Kysymyksiä sähkömiehille

[djmake]

Kyllä, ja isommissa jakelumuuntajissa voidaan puhua jopa tonnien massoista, joista pelkästään öljyn paino on useita satoja kiloja. Eli lämpöenergiaa varaavaa massaa kyllä löytyy.

Ei muuntajan parin tunnin sähköttömyys talviolosuhteissa sinänsä mikään uusi asia ole. Onhan välillä muutaman tunnin työkeskeytyksiäkin...

Mutta jännitteiseksi kytkemisessä piilee aina sellainen ikävä riski, että muuntaja räjähtää sisäisen vian seurauksena ja kuumaa muuntajaöljyä roiskuu ympäriinsä. Ei onneksi kovin yleistä, mutta mahdollista.

Jotta asiaa tuntemattomalle tulee jotain käsitystä niin mennään ABB:ta ja pari lisäesimerkkiä yksittäisestä sarjasta:
100 kVA, 550 kg, öljy 105 kg
500 kVA, 1580 kg, öljy 300 kg
1000 kVA, 2590 kg, öljy 480 kg
2000 kVA, 5040 kg, öljy 795 kg
Nämä siis ihan perus 20kV/0,4kV

Ja toki on työkeskeytyksiä mutta jos pahin toteutuu ja katkoja on jatkuvasti, ei se toki vastaa normaalia. Toisaalta muuntajia on voimaloissakin, joissa voidaan ajaa maksimia tai toisaalta läpi kulkee pelkästään omakäyttö jos sekään. Silti muuntajat selviävät.

Enkä malta olla viilaamatta pilkkua. Ei se öljy pidemmän katkon jälkeen kuumaa ole, roiskuvaa tottakai jos huonosti menee. Ei kuitenkaan asia, jota normin sähkön käyttäjän tulisi miettiä. Varsinkaan kopista öljy ei ulos lähde ja altaatkin on keksitty.

 

[N1kkel]

Ja toki on työkeskeytyksiä mutta jos pahin toteutuu ja katkoja on jatkuvasti, ei se toki vastaa normaalia. Toisaalta muuntajia on voimaloissakin, joissa voidaan ajaa maksimia tai toisaalta läpi kulkee pelkästään omakäyttö jos sekään. Silti muuntajat selviävät.

Työkeskeytyksiä on ollut pakkasessa monia kymmeniä vuosia, joten siinä mielessä asia ei ole uusi. Lisäksi uudet muuntajat on talvella ympäristön lämpöisiä, kun ne otetaan käyttöön. Luulisi sitten, että jotain rasittumis-ilmiötä olisi jo havaittu vuosien varrella, mutta sellaista ei ole yleisesti tiedossa?

Enkä malta olla viilaamatta pilkkua. Ei se öljy pidemmän katkon jälkeen kuumaa ole, roiskuvaa tottakai jos huonosti menee.

Jännitteiseksi kytkemisessä piilee aina pieni riski sille, että muuntaja räjähtää, jos siinä sattuu olemaan sisäistä vikaa, joka ei ole tullut aiemmin ilmi. Kyllä se öljy on silloin niin kuumaa, että sytyttää ympäristönkin palamaan. Tiedän sellaisen tapauksen käyneen.

Se riski liittyy kytkentätilanteisiin, joihin liittyy myös käynnistysvirtasysäykset sun muut jännät ilmiöt.

Ei kuitenkaan asia, jota normin sähkön käyttäjän tulisi miettiä.

Ei tarvitse miettiä, kuten ei tarvitse miettiä muuntajien rasittumistakaan.

 

[Kuudr]

Poropeukalo täällä kyselee. Pari kappaletta tuollaisia Siemensin sähköpattereita, jostain 80-90-luvun taitteesta. Mikä näiden oikea kiinnitystapa on noihin kannakkeisiin? Kuuluuko tuo patterin alareuna painaa tuonne alakannakkeen "kuppiin"? Entäs ylhäältä, miten tuo linkkumekanismi toimii?

 

[0nanias]

Poropeukalo täällä kyselee. Pari kappaletta tuollaisia Siemensin sähköpattereita, jostain 80-90-luvun taitteesta. Mikä näiden oikea kiinnitystapa on noihin kannakkeisiin? Kuuluuko tuo patterin alareuna painaa tuonne alakannakkeen "kuppiin"? Entäs ylhäältä, miten tuo linkkumekanismi toimii?

Kuvat ovat aika sumeita, mutta muistelisin että siemensissä ne kiinnikkeet pitää uittaa sisään noihin alapään uriin pitämällä patteria vaakatasossa ja tämän jälkeen nostetaan se pystyasentoon ja lukitaan yläpää.

Noissa on hassua se, että seinärasiaan menevät liittimet ovat poikkeuksetta jumissa.

 

[Kuudr]

Kuvat ovat aika sumeita, mutta muistelisin että siemensissä ne kiinnikkeet pitää uittaa sisään noihin alapään uriin pitämällä patteria vaakatasossa ja tämän jälkeen nostetaan se pystyasentoon ja lukitaan yläpää.

Noissa on hassua se, että seinärasiaan menevät liittimet ovat poikkeuksetta jumissa.

Okei, en löytänyt tähän mistään netin syövereistä ohjeita! Joo siittä seinärasiasta sai sen kannen irroittaa ennen kuin uskalsi "töpseliä" repiä irti.

 

[Catrik]

Kylpyhuoneen hetkellinen lisälämmitys

Uskaltaisikohan tuolla Raptorin rakennuspuhaltimella lämmittää säännöllisesti kylpyhuonetta n. 30min ennen suihkua? Laitteella on IP24 -luokitus, mutta mitä K-Raudasta kysyin heidän Prof -lämpöpuhaltimensa käyttöä kylpyhuoneessa, saivat tavarantoimittajalta vastauksen että avoimen rakenteen vuoksi eivät laittaisi kylpyhuoneeseen, kun laitetta ei ole tarkoitettu siihen käyttöön. Prof -laitteen IP -luokitus on IPX4, ja kylpyhuoneen pistorasialla on 16A sulake.

https://www.stark-suomi.fi/tuote/rakennuspuhallin-3kw-ip24-raptor-40wu

https://www.k-rauta.fi/tuote/rakennuspuhallin-prof-3kw-230v-ipx4/6438056226626

Varsinaisia kylpyhuoneeseen tarkoitettuja puhaltimia on hieman huonommin tarjolla. Ainut mitä Suomesta löysin on tämä, ja sitäkin on tällä hetkellä hieman huonosti saatavana. Siinäkin on tosin "vain" IP22 -luokitus, joskin asennetaan seinälle.

Kylpyhuoneen lämmittimet | 2000 W | Säädettävä termostaatti | 2 Heat Tilat | IP22 | Kaukosäädin | Valkoinen

nedis.fi

Mietin myös mahtaako laattapinta tai tasoite tykätä huonoa jos siihen kohdistuu äkisti voimakasta lämpöpuhallusta?

Hieman aiheen ohi voin suositella suihkukoppia jos se muuten vain on sopiva vaihtoehto. Hommasin tuollaisen missä on korkea pohja niin voi laittaa tulpankin paikoilleen niin saa kaikki lämmöt vedestä irti.

 

[Satelite]

Onko joku miettinyt, paljonko tuommoinen 150 kW laturi imaisisi virtaa? Veikkaisin, että sulakkeet pelkälle laturille pitäs olla lähempänä 3x250 A...

Saahan rahalla vaikka keskijänniteliittymän ja oman muuntamon sekä palkattua käytön johtajan.

Ei pidä veikata ja miettiä vaan laskea. vajaa 217A mikäli tehokerroin 1.

 

[N1kkel]

Ei pidä veikata ja miettiä vaan laskea. vajaa 217A mikäli tehokerroin 1.

Onhan niitä tullut laskettua kyllästymiseen saakka. Virtoja, kaapelien kuormitettavuuksia, pätötehoja, loistehoja, jännitteen alenemia jne.

Koitin vaan kommentillani herätellä muita miettimään, että tuommoinen kuormitus vaatii jo järeämpää sulake + kaapeli + keskuksen mitoitusta.

 

[Kaalip]

Ei pidä veikata ja miettiä vaan laskea. vajaa 217A mikäli tehokerroin 1.

Miten toi pitää laskea oikein? Olen aina luullut että kolmivaihevirrat lasketaan teho/400V/3~. Ilmeisesti mennyt lujaa metsään ja nyt mietin olenko tyhäm vai?

 

[Satelite]

Onhan niitä tullut laskettua kyllästymiseen saakka. Virtoja, kaapelien kuormitettavuuksia, pätötehoja, loistehoja, jännitteen alenemia jne.

Koitin vaan kommentillani herätellä muita miettimään, että tuommoinen kuormitus vaatii jo järeämpää sulake + kaapeli + keskuksen mitoitusta.

No se... ja alkaa kaapelin asennustapakin vaikuttamaan joka noin isoilla kuormilla kannattaa jo ylimitoittaa edes hieman jos aikoo about sataprosenttisesti ottaa täyden kuorman syöttävästä kaapelista.

 

[Jiispo]

P= neliöjuuri 3 x U x I x cos fii

 

[JiiPee]

Miten toi pitää laskea oikein? Olen aina luullut että kolmivaihevirrat lasketaan teho/400V/3~. Ilmeisesti mennyt lujaa metsään ja nyt mietin olenko tyhäm vai?

Vaihejännite on 240V näissä tavan kotiliittymissä. Se 400V on kahden vaiheen välinen jännite. Ja ylempänä tulikin kaava jolla lasketaan. Resistiivisisellä kuormalla kuten lämmitysvastus toi cos fii on 1. Induktiivisilla kuten sähkömoottori se on alle ja arvo selviää moottorin tyyppikilvestä.

Kaikenmoisia muistikikkoja kaaavoihin on myös aikojen saatossa kehitty, muutama jotka tulee heti mieleen:
- URIPURI
- WITUnPUImURI

 

[Pakana]

Vaihejännite on suomessa 230v, tuo esim brittien käyttämä 240v tarkoittaa 415v pääjännitettä.

Yksinkertaisin tapa laskea kolmivaihelaitteen teho on laskea virta x 230v x 3. Hyvän sähköauton latauslaitteen tehokerroin on luokkaa 0,95 tai parempi, jolloin cos fii ei ole tarpeen ottaa huomioon.

 

[Kaalip]

Ääh eli virhe oli siinä että ajattelin käytettävän vaiheiden välistä jännitettä laskiessa. Järkeilin että kun sinne kolme vaihetta kytketään ja vaikuttava jännite vaiheiden välillä on 400V niin sillä laskettaisiin tehot mutta hyvä että nyt selvisi sekin että siitä huolimatta käytetään vaihejännitettä, kiitos.

 

[Trans-Late]

Ääh eli virhe oli siinä että ajattelin käytettävän vaiheiden välistä jännitettä laskiessa. Järkeilin että kun sinne kolme vaihetta kytketään ja vaikuttava jännite vaiheiden välillä on 400V niin sillä laskettaisiin tehot mutta hyvä että nyt selvisi sekin että siitä huolimatta käytetään vaihejännitettä, kiitos.

No sehän riippuu siitä minkälainen kolmivaihekuorma on kyseessä. Kolmioon kytketty moottori vs. tähteen kytketty kiuas, niin ei niitä samalla kaavalla lasketa.

 

[Kaalip]

Tähtikytkentä yleisin itselle, toki tässä tilanteessa oli puhe tuollaisen sähköautojen latausaseman tehoista ja virroista.

 

[calm]

Vaihejännite on suomessa 230v, tuo esim brittien käyttämä 240v tarkoittaa 415v pääjännitettä.

Brittien 240 voltista tuli 230 samassa yhteydessä kuin Suomen 220 voltista tuli 230 V.

 

[calm]

No sehän riippuu siitä minkälainen kolmivaihekuorma on kyseessä. Kolmioon kytketty moottori vs. tähteen kytketty kiuas, niin ei niitä samalla kaavalla lasketa.

Jos lähtötietoina on kokonaisteho, niin kylläpä ne samalla kaavalla molemmat tulee. Ei se kolmivaihesyöttö 'näe' onko siellä kuormana kolmioon vai tähteen kytkettyä tavaraa. Vasta kun käytetään epäsymmetrisesti kahta vaihetta tulee mukaan kummallisuuksia.

 

[Pakana]

Brittien 240 voltista tuli 230 samassa yhteydessä kuin Suomen 220 voltista tuli 230 V.

Okei... No matematiikka pätee kuitenkin.

 

[Satelite]

Brittien 240 voltista tuli 230 samassa yhteydessä kuin Suomen 220 voltista tuli 230 V.

Mutta standardissa on aika iso venymävara jännitteessä. Nimim V-N=237v. Tähän tosin vaikuttaa se että taloon tulee "hieman" yliampuvasti 50 milliset piuhat vaikka päänallit 25A ja uunituore maakaapelointi sekä muuntajat (sekä 110kV-20kV että 20kV-0,4kV muuntamot). Eka rakensivat hieman aiemmin jo tuon valtakunnanverkon liittymän, nytten sitten vetivät sieltä parikymppisen toiselle muuntamolle josta siitten tulee jakokaapille ja sieltä ittelle viiskymppisellä. Oikosulkuvirrat toki sen mukaiset eli enemmän kuin hyvät Puolen kilsan luokkaa etäisyydet noille niin ei juuri ole häviötä joka vaikuttaa positiivisella tavalla tuohon jänniteeseen, toki myös tuo valtakunnanverkon lähellä olo vaikuttaa myös.

 

[ississ]

Meilläkin yleensä 235-236V kun olen mitannut

 

[JiiPee]

Meilläkin yleensä 235-236V kun olen mitannut

Sama täällä että yleensä kun mittaa niin ollaan lähempänä 240 kuin 230, mutta muuntaja on toki melko lähellä.

 

[N1kkel]

Mutta standardissa on aika iso venymävara jännitteessä.

230 V on nimellisjännite ja muistaakseni +/- 10 % sai heittää eli 207... 253 V.

 

[djmake]

230 V on nimellisjännite ja muistaakseni +/- 10 % sai heittää eli 207... 253 V.

Valitettavasti standardia (SFS-EN 50160:2010 + A1:2015 + A2:2019 + A3:2019) ei ole nyt juuri käsillä mutta esim tuo vaikuttaa kovin tutulta: https://energia.fi/files/881/Sahkontoimituksen_laatu_ja_toimitustapavirheen_sovellusohje_2014.pdf

Pienjänniteverkon nimellisjännite Un on 230 V vaiheen ja nollajohtimen välillä. Pienjänniteverkossa sopimuksen mukainen jännite ja nimellisjännite ovat yhtä suuria.
Standardin mukaisesti jännitetason vaihtelun on täytettävä seuraavat vaatimukset normaaliolosuhteissa jokaisen viikon aikana:
•95 % jakelujännitteen tehollisarvojen 10 minuutin keskiarvoista tulee olla välillä Un ± 10 %.
•kaikkien tehollisarvojen 10 minuutin keskiarvojen tulee olla välillä Un +10
% / -15 %.
•Erityisillä syrjäisten seutujen verkon käyttäjillä jännitteenvaihtelun tulisi pysyä välillä Un +10 / -15 %. Käyttäjiä tulisi tiedottaa näistä vaihteluista

 

[Hyrava]

Näyttäisi ainakin itselläni olevan keskimäärin aikalailla 230V tuo jännite kun katseli UPSin mittaamaa jännitettä viimeisen viikon ajalta. Heitteleehän tuo hieman mutta ihan hyvin on speksin sisällä.

 

[Satelite]

Näyttäisi ainakin itselläni olevan keskimäärin aikalailla 230V tuo jännite kun katseli UPSin mittaamaa jännitettä viimeisen viikon ajalta. Heitteleehän tuo hieman mutta ihan hyvin on speksin sisällä.

Nyt näköjään omakin 233V ainaskin L3-vaiheessa Nediksen pistorasian mukaan (löytyis kyllä flukekin millä mitata ja käyttöönottotesteri mutta todennut flukea vastaan että oma Nedis pitää aikalailla kutinsa) eli lähempänä sitä standardin mukaista jännitettä. Tosin oli ihan yhtiöltä tiedossa maakaapeloinnin jälkeen että heillä oli vähän ongelmia loissähkön kompensoinnin suhteen ja reaktorien asennus kesken niin liekkö nyt ne asennettuna jonka myötä jännite lähempänä sitä oikeaa. Tosin lähiseudulle on otettu käyttöön myös uusia sähköasemia niin oisko sillä vaikutusta.

Saattaa tosin olla myös sekin että on just se aika kun kansalaiset yleensä käy saunassa jne. niin toki voi olla verkossa kuormaa enemmän joka aiheuttaa notkahduksen jännitteessä.

 

[N1kkel]

Valitettavasti standardia (SFS-EN 50160:2010 + A1:2015 + A2:2019 + A3:2019) ei ole nyt juuri käsillä mutta esim tuo vaikuttaa kovin tutulta: https://energia.fi/files/881/Sahkontoimituksen_laatu_ja_toimitustapavirheen_sovellusohje_2014.pdf

Pienjänniteverkon nimellisjännite Un on 230 V vaiheen ja nollajohtimen välillä. Pienjänniteverkossa sopimuksen mukainen jännite ja nimellisjännite ovat yhtä suuria.
Standardin mukaisesti jännitetason vaihtelun on täytettävä seuraavat vaatimukset normaaliolosuhteissa jokaisen viikon aikana:
•95 % jakelujännitteen tehollisarvojen 10 minuutin keskiarvoista tulee olla välillä Un ± 10 %.
•kaikkien tehollisarvojen 10 minuutin keskiarvojen tulee olla välillä Un +10
% / -15 %.
•Erityisillä syrjäisten seutujen verkon käyttäjillä jännitteenvaihtelun tulisi pysyä välillä Un +10 / -15 %. Käyttäjiä tulisi tiedottaa näistä vaihteluista

Sähkönlaatumittukset ovat oma lajinsa. Mittari laitetaan viikoksi mittaamaan ja viikon jälkeen huomataan, että tehoanalysaattoriin tuli näpyteltyä väärät asetukset ja taas mittaamaan viikko.

 

[Shajk]

Sähkönlaatumittukset ovat oma lajinsa. Mittari laitetaan viikoksi mittaamaan ja viikon jälkeen huomataan, että tehoanalysaattoriin tuli näpyteltyä väärät asetukset ja taas mittaamaan viikko.

Tai viikon päästä huomaa että joku vetänyt töpseli irti ja analysaattori sammunut.

 

[juzmo]

Shellyn 3em kojeesta kysymys. Jos asennutan tuon mittaamaan lämminvesivaraajan kulutusta ja jatkossa haluaisin mitata esim. kiukaan, uunin tai lieden tai jonkin 1-vaihe laitteen kulutusta, niin riittääkö, että siirrän ne "pihdit" vain haluttun johdon ympärille vai pitääkö tehdä jotain muita muutoksia kytkentöihin? Ajatus, ettei tarvitsisi sähkäriä tuohon, jos tarvii muutakin, niin sitten tietysti sähkäri paikalle.

 

[Pakana]

Shellyn 3em kojeesta kysymys. Jos asennutan tuon mittaamaan lämminvesivaraajan kulutusta ja jatkossa haluaisin mitata esim. kiukaan, uunin tai lieden tai jonkin 1-vaihe laitteen kulutusta, niin riittääkö, että siirrän ne "pihdit" vain haluttun johdon ympärille vai pitääkö tehdä jotain muita muutoksia kytkentöihin? Ajatus, ettei tarvitsisi sähkäriä tuohon, jos tarvii muutakin, niin sitten tietysti sähkäri paikalle.

Sitä virtamuuntajaa voi siirrellä vapaasti mihin ryhmään haluaa, kunhan pitää huolen että vaihe ei muutu. Tai ei siitä väärään vaiheeseen laittamisesta vaaraa ole, mutta mittaustulos menee ihan perseelleen.

 

[juzmo]

Sitä virtamuuntajaa voi siirrellä vapaasti mihin ryhmään haluaa, kunhan pitää huolen että vaihe ei muutu. Tai ei siitä väärään vaiheeseen laittamisesta vaaraa ole, mutta mittaustulos menee ihan perseelleen.

Eli nuo VA, VB ja VC kytketään pääsulakkeiden jälkeen jokaiseen vaiheeseen ja N nollaan ja sit noi silmukat vaa laitetaan mitattavien sulakkeiden jälkeen siihen johdon ympärille?

 

[Pakana]

Eli nuo VA, VB ja VC kytketään pääsulakkeiden jälkeen jokaiseen vaiheeseen ja N nollaan ja sit noi silmukat vaa laitetaan mitattavien sulakkeiden jälkeen siihen johdon ympärille?

Joo.

Jos haetaan maksimaalista tarkkuutta ne va vb vc pitäisi olla saman sulakkeen takana kuin mitattavakin, mutta käytännössä se mittavirhe on mitätön ja todennäköisesti laitteen sisäinen virhe on moninkertainen.

 

[juzmo]

Joo.

Jos haetaan maksimaalista tarkkuutta ne va vb vc pitäisi olla saman sulakkeen takana kuin mitattavakin, mutta käytännössä se mittavirhe on mitätön ja todennäköisesti laitteen sisäinen virhe on moninkertainen.

Joo, tuota itsekin noista kuvista mietin. Jollain videolla olivat laittaneet ihan omat kolme sulaketta tuolle ja mittasivat silti eri paikasta. Paljonko menee metsään jos laitan vaikka tuon varaajan sulakkeiden takaa tuon purkin ja sitten vaihdankin nuo silmukat kiukaan taakse? Ei ole kyllä iso homma tietysti vaihtaa syöttöä kiukaan sulakkeiden taakse, mutta tartteis tietysti sähkärin.

Miten tuollainen laite siis toimii? Mittaako se jotain eroa, osaako joku selittää?

 

[Pakana]

En tiedä tuon shellyn tarkkuutta, mutta epäilen että sen laitteen sisäinen tarkkuus ei ole niin suuri että sillä olisi merkitystä onko shelly kytketty siihen samaan sulakkeeseen, vai vaan johonkin saman vaiheen sulakkeeseen.

Tuon toiminta perustuu siihen että virta muodosta magneettikentän kaapelin ympärille, jonka nuo virtamuuntajat mittaavat. Ja kun mitataan myös saman vaiheen jännite noista voidaan laskea näennäis-, pätö- ja loistehot.

 

[asentaja1]

Silläkin uhalla, että joku mielensäpahoittaja pahoittaa mielensä, kirjoitan myös tähän, vaikka alunperin aloitinkin kotiautomaatiolangassa. Ehkä kuitenkin enemmän koskettaa sähkömiehiä:
Tarkoitus olisi lämminvesivaraaja laittaa älyn taakse.
Lämminvesivaraaja on CTC ecoel 1800 joka toimii suoraan sähköllä, (ilman mitään lämpöpumppuja tms) ja tämä ecoel sitten kauttaan ohjaa patterikierron kiertovesipumppua. Käsittääkseni kiertovesipumppu käy tässä lämmityskaudella koko ajan vakionopeudella ilman mitään viisaampaa ohjausta, ehkä? Kiertovesipumpun haluaisin erikseen tästä, jotta sen voisi jättää pyörimään myös silloin, kun itse kattilasta on virrat pois.
Kysymys onkin, että miten tämä olisi järkevin (=yksinkertaisin ja halvin) toteuttaa. Wifi virtakytkin (esim TUYA Virtakytkin DIN 3x 80A - OmaVahti) suoraan tämän koko kattilan syötön väliin? Sitten irroittaa sen kiertovesipumpun sähköt tästä kattilasta ja laittaa oman syötön ja wifi-kytkimen taakse, tai mahdollisesti omalle pistorasialle, jotta voi myös tarvittaessa pyörittää varavoimalla? Meneekö tässä aly jotenkin sekaisin varaajalta jos tuo kiertovesipumppu erotetaan erikseen?

 

[Pakana]

Silläkin uhalla, että joku mielensäpahoittaja pahoittaa mielensä, kirjoitan myös tähän, vaikka alunperin aloitinkin kotiautomaatiolangassa. Ehkä kuitenkin enemmän koskettaa sähkömiehiä:
Tarkoitus olisi lämminvesivaraaja laittaa älyn taakse.
Lämminvesivaraaja on CTC ecoel 1800 joka toimii suoraan sähköllä, (ilman mitään lämpöpumppuja tms) ja tämä ecoel sitten kauttaan ohjaa patterikierron kiertovesipumppua. Käsittääkseni kiertovesipumppu käy tässä lämmityskaudella koko ajan vakionopeudella ilman mitään viisaampaa ohjausta, ehkä? Kiertovesipumpun haluaisin erikseen tästä, jotta sen voisi jättää pyörimään myös silloin, kun itse kattilasta on virrat pois.
Kysymys onkin, että miten tämä olisi järkevin (=yksinkertaisin ja halvin) toteuttaa. Wifi virtakytkin (esim TUYA Virtakytkin DIN 3x 80A - OmaVahti) suoraan tämän koko kattilan syötön väliin? Sitten irroittaa sen kiertovesipumpun sähköt tästä kattilasta ja laittaa oman syötön ja wifi-kytkimen taakse, tai mahdollisesti omalle pistorasialle, jotta voi myös tarvittaessa pyörittää varavoimalla?

Siis jos tuo on varaajallinen sähkökattila, niin tokihan siinä on jokin ohjausmahdollisuus koska sitä energiaa varataan.

 

[asentaja1]

Siis jos tuo on varaajallinen sähkökattila, niin tokihan siinä on jokin ohjausmahdollisuus koska sitä energiaa varataan.

Ei siinä tällä hetkellä mitään ohjausta ole (eikä se säiliön kokokaan mikään valtava ole), mitä nyt sieltä omasta valikosta lämpökäyriä jne pääsee säätämään. Tarkoitus on laittaa se ihan erillisen ohjauksen taakse, että pääsee pörssihinnoilla sitä lämmittämään halvemmilla tunnilla ja varsinkin välttelemään niitä kalliimpia. Patterikierto olisi tarkoitus silti pitää koko ajan, vaikka luonnollisestikin se lämpötila siellä verkostossa hiipuu koko ajan, kun ei vastukset ole päällä.

 

[N1kkel]

Shellyn 3em kojeesta kysymys. Jos asennutan tuon mittaamaan lämminvesivaraajan kulutusta ja jatkossa haluaisin mitata esim. kiukaan, uunin tai lieden tai jonkin 1-vaihe laitteen kulutusta, niin riittääkö, että siirrän ne "pihdit" vain haluttun johdon ympärille vai pitääkö tehdä jotain muita muutoksia kytkentöihin? Ajatus, ettei tarvitsisi sähkäriä tuohon, jos tarvii muutakin, niin sitten tietysti sähkäri paikalle.

Sähkökeskusten availu ei sitten lähtökohtaisesti kuulu maallikoille.

 

[Chaos]

Silläkin uhalla, että joku mielensäpahoittaja pahoittaa mielensä, kirjoitan myös tähän, vaikka alunperin aloitinkin kotiautomaatiolangassa. Ehkä kuitenkin enemmän koskettaa sähkömiehiä:
Tarkoitus olisi lämminvesivaraaja laittaa älyn taakse.
Lämminvesivaraaja on CTC ecoel 1800 joka toimii suoraan sähköllä, (ilman mitään lämpöpumppuja tms) ja tämä ecoel sitten kauttaan ohjaa patterikierron kiertovesipumppua. Käsittääkseni kiertovesipumppu käy tässä lämmityskaudella koko ajan vakionopeudella ilman mitään viisaampaa ohjausta, ehkä? Kiertovesipumpun haluaisin erikseen tästä, jotta sen voisi jättää pyörimään myös silloin, kun itse kattilasta on virrat pois.
Kysymys onkin, että miten tämä olisi järkevin (=yksinkertaisin ja halvin) toteuttaa. Wifi virtakytkin (esim TUYA Virtakytkin DIN 3x 80A - OmaVahti) suoraan tämän koko kattilan syötön väliin? Sitten irroittaa sen kiertovesipumpun sähköt tästä kattilasta ja laittaa oman syötön ja wifi-kytkimen taakse, tai mahdollisesti omalle pistorasialle, jotta voi myös tarvittaessa pyörittää varavoimalla? Meneekö tässä aly jotenkin sekaisin varaajalta jos tuo kiertovesipumppu erotetaan erikseen?

Pumpulta tuskin tulee mitään takaisinkytkentää kattilalle/kattilan älylle, joten jos ainoastaan tarkoitus saada kiertovesipumppu käymään "aina" tai ainakin lämmityskaudella, niin pistotulppa ja pistorasia kuulostaa riittävän järkevältä ohjaukselta sille.

 

[Pakana]

Ei siinä tällä hetkellä mitään ohjausta ole (eikä se säiliön kokokaan mikään valtava ole), mitä nyt sieltä omasta valikosta lämpökäyriä jne pääsee säätämään. Tarkoitus on laittaa se ihan erillisen ohjauksen taakse, että pääsee pörssihinnoilla sitä lämmittämään halvemmilla tunnilla ja varsinkin välttelemään niitä kalliimpia. Patterikierto olisi tarkoitus silti pitää koko ajan, vaikka luonnollisestikin se lämpötila siellä verkostossa hiipuu koko ajan, kun ei vastukset ole päällä.

Pikaisesti netistä löytyvää manuaalia vilkaisemalla siwltä löytyy "lisä lkv" jolla voi koneen laittamaan tekemään lisää lämmintä vettä ajastetusti tai käsin. Se pörssisähkön vuorokausirytmihän on aila vakio, joten tuolöa nyt ainakin jotain saisi toteutettua.

Lisäksi manuaalin mukaan siellä on ohjausportti jota voi kärjellä ohjata asetettuun toimintoon, esim lämmityksen sammutus. Ohjaus ennemmin tuolla kuin raasti koko laitteen sähkö katkaisemalla.

 

[asentaja1]

Pikaisesti netistä löytyvää manuaalia vilkaisemalla siwltä löytyy "lisä lkv" jolla voi koneen laittamaan tekemään lisää lämmintä vettä ajastetusti tai käsin. Se pörssisähkön vuorokausirytmihän on aila vakio, joten tuolöa nyt ainakin jotain saisi toteutettua.

Lisäksi manuaalin mukaan siellä on ohjausportti jota voi kärjellä ohjata asetettuun toimintoon, esim lämmityksen sammutus. Ohjaus ennemmin tuolla kuin raasti koko laitteen sähkö katkaisemalla.

Se ohjausportti on mielestäni ainoastaan menoveden lämpötilan pudotus, joka kääntää shunttia pienemmälle, mutta ei suoraan liity lämmitysvastuksien päälle menoon. Olisi kyllä hyvä, jos se noinkin helposti onnistuisi.
Tuossahan kun ei ole mitään kompressoria kytkettynä tms, niin mielestäni tuossa kyllä ei ole mitään, joka varsinaisesti olisi herkästi ottamassa itseensä, vaikka ihan raa'asti koko laitteestakin sähköjä katkoisi?

 

[Pakana]

Se ohjausportti on mielestäni ainoastaan menoveden lämpötilan pudotus, joka kääntää shunttia pienemmälle, mutta ei suoraan liity lämmitysvastuksien päälle menoon. Olisi kyllä hyvä, jos se noinkin helposti onnistuisi.
Tuossahan kun ei ole mitään kompressoria kytkettynä tms, niin mielestäni tuossa kyllä ei ole mitään, joka varsinaisesti olisi herkästi ottamassa itseensä, vaikka ihan raa'asti koko laitteestakin sähköjä katkoisi?

No vilkaisin tuota manuaalia 5 min, mielestäni sen sai sillä portilla sammumaan myös kokonaan, mutta tietysti sä olet lukenut sen manuaalin jo kannesta kanteen? Olethan? Se on kuitenkin sun koneesi ja sun rahasi josta tässä puhutaan, sehän olisi ihan typerää että sä et olisi edes käyttöohjetta lukenut?

 

[Marius]

Joo.

Jos haetaan maksimaalista tarkkuutta ne va vb vc pitäisi olla saman sulakkeen takana kuin mitattavakin, mutta käytännössä se mittavirhe on mitätön ja todennäköisesti laitteen sisäinen virhe on moninkertainen.

Sopiiko tuo Shelly 3EM (Shelly 3EM) kuinka hyvin koko talon mittauksiin ja onnistuuko kytkentä teknisen tilan (ryhmä?)keskukseen?

Olen laittamassa tilaukseen ja mittaustiedot tulisi Home Assistantiin käytettäväksi. Tarkoitus olisi ehkä tehdä myös pientä kuormien hallintaa eli voisi sallia esim. sähköauton laturille isompia virtoja, jos pääsulakkeet antaa myöden. Onkohan ohjauksen tarvetta olla kuinka nopea, jos mahdolliset ylitykset muutostilanteissa on maltillisia? Eikös sulakkeet kuitenkin kestä hetkellisesti hieman nimellisvirtaa suurempaakin virtaa?

 

[Satelite]

Sopiiko tuo Shelly 3EM (Shelly 3EM) kuinka hyvin koko talon mittauksiin ja onnistuuko kytkentä teknisen tilan (ryhmä?)keskukseen?

Olen laittamassa tilaukseen ja mittaustiedot tulisi Home Assistantiin käytettäväksi. Tarkoitus olisi ehkä tehdä myös pientä kuormien hallintaa eli voisi sallia esim. sähköauton laturille isompia virtoja, jos pääsulakkeet antaa myöden. Onkohan ohjauksen tarvetta olla kuinka nopea, jos mahdolliset ylitykset muutostilanteissa on maltillisia? Eikös sulakkeet kuitenkin kestä hetkellisesti hieman nimellisvirtaa suurempaakin virtaa?

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake - PDF Free Download

30 YLIVIRTASUOJAT 85 mm Al,5 mm PK RK Kiinteistömuuntaja 0 / 0, kv I k = 00 A I k = A I k = 00 A Suojaerotusmuuntaja 30 / 30 V I k = 50 A Oppilaitoksen sähköverkon oikosulkuvirtoja Oikosulkusuojana

docplayer.fi

 

[Pakana]

Sopiiko tuo Shelly 3EM (Shelly 3EM) kuinka hyvin koko talon mittauksiin ja onnistuuko kytkentä teknisen tilan (ryhmä?)keskukseen?

Olen laittamassa tilaukseen ja mittaustiedot tulisi Home Assistantiin käytettäväksi. Tarkoitus olisi ehkä tehdä myös pientä kuormien hallintaa eli voisi sallia esim. sähköauton laturille isompia virtoja, jos pääsulakkeet antaa myöden. Onkohan ohjauksen tarvetta olla kuinka nopea, jos mahdolliset ylitykset muutostilanteissa on maltillisia? Eikös sulakkeet kuitenkin kestä hetkellisesti hieman nimellisvirtaa suurempaakin virtaa?

Ryhmäkeskukseen tai vastaavaan paikkaan tuo on tarkoitettukin asennettavaksi.

Sitä en tiedä kuinka vikkelästi tuo toimii, pääsulake itsessään kyllä kestää hetkellistä ylikuormitusta.

 

[Purulumi]

Onkohan ohjauksen tarvetta olla kuinka nopea, jos mahdolliset ylitykset muutostilanteissa on maltillisia? Eikös sulakkeet kuitenkin kestä hetkellisesti hieman nimellisvirtaa suurempaakin virtaa?

25A hitaat pääsulakkeet kestää jotain 30A jatkuvaa kuormaa tunteja ja hetkellisesti 34A kuormia (minuutteja). Nämä nyt hihavakiona kokemuksella.
Tarkemmat ajat ja virrat voit katsoa @Satelite viestistä

Eli riippuu peruskuormasta ja sähköauton laturin ottamasta tehosta.

 

[Pakana]

Eli riippuu peruskuormasta ja sähköauton laturin ottamasta tehosta.

Oikeastaan se riippuu siitä kytkeytyvästä lisäkuormasta. Esm 6kw kiuas lisää äkillisesti kuormaa n. 10A, joka ei ole pääsulakkeelle vielä ongelma.

 

[Marius]

25A hitaat pääsulakkeet kestää jotain 30A jatkuvaa kuormaa tunteja ja hetkellisesti 34A kuormia (minuutteja). Nämä nyt hihavakiona kokemuksella.
Tarkemmat ajat ja virrat voit katsoa @Satelite viestistä

Eli riippuu peruskuormasta ja sähköauton laturin ottamasta tehosta.

Tähän oikeastaan liittyen. Olin jotenkin kuvitelmissa, että voisin saada 25 A pääsulakkeilla helpostikin yli 16 A latausvirtaa sähköautolle. Mutta onko asia ihan noin suoraviivaista? Tavoitteena olisi ollut esim. enintään 20 A yhdestä vaiheesta, jos vain muu kuormitus on riittävän vähäistä.

Antaako pykälät ja määräykset mahdollisuuden tuohon asennuksen puolesta? Johto tulee vedettäväksi ryhmäkeskukselta ja tarvittaessa asennetaan alakeskus. Ja joo, yksivaiheiseen sähköauton lataukseen olisi tulossa ja vaihtoehtona ei ole hankkia kolmesta vaiheesta lataavaa autoa.

 

[Perkeles]

Tähän oikeastaan liittyen. Olin jotenkin kuvitelmissa, että voisin saada 25 A pääsulakkeilla helpostikin yli 16 A latausvirtaa sähköautolle. Mutta onko asia ihan noin suoraviivaista? Tavoitteena olisi ollut esim. enintään 20 A yhdestä vaiheesta, jos vain muu kuormitus on riittävän vähäistä.

Antaako pykälät ja määräykset mahdollisuuden tuohon asennuksen puolesta? Johto tulee vedettäväksi ryhmäkeskukselta ja tarvittaessa asennetaan alakeskus. Ja joo, yksivaiheiseen sähköauton lataukseen olisi tulossa ja vaihtoehtona ei ole hankkia kolmesta vaiheesta lataavaa autoa.

Kyllä sen 20a saa jos pääsulakkeet 25A. Toki ei hirveesti muuta kuormaa salli.

On itselläkin 32A pistoke 20A nallien perässä 25A syötöllä hallissa.

Kaikkeen kun ei tuo 16A voimavirta riitä.

 

[Marius]

Kyllä sen 20a saa jos pääsulakkeet 25A. Toki ei hirveesti muuta kuormaa salli.

On itselläkin 32A pistoke 20A nallien perässä 25A syötöllä hallissa.

Kaikkeen kun ei tuo 16A voimavirta riitä.

Tuohon tyyliin tulisi täälläkin. Hyvä, jos se on sallittu asennustapa.

On tuohon kaavailemaani laturiin olemassa adapteri 16 A rasialle, jolloin maksimivirraksi tulisi automaattisesti 16 A. Toisaalta sama olisi sitten hankkia suoraan se 16 A maksimivirralla oleva laturi. Eihän tuohon mahdottoman suurta eroa tule 16 ja 20 A:n latauksen välille, mutta jonkinlainen kuitenkin.