riippuu mahdollisesti taloyhtiön yhtiöjärjestyksestä / käytännöistä mitä töitä saa tehdä itse. kysy isännöitsijältä. käytännössä kaikissa nykyaikissa tiskoneissa niiden vaihtaminen vaatii sitten tiskikoneen purkamisen.
- Liittynyt
- 23.01.2017
- Viestejä
- 254
Olisi korjaamohallin lämmitystapa harkinnassa. 8x11m ja 4 metriä korkea. Eristetty kauttaaltaan 120paroc elementillä. Laatta on noin 25cm ja sen alla 70mm finnfoam. Asensimme valun yhteydessä putket lattialämmitystä varten.
Tuossa esim Ultimatemarket mainostaa noita noin 1000€ monoblock koneita niin miten tuollainen toimisi tuossa käytössä? Ilmeisesti Aliexpressistä tilaamalla saisi vielä halvemmmalla.
Miten tuo olisi yksinkertaisin toteuttaa? Pieni varaajan josta sitten putket lattialämmityspiirille? Tulisi pelkästään tuohon lattialämmitykseen eli käyttövettä yms. ei tarvitse sotkea tuohon systeemiin.
Glykolit olisi tarkoitus laittaa sisälle ettei jäätyminen haittaa. Eli siihen on varauduttu että talli voidaan laittaa kylmäksi.
Lämpötilaa olisi tarkoitus pitää jossain +10 ja +15 asteen välillä.
Tuossa esim Ultimatemarket mainostaa noita noin 1000€ monoblock koneita niin miten tuollainen toimisi tuossa käytössä? Ilmeisesti Aliexpressistä tilaamalla saisi vielä halvemmmalla.
Miten tuo olisi yksinkertaisin toteuttaa? Pieni varaajan josta sitten putket lattialämmityspiirille? Tulisi pelkästään tuohon lattialämmitykseen eli käyttövettä yms. ei tarvitse sotkea tuohon systeemiin.
Glykolit olisi tarkoitus laittaa sisälle ettei jäätyminen haittaa. Eli siihen on varauduttu että talli voidaan laittaa kylmäksi.
Lämpötilaa olisi tarkoitus pitää jossain +10 ja +15 asteen välillä.
Tämä nyt ajatelman/hajatelman tasolla, mutta kysellään täälläkin saako ideat suoraan pistää romukoppaan.
Asutaan maaseudulla, suorakulmion mallisessa yksikerroksisessa omakotitalossa jossa talon kylppäri,sauna ja pienen pieni kodinhoitohuone sijaitsevat eteläsiivessä. Talon ainut WC ja keittiö sijaitsevat about keskellä taloa. Talon pohjoissiivessä on lämmin autotalli/varastotila, johon ajattelin että voisi joskus asuintiloja jatkaa, toinen autotalli kun rakennettu jälkikäteen tontille, jolloin tämä talon pohjoispäädyn autotalli on ollut lähinnä varastona.
Havainnot parin vuoden asumisen jälkeen, joita ei ostohetkellä osannut tarpeeksi ajatella, että kyllä se toinen vessa ja mahdollisesti kuraeteinen olisivat tavattoman lystikkäitä, toinen vessa nyt noista tärkeämpänä. Nämä olisi muutoin kauhean kiva sijoittaa tuonne mahdollisesti muutoksia kokevaan autotalliin. Sinne ei kuitenkaan ole syystä tahi toisesta aikanaan viemäröintiä/vesipistettä viitsitty sijoittaa. Jos mitään merkitystä niin likakaivot sijaitsevat myös talon pohjoispäädyssä, eli tämän autotallin päädyn vieressä.
Onko tuonne nykyiseen autotalliin/varastoon teidän mielestä mitään järkeä/järkevää tapaa alkaa tuollaisia ajattelemaan, vai olisiko fiksumpi ratkaisu miettiä esim. lisäsiipeä tuonne eteläpäätyyn jos nämä asiat liian ahdistavaksi joskus käyvät?
Asutaan maaseudulla, suorakulmion mallisessa yksikerroksisessa omakotitalossa jossa talon kylppäri,sauna ja pienen pieni kodinhoitohuone sijaitsevat eteläsiivessä. Talon ainut WC ja keittiö sijaitsevat about keskellä taloa. Talon pohjoissiivessä on lämmin autotalli/varastotila, johon ajattelin että voisi joskus asuintiloja jatkaa, toinen autotalli kun rakennettu jälkikäteen tontille, jolloin tämä talon pohjoispäädyn autotalli on ollut lähinnä varastona.
Havainnot parin vuoden asumisen jälkeen, joita ei ostohetkellä osannut tarpeeksi ajatella, että kyllä se toinen vessa ja mahdollisesti kuraeteinen olisivat tavattoman lystikkäitä, toinen vessa nyt noista tärkeämpänä. Nämä olisi muutoin kauhean kiva sijoittaa tuonne mahdollisesti muutoksia kokevaan autotalliin. Sinne ei kuitenkaan ole syystä tahi toisesta aikanaan viemäröintiä/vesipistettä viitsitty sijoittaa. Jos mitään merkitystä niin likakaivot sijaitsevat myös talon pohjoispäädyssä, eli tämän autotallin päädyn vieressä.
Onko tuonne nykyiseen autotalliin/varastoon teidän mielestä mitään järkeä/järkevää tapaa alkaa tuollaisia ajattelemaan, vai olisiko fiksumpi ratkaisu miettiä esim. lisäsiipeä tuonne eteläpäätyyn jos nämä asiat liian ahdistavaksi joskus käyvät?
Grundfos Sololift2 WC-1 wc-pumppaamo
Grundfos Sololift2 WC-1 pienpumppaamo WC:lle yhdellä lisätuloliitännällä
Tämmöinen kupariputken taivutusohje löytyi: (lähde: Cupori-asennusopas)
Taivuttimia käytettäessä kovan kupariputken taivutussäteen on oltava
vähintään:
• kupariputkilla ø 6 − 15 mm: 3,5 x putken ulkohalkaisija
• kupariputkilla ø 18 mm: 4 x putken ulkohalkaisija
Taivutusjousta käytettäessä taivutussäteen on oltava vähintään 6 x putken
ulkohalkaisija. Liian pieni taivutussäde voi johtaa repeämiseen tai putken
litistymiseen.
Hehkutettuja tai pehmennettyjä putkia voidaan taivuttaa edellä mainittua
tiukemmillakin taivutussäteillä, mutta jyrkkä taive
(r< 3 x od) on virtauksen kannalta epäedullinen. Mikäli hehkutettua putkea
taivutetaan käsin, on taivutussäteen oltava vähintään 8 x od litistymisen
välttämiseksi.
Eli joku 12cm kieppi pitäis mennä ku vettä vaan ettei putki litisty.. vai kandeisko se täyttää vedel ja tulpata päät?
Kaukolämpöasunto, jossa patterit seinillä.
Patterin termostaattien asennolla ei ole merkitystä, joko on tai Off eli patteri pysyy kylmänä vaikkapa pyöritettävä termostaatti on kohdassa 2. Jos tuon ruuvaa kolmoselle tai isommalle, lämpiää patteri silloin. Monessa aiemmassakik asunnossa sama homma. Nyt Danfossin uudehkot termostaatit. Mistä kyse, huono termostaatti, neula jumissa vai?
Patterin termostaattien asennolla ei ole merkitystä, joko on tai Off eli patteri pysyy kylmänä vaikkapa pyöritettävä termostaatti on kohdassa 2. Jos tuon ruuvaa kolmoselle tai isommalle, lämpiää patteri silloin. Monessa aiemmassakik asunnossa sama homma. Nyt Danfossin uudehkot termostaatit. Mistä kyse, huono termostaatti, neula jumissa vai?
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 279
Termostaatit sulkee kyllä patterin kokonaan jos huoneessa on liikaa lämpöä asetusarvoon nähden. Alin arvo danfossin termostaateissa pitää patterit kylmänä kunnes kämpässä on 8c. Toki kerrostalossa tätä ei varmaankaan tapahdu koska lämpöä tulee rappukäytävästä ja naapurin seinistä/lattiasta/katosta jonkun verran. Kolmosarvo on n. 20c. Jos huonelämpötila on sitä luokkaa tai yli, termostaatti sulkee neulaa jo jonkin verran/kokonaan.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 31.12.2016
- Viestejä
- 1 016
Kuinka paljon tästä on haaveena saada tehoa läpi? Sileäpintainen putki ei toimi kovinkaan tehokkaasti lämmönvaihtimessa.
viralliset lämmönvaihtimet on sellasta kampamaista putkea (kuin kierretankoa)
No mitat tarkentui eli 19cm max dia ja 30 cm korkeus. Sen tungen saunan piippusäiliöön 30l. Perään esben turvatermari jolla vesi säädetään noin 37. Putki vedetään pihalle ja lapset suihkuun... paljon se sit tehoo tarvii?. Laskeskelin et 15mm hehkutettu kupari ois pinta-alaltaan aika paljon isompaa ja eix se rullaannu tollaiseen 19 cm kiepille.. mut antakaa arvio kuinka paljon metreis pitäisi sinne saada..
A1 suihkua sil ei saa mut voittaa se porakaivoveden jota esilämmitän jotenkin, esim paljuun pieni kierukka kaminan vesiputkeen
työn puolesta huomannut että monella ihmisellä on täysin hukassa mikä termostaatti on, miten se toimii ja miten vesikiertoinen (patteri) lämmitys toimii. kuten jo yllä sanottiin niin patterin termostaatti sulkee patterin kokonaan kun säädetty lämpötila on saavutettu. sen tarkoitus on leikata yli lämpö pois.
eli lämmönjakokeskus säätää menoveden lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan säätökäyrän perusteella kuinka lämmintä vettä lämmitysverkostoon menee. kylmällä kelillä lämpimämpää ja lämpimällä kelillä viileämpää. termostaatti taasen tunnustelee huonelämpötilaa säädetyn asetuksen mukaan. kun lämpötila laskee alle raja-arvon, termostaatti aukeaa ja patteri lämpenee. patteriventtiilin esisäätö arvo taasen määrittele miten paljon vettä patterin läpi virtaa (ja säätökäyrä kuinka lämmintä). kun säädetty huonelämpötila saavutetaan, termostaatti sulkee venttiilin jolloin patteri viilenee, muuten huoneeseen tulisi liian kuuma. ja on täysin normaalia että patteri on alempaa viileämpi kuin ylhäältä. koska vesi luovuttaa lämpönsä huoneilmaan ja viilenee. sekä teräs tuntuu kädellä kylmältä vaikka olisi 30 asteinen
..
uusissa termostaateissa on nopeampi hystereesi eli reagointi nopeus niin patterit ovat kuumana/kylmänä nopeammalla syklillä. siis olettaen että lämmitysjärjestelmä on säädetty oikein ja toimii.
yksi virhe mitä ihmiset tekevät on että termostaattia ruuvaataan edestakaisin 1 ja 5 välillä jolloin välillä on kylmä ja välillä on kuuma. jos huonelämpötila halutaan pitää vakiona niin termostaatin ei kosketa sen jälkeen kun on löydetty haluttu lämpötila. ei kosketa kesällä, ei kosketa talvella. jos se on säädetty 21 asteeseen esim 3. riippuen valmistajasta niin termostaatti kyllä huolehtii lämpötilan säädöstä. sen vääntely edestakaisin ei nopeuta mitään, päinvastoin.
Viimeksi muokattu:
Juu, kaveri on eräässä huoltoyhtiössä töissä ja jokasyksyinen rumba menee jotenkin näin:
20:30 termostaatti on asennossa 2 ja asiakkaalla on kylmä -> käännetään asentoon 3
20:35 termostaatti asennossa 3, asiakas toteaa että edelleen kylmä, käännetään asentoon 4
20:40 termostaatti asennossa 4, edelleen tuntuu kylmältä, ehkä aavistuksen lämpimämmältä, käännetään asentoon 5
20:45 termostaatti asennossa 5, edelleen viileää, käännetään termari tappiin
20:50 termostaatti täysillä, asiakkaan mielestä edellee kylmä, soitetaan huoltoon että termostaatti ei toimi. vastauksena että tullaan katsom,aan aamulla (ellei asiakas halua päivystyslisää maksaa)
seuraavana aamuna 6:00 asiakas soittaa että kämppä on kuin sauna
7:05 huoltomies soittaa ja kysyy että missä asennossa termostaatti on. asiakas vastaa että on säädellyt sitä edestakaisin ja termostaatti on rikki
7:30 huolto saapuu paikalle ja toteaa että kaikki on kunnossa, asiakas vaan ei ole malttanut odotella säädön jälkeen että lämpötila kerkiää tasaantua
7:45 huolto pistää laskun taloyhtiölle turhasta käynnistä
samaan kategoriaa menee asukas joka ilmoittaa huoltoon että eteisen patteri on kylmä. paikalle mentäessä kämpässä on 26 astetta lämmintä. no sen patterin pitääkin olla kylmä kun termari on rajoitettu 23 asteeseen. termari irti, patteri kuumenee, termari takasin kiinni. kaikki kunnossa, 150€ lasku perään. työajasta laskutetaan vaikka vika olisinkin asiakkaan ymmärryksessä. eniten aikaa menee kun asukkaalle selitetään lämmitysjärjestelmän toiminta.
tottakai on tapauksia joissa venttiilissä oikeasti on vikaa ja ne korjataan. mutta 99% vika ei ole termostaatissa.
Liitteet
- Liittynyt
- 15.05.2017
- Viestejä
- 74
Hellurei,
Uudisrakennus, ollaan asuttu noin kuukausi. Hanoista ei tule kuin noin +35c asteista vettä.
Maalämpöpumppu keruupiirillä puhisee ja kukkuu hyvin, mutta jostain syystä käyttöveden lämpötila eri vesipisteissä ei ylitä koskaan yli n. +35 celsiusastetta. Äsken kokeillin esimerkiksi legionellapuhdistuksen jälkeen, jolloin varaajassa on noin +65c vettä. Joka vesipisteellä on sama murhe, ei ylitä yli +35c vaikka juoksuttaisi kuinka.
Selkeä, yli kymmenen asteen lämpötilaero on punaisten nuolien välisessä haarassa, josta lämpimän käyttöveden putki haarautuu paisuntasäiliöön? Onkohan sulut oikein, vihreässä ympyrässä? Entä tuo sinisen ympyrän yhtymäkohta, jossa jotenkin kylmän ja lämpimän käyttöveden putket yhdistyvät?
En ole kokeillut sulkea pelkkää kylmän käyttöveden pääsulkua, mutta tuntuu oudolta, että varaajassa on jatkuvasti noin +50c ja hanoihin asti yltää vain enintään +35c asteista vettä. Voiko lämpöhäviö olla näin raju?
Laitoin äsken sähköpostia meidän lvi-työnjohtajalle, mutta koska en malta odottaa vastausta näin viikonlopun yli ajattelin copypasteta ja kysästä teiltä foorumilaisilta. Olen itse väärän alan insinööri, joten en ehkä ymmärrä jos kuvasta sattuisi löytymään jotain selkeää vikaa.
Uudisrakennus, ollaan asuttu noin kuukausi. Hanoista ei tule kuin noin +35c asteista vettä.
Maalämpöpumppu keruupiirillä puhisee ja kukkuu hyvin, mutta jostain syystä käyttöveden lämpötila eri vesipisteissä ei ylitä koskaan yli n. +35 celsiusastetta. Äsken kokeillin esimerkiksi legionellapuhdistuksen jälkeen, jolloin varaajassa on noin +65c vettä. Joka vesipisteellä on sama murhe, ei ylitä yli +35c vaikka juoksuttaisi kuinka.
En ole kokeillut sulkea pelkkää kylmän käyttöveden pääsulkua, mutta tuntuu oudolta, että varaajassa on jatkuvasti noin +50c ja hanoihin asti yltää vain enintään +35c asteista vettä. Voiko lämpöhäviö olla näin raju?
Laitoin äsken sähköpostia meidän lvi-työnjohtajalle, mutta koska en malta odottaa vastausta näin viikonlopun yli ajattelin copypasteta ja kysästä teiltä foorumilaisilta. Olen itse väärän alan insinööri, joten en ehkä ymmärrä jos kuvasta sattuisi löytymään jotain selkeää vikaa.
Eix noista termateista säädetä se lämpö. Kokeile polttaako putket kättä niin tiiät lähteekö sieltä yli 35 vettä hanoilleHellurei,
Uudisrakennus, ollaan asuttu noin kuukausi. Hanoista ei tule kuin noin +35c asteista vettä.
Maalämpöpumppu keruupiirillä puhisee ja kukkuu hyvin, mutta jostain syystä käyttöveden lämpötila eri vesipisteissä ei ylitä koskaan yli n. +35 celsiusastetta. Äsken kokeillin esimerkiksi legionellapuhdistuksen jälkeen, jolloin varaajassa on noin +65c vettä. Joka vesipisteellä on sama murhe, ei ylitä yli +35c vaikka juoksuttaisi kuinka.
Selkeä, yli kymmenen asteen lämpötilaero on punaisten nuolien välisessä haarassa, josta lämpimän käyttöveden putki haarautuu paisuntasäiliöön? Onkohan sulut oikein, vihreässä ympyrässä? Entä tuo sinisen ympyrän yhtymäkohta, jossa jotenkin kylmän ja lämpimän käyttöveden putket yhdistyvät?
En ole kokeillut sulkea pelkkää kylmän käyttöveden pääsulkua, mutta tuntuu oudolta, että varaajassa on jatkuvasti noin +50c ja hanoihin asti yltää vain enintään +35c asteista vettä. Voiko lämpöhäviö olla näin raju?
Laitoin äsken sähköpostia meidän lvi-työnjohtajalle, mutta koska en malta odottaa vastausta näin viikonlopun yli ajattelin copypasteta ja kysästä teiltä foorumilaisilta. Olen itse väärän alan insinööri, joten en ehkä ymmärrä jos kuvasta sattuisi löytymään jotain selkeää vikaa.
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 635
Vihreä ympyrä on lämmityksen täyttö ja siinä pitäisi molemmat sulut olla kiinni (vaikka siinä onkin yksisuuntaventtiili välissä).Hellurei,
Uudisrakennus, ollaan asuttu noin kuukausi. Hanoista ei tule kuin noin +35c asteista vettä.
Maalämpöpumppu keruupiirillä puhisee ja kukkuu hyvin, mutta jostain syystä käyttöveden lämpötila eri vesipisteissä ei ylitä koskaan yli n. +35 celsiusastetta. Äsken kokeillin esimerkiksi legionellapuhdistuksen jälkeen, jolloin varaajassa on noin +65c vettä. Joka vesipisteellä on sama murhe, ei ylitä yli +35c vaikka juoksuttaisi kuinka.
Selkeä, yli kymmenen asteen lämpötilaero on punaisten nuolien välisessä haarassa, josta lämpimän käyttöveden putki haarautuu paisuntasäiliöön? Onkohan sulut oikein, vihreässä ympyrässä? Entä tuo sinisen ympyrän yhtymäkohta, jossa jotenkin kylmän ja lämpimän käyttöveden putket yhdistyvät?
En ole kokeillut sulkea pelkkää kylmän käyttöveden pääsulkua, mutta tuntuu oudolta, että varaajassa on jatkuvasti noin +50c ja hanoihin asti yltää vain enintään +35c asteista vettä. Voiko lämpöhäviö olla näin raju?
Laitoin äsken sähköpostia meidän lvi-työnjohtajalle, mutta koska en malta odottaa vastausta näin viikonlopun yli ajattelin copypasteta ja kysästä teiltä foorumilaisilta. Olen itse väärän alan insinööri, joten en ehkä ymmärrä jos kuvasta sattuisi löytymään jotain selkeää vikaa.
Sininen on taas syöttösekoitusventtiili ja sen oikealla puolella on musta nuppi millä asetetaan lähtevän lämpimänveden lämpötila.
Ensimmästä kertaa näen että jossain on käytetty noita Rothin "tektaakeja"
Tuo on kyllä jännä miten noita nuppeja ja hanikoita ei ole monesti merkitty millään tavalla eikä välttämättä ole mitään käyttöohjettakaan LVI-puolen härveleihin.
Itse olen vanhempien kämpän LVI-systeemeitä ihan itse yrittänyt dokumentoida ihan sillä verukkeella että joskus ehkä muuttaisin sinne kun perintönähän tuo minulle tulee aikanaan. Lähtökohtana tosiaan ei ollut minkäänlaista dokumenttia miten koko hässäkkä toimii ja kuitenkin järjestelmästä löytyy varmaan parikymmentä hanaa, termostaattia, vipua sun muuta mitä voisi tarpeen tullen käännellä. Nyt noin 10v tuon projektin aloittamisesta olen saanut sunnilleen kaikkien härveleiden vaikutuksen selville ja saanut piirrettyä jonkinlaisen kuvan miten homma toimii. Tosin, ihan sama juttu oli sähköjenkin kanssa, yhdessäkään sulakkeessa ei ollut mitään merkintää mitä sen perässä on ja ainoa sähkökaavio mitä löysin oli joku ruotokaavio joka ei pitänyt ainakaan täysin paikkaansa. Sähköpuoli sentään oli helppo selvittää ja siitä sain "täydellisen" dokumentaation tehtyä mikä ryhmä on mikäkin jne.
Mietinpähän vaan että eikö noissa ole mitään määräyksiä että noita pitäisi edes jollain asteella merkitä mitä tapahtuu mistäkin? Itse sentään miellän itseni edes jossain määrin teknisesti suuntautuneeksi joten pienellä pään raapimisella suurin osa selviää mutta kun ajattelee tavan tallaajaa niin eihän sellainen ota mitään tolkkua tuollaisesta.
Itse olen vanhempien kämpän LVI-systeemeitä ihan itse yrittänyt dokumentoida ihan sillä verukkeella että joskus ehkä muuttaisin sinne kun perintönähän tuo minulle tulee aikanaan. Lähtökohtana tosiaan ei ollut minkäänlaista dokumenttia miten koko hässäkkä toimii ja kuitenkin järjestelmästä löytyy varmaan parikymmentä hanaa, termostaattia, vipua sun muuta mitä voisi tarpeen tullen käännellä. Nyt noin 10v tuon projektin aloittamisesta olen saanut sunnilleen kaikkien härveleiden vaikutuksen selville ja saanut piirrettyä jonkinlaisen kuvan miten homma toimii. Tosin, ihan sama juttu oli sähköjenkin kanssa, yhdessäkään sulakkeessa ei ollut mitään merkintää mitä sen perässä on ja ainoa sähkökaavio mitä löysin oli joku ruotokaavio joka ei pitänyt ainakaan täysin paikkaansa. Sähköpuoli sentään oli helppo selvittää ja siitä sain "täydellisen" dokumentaation tehtyä mikä ryhmä on mikäkin jne.
Mietinpähän vaan että eikö noissa ole mitään määräyksiä että noita pitäisi edes jollain asteella merkitä mitä tapahtuu mistäkin? Itse sentään miellän itseni edes jossain määrin teknisesti suuntautuneeksi joten pienellä pään raapimisella suurin osa selviää mutta kun ajattelee tavan tallaajaa niin eihän sellainen ota mitään tolkkua tuollaisesta.
ohjeistahan nuo pitäisi selvitä jos ei muuten tiedä, mutta kuka niitä nyt lukee saati säilyttää.
Juu, vanhempien kämpän järjestelmistä ei ole tähän päivään mennessä löytynyt ensimmäistäkään manuaalia. Tuon kämpän kun saa lämpiämään sekä sähköllä että puilla niin tuosta puukattilasta löysin manuaalin mutta ei sekään kovin pitkälle auta noiden muiden säätöjen kanssa kun manuaalissa ei tainnut olla kuin yksi esimerkki joka ei täsmää olemassaolevaan. Tietty yksittäisten komponenttien (varoventtiilit sun muut) manuaaleja löytyy netistä ja se auttaa vähän mutta aikamoista salapoliisityötä tuon setviminen on ollut, faijakaan ei ihan kaikkea enää muista vaikka ihan itse on ollut rakentamassa taloa.ohjeistahan nuo pitäisi selvitä jos ei muuten tiedä, mutta kuka niitä nyt lukee saati säilyttää.
Nykyisten tietojen perusteella osaan jo "ajaa" systeemiä eli pääsääntöisesti tiedän mitä mistäkin tapahtuu mutta olisihan se ollut kiva kun olisi ollut jotain dokumentaatiota ennestäänkin. Mutta täytyy sanoa että olen oppinut LVI-asioista tuota setviessä uskomattoman paljon joka on mielestäni ihan pelkkää plussaa. Itse kun olen vähän hakkerityypiä että haluan ymmärtää miten asiat toimivat niin tuo on ollut kyllä ihan mielenkiintoinen projekti ja on opettanut paljon asioita.
- Liittynyt
- 15.05.2017
- Viestejä
- 74
Pääsit kuittailemaan, hienoa työtä.ohjeistahan nuo pitäisi selvitä jos ei muuten tiedä, mutta kuka niitä nyt lukee saati säilyttää.
Tässä avaimet käteen kodissa on mennyt päärakennuttajalta kaikki kiitettävän hyvin, muutamia lvis-urakoitsijan hassuja kömmähdyksiä lukuunottamatta. Ehkä tässä oli osaltani kyse enemmänkin siitä, että uskalsin epäillä jotakin isompaa asennusvirhettä, kuin että olisi kyse jostakin näin yksinkertaisesta hienosäädöstä? Ehkäpä se tunnollinen työntekijä olisi nämäkin säädöt halunnut laittaa kerralla kuntoon?
Tuota työntekijän tekemää säätöä tärkeämpänä pitäisin perehdytystä järjestelmän käyttöön ja säätämiseen eli oikeasti joku ukko olisi kertonut miten noita säädetään ja mikä vaikuttaa mihinkin. Mielestäni loppuasiakkaan pitäisi tietää miten hallinnassaan olevaa järjestelmää ajetaan.
Tosin sama ilmiö esiintyy yrityspuolellakin, itsekin olen käyttöönottanut erinäisiä oman alani järjestelmiä ja asiakkaan käyttökoulutukseen varatut resurssit ovat pääsääntöisesti olleet olemattomat. Sitten on tullut tukipuheluita ihan simppeleimmistäkin asioista kun ei ole mitään dokuentaatiota toimitettu asiakkaalle ja käyttökoulutus on ollut luokkaa "kun halua tehdä asian x paina nappia y" eikä mitään muuta.
tuo termarin väärä asento on hyvin yleinen ongelma. Yleensä se tehdään vasta kun järjestelmä on päällä ja vesi lämmennyt niin saadaan säädöt tehtyä oikein ja tarkistettua. vaatisi toisen käynnin tai pitää opastaa käyttäjää säätämään itse. Tässä taas raha ja kiire toiselle työmaalle tulee ongelmaksi. Taitaa olla sama kaikessa rakentamisessa että kiire ja rahansäästö ajaa hyvän jäljen edelle. Ei se asiakaskaan yleensä halua maksaa tripla hintaa siitä että asentaja tekee kaiken just niin hyvin kuin haluaa.
Ja ohjeiden säästämiseen asentaja ei voi vaikuttaa jos asiakas ne heittää menemään. Käyttökouluksesta sitten riippuu kuuluuko se urakan hintaan vai pitääkö maksaa/tilata erikseen. Ja vielä noissa vanhoissa järjestelmissä on se omansa että sinne on saatettu aikojen saatossa tehdä lisäyksiä / muutoksia eri ihmisten toimesta niin ne on sitten sellasia sekasotkua että kukaan ei tiedä mistään mitään.
Kaukolämpöpaketin kanssa pitkälti sama juttu. Jokainen kohde on yksilö, ja sekä käyttöveden että lämmityksen puoli on käytännössä pakko ainakin yleisillä Oumanin säätimillä laittaa kuntoon huoltotilan viritysarvojen kautta tai lämpötilat seilaa ja automatiikka ruuvaa venttiilejä kiinni-auki-kiinni-auki jatkuvasti.
Hirveästi ei vaivaa vaatisi, että ohjeet olisivat käytettävissä. Ohjeeksi linkatun kuumavesivaraajan irroitettavassa etulevyssä taitaa olla tarrana sähkökaavio, mutta ei noiden säätöjen selitystä. Sähkökaavio ei kuitenkaan ole pakollinen (vrt. esim. tyyppikilpi; kilven täytyy myös kestää tietty kemikaaleja/hankausta yms.), eli tuonkin voisi korvata liimattavalla A5 dokumenttitaskulla (mallia lähetyslistapussi), johon se ohjekirjanen tehtaalla sujautettaisiin.
Elektroniikka- ja sähköpuolella noita merkintäjärjestelmiä on tusinoittain, kustannus valmistajalle joitakin senttejä / merkintä. Prosessipuolella varmasti myös arkipäivää. Työmaallakin voi helposti tehdä, esim. WE KMK ja tarratulostin; kustannus ALV0 10€/100kpl pidike, 15€/200kpl 12x35mm tarra ja 150€ tulostin. Enemmän maksaa aika kuin itse merkintä.
Elektroniikka- ja sähköpuolella noita merkintäjärjestelmiä on tusinoittain, kustannus valmistajalle joitakin senttejä / merkintä. Prosessipuolella varmasti myös arkipäivää. Työmaallakin voi helposti tehdä, esim. WE KMK ja tarratulostin; kustannus ALV0 10€/100kpl pidike, 15€/200kpl 12x35mm tarra ja 150€ tulostin. Enemmän maksaa aika kuin itse merkintä.
Aika rajusti hintaskaala menee esim. sadesuihkuissa. Tarjous Hansgrohe Crometta oli tarkoitus käydä katsomassa (400€ sadesuihku allashanalla) ja sellainen tarttui mukaan, mutta mukaan toiseksi tarttui Damixa silhouet joka Turun Kuninkojan K-raudan omassa tarjouksessa oli 340€. Siinä tosin ei allashanaa (saa tarvittaessa myöhemminkin lisättyä) mutta yksi tietty riittä kylppäriin. Se mikä on rajua, on se että teknisesti täsmälleen sama damixan sadesuihku maksoi eri värisenä 1050€ ja kai monikin maksaa siitä sen yli 200% ekstraa että sopii sisustukseen.
Nyt kun on vanhastaan lähinnä Orasta niin voi sitten seurata mikä on kestävyys noilla kahdella muulla isolla merkillä.
Onko täällä kokemuksia linjalattiakaivoista, että mikä ainakin olisi hyvä? Geberit cleanlinea 160cm kourulla olen katsellut, aika tyyris on kyllä.
Nyt kun on vanhastaan lähinnä Orasta niin voi sitten seurata mikä on kestävyys noilla kahdella muulla isolla merkillä.
Onko täällä kokemuksia linjalattiakaivoista, että mikä ainakin olisi hyvä? Geberit cleanlinea 160cm kourulla olen katsellut, aika tyyris on kyllä.
Tuosta eri värien hinnoista ainakin osa johtuu siitä että krominen tehdään automaattilinjalla massatuotantona ja muut värit taas tehdään piensarjoina käsityönä ja niitä varten joudutaan vaihtamaan omat nesteet/kemikaalit. tulee kalliimmaksi.
Kupari ja RST sopii kyllä yhteen, ei ongelmaa.
Belimon NRYD24-SR toimilaite. Toimii 24V tasajännitteellä tai 24V vaihtojännitteellä ja ohjautuu 0-10V jännitteellä. Ongelmana, että pyörii väärään suuntaan. Joissain belimoissa on kytkin suunnan kääntöön, mutta tässä ei, onkohan mitään toivoa saada tuon suuntaa vaihdettua. En äkkiä löytänyt mitään manuaalia tuolle. Huono kuva, mutta punainen ja musta on virransyöttö ja toiseen valkoiseen tulee jänniteohjaus ja toisesta lähtee asentotieto. Nuo pari kytkintä tulkitsin, että ovat rajoittimet, ettei pyöri ympyrää. Voikohan olla niin simppeli että vaihtamalla napaisuutta kääntyy myös pyörimissuunta.
Viimeksi muokattu:
Mikä kierre siinä on? kai siihen käy sopiva käsipyörä? esim imillä on m30 kierre. lisää speksejä voisi auttaa asiassa, jakotukkeja kun nyt vaan on aika paljon erilaisia...
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 635
Käsikäyttökahva lvi 4035505 tai sitten Danfossin RA patteriventtiili rungosta käsisäätö?
Ohjaisin kysymään johonkin automaagioon liittyvään lankaan jossa saattaakin löytyä jotain tietämystä, LVI-jeesusten tietämys noissa juuri ja juuri riittää kääntämään toimilaitteen käsisäädölleBelimon NRYD24-SR toimilaite. Toimii 24V tasajännitteellä tai 24V vaihtojännitteellä ja ohjautuu 0-10V jännitteellä. Ongelmana, että pyörii väärään suuntaan. Joissain belimoissa on kytkin suunnan kääntöön, mutta tässä ei, onkohan mitään toivoa saada tuon suuntaa vaihdettua. En äkkiä löytänyt mitään manuaalia tuolle. Huono kuva, mutta punainen ja musta on virransyöttö ja toiseen valkoiseen tulee jänniteohjaus ja toisesta lähtee asentotieto. Nuo pari kytkintä tulkitsin, että ovat rajoittimet, ettei pyöri ympyrää. Voikohan olla niin simppeli että vaihtamalla napaisuutta kääntyy myös pyörimissuunta.
.EDIT: Tosin joskus ollaan niin kovia että saatetaan yllättää itsemme, https://www.belimo.com/mam/general-.../belimo_NRY_NRD_installation-instructions.pdf tuon mukaan pitäisi olla dip-kytkin s1 mikä säätää suunnan, ilmeisesti
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 621
Onko suosituksia ulosvedettävistä juoksuputkellisista keittiöhanoista, joissa mieluusti olisi vielä pesukoneventtiili? Orakselta löytyy tasan yksi malli, jonka ovh lähentelee tonnia. Noiden toimivuus käytännössä vähän mietityttää ja kuinka ne oikeasti kestävät käyttöä.
_CatalogRender.webp)
www.oras.com
Oras Optima, 2739F, Keittiöhana, jossa pesukoneventtiili, 6 V
Keittiöhana, jossa jossa Easy Grip-sivuvipu, korkea, joustava juoksuputki, poresuutin ja älykäs pesukoneventtiili. Juoksuputken kääntymiskulma on 120° (mahdollista rajoittaa 60° tai 80°). Pesukoneventtiili sulkeutuu automaattisesti neljän tai kahdentoista tunnin kuluttua (yhdellä painalluksella...
www.oras.com
Onko suosituksia ulosvedettävistä juoksuputkellisista keittiöhanoista, joissa mieluusti olisi vielä pesukoneventtiili? Orakselta löytyy tasan yksi malli, jonka ovh lähentelee tonnia. Noiden toimivuus käytännössä vähän mietityttää ja kuinka ne oikeasti kestävät käyttöä.
Oras Optima, 2739F, Keittiöhana, jossa pesukoneventtiili, 6 V
Keittiöhana, jossa jossa Easy Grip-sivuvipu, korkea, joustava juoksuputki, poresuutin ja älykäs pesukoneventtiili. Juoksuputken kääntymiskulma on 120° (mahdollista rajoittaa 60° tai 80°). Pesukoneventtiili sulkeutuu automaattisesti neljän tai kahdentoista tunnin kuluttua (yhdellä painalluksella...
Tapwelliltä löytyy useampi malli ja värivaihtoehto.
Keittiöhanat
www.tapwell.fi
Hinnat ovat ovh hintoja, eli löytyy yleensä jostain halvemmalla. Lisäksi vantaalla on showroom jossa pääsee näkemään hanoja livenä jos sielläpäin pyörii.
No nyt olen löytänyt mun lämmönvaihtimeen 9.4m 15mm hehkutettuu putkea. Siitä pitäis saada spiraali jonka ulkohalkaisija on 19cm. Minkä kokoisen rullan ympärille se kannattaa pyörittää kun luulis et se ei ihan luilleen siihen putken ympärille sitten jää. Oisko 15cm rulla ok vai 16cm?
Ehdotuksia
Ehdotuksia
- Liittynyt
- 27.02.2017
- Viestejä
- 1 029
Pesin höyrypesurilla suihkua ja lähti hanakulmarasian peitelevy irti. Kiersin sen sen ajattelematta paikoilleen ja nyt ei enää tietty lähde irti. Lähinnä aloin miettimään että pitäiskö siellä olla Hanakulmarasian vesieristyslaippa Merika 2307
tällainen peitelevyn alla?
Peitelevyn metalli on vasten kaakelia, pitäiskö nuo peitelevt yleensä tiivistää jollain tuollaisella tuotteella?
Meinasin putkimiehen soittaa ja antaa sen katsoa että kaikki kunnossa.
tällainen peitelevyn alla?
Peitelevyn metalli on vasten kaakelia, pitäiskö nuo peitelevt yleensä tiivistää jollain tuollaisella tuotteella?
Meinasin putkimiehen soittaa ja antaa sen katsoa että kaikki kunnossa.
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 635
ORAS PEITELAIPPAPARI ORAS 203504/2 3/4x70mm KROMI | Hanavaraosat tämmöinen? Ei noita tiivistetä ihan senkin takia mahdollinen vuotovesi helpommin näkyville. Vesieristyskin on tehty luultavasti kankaalla eikä tuolla laipalla, joka laatoituksen alla.
tuo vesieristyslaippa kuuluu laatan, kiinnityslaastin ja vesieristeen alle. ei ole näkyvissä. seinästä pitäisi näkyä hanakulmarasian reuna. ja siinä yleensä kannataa olla silikonia sen ja laatan välissä että vesi ei lähde laatan alla vaeltamaan ja tule ulos jostain nurkasta. Yleensä se aiheuttaa aiheetonta paniikkia kun vesi kumminkin kulkee vesieristeen päällä.
Löyti pari rullaa outoa teippiä. Se on niinkuin jeesusteippii mut alumiinisempää. Siinä on liiman suojana paperi ja liimapinta on musta. Ikää noin 25vuotta. Nittotape lukee pahvikeskiössä. Leveys noin 50mm. Mitä teippiä ne on kun luuöin et on saunan alu teippii mut en usko et on.
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 4 648
Butyyliteippiä varmaankin.
Grohe Zedra on ollut kolme vuotta, hyvin toiminut.
butyylitepissä ei kyllä pitäisi olla mitään alumiinista. suojapaperi/muovi kylläkin. kuulostaa enemmän ihan perus folio eristeen teipiltä.
Ne teipit ehkä kastellitalon mukana tulleet. Oisko ne jotain höyrysulku teippii?
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 4 648
Alumiini-butyylinauha Butylit ALU FR - Timberfinder Oy
Butylit ALU FR on alumiinipintainen butyyliteippi käytettäväksi rakenteiden ja talotekniikan tiivistyksiin rakennuksen sisä- ja ulkopuolella
timberfinder.com
Näiden osto vähän venähti, kun ei ollut tulipalokiire. Nyt koneesta (Swegon Casa R120) alkanut kuulunut ylimääräistä ääntä, joka luultavasti kuuluu toisen puhaltimen laakereista.
Nyt lähdössä nuo yllä olevat hifistelylaakerit tilaukseen tulopuolelle, minkä laakereita en ole vielä itse vaihtanut kertaakaan. Samalla mielellään tilaisin poistopuolelle vastaavantasoiset laakerit. Sen alkuperäislaakereissa lukee ”626 - INDONESIA - NSK”. Käykö nämä siihen?
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 145
KäyNäiden osto vähän venähti, kun ei ollut tulipalokiire. Nyt koneesta (Swegon Casa R120) alkanut kuulunut ylimääräistä ääntä, joka luultavasti kuuluu toisen puhaltimen laakereista.
Nyt lähdössä nuo yllä olevat hifistelylaakerit tilaukseen tulopuolelle, minkä laakereita en ole vielä itse vaihtanut kertaakaan. Samalla mielellään tilaisin poistopuolelle vastaavantasoiset laakerit. Sen alkuperäislaakereissa lukee ”626 - INDONESIA - NSK”. Käykö nämä siihen?