Kysymyksiä sähkömiehille

[djmake]

Henk.koht en olisi huolissani vaikka sähkökuvia ei löytysikään. Niitähän nyt ei löydy varmaan 60-70% rakennuksista/kiinteistöistä/kesämökeistä, ainakaan ajantasaisia.

Olet oikeassa. Ei niitä valitettavasti joko ole tai ainakaan ei ole liian hyvin päivitettynä läheskään kaikista kohteista. Osasyy on se, ettei kiinnosta mutta oma osansa on kyllä siinä, ettei niitä kuvia koskaan ole missään järkevässä formaatissa sähköisenä.

Enkä odota läheskään kaikista kohteista löytyvän juuri mitään dokumentaatiota. Mutta tässä kohden oli maininta uudehkosta kohteesta. Ainakaan yli 10 vuotias ei enää ole omasta mielestäni uudehko ja selvästi sitä uudemmista voi ainakin omasta mielestäni aivan aiheellisesti odottaa kuvien olemassaolo.

Vielä vähemmän _kuitenkin_ olisin huolisani että niistä "vanhoista tulppasulakkeista" saa tappavan iskun. Sen mitä moni täällä kertoo vaarallisuudesta, ei oikein käy yhteen esim: Sähkökuolemat | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tukesin mukaan.
Johan me oltais kaikki kuoltu, ja moneen kertaan. Jos ilman vikuria käyttää, no ihan mitä tahansa.

Suurinosa kuolemaan johtavista onnettumuuksista on 20kV vahinkoja. Junan katolle kiipeämistä tyhmyyttä. JA sitten kun itse ranetetaan se nollaus, tai tehdään ("luvallinen)jatkojohto. Pikkuskidejä ei ole sähköön kuollut 30-40vuoteen, eikä kotikokkeja. Kaikki on ranetuksen seurausta.

Tulppasulakkeita ei täälläkään ainakaan moni ole lähdössä korvaamaan johdonsuojilla ihan ilman järkevää syytä tai sitten voi aika suoraan luokitella siihen osaan, joka ei tiedä aiheesta mitään.
Vastaavasti toisaalta osa tuntuu uskovan sen vvsk:n olevan joku maaginen laite, joka poistaa 100% varmasti kaikki mahdolliset sähköstä johtuvat onnettomuudet.

Mutta loppu olikin sitten osin, mitä on. Tiedät varmasti ilman Tukesiakin, ettei sähkökuolemien määrä tarkoita samaa kuin sähköstä aiheutuneet tapaturmat ja muut vahingot. On täysin mahdoton tilastoida sitä, paljonko pienempiä tapaturmia sattuu maallikoille. Eikä jokaisen tulipalonkaan syytä saada aina selville. Siitä huolimatta ranettamalla voi polttaa talonsa jne.

 

[Hyrava]

Vastaavasti toisaalta osa tuntuu uskovan sen vvsk:n olevan joku maaginen laite, joka poistaa 100% varmasti kaikki mahdolliset sähköstä johtuvat onnettomuudet.

Toinen maaginen asia tuntuu olevan maadoitetut pistorasiat. Tiedän aika monta tapausta jotka ovat luulleet että maadoituskin automaattisesti estää kaikki mahdolliset sähkötapaturmat ja vahingot. Esimerkkinä "maadoittamattomasta pistorasiasta pitää ottaa ukkosella sähkölaitteet irti, maadoitetusta ei tarvitse" tai "maadoitetusta sähkölaitteesta ei voi mitenkään saada sähköiskua" jne.

Pitää siis laittaa maadoitus ja vvsk pakolliseksi joka ikiseen johdonpätkään, laitteeseen ja järjestelmään niin tapaturmat ja vahingot loppuu kuin taikaiskusta

 

[Trans-Late]

Siitä ei oikeastaan ollut selvää ajatusta, minne se mahdollinen kytkin haluttaisiin, sehän tuossa vaikuttaa merkittävästi. Mutta toki, nopein korjausmalli on laittaa kytkin mahdollisimman helposti väliin.

Ei se kaksi kaapelia kytkimelle mikään harvinaisuus ole mutta olet aivan oikeassa. MCMK:n tunkeminen siihen normiin kytkimeen on kyllä melkoista tuskaa, varsinkin jos sattuu olemaan 2,5mm2 kaapelia. Toisaalta. Jos maakaapeli on vain 1,5mm2 niin sitten sitä ei tuossa kysytyssä tilanteessa kiinteäksi suoraan laiteta. Siihen pistorasialle kun on kuitenkin 16A suoja. Ja toisaalta siinä voi olla myös syy, miksi on pistokeella laitettu. Ajateltu "eihän tää ole kiinteä joten käy näin".

Siisteys on toki makuasia mutta itse pidän jakorasiaa + katkaisijaa siistimpänä vs turvakytkin. Ja huomattavasti selkeämpi vs se turvakytkin, jota ei normaalisti tuon kaltaisissa paikoissa tapaa. Ja sillä normi sähkärillä on rasioita + kytkimiä melko varmasti autossa aina matkassa, turvakytkimiä ei välttämättä.

Mutta puhdasta spekulaatiota toki koska pistorasia lienee mallia uppo ja tuo em. suojapuoli lisäksi niin vaatiikin jo toisen tyyppistä ratkaisua.

Sulakehommakin tosiaan, että jos se MCMK on 1,5mm2, niin pitäisi se kympin nallikin väliin vielä saada.

Tuosta pistotulppahommasta tuli vielä mieleen, että kuinkakohan se MCMK on edes onnistuttu tunkemaan suko-tulppaan, että tuskin on kovin asiallisesti edes koko tulppa siinä kiinni. Suojamaa luultavasti kytkemättä ja vedonpoiston alle on MCMK tuskin mahtunut. Että todennäköisesti melkoinen pommi se pistotulppaviritys jo senkin puolesta.

 

[Meisseli]

Tuosta pistotulppahommasta tuli vielä mieleen, että kuinkakohan se MCMK on edes onnistuttu tunkemaan suko-tulppaan

Tuolla aiemmassa viestissä oli jo lisätietoja asiasta, "Maakaapeli ei mene suoraan pistotulppaan, vaan se on kytketty rasian sisällä Wago-liittimillä VSKB Tarmo 3G1,5 (H05RN-F) kumikaapeliin jonka toisessa päässä IP44 pistotulppa. "

 

[Trans-Late]

Tuolla aiemmassa viestissä oli jo lisätietoja asiasta, "Maakaapeli ei mene suoraan pistotulppaan, vaan se on kytketty rasian sisällä Wago-liittimillä VSKB Tarmo 3G1,5 (H05RN-F) kumikaapeliin jonka toisessa päässä IP44 pistotulppa. "

Tuo meni ohi, mutta noinhan se tosiaan on sallittu tapa, jos pistotulppaa nimenomaan halutaan käyttää. Olettaen, että kumikaapelin vedonpoisto rasiassa kunnossa. Tuossa tapauksessa asialle ei ole pakko tehdä mitään.

 

[Tonnin Seteli]

Jos tuollaisen kanssa suurempi vahinko sattuu niin kyllä sitä viimeksi paikalla käynyttä varsin helposti jututetaan.

Pahoittelen epäselvää ulosantiani. Tarkoitin sitä, että moniko laittaa asiat virallisesti kuntoon enkä sitä, mitä vahingon tapahduttua seuraisi.

 

[N1kkel]

No jos minä olisin se sähkäri joka tulisi tuota asianmukaiseksi tekemään niin kyllä siinä täytyisi joka valaisin ottaa auki ja tarkistaa kytkennät ja eihän tuossa voi mitenkään luottaa että onko se itse kaapeli asianmukaisesti vai onko sinne tehty maanalaisia asiattomia liitoksia. Että vähän riskiähän tuo on alkaa saattamaan ns. viralliseksi.

Eikö käyttöönottotarkastus-pöytäkirjaan voi kirjoittaa tarkasti ja yksiselitteisesti, että mitä on tehty ja mitä ei.

Miten tuolla samalla logiikalla uskaltaa tehdä mitään sähkötöitä, kun aina ei todellakaan ole mahdollista varmistua koko työkohteen vaatimustenmukaisuudesta?

 

[miguli]

Asennustarkastuspöytäkirjaan merkitään mitatut tulokset asennuksista, jollei ammattilaiseen luota onko työ tehty ammattimaisesti, kannattaa opiskella itse sähköasentajaksi. Logiikkaa on näemmä erilaisia kuten on ihmisiäkin. Lisäksi asennustarkastuspöytäkirjassa on kohdat jotka tarkastetaan ja tehdyt työt. Sähköasennusten käyttöönottovaiheen tarkastukset | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

 

[Tonnin Seteli]

jollei ammattilaiseen luota onko työ tehty ammattimaisesti, kannattaa opiskella itse sähköasentajaksi

Nyt taisit tulkita lukemaasi väärin. Mielestäni yllä puhuttiin eri asiasta.

Kuitenkin tähän jatkaen sanoisin että onhan se ranettaminenkin rennompaa silloin kun mistään aiemmistakaan asennuksista ei ole mitään pöytäkirjoja tai ainuttakaan kuvaa.

 

[djmake]

Toinen maaginen asia tuntuu olevan maadoitetut pistorasiat. Tiedän aika monta tapausta jotka ovat luulleet että maadoituskin automaattisesti estää kaikki mahdolliset sähkötapaturmat ja vahingot. Esimerkkinä "maadoittamattomasta pistorasiasta pitää ottaa ukkosella sähkölaitteet irti, maadoitetusta ei tarvitse" tai "maadoitetusta sähkölaitteesta ei voi mitenkään saada sähköiskua" jne.

Pitää siis laittaa maadoitus ja vvsk pakolliseksi joka ikiseen johdonpätkään, laitteeseen ja järjestelmään niin tapaturmat ja vahingot loppuu kuin taikaiskusta

Tämä on kyllä pitkästi totta.

Osaa ei kiinnosta pätkääkään, millaiset rasiat on ja osalla on "KAIKKI KUOLEE" jos maadoittamattomia. Valitettavasti osa sähköalallakaan ei tunnu ymmärtävän riittävästi koko asiaa ja varsinkin ukkosen tms osalta jaetaan mitä erikoisempia neuvoja.

Fiksumpi osaisi olla hiljaa jos ei tiedä edes alkeita.

Asennustarkastuspöytäkirjaan merkitään mitatut tulokset asennuksista, jollei ammattilaiseen luota onko työ tehty ammattimaisesti, kannattaa opiskella itse sähköasentajaksi. Logiikkaa on näemmä erilaisia kuten on ihmisiäkin. Lisäksi asennustarkastuspöytäkirjassa on kohdat jotka tarkastetaan ja tehdyt työt. Sähköasennusten käyttöönottovaiheen tarkastukset | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Vastasit lukematta ollenkaan edellä olevaa keskustelua?

Kyse oli ranetetusta asennuksesta, ei ammattilaisen tekemästä. Ja vaikka asennukset olisi tehnyt kuka ja miten tahansa, ei missään tapauksessa ole järkevää ottaa vastuuta muiden tekemisistä. Eli kyllä siihen pöytäkirjaan nyt vaan on syytä kirjata todella tarkkaan, jos on tehty vain jokin pieni osa kokonaisuudesta.

Ja muutoinkin, ei se rivisähkäri lopulta itse tiedä läheskään kaikkea, saati kirjoita omaa nimeään alle pöytäkirjoihin siihen vastuun ottajan paikalle.

Eikä se toki väärin ole linkata aiheeseen liittyvää mutta jokaiselle ammattilaiselle esimerkiksi tuo linkattu on täysin selvää. Maallikoille vastaavasti epäkuranttia tietoa.

 

[Hyrava]

Tämä on kyllä pitkästi totta.

Osaa ei kiinnosta pätkääkään, millaiset rasiat on ja osalla on "KAIKKI KUOLEE" jos maadoittamattomia. Valitettavasti osa sähköalallakaan ei tunnu ymmärtävän riittävästi koko asiaa ja varsinkin ukkosen tms osalta jaetaan mitä erikoisempia neuvoja.

Fiksumpi osaisi olla hiljaa jos ei tiedä edes alkeita.

Just tuli mieleen että noista vvsk:ista, maadoituksista sun muista saisi loistavia "Naisen logiikka" -sketsejä, harmi että Spede on jo mullan alla... Sopisi kyllä niin hienosti muiden vastaavien sketsien joukkoon

 

[miguli]

Tämä on kyllä pitkästi totta.

Osaa ei kiinnosta pätkääkään, millaiset rasiat on ja osalla on "KAIKKI KUOLEE" jos maadoittamattomia. Valitettavasti osa sähköalallakaan ei tunnu ymmärtävän riittävästi koko asiaa ja varsinkin ukkosen tms osalta jaetaan mitä erikoisempia neuvoja.

Fiksumpi osaisi olla hiljaa jos ei tiedä edes alkeita.


Vastasit lukematta ollenkaan edellä olevaa keskustelua?

Kyse oli ranetetusta asennuksesta, ei ammattilaisen tekemästä. Ja vaikka asennukset olisi tehnyt kuka ja miten tahansa, ei missään tapauksessa ole järkevää ottaa vastuuta muiden tekemisistä. Eli kyllä siihen pöytäkirjaan nyt vaan on syytä kirjata todella tarkkaan, jos on tehty vain jokin pieni osa kokonaisuudesta.

Ja muutoinkin, ei se rivisähkäri lopulta itse tiedä läheskään kaikkea, saati kirjoita omaa nimeään alle pöytäkirjoihin siihen vastuun ottajan paikalle.

Eikä se toki väärin ole linkata aiheeseen liittyvää mutta jokaiselle ammattilaiselle esimerkiksi tuo linkattu on täysin selvää. Maallikoille vastaavasti epäkuranttia tietoa.

43 §Sähkölaitteiston käyttöönottotarkastus

1. mom.
Sähkölaitteisto saadaan ottaa käyttöön vasta, kun käyttöönottotarkastuksessa on riittävässä laajuudessa selvitetty, että siitä ei aiheudu 6 §:ssä tarkoitettua vaaraa tai häiriötä. Käyttöönottotarkastus on tehtävä myös sähkölaitteiston muutos- ja laajennustöille. Sähkölaitteiston rakentajan tulee huolehtia sähkölaitteiston käyttöönottotarkastuksesta. Jos rakentaja laiminlyö velvollisuutensa tai on estynyt huolehtimaan niistä, tulee sähkölaitteiston haltijan huolehtia tarkastuksesta.


2. mom.
Sähkölaitteiston rakentajan tulee laatia käyttöönottotarkastuksesta sähkölaitteiston haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja vähäisiksi katsottavia töitä lukuun ottamatta. Näissäkin tapauksissa on sähkölaitteiston testausten tulokset kuitenkin tarvittaessa annettava laitteiston haltijalle.


3. mom.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin käyttöönottotarkastuspöytäkirjan sisällöstä sekä niistä vähäisiksi katsottavista töistä, joista pöytäkirjaa ei tarvitse tehdä.

tukes

tukes.edilex.fi

5 §
Vähäisiksi katsottavat työt käyttöönottotarkastuksessa
Sähköturvallisuuslain 43 §:ssä tarkoitettua käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa ei edellytetä:

1) sellaisista sähköalan töistä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä;

2) nimellisjännitteeltään enintään 50 voltin vaihtojännitteisten tai 120 voltin tasajännitteisten sähkölaitteistojen asennuksista;

3) yksittäisten komponenttien vaihdoista tai lisäyksistä taikka näihin verrattavista toimenpiteistä;

4) yksittäisten kojeiden syöttöön liittyvistä muutostöistä enintään 1 000 voltin nimellisjännitteellä;

5) nimellisjännitteeltään enintään 1 000 voltin kytkinlaitoksiin kohdistuvista muutostöistä, joissa kytkinlaitoksen nimellisarvoja ei muuteta;

6) sellaisen tilapäislaitteiston asennuksesta, joka on koottu standardien mukaisista työmaakeskuksista.

Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistoista 1434/2016 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

www.finlex.fi

 

[miguli]

Tottakai on varmempaa että tekee asennustarkastuksen vaikka pienemmässäkin työssä ( ja pöytäkirjan tietysti), näin saa jotakuinkin "pestyä omat kädet" jos asennettu kaluste vikaantuu tms. Onpahan näyttää pöytäkirja että asennettaessa oli kunnossa...

 

[djmake]

43 §Sähkölaitteiston käyttöönottotarkastus

1. mom.
Sähkölaitteisto saadaan ottaa käyttöön vasta, kun käyttöönottotarkastuksessa on riittävässä laajuudessa selvitetty, että siitä ei aiheudu 6 §:ssä tarkoitettua vaaraa tai häiriötä. Käyttöönottotarkastus on tehtävä myös sähkölaitteiston muutos- ja laajennustöille. Sähkölaitteiston rakentajan tulee huolehtia sähkölaitteiston käyttöönottotarkastuksesta. Jos rakentaja laiminlyö velvollisuutensa tai on estynyt huolehtimaan niistä, tulee sähkölaitteiston haltijan huolehtia tarkastuksesta.


2. mom.
Sähkölaitteiston rakentajan tulee laatia käyttöönottotarkastuksesta sähkölaitteiston haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja vähäisiksi katsottavia töitä lukuun ottamatta. Näissäkin tapauksissa on sähkölaitteiston testausten tulokset kuitenkin tarvittaessa annettava laitteiston haltijalle.


3. mom.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin käyttöönottotarkastuspöytäkirjan sisällöstä sekä niistä vähäisiksi katsottavista töistä, joista pöytäkirjaa ei tarvitse tehdä.

tukes

tukes.edilex.fi

5 §
Vähäisiksi katsottavat työt käyttöönottotarkastuksessa
Sähköturvallisuuslain 43 §:ssä tarkoitettua käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa ei edellytetä:

1) sellaisista sähköalan töistä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä;

2) nimellisjännitteeltään enintään 50 voltin vaihtojännitteisten tai 120 voltin tasajännitteisten sähkölaitteistojen asennuksista;

3) yksittäisten komponenttien vaihdoista tai lisäyksistä taikka näihin verrattavista toimenpiteistä;

4) yksittäisten kojeiden syöttöön liittyvistä muutostöistä enintään 1 000 voltin nimellisjännitteellä;

5) nimellisjännitteeltään enintään 1 000 voltin kytkinlaitoksiin kohdistuvista muutostöistä, joissa kytkinlaitoksen nimellisarvoja ei muuteta;

6) sellaisen tilapäislaitteiston asennuksesta, joka on koottu standardien mukaisista työmaakeskuksista.

Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistoista 1434/2016 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

www.finlex.fi

Toivoisin, ettet sekoita keskustelua yhtään enempää. Pelkkää copy-paste ilman edellisten postausten lukemista ja asian ymmärtämistä ei valitettavasti palvele ketään millään tavalla.

Eikä edelleenkään joku rivisähkäriksi opiskelu auta. Ei varsinkaan pelkästään sillä irtoa minkäänlaisia lupia.

 

[miguli]

Ammattina sähköasentaja. Ketä palvelee, ketä ei.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Kertokaas sähkömiehet olenko yhtään ymmärtänyt oikein.

Tällainen boksi 3x25A, josta sitten ketjussa seuraavana pääsulaketaulu ja sen takana muutama ryhmäkeskus. Pystyykö tuohon 3x25 boksiin kaapeloimaan kuinka helposti uutta sulaketaulua sähköauton kotilatausasemaa varten? Vai pitääkö kytkentä tehdä nykyisestä pääsulaketaulusta, jonka sijainti on sitten hieman haasteellisemmassa paikassa latausaseman kaapelointia ja läpivientejä ajatellen.

 

[Pakana]

Kertokaas sähkömiehet olenko yhtään ymmärtänyt oikein.

Tällainen boksi 3x25A, josta sitten ketjussa seuraavana pääsulaketaulu ja sen takana muutama ryhmäkeskus. Pystyykö tuohon 3x25 boksiin kaapeloimaan kuinka helposti uutta sulaketaulua sähköauton kotilatausasemaa varten? Vai pitääkö kytkentä tehdä nykyisestä pääsulaketaulusta, jonka sijainti on sitten hieman haasteellisemmassa paikassa latausaseman kaapelointia ja läpivientejä ajatellen.

Tiedä sitten kuinka helppoa tuollaiseen jeesuksen aikaiseen sysyeemiin on mitään lisätä, mutta kyllä tuostakin voi haaroittaa sille latausasemalle jos sinne on 22kw asema tulossa (rajoitettuna 17kw).

Jos nuo ovat pääsulakkeet ennen sähkömittaria, niin sähkölaitoksella voi olla asiaan mielipiteensä.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Tiedä sitten kuinka helppoa tuollaiseen jeesuksen aikaiseen sysyeemiin on mitään lisätä, mutta kyllä tuostakin voi haaroittaa sille latausasemalle jos sinne on 22kw asema tulossa (rajoitettuna 17kw).

Jos nuo ovat pääsulakkeet ennen sähkömittaria, niin sähkölaitoksella voi olla asiaan mielipiteensä.

Jeesuksen aikaisesta tässä tosiaan on melkein kyse. Enhän minä hölmönä edes ajatellut asiaa. Sähkömittari on ekassa taulussa, joten tuskin ennen sitä voi mitään kytkeä ilman armotonta lisäsäätöä. Toisin sanoen, kytkentä pitää tehdä pääsulaketaulusta mittarin takaa. Pääsulaketaulussa (posliineilla) ei ole tilaa, niin onko nk. yhden sulakkeen erillisiä tauluja olemassa mitä voi kytkeä helposti vanhan mallin sulaketauluun? Niin ja 11kw:n latausta tässä suunnitellaan.

 

[Pakana]

Jeesuksen aikaisesta tässä tosiaan on melkein kyse. Enhän minä hölmönä edes ajatellut asiaa. Sähkömittari on ekassa taulussa, joten tuskin ennen sitä voi mitään kytkeä ilman armotonta lisäsäätöä. Toisin sanoen, kytkentä pitää tehdä pääsulaketaulusta mittarin takaa. Pääsulaketaulussa (posliineilla) ei ole tilaa, niin onko nk. yhden sulakkeen erillisiä tauluja olemassa mitä voi kytkeä helposti vanhan mallin sulaketauluun? Niin ja 11kw:n latausta tässä suunnitellaan.

Din-kisko loota siihen nykyisen taulun viereen johon johdonsuojakytkimet ja vikikset uusille asennuksille.

 

[toozi]

Näyttää ihan pääsulakkeilta, eli tuosta ei pysty haaroittamaan mitään. Kyllä se syöttö on otettava vasta mittaroinnin jälken .

edit: pahasti myöhässää...

 

[Satelite]

Kertokaas sähkömiehet olenko yhtään ymmärtänyt oikein.

Tällainen boksi 3x25A, josta sitten ketjussa seuraavana pääsulaketaulu ja sen takana muutama ryhmäkeskus. Pystyykö tuohon 3x25 boksiin kaapeloimaan kuinka helposti uutta sulaketaulua sähköauton kotilatausasemaa varten? Vai pitääkö kytkentä tehdä nykyisestä pääsulaketaulusta, jonka sijainti on sitten hieman haasteellisemmassa paikassa latausaseman kaapelointia ja läpivientejä ajatellen.

Näyttäis sähkömittaria edeltäviltä päänalleilta eli sähköyhtiölle kuuluu. Ei ole sulla siis lupaa teettää muutoksia tuohon jollain firmalla vaan ainoastaan jakeluyhtiöllä. Päätaululta otettava mittarin jälkeen vaikka tuosta olisi kuinka ihanaa napata sähköä kun se ei kiertäisi silloin mittarin kautta.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Din-kisko loota siihen nykyisen taulun viereen johon johdonsuojakytkimet ja vikikset uusille asennuksille.

Näin se varmasti on fiksuin. Sähkäri saa tulla katsomaan ja ehdottamaan. Olisin itse halunnut valmistella läpimenot ja kaapelireitin taululta välikaton kautta ulkoseinälle. Putkituksen taululta välikatolle voin tehdä kaapelia varten, sitten oli jotain määräyksiä miten sitä kaapelia välikatolla kuljetetaan. Täytyy hakea faktaa ennen kuin alkaa tekemään ja näille pitää kuitenkin sähkärin siunauskin sitten lopulta saada kun tulee kytkemään.

 

[Pakana]

Kaapeli ei saa mennä villan seassa, eli vain suorat läpimenot villasta, ja siellä välikatolla pinta-asennuksena se pitää kiinnittää, niin että se on kiinteä asennus. Mitää minimittakaavan ilmakaapelia kattotuolista seuraavaan ei saa tehdä, vaan esim pituussuuntainen lauta sinne johon kaapeli kiinnikkeillä kiinni.

 

[N1kkel]

Din-kisko loota siihen nykyisen taulun viereen johon johdonsuojakytkimet ja vikikset uusille asennuksille.

Tähän huomiona, että eikös se ollut, että vikuria ei välttämättä tarvii syöttöön, jos latausasemassa sattuu olemaan se sisäänrakennettuna?

Tokihan se suojaa sitten myös latausasemaa syöttävää kaapelia ja varmaan helpompi testata ulkoisen vikurin toimivuus käyttöönottotarkastuksessa.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Kaapeli ei saa mennä villan seassa, eli vain suorat läpimenot villasta, ja siellä välikatolla pinta-asennuksena se pitää kiinnittää, niin että se on kiinteä asennus. Mitää minimittakaavan ilmakaapelia kattotuolista seuraavaan ei saa tehdä, vaan esim pituussuuntainen lauta sinne johon kaapeli kiinnikkeillä kiinni.

No niin..sieltä tuli faktaa. Eli taulusta putki välikatolle, sen sisään kaapeli joka sitten kulkee kuvaamallasi tavalla ulkoseinälle asti. Loppupätkä pitää taas putkittaa kun menee villan seassa välikatolta alemmas seinään.

 

[Pakana]

Tähän huomiona, että eikös se ollut, että vikuria ei välttämättä tarvii syöttöön, jos latausasemassa sattuu olemaan se sisäänrakennettuna?

Tokihan se suojaa sitten myös latausasemaa syöttävää kaapelia ja varmaan helpompi testata ulkoisen vikurin toimivuus käyttöönottotarkastuksessa.

Joo yksi vikavirtasuoja riittää, eli jos latausasemassa on myös ac virtaan reagoiva suoja, niin ei tarvii tauluun sitä, mutta kannattaa sille tilaa jättää, jos myöhemmin tulee jotain muita lisäasennuksia.

No niin..sieltä tuli faktaa. Eli taulusta putki välikatolle, sen sisään kaapeli joka sitten kulkee kuvaamallasi tavalla ulkoseinälle asti. Loppupätkä pitää taas putkittaa kun menee villan seassa välikatolta alemmas seinään.

Saa se villan läpi mennä ilmankin putkea, oikeastaan parempikin, tuollainen putki lämpimästä kylmään alkaa kondensoida. Se kaapeli ei vaan saa mennä pituussunnassa villassa, koska se lämpenee käytössä ja eristeessä se lämpö ei pääse poistumaan.

 

[oestrus taurus]

Onko tällä yhteisyyttä?

Vuosia arkipäiviä näin:

-Pc maadoittamattomassa verkossa, näppäimistön ääreltä noustessa Ikean Markus tuolilta kunnon sähköiskut.
-Vessassa välkkyi led-polttimo (Oletin, että nyt se naapuri taas hitsailee tallissaan meidän kolmen sähkötaloudessa)

Sitten muutama viikko sitten huomasin, että vuosia vaille sähköpistorasian kantta jäänneessä oli karvatuppo. Kun katkaisin pois jännitteen pääkytkimestä, paljastui sen irrottaessa karvatuposta jopa siimahäntä. Palauttaessani sähkön loppui edellä mainitut oireet ja nyt sain eräältä purku tavaran myyvältä ostettua tuolle yhteen sopivat kannet.


Tuo pistorasia menetti kantensa alunperin yleisessä käyttökohteessa, kun yleisesti käytössä olleen pistorasian silloin aikoinaan sen jollain tavalla särjin. Sitten kysyin naapurin eläköityvältä sähkömieheltä apua (taisin itse vaikuttaakkin. esim. että höpöttää palturia sähkömiehen tilaamisesta)... Vaihdettiin tuo nyt uudelleen kehystetyn pistorasian kansi siihen käytetympään... Näin varmaan menneisyys oikeammin...

Aamen.

 

[stabbulamus]

Aamen.

Unohtui korkki kiinni ja nukkumaan.

 

[oestrus taurus]

Unohtui korkki kiinni ja nukkumaan.

Tämä on vakava asia ja kiinnostaa myös selvinpäin. Voiko siis sähköverkossa, jossa suojamaadottamattomia yksi oikosul...hukkavirran ((hiiren raato +välissä-)?) luova kohde luoda sähköiskun tai katvehäiriön toisessa suojamaadottamattomassa pisteessä?

Edit: lisätty suoja: maadottamattomien eteen, koska ei-sähkömiehelle tämä ole mikään itsestäänselvyys.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Joo yksi vikavirtasuoja riittää, eli jos latausasemassa on myös ac virtaan reagoiva suoja, niin ei tarvii tauluun sitä, mutta kannattaa sille tilaa jättää, jos myöhemmin tulee jotain muita lisäasennuksia.


Saa se villan läpi mennä ilmankin putkea, oikeastaan parempikin, tuollainen putki lämpimästä kylmään alkaa kondensoida. Se kaapeli ei vaan saa mennä pituussunnassa villassa, koska se lämpenee käytössä ja eristeessä se lämpö ei pääse poistumaan.

No vielä yks. Millainen kaapeli pitää olla asennuksessa jos käyn hakemassa ja kaapeloin valmiiksi? Kuinka monta johdinta tarvitaan käyttöön 11kw kotilatausasemalle ja välikatossako tarvitaanko ulkokaapeli?

 

[Satelite]

No vielä yks. Millainen kaapeli pitää olla asennuksessa jos käyn hakemassa ja kaapeloin valmiiksi? Kuinka monta johdinta tarvitaan käyttöön 11kw kotilatausasemalle ja välikatossako tarvitaanko ulkokaapeli?

Jos ei edes perusasioita tiedä niin jätä homma ammattilaiselle, sitäpaitsi tuollaisten asennus kuuluu muutenkin urakointioikeudet omaavalle, eikä maallikolle. Sen verta isot virrat tuossa jo että jos jokin liitos on tehty pieleen esim. löysä liitos ja sen vuoksi talo palaa mukana niin ei varmana vakuutus korvaa. Myös johdinvärit täytyy tietää ja kaapeli täytyy muutenkin mitoittaa asennustavan mukaan. Sitten täytyy vielä ottaa huomioon sulakkeen laukeamisaika ja sulakkeen valintaan vaikuttaa myös johdon pituus. Sitten sulakkeen valintaan vaikuttaa myös syöttävän puolen oikosulkuvirta. Unohtamatta vikavirtaa yms.

11kW on jo sellainen kuorma että jo pieni virhe voi sytyttää herkästi paikat palamaan.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Jos ei edes perusasioita tiedä niin jätä homma ammattilaiselle, sitäpaitsi tuollaisten asennus kuuluu muutenkin urakointioikeudet omaavalle, eikä maallikolle. Sen verta isot virrat tuossa jo että jos jokin liitos on tehty pieleen esim. löysä liitos ja sen vuoksi talo palaa mukana niin ei varmana vakuutus korvaa. Myös johdinvärit täytyy tietää ja kaapeli täytyy muutenkin mitoittaa asennustavan mukaan. Sitten täytyy vielä ottaa huomioon sulakkeen laukeamisaika ja sulakkeen valintaan vaikuttaa myös johdon pituus. Sitten sulakkeen valintaan vaikuttaa myös syöttävän puolen oikosulkuvirta. Unohtamatta vikavirtaa yms.

11kW on jo sellainen kuorma että jo pieni virhe voi sytyttää herkästi paikat palamaan.

Olinko mä tosiaan näin epäselvä miten asian aiemmissa viesteissä esitin. Mä olisin tekemässä läpiviennit ja kaapelivedon pisteestä a pisteeseen b. Sähkäri tulee tekemään asennuksen tietenkin kun mä en ole ammatiltani sähkömies. Ehkä sen nyt tosiaan kysymyksistä huomaa, mutta tuskin on kovin huono juttu valmistella sen verran mitä maallikkona on mahdollista. Siksi kysyin että mitä kaapelia tuonne kannattaa asennusta varten ja ehkä jatkotarpeitakin varten ujuttaa.

Ja Google sen lopulta kertoikin: MMJ 5X2,5 S.

 

[Pakana]

Tämä on vakava asia ja kiinnostaa myös selvinpäin. Voiko siis sähköverkossa, jossa suojamaadottamattomia yksi oikosul...hukkavirran ((hiiren raato +välissä-)?) luova kohde luoda sähköiskun tai katvehäiriön toisessa suojamaadottamattomassa pisteessä?.

Ei.

Perinteinen pc maadoittamattomassa pistorasiassa tekee itselleen häiriösuojauksen laittamalla koppaan periaatteessa virrattoman 115V jännitteen, tuon voi huomata sopivassa tilanteessa.

 

[djmake]

Olinko mä tosiaan näin epäselvä miten asian aiemmissa viesteissä esitin. Mä olisin tekemässä läpiviennit ja kaapelivedon pisteestä a pisteeseen b. Sähkäri tulee tekemään asennuksen tietenkin kun mä en ole ammatiltani sähkömies. Ehkä sen nyt tosiaan kysymyksistä huomaa, mutta tuskin on kovin huono juttu valmistella sen verran mitä maallikkona on mahdollista. Siksi kysyin että mitä kaapelia tuonne kannattaa asennusta varten ja ehkä jatkotarpeitakin varten ujuttaa.

Ja Google sen lopulta kertoikin: MMJ 5X2,5 S.

Vaikka @Satelite ehkä hiukan kärkkäästi vastasikin niin kyllä, vastaus oli pitkälti oikea. Omasi taas valitettavasti ei sitä ole.

Jopa kaapelin veto on asia, jonka voi tehdä hyvin tai huonosti eli se valmistelu voi olla turhaa ja ainakin tulisi varmistaa kytkennät tekevältä, suostuuko tekemään mitään valmiiksi vedettyyn. Osa ei suostu, osa taas jättää mieluusti tuon vaiheen asiakkaalle jos uskoo sen onnistuvan.
Myöskään Googlettamasi vastaus ei ole oikea. Tuo koko voi riittää mutta kaikissa tilanteissa ei riitä. Kun antamasi tiedot ovat kaapelin mitoituksen osalta pahasti puutteelliset, on mahdotonta sanoa varmaksi, riittääkö vaiko ei. Eli riskillä hankit ja vedät kaapelin jos tuota kokoa. Tosin vähemmän tarkka sähkäri voi olla tyytyväinen ja kytkeä sen paremmin miettimättä.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Vaikka @Satelite ehkä hiukan kärkkäästi vastasikin niin kyllä, vastaus oli pitkälti oikea. Omasi taas valitettavasti ei sitä ole.

Jopa kaapelin veto on asia, jonka voi tehdä hyvin tai huonosti eli se valmistelu voi olla turhaa ja ainakin tulisi varmistaa kytkennät tekevältä, suostuuko tekemään mitään valmiiksi vedettyyn. Osa ei suostu, osa taas jättää mieluusti tuon vaiheen asiakkaalle jos uskoo sen onnistuvan.
Myöskään Googlettamasi vastaus ei ole oikea. Tuo koko voi riittää mutta kaikissa tilanteissa ei riitä. Kun antamasi tiedot ovat kaapelin mitoituksen osalta pahasti puutteelliset, on mahdotonta sanoa varmaksi, riittääkö vaiko ei. Eli riskillä hankit ja vedät kaapelin jos tuota kokoa. Tosin vähemmän tarkka sähkäri voi olla tyytyväinen ja kytkeä sen paremmin miettimättä.

Juu ja vastasin itsekin aamun aikaisina tunteina ehkäpä hieman kärkkäästi, mutta topicin otsikko on "kysymyksiä sähkömiehelle" ja kommentti on, "jos et tuotakaan tiedä niin ei jatkoon". Eli älä kysy sähkömieheltä. Usein tässä keskustelussa esitetty "tyhmä kysymys" hylätään siitä syystä, että lähtötiedot ei riitä. Mitä sähkömieheltä sitten täällä saa kysyä..

Esitän jatkokysymyksen ja saa vastata jos haluaa. Kun vedon pituudella on mm. merkitystä, niin mikä skenaario casessani, eli 15m vedolla ja 11kw latausasemalla aiheuttaa 5x2,5:n riittämättömyyden?
Hyviä pointteja kyllä Sinultakin ja itse olin melko varma, että jos latausaseman asennusohjeesta löydän kaapeloinnin vaatimukset, niin olisin kykeneväinen tuon tekemään ja -> säästämään. Mitään muuta tarkoitusta itse kaapeloinnilla ei ole kuin säästää rahaa. Olen melko varma, että työtunteina tuo veto välikaton kautta on 2h keikka. Se olisi säästöä kuitenkin, kunhan vain kaapeli matchaa tarvetta.
Tämä kommenttisi: "ja ainakin tulisi varmistaa kytkennät tekevältä" on erityisen hyvä pointti, täytynee kysäistä kunhan saan selville kuka tulisi tekemään.

 

[Satelite]

Juu ja vastasin itsekin aamun aikaisina tunteina ehkäpä hieman kärkkäästi, mutta topicin otsikko on "kysymyksiä sähkömiehelle" ja kommentti on, "jos et tuotakaan tiedä niin ei jatkoon". Eli älä kysy sähkömieheltä. Usein tässä keskustelussa esitetty "tyhmä kysymys" hylätään siitä syystä, että lähtötiedot ei riitä. Mitä sähkömieheltä sitten täällä saa kysyä..

Esitän jatkokysymyksen ja saa vastata jos haluaa. Kun vedon pituudella on mm. merkitystä, niin mikä skenaario casessani, eli 15m vedolla ja 11kw latausasemalla aiheuttaa 5x2,5:n riittämättömyyden?
Hyviä pointteja kyllä Sinultakin ja itse olin melko varma, että jos latausaseman asennusohjeesta löydän kaapeloinnin vaatimukset, niin olisin kykeneväinen tuon tekemään ja -> säästämään. Mitään muuta tarkoitusta itse kaapeloinnilla ei ole kuin säästää rahaa. Olen melko varma, että työtunteina tuo veto välikaton kautta on 2h keikka. Se olisi säästöä kuitenkin, kunhan vain kaapeli matchaa tarvetta.
Tämä kommenttisi: "ja ainakin tulisi varmistaa kytkennät tekevältä" on erityisen hyvä pointti, täytynee kysäistä kunhan saan selville kuka tulisi tekemään.

Asennustapa täytyis aivan ekana tietää. SÄHKÖTAULUKOITA. Johtojen kuormitettavuus 2. Oikosulkuvirrat 7. Kaapelien ominaisarvoja..9 - PDF Free Download

 

[irspa]

Juu ja vastasin itsekin aamun aikaisina tunteina ehkäpä hieman kärkkäästi, mutta topicin otsikko on "kysymyksiä sähkömiehelle" ja kommentti on, "jos et tuotakaan tiedä niin ei jatkoon". Eli älä kysy sähkömieheltä. Usein tässä keskustelussa esitetty "tyhmä kysymys" hylätään siitä syystä, että lähtötiedot ei riitä. Mitä sähkömieheltä sitten täällä saa kysyä..

Esitän jatkokysymyksen ja saa vastata jos haluaa. Kun vedon pituudella on mm. merkitystä, niin mikä skenaario casessani, eli 15m vedolla ja 11kw latausasemalla aiheuttaa 5x2,5:n riittämättömyyden?
Hyviä pointteja kyllä Sinultakin ja itse olin melko varma, että jos latausaseman asennusohjeesta löydän kaapeloinnin vaatimukset, niin olisin kykeneväinen tuon tekemään ja -> säästämään. Mitään muuta tarkoitusta itse kaapeloinnilla ei ole kuin säästää rahaa. Olen melko varma, että työtunteina tuo veto välikaton kautta on 2h keikka. Se olisi säästöä kuitenkin, kunhan vain kaapeli matchaa tarvetta.
Tämä kommenttisi: "ja ainakin tulisi varmistaa kytkennät tekevältä" on erityisen hyvä pointti, täytynee kysäistä kunhan saan selville kuka tulisi tekemään.

Itse asennustekniikkaan tai mitoitukseen puuttumatta 2 h lisätyö on aika vähäinen kustannuksiltaan. Taitaa noissa pienemmissä kytkentäkeikoissa muutenkin erinäisten asennukseen liittymättömien kulujen osuus olevan kohtuullisen suuri.

Ulkomuistista erinäisiin latausasema valmiuksiin on monesti 5x6mm kaapelia vedetty. Riittää oikosulkuvirta ja kuormitettavuus suurimmassa osassa kohteissa 11 kW laturille.

 

[Wes Wishbone]

Tallissa asennettuna (sanottakoon että ihan sähkärin toimesta) 400v & 16A voimavirtapistoke jossa kiinni Blaupunktin latauslaite. Toiminut täysin virheettä mutta nyt alkanut tekemään sellaista, että aina kun lataus auton puolelta loppuu (joko itsestään kun akku on täynnä tai sitten itse keskeyttämällä), laukeaa myös yhden vaiheen (automaatti)sulake. Sulakkeen kun kytkee takaisin päälle, onnistuu lataus taas normaalisti, mikään ei tunnu olevan rikki eikä missään leijaile savu. Latausvirran alentamisella ei tunnu olevan tähän vaikutusta. Mitään muutoksia ei ole tapahtunut autossa, latauslaitteesa tai muussakaan ympäristössä. Mistä kannattaisi lähteä diagnosoimaan vikaa? Toista sähköautoa ei valitettavasti ole jolla voisi paikallistaa ongelman siihen autoon..

 

[jarp]

Minulla 11kW voimavirtapistokeeseen kytlettävä latausasema, sähkäri kiskaisi 2.5 neliön kaapelilla (pintavetona) noin 10m matkan. Mittasi oikosulkuvirrat ja riitti jne.

Kaapeli lämpeää kuitenkin ihan reilusti kun 6h autoa lataa. Ongelmaksi tuli vain se, ettei 16A voimavirtapistokkeeseen saa 6 neliön kaapelia. Tuli vaan mieleen, että eikös 4 neliön kaapelia vielä ole olemassa ja sillä saisi häviöitä vähän pienennettyä? Tai no oishan tuon aseman kiinteästikin saanut kytkeä 6 neliön kaapelilla, halusin vain, että saa irti ilman sähkäriä ja kaksi kertaa se kävikin huollossa het kärkeen.

Ei sillä, että ei varmaan sinänsä toinna sähkäriä pelkän kaapelin vaihtoon kutsua, ei toi nyt niin lämpiämettä polttaisi tai mitään...

 

[Algron28]

Minulla 11kW voimavirtapistokeeseen kytlettävä latausasema, sähkäri kiskaisi 2.5 neliön kaapelilla (pintavetona) noin 10m matkan. Mittasi oikosulkuvirrat ja riitti jne.

Kaapeli lämpeää kuitenkin ihan reilusti kun 6h autoa lataa. Ongelmaksi tuli vain se, ettei 16A voimavirtapistokkeeseen saa 6 neliön kaapelia. Tuli vaan mieleen, että eikös 4 neliön kaapelia vielä ole olemassa ja sillä saisi häviöitä vähän pienennettyä? Tai no oishan tuon aseman kiinteästikin saanut kytkeä 6 neliön kaapelilla, halusin vain, että saa irti ilman sähkäriä ja kaksi kertaa se kävikin huollossa het kärkeen.

Ei sillä, että ei varmaan sinänsä toinna sähkäriä pelkän kaapelin vaihtoon kutsua, ei toi nyt niin lämpiämettä polttaisi tai mitään...

Taitaa sitä 4 neliön joillain valmistajilla olla mutta mikäänhän ei sinään estä käyttämästä 32A pistorasiaa vaikka sitä syöttäisikin vain 16A nallit. tai sitten käyttää sellaista "teollisuus" pistorasiaa jossa saa tehtyä johtimen pienennyksen jollain liittimillä rasian sisällä.

 

[Ed!]

Minulla 11kW voimavirtapistokeeseen kytlettävä latausasema, sähkäri kiskaisi 2.5 neliön kaapelilla (pintavetona) noin 10m matkan. Mittasi oikosulkuvirrat ja riitti jne.

Kaapeli lämpeää kuitenkin ihan reilusti kun 6h autoa lataa. Ongelmaksi tuli vain se, ettei 16A voimavirtapistokkeeseen saa 6 neliön kaapelia. Tuli vaan mieleen, että eikös 4 neliön kaapelia vielä ole olemassa ja sillä saisi häviöitä vähän pienennettyä? Tai no oishan tuon aseman kiinteästikin saanut kytkeä 6 neliön kaapelilla, halusin vain, että saa irti ilman sähkäriä ja kaksi kertaa se kävikin huollossa het kärkeen.

Ei sillä, että ei varmaan sinänsä toinna sähkäriä pelkän kaapelin vaihtoon kutsua, ei toi nyt niin lämpiämettä polttaisi tai mitään...

Et sattunut mittaamaan kaapelin lämpötilaa? Ihan perus mmj:n johtimen lämpötila jatkuvassa käytössä on speksattu 70c.. eli käteen lämpöiseltä (4-60c) ei pitäisi mitään vaaraa vielä aiheuttaa. Toki jos omaa mieltä rauhoittaa voi kaapelin vaihtaa 6mm2. Auton latauksessa kuorma on jatkuvaa/pitkäaikaista, jolloin kaapeli kyllä jonkin verran lämpiää

 

[Pakana]

Tallissa asennettuna (sanottakoon että ihan sähkärin toimesta) 400v & 16A voimavirtapistoke jossa kiinni Blaupunktin latauslaite. Toiminut täysin virheettä mutta nyt alkanut tekemään sellaista, että aina kun lataus auton puolelta loppuu (joko itsestään kun akku on täynnä tai sitten itse keskeyttämällä), laukeaa myös yhden vaiheen (automaatti)sulake. Sulakkeen kun kytkee takaisin päälle, onnistuu lataus taas normaalisti, mikään ei tunnu olevan rikki eikä missään leijaile savu. Latausvirran alentamisella ei tunnu olevan tähän vaikutusta. Mitään muutoksia ei ole tapahtunut autossa, latauslaitteesa tai muussakaan ympäristössä. Mistä kannattaisi lähteä diagnosoimaan vikaa? Toista sähköautoa ei valitettavasti ole jolla voisi paikallistaa ongelman siihen autoon..

Mä epäilisin viallista johdonsuojaa.. Tietysti voi myös siirtää johtojärjestystä ja katsoa seuraako se vika toiseen sulakkeeseen, jolloin vika lienee auton päässä.

 

[jarp]

Et sattunut mittaamaan kaapelin lämpötilaa? Ihan perus mmj:n johtimen lämpötila jatkuvassa käytössä on speksattu 70c.. eli käteen lämpöiseltä (4-60c) ei pitäisi mitään vaaraa vielä aiheuttaa. Toki jos omaa mieltä rauhoittaa voi kaapelin vaihtaa 6mm2. Auton latauksessa kuorma on jatkuvaa/pitkäaikaista, jolloin kaapeli kyllä jonkin verran lämpiää

Ei ollut polttava eli alle 60 C varmastikin. Kesähelteellä pitää kyllä mitata mikä silloin on tilanne, mutta ei ole syytä varmastikaan uskoa, ettäkö ylikuumuisi, ei siinä mitään. Jäi vain mietityttämään, että onko 4 neliön kaapelia saatavilla suomesta (sähkärillä ei ollut mukana, kuulemma ei ole normaalisti käytettävää kokoa).

Toki latauslaitteen pistokkeen ja seinärasian olisi voinut laittaa 32A, mutta halusin mahdollisuuden käyttää muita voimavirtakoneita ko. seinärasiasta ilman adaptereita. Näin jälkikäteen arvostellen ois varmaan vaan kannattanut pistää 6 neliön kaapelilla, niin ois ollut kaapelin puolesta mahdollisuus 22kW lataukseen (mutta ei pääsulakkeiden) .

 

[valexi]

Tehtiin naapurille saunaremonttia. Vanha kiuas oli 7kW, minkä ohjausyksikkö oli pukuhuoneessa. No purettiin vanha ohjausyksikkö pois ja remontin valmistuttua laitettiin kiukaan tilalle 6kW aina valmis kiuas.

No tämä naapurini ei tietenkään älynnyt kertoa, että vanhan kiukaan ohjausyksikkö ohjasi lämminvesivaraajan vastuksia kontaktorin kautta, siten että kun kiukaan laittoi päälle, niin alavastukset menee pois päältä.
Niin siis ei älynnyt kertoa tuota eikä kertoa ollenkaan, että lämminvesivaraajaa ja kiuasta vuorotellaan.

Uudessa kiukaassa ei tietenkään ollut mitään erillistä ohjausyksikköä, vaan kiuasta ohjataan kiukaan päällä olevasta ohjaimesta, mutta kiukaassa on kuitenkin lämmityksen ohjauslähtö.

ELI: Jos olisi halunnut tuon homman tehdä fiksusti, niin olisi remontin yhteydessä vetänyt yhden MMJ:n enemmän sinne kiukaalle ja kytkeä tuohon lämmityksen ohjauslähtöön sen saman kontaktoriohjauksen, jota aiempi kiukaan ohjainyksikkö käytti. Onnistuuko tuo nyt, kun sauna on paneloitu ja lauteet asennetty jne.? Eipä onnistu.

Vaihtoehdot mitä olen miettinyt: Vanhan ohjausyksikön paikalle kytkin, jolla ohjataan kontaktoria eli kun mennään saunaan niin pudotetaan lämminvesivaraaja pois päältä. Tai kytkee tuon kontaktorin vaan vetämään koko ajan ja katsoo laukeaako sulakkeet vai ei.

Mielipiteitä?

 

[djmake]

Esitän jatkokysymyksen ja saa vastata jos haluaa. Kun vedon pituudella on mm. merkitystä, niin mikä skenaario casessani, eli 15m vedolla ja 11kw latausasemalla aiheuttaa 5x2,5:n riittämättömyyden?

@Satelite mainitsi asennustavan. Sen merkitys ei kaikissa tilanteissa ole suuri mutta asia on silti huomioitava. Esim pinta-asennuksessa kaapeli lämpiää vähemmän vs seinän sisällä putkessa. Nämä siis lasketaan sopivalla korjauskertoimella.

Emme myöskään tiedä jännitetasoa kaapelin lähtöpisteessä. Liian pitkä veto pienellä kaapelilla tuottaa liikaa jännitehäviötä. Mainitulla vedon mitalla ei toki merkittävästi.

Suurin ongelma on puuttuva tieto oikosulkuvirrasta. Jos tietäisimme tämän, voisimme laskea, riittääkö tuo kaapeli tuolla pituudella riippumatta asennustavasta.
Kun pääsulakkeiden sijoituksesta voidaan päätellä, kohteella on jo ikää. Talon sisäinen kaapelointi ei siis ole sitä tukevinta mahdollista. Ja kun esitetään arvauksena rintamamiestalo, on pihaa helposti aika paljon ja jos vielä maakaapeloimatta, on syöttö vanhalla ja pitkällä ilmajohdolla. Eli paljon kaapelia ennen keskusta. Oikosulkuvirta ei siis siellä keskuksella ole välttämättä kovinkaan suuri. jos jatkat vetoa liian ohuella kaapelilla, muodostuu lisää häviöitä (pienempi poikkipinta, enemmän vastusta) eikä oikosulkutilanteessa virta kasva riittäväksi polttamaan sulaketta / laukaisemaan johdonsuojaa riittävän lyhyessä ajassa.
Eli jos keskuksella olisi oikosulkuvirta vaikka 1000A niin voisit vetää pitkälti kaapelia ja johdonsuoja laukeaisi. Ja jos virta olisi vastaavasti 50A (kärjistetty esimerkki, on se suurempi) ei se johdonsuoja laukeaisi kunnolla edes siellä keskuksella, saati jos jatkat kaapelointia pitkällä ja ohuella kaapelilla. Lopputuloksena kaapeli lämpiää / palaa koska suojaus ei toimi oikein.

Avaisiko tuo asiaa eteenpäin?

 

[djmake]

Toki latauslaitteen pistokkeen ja seinärasian olisi voinut laittaa 32A, mutta halusin mahdollisuuden käyttää muita voimavirtakoneita ko. seinärasiasta ilman adaptereita. Näin jälkikäteen arvostellen ois varmaan vaan kannattanut pistää 6 neliön kaapelilla, niin ois ollut kaapelin puolesta mahdollisuus 22kW lataukseen (mutta ei pääsulakkeiden) .

Jos tuota nyt lähtee uudelleen muuttamaan niin en kyllä itse etsisi 4mm2 kaapelia vaan suosiolla kutosella. Väliin pieni, vaikka kuuden unitin rasia ja siihen 16A johdonsuojat. Sitten 16A rasia niiden perään ja 32A lataukselle.
Kustannus ei merkittävästi pelkkään kaapeliin verrattuna nouse, saat oman rasian muille laitteille (ja vaikka parit normaalit pistorasiat) ja jos pääsulakkeiden kasvattaminen tulee ajankohtaiseksi, pärjää ilman muutoksia tuon latauksen kaapeloinnin osalta. Siis olettaen toki oikosulkuvirtojen olevan riittävät.

 

[djmake]

Tehtiin naapurille saunaremonttia. Vanha kiuas oli 7kW, minkä ohjausyksikkö oli pukuhuoneessa. No purettiin vanha ohjausyksikkö pois ja remontin valmistuttua laitettiin kiukaan tilalle 6kW aina valmis kiuas.

No tämä naapurini ei tietenkään älynnyt kertoa, että vanhan kiukaan ohjausyksikkö ohjasi lämminvesivaraajan vastuksia kontaktorin kautta, siten että kun kiukaan laittoi päälle, niin alavastukset menee pois päältä.
Niin siis ei älynnyt kertoa tuota eikä kertoa ollenkaan, että lämminvesivaraajaa ja kiuasta vuorotellaan.

Uudessa kiukaassa ei tietenkään ollut mitään erillistä ohjausyksikköä, vaan kiuasta ohjataan kiukaan päällä olevasta ohjaimesta, mutta kiukaassa on kuitenkin lämmityksen ohjauslähtö.

ELI: Jos olisi halunnut tuon homman tehdä fiksusti, niin olisi remontin yhteydessä vetänyt yhden MMJ:n enemmän sinne kiukaalle ja kytkeä tuohon lämmityksen ohjauslähtöön sen saman kontaktoriohjauksen, jota aiempi kiukaan ohjainyksikkö käytti. Onnistuuko tuo nyt, kun sauna on paneloitu ja lauteet asennetty jne.? Eipä onnistu.

Vaihtoehdot mitä olen miettinyt: Vanhan ohjausyksikön paikalle kytkin, jolla ohjataan kontaktoria eli kun mennään saunaan niin pudotetaan lämminvesivaraaja pois päältä. Tai kytkee tuon kontaktorin vaan vetämään koko ajan ja katsoo laukeaako sulakkeet vai ei.

Mielipiteitä?

Kun mielipidettä kysyt niin se on: seuraavalla kerralla älä tee ja tällä kerralla maksa naapurillesi sähkäri + uudet paneelit. Tässä on kyse niin perusasiasta, ettei vaan voi eikä saa olla outo kiinteistösähköjä tekevälle.

Älä nyt ainakaan jatka mitään "katsoo, laukeaako vai ei"-ranetusta. Muuta neuvoa ei tuolla kuvauksella oikein voi antaa.

 

[valexi]

Älä nyt ainakaan jatka mitään "katsoo, laukeaako vai ei"-ranetusta. Muuta neuvoa ei tuolla kuvauksella oikein voi antaa.

Kiitos hienosta viestistäsi. Se varmasti auttaa asiaan.

Mutta asiaan. Pitää tarkastaa lämminvesivaraajan vastuksien teho ja toimia sen mukaan. Tuo kiuasristeily voi liittyä aivan yhtä hyvin sähkölaitosten sen aikaisiin ohjeisiin huipputehon rajoittamiseksi, eikä siihen etteivät pääsulakkeet kestäisi tuota yhtäaikaista kuormaa.
Tämähän pitäisi sinulle kiinteistösähköjä tekevälle ammattimiehelle olla ihan perusjuttu, jonka vaan jätit ajanpuutteen vuoksi kertomatta?

 

[djmake]

Kiitos hienosta viestistäsi. Se varmasti auttaa asiaan.

Mutta asiaan. Pitää tarkastaa lämminvesivaraajan vastuksien teho ja toimia sen mukaan. Tuo kiuasristeily voi liittyä aivan yhtä hyvin sähkölaitosten sen aikaisiin ohjeisiin huipputehon rajoittamiseksi, eikä siihen etteivät pääsulakkeet kestäisi tuota yhtäaikaista kuormaa.
Tämähän pitäisi sinulle kiinteistösähköjä tekevälle ammattimiehelle olla ihan perusjuttu, jonka vaan jätit ajanpuutteen vuoksi kertomatta?

Kertomasi viittasi todella vahvasti ranetukseen. Ohjaus kiukaalta on niin perusasia, ettei sinne kiukaan rasialle yksinkertaisesti jätetä vetämättä vähintääkin yhtä ylimääräistä karvaa.

Ja vaikka sen lukisi ranettamatta, on valitettavasti mahdoton vastata. Kun tarkennat pääsulakkeiden koon, lämmitysjärjestelmän, talon neliöt, huomioitavat muut suuremmat kuluttajat tms niin voidaan arvioida. Varaajan osalta jos käyttää laskemisessa 2kW per vaihe niin riittää käytännössä varmasti. Todellisuus voisi olla 1,5kW

Pakko lisäksi tuottaa pettymys, en ole mikään kiinteistösähköjä tekevä. Mutta odotellaan, jos joku sellainen on valmis arpomaan noilla tiedoilla paremmin.

 

[JiiPee]

Mitä sähkömieheltä sitten täällä saa kysyä..

Esimerkiksi jonkin asian toteutusta noin geneerisesti että paljonko ottaa aikaa, onko ylipäätään mahdollista, onko kallista/halva toteuttaa.
Kysymykset joista selvästi voi havaita että kysyjä aikoo ranettaa, niin ainakin itte jätän vastaamatta.