Kysymyksiä sähkömiehille

[Shajk]

Pinta asennuksena voisi kestää jopa 35A jos muut ehdot OK..

 

[djmake]

Kaiketi tossa on sähkärikin tehnyt ihan oiken? Jos päänallit on 25A, niin ei kait sen alle saa laittaa samaa. Pitää selektiivisys säyilyä 25-->20-->16A jne.

Omasta mielestäni ei ole tai ainakaan asiakas ei ole saanut haluamaansa. Jos tarkoitus on nostaa pääsulakkeiden kokoa, ei ole mitään järkeä laittaa 20A johdonsuojaa kun kaapeli mitä todennäköisemmin antaa periksi 25A. Toki hyvä mitata mutta jos keskuksella riittää oikosulkuvirta 35A pääsulakkeisiin, ei mainittu melko lyhyt veto sekään ole ongelma 25A suojalla.

Ja toki, selektiivisyys on hyvä pysyä kunnossa. Mutta jos jostain syystä haluaa samaan keskukseen laittaa peräkkäin saman kokosia suojia, ei sille estettä ole. Järkevyys onkin eri asia jos jälkimmäinen ei ole esim pääsulakkeisiin verrattuna nopeampi.
Tässä kuitenkin pääsulakkeiden koon nosto joten varsin perusteltua ja järkevää olisi ollut laittaa 25A.

 

[Pakana]

Vaikka sen selektiivisyyden pitäisikin koskea myös noita noususulakkeita, niin mä olen ainakin ajatellut systeemin niin että se nousun sulake on siinä nousun johdonsuojauksena siltä varalta että pääsulake kasvatetaaan isommaksi mitä se nyt on.

Periaatteessa 25A pääsulakkeella se ei tarvitsisi sulaketta ollenkaan, mutta silloin sinne ei saisi yli 25A pääsulaketta laittaa ollenkaan.

Meillä on yhdessä sähkötaulussa 3x50A noususulakkeet 25A pääsulakkeen takana. Se pääsulake tosin oli 63A aiemmin, mutta eihän noita nyt ole tolkullista sieltä välistä alkaa muuttamaan tai purkamaan.

 

[ddude]

Mökillä 80 luvulla uusitut sähköt.
Nyt pitäisi yksi lamppu vaihtaa mut näinkö nää menee et sininen ja kevi on samassa?

 

[tavallinen viikari]

Mökillä 80 luvulla uusitut sähköt.
Nyt pitäisi yksi lamppu vaihtaa mut näinkö nää menee et sininen ja kevi on samassa?

Noin ne menee noissa vanhemmissa paikoissa, missä ei ole kevi-johtia keskukselle asti. Tuossa pitää käyttöönottajan oikeasti sitten tarkistaa että sininen on varmasti nollajohto, muuten metallisessa laitteessa on jännite laitteen kuoressa.

 

[0nanias]

Mökillä 80 luvulla uusitut sähköt.
Nyt pitäisi yksi lamppu vaihtaa mut näinkö nää menee et sininen ja kevi on samassa?

Mikäli tilassa on maadoittamattomia pistorasioita niin valaisimen runkoa ei kuulu maadoittaa. Jos pistorasioissa on maadoituskosketin niin silloin tuo on ok.

 

[Perkeles]

Mökillä 80 luvulla uusitut sähköt.
Nyt pitäisi yksi lamppu vaihtaa mut näinkö nää menee et sininen ja kevi on samassa?

eihän tuo ole, kun kiertää vanhan lampun pois, ja laittaa uuden tilalle, ei tarvi johtoihin koskea. Sitten jos valaisinta lähdetään vaihtamaan on toki eri homma.

 

[ddude]

Mikäli tilassa on maadoittamattomia pistorasioita niin valaisimen runkoa ei kuulu maadoittaa. Jos pistorasioissa on maadoituskosketin niin silloin tuo on ok.

Okei... Lamppu on portaikossa jossa vain yksi pistorasia joka maadoittamaton, vieressä keittiö jossa pistorasiat maadoitettuja.
Olisiko järkevää ottaa kevi pois?

 

[ddude]

eihän tuo ole, kun kiertää vanhan lampun pois, ja laittaa uuden tilalle, ei tarvi johtoihin koskea. Sitten jos valaisinta lähdetään vaihtamaan on toki eri homma.

Sorry my bad siis itse valaisinta vaihtamassa.

 

[Tonnin Seteli]

Okei... Lamppu on portaikossa jossa vain yksi pistorasia joka maadoittamaton, vieressä keittiö jossa pistorasiat maadoitettuja.
Olisiko järkevää ottaa kevi pois?

Sorry my bad siis itse valaisinta vaihtamassa.

Jos koko valaisinta ollaan vaihtamassa, niin eihän kysymys ole edes siitä, poistetaanko tuo hyppylanka vaan siitä, värkätäänkö uuteen vastaava ranetus. Maallikkonakin osaan kertoa, ettei siihen kuvaillussa tapauksessa kuulu tuollaista. Monessa tapauksessa uusi valaisin voi olla suojaeristetty ilman mitään maadoitusliitintä tai edes metallirunkoa. Sanoisin että sellaista on peräti aiheellista suosia.

 

[0nanias]

Okei... Lamppu on portaikossa jossa vain yksi pistorasia joka maadoittamaton, vieressä keittiö jossa pistorasiat maadoitettuja.
Olisiko järkevää ottaa kevi pois?

Keittiö on eri tilaa joten siellä voi ja pitääkin olla maadoitetut pisteet, mutta mikäli portaikon pistorasia on maadoittamaton niin silloin valaisintakaan ei kuulu maadoittaa.
Valaisimissa ja sähkölaitteissa yleensäkin kannattaa suosia sellaisia malleja jotka ovat kaksoiseristettyjä (arvokilvessä kaksi sisäkkäistä neliötä) eivätkä vaadi suojamaadoitusta.
e. vähän hidas

 

[djmake]

Jos koko valaisinta ollaan vaihtamassa, niin eihän kysymys ole edes siitä, poistetaanko tuo hyppylanka vaan siitä, värkätäänkö uuteen vastaava ranetus. Maallikkonakin osaan kertoa, ettei siihen kuvaillussa tapauksessa kuulu tuollaista. Monessa tapauksessa uusi valaisin voi olla suojaeristetty ilman mitään maadoitusliitintä tai edes metallirunkoa. Sanoisin että sellaista on peräti aiheellista suosia.

En tiedä, missä näet ranetuksen. Tuo on ihan normaali tapa kohteissa, joissa ei keviä erikseen ole. Ja kysytyssä tilanteessa oli porraskäytävä + keittiö. Varmuudella on paremmin kohdetta tietämättä vaikea sanoa varmaksi, onko lampun maadoitus väärin vai tulisiko mielummin portaikon pistorasian olla maadoitettu.

Se taas on oma asiansa, ettei mennä maadoittamaan suojaeristettyjä tai vastaavasti jätetä maadoitettavaa maadoittamatta sitä vaativissa kohteissa.
Mutta siitä ollaan samaa mieltä, että suojaeristettyjä on hyvä suosia jos mahdollista. On melkoinen riski jos osaamaton maadoittaa valaisimen kohteessa, jossa ei ole varmuutta, kumpi on nolla ja kumpi vaihe.

 

[ddude]

No mulla on nyt uusi valaisin jo hankittu ja valitettavasti uskon ettei se ole suojaeristetty.
Otanko ton kevin pois vai jätänkö kuten oli?
Yleismittaria ei mökillä ole mutta kynä löytyy joten sen voin testaa tuleeko jännite kuoreen.

 

[Jiispo]

Sähkäri johdotti kellariin uuden ryhmäkeskuksen mittauskeskukselta MMJ 5x6S-kaapelilla, mittaa vedolla 12 metriä ja koko matkalla pinta-asennuksena betoniseinässä. Mittauskeskukselle laitettiin suojaksi 3x20A johdonsuojat, mutta eikös tuota kaapelia voisi kuormittaa reilusti enemmänkin, vaikkapa 3x25A? Ilmeisesti tuossa nykyisillä 3x25A pääsulakkeilla ei tarvittaisi lainkaan johdonsuojaa, mutta tarkoitus on korottaa liittymä 3x35A kokoon.

Selektiivisyys vaatimukset eivät ole velvoittavia vaan suositteltavia joten on sallittua laittaa 25A.
ja mitä tulee oikosulkuvirran riittävyyteen niin kannattaa muistaa että keskusten välisille johdoille salllitaan 5s poiskytkentäaika jolloin kovin helpolla tämän suhteen ongelmaa ei tule ellei sitten pääkeskuksen Ik ole jo valmiiksi surkealla tasolla, 25A tulppasulakkeelle riittää 110A - muoks: siis siltä uudelta ryhmäkeskukselta mitattuna

 

[Tonnin Seteli]

En tiedä, missä näet ranetuksen

No se oli ehkä vähän rajusti ilmaistu. Mutta siis mahdollisen virheen, jos nollaluokan rasian lähellä on sisustusvalaisimen runko menty nollaamaan.

 

[Hyrava]

Selektiivisyydestä puheenollen, kaveri asui vuonna 2000 rakennetussa asunnossa ja hänellä pimeni yksi halogeenispotti. Ihmetteli polttimon vaihdon jälkeen että ei tullut valoa mutta eipä myös liedessä toiminut yksi levy eikä uuni. No, minä vähän enemmän sähköistä tietävänä menin katsomaan paikalle ja totesin että kaikki asunnon johdonsuojat ovat ok. Huoltomiehen kanssa asiaa setviessä selvisi että tosiaan huoneiston johdonsuoja ei lauennut, ei lauennut johdonsuoja kyseisestä rapun nousustakaan vaan laukesi koko rakennuksen pääsulake yhdestä vaiheesta. Eli koko kerrostalon yksi vaihe meni pimeäksi yhden viallisen halogeenispotin takia, voi kun kätevää... Eipä ilmeisesti oikein selektiivisyys toiminut tai jotain.

 

[Jebaus]

Selektiivisyydestä puheenollen, kaveri asui vuonna 2000 rakennetussa asunnossa ja hänellä pimeni yksi halogeenispotti. Ihmetteli polttimon vaihdon jälkeen että ei tullut valoa mutta eipä myös liedessä toiminut yksi levy eikä uuni. No, minä vähän enemmän sähköistä tietävänä menin katsomaan paikalle ja totesin että kaikki asunnon johdonsuojat ovat ok. Huoltomiehen kanssa asiaa setviessä selvisi että tosiaan huoneiston johdonsuoja ei lauennut, ei lauennut johdonsuoja kyseisestä rapun nousustakaan vaan laukesi koko rakennuksen pääsulake yhdestä vaiheesta. Eli koko kerrostalon yksi vaihe meni pimeäksi yhden viallisen halogeenispotin takia, voi kun kätevää... Eipä ilmeisesti oikein selektiivisyys toiminut tai jotain.

No tästä nyt voi 100% varmasti sanoa, että huono ajoitus mutta se talon nousun sulake ei nyt varmasti mennyt sen asunnossa menneen spotin takia. Enemmän tietävä, ei tässä vaiheessa siis kovin tietävä ole.

 

[napsa]

Selektiivisyydestä puheenollen, kaveri asui vuonna 2000 rakennetussa asunnossa ja hänellä pimeni yksi halogeenispotti. Ihmetteli polttimon vaihdon jälkeen että ei tullut valoa mutta eipä myös liedessä toiminut yksi levy eikä uuni. No, minä vähän enemmän sähköistä tietävänä menin katsomaan paikalle ja totesin että kaikki asunnon johdonsuojat ovat ok. Huoltomiehen kanssa asiaa setviessä selvisi että tosiaan huoneiston johdonsuoja ei lauennut, ei lauennut johdonsuoja kyseisestä rapun nousustakaan vaan laukesi koko rakennuksen pääsulake yhdestä vaiheesta. Eli koko kerrostalon yksi vaihe meni pimeäksi yhden viallisen halogeenispotin takia, voi kun kätevää... Eipä ilmeisesti oikein selektiivisyys toiminut tai jotain.

Onkohan mennyt syy/seuraus väärin päin, tai sit tosiaan huono ajoitus vain

 

[Pakana]

Selektiivisyydestä puheenollen, kaveri asui vuonna 2000 rakennetussa asunnossa ja hänellä pimeni yksi halogeenispotti. Ihmetteli polttimon vaihdon jälkeen että ei tullut valoa mutta eipä myös liedessä toiminut yksi levy eikä uuni. No, minä vähän enemmän sähköistä tietävänä menin katsomaan paikalle ja totesin että kaikki asunnon johdonsuojat ovat ok. Huoltomiehen kanssa asiaa setviessä selvisi että tosiaan huoneiston johdonsuoja ei lauennut, ei lauennut johdonsuoja kyseisestä rapun nousustakaan vaan laukesi koko rakennuksen pääsulake yhdestä vaiheesta. Eli koko kerrostalon yksi vaihe meni pimeäksi yhden viallisen halogeenispotin takia, voi kun kätevää... Eipä ilmeisesti oikein selektiivisyys toiminut tai jotain.

Siellä kerrostalon pääsulakkeessa on se sulava lanka järeämpi kuin johdin jolla sille halogeenille tulee sähkö ryhmäkeskukselta, ei ole halogeenilamppu polttanut kerrostalon pääsulaketta. Sen sijaan kuolemaisillaan oleva lamppu usein kuolee siinä yhteydessä kun sen sammuttaa ja lämpötilanmuutos shokki iskee hehkulankaan.

 

[toukkis]

Selektiivisyydestä puheenollen, kaveri asui vuonna 2000 rakennetussa asunnossa ja hänellä pimeni yksi halogeenispotti. Ihmetteli polttimon vaihdon jälkeen että ei tullut valoa mutta eipä myös liedessä toiminut yksi levy eikä uuni. No, minä vähän enemmän sähköistä tietävänä menin katsomaan paikalle ja totesin että kaikki asunnon johdonsuojat ovat ok. Huoltomiehen kanssa asiaa setviessä selvisi että tosiaan huoneiston johdonsuoja ei lauennut, ei lauennut johdonsuoja kyseisestä rapun nousustakaan vaan laukesi koko rakennuksen pääsulake yhdestä vaiheesta. Eli koko kerrostalon yksi vaihe meni pimeäksi yhden viallisen halogeenispotin takia, voi kun kätevää... Eipä ilmeisesti oikein selektiivisyys toiminut tai jotain.

Pääsulake voi joskus oikosulun seurauksesta palaa. Yleensä sulake menee ensin ryhmäkeskukselta mutta joskus pääsulake ehtii ensin. Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Tosin kahvasulakkeita ei saa maallikot vaihtaa eli jos iso nalli napsahtaa pääkeskukselta, vain sähkömies saa sen vaihtaa

 

[Shajk]

En tiedä onko se todellinen ilmiö vai kuviteltua, mutta tuntuu vähän siltä että pääsulakkeet vähän väsyy joka kerta kun joku ryhmäsulake menee. Kai se lanka vähän muuttaa muotoa ja käy herkemmin poikki seuraavalla kerralla?

 

[tavallinen viikari]

En tiedä onko se todellinen ilmiö vai kuviteltua, mutta tuntuu vähän siltä että pääsulakkeet vähän väsyy joka kerta kun joku ryhmäsulake menee. Kai se lanka vähän muuttaa muotoa ja käy herkemmin poikki seuraavalla kerralla?

Olen itsekin nähnyt vierestä, kun teollisuuslaitoksessa oikosulun jälkeen, kun korjaus oli tehty, paloi vielä useita sulakkeita normaali käyttötilanteessa. Eli kyllä ne heikkenee.

 

[Erkkimerkki]

En tiedä onko se todellinen ilmiö vai kuviteltua, mutta tuntuu vähän siltä että pääsulakkeet vähän väsyy joka kerta kun joku ryhmäsulake menee. Kai se lanka vähän muuttaa muotoa ja käy herkemmin poikki seuraavalla kerralla?

Tämä todennäköisesti johtuu sulakkeen mekaanisesta rakenteesta. Sulakkeen lankahan palaa lämpenemisen seurauksena. Sulakkeen sisällä on hienoa hiekkaa jonka tarkoituksena on estää valokaaren syntyminen oikosulkutilanteessa. Mikäli sulaketta on kuormitettu isoilla virroilla, jolloin langan lämpölaajeneminen on suurta, saattaa hiekkaa valahtaa langan toiselle puolelle. Tällöin langan kutistuessa takaisin kuormitustilanteen jälkeen se ei pääsekään normaalisti kutistumaan, vaan jää jännitykseen ja venyy ja ohenee. Tämä kun tapahtuu riittävän usein, todennäköisyys langan venymiselle lisääntyy. Isokin sulake saattaa muuttua ominaisuuksiltaan aikojen saatossa. Puhutaan sulakkeen väsymisestä tai herkistymisestä. Tämän ilmiön vuoksi kriittisissä sovelluksissa saatetaan ehjiä sulakkeita vaihtaa uusiin esim 10 tai 15 vuoden välein. Toinen sulakkeen väsymistä aiheuttava ilmiö on langassa lämmön vaikutuksesta tapahtuva karkaistuminen, mutta tämä varmaan oli riittävästi tästä aiheesta. Tämän ilmiön vuoksi jotkut valmistajat haluavat näennäisesti liian suuret sulakkeet laitteen syöttöön, toimintavarmuus kasvaa. Samoin isomman sulakkeen jännitehäviö on pienempi kuin pienen. Koittakaa saada selvää, puhelimella kappelejako on hankalaa.

 

[calm]

No mulla on nyt uusi valaisin jo hankittu ja valitettavasti uskon ettei se ole suojaeristetty.
Otanko ton kevin pois vai jätänkö kuten oli?
Yleismittaria ei mökillä ole mutta kynä löytyy joten sen voin testaa tuleeko jännite kuoreen.

Kun tila on vanha nollaluokan tila, eikä valaisimelle tulee maadoitusta, niin älä raneta sinne mitään.

 

[Kinetic]

Onko jotain selkeää estettä miksi en rakentelisi itse voimavirtapistoke->sukopistoke adapteria? Tulisi siis sähköauton latauslaitteeseen, jota mahdollista käyttää kolmivaihe- tai yksivaihevirralla ja tehtaalta tullessaan tuohon on liitetty 16A voimavirtapistoke.

Vastaavia adaptereita on myynnissä ihan kaupanhyllylläkin, mutta hinnat näyttää liikkuvan n. 40€ tietämiltä (+postikulut), eli itse valmistaen tuo tulisi maksamaan alle kympin.

Spoileri: Kuva+linkki

Voimavirta-Suko adapteri sähköauton lataamiseen CEE/SCHUKO

Voimavirta-Suko adapterilla saat voimavirtapistokkeeseen normaalisti kytkettävän sähköauton latauslaitteen kytkettyä normaaliin suko-pistokkeeseen. Voit siis käyttää samaa latauslaitetta sekä voimavirrasta että normaalista pistorasiasta. Suunniteltu sähköauton tai hybridiauton lataamiseen.

www.broshop.fi

 

[calm]

Onko jotain selkeää estettä miksi en rakentelisi itse voimavirtapistoke->sukopistoke adapteria? Tulisi siis sähköauton latauslaitteeseen, jota mahdollista käyttää kolmivaihe- tai yksivaihevirralla ja tehtaalta tullessaan tuohon on liitetty 16A voimavirtapistoke.

Se on vähän siinä hilkulla, että lasketaanko se maallikolle sallituksi yksivaiheisen jatkojohdon tekemiseksi.

Käytännön ongelmana on lähinnä se, että todennäköisesti et saa kiristettyä sitä ohutta yksivaiheista kaapelia ison liittimen vedonpoistolla, kun se on suunniteltu paljon paksummalle kaapelille. Valmiissa tuotteessa se on ratkaistu, toisin kuin halpakaupan irto-osissa.

 

[Vladimir Computin]

3*2,5mm2 kumikaapeli kiristyy ihan hyvin esim abb:n / mennekesisn vedonpoistoon..
Ei osta sitä halvinta Harjua ,niin ei pitäisi olla ongelmia

 

[Pakana]

Kun tekee tuon, niin kytkee sitten vain L1:n

 

[Kinetic]

Tuli pistettyä kerrankin tuumasta toimeen ja hain lähi Puuilosta sopivat pistokkeet sekä 3*2,5mm2 kumikaapelia. Pääteholkit tuli tietysti lyötyä johtimien päihin, joten tuskinpa tässä mitään eroa on "oikeisiin" adaptereihin verrattuna.

Spoileri: Kuva

 

[Pakana]

Tuli pistettyä kerrankin tuumasta toimeen ja hain lähi Puuilosta sopivat pistokkeet sekä 3*2,5mm2 kumikaapelia. Pääteholkit tuli tietysti lyötyä johtimien päihin, joten tuskinpa tässä mitään eroa on "oikeisiin" adaptereihin verrattuna.

Spoileri: Kuva

Kuva ei näy, ei päästä moittimaan.

 

[Kinetic]

Nyt pitäisi näkyä.

 

[puik]

Sähköasentaja sanoi, että 3x16 voimavirtarasiasta ei voi jatkaa 3x10A laitteelle 1.5mm2 kaapelilla vaan vaatii 2.5mm2 johtimet. Onko tosiaan näin, että 3x16A pistokkeesta pitää jatkaa pistokkeen eikä laitteen määräämällä kaapelivahvuudella? Vanhoista toteutuksista löysin kuitenkin 1.5mm2 kaapelilla liitettyjä 10A laitteita.

 

[Jebaus]

Siinä on varmaan takana semmoinen juttu, että tuon sukopistokkeenhan voi liittää niin 10A kuin 16A ryhmään, niin siksi tuo kaapeli pitää olla mitoitettu 16A mukaan eli 2,5mm2. Mitään varsinaista riskiä en tuossa näkisi, 1,5mm2 kaapelin kuormitettavuus kun on jotain 15-25A asennustavasta riippuen mutta yleensä nyt sähköasioissa kannattaa noudattaa hyvää asennnustapaa/määräyksiä eikä oikoa mutkia suoriksi.

Vähän kyllä kiinnostaa että mihin tuollaista adapteria oikeen tarvitsee? Jos kyseessä on joku 1-vaihelaite jossa vain voimapr niin eikö se laitteen pistotulppa olisi ennemmin kannattanut vaihtaa?

Edit: Tosiaan @puik kommentti ei tainnutkaan tähän jatkojohtoon liittyä? Mutta siis kaapelikoonhan määrää ennen kaapelia olevat sulakkeet, ei se mitä siellä kaapelin päässä on.

 

[puik]

Edit: Tosiaan @puik kommentti ei tainnutkaan tähän jatkojohtoon liittyä? Mutta siis kaapelikoonhan määrää ennen kaapelia olevat sulakkeet, ei se mitä siellä kaapelin päässä on.

Ei liity tähän jatkojohtoon, jäänyt itseä vaivaamaan ja ajattelin kysyä täältä. Kiinteässä asennuksessa tuo on päivänselvää. Sukopistokkeeseen tulevan "laite"johdon mitoitus voi olla mitä vaan (0.75-2.5mm2 ?) vaikka pistoke olisi 16A. Onko jokin vaatimus miksi vastaavasti voimavirtapistokkeesta ei voisi jatkaa pienemmällä kaapelilla pienivirtaisempaan laitteeseen?

 

[Erkkimerkki]

Ei liity tähän jatkojohtoon, jäänyt itseä vaivaamaan ja ajattelin kysyä täältä. Kiinteässä asennuksessa tuo on päivänselvää. Sukopistokkeeseen tulevan "laite"johdon mitoitus voi olla mitä vaan (0.75-2.5mm2 ?) vaikka pistoke olisi 16A. Onko jokin vaatimus miksi vastaavasti voimavirtapistokkeesta ei voisi jatkaa pienemmällä kaapelilla pienivirtaisempaan laitteeseen?

Jos siellä on 16A sulakkeet, et (toivottavasti) löydä sähkäriä joka siitä jatkaisi 1,5mm2 kaapelilla. Samassa ryhmässä kaikkien kaapeleiden pitää olla samaa vahvuutta. Pykälien mukaan asennusten tulee olla yksiselitteisiä ja selväpiirteisiä.

 

[Kinetic]

Vähän kyllä kiinnostaa että mihin tuollaista adapteria oikeen tarvitsee? Jos kyseessä on joku 1-vaihelaite jossa vain voimapr niin eikö se laitteen pistotulppa olisi ennemmin kannattanut vaihtaa?

Tulee siis sähköauton latauslaitteeseen jota mahdollista käyttää 6-16A virralla, joko yhdellä vaiheella sukopistokkeesta (max latausteho 3,7kw) tai kolmella vaiheella 16A voimavirtapistokkeesta (max. latausteho 11kw). Latauslaite kulkee auton takakontissa ja ensisijaisesti käytän sitä voimavirtapistokkeesta, mutta jos voimavirtaa ei ole saatavilla, niin adapterilla saan auton ladattua "normaalista" suko-pistorasiasta. Harvoin tulee siis tarvetta, mutta esim. työpaikalla on 4kpl latausasemia, joissa jokaisessa 1kpl type2-liitin ja 1kpl 16A sukorasia. Ruuhkaisena päivänä voin siis joutua tuota adapteria käyttämään työmaallakin ladatessa.

Tässä siis kyseinen latauslaite jota myydään myös versiona jossa vaihdettavat pistokepäät.

 

[Jebaus]

Ja olet varma, että tuo latauslaite myös ymmärtää että vaikka se on kytketty voimapr niin se ei voi ottaa kun yhdestä vaiheesta sähköä? Jos näin, niin sittenhän tuo on ihan toimiva patentti.

 

[Jebaus]

Ei liity tähän jatkojohtoon, jäänyt itseä vaivaamaan ja ajattelin kysyä täältä. Kiinteässä asennuksessa tuo on päivänselvää. Sukopistokkeeseen tulevan "laite"johdon mitoitus voi olla mitä vaan (0.75-2.5mm2 ?) vaikka pistoke olisi 16A. Onko jokin vaatimus miksi vastaavasti voimavirtapistokkeesta ei voisi jatkaa pienemmällä kaapelilla pienivirtaisempaan laitteeseen?

On eri asia onko kyseessä laitejohto, vai jatkettu kaapeli. Laitejohto voi olla vaikka 0,5mm2 paukkulankaa, se on kiinteä laitteeseen asennettu johto jonka päässä sukoliitin, laitevalmistaja on sen mitoittanut. Kuten jo yllä sanoin, kannattaa noudattaa hyvää asennustapaa eikä oikoa.

Yhtä lailla kaikki halvat jatkojohdot on 3x1,5mm kaapelia, joissain saattaa lukea "max 2000w" tai "10a" pienellä printillä mutta yhtälailla sen voi asentaa 16a pistorasiaan. Sitä kun vetää vaikka 50 metriä tai jättää sen kasalle ja kuormittaa 16A sulakkeen takana sen maksimit 3,6kW niin se sulaa ja vetää oikosulkuun. Tämäkin ihan sallittu asennus, mutta en suosittele.

 

[Pakana]

Ei liity tähän jatkojohtoon, jäänyt itseä vaivaamaan ja ajattelin kysyä täältä. Kiinteässä asennuksessa tuo on päivänselvää. Sukopistokkeeseen tulevan "laite"johdon mitoitus voi olla mitä vaan (0.75-2.5mm2 ?) vaikka pistoke olisi 16A. Onko jokin vaatimus miksi vastaavasti voimavirtapistokkeesta ei voisi jatkaa pienemmällä kaapelilla pienivirtaisempaan laitteeseen?

Siis jokin pienitehoisen kolmivaihelaitteen kytkentäkaapeli voi olla ohuempaakin, ja usein onkin, mutta eihän tuo ole sähkärin eikä käyttäjän asia, vaan valmistaja sen on sinne laittanut.

 

[Pakana]

Ja olet varma, että tuo latauslaite myös ymmärtää että vaikka se on kytketty voimapr niin se ei voi ottaa kun yhdestä vaiheesta sähköä? Jos näin, niin sittenhän tuo on ihan toimiva patentti.

Yleensähän ne latauslaitteet ei ota 2 ja 3 vaiheeseen mitään kantaa, jää auton vastuulle valita mitä se niillä tekee, vai tekeekö mitään.

 

[Kinetic]

Ja olet varma, että tuo latauslaite myös ymmärtää että vaikka se on kytketty voimapr niin se ei voi ottaa kun yhdestä vaiheesta sähköä? Jos näin, niin sittenhän tuo on ihan toimiva patentti.

Eilen tuli testailtua toimivuus ja tosiaan laite toimii kuten @Pakana tuossa mainitsi.

 

[Shajk]

Voisiko voimapistorasia poistaa ja johdon päähän laittaa pieni ryhmä keskus tilalle, ja siihen 10A sulakkeet latauslaitteelle ja voimapistorasialle "turhaat" 16A sulakkeet? Nousu vanhoilla johdoilla ja vanhoilla 16A sulakkeilla...

 

[Pakana]

Voisiko voimapistorasia poistaa ja johdon päähän laittaa pieni ryhmä keskus tilalle, ja siihen 10A sulakkeet latauslaitteelle ja voimapistorasialle "turhaat" 16A sulakkeet? Nousu vanhoilla johdoilla ja vanhoilla 16A sulakkeilla...

No voi, mutta miksi ihmeessä? Siis miksi laturilla pitäisi olla oma 10A sulakkeensa?

 

[munse]

Minulla on omakotitalossa ulkopistorasia, jolle on sisällä katkaisija. Millaisella ja minkä nimisellä komponentilla katkaisijan painikkeen voi korvata niin, että katkaisija on aina kiinni? Kyseessä on sellainen puolikas painike, eli samassa pesässä on 2 painiketta vierekkäin. Toinen painike jää käyttöön.

 

[Pakana]

Minulla on omakotitalossa ulkopistorasia, jolle on sisällä katkaisija. Millaisella ja minkä nimisellä komponentilla katkaisijan painikkeen voi korvata niin, että katkaisija on aina kiinni? Kyseessä on sellainen puolikas painike, eli samassa pesässä on 2 painiketta vierekkäin. Toinen painike jää käyttöön.

Pitää vaan siirtää se pistorasialle lähtevä johdin siellä katkaisijassa sille tulopuolelle, jolloin katkaisija ei enää katkaise sähköä.

 

[puik]

Mitä mieltä olette, tekisikö takapihan valaistuksen joko integroiduilla liiketunnistinvalaisimilla (4kpl), vai komponentit erillisinä eli hämärätunnistin, kaksi liiketunnistinta alueen reunoilla ja noin neljä valaisinta? Hajoavatko valaisimet sisäänrakennetuilla ledeillä parissa vuodessa? Miten paljon tulee kaapelointityötä kun n. 10m matkalle tulisi valaisimet, reunoille liiketunnistimet, hämärätunnistin sekä kytkin millä saa valot pakotettua päälle?

Steineliltä löytyi kiva valaisin (steinel, k-rauta, Saksasta alle 90e), joka on ketjutettavissa käyttäen yhtä "tietoliikennejohdinta" ja pakotettua päälle. Käsittääkseni nämä ovat markkinoiden parhaimmistoa, mutta kannattaisiko työn määrässä säästää ja käyttää näitä?

Ohjekirjassa ei ole erikseen ilmoitettu vaatimuksia tietoliikennejohtimelle, niin sen pitää varmaan olla samaa luokkaa kuin virtajohtimet eikä erillinen "pienjännitejohdin" käy?

E: Amazonin arvosteluissa tuo Steinel on saanut jonkin verran moitteita, niin taitaa jäädä väliin.

 

[munse]

Pitää vaan siirtää se pistorasialle lähtevä johdin siellä katkaisijassa sille tulopuolelle, jolloin katkaisija ei enää katkaise sähköä.

Joo, no tuo olisi suoraviivaisin ratkaisu. Itseä vaan häiritsee, että tuolloin jäisi liikkuva osa, joka ei tee mitään. Ei noihin mitään peitelevyä tai vastaavaa ole, jolla painikkeen voi korvata lisäksi?

 

[Hyrava]

Joo, no tuo olisi suoraviivaisin ratkaisu. Itseä vaan häiritsee, että tuolloin jäisi liikkuva osa, joka ei tee mitään. Ei noihin mitään peitelevyä tai vastaavaa ole, jolla painikkeen voi korvata lisäksi?

Vaihtaa kytkimen yksiosaiseksi, varmaan helpoin ratkaisu.

 

[N1kkel]

Minulla on omakotitalossa ulkopistorasia, jolle on sisällä katkaisija. Millaisella ja minkä nimisellä komponentilla katkaisijan painikkeen voi korvata niin, että katkaisija on aina kiinni? Kyseessä on sellainen puolikas painike, eli samassa pesässä on 2 painiketta vierekkäin. Toinen painike jää käyttöön.

Se on 5-kytkin eli ns. kruunukytkin eikä katkaisija. Katkaisijoita löytyy mm. sähköasemilta.

Sori, oli pakko kun toisessa ketjussa oli puhetta onko ILP pumppu vai kompressori.

 

[munse]

Se on 5-kytkin eli ns. kruunukytkin eikä katkaisija. Katkaisijoita löytyy mm. sähköasemilta.

Sori, oli pakko kun toisessa ketjussa oli puhetta onko ILP pumppu vai kompressori.

No nyt on taas termit vähän paremmin kohdallaan