@Satelite mainitsi asennustavan. Sen merkitys ei kaikissa tilanteissa ole suuri mutta asia on silti huomioitava. Esim pinta-asennuksessa kaapeli lämpiää vähemmän vs seinän sisällä putkessa. Nämä siis lasketaan sopivalla korjauskertoimella.
Emme myöskään tiedä jännitetasoa kaapelin lähtöpisteessä. Liian pitkä veto pienellä kaapelilla tuottaa liikaa jännitehäviötä. Mainitulla vedon mitalla ei toki merkittävästi.
Suurin ongelma on puuttuva tieto oikosulkuvirrasta. Jos tietäisimme tämän, voisimme laskea, riittääkö tuo kaapeli tuolla pituudella riippumatta asennustavasta.
Kun pääsulakkeiden sijoituksesta voidaan päätellä, kohteella on jo ikää. Talon sisäinen kaapelointi ei siis ole sitä tukevinta mahdollista. Ja kun esitetään arvauksena rintamamiestalo, on pihaa helposti aika paljon ja jos vielä maakaapeloimatta, on syöttö vanhalla ja pitkällä ilmajohdolla. Eli paljon kaapelia ennen keskusta. Oikosulkuvirta ei siis siellä keskuksella ole välttämättä kovinkaan suuri. jos jatkat vetoa liian ohuella kaapelilla, muodostuu lisää häviöitä (pienempi poikkipinta, enemmän vastusta) eikä oikosulkutilanteessa virta kasva riittäväksi polttamaan sulaketta / laukaisemaan johdonsuojaa riittävän lyhyessä ajassa.
Eli jos keskuksella olisi oikosulkuvirta vaikka 1000A niin voisit vetää pitkälti kaapelia ja johdonsuoja laukeaisi. Ja jos virta olisi vastaavasti 50A (kärjistetty esimerkki, on se suurempi) ei se johdonsuoja laukeaisi kunnolla edes siellä keskuksella, saati jos jatkat kaapelointia pitkällä ja ohuella kaapelilla. Lopputuloksena kaapeli lämpiää / palaa koska suojaus ei toimi oikein.
Avaisiko tuo asiaa eteenpäin?