:

Jännempi juttu, joskus pari kk sitten havaitsin että sauna lämpeää hitaasti ja siinä oli tällöinkin kaksi vastusta pois pelistä + kaksi sulaketta pimeänä. Hämärän peittoon jäi missä vaiheessa tämä oli tapahtunut. Oli ollut kuukausia pois käytöstä muutenkin. Mutta kiukaan loput vastukset toimi ok kun nappas sulakkeet päälle ja toimi pitkään senkin jälkeen joten unohdin että mitään ongelmaa edes oli.

Nyt varmaan voi todeta että kiuas on syypää tähän "blackouttiin" vai voisiko syynä olla joku muu...mutta mikä siinä kiukaassa nyt sulakkeita räpsii sitten? Jos vastus on menossa huonoksi niin voiko se aiheuttaa tämmöistä ongelmaa?

Huoltomies kävi alakerrassa toteamassa että 2 sulaketta kolmesta pimeänä (25A kpl). Ei ollut mitään erikoista kuormaa muuten kämpässä, pari valoa, jääkaappi jne. Korjauksen jälkeen kiuas toimii taas...mutta arvaako tuota sitten käyttää.

Se ei ole korjaamista että vaihdetaan pääsulakkeet. Korjaaminen tarkoittaa sitä että vialle tehdään jotain eli vastukset vaihtoon. Jos kiuas on Harvia Vega niin kiuas vaihtoon.
 
Se ei ole korjaamista että vaihdetaan pääsulakkeet. Korjaaminen tarkoittaa sitä että vialle tehdään jotain eli vastukset vaihtoon. Jos kiuas on Harvia Vega niin kiuas vaihtoon.

Juu en nyt sulakkeiden vaihdolla tavoitellut ilmaista koko tapauksen loppuunkäsittelyä mikä nyt toivon mukaan tuli jo ilmi...

Kiuas on muuten Vega kun kävin kurkkaamssa... :hmm: Ja sitten googlettelin Sauna palaa Suomessa lähes joka päivä – kiulu jää kiukaalle, pyykkinaru pettää, kiuas on väärin kiinnitetty...

Ilmeisesti sysipaska malli. Tosin tämä vm. 2014 joten ei pitäisi olla viallisia kellokytkimiä. Mutta joo kiuas vaihtoon näillä tiedoilla :itku:

edit: Harvian laadun täytyy olla kyllä erinomaisen kuraa kun ~8 vuoden hyvin pienellä käytöllä pukkaa jo ongelmaa. Olen käyttänyt satunnaisesti lähinnä puolet vuodesta 1x vko
 
Viimeksi muokattu:
Onko himmennin sökö jos siihen kytkettyjen valojen kirkkaus seilaa eestaas himmeästä kirkkaaksi? Ei vilku, vaan ikäånkuin sykkii välillä hieman himmentyen ja taas kirkastuen.
 
Onko himmennin sökö jos siihen kytkettyjen valojen kirkkaus seilaa eestaas himmeästä kirkkaaksi? Ei vilku, vaan ikäånkuin sykkii välillä hieman himmentyen ja taas kirkastuen.

Voi olla myös ihan vaan yhteensopivuusongelma himmentimen ja valojen välillä etenkin jos ledit ja vanha himmennin kyseessä. Perinteiset himmentimet vaativat usein yli 20W kuormaa toimiakseen kunnolla ja osa ei toimi senkään jälkeen.
 
Varaajalla perinteiseen tapaan yösähkö/aina -kytkin keskuksella. Mikä olisi yksinkertaisin(/edullisin) tapa muuttaa yösähkön tariffilta haettavaa alkuaikaa (klo 22) n-tuntia eteenpäin, eli jokin aikarele-homma varmaan?
 
Varaajalla perinteiseen tapaan yösähkö/aina -kytkin keskuksella. Mikä olisi yksinkertaisin(/edullisin) tapa muuttaa yösähkön tariffilta haettavaa alkuaikaa (klo 22) n-tuntia eteenpäin, eli jokin aikarele-homma varmaan?

Tarkista ettei hoituisi ihan oman siirtoyhtiön kautta. Ainakin Carunan sovelluksesta löytyy tällainen mahdollisuus vaikuttaa.
 

Liitteet

  • Screenshot_20221028-170003.jpg
    Screenshot_20221028-170003.jpg
    186,2 KB · Luettu: 117
Seinässä on vierekkäin antenniliittimet ja yksi pistorasia yhteisessä kehyksessä. Saako niiden paikat vaihtaa maallikko itse? Mitään kytkentöjä tuossa ei tarvitse tehdä. Pistorasia on aivan kiinni toisessa seinässä, joka haittaa sen käyttöä.
 
Seinässä on vierekkäin antenniliittimet ja yksi pistorasia yhteisessä kehyksessä. Saako niiden paikat vaihtaa maallikko itse? Mitään kytkentöjä tuossa ei tarvitse tehdä. Pistorasia on aivan kiinni toisessa seinässä, joka haittaa sen käyttöä.
Ei saa. Pitää siinä tehdä kytkentöjä, kun molemmat pitää irrottaa, vaihtaa ne rasiasta toiseen ja kytkeä takaisin. Johtimetkaan ei välttämättä riitä ja niitä joutuu jatkamaan.
 
Seinässä on vierekkäin antenniliittimet ja yksi pistorasia yhteisessä kehyksessä. Saako niiden paikat vaihtaa maallikko itse? Mitään kytkentöjä tuossa ei tarvitse tehdä. Pistorasia on aivan kiinni toisessa seinässä, joka haittaa sen käyttöä.
En nyt ihan käsitä, mitä tarkoittaa "niiden paikkojen vaihto" ja sitten kuitenkin "mitään kytkentöjä ei tarvitse tehdä".


Mitään kytkentöjä rasioihin ei saa maallikko tehdä tai niitä muuttaa. Jos olisit seinää maalaamassa niin sulake irti ja tuon jälkeen voit rasian kannen ja kehyksen irrottaa.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 325
Viestejä
4 504 514
Jäsenet
74 381
Uusin jäsen
Matimane

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom